142 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano. 143 Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös. 144 Asunto- ja maapolitiikan linjaukset

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Aika , klo 13:00-17:16 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 140 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 141 Pöytäkirjan tarkastus 142 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 143 Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös 144 Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Valtuustoaloite keinottelun estämiseksi kaupungin vuokratonteilla - Sinikka Torkkola ym. 146 Lausunnon antaminen Tampereen Vuokratalosäätiön esityksestä uusiksi säännöiksi 147 Lausunnon antaminen Tampereen Kotilinnasäätiön esityksestä uusiksi säännöiksi 148 Tampereen kaupungin lausunto Kangasalan Lamminrahkan eteläosan asemakaavasta 149 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 150 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Caglayan Merve, varajäsen Sirniö Ilpo, varajäsen, saapui 13:10, poistui 14:29 Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj., saapui 14:18 Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj., poistui 15:44 Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj., poistui 16:47 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Männikkö Jukka, talousjohtaja, läsnä 13:10-14:18, saapui 16:18 Linnamaa Reija, strategiajohtaja, läsnä 13:10-14:18, saapui 16:18 Nurminen Mikko, johtaja, läsnä 14:30-15:36, 16:01-16:07, saapui 16:18 Ekholm Virpi Johanna, kiinteistöjohtaja, saapui 14:30, poistui 15:36 Rantanen Teppo T, johtaja, läsnä 14:30-15:36, saapui 16:18 Kuosmanen Taru, johtaja, läsnä 16:01-16:07, saapui 16:18 Kangas Vesa-Matti, controller, saapui 16:18 Vuojolainen Arto, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, saapui 16:18 Pietikäinen Niina, henkilöstöjohtaja, saapui 16:22 Laesterä Eero, hallituksen pj., saapui 16:18 Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Suomela Iiris, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri

3 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Veikko Vallin Kalervo Kummola muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 140 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen Puheenjohtajan esityksestä kaupunginhallitus päätti käsitellä pykälät pykälän 143 jälkeen.

5 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 141 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Veikko Vallin ja Kalervo Kummola (varalle Merve Caglayan ja Aila Dündar-Järvinen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään tiistaina

6 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 142 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano TRE:76/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Hallintosihteeri Elina T Nikkilä, puh , etunimi.t.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaupungnvaltuuston kokouksen täytäntöönpanolistan mukaiset toimenpanoehdotukset hyväksytään. Liitteet 1 Valtuuston täytäntöönpanolista

7 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 143 Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös TRE:8280/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka, Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ja strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös allekirjoitetaan ja jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi. Konsernihallinto oikeutetaan tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia tarkistuksia ja korjauksia. Tilinpäätös saatetaan tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Esitetään valtuuston päätettäväksi: Esitetyt talousarvion menojen ylitykset, tuloksen alitukset ja investointimäärärahojen ylitykset hyväksytään. Tilikauden tulosta käsitellään siten, että tilikauden aikana käyttöönotetun Kaupinojan vedenpuhdistuslaitokseen kohdennetun ,00 euron investointivarauksen osalta kirjataan vähennystä ,00 euroa ja kirjataan toteutuneen investoinnin suuruinen poistoeron lisäys , 93 euroa sekä investoinnista kirjatun poiston suuruutta vastaava poistoeron vähennys 2.453,47 euroa, aiemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan ,76 euroa, Vahinkorahaston vähennystä kirjataan ,66 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Tampereen elinkeinorahaston vähennystä kirjataan ,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi ja että tilikauden alijäämä ,41 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään. Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2018 talousarvion

8 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) hyväksymisen yhteydessä, että talouden tasapainottamiseksi laaditaan erillinen talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla kaupungin talous tasapainotetaan taloussuunnitelmakaudella. Esteellisyys Anneli Kivistö, Aila Dündar-Järvinen, Atanas Aleksovski, Merve Caglayan, Pekka Salmi, Mikko Aaltonen, Anna-Kaisa Heinämäki ja Johanna Loukaskorpi ilmoittivat esteellisyytensä (hallintolaki 28.5 ) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle ja strategiajohtaja Reija Linnamaalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Varajäsen Ilpo Sirniö saapui kokoukseen. Perustelut Vuoden 2017 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Vuodesta 2017 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta. Tilinpäätöksen tilikauden tulos muodostui 10,7 milj. euroa alijäämäiseksi ja tilikauden alijäämä oli 6,8 milj. euroa. Tilikauden tulos toteutui 12,8 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Nettomenot pienenivät 0,6 prosenttia, mutta kun huomioidaan perustoimeentulotukien siirto Kelaan ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset, oli vertailukelpoinen nettomenojen kasvu 2,0 prosenttia. Vuoden 2017 tilinpäätösennuste käsiteltiin kaupunginhallituksessa Tilinpäätösennuste oli laadittu tammi-lokakuun toteumatietojen perusteella ja ennusteen mukainen tilikauden tulos oli 19,5 milj. euroa alijäämäinen. Merkittävimmät muutokset tilinpäätösennusteeseen nähden liittyivät verotulojen ja satunnaisten tuottojen toteutumiseen tilinpäätösennustetta parempina, ja toisaalta poistot ja arvonalentumiset toteutuivat tilinpäätösennustetta pienempinä. Toimintakate toteutui olennaisesti tilinpäätösennusteen mukaisena, 2,1 milj. euroa eli 0,2 prosenttia ennustettua heikompana. Verorahoitus pieneni vuoteen 2016 verrattuna 9,4 milj. eurolla (0,8 prosenttia). Verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvun vuoksi. Valtionosuudet pienenivät 10,1 prosenttia, joten verorahoitus yhteensä väheni 0,8 prosenttia vuodesta Valtionosuuksien pieneneminen aiheutui pääasiassa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ja toimeentulotukien siirrosta Kelaan. Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 193

9 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 80 henkilötyövuodella. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vuosisuunnitelman ylitys oli 98 henkilötyövuotta. Vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat 237 henkilötyövuodella (1,7 prosenttia). Henkilöstökulut alittivat vuosisuunnitelman 7,7 milj. eurolla erityisesti eläkemenoperusteisten maksujen vuoksi. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 0,6 prosenttia. Tilinpäätöksen vuosikate oli 85,1 milj. euroa, joka kattoi suunnitelmapoistoista 82 prosenttia. Nettoinvestoinnit olivat 183,5 milj. euroa, mikä alitti vuosisuunnitelman 47,8 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa euroa. Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin yhteensä 66 konserniyhteisöä: 49 tytäryhteisöä, 3 kuntayhtymää ja 9 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä sekä 5 säätiötä. Konsernin tilikauden tulos oli 55,0 milj. euroa ylijäämäinen. Konsernin investointimenot olivat 425,4 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 3.568,0 milj. euroa ja konsernin omavaraisuusaste oli 43 prosenttia. Konsernilla oli lainaa 1.454,6 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 531 euroa. Talousarvion toteumavertailu Tilinpäätöksen talousarvion toteumaosa sisältää laskelmaosan, strategiaosan, palvelualueiden, kehitysohjelmien, konsernihallinnon ja taseyksiköiden talousarvion toteumavertailun sekä konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon perusteluineen. Valtuustoon nähden sitovien erien negatiiviset poikkeamat talousarvioon (1.000 euroa): Toimintakate Sivistys- ja kulttuurilautakunta -538 Sosiaali- ja terveyslautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta, Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma -79 Elinvoima- ja osaamislautakunta, Smart Tampere - kehitysohjelma -6 Asunto- ja kiinteistölautakunta, Hiedanrantakehitysohjelma -537 Yhdyskuntalautakunta, Hiedanranta-kehitysohjelma - 61 Liikeylijäämä Pirkanmaan pelastuslaitos -1

10 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Nettoinvestoinnit Asunto- ja kiinteistölautakunta, Hiedanrantakehitysohjelma -735 Tampereen Vesi Liikelaitos Investointien rahavirta Pirkanmaan pelastuslaitos -12 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2017 oli Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki - kaupunkistrategian viimeinen toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2017 talousarviossa strategian pohjalta 10 koko kaupunkia koskevaa toiminnan tavoitetta ja palvelualueille yhteensä 34 tavoitetta. Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin 3 tavoitetta ja liikelaitoksille yhteensä 23 tavoitetta. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Lisäksi asetettiin tytäryhteisöille tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 44 toiminnan tavoitteesta 6 jäi kokonaan ja 5 osittain saavuttamatta. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 26 tavoitteesta 5 ei toteutunut ja 4 toteutui osittain. Tytäryhteisöjen 60 toiminnan tavoitteesta 8 ei toteutunut, 7 toteutui osittain ja kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Hyvinvointipalvelujen palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin sekä lasten ja nuorten palveluissa että ikäihmisten palveluissa. Sen sijaan erikoissairaanhoidon kustannustason nousu oli suurempaa kuin perusterveydenhuollossa, vastoin asetettua tavoitetta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteen mukaisista asunnoista noin 75 prosentin rakentaminen on aloitettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimenpiteistä huolimatta myös pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laski vuoden aikana. Työllisyydenhoidon palvelujen vaikuttavuustavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu alkoi onnistuneesti. Nuorten työttömien määrä väheni vuoden takaiseen verrattuna 17 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 31 prosenttia. Työllisyyskokeilun asiakaskunnan aktivointiaste nousi 23,4 prosenttiin vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupungin uuden toimintamallin vakiinnuttaminen eteni suunnitellusti. Vuonna 2017 vietiin käytäntöön uusia johtamisperiaatteita ja henkilöstö kehittäjänä -periaatteita sekä vahvistettiin esimies- ja johtamisosaamista. Yhteisöllisyyttä

11 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) ja kumppanuutta edistettiin muun muassa käynnistämällä asukkaiden, yritysten, henkilöstön ja yhdistysten yhteinen alueverkostotoiminta sekä lisäämällä yhteiskehittämistä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu eteni kaupunkiorganisaation sisällä ja kaupungin edustajat osallistuivat aktiivisesti maakunnan esivalmisteluun. Toiminnan tuottavuutta parannettiin muun muassa hankintoja kehittämällä ja tilankäyttöä tehostamalla. Palvelumallia toteutettiin alueellisten kehittämissuunnitelmien mukaisesti palveluverkkoa tiivistämällä. Digitalisaatiota hyödynnettiin laajasti palvelujen ja toimintaprosessien kehittämisessä. Kaupungin vuoden 2017 tilikauden tulos oli asetettua tavoitetta parempi. Palvelualueiden työvoimakustannukset toteutuivat pääsääntöisesti joko kokonaan tai osittain vuosisuunnitelman mukaisesti. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitellusti. Suurin haaste liittyi tukija liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseen, joka onnistui tavoitteen mukaisesti vain Tampereen Vedessä. Tiedoksi ko-pa-li, Jukka Männikkö, Reija Linnamaa, Markus Kiviaho, Erja Viitala Liitteet 1 Tilinpäätös 2017

12 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Kaupunginhallitus, 144, Asunto- ja kiinteistölautakunta, 24, Kaupunginhallitus, 105, Asunto- ja maapolitiikan linjaukset TRE:7669/ /2017 Kaupunginhallitus, , 144 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Esitetään valtuuston päätettäväksi: Asunto- ja maapolitiikan päivitetyt linjaukset hyväksytään seuraavalla täydennyksellä: s.53 Edelleen vuokraoikeuden haltijalla on oikeus saada mahdolliset myyntitulot, jotka uuden tontin vuokraoikeudesta on saatavissa. Tapauskohtaisesti kaupunki voi periä 5 prosenttia vuokraoikeuden myynnin voitosta, jos vuokraoikeuden haltijan alkuperäinen asuntotuotannon tarkoitus alueella muuttuu merkittävästi. Käytännössä tällä on asumisen hintaa nostava vaikutus, koska kaupunki perii myös normaalia maanvuokraa tontilta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Asunto- ja maapolitiikan linjaukset hyväksytään. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle sekä kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala esitti liitteen mukaisia päivityksiä Asunto- ja maapolitiikan linjaukset asiakirjaan. Puheejohtaja totesi näin muutetun asiakirjan olevan päätöksenteon pohjana.

13 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Keskustelun kuluessa Atanas Aleksovski teki seuraavaan muutosehdotuksen: "s.53 Edelleen vuokraoikeuden haltijalla on oikeus saada mahdolliset myyntitulot, jotka uuden tontin vuokraoikeudesta on saatavissa. Tapauskohtaisesti kaupunki voi periä 5 prosenttia vuokraoikeuden myynnin voitosta, jos vuokraoikeuden haltijan alkuperäinen asuntotuotannon tarkoitus alueella muuttuu merkittävästi. Käytännössä tällä on asumisen hintaa nostava vaikutus, koska kaupunki perii myös normaalia maanvuokraa tontilta." Anneli Kivistö ja Kalervo Kummola kannattivat ehdotusta. Kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi. Pekka Salmi poistui kokouksesta. Puheenjohtaja tiedusteli Aleksovskin muutosehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Teppo Rantanen, Virpi Ekholm, Auli Heinävä, Heli Toukoniemi, Mikko Nurminen, Tero Tenhunen, sisäinen tarkastus Liitteet 1 Liite Kh Esitysaineisto Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto 4 Liite Kh Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 5 Liite Kh Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry:n kirje 6 Oheismateriaali: Toimenpiteet kh keskustelun pohjalta 7 Eriävä mielipide Kalle Kiili Akila Asunto ja maapol. muutettavaksi sovittu Asunto- ja maapolitiikan linjaukset kh /päivitetty Asunto- ja kiinteistölautakunta, , 24 Valmistelijat / lisätiedot: Ekholm Virpi Johanna Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Eriävä mielipide Kalle Kiili

14 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Esittelijä: Teppo Rantanen, Johtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että asunto- ja maapolitiikan linjaukset hyväksytään. Kokouskäsittely Keskustelun kuluessa Kalle Kiili teki seuraavat muutosehdotukset: "Esitys 1: Sivu 11 muotoon: Kaupungin tavoitteena on, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon (ks. kohta 3.5) osuus koko asuntotuotannosta on prosenttia. Omistusasuntotuotannon osuus koko asuntotuotannosta on prosenttia ja vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon, takauslainoitetun vuokra-asuntotuotannon sekä asumisoikeusasuntojen tuotannon osuus prosenttia. Asuntolukumäärät lasketaan vastaamaan näitä suhdelukuja virkatyönä." Peruste: Tampere on nettomuuttohäviäjä ikäryhmissä 0-6, ja Nuoret työssäkäyvät ja lapsiperheet eivät löydä riittävän usein asuntoa Tampereelta. "Esitys 2: s41: Vuokrattavien asuintonttien vuosivuokra on 4 % tontin pääoma-arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Asuintontti hinnoitellaan kohtuulliseen käypään hintaan. Tontinvuokrien määrittelyssä otetaan käyttöön kaupunginvaltuuston hyväksymä vyöhykekartta, josta kaupunkilaiset näkevät tonttien neliöhinnat kaupungin eri alueilla pientalo- kerros- ja rivitaloille ml. rakennusoikeuden vaikutuksen hintaan." Peruste: Kaupunkilaiset kaipaavat läpinäkyvyyttä ja kohtuullisuutta tonttien hinnoitteluun. Nyt virkamiesten määritellessä hinnat, tontin hinnan osuus on Tampereella 30% asunnosta, kun suurten kaupunkien keskiarvo on 16%. "Esitys 3: s44: Arvottavat pientalotontit hinnoitellaan kohtuulliseen käypään hintaan. Vuokrattavien tonttien vuosivuokra on 4 % tontin pääoma-arvosta. Tontinvuokrien määrittelyssä otetaan käyttöön kaupunginvaltuuston hyväksymä vyöhykekartta, josta kaupunkilaiset näkevät tonttien neliöhinnat kaupungin eri alueilla pientalo- kerros- ja rivitaloille ml. rakennusoikeuden vaikutuksen hintaan. Peruste: Kaupunkilaiset kaipaavat läpinäkyvyyttä ja kohtuullisuutta tonttien hinnoitteluun. Nyt virkamiesten määritellessä hinnat, tontin hinnan osuus on Tampereella 30% asunnosta, kun suurten kaupunkien keskiarvo on 16%. Puheenjohtaja totesi, että ehdotukset eivät saaneet kannatusta, joten ne raukeavat. Eemeli Hiekkataipale poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

15 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Perustelut Asuntopolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaupungin väestönkasvun edellyttämä asuntorakentaminen, asuntotuotannon kilpailun syntyminen ja asumisen kohtuuhintaisuus. Tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä sekä ehkäistä asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä. Asuntopolitiikan toteuttaminen on asuntoja kiinteistölautakunnan alaista toimintaa, jota hallintosäännön mukaan suunnittelee ja toteuttaa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö valtion, kaupunkiseudun kuntien, suurten kaupunkien ja muiden asumiseen vaikuttavien paikallisten ja valtakunnallisten yhteisöjen kanssa kuuluu kaupungin asuntopolitiikan toteuttamiseen. Asuntopolitiikan toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja kaupunkitason tavoitteet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) osalta sekä kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin maanhankintaan ja -luovutukseen, kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat yhdessä kaupungin maankäyttöpolitiikan, jolla luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä ja rakentamista. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla varmistetaan ja luodaan edellytyksiä suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Hyvällä maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Edelleen maapolitiikan toimenpiteillä omalta osaltaan turvataan kaupungille aiheutuvien investointien kannattavuus sekä yhdyskuntarakentamisen kustannusten optimointi. Onnistuneella maapolitiikalla luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja sen tarvitsemille palveluille sekä kehittyvälle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Maapolitiikan linjaukset hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ennen vuotta 2014 maapolitiikkaa käsiteltiin vuosittain silloisessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Maapolitiikan

16 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) periaatteet ja tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Asuntopolitiikan osalta ensimmäiset asuntopolitiikan linjaukset vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja sitä toteuttavaan Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Asuntopoliittisia linjauksia valmisteltiin yhdessä maapoliittisten linjausten kanssa, mutta ne tulivat voimaan vasta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 valmistumisen jälkeen. Tätä ennen asuntopolitiikkaa on käsitelty kaupunkistrategiaa tarkentavassa kaupungin asuntopoliittisessa strategiassa. Asuntopoliittinen strategia 'Jalat oman pöydän alle' vuoteen 2012 oli yksi kuudesta kaupunkistrategiaa tarkentavasta toimintastrategiasta. Se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , jonka jälkeen sitä päivitettiin kaupunkistrategian perusteella. Tätä edeltävä asuntopoliittinen strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella linjauksia on päivitetty mm. asuntotonttien luovutuksen ja ryhmä- ja osuuskuntarakentamisen edistämisen osalta. Oheismateriaalin täydennyksissä on esimerkein selvennetty ja otettu huomioon esiin nousseita asioita. Näitä ovat mun massa kaupungin toimenpiteet ryhmärakennuttamisen edistämiseksi, osuuskunta-asumisen mallin edellytysten käyttöönotto, asuntotonttihakujen ohjelmoinnin uusi työkalu, asemakaavaohjelmaan pohjautuvaa arvio lähivuosina haettavaksi tulevasta asuntotonttien määrästä, asunto- ja yritystonttien hinnoittelu, täydennysrakentamisen edistämisen keinot ja prosessit kaupungin sekä yksityisen omistamalla maalla sekä yhteistyösopimuksin tehtävä hankekehittäminen kaupungin ja vuokramiehen hallinnoimalla maalla. Mielipiteitä asunto- ja maapolitiikan linjauksiin pyydettiin kaupunkikonserniin kuuluvilta asuntoyhteisöiltä: Tampereen Vuokratalosäätiöltä, Tampereen Vuokra-asunnot Oy:ltä, Tampereen Kotilinnasäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Palautetta saimme Tampereen Vuokratalosäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Lausunnot ovat liitteinä. Toimitusjohtaja Leo Niemelä ilmoitti, että Tampereen Vuokraasunnot Oy:n toiminta luontuu hyvin asunto- ja maapolitiikan linjauksiin. Liitteet 1 Liite Akila Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Akila Esitysaineisto Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Akila Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 4 Liite Akila Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto

17 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 5 Liite Akila Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry:n kirje 6 Oheismateriaali Akila Toimenpiteet kh käydyn keskustelun pohjalta 7 Eriävä mielipide Kalle Kiili Akila Kaupunginhallitus, , 105 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Asunto- ja maapolitiikan linjaukset hyväksytään. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille sekä johtaja Mikko Nurmiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Asian käsittelyn kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Liitteet 1 Liite Kh Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Esitysaineisto Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto 4 Liite Kh Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 5 Liite Kh Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry:n kirje 6 Oheismateriaali: Toimenpiteet kh keskustelun pohjalta 7 Eriävä mielipide Kalle Kiili Akila

18 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Kaupunginhallitus, 145, Asunto- ja kiinteistölautakunta, 25, Valtuustoaloite keinottelun estämiseksi kaupungin vuokratonteilla - Sinikka Torkkola ym. TRE:738/ /2018 Kaupunginhallitus, , 145 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginsihteeri Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston hyväksyttäväksi: Sinikka Torkkolan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Tiedoksi Sinikka Torkkola, Virpi Ekholm, Teppo Rantanen, Heli Toukoniemi, Patricia Nikko Liitteet 1 Valtuustoaloite Asunto- ja kiinteistölautakunta, , 25 Valmistelijat / lisätiedot: Ekholm Virpi Johanna Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen, Johtaja

19 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi: Sinikka Torkkolan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Perustelut Sinikka Torkkola ym. ovat valtuustoaloitteessaan huolissaan keinottelusta kaupungin vuokratonteilla. Valtuustoaloitteessa Sinikka Torkkola ym. esittävät, että vuokrasopimuksissa edellytetään kaupungin lupaa, mikäli kaupan tai muun yhtiöjärjestelyn mukana siirtyisi rakentamattoman tontin vuokraoikeus pois alkuperäiseltä vuokraajalta. Mikäli lupaa ei olisi tai kaupunki ei sitä myöntäisi, vuokrasopimus purkautuisi ja tontti palautuisi kaupungille uudelleen vuokrattavaksi. Suomessa asunnot rakennetaan pääasiassa asuntoosakeyhtiömuotoisina. Asuntoja voidaan rakentaa myös liiketilojen yhteyteen siten, että enin osa hankkeesta on liiketai toimitiloja ja näissä tapauksissa yhtiömuotona on yleensä kiinteistöosakeyhtiö. Kun kyseessä on esimerkiksi pääasiassa asuntorakentamiseen tarkoitettu tontti, tehdään tontin maanvuokrasopimus joko perustetun asunto-osakeyhtiön nimiin tai rakennusliike/rakennuttaja vuokraa tontin perustettavan yhtiön puolesta ja lukuun. Asunto-osakeyhtiöiden rakentamisen rahoitus perustuu usein siihen, että yhtiön osakkeita myydään jo rakentamisen aikana. Vapaarahoitteisten asuntojen myyntiä ohjaa asuntokauppalaki ja rakennusaikana asunto-osakkeiden ostajan oikeudet on suojattu rs-järjestelmällä (rakentamisvaiheen suojajärjestelmä) ja rakentajan/rakennuttajan asettamin vakuuksin. Kaikissa asunto-osakeyhtiöille vuokratuissa tonteissa tapahtuu yleensä osakkeiden kauppaa ennen rakennuksen valmistumista. Kun kaupunki vuokraa tontin rakennusliikkeelle/ rakennuttajalle tai sen perustamalle asunto-osakeyhtiölle, kaupunki tietää, että rakennuksen toteuttaja on päätöksenteossa hyväksytty maanvuokramies eli tässä tapauksessa asuntoosakeyhtiö tai perustettavan asunto-osakeyhtiön nimiin vuokrattaessa yhtiön perustaja. Vuokra-asuntoja tuottavat rakennuttajat vuokraavat tontin tällä hetkellä yleensä omiin nimiinsä ja rakennukset rakennetaan omaan taseeseen. Rakentamisen aikana osakkeet eivät vaihda omistajaa, vaan asuntojen rakennuttaja harjoittaa niillä vuokraustoimintaa valmistumisen jälkeen. Vuokraasuntoja, erityisesti vapaarahoitteisia, tuottavat myös kiinteistösijoittajat, jotka usein vuokraavat tontin jo perustetun yhtiön nimissä. Rakennuttajat ja kiinteistösijoittajat kilpailuttavat rakentamisen rakennusliikkeillä. Kun kaupunki vuokraa tontin asuntorakennuttajalle tai kiinteistösijoitusyhtiölle, kaupunki tietää miten asuntojen rakentaminen rahoitetaan. Rahoitusmuodolla tarkoitetaan tässä ARA:n pitkäaikaista korkotukea, ARA:n

20 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) lyhytaikaista korkotukea, ARA:n välimallia vai ns. vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Rakennuttajalle tai kiinteistösijoittajalle tonttia vuokrattaessa ei tiedetä, kuka rakennuksen rakentaa, mutta synnytetään rakennusmarkkinoille myös urakkakilpailua. Urakkakilpailuilla työllistetään myös niitä rakennusliikkeitä, jotka ovat liian pieniä kantamaan perustajaurakointivastuuta tai eivät voi samanaikaisesti toteuttaa useaa perustajaurakkakohdetta, mutta pystyvät suoriutumaan urakointivelvoitteesta. Samalla edistetään hintakilpailua rakennusmarkkinassa ja vaikutetaan asumisen hintaan, kun erikokoiset toimijat ovat mukana kaupungin rakentamisessa. Yhtiömuotoisista asuntotonteista järjestetään kaksi kertaa vuodessa julkinen tonttihaku, jossa ilmoitetaan millaiseen tuotantoon kukin tontti tullaan luovuttamaan. Tonttihaussa luovutuksensaajan valinnassa arvioidaan maapolitiikan linjausten mukaisesti yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti seuraavia seikkoja: hakijalla mahdollisesti oleva toteuttamaton tonttivaranto, kaupungin aiemmin luovuttamat tontit, alueiden monimuotoisuus ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen, rakentamisen nopean aloituksen mahdollistaminen, kilpailun edistäminen. Lisäksi tonttihaussa voidaan tapauskohtaisesti edellyttää toimijoilta kaupungin tavoitteiden mukaista tuotantoa. Tonttihaun jälkeen tontista valmistellaan varauspäätös. Varausajan puitteissa tontin varaajan tulee pyytää pitkäaikaista maanvuokrasopimusta kaupungilta. Pitkäaikainen maanvuokrasopimus tehdään, kun tontin varaajan tontinkäyttösuunnitelma on hyväksytty. Tontinkäyttösuunnitelman hyväksymismenettelyllä kaupunki varmistaa, että rakennuslupaa haettaessa hanke täyttää kaavan vaatimusten lisäksi mm. tonttihaussa esitetyt vaatimukset ja hanke on sovitettu ympäristöön. Yritysten osalta ammattimainen kiinteistönomistaminen on pääsääntö. Tontti vuokrataan kiinteistöosakeyhtiön nimiin ja ammattimainen kiinteistösijoittaja omistaa kiinteistöosakeyhtiön sekä rakennuksen. Tiloissa toimivat yritykset vuokraavat tilat kiinteistöosakeyhtiöstä. Näin tiloissa toimivien yritysten pääomaa tai resursseja ei sitoudu kiinteistöön ja sen hoitoon, vaan he käyttävät pääomansa sekä resurssinsa omaan ydintoimintaansa. Tiloja käyttävät yritykset saattavat myös ostaa kiinteistösijoittajalta tilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet tai rakentaa tilat nk. omaan taseeseensa, mikäli se on osa yrityksen strategiaa ja sillä on mahdollisuus sitoa pääomaa pitkäaikaisesti tilojen hankintaan. Yritystonttia pitkäaikaisesti vuokrattaessa kaupunki haluaa tietää tilojen päävuokralaisen ja minkälaisia yritystiloja tontille tullaan rakentamaan. Näin kaupungilla on kuva siitä, millaista toimintaa kohteeseen tulee ja miten kaupungin yritystilat kehittyvät. Maanvuokrasopimuksiin laitettavia ehtoja tulee kaupungin seurata ja valvoa. Sinikka Torkkola ym. esittivät valtuustoaloitteessaan, että sopimuksissa tulee edellyttää kaupungin lupaa, mikäli kaupan tai muun yhtiöjärjestelyn mukana siirtyisi rakentamattoman tontin vuokraoikeus pois alkuperäiseltä vuokraajalta. Kaupungilla ei ole keinoa seurata

21 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) osakkeiden kauppaa. Sopimusehtoja, joita ei voida valvoa, ei ole tarkoituksenmukaista laittaa sopimuksiin. Luvaton, rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirto tulee kaupungille tietoon mm. maanmittauslaitoksen ilmoituksella vuokraoikeuden siirrosta sekä tontinkäyttösuunnitelman hyväksymisprosessissa. Sopimusehtoa, joka kieltää rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirtämisen, pystyy kaupunki siis seuraamaan ja se on tarkoituksenmukaista säilyttää myös tulevissa maanvuokrasopimuksissa. Maakaaren 19 luvun 1 :n mukaan kiinnitys saadaan vahvistaa maanvuokraoikeuteen ja muuhun toisen maahan kohdistuvaan määräaikaiseen käyttöoikeuteen, jos oikeus saadaan siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta ja jos alueella on tai sille saadaan sopimuksen mukaan rakentaa oikeudenhaltijalle kuuluvia rakennuksia tai laitteita. Kiinnityksen vahvistamisen edellytyksenä on, että käyttöoikeus on kirjattu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Maanvuokraoikeuden on siten oltava vapaasti siirrettävissä kolmannelle, jotta siihen on mahdollista vahvistaa kiinnitys. Mikäli vuokrasopimukseen otettaisiin valtuustoaloitteessa esitetyn kaltainen purkava ehto, vuokraoikeus olisi laitoskiinnityskelpoinen vasta, kun rakentamisvelvollisuus on täytetty. Koska vuokraoikeuden tulee olla laitoskiinnityskelpoinen jo ennen rakentamisen aloittamista mm. aiemmin esitettyjen rahoitusjärjestelyiden vuoksi, on valtuustoaloitteessa esitetyn kaltainen ehto käytännössä mahdoton. Rakennushankkeen rahoituksen vakuudeksi hankkeeseen ryhtyvä käyttää pääsääntöisesti vuokraoikeuteen, eli maahan kohdistuvaan määräaikaiseen käyttöoikeuteen, vahvistettua kiinnitystä. Jos Tampereen kaupungin maanvuokrasopimukset eivät ole kiinnityskelpoisia rakentamisen aikana, vaikeutuu rakennushankkeiden rahoitus huomattavasti. Todettakoon, että myös kaupungin tulee voida hakea vuokraoikeuteen kiinnitys vuokranmaksun vakuudeksi maata vuokratessaan. Maanvuokrasopimusten sopimuspohjat on valmisteltu samanaikaisesti asunto- ja maapolitiikan linjausten valmistelun kanssa sekä tarkasteltu tämän valtuustoaloitteen yhteydessä ja kiinteistötoimi yhdessä lakiyksikön kanssa on valmistellut maanvuokrasopimuspohjien päivityksen asunto- ja kiinteistölautakunnan päätettäväksi. Maanvuokraamisen prosessin kehittämiseksi otetaan käyttöön määrämuotoinen vuokrauspyyntölomake, jossa vuokraamista pyytävä kuvaa määrämuotoisesti mm. kenen nimiin tonttivuokrasopimusta hakee, mitä tontille on rakentamassa, millaisella yhtiörakenteella ja millaisille asiakkaille suuntaa markkinointinsa. Liitteet 1 Liite Akila Valtuustoaloite

22 Tampere Pöytäkirja 12/ (37)

23 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Kaupunginhallitus, 146, Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 15, Lausunnon antaminen Tampereen Vuokratalosäätiön esityksestä uusiksi säännöiksi TRE:2615/ /2017 Kaupunginhallitus, , 146 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n uusista säännöistä lukuun ottamatta hallituksen jäsenen toimikautta, jonka osalta kaupunginhallitus esittää kahta vuotta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n uusista säännöistä. Esteellisyys Anneli Kivistö ilmoitti esteellisyytensä (hallintolaki 28.5 ) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouskäsittely Anna-Kaisa Ikonen saapui kokoukseen. Atanas Aleksovski oli poissa kokouksesta tämän asian päätöksenteon aikana ja varajäsen Ilpo Sirniö oli hänen tilallaan. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: "lukuun ottamatta hallituksen jäsenen toimikautta, jonka osalta kaupunginhallitus esittää kahta vuotta." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Aila Dündar-Järvinen teki muutosehdotuksen, että jäsenen toimikausi on neljä vuotta. Puheenjohtaja totesi Dündar-Järvisen ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Tiedoksi

24 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Ahto Aunela/Vuokratalosäätiö, Arto Vuojolainen, Annina Nääppä, Markus Kiviaho Liitteet 1 Säätiön uudet säännöt 2 PRH:n korjauskehotus 3 Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen pöytäkirjaote Kaupunginhallituksen konsernijaosto, , 15 Valmistelijat / lisätiedot: Vuojolainen Arto Päätös Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n uusista säännöistä. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Tampereen kaupungin näkemys on, että Tampereen Vuokratalosäätiön säännöissä tulisi huomioida konsernijaoston kokouksen 3 lisäykset sääntöihin. Muilta osin kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n uusista säännöistä. Kokouskäsittely Anneli Taina saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksensa kuulumaan "Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n uusista säännöistä." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käittelyn pohjana. Perustelut Patentti- ja rekisterihallitus on pyytänyt päivätyllä korjauskehotuksella korjaamaan ja täydentämään Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n sääntöilmoitusta. Korjauspyynnöt koskivat säätiön sääntöpykäliä 12 ja 14. Säätiö on tehnyt korjaukset seuraavasti: 12

25 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Säätiöllä tulee olla kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka Tampereen kaupunginhallitus valitsee. Tilintarkastajien toimikausi on toistaiseksi jatkuva (aiemmin hyväksytyissä säännöissä ollut "tehtäväänsä määräajaksi" -kohta on poistettu). Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tampereen kaupunginhallituksen valitsemista tilintarkastajista toisen tulee olla säätiön vuokralaisten ehdottama tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. 14 Säätiötä edustavat ja säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai se henkilö tai ne henkilöt yhdessä, jotka hallitus siihen valtuuttaa (aiemmin hyväksytyissä säännöissä: "kaksi muuta jäsentä yhdessä sekä juoksevissa asioissa se tai ne hallituksen jäsenet tai henkilöt, jotka hallitus siihen valtuuttaa"). Lisäksi kehotuksessa pyydettiin suostumusta kaupunginvaltuustolta siitä, että säätiön hallituksen valinta siirretään Tampereen kaupunginvaltuustolta Tampereen kaupungille uusien sääntöjen mukaisesti. PRH on kuitenkin ilmoittanut, että suostumusta ei tarvita, koska kyseessä on sama oikeushenkilö. Pykälän liitteenä ovat korjatut ja täydennetyt säännöt ja PRH:n korjauskehotus. Konsernijaosto edellytti kokouksessaan 3, jossa käsiteltiin Kotilinnasäätiön asioita, että säätiöiden hallitukset huomioisivat seuraavat muutosesitykset säätiön uusien sääntöjen valmistelussa. Nämä kohdat edesauttaisivat Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvien säätiöiden omistajaohjausta ja konsernivalvonnan toteutumista. Konsernijaoston mukaan hallituksen tulisi lisätä sääntövalmistelussaan säätiön uusiin sääntöihin kaupungin tietojensaantioikeus ja sisäisen tarkastuksen tarkastusoikeus säätiön toimintaan, hallintoon ja talouteen konsernijohdon niin päättäessä. Samalla hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta olisi hyvä suorittaa kaupungin toimesta. Säätiölainasiantuntija Oili Kelalta saadun lausunnon mukaan edellä mainittujen sääntöjen lisääminen on säätiölain kannalta ongelmallista. Saadun lausunnon perusteella sääntömuutoksien tekemistä ei ole sisällytetty kaupunginhallitukselle tehtyyn päätösehdotukseen. Säätiölain 6 luvun mukaan säätiön säännöistä päättää sen hallitus. Sääntöjen mukaan muutoksesta on hankittava kaupunginhallituksen lausunto.

26 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Liitteet 1 Säätiön uudet säännöt 2 PRH:n korjauskehotus 3 Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen pöytäkirjaote

27 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Kaupunginhallitus, 147, Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 16, Lausunnon antaminen Tampereen Kotilinnasäätiön esityksestä uusiksi säännöiksi TRE:307/ /2018 Kaupunginhallitus, , 147 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n uusista säännöistä lukuun ottamatta hallituksen jäsenen toimikautta, jonka osalta kaupunginhallitus esittää kahta vuotta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n uusista säännöistä. Esteellisyys Atanas Aleksovski ilmoitti esteellisyytensä (hallintolaki 28.5 ) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: "lukuun ottamatta hallituksen jäsenen toimikautta, jonka osalta kaupunginhallitus esittää kahtavuotta." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Aila Dündar-Järvinen teki muutosehdotuksen, että jäsenen toimikausi on neljä vuotta. Puheenjohtaja totesi Dündar-Järvisen ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Ilpo Sirniö poistui kokouksesta päätöksenteon jälkeen. Tiedoksi

28 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) Toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski / Kotilinnasäätiö, Timo P. Nieminen / Kotilinnasäätiö, Arto Vuojolainen, Annina Nääppä, Markus Kiviaho Liitteet 1 Tampereen Kotilinnasäätiön kirje Tampereen Kotilinnasäätiön voimassaolevat säännöt 3 Hallituksen kokouksen pöytäkirjakopio 4 Tampereen Kotilinnasäätiö, uudet säännöt, luonnos Kaupunginhallituksen konsernijaosto, , 16 Valmistelijat / lisätiedot: Vuojolainen Arto Päätös Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n uusista säännöistä. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi: Tampereen kaupungin näkemys on, että Tampereen Kotilinnasäätiön säännöissä tulisi huomioida konsernijaoston kokouksen 3 lisäykset sääntöihin. Muilta osin kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n uusista säännöistä. Kokouskäsittely Asian esitteliä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksensa kuulumaan "Tampereen kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n uusista säännöistä." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käittelyn pohjana. Perustelut Tampereen Kotilinnasäätiön hallitus ja johto ovat valmistelleet sääntöjen muutoksia toimintaympäristön ja uuden säätiölain muutoksia vastaaviksi. Esitys säätiön uusiksi säännöiksi on liitteenä ja hallitus pyytää Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston lausuntoa muutoksista. Kotilinnasäätiön hallitus pyytää saapuneessa kirjeessään Tampereen kaupungilta lausuntoa muutetuista säännöistä säätiölain mukaisesti. Kotilinnasäätiön hallitus on hyväksynyt säännöt kokouksessaan. Säätiön esityksessä

29 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) keskeisimmät sääntömuutokset liittyvät seuraaviin kohtiin (kohdat hallituksen esityksestä uusiksi säännöiksi): 1 Säätiö voi käyttää toiminnassaan Tampereen Kotilinna sr nimen ohella toissijaista tunnusta Kotilinna. 2 Lisäyksenä vanhoihin sääntöihin: Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla tarkoitusta välittömästi edistävillä toimintamuodoilla. Kotilinnasäätiön hallituksen perusteluna muutokselle on, että säätiö voi käyttää varojaan vain säännöillä määrätyillä tavoilla. Muu varojen käyttö on säätiörikoksena rangaistavaa. Yleisklausuuli mahdollistaa vain sellaiset varojen käyttötavat, joilla itsessään edistetään säätiön tarkoitusta, ei varojen keräämistä tarkoituksen toteuttamiseksi. 3 Säätiön peruspääoma kuten aiemmin. Aiemmissa säännöissä mainittu käyttöpääoma ,59 euroa on poistettu uusista säännöistä. 4 Ensimmäinen kappale on kirjoitettu kuten aiemmin. Kohtaa "säätiön rahavarat on sijoitettava turvatusti ja tuloa tuottavasti", on syvennetty varainhoidon osalta ja lisätty: Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Säätiö voi harjoittaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi sellaista kiinteistöjen hallinnointia ja vuokraustoimintaa, mitä säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi harjoitettava toiminta edellyttää. Hallituksen perusteluna tähän on, että säätiö voi vuokrata liike- ja muita tiloja toimijoille, joiden toiminta tukee säätiön omaa toimintaa, ollen sosiaalista ja/tai ikäihmisille suunnattua palveluntuottamista tai muulla tavalla säätiön asukkaiden erilaisten palvelujen saavuttavuutta edistävää toimintaa. 5 Lisätty asiana: hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes Tampereen kaupunki on valinnut säätiölle uuden hallituksen. Tampereen kaupunki voi erottaa hallituksen jäsenen, jos hän on menettänyt yleisen luottamuksen. 6 Aiempaa 5 :n asiaa on sisällytetty 6 :ään ja järjestys on hieman muuttunut. 7 Vanhojen sääntöjen 5 on tuotu 7 :ään kokouksen pöytäkirjan pitämisestä 8 Säätiöllä on toiminnanjohtaja, jonka hallitus valitsee. Vanhoissa säännöissä oli kirjaus: säätiöllä on toiminnanjohtaja ja sihteeri, jotka hallitus valitsee. Sihteerin valinta poistettiin uusista säännöistä. 9 Pykälässä on määritelty hallituksen koolle kutsumiseen liittyvät asiat. Asiasisällöllisesti säännöissä ei muutoksia aiempaan käytäntöön nähden.

30 Tampere Pöytäkirja 12/ (37) 10 Pykälä hallituksen kokouspalkkiosta on sisällöltään aiempia sääntöjä vastaava. 11 Säätiön tilintarkastus asiasisällöllisesti sama kuin aiempien sääntöjen Muutoksena aiempaan: tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen on oltava valmiina viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä (aiemmissa säännöissä maaliskuun loppuun mennessä). Poistettu kohta "jos tilintarkastajat katsovat hallituksen toimenpiteistä aiheutuneen säätiölle vahinkoa, on tilintarkastajien ilmoitettava siitä Patenttija rekisterihallitukselle asian vaatimiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten". 13 Nimenkirjoitusoikeus muotoiltiin hieman eri tavoin: Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen muuta jäsentä yhdessä. Säätiön hallitus voi antaa oikeuden kirjoittaa säätiön nimen yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa. Hallituksen päätöksellä voidaan antaa nimenkirjoitusoikeus toiminnanjohtajalle. 14 sama kuin aiempien sääntöjen Säätiön hallitus toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle säätiölain edellyttämät selvitykset, jotka samanaikaisesti on annettava myös Tampereen kaupungille (aiemmin kaupunginhallitukselle). 16 kuten aiemmissa säännöissä Kuten aiemmin 16, mutta uusissa säännöissä käytetään termiä säätiön purkaminen. Lausunto pyydetään Tampereen kaupungilta, ei kaupunginhallitukselta (kuten aiemmissa säännöissä). 18 Sisältö kuten aiempien sääntöjen 17. Konsernijaosto edellytti kokouksessaan ( 3), että Kotilinnasäätiön hallitus huomioi seuraavat muutosesitykset säätiön uusien sääntöjen valmistelussa. Konsernijaoston mukaan hallituksen tulisi lisätä sääntövalmistelussaan säätiön uusiin sääntöihin kaupungin tietojensaantioikeus ja sisäisen tarkastuksen tarkastusoikeus säätiön toimintaan, hallintoon ja talouteen konsernijohdon niin päättäessä. Samalla hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta olisi hyvä suorittaa kaupungin toimesta. Tampereen Kotilinnasäätiön vanhoja sääntöjä on modernisoitu nykyisen toiminnan tarpeita vastaaviksi. Sääntöjen muutosesitykset sanamuotojen ja sisältöjen osalta ovat perusteltuja. Kotilinnasäätiön päivitetyt säännöt on laadittu ottaen huomioon uusi säätiölaki ja sen siirtymäaika.