Hallittu alasajo Youtube: POPmaakunta

Transkriptio

1 Hallittu alasajo Youtube: POPmaakunta

2 Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon loppuminen 8.3. Suomen hallitus erosi 8.3. Uudistuksen jatkolle ei ole perusteita. Haasteet, joita uudistukselle pyrittiin ratkaisemaan, eivät katoa. Erityisesti sote-palveluiden kehittämistä tulee jatkaa. Popmaakunnan valmistelussa tehty erinomainen työ kerätään ja raportoidaan. Organisaatiot voivat hyödyntää tuloksia kehittämistyössään. Valmisteluorganisaatioiden hallittu alasajo. Vm:n ohjeistaa alasajoa (resursoinnit, aikataulut, raportoinnit) ja mahdollisia jatkosteppejä. Kehittäminen jatkuu nykyisissä organisaatioissa nykylain pohjalta. Kasvupalveluiden kehittämistä jatketaan valtakunnallisesti mm. digitaalisten ratkaisujen ja tiedolla johtamisen osalta.

3 Vaihtoehtoiset etenemiset Vaihtoehto 1 uudistus etenee, valmistelu jatkuu Vaihtoehto 2 lait eivät mene läpi, siltaus tulossa Vaihtoehto 3 lait eivät mene läpi, valmistelu keskeytetään

4 Vaihtoehto 3: Lait eivät mene läpi, valmistelu keskeytetään PeV/StV ei ehdi käsitellä lakeja tai eduskunta ei hyväksy niitä. HE 15/2017 ja HE18/2018 raukeavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus tekee päätöksen, että nykyistä valmistelua ei jatketa Edeltävät keskustelut (johtoryhmä, poliittinen seurantaryhmä, maakuntahallitus, piiritoimistot, )? On tehtävä ratkaisut seuraavista: Nykyisten valmistelijoiden siirtyminen kantaorganisaatioihin (keskustelut henkilöiden ja kantaorganisaatioiden kanssa) Aikataulu valmistelun lopettamiselle (kansalliset linjaukset, rahoituksen käytettävyys ja riittävyys) Ketä jää valmisteluorganisaatioon? Sovitaan, jatketaanko osaa valmistelusta, mitä (esim ICT) ja missä? Tehtyjen sopimusten ja sitoumusten sekä rahoitusselvitysten ym. loppuunsaattaminen Tietojen tallentaminen tulevaisuutta varten Minkätyyppinen loppuraportti tehdään? Erillisrahoitteisten agenttien ja koordinaattorien sekä hankkeiden ohjaus? Käytetäänkö valmisteluorganisaatiota vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan?

5 Valmistelun hallittu alasajo ja rahoituksen käyttö (VM:n ohje 20.3.) Valmistelun alasajoon ja myönnetyn rahoituksen käyttöön on saatu ohjeistuksia valtioneuvostolta ja VM:ltä, lisäksi asiaa on käsitelty muutosjohtajakokouksessa. Valmisteluun myönnettyä rahoitusta voidaan käyttää valmistelun hallittuun alasajoon ja raportointiin liittyviin kustannuksiin. VM:n antaman ohjeistuksen mukaan: Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esim. Lakisääteisten työnantajaveloitteiden hoitaminen Sopimuksista aiheutuvat kustannukset, kunnes niiden irtisanominen tai purkaminen toteutuu Valtionavustuksen käytön raportointi Arkistolain edellyttämä asiakirjojen arkistointi Asianmukaiseen päättämiseen sisältyvä koonti, jossa kuvataan esivalmistelun aikana tehty valmistelutyö. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät voi olla esim. Henkilöstökustannukset, jotka eivät aiheudu valmistelun päättämisestä. Uusien, jälkeen tehtyjen sitoumusten kustannukset, jollei sitoumuksen tekeminen ole ehdottoman välttämätöntä valmistelun päättämiseksi. Kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisen sektorin palveluje, palvelurakenteiden tai tehtävien valmistelu- ja kehittämistyö tai ICT-valmistelutyö. Muu julkisen sektorin ICT-kehitystyö.

6 POPmaakunnan tilanne Jory linjasi nopean alasajon Valmisteluun tehdyt sitoumukset on kartoitettu, niiden jatkoa analysoidaan päätetään mahdollisimman pian Valmistelussa on henkilöstöä perusrahoituksella 36hlöä (26,2htv), lisäksi ICT-erillisrahoituksella 9+1hlöä (6,3htv) henkilöstöä Ouka, shp, muut kuntayhtymät, ppl, erilliset kunnat yhteistyösopimukset voimassa lähes kaikilla asti (20-100%) neuvottelut sekä lähettävien organisaatioiden että henkilöiden kanssa paluu kantaorganisaatioihin asteittain välisenä aikana, lähettävät organisaatiot ovat pääosin kotiuttamassa henkilöstöä etupainotteisesti, joitain tehtäviä on mahdollista ja järkevä sekä tarpeen jatkaa saakka, joitain sitoumuksia pidempään. Otettava huomioon myös sijaisuusketjut ja vastaanottavan organisaation suunnitelmat/varautuminen valmistelussa mukana olleille on kertynyt paljon osaamista monialaisen maakunnan laajuisesti eri toiminnoista ja käytänteistä, muutososaamista ja kestävyyttä sekä erinomaiset verkostot paikallisesti ja valtakunnallisesti. Erillishankkeiden toiminnallinen ohjaus päätettävä ja kotipesä osoitettava Rahoituksen ohjeistus rajaa jatkoa Tehty työ on järkevä hyödyntää Hallittu alasajo = maltti on valttia (ei taida toteutua) Päätettävä jatkettavat asiat, tekijät, alusta, ohjaus sekä päätöksenteko = MAAKUNTAHALLITUS Ei enää joryn tai polsen kokouksia, 5.4. laaja seurantaryhmä, jossa esitellään valmistelun opit ja tuotokset => jatkohyödyntäminen ja -työstäminen nykyisissä organisaatioissa

7 Yhteistyösopimus sote- ja maakuntavalmisteluun osallistuvan henkilöstön käytön periaatteista ja kustannusten korvaamisesta (ns. puitesopimus) 11. Sopimuksen päättäminen Vastaanottajalla on oikeus päättää tämä sopimus välittömin vaikutuksin, mikäli valtiolta sote- ja maakuntauudistusvalmisteluun osoitettu rahoitus ei ole riittävä tai valmistelu päättyy mistä tahansa muusta syystä. Vastaanottajalla on velvollisuus antaa tarvittava aika viranhaltijoille ja työntekijöille siirtymiseen lähettäjän tehtäviin. Siirtymiseen tarvittava aika neuvotellaan kunkin lähettävän organisaation kanssa.

8 Valtion myöntämä rahoitus ja Popmaakunnan valmisteluun käyttämä eurot Valtion myöntämä rahoitus maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun (v ) Pohjois- Pohjanmaalla n. 4,5milj.euroa +omarahoitusosuus (10%) n euroa josta käytetty n. 2,9 milj.euroa Maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun on käytetty Pohjois- Pohjanmaalla v aikana yhteensä noin. Valtion myöntämä ICTerillisrahoitus (v ) Pohjois-Pohjanmaalla n. 7,4milj.euroa +omarahoitusosuus (10%) n euroa josta käytetty n. 1,5 milj.euroa 4,4 milj.euroa

9 Nykytilan tunteminen mahdollistaa tulevan kehittämisen Maakunnan valmistelussa on tehty laaja tilannekuva muun muassa alueen merkittävimmistä muutostrendeistä sekä sosiaalija terveyspalveluiden, pelastustoimen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristötoimintojen tehtävistä ja kustannuksista. Myös muilla valmistelualoilla on tehty selvityksiä palveluiden nykytilasta. Tehdyt kartoitukset ja selvitystyöt ovat nostaneet esiin jopa kriittisiä kehitystarpeita eri sektoreilla. Muun muassa lomituspalveluiden osalta on käynnistetty valtakunnallisia tietojärjestelmähankkeita, joiden kautta yksiköiden toimintaa voidaan tehostaa ja kehittää. Tila- ja kiinteistövalmistelussa tehty kartoitus toimitiloista on tehnyt näkyväksi julkisten kiinteistöjen tilannetta, mikä mahdollistaa tarvittavien korjaustoimenpiteiden tai investointien suunnittelun pitkällä tähtäimellä. Nykytilaselvitysten myötä toiminnoissa on tunnistettu eritasoisia kehittämistarpeita, jotka tulee uudistuksen tilanteesta riippumatta tehdä. Arkistokartoitus muodostaa kokonaiskuvan maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevista sähköisistä ja paperisista asiakirja-aineistoista sekä maakunnan alueella käytössä olevista arkistotiloista.

10 Yhteistyöllä kohti vaikuttavia, yhteensovitettuja palveluja Pohjois-Pohjanmaan valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä mukana olevien organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Valmistelun työryhmissä on ollut mukana asiantuntijoita eri organisaatioista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut, ja maakunnan alueelle on luotu useissa asiakokonaisuuksia maakunnan kattavia, yhteneväisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaiden entistä sujuvammat palvelut. Asukkaiden palveluita on kehitetty katsomalla palveluprosesseja yli toimialarajojen, jotta asiakkaan polku palvelusta toiseen saataisiin mahdollisimman sujuvaksi. Työtä on tehty muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden välillä sekä soten sisällä perus- ja erityistasolla. Palveluiden sisältöjä, uusia toteuttamistapoja ja myöntämiskriteereitä on tarkasteltu, jotta maakunnan asukkailla olisi yhtäläiset oikeudet palveluihin.

11 Hyvä jatkuu hankkeissa Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden palveluita ja mukana olevien organisaatioiden henkilöstön osaamista on kehitetty osana maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua myös useissa hankkeissa. Hankkeiden toiminta jatkuu normaalisti kunkin hankekauden ajan. Lasten ja perheiden muutosohjelma LAPE & systeemisen työotteen SyTy-hanke Muutosohjelma jatkuu vuonna Muutostyössä puhutaan siltauksesta, joka tarkoittaa aikaisemman hankekauden aikana tehdyn työn ja hyvien toimintamallien edistämistä nykyorganisaatioissa uudistuksen valtakunnallisen tilanteen epävarmuuden yli. Osana lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty hanke yhteisen lastensuojelun mallin juurruttamiseksi koko maakunnan alueelle. Kaikki alueen kuntayhtymät ovat sitoutuneet ottamaan mallin käyttöön. Mallia on pilotoitu Oulunkaaren kuntayhtymässä ja peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä. Yhteisellä toimintamallilla haetaan parannusta palveluiden vaikuttavuuteen, laatuun, asiakasosallisuuteen ja -tyytyväisyyteen sekä vähennetään henkilöstön kuormittavuutta. Pohjois-Pohjanmaan digitukipilotti Pohjois-Pohjanmaa on yksi viidestä pilotointialueesta, jotka vuonna 2019 panevat toimeen valtionvarainministeriön AUTA-hankkeessa luotua digituen toimintamallia. Pilotin keskeisinä tavoitteina luoda verkosto Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivista, digitukea tarjoavista toimijoista ja kehittää alueen digitukipalveluja ja siten varmistaa julkishallinnon yhä enenevissä määrin digitalisoitavien palvelujen saavutettavuus. POP muutoksen tuki POP muutoksen tuki -hanke järjestää Pohjois-Pohjanmaalla esimiehille suunnattua muutosjohtamisen valmennusta. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa esimiesten muutosjohtamisen osaamista, antaa työkaluja muutoksen läpivientiin ja selkeyttää esimiehen roolia muutostilanteessa. Hankkeen toteutusaika on ja hankkeen hallinnoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.

12 Tarve uudistuksille ei ole poistunut Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien taloustilanne on selvästi kiristynyt vuodesta 2017 vuoteen 2018 Lähde: Kuntaliitto 3/2019

13 Tilannekuva, koetalousarvio, aluesimulointien raportit ja monta muuta hyvää materiaalipakettia Tietoa kehittämistyön tueksi

14 Vertailutietoa mm. palvelurakenteesta ja muutoksista suhteessa palvelutarpeisiin

15 Tietoa sote-kustannuksista, niiden kehityksestä ja tasapainotusmahdollisuuksista

16 Valmisteluun hankittu sopimustenhallintajärjestelmä on organisaatioiden hyödynnettävissä Valmistelun päättyessä organisaatioiden on halutessaan mahdollista hyödyntää ja jatkaa valmistelun aikana aloitettua sopimusten siirtämistä sähköiseen Cloudia-järjestelmään. Järjestelmän hankinta on tehty määräaikaisena v loppuun. Sen käyttö on organisaatioille ilmaista, lisäksi organisaatioiden apuna sopimusten tallennustyössä on käytettävissä kuusi oikeustieteen loppuvaiheen opiskelijaa. Opiskelijoiden työsuhteet ovat voimassa saakka. Uudistus kaatui, miksi sopimusten tallennus kannattaa tehdä? Lienee varmaa, että uudistus vähintään sotepalvelujen osalta toteutuu jollakin alueellisella yhteistyörakenteella lähivuosina. Nykytilanteessa lienee järkevää kerätä kunnista ja kuntayhtymistä sotesopimukset ja keskittyä näiden tallennustyöhön. (Elyn, Avin ja TE-toimiston sopimuksia ei kannata tallentaa nykytilanteessa.) Ympäristö mahdollistaa organisaatioiden nykyisten sopimusten sähköistämisen ilman kustannuksia ja ilman järjestelmän omaa käyttöönottoa. Organisaatioiden yhteyshenkilöt on koulutettu järjestelmän käyttöön. Suurimmalla osalla organisaatioita ei ole käytössään sähköistä sopimustenhallintajärjestelmää. Jos organisaatio hankkii oman Cloudia-järjestelmän, voidaan nyt sähköistettävät sopimukset siirtää organisaation omaan järjestelmään. Myös siirrot POP- Cloudiasta mahdollisiin muihin sopimusjärjestelmiin onnistunevat migraatioiden kautta.

17 Kiinteistöt kuntien näkökulmasta Kuntien omistamia hoivatiloja on katselmoitu ja arvioitu niiden kuntoa, esteettömyyttä ja saavutettavuutta asiakkaan näkökulmasta. Tiloista arvioitiin myös nykyvaatimukset. Tietoja voidaan hyödyntää sekä omien tilojen kuntoa vertailemalla, tietoa syventämällä. Samalla nousee yleinen tietous myös lähialueen tilojen kunnosta. Kaikilla maakunnan kunnilla ei ole järjestelmää jossa heillä olisi keskitetysti hallittu tieto olemassa olevista kiinteistöistä, niihin liittyvistä perustiedoista, vuokrasopimuksista tai pohjakuvista. Antaa hyvän pohjan myös kiinteistöjen salkuttamiselle. Nyt käytössä Optimaze-järjestelmä, joka on Tilakeskuksen omistama. Jatko? Joissain osissa maakuntaa on herännyt kiinnostus yhteisen kiinteistöyhtiön tai vastaavan perustamisesta. Tavoitteena kustannusten hillintä sekä asiantuntemuksen parantaminen esimerkiksi rakennuttamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa. Investointikustannusten arviointi ja erityisesti kiinteistöjen sisäisen vuokran määrittäminen osaaminen ja käytännöt vaihtelevat paljon. Onko tarpeen kehittää yhteisiä käytänteitä ja periaatteita? (investointilaskenta, erilaiset rahoitusmallit, tilojen tehokkaampi käyttö) Tulevaisuuden palveluratkaisut ja niiden vaatimukset? Asiantuntemus ja neuvonta? Esimerkkinä noussut esimerkiksi koulutiloihin tehtävät (sotetoimien)moduulit. 17

18 POP ICT-valmistelu tiivistettynä Mitä on tehty? 1. Koottu kaikkien toimijoiden ICT-tiedot kattavasti. 2. Selvitetty ratkaisuvaihtoehdot maakunnan laajuisten ICT-palvelujen järjestämiseksi. 3. Selvitetty ratkaisuvaihtoehdot tietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. 4. Laadittu maakunnallinen ICT-muutosohjelma ja toteuttamissuunnitelmat. 5. Verkostoiduttu alueellisesti ja kansallisesti ICTosaajien kanssa. 6. Pilotoitu kansallisia ratkaisuja yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa. 7. Edistetty maakuntayhteisten ratkaisujen rakentamista käytössä olleella rahoituksella. 8. Nostettu esille potentiaaliset yhteistyön kohteet mikäli tahtoa vapaaehtoiselle yhteistyölle löytyy. Mitä hyötyä tehdystä työstä on kunnille? Alueellisessa yhteistyössä saatiin kilpailutettua maakuntalaajuinen tietoliikennesopimus. Maakuntalaajuinen tietovarastoratkaisu on toteutettu. Osana toteutusprojekteja on edistetty hoidontuki- ja kuvantamisen tietojärjestelmien laajentamista kuntatoimijoihin. Kanta-palveluihin liittymisessä on laadittu yhteisiä etenemissuunnitelmia ja rakennettu pohjaa yhteentoimivuudelle. Kerätty tieto ja suunnitelmat kootaan yhteen alueen toimijoiden hyödynnettäväksi. ICT-valmistelutyö on tähdännyt yhteisen alustan rakentamiseen (ei kuntatoimijakohtaisia suunnitelmia). Kerättyä tietoa ja laadittuja suunnitelmia on mahdollista hyödyntää soveltaen joko maakunta tai osamaakuntatasolla mikäli yhteistyöhalukkuutta on. Kumppanuudet, yhteistyö ja niiden rakentaminen

19 Maku meni mitä jäi tekemättä Maakuntalaajuinen rekisterinpitäjä olisi luonut pohjaa kaivatulle sote- ja tietointegraatiolle Uusi rakenne olisi ohjannut laajemminkin kohti yhtenäisiä alueellisia ratkaisuja (ml. Infra, kapasiteetti, pilvipalvelut, ) Maakunnittain sote-organisaatioiden käytössä on satoja tietojärjestelmiä Konsolidointitarve on ilmeinen nykytilassa energia kuluu rinnakkaisten ja päällekkäisten järjestelmien ylläpitoon Uusien digiratkaisujen integrointi ja käyttöönotto tekemätön paikka (vrt. päällekkäiset järjestelmät) Kehitystarve ilmeinen valmisteluun tarvitaan osaajia Kärkihankkeissa on kehitetty kymmeniä digitaalisia palvelukokonaisuuksia Näiden käyttöönotto on takunnut vuosikausia puutteellisesta resursoinnista johtuen Kansallinen ICT-ekosysteemi jäi lähtökuoppiin? Kansallisille ratkaisulle on tunnistettu tarve. Palvelukeskuksilla ei (ainakaan toistaiseksi) asiakasomistajia eikä kantavia yhteistyömalleja?

20 Halki, poikki ja pinoon? Jotta tekemättömän saa tehdyksi, tarvitaan: 1. Päätöksenteko 2. Rahoitus 3. Resurssit 4. Yhteinen alusta/toimija sekä tahtotila Ilman näitä olemme samassa hajanaisessa tilanteessa vielä pitkään

21 Sote miten toteutetaan hallittu alasajo ja sillataan valmistelu nykyorganisaatoille (1/3) Työstetään loppuraportti 4/2019 loppuun mennessä Mitä tehty PoPSTerin jälkeen? Johtopäätökset ja suositukset? Jatkoehdotukset? Ehdotus: Sote-ryhmä (nykyisten sote-organisaatioiden johtajat) jatkaa koordinoivana ja ohjaavana yhteistyöelimenä Kokoukset sovittu 4.4., ja Käsittelee esivalmisteluvaiheen sote-asiat loppuun Työstää maakunnan yhteisiä sote-asioita eteenpäin Esim. sosiaalipäivystys, yhteiset hankinnat, valvonnan kehittäminen, OT-keskus, sote-ict, palveluiden integraatio (kärkihankkeiden siltaus) Sote-ryhmä linjaa mm. toiminnallisen valmistelualustan, ohjauksen, työnyrkit, kansallisten verkostojen maakunnalliset edustajat jatkossa jne.

22 Sote miten toteutetaan hallittu alasajo ja sillataan valmistelu nykyorganisaatoille (2/3) Toiminnan ja talouden analyysi TP2018 kannattaa toteuttaa kansallisista tilastoista syksyllä 2019 nykyorganisaatioiden yhteistyönä (jnv. työpanosta analyysiin ja kuntien/kuntayhtymien kommentointia, controllerverkosto) Aluesimuloinnit Materiaali ja analyysi kootaan esivalmisteluvaiheen loppuraporttiin 4/2019 Jatko vapaaehtoisesti kuntien ja kuntayhtymien toimesta Palveluiden kriteerien periaatteet ja määrittely Käsitellään sote-ryhmässä, joka linjaa jatkot Hyte Maakunnallinen hyte-toiminta PPSHP, PPL, AVI osaltaan kuntien ja kuntayhtymien tukena ja yhdyspintana

23 Sote miten toteutetaan hallittu alasajo ja sillataan valmistelu nykyorganisaatoille (3/3) Konsulttiselvitykset Pohjoisen yta-alueen yhteinen markkinaselvitys / KPMG (sote-ryhmässä , sitten hyödynnettäväksi työtilaan) Markkinoiden kehittämisen ja innovatiivisten hankintojen selvitys / Owalgroup (muokataan työsuunnitelma, valmis 6/2019?) YTA Jatkuu erva-yhteistyönä / PPSHP:n toimesta (seuraava yta-verkoston skype-kokous ) ESH:n lisäksi jatkossa tietojohtaminen, TKI-O, sosiaalipalvelut, ICT, OT,? Integraation edistäminen nykyorganisaatioiden toimesta ja osin erillisellä valtion tuella Mm. Poikkihallinnolliset ja monialaiset palveluketjut (mm. sote-kasvu, laaja-alainen kuntoutus ) Sotekoordinaattori LAPE Kärkihankkeiden siltaus (valtionavustushaku tulossa piakkoin)

24 Kiitos!