HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO OPETUSLAITOKSET / /45 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA. HBLSINKI 1ft.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI OPETUSLAITOKSET 5 94/44-944/45 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HBLSINKI ft.

2 HELSINGIN K~UPU NGIN TILASTO VI.. o P ETU:S LAITO K S ET /44-944/45,:.-: HELSINGIN KAUPUN.GIN TILASTOT0,lMIST,ON JULKAISEMA HELSINKI 949

3 STATISTIQUED.ELA VILLE DE HELSINK[ (HELSINGFORS) VI E N... S E G N E M E N T 5.t 94/ /45 Pl,JBLIS PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSIN KI 949 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

4 ALKULAUSE Kunnallisten opetuslaitosten vuosikertomusten painatus on monien sotavuosien johdosta:, kohtuuttomasti myöhästynyt. Jotta kertomukset vähitellen saataisiin ~Jan tasalle, on nyt esillä, olevaan julkaisuun sisällytetty kahden lukuvuoden, nimittäin lukuvllosien 94/44 ja 944/45.. toimintaa koskevat selostukset. Asianomaiset kouluviranomaiset ovat laatineet alkuperäiset vuosikertomukset jokaisesta lukuvuodesta erikseen ja niitä säilytetään lyhentämättöminä tilastotoimiston arkistossa. Tilastotoimisto taas on pääasiallisesti koonp.ut ja käsitellyt numeroaineiston'_ Julkaisun toimittamista on johtanut aktuaari Valborg Kuhlelelt. Helsingin kaupungin tilastotoimistossa tammikuun 9 p:nä 949. Otto Bnum.

5 Sislllysluettelo. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat.... Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... Suomenkieliset kansakoulut... :... :... 7 Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattiopetuslaitosten tarkastus... 7 Valmistava poikien ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu Yleinen ammattikoulu... 9 Kirjapainokoulu Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... I 5 Table des matleres. Rapports annuels Page ]ardins d'enfants... Ecol~s enfantines Sedmigradsky et asile Maria Ecoles primaires finnoises... 7 Ecoles primaires sued.oises...." nspection de l'enseignement professionnel... 7 Ecol.e preparatoire professionnelle de gar~ons 77 Ecole preparatoire professionnelle de jeunes filles Ecole d'apprentis... 9 Ecole de typograpbie nstitut ouvrier finnois...." nstitut ouvrier sul:dois... 5 II. Taulusto Kouluikäiset lapset... * Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset... * Lastentarhilt.. '... 4* Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... 9* Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 9* Suomenkieliset kansakoulut... 0* Kansakoulujen menot... * Ruotsinkieliset kansakoulut."'... 4* Ammattikoulut...:... 6* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... 40* Ammattiopetuksen kustannukset * Suomenkielinen työväenopisto... 4* Ruotsinkielinen työväenopisto... 4* II. Tableaux Enfants a I'åge scolaire * Aper~u des ecoles municipales.' * ]ardins d'enfants... 4* Ecoles enfantines Sedmigrddsky et asile MaTia 9* Total des eleves des ecoles primaires... 9* Ecoles primaires finnois~s * Depcnses des ecoles primairer... Ec6les primaires suedoises... 4 Ecoles professionnelles... 6 Les fonds legues au benefice des ecoles piimaires Depenses pour les ecoles professionnelles 40* nstitut ouvrier finnois nstitut ouvrier sued.ois... 4

6 I V U 0 S K E R TOM U K SE T RAPPORTS ANNUELS

7 LASTENTARHAT JARDINS D'ENFANTS Lastentarhain toimintaa koskeva selostus annetaan laitosten joh,tosäännön mukaisesti kajenterivuosittain. Seuraavassa esitetty kertomus käsittää laitosten toiminnan v. 94 ja 944. Sodasta huolimatta toiminta v. 94 jatkui kaikissa laitoksissa ilman varsip.aista kesk~tä. Poikkeukselliset olot vaikeuttivat kuitenkin toimintaa monin tavoin. Satojen helsinkiläisten lasten oleskellessa edelleen Ruotsissa ja Tanskassa sekä maaseudulla omassa maassa oli lastentarhotlj,in ja päiväkoteihin pyrkivien lasten lukumäärä tavallista pienempi. Toisaalta kuite~ sotatila vaikutti sen, että lastentarhain kokopäiväosastoiile ja lastenseimiin pyrkivien lasten lukqmäärä. oli tavallista suurempi ja että sen tähden oli ryhdyttävä erikoistoimenpiteisiin. V. 944 sotatapahtumat vaikuttiyat erittäin häiritsevästi lastentarhalaitosten toimintaan. Laitoksiin pyrkineiden lasten lukumäärä tosin nousi kyseisen vuoden alussa edelliseen vuoteen verraten,. mutta jo helmikuussa sattuneiden pommitusten jälkeen ryhdyttiin jälleen siirtämään lapsia sekä maaseudulle että Ruotsiin. Lastentarhain toiminta keskeytyi Helsingissä pitkäksi aikaa ja jatkui ainoastaan maaseudulle perustetuissa siirtoloissa. Vasta kyseisen vuoden loka-marraskuussa laitosten toiminta pääsi vähitellen uudelleen elpymään lastentarhaiil. huoneistoissa suoritettujen korjausten jälkeen.. JOHTOKUNTA, TARKASTAJAT, LÄÄKÄRIT JA KANSLIAHENKILÖKUNTA Johtokunta. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat kertomusvuosina kaupunginvaltu~st(:m valitsemina diakonissalaitoksen johtaja, kirkkoherra E. J. W~n puheenjohtajana, rovasti j, L. Waltasaari varapuheenjohtajana. rouvat T. S. Haneman'n ja T. A. Oksanen, kansakoulunop~ja L. Salövaara, lastentarhanjohtaja S. E. Siirala ja rouva H. Valta. Kaupunginhallitu~en ~dustajana johtokunnassa oli filosofianmaisteri P. B. J. Railo. Sihteerinä toimi lastentarhain tarkastaja E. M. G. Borenius. Kokotlkset ym. johtokunta kokoontui v kertaa ja v kertaa. Laitosten säännöllistä toimintaa ja talousarviota koskevien asiain lisäksi johtokunta käsitteli useita sota-ajasta johtu$ kysymyksiä. johtokunnan päätöksistä ja esityksistä mainittakoon seuraavaa: Vallitsevissa poikkeuksellisissa oloissa lastentarhat ja seimet osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi huolimatta siitä, että suuri määrä helsinkiläisiä lapsia: oleskeli edelleen R,uotsissa ja Tanskassa. Varsinkin lastentarhain kokopäiväosastoiile ja lastenseimiin. pyrkivien 'lasten lukumäärä oli sl,lurl koska sotatilan vuoksi yhä useampien lasten äitien oli oltava ansiotyössä kodin ulkopuolella. Tc;mkokuun 7 p:nä 94astentarhain johtokunta päätt~ esittää kaupungin valtuustolle, että Taka-Tööli;iön perustettaisiin uusi suomenkielinen lastentarha 75 lapselle kokopäiväosastoineen syyskuun p:stä 944 lukien ja että Päiväpirtin lastentarhaa laajennettaisiin yhdellä osastolla v:n 944 alusta. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen kesäkuun 6 p:nä 94. Koska kuitenkil:j. oli syytä olettaa. ettäbuoneistopula. tulisi. vaikeuttamaan näiden päätösten toteuttamista, lasteii.tarhain laajentamista jo aikaisemminkin käsitellyt kaupunginhallituksen asettama komitea käsitteli uudelleen kyseisen vuoden syyskuussa vallitsevan tilanteen aiheuttamia kysymyksiä tutkimalla mm. mahdollisuuksia toiminnan tilapäiseen laajentamiseen entisissä huont;istoissa. Tällöin todettiil).kin voitavan järjestää

8 'muutamien ruotsinkielisten ja jonkun suomenkielisen lastentarhan yhteyteen pieniä seimiosastoja :- vuotiaille lapsille sekä lisätä paikkojen lukumäärää eräiden suomenkielisten lastentarhain kokopäiväosastoissa. Komitean ehdotusten mukaisesti lastentarhain johtokunta esittikin kaupun.ginhallitukselle syyskuun p:nä 94, että edellä mainittuihin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin mah -dollisimman nopeasti ja että lastentaihoihin talveksi järjestettäisiin tarpeen mukaan enintään 6 seimiosastoa, joihin varattaisiin 0 hoitopaikkaa kuhunkin, ja enintään 6 kokopäiväosastoa, joihin tulisi 5 hoitopaikkaa kuhunkin. Ehdotuksen toteuttaminen edellytti kuitenkin, että avoinna 'olevia opettajanvirkoja täytettäisiin väliaikaisesti ja että palkattaisiin ylimääräistä opettajaa, lastenhoitajaa ja 0 aputyttöä. Valtuusto hyväksyi ehdotukset lokakuun 0 p:nä 94. Voimassa olevien säännösten mukaan ovat vain ne lapset, joiden huoltajat ovat hengillekirjoitettuja Helsingin kaupungissa oikeutettuja pääsemään kaupungin lastentarhoihin ja niihin liittyviin laitoksiin. Koska kaupunkiin oli kesän 94 kuluessa asettunut asumaan jonkun verran inkeriläisiä siirtolaisia, jotka olivat saaneet täällä työtä ja todennäköisesti jäivät toistaiseksi kaupunkiin ja halusivat saada lapsensa kaupungin lastentarhoihin, päätti johtokunta syyskuun p:nä 94 anoa, että näille siirtoväen lapsille myönnettäisiin oikeus päästä lastentarhoihin ja niihin liittyviin laitoksiin. Lokakuun, 7 p:nä 94 kaupunginhallitus päätti oikeuttaa lastentarhain johtokunnan' ottamaan mainittuihin laitoksiin täällä asuvien inkeriläisten siirtolaisten lapsia, mikäli riitti vapaita paikkoja, kuitenkin enintään 5 % kunkin laitoksen paikkaluvun määrästä. Suomenlinnan lastentarhan osalta sallittiin kuitenkin ylittää tämä enimmäismäärä. Lastenseimien lastenhoitajien anottua virkojensa siirtämistä 5 palkkaluokasta 44 palkkaluokkaan lastentarhain johtokunta esitti, että lastenseimien sekä apulastentarha Aulan lastenhoitajien virat siirrettäisiin 5 palkkaluokasta 48 palkkaluokkaan, lastenseimien talousapulaisten 'virat' 56 palkkaluokasta 54 palkkaluokkaan sekä lastentarhain ja lastenseimien aputyttöjen virat 6 palkkaluokasta 58 palkkaluokkaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen ja korotetut palkat maksettiin syyskuun p:stä 94 lukien. V:sta 9 alkaen, jolloin lastentarhat muuttuivat kokonaan kunnallisiksi laitoksiksi, oli las-' tentarhain johtajien peruspalkka ollut' 400 mk vuodessa, mihin määrään oli lisätty. kutakin erikoistyöalaa kohden 600 mk sekä jokaista osastoa kohden 00 mk vuodessa. Johtokunnan esitettyä, että johtajien palkat korotettaisiin 00 %' kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen kesäkuun 6 p:nä 94 ja palkat päätettiin korottaa syyskuun p:s;ä 94 lukien. Kaupunginvaltuuston huhtikuun 9 p:nä 96 tekemän päätöksen mukaan olivat lastentarhanopettajat oikeutetut täyteen eläkkeeseen 60 ikä- ja 8 palvelusvuoden jälkeen, jota vastoin laitosten muut viranhaltijat saivat täyden eläkkeen 6 ikä: ja 0 palvelusvuoden jälkeen. Kaupungin viranhaltjjoita koskevan uuden eläkesääntöehdotuksen johdosta lastentarhain johtokunta ehdotti lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että kaikki lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten viran 'haltijat oikeutettaisiin täyteen eläkkeeseen samojen ikä- ja palvelusvuosien jälkeen. Johtokunnan -ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan kaupunginvaltuusto päätti toukokuun p:nä 94, 'että täyteen eläkkeeseen 60 ikä- ja 8 palvelusvuoden jälkeen ovat oikeutetut lastentarhain johtajat.- opettajat ja lastenhoitajat sekä samoin lastenseimien johtajat, opettajat ja' lastenhoitajat. Täten siirtyi lastentarhain yhteydessä toimivien päiväkotien ja lukutuvan johtajien ja opettajien eläkeikä 60 vuodesta 6 vuoteen. Kaikkien laitosten viranhaltijat alistuivat uuden eläkesäännön määräyksiin. Päiväkotien johtajat ja opettajat anoivat kuitenkin, että johtokunta ryhtyisi heihin nähden toimenpiteisiin, jotta he saisivat, kuten aikaisemminkin, samat eläkeoikeudet kuin lastentarhanopettajat. Kun kaupunginvaltuusto marraskuun 0 p:nä 94 oli päättänyt, että kaupungissa vallitsevan ' asuntopulan lieventämiseksi hankittaisiin 00 puutaloa, joiden sijoituspaikaksi luovutettaisiin' alue?-,oukolan- ja Kumpulantien väliltä, esitti lastentarhain johtokunta tammikuun 8 p:nä 944 kaupunginvaltuustolie, että mainitulle alueelle perustettaisiin erityisine rakennuksineen lastentarha' 75 lapselle, joista 5 lapselle järjestettäisiin kokopäiväosasto. Lokakuun.7 p:nä 944 johtokunta esitti kaupunginhallitukselle, että Helsingin perheasunnot oy:n ja Sosiaalisen asunnontuotanto oy:n Sadon Käpylään ja Arabian alueelle rakentamiin taloihin varattaisiin huoneistot lastentarhoille ~a 'lastenseimille ja marraskuun 0 p:nä 944 tehtiin esitys kaupunginhallitukselle, että Arabian ~

9 alueelle perustettaisiin lastentarha 75 lapselle, joista 5 lasta varten järjestettäisiin,kokopäiväosasto, ja Käpylään perustettaisiin sekä lastentarha että Iastenseimi, edellinen lapselle, joista 5 lapselle järjestettäisiin kokopäiväosasto, ja jälkimmäinen 8-0 lapselle. Sosiaaliministeriön lasten maallesiirtotoimikunnan kehoitettua helmikuun 4 p:nä 944 Helsingin kaupungin lastentarhain johtokuntaa vallitsevien olojen vuoksi perustamaan muutamia siirtoloita seimi- ja lastentarhaikäisille lapsille, anoi johtokunta kaupunginhallitukselta lupaa neljän siirtolan perustamiseen seimi-ikäisille lapsille ja tarpeen vaatiessa saada siirtää - lastentarhaosastoa maaseudulle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen helmikuun 7 p:nä 944. Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitean anottua lastentarhanopettajia ja muita viranhaltijoita komitean käytettäväksi lasten siirtämisestä Ruotsiin aiheutuviin tehtäviin, päätti kaupunginhallitus helmikuun 0 p:nä 944 luovuttaa kyseisten laitosten henkilökuntaa pyydettyyn työhön ehdolla, että asianomaiset näistä' tehtävistä vapauduttuaan ilmoittautuivat kaupungin käytettäväksi muihin ajankohtaisiin töihin sekä valtuutti lastentarhaintarkastajan lähemmin sopimaan asiasta lastensiirtokomitean kanssa. ' Helsingin kaupungin toimen- ja viranhaltijain yhdistyksen huhtikuun 5 p:nä 944 tekemän ehdotuksen johdosta, että lastentarhain ja niihm liittyvien laitosten talousapulaisten ja lastenhoitajien virat siirrettäisiin korkeampiin palkkaluokkiin, esitti lastentarhain johtokunta huhtikuun 4 p:nä 944 kaupunginhallitukselle, että niissä laitoksissa, joissa on lastentarha- ja seimitoinlintaa.koko vuoden ja joissa työ on vaativampaa ja edesvastuullisempaa 'kuin muissa laitoksissa, 5 palkkaluokkaan kuuluvien, pääasiallisesti keittäjinä toimivien talousapulaisttln virat siirrettäisiin 50 palkkaluokkaan, lastentarhain ja lastenseimien taiousapulaisten 5 palkkaluokkaan kuuluvat virat 5 palkkaluokkaan, 54 palkkaluokkaan kuuluvat 5 palkkaluokkaan ja 56 palkkaluokkaan' kuuluvat virat 54 palkkaluokkaan sekä lastentarhain lastenj:loitajien 54 palkkaluokkaan kuuluvat virat 5 palkkaluokkaan. Kaupunginhallitus, joka ei kuitenkaan ;kannattanut näin laajaa palkkojen korottamista, esitti valtuustolle, että amoastaan epäsuhde kahden ryhmän palkkauksessa korjattaisiin ja että 5 ja 56 palkkaluokkaan kuuluvat talousapulaisten virat siirrettäisiin yhtä palkkaluokkaa ylemmäksi. Kaupunginvaltuusto myöntyi tähän ehdotukseen. Kaupunginhallituksen asettaman palkkakomitean ehdohamat alempipaikkaisten virkojen palkankorotukset kaupungin-' valtuusto hyväksyi kokouksessaan marraskuun 9 p:nä 944, josta seurasi, että'6 palkkaluokkaan kuuluvat siivoojien virat, 58 palkkaluokkaan kuuluvat aputyttöjen virat ja palkkaluokkiin kuuluvat talousapulaisten ja lastenhoitajien virat korotettiin kolme palkkaluokkaa ja 48 paikkaluokkaan kuuluvat lastenseimien lastenhoitajien virat kaksi palkkaluokkaa joulukuun p:stä 944 alkaen. Tarkastaiat, lääkärit ia kansliahenkiläkunta. Lastentarhaintarkastajana toimi kertomusvuosina edelleen tarkastaja E. M. G. Borenius. Apulaistarkastaja L. Rudbäckin erottua v:n 94loppupuolella toimestaan kaupunginvaltuusto valitsi helmikuun 7 p:nä 94 apulaistarkastajaksi Virkkulan. lastentarhan johtajan A. Ståhlbergin, joka kuitenkin, määrättynä hoitamaan sosiaaliministeriön n;pspuolisen lastensuojelutarkastajan virkaa, oli kertomusvuosina estynyt hoitamasta uutta tointansa, johon kuuluvia tehtäviä hoiti viransijaisena lasientarhanjohtaja K. J. Axelson. LaStentar-' hain ja seimien lääkärinä. oli edelleen lääketieteenlisensiaatti. E. R. Kivikatajaja ~pulastentarha' Aulan lääkärinä lääketieteenlisens~i R I.agus Kanslianhoitajana toimi samoin edelleen rouva E. YrjÖlä ja toimistoapulaisena elokuun p:ään 94 rouva K. Paananen ja hänen erottuaan v.t.' toimistoapulaisena neiti.. Laiho. Vahtimestarina oli edelleen neiti E. S. Hellgren. ~tentarhain kanslia sijaitsi vuokrahuoneistossa Unioninkadun 5 :ssä., II. OPETTAJISTO JA PALVELUSKUNTA Opettaiisto. Opettajakunnassa sattuivat kertomusvuosina seuraavat muutokset: Syyskuun p:nä 94 siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle lastentarhanopettaja B. Waselius, joka on toiminut Korkeavuorenkadun l:n lastentarhassa, nykyisessä 'Onnelassa, syyskuun t" p:stä 906 joulukuun 'p:ään 9, ja Kallion suomalaisessa lastentarhassa tammikuun 'p:stä 9 alkaen, sekä opettaja 0, Pikow, joka on toiminut Ebeneserkodin ruotsinkielisessä lastentar-

10 4 hassa. yhtäjaksoisesti tammikuun 5 p~stä 907 alkaen. Lokakuun p:nä 94 siirtyi eläkkeelle lastentarhanjohtaja V. Furuhjelm, joka on. toiminut Solhällan lastentarhassa syyskuun p:stä 95 syyskuun p:ään96 sekä Fylgian lastentarhan ja päiväkodin johtajana elokuun, p:stä 97 lukien, opettaja H. Anthoni, joka on toiminut Hermannip ruotsinkielisessä lastentarhassa syyskuun. p:stä 908 elokuun p:ään 97 ja.fylgian lastentarhassa syyskuun p:stä 97 lukien sekä opettaja T.. Lang, joka on toiminut Valkaman lastentarhassa elokuun p:stä 98 alkaen ja sai sairauden.takia eron virastaan ja eläkkeen, Marraskuun p:nä 94 siirtyi eläkkeelle lastentarhan johtaja H. ImmoneJ.?" joka on toiminut Korkeavuorenkadun l:n lastentarhassa~ nykyisessä Onnelassa, syyskuun p:stä 908. joulukuun p:ään 97 ja Kallion suomalaisen lastentarhan johtajana tammikuun p:stä 98 lukien, Tammikuun p:nä 944 siirtyi eläkkeelle c opettaja S. Törnvall, joka on toiminut Majgård' nimisessä lastentarhassa v } Bertha Maria-Hemmet nimisessä lastentarhassa tammikuun 4 p:stä toukokuun p:ään 9, Kansakoulukadun l:n lastentarhassa tammikuun. 5p:stä toukokuun p:ään 9 sekä Hemgård nimisessä lastentarhassa jatkuvasti syyskuun p:stä 9 alkaen.. Syyskuun p:nä 944 siirtyi eläkkeelle las:!:lntarhanjohtaja G., Forsström, joka on toiminut Kotikallion lastentarhassa syyskuun. p:stä 905he4täkuun p:ään 97 sekä Hemgårdin lastentarhan johtajana elokuun p:stä 97 tammikuun 0 p:ään 9 ja Bertha-Maria-Hemmet nimisen lastentarhan johtajana tammikuun. 0p:stä 9 alkaen, opettaja A. Soriola,.joka on toiminut Ebeneserkodin lastentarhassa syyskuun. p:stä 909 alkaen ja opettaja H. Nygren, joka on toiminut PäivöIän lastentarhassa tammikuun, p:stä 96 alkaen" Lokakuun p:nä 944 siirtyi eläkkeelle lastentarhanjohtaja A: Granfelt, joka on toiminut Hermannin ruotsalaisessa lastentarhassa syyskuun p:stä 907 toukokuun p:ään 909 ja tammikuun p:stä 95 joulukuun p:ään 90, Alppimajan lastentarhassa v. 94 sekä Toukolan lastentarhan johtajana tammikuun p:stä 9 alkaen. Opettaja A. Korpikuusi. erosi joulukuun p:nä,94 ja opettajat S. järnefelt ja M. Kihl erosivat joulukuun p:nä 94. Opettaja T. Palonen kuoli syyskuun 4 p:nä 94 ja elokuun 7 p:nä 944 lastentarhanjohtaja.. Liljeström, joka toimi opettajana Eerikinkadun lastentarhassa syyskuun p:stä 90 kesäkuun. p:ään 906, Kallion lastentarhassa syyskuun p:stä 906 kesäkuun p:ään 908 ja Tomtebon lastentarhassa syyskuun p:stä 908 alkaen siirtyen viimeksi mainitun lastentarhanjohta- jaksi syyskuun p:nä 90. Virkkulan lastentarhan johtaja A. Ståhlberg, joka helmikuun 7 p:nä 94 oli valittu lasten-' tarhain apulaistarkastajaksi. oli kertomusvuosina virkavapaana, jolloin hän hoiti naispuolisen: lastensuojeluntarkastajan virkaa sosiaaliministeriössä. Virkkulan lastentarhan johtajana toimi v. 94 sekä tammikuun p:stä syyskuun 0 p:ään 944 lastentarhanopettaja E.'Latvala ja lokakuun p:stä joulukuun p:ään 944 lastentarhanopettaja R. Terä. Alku lastentarhan johtaja R.,Englund oli sairauden takia virkavapaana tammikuun p:stä kesäk~un 0 p:ään ja syyskuun p:stä joulukuun p:ään 94 sekä edelleen v. 944 ja hoiti hänen tehtäviään tänä aikana lastentarhanopettaja R. Tenlenius. Lastentarhanjohtaja K"Axelsonin toimiessa V.t. apulaistarkastajana. hoitivat Pienolan lastentarhan johtajan tehtäviä lastentarhanopettajat V. Rauhala, P. Ratia ja E. Böök. Toukolan lastentarhan V.t. johtajana oli lokakuun p:stä 944 alkaen opettaja M. Winter.. Bertha-Maria-Hemmet nimisen lastentarhan johtajan tehtäviä hoiti syyskuun p:stä joulukuun p:ään 944 opettajam.. Nyman ja Tomtebon lastentarhan johtajan tointa syyskuun p:stä 944 alkaen lastentarhanopettaja L. jansson. Vakinaisten lastentarhanjohtajien toimiessa' Ruotsissa hoiti Barnabon lastentarhan johtajan tointa syyskuun p:stä joulukuun p:ään 944 lastentarhanopettaja S. Jl!Jlsson, Fylgian lastentarhan johtajan tointa opettaja M. Isaksson ja Solhällan lastentarhan johtajan tointa opettaja G. Ascholin. Suomenlinnan lastentarhan johtaja T. Wiherheimo toimi syyskuup. p:~tä joulukuun p:ään.,94 sekä: edelleen kevätlukukauden '944 opettajana Tapiolan lastentarhassa ja hänen tointaan hoiti lastentarhanopettaja T. von Bel!. Poikkeuksellisten olojen vuoksi ei avoinna olevia opettajanvirkoja julistettu haettaviksi, 'Vaan täytettiin ne tarpeen mukaan väliaikaisesti. Avoinna olevia virkoja hoitivat kevätlukukaudella 94 lastentarhanopettajat S. Kaisla, ~. Santala" A.-L. Simojoki,,A. Masala,. jantunen, 'S." Rotkin:h. P. Ratia, S. Laitinen, H, Waltasaari, M. Hellsten ja L. Koski sekä syyslukukaudella 94 lastentarhanopettajat A.-L. Valye. A.. Masa~a. S. Markkanen. A.-L. Simojoki, K. Raippalinna;

11 5 S. Laitinen, B. Sihvo,. Jantunen, M. Tötterman, M. Lindström, M. Hellsten, S.,Rotkirch; L. Koski, A. Katila, M. Olin ja A. Sirola. Tilapäisinä opettajina - vuotisten lasten osastoissa toimivat v. 94 lastentarhanopettajat K. Autio lokakuun ajan ja L. Vepsäläinen marraskuun p:stä joulukuui:l p:ään sekä M. Syrjänen lokakuun 5 p:stä joulukuun p:ään. V.t. opettajina Ebeneserkodin lastentarhoissa olivat lastentarhanopettajat R-M. Roschier ja T. Niemi. Pasilan lastentarhan opettaja. Sundholm toimi koko vuoden väliaikaisesti Bertha-Maria-Hemmet nimisessä lastentarhassa ja Toimelan päiväkodin opettaja K. Miettinen kevätlukukauden väliaikaisesti Sirkkulan laste!tarhassa ja syyslukukauden Kallion suomalaisessa lastentarhassa. Kevätlukukaudella 944 avoinna olevia virkoja hoitivat 'lastentarhanopettajat H. Santala~ Masala, S. Markkanen, A.-L. Simojoki, K. Raippalinna, S. Laitinen, B. Sihvo,. Jantunen, M. Tötterman, E. Ahlstedt, M. Lindström, M. Hellsten, A. Sirola, S. Rotkirch, A. Kotila, M. Olin, A.-L. Valve, A. Alaja, A.-L. Valtiala ja H. Waltasaa,ri sekä syyslukukaudella lastej,ltarhanopettajat A.-L. Simojoki, A. Kohtamäki. H. Waltasaari, R-M. Roschier, E. Schildt, H. Santala, B. Sihvo, S. Markkanen, E. Wikström ja M. Salmelin. Pasilan lastentarhan opettaja. Sundholm toimi koko vu,oden väl~aikaisesti Bertha-Maria-Hemmet nimisessä lastentarhassa ja kevätlukukaudella 944 toimivat tilapäisinä opettajina väliaikaisissa seimiosastoissa lastentarhanopettajat L. Vepsäläinen ja M. Syrjänen. Joulukuun 4 p:nä 944lastentarhain johtokunnan kokouksessa valittiin alla mainitut" opettajat seuraavien laitosten johtajan virkaan: M.-L. Nurmikko Toukolan lastenseimeen, R. Lauha Kall!-on lastentarhaan" M. Winter Toukolan lastentarhaan, L. Jansson Tomtebon lastentarhaan ja A., Lundqvist Bertha-Maria-Hemmet nimiseen lastentarhaan. Joulukuun 9 p:nä 944 pidetyssä last~ntarhain johtokunnan kokouksessa valittiin Alku lastentarhan johtajaksi lastentarhanopettaja E. Kouvo ja vakinaisiksi opettajiksi valittiin lastentarhanopettajat K. Saarinen,. Jantunen, K: Raippalinna, T. Leppo, A. Masala, S. Laitinen, S. Markkanen, H. Santala, K. Pohjola. R-M. Roschier ja M. Tötterman. Opettaja K. Miettinen päätettiin siirtää Toimelan päiväkodista Päivöiän lastentarhaan. Lastentarhain ja niihin liittyvien.aitosten opettajistoon kuului kertomus vuosien. syksyllä seura;iva määrä henkilöitä: Johtajat ja opettajat Directrices et institutrices Varsinaiset lastentarhat (J ardins Froebel proprement 'dit) Kokopäiväosastot (Nurserys)...:...: ' Koululasten päiväkodit (Classes ouvrieres)...,...,~...::... 0, Lukutupa ja kerhot (Salle de lecture )...',...'... Seimet (Creches) , Yhteensä (T,otal) 7,47, Laitosten johtajina toimi sijaisineen v. 94 yhteensä 4 opettajaa ja v opettajaa. V. 94 johtajat kokoontuivat tarkastajan kutsusta neuvottelukokouksiin 9 kertaa. Palveluskunta. Palveluskuntaan kuuluivat talousapulaiset, joita yleensä oli yksi jokaisessa laitoksessa, mutta suurimmissa useampia, lastenhoitaj~t, ;jotka yleensä toimivat lalitenseimissä ja päiväkodeis~a sekä ns. aputytöt, jotka autto~vat opettajia lasten hoidossa ja suorittivat,siivousym. taloustoimia. Palveluskuntaan kuului syksyllä 94 'ja 944 seuraava henkilömäärä: Palveluskunta Domestiques Tal~usapulaisia (Seroantes) L.stenhoitajia (Bonnes)... ) 9.)8 Apu~töjä (Aides)...,... :... ; ) Näistä 6 koulutettua., Yhteensä (Total) 67

12 6 Talousapulainen. A. Nuutinen siirtyi elij.kkeelle elokuun 6 p:nä 94 ja talousapulainen I. Anttonen kuoli elokuun p:nä 944; viimeksi mainittu on toiminut Vallilan lastenseimessä syyskuun 0 p:stä 90 alkaen.. Joulukuun 0 p:nä 944 kaupunginvaltuusto päätti siirtää 48 palkkaluokassa olleet last~nhoitajien virat 46 palkkaluokkaan.i. Hayfoitteliiat. Ebeneserkodin lastentarhaseminaarin oppilaat" harjoittelivat laitoksen omissa lastentarhoissa, lastenseimessä ja päiväkodissa sekä osittain myöskin Kalliorinteen, Pääskylän ja Tapiolan lastentarhoissa. Diakonissalaitoksen kodinhoitokoulun oppilaat hil.rjoittelivat; Alppimajan lastenseimessä. Myöskin eräissä laitoksissa oli ajoittain lastentarhaseminaariin ja lastenhoitokursseille pyrkiviä esiharjoittelijoita.... LASTENTARHAIN LUKUMÄÄRÄ, ERI TOIMINTAMUODOT YM. Uuden lastenseimen perustaminen. Lastentarhain johtokunnan esityksestä oli kaupunginvaltuusto jo v. 94 päättänyt perustaa Porvoonkadun seuduille uuden päiväkodin 50 kouluikäisellelapselle ja uuden lastenseimen Tl?ukolaan, molemmat syyskuun p:stä 94 lukien, sekä v: 94 uuden suomenkielisen lastentarhan Taka-Töölöön. Vallitsevan huoneistopulan vuoksi laitosten perustamisesta oli kuitenkin luovuttava; ainoastaan lastenseimi aloitti toimintansa syyskuun 9. p:nä 94 kaupungin Toukolan Rantakorttelin 4:ssä omistamassa rakennuksessa, jonka kunnostamiseen valtuusto myönsi mk. Seimeen sijoitettiin 4 hoitopaikkaa. Päiväpirtin lastentarha: sai v:n 944 alusta BrAvallan huvilan kokonaan käyttöönsä, joten lastentarhaan voitiin perustaa yksi osasto lisää. Kyseiseen laitokseen pyrki syksyllä 944 niin paljon lapsia, että sinne vielä sijoitettiin yksi välia,ikainen osasto 5 lapselle. Ebeneserkodin lastenseimen toiminta jatkui edelleen tilapäisesti laajennettuna koko v:n 94. Ruotsinkielisessä lastentarhassa lakkautettiin yksi osasto.kevätlukukauden lopussa ja suomenkieliseen lastentarhaan järjestettiin yksi osasto lisää syyslukukauden alusta lukien. Laitoksen lastentarhoissa oli siten 75 paikkaa suomenkielisissä ja 75 paikkaa ruotsinkielisissä osastoissa. Väliaikaiset lastenseimet ja kokopäiväosastot. V. 94 syksyllä - vuotiaita lapsia varten perustettujen tilapäisten kokopäiväosastojen toiminta jatkui edelleen kevätlukukaudella 94 Alppimajan, Kotikallion, Päivöiän ja Sirkkulan lastentarhoissa. Ylimääräiset seimiosastot, joissa oli yhteensä 60 hoitopaikkaa, järjestettiin lokakuun alusta Pienola, Touhula, Bertha-Maria-Hemmet, HemgArd, Solhem ja Solhälla nimisiin lastentarhoihin. Tilapäisesti laajennettiin kokopäiväosastoja. Alku lastentarhassa, Alppimajan, Päivöiän, Leppäsuon ja Valkaman sekä Kallion suomalaisessa. lastentarhassa. Täten saatiin kokopäiväosastoille 90 hoitopaikkaa lisää. Laitoksiin pyrki kuitenkin niin paljon lapsia, että mainitut luvut oli runsaasti ylitettävä. Tilapäisten kokopäivä- ja seimiosas-.. tojen toiminta jatkui edelleen v. 944, mutta keskeytyi sotatapahtumien vuoksi jo helmikuussa. Huoneistot. V:n 94 lopulla tuhoutui lastentarha Päiväpirtin huoneisto, minkä vuoksi laitos siirrettiin kaupungin Rajasaarenkadun 4:ssä omistamaan BrAvallan huvilaan, jonka kunnostamiseksi valtuusto myönsi 5000 mk. Tuhoutuneen kaluston uusimiseen myönnettiin mk. Kotivaran päiväkotia varten, joka sijaitsi Kumpulankadun 4:ssä olevassa vanhassa puurakennuksessa, vuokrattiin uusi huoneisto Eläintarhantien :sta. Kaikki muut laitokset toimivat entisissä huoneistoissaan. Tomtebo nimisen lastentarhan huoneistosta särkyivät ikkunat maaliskuussa v. 94 sattuneissa pommituksissa. V. 944 sattuneissa ilmapommituksissa kärsivät varsinkin ikkunavaurioita Alku lastentarha, Aulan, Kalevan, Kalliorinteen, Leppäsuon, Rauhalan, Suomenlinnan, Solhemin ja Tomtebon lastentarhat sekä Kotivaran päiväkoti. Kallion, Tapiolan, Päivöiän ja Pääskylän lastentarhat sekä Toukolan lastenseimi saivat pahoja vaurioita ja kokonaan käyttökelvottomiksi tuhoutuivat koko syyslukukaudeksi Onnelan, Valkaman, Virkkulan ja HemgArdin lastentarhat.. Onnelan lastentarha on v:sta 98 alkaen sijainnut Tehtaankadun :ssä Oy. Sydväst nimisen asunto-osakeyhtiön talossa. Helmikuun 7 p:nä 94 kaupunginvaltuusto päätti ostaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kaupungille. Kallion suomalaisen lastentarhan huoneisto oli jälleen kesäkuukausina 94 sekä helmikuun 8 p:stä 944 alkaen sosiaaliministeriön lastensiirto-

13 7 komitean käytoss&. mutta huoneiston'kärsittyä vaurioita helmikuun 6 ja 7 p:n välisenä yönä:, sattuneessa poiipituksessa. komitean toimisto muutettiin Solhällan lastentarhaan. Lastentarha. Aulan huoneistossa Suomen punainen risti ylläpiti tilapäistä kotia pommituksissa kotinsa menet- täneille. Kalliorinteen, IaStentai-lian huoneisto oli jonkun aikaa Kalliolan vapaaopiston käytössä.. HuoltolautakunnllJl piirikanslia toimi syksyyn 944 saakka lastentarha Alppimajassa ja Pääskylän lastentarhan,huoneisto luovutettiin syyslukukaudeksi 944 Porkkalan alueelta siirretyn Iltarusko nimisen' vanhairikodin käyttöön. - '., Erilaatuisten laitosten lukumäärä. Helsingin kaupunki ylläpiti ~ertomusvuosina 0 lastentarhaa niihin liittyvine laitoksineen. apulastentafha Aulaa. kolmea erillistä päiväkotia sekä kolmea erillistij. lastenseimeä. Kaupunki suoritti edelleen samojen perusteiden mukaan kuin omissa laitoksissa.a.ij.kin Hanna ~othmanin ja Elisabeth Alanderin laitokset nimisen säätiön omistaman Ebeneserkodin lastentarhain. päiväkodin ja lastenseimien kustannukset sekä. valvoi niiden toimintaa.. Säätiön lastentarhaseirunaaria ylläpidettiin valtion varoilla.

14 8 Lastentarhat Ja niihin liittyvät laitokset helm'lkuun p:rlä 94~ Jardins et institutions d'enfanls, le fevrier 944.'\ Laitokset J(Jrdins d'enfants Johtajia jaop<ot. tajia Direc. trices et i"lti~ tutrices Hoidokkipaikkoj.,n lukumäärä. PltJus disporsib/u. Varsinai-,i ~ Lst.,n- Koululast<on tarhoissa Kokopälvä päivälro..l tj,difls osastoissa d.,issa d'ersfarsts Nu,se,ys eln.'se.' prop,emmt otlfj,ie,es dit Seimissä Creche& K a k s'i'k i eli s et. Bilingues._...._..._ Ebeneserkoti. Helsinginkatu -5 Suomenkielinen osasto... _... _... :_... } Ruotsinkielinen osasto..._'".. Pasila. Hertankatu 6 Suomenkielinen osasto... _... _" "\ Ruotsinkielinen osasto J Toukola. Limingantie 78 Suomenkielinen osasto... _..._..._ } Ruotsinkielinen osasto...:... _...'". Aula. Eläintarhantie Suomenkielinen osasto... _...".. \ Ruotsinkielinen osasto...-.; f Vallilan kunnallinen lastenseimi. Sammatintie { 5 { 4 { 4 { Suo m e n k i eli s et. Finois... _... Alku. Väinölänkatu _.... Alppimaja. Castr6ninkatu 8... _... Kaleva. Castr6ninkatu 8... Kallio. Siltasaarenkatu..._... Kalliorinteen lastentarha. Länt. Brahenkatu... Kalliorinteen seimi. Länt. Brahenk.... Kotikallio. Hämeentie Kotivara: Eläintarhantie..._.. _..._... Leppäsuon lastentarha. Kalmistokatu 5..._... Leppäsuon päiväkoti. KaImistokatu Onnela. Tehtaankatu... _... _...:._.:.. Pienola. Lapinlahdenkatu......_... Päiväpirtti. Rajasaarenkatu 4.. :... _._._... _. P~.völä.:. Etn:~nsvär~intie Paaskyla. Hameentle 9.._... _..._..._.. Rauhala. Dunckerinkatu... _......_.. Sirkkula. Sammatintie _..._..._.... Suomenlinna. Iso Mustasaari..... _..._... Tapiola. Kaarlenkatu 9... _... Toimela. Vuorimiehenkatu.. _... _..._..._ Touhula. Neljäs linja 4... _.._... _.. _... _. Toukolan seimi. Rantakortteli 4... _... Valkama. Vesisäiliönkatu Vallila. Sturenkatu... _... _..._... Virkkula. Snellmaninkatu 9..._... Vuokko. Laivurinkatu 0.. _ _... _.... R u 0 t s i n k i eli s et SuCdois..... Bamabo. Tehtaankatu... _ Bertha-Maria-hemmet. Töölönkatu 47..._.. Fylgia, Tehtaankatu 6... _... Hemgård. Hämeentie 67.. _... Solhem. Laivurinrinne._...:... _... Solhälla. Toinen linja Tomtebo. Fredrikinkatu _.._... Kaikki lastentarhat (Somme totale) )00 ('9~~ '\ ~ Kotikalliossa toimi lisäksi lukutupa kerhoineen. jossa oli'-paikkoja lapselle r~i: 50 "--.../'

15 9 IV. KASVATUS, HOITO JA OPETUS Lastentarhojen ja niihin liittyvien lastenseimien ja päiväkotien tarkoituksena on lasten kotikasvatuksen tukeminen ja täydentäminen edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään ja heidän varjelemisensa vaa-r:oilta ja vahingoll~iita vaikutteilta. Päämääränä on lasten voimien herättäminen ja ohjaaminen luonteenkehitykselle otolliseen suuntaan, hyvien tottumusten saavuttaminen ja sosiaalisen sopeutumisen helpottaminen samoin kuin uskonnollisten tarpeiden tyydyttäminen ja ~n~_-e~i!l~il ~aal~~en. Laitoksissa noudatettiin 'kertomusvuosina samoja periaatteita ],euin ennenkin ja pyrjttiin ylläpifäm:ä:än kasvatukselliselle toiminnalle tarpeellista,rauhallisuutta ja reipasta mieltä. Sotatila painoi kuitenkin' monin, tavoin leimansa laitosten sisäiseen elämään kuten edellisenäkin vuonna. Lastentarhat ja lastenseimet olivat tarpeellisempia kuin koskaan ennen, ja yhteys laitosten ja lasten kotien välillä muodostui yhä kiinteämmäksi. Lapset sijoitettiin kertomusvuonna, kuten ennenkin, iän, kehitystason ja kasvatustarpeen mukaan eri laitoksiin ja eri osastoille yleensä siten, että alle vuotiaat lapset joutuivat lastenseimiin ja - vuotisten osastoille, -7 vuotiaat lastentarhoihin ja kouiuikäiset päiväkoteihin. Apulastentarhå. Aulan kirjoissa olevista' lapsista olivat useimmat kouluikäisiä, mutta henkisen kehityk, sensä puolesta lastentarhaikäisten tasolja. Kotikallion lukutuvan ja kerhojen kirjoissa oli pääasiallisesti kouluikäisiä lapsia. Lastenseimet. Lastenseimien varsinainen aukioloaika oli klo 7-7, mutta monet lapset tuotiin seimiin jo ennen klo 7 ja noudettiin sieltä vasta myöhemmin äitien palattua työstään. ' Seimissä pyrittiin edelleen antamaan lapsille hyvää ruumiillista hoitoa, totuttamaan heitä säännöllisiin tapoihin ja kehittämään heitä tyydyttämällä heidän liikkumis- ja toimintatarvettaan. Päiväjärjestykseen kuului edelleen aamupesu, kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja päivälepo sekä ulkonaoloa, mikäli olosuhteet sen sallivat. Seimissä o~essaan oli lapsilla yllään osittain omat, osittain laitoksen vaatteet. Niissä laitoksissa, joissa oli parveke, lapset nukkuivat päiväuntaan ulkona makuupusseissa telttavuoteilla. - vuotiaiden osastot. Väliaikaisissa ~ vuotiaiden osastoissa oli toiminta samantapaista kuin lastenseimissä ja kiinnitettiin niissä erityisesti huomiota ruumiilliseen hoitoon sekä sellaisiin Jeikkeihin ja askarteluihin, jotka ovat omiaan kehittämään tämänikäisiä lapsia. Lastentarhat. Lastentarhoissa lapset ryhmitettiin osittain samanikäisten, osittain eri-ikäisten osastoihin. Kokopäiväosastoihin otettiin lapsia, j'oiden äitien oli pakko olla ansiotyössä kodin ulkopuolella ja lapsia, jotka muista samantapaisista syistä olivat kokopäivähoidon tarpeessa: Kokopäiväosastojen varsinainen aukioloaika oli klo 7-7, mutta äitien mennessä työhönsä klo 7:ksi lapset saapuivat lastentarhaan jo ennen klo 7 ja monet lapset viipyivät siellä klo 7 jälkeenkin. Muihin osastoihin saapuivat lapset vähitellen klo välisenä aikana, ja varsinainen toiminta alkoi klo 0 aamurukouksella sekä jatkui'klo 4:ään. Lastentarhoissa saivat kaikki lapset lämpimän 'aterian. Kokopäiväosa toissa kuului 'päiväjä jestykseen kaksi lämmintä ateriaa, välipala ja lepo-. hetki.. Lastentarhain lapset saivat voimiensa mukaan osallistua moniin kotitalouteen kuuluviin aska-, reisiin, kuten perunain ~~orimiseen, ruokapöydän kattamiseen, ruoan jakeluun, astiain kuivaami 'scen, huonekasvien hoit()qn ym. Lapsia pyrittiin myöskin mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon heidän kehitystasonsa tutustuttamaan ympäröivän jokapäiväisen elämän ilmiöihin, etenkin kasvi- ja eläinmaail~aan. Monet asiat ja ilmiöt tulivatkin sota-aikana kaupunkilaislapsia paljon lähemmäksi kuin tavallisissa oloissa ja kokemuspiiri laajeni monin tavoin. Niinpä saattoi pääkaupungissa entistä paremmin tutustua kotieläimiinkin. Perunain ja juurikasvien viljeleminen ja käyttö oli entistä kiintoisampaa, koska useilla perheillä oli omat peruna- ja kasvitarhapalstansa. Monesta lastentarhastå lähetettiin kirjeitä, lasten piirustuksia ja pal,etteja lasten isille ja tuntemattomille sotilaille, josta kehittyi vilkas kirjeenvaihto. Lapsia ympäröivä 'elämä ja omakohtaiset kokemukset antoivat myöskin aiheita eri askarteluihin, kuten piirustukseen, palikkarakenteluun, muovailuun, paperiieikkaukseen ym. sekä monenlaisten laulujen ja leikkien harjoittamiseen: Näihin liittyivät myöskin usein opettajien ja lasten väliset keskustelut sekä yhteinen kuvien katseleminen. Isommille lapsille selostettiin raamatunhistoriaa sekä kerrottiin muita kertomuksia. Kussakin lastentarhassa laadittiin toimintaa varten ohjel-

16 0 ma, jonka toteuttamista kuitenkin monenlaiset sota-ajasta johtuneet keskeytykset vaikeuttivat. Yleensä varattiin paljon aikaa vapaaseen leikkiin Ja askarteluun. Isompien lasten pyrkimystä työhön kannustettiin sekä taloustoimissa että antamalla heidän suorittaa erilaisia veisto- ja käsitöitä. Pienet luottamustehtävät, kuten apulaisena oleminen, olivat lapsille jatkuvasti yhtä mieluisia kuin ennenkin. Lastentarhain ohjelmaan kuului myöskin säännöllinen voim.istelu ja rytmilliset leikit sekä ulkoilu. Tavanomaista ulkonaoloa omalla pihamaalla tai kaupungin puistoissa oli kuitenkin jossain määrin rajoitettava ja pitempiä retkiä vältettävä mahdollisten ilmahälytysten tähd!ln.. :A.pulastental'ha Aula. Apulastentarha Aulassa toiminta j~tkui entiseen tapaansa. Päiväjärjestykseen kuuluivat ateriat, tavalliset lastentarha-askartelut, laulut sekä leikit ja voimistelu. Kehittyneemmillä lapsilla oli havainto-opetusta sekä keskustelu-, lukemis-, kirjoitus- ja laskentoharjoituksia. Työluokalla oli sen lisäksi varsinaista käsityöopetusta, jota kuitenkin käsityöaineiden niukkuuden vuoksi voitiin antaa vain rajoitetussa määrässä. Koululasten Päiv.äkodit. Päiväkotien toiminta oli järjestetty entiseen tapaan. Lapset kä~ivät niissä enimmäkseen kahdessa ~uorossa, toiset klo ja toiset klo -7. Koulutehtä vieinsä. ohella lapset suorittivat kaikenlaisia talousaskareita ja tekivät veisto- ja käsitöitä, joita kuitenkin oli entisestään supistettava työaineiden puutteen tähden. Muu aika kului leikeissä ja vapaassa. askartelussa, kertomuskirjojen lukemisessa, urheilussa ja ulkoilussa. Kaikki lapset saivat päiväkodissa yhden lämpimän aterian. Lukutupa ja kel'hot. V. 94 Kotikallion lukutupa oli avoinna tammikuun 7 p:stä toukokuun 8 p:ään ja syyskuun p:stä joulukuun 8 p:ään. Käyntien määrä lukutuvassa oli 955. Askartelukerhot kokoontuivat vapaaehtoisten voimien johtamina yhteensä 6 kertaa ja oli niissä kevätlukukaudella 47 ja syyslukukaudella 65 lasta. V. 944 Kotikallion lukutupa oli avoinna tammikuun 7 p:stä helmikuun 5 p:ään ja lokakuun 0 p:stä joulukuun p:ään, jona aikana käyntien määrä lukutuvassa oli Kerhojen toiminta alkoi marraskuun 6 p:nä. Askartelukerho kokoontui 5 kertaa, samoin leikki- ja tanhukerho 5 kertaa. Satuiltoja oli ja niissä oli osallistujia yhteensä 60. Toiminta-aika. Sota-ajasta huolimatta laitosten toiminta jatkui v. 94 sääimöllisenä melkein koko vuoden. Lastenseimissä ja kokopäiväosastoissa toiminta alkoi tammikuun 4 p:nä ja muissa laitoksissa tammikuun p:nä. Lastentarhoissa ja päiväkodeissa työ jatkui toukokuun p:ään, kokopäiväosastoissa toukokuun loppuun. Lastentarhain kokopäiväosastot ja päiväkodit avattiin jälleen syyskuun puolivälissä. Varsinainen syyslukukausi alkoi lokakuun p:nä ja jatkui keskeytymättä jouiukuun 8 p:ä.äii, kokopäiväosastoissa joulukuun p:ään. Lastenseimet olivat avoinna tammikuun 4 p:stä joulukuun p:ään. Uuden Toukolan lastenseimen toiminta alkoi syyskuun 0 p:nä. Kesätoimintaa oli Ebeneserkodin ja Kotikallion lastentarhoissa koko kesän ajan, Alppimajan lastentarhassa kesäkuun ja p:n ja elokuun 6 ja syyskuun 5 p:n välisenä aikari:a; Päiväpirtissä kesäkuun p:stä kesäkuun p:ään, PäivöIässä kesäkuun' ja 5 p:n sekä elokuun ja syyskuun 5 p:n välisenä aikana, Sirkkulassa kesäkuun ja 0 p:n sekä elokuun 6 ja syyskuun 5 p:n välisenä aikana, Valkamassa kesäkuun l ja 8'p:n sekä elokuun ja syyskuun 5 p:n välisenä aikana ja Vallilan lastentarhassa kesäkuun p:stä kesäkuun 0 p:ään. Toimintapäivien lukumäärä vaihteli eri laitoksissa ollen keskimäärin lastentarhoissa 8, kokopäiväosastoissa 07, päiväkotiosastoissa 9 ja lastenseimissä 56. Kesaajan lastentarhoissa toimintapäivien lukumäärä oli keskimäärin 5. Apulastentarha Aulassa toimintapäiviä oli yhteensä 70. Hoitopäivien lukumäärä oli kaikkiaan 460. V. 944 laitosten varsinainen toiminta supistui sotatapahtumien vuoksi hyvin vähäiseksi. Lastenseimet ja lastentarhain kokopäiväosastot avattiin tammikuun p:nä ja muu toiminta alkoi tammikuun 0 p:nä. Työskentelyä oli kuitenkin pian pommitusten vuoksi supistettava ja helmikuun 6 p:stä alkaen toukokuun loppuun oli avoinna vain EbtIDeserkoti ja Suomenlinilall' lastentarha ja niissäkin oli vain muutamia lapsia'. Välirauhan jälkeen syksyllä 944 ryhdyttiin kunnostamaan pommituksissa vaurioituneita laitoksia ja ensimmäiset kokopäiväosastot avattiin lokakuun 9 p:nä. Monissa laitoksissa toiminta oli aluksi hyvin supistettua, mutta vilkastui rtiår~ raskuun lopussa lukuunottamatta Onnelan, Pääskylän, Valkaman, Virkkulan ja HemgårdiD. lastentarhoja, joiden huoneistoja ei voitu käyttää syyslukukaudella. Toimintapäivien luku'määrä

17 oli keskimäärin lastentarhoissa 65, kokopäiväosastoissa 98, päiväkotiosastoissa 78 ja lastenseimissä. 0. Apulastentarha Aulassa oli toimintapäiviä yhteensä 65. Hoitopäivie'n lukumäärä oli kaikkiaan ]56. Kertomusvuosina hoitopäivien lukumäärä ) jakautui eri osastojen kesken seuraavasti: Hoitopäivien lukumäärä eri lastentarhaosastoilla kalenterivuosina 94 Ja 944 J ou's de p'esence dans les dille'entes sectiofzs en 94 et 944 Osasto Section Varsinaiset lastentarhat (Ja'dins d'enfants proprement dit 8)) ]565 Kokopäiväosastot B) (Nu'se'Ys)... " 7 4 < 78 Koululasten päiväkodit (Classes QUvrie'es) Lastenseimet (C'6ches) Kesä-ajan lastentarhat (Sections des vacances) Yhteensä (Total) V. OPPILASTILASTO Kevätlukukauden alkaessa oli lastentarhoihin pyrkivien lasten lukumäärä, kokopäiväosastoja lukuunottamatta, jonkun verran tavallista pienempi, vaikka v lisääntynyt syntyväisyys olisi edellyttäriyt pyrkijöiden lukumäärän kasvamista. Suuri määrä helsinkiläisiä lastentarhaikäism lapsia oleskeli edelleen maaseudulla omassa maassa sekä Ruotsissa ja Tanskassa. Kevätlukukauden alussa oli lapsia kirjoissa 760, joista 84 lasta oli kokopäiväosastoissa. Lastentarhoista erosi kevään kuluessa 56 lasta, uusia lapsia tuli tilalle 5, joten kevätlukukauden lopussa oli 469 lasta, joista kokopäiväosastoissa 744. Kesän alussa oli lastentarhoissa yhteensä 80 lasta, kesän kuluessa erosi 67 lasta ja otettiin lisää 0 lasta. Luettelossa oli siten kaikkiaan 6 lasta. Syksyllä oli laitoksiin pyrkivien lasten lukumäärä erittäin suuri. Hoitopaikkoja oli 875, mutta lapsia otettiin 09. Syyslukukauden aikana erosi 50 lasta ja otettiin lisää lasta, joten lasten lukumäärä vuoden lopussa oli kaikkiaan 990 ja syyslukukauden aikana 40. Kokopäiväosastoissa oli syksyllä vakinaisia hoitopaikkoja 750 ja ylimääräisiä 50 eli yhteensä 900. Näiden osastojen kirjoissa olevien lasten luku oli aluksi 994, mutta aleni vuoden lopussa 964:ään. Seimipaikkojen suuren kysynnän vuoksi otettiin lastentarhoiliin syksyllä 06 lasta, jotka eivät vielä olleet täyttäneet vuotta. Apulastentarha Aulassa oli kevätlukukauden aikana 50 lasta ja: syyslukukaudella 47 lasta. Lastenseimissä oli hoitopaikkojen kysyntä pitkin vuotta edelleen suuri. Hoitopaikkoja oli vuoden alussa 6 ja seimiin otettiin 8 lasta. Vuoden kuluessa otettiin uusia lapsia 0 ja 97 lasta erosi. Syyskuusta alkaen hoitopaikkojen lukumäärä lisääntyi 4:ä ja lasten lukumäärä oli vuoden lopussa 5. Päiväkodeissa oli tilaa 00 lapselle. Kirjoissa oli kevätlukukauden alussa lasta ja kevätlukukauden aikana kaikkiaan 69 lasta. Syyslukukauden alussa otettiin 7 lasta. Kaikkiaan oli päiv:äkotien kirjoissa syyslukukauden aikana 5 lasta ja vuoden aikana 476 lasta. V:n 944 alussa lastentarhoihin, lastenseimiin ja päiväkoteihin pyrki runsaasti lapsia. Pommitusten johdosta lapset kuitenkin pian siirrettiin pois kaupungista maaseudulle ja Ruotsiin. Kun lastentarhalaitok{et syksyllä jälleen avattlffi oleskeli suufrinääfä lapsiäeaelleenmaäseudulla ja Ruotsissa, minkä vuoksi laitoksiin pyrkivien lukumäärä oli tavallista pienempi varsinkin Kalliossa, Hermannissa ja Vallilassa. Kaikki laitoksiin pyrkivät voitiin sij<;>ittaa, vaikka muutamat ) Ks. myös taul. s ) Huomattakoon, että kokopäivä.åsastoje.a lapset ovat varsinaisissa lastentarhoissa klo 0-4 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jölloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - ) Les enfants des nu,.se,.ys y comp,.is...

18 laitoksista oli pakko pitää kokonaan suljettuina.,. Taka-Töölossä olevaan lastentarhaal,l,' pyrki niin paljon lapsia, että sinne järje,stettiin tilapäinen osasto.. Lokakuun 0 p:nä v. 94 ja.joulukuun p:nä 944, hankitui~ta lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Lastentarholssa 'olevat lapset lokakuun 0 p:nä 94' ja Joulukuun,. p:nä 944 Enfants inscrits le 0octobre 94 et le. dece""bre /04. 9 / /04 ~ Nu44 Lastenseimet Creches ' Lastentarhat. Jardins 'd'enfants,ikä. Age Luku Luku ' Luku Luku' Nombre % Nomb,'c % ' NOIllbre % No,"bre, % 0- vuotta (ans) » »» »» »,) »» 6' D ~ (Total)~lI ~' Yhteensä " 00.0,,'j Päiväkodit. Classes ouvrieres Lukutupa Salle e.lecture Luku Luku Luku Luku Nomb,'c Nomb,'c NOtllb.. e Nombrc %,-6 vuotta (ans) » , 9» 5. " G ' B 5. t ' & »»... / 0.4 O.G Yhteensä (Totat) e '00.0 % & : 9 0 /0 4 9 liu / II,a 44. Luku Asunto. Domiciie Luku Luku Luku Nombre % Nomb,c % Asunto. Domiciie Nomb,c % Nombre % I. kaup. osa O., ~I kaup.,osa a II» XII» :, III» 0 O. G XIII»» IV.» XIV V» XV»» VI» XVI 4 0. O.D VII 80 7., XX»» VIII» ' XXI» IX» XXII X 8 4. D 8 4. % %

19 9 0 /0 4 9 /~ '44 Luku.. Luku..' Asunto Domicile % % Asunto.. ijomicil~' Nomllr~ Nombre XXIII. kaup. osa l".. Kumpula...:... XXV $» 4.0 "05'..8 Muut. rautatien XXVI» & itäpuolella ole-.' Pasila vatalueet... Muut rautatien Saaret...'... länsipuolella ole- Paikkakunnat Hel- 'vat alueet singin ulkopuolella Laitokset'~ nstituti~ns Kaksikieliset (Bilingues).... Suome~kieliset (Finnoises)... :... :. Ruotsinkieliset (Suidoises)... :..... Osasto. Section Lastentarhat (] ardins d' en/ants)... :.... Kokopäiväosastot (Nurserys)... :..... Koululasten päiväkodit. (Classes ouvrieres y.... Lukutupa ja kerq.ot (Salle de lecture )..... Lastenseimet (Creches)..... Sukupuoli Sexe Poikia (Garfons).... Tyttöjä (Filles).... Äidinkieli. Langue mate.rnelle Suomi (Finnois).... Ruotsi (Suidois).... Mu u kieli (A utres langues)..... Syntymäpaikka Lieu de naissance Helsinki.... Muu (Ailleurs)... ;.... Kotipaikka. Lieu de domicile Helsinki..... Muu (A'illeurs)..... Vanhempien sääty tai ammatti Situation et pro/ession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Fonctionnaires et nigociants)... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskullnan lapsia (Petitcommerfants. et employis subalternes)...: Tehdas- ja ammattityöntekijäin lapsia (Ouvriers specialistes) Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (A utres ouvriers) Lapsia kaikkiaan ) (Total) )... ',' 9 0 /0 4 9 / 44 Lukn,. NOtllbYI? % Luku Notllbre % "8" 0.:; 8, 7 : ; '' '" :: > J. i '86 8. g s 778 0: O. ~ ) Lukutuvan lasten syntymä- ja kotipaikkaa sekä heidän vanhempiensa ammattia koskevat tiedot puuttuvat. - ) II n'y a pas d'indications sur le lieu de naissance, lelieu de domicile et la pro/essjon des parents; des visiteurs de la salle de lecture.

20 VI. 4 TERVEYDENHOITO Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa ja~eijseimis!!ä., annetaan lukuvuosittai lj Sodasta huolimatta tarkastettiin lukuvuonna 94/44Iastentarhoissa~~ta ja lukuvuon,na 944 /45 ~g;j~_lasta. Lääkärintarkastusten yhteydessä sai edellisenä lukuvuonna 868 lasta eli 85. I % ja jälkimmäisenä lukuvuonna 088 eli 9. 5 % hoito-ohjeita... Q.ta-ajan_ep~en vaikutus tenreydellisiin oloihin ilmeni siinä. että terveydeltään epätyydyttävien lasten luklloli -enttäin suuri. niiiiittäin -06- eli 46:-a-o/ö 'ltilfiivii"onna 94/44. ja sel!!aavana IUku~~y:a,staava~t olivat-tm--ja 45. Ih~arraukSla. ~:_~}7~~._~siintyLeni~{a ~n. lukuvuonna!m/44 pojalla ja 9 tytöllä ja lukuvuonna pojalla ja tytöllä. Ihon epäsiisteyttä osoittava luku oli huomattavan suuri. pojilla 59 ja tytöillä. yhteensä 850 eli 8. 8 % edellisenä lukuvuonna ja jälkimmäisenä lukuvuonna vastaavasti ja.5 % kaikista tarkastetuista lapsista. Päätäitä oli tytöllä edellisenä lukuvuonna ja pojalla ja tytöllä jälkimmäisenä lukuvuonna. Lastenseimissä suoritettiin tarkastus kerran viikossa ja apulastentarha Aulan lääkäri tarkasti kyseisen lastentarhan lapset tarpeen vaatiessa. Seuraavat luvut esittävät tautitapausten lukumäärän ja tarttuvien tautien esiintymisen lastentarhoissa ja niiden yhteydessä toimivissa seurussä: 94/44 Tautitapauksia kaikkiaan (Total des cas de maladies) Niistä tarttuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Sca'latine) Tubkarokko (Rougeole) Kurkkumätä (Diphterie).... Hinkuyskä (Coqueluche)... 8 Pussitauti (Parotite).... Vesirokko (VaricelIe) Vihurirokko (Roseole)... kuukausittain lukuvuoalna 94/44 Ja 944/45 J.I~ ts pa' mois pendant les annees scolai'es.94/44 et 944/45 t"",,,<" 0.. " 0 '?," ~ t't.j W4-- ~,.~~ ",,~ t:;,8 - "c '?," (~~~y 9 ZJ 40 Ji9 8 '--~ 76 5!.S" 6 ]! /45... t:;,g... - "c '?," Tautitapauksia kaikkiaan (Total des cas de maladies).... Niistä tarttuvia: Dont maladies contagieuses: Tulirokko (Scarlatine).... Tubkarokko (Rougeole).... Kurkkumätä (Diphterie).... Hinkuyskä (Coqueluche).... Pussitariti (Parotite)...,.. Vesirokko (V ancelle)... :.... Vihurirokko (Roseole ) H' 4 5 7lJ