Op ETU S LAITOK"SET. vr. 1949/50 HELSINGIN KAUPUNGIN 'TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA 3':\-

Transkriptio

1 ':\- ~\..S)Nk\ TlASiai 'K ()J..) I,...\..n US () ~~ \LA \i 0 \(, SIT vr. Op ETU S LAITOK"SET 8 949/50 HELSINGIN KAUPUNGIN 'TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 957

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINKI (H-ELSINGFORS) VI ENSEIGNEMENT 8 949/50 PUOLlE PAR LE BUREAU MUNICIPAL DE STATISTIQUE HELSINKI 957 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka sisältää kertomukset kunnallisten opetuslaitosten lukuvuoden 949/50 toiminuasta sekä lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoujun ja Marian turvakodin toimintakertomukset kalenterivuodelta 949 on entiseen tapaan toimitettu siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin määrin lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Samoin on tilastotoimisto kerännyt ja muokannut pääosan numeroaineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Toimitustyötä on johtanut ~pulaisaktuaari Matti Airola. Helsingissä, tamm:ikuun p:nä' 957. Karl-Erik Forsberg.

4 Sisällysluettelo. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat... SedmigradskYll. pien tenlastenkoul u t ja Marian turvakoti Suomenkieliset kansakoulut... Ruotsinkieliset kansakoulut... 5 Ammattiopetuslaitostell tarkastus..., 68 Valmistava poikien ammattikoulu...:. 7 Valmistava tyttöjen ammattikoulu Yleinen ammattikoulu Kirjapainokoulu Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto Table des matieres. Rapports annuels Page Jardins d'enfants... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria 8 Ecoles primaires finnoises... Ecoles primaires suedoises... 5 Inspection de l'enseignement professionnel Ecole preparatoire professionnelie de gat~ons 7 Ecole preparatoire professionnelle de jeunes 'fiues Ecole d'apprentis Ecole de typographie Institut ouvrier finnois Institut ouvrier suedois... 0 II. Taulusto Kouluikäiset lapset... *. Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset... * Lastentarhat... * Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti... :.. 6* Kansakoulujen koko oppilasmäärä... 6 Suomenkieliset kansakoulut... 7* Kansakoulujen menot... 0 Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lah joitusrahastot Ruotsinkieliset kansakoulut * Ammattikoulut... 8* Ammattiop~tuksen kustannukset... * Suomenkielinen työväenopisto... * Ruotsinkielinen työväenopisto... "' II. Tableaux Enfants li.l'äge scolaire Aper~u des ecoles municipales... * jardins d'enfants... Ecoles enfantines Sedmigradsky et asile Maria 6 Total des eliwes des ecoles primaires... 6* Ecoles primaires finnoises * Depcnses des ecoles primaires... 0* Les fonds legues au benefice des ecoles primaires... 0* Ecoles primaires suedoises * Ecoles professionnelies... 8* :Depenses des ecoles professionne lles... * Institut ouvrier finnois... * Institut ouvrier suedois...

5 VUOSIKERTOMUKSET RAPPO~TS ANNUELS

6 LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU LASTEN PÄIVÄKODIT Kalenterivuon'na 949. JARDINS D'ENFANTS" CRECHES ET FOYERS DES ECOLIER5 en 949. JOHTOKUNTA Johtokunnan kokoonpano. Lastentarhojen johtokuntaan kuuluivat v. 949 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat henkilöt:. kätilö H. Valta puheenjohtajana, insinööri A.-L. Levanto varapuheenjohtajana sekä jäsenet varatuomari. Sahlan, huoltotarkastaja A. Rantanen, ent. lastentarhain tarkastaja Th. Hanemann, kansakoulunjohtaja K. Saltzman ja huoltosihteeri A. Koskinen. Kaupunginhallituksen edustajana johtokumlassa oli opetus- ja sairaala-asiain johtaja P. Railo. Sihteerinä toimi lastentarhain tarkastaja E. Borenius. Kokoukset ym. Johtokunta kokoontui v kertaa. Kokouksissa käsiteltiin pää.åsiallisesti laitosten säännöllistä toimintaa, uusien laitosten perustamista, virkojen täyttämistä, talousalvion valmistamista sekä yksityisten laitosten avustusanomuksia. Johtokunnan pöytäkirjat käsittivät 45 pykälää.. Kanslian diaariin merkittiin 494 asiaa ja lähetettyjen kirjeiden luku oli. Johtokunta käsitteli kertomusvuonna lukuisia lastentarhain ja -seimien perustamista ja huoneistojen hankkimista koskevia asioita. Kaupunginhallituksen huhtikuun 6 p:nä 94.9 päivätyn kiertokirjeen johdosta johtokunta esitti lausunnossaan yleisten töiden lautakunnall~, että iastellta,rhoista ja -seimistä oli kaupungissa suuri puute. Tilanne oli vaikeutunut vuosi vuodelta, koska huonetilojen puute on estänyt uusien laitosten Rerustamisen. Kaupunginvaltuusto päätti jo 6 p:nä kesäkuuta 94 perustaa suomenkielisen "'lastentarhan Taka-Töölöön ja 7 p:nä tammikuuta 946 lastentarhan ja -s!!imen Käpylään. Nämä laitokset, kuten jo v. 94 asetetun komitean perustettavaksi. ehdi>ttamat Hietalahden ja Helsingin- ja Vaasankadun lastentarhat sekä Taka-Töölön ja Lapinlahden lastenseimetolivat huoneistojen puutteessa edelleen perustamatta. Kaupunginhallitus päätti marraskuun p:nä 947 varata lastentarha- ja seimirakennuksia varten tontin n:o Pihlajatien varrelta, tontin n:o 5a Kimmontien varrelta sekä lisäksi alueen korttelista n:o 884, jonka kaupunki sittemmin vuokrasi Suomen punaisen ristin Uudenmaan piirille lastentalon rakentamista varten. Käpylässä oli uusi lastentarha erittäin tarpeellinen. Samoin olivat lastentarha ja -seimi raka-töölössä välttämättömät. Jo alueliitosten yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti perustaa lastentarhat Malmille ja Tapanilaan, mutta tätäkään päätöstä ei huoneistojen puutteessa ole voitu toteuttaa. Oulunkylän ja Pitäjänmäen lastentarhojen olisi mahdollisimman pian saatava sopivammat huoneistot. Myös Maunulan ja Kumpulan asutusalueet sekä kasvava Hertfoniemi tarvitsisivat lastentarhat ja -seimet. Koska kaikki mainitut laitokset olivat vallitsevissa olo.issa yhtä tarpeellisia, "oli vaikeata esittää niille tärkeysjärjestystä. Oli myös vaikeata ratkaista, mitkä huoneistotarpeet

7 voitiin tyydyttää huoneistoja vuokraamalla. Kaupunginhallituksen asettama lastentarhakomitea oli ryhtynyt suunnittelemaan lastentarhojen ja -seimien tulevan toiminnan järjestämistä ja laajentamista, mutta kun komitean työ oli vielä kesken, ei lopullista esitystä tarpeellisista rakennuk-!) sista vielä voitu tehdä. Kun huonetilojen puute kuitenkin oli suuri Taka-Töölössä, Malmilla, Tapa ""t- nilassa, Maunulassa, Pitäjänmäellä, Oulunkylässä ja Käpylässä, johtokunta esitti, että näiden -ll alueiden tarpeet otettaisiin huomioon lähivuosien rakennussuunnitelmia tehtäessä. '---- Lastentarhain johtokunta oli kesäkuun 4 p:nä 948 esittänyt kaupunginhallitukselle, että rakennustyöt aikaisemmin varatuilla tonteilla ja alueilla Pihlajatie ja Kimmontie 5 aloitettaisiin sekä että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin uuden lastentarha- ja seimirakennusten aikaansaamiseksi Lapinlahdenkadun-Hietalahden seuduille. Tämän johdosta kaupunginhallitus kehotti rakennustoimistoa yhdessä lastentarhain johtokunnan kanssa laatimaan suunnitelmia huoneistojen hankkimiseksi lastentarhoille ja -seimille. Rakennustoimisto oli aikaisemmin tehnyt suunniselman lastentarha-ja seimirakennuksien rakentamiseksi tontille n:o 5 Kimmontien varrelle. Kaupungin rakennusohjelmaan v:lle 949 kuuluivat mm. rakennusryhmät korttelissa n:o 74 Ruskeasuolla ja n:o 857 Käpylässä, joihin sisältyivät lastentarhat ja -seimet. Tämän johdmta luovuttiiu yleisten töiden lautakunnan kesäkuun p:nä 949 tekemän esityksen perusteella lastentarhan rakentamisesta Kimmontielle ja Pihlajatien varteen rakennettavaa lastentarhaa varten otettiin määräraha v:n 950 talousarvioon. Betanian taloon, Merimiehenkatu 4, perustettavan lastentarhan arveltiin huomattavasti parantavan tilannetta Lapinlahden ja Hietalahden seuduilla. Tämän johdosta johtokunta esitti l ), että kaupungin omistamasta Betanian talosta varattaisiin huoneistot lastentarhalle ja -seimelle sekä että. perustettaisiin B) lastentarha 75 lapselle ja seimi 8-0 lapselle ja että tarkoitukseen merkittäisiin määräraha v:n 950 talousarvioon. Kaupunginvaltuusto päätti lokakuun 9 p:nä 949 perustaa mainitut laitokset ja oikeutti johtokunnan käyttämään tilillä Käpylän uusi lastentarha olevasta määrärahasta enintään mk lastentarhan ja -seimen kunnostamiseen v:n 949 aikana. Helmikuun 5 p:nä 949 esitti johtokunta, että kansanhuollon entinen toimistohuoneisto Munkkiniemessä kunnostettaisiin lastentarhan ja -seimen käyttöön. Kaupunginhallituksen hyväksyttyä ehdotuksen ja myönnettyä mk huoneiston kunnostamiseen johtokunta esitti 8), että Munkkiniemeen perustettaisiin ruotsinkielinen lastentarha 5 lapselle sekä sen yhteyteen seimi 5 lapselle sekä että Kaartintorpan lastentarhaan perustettaisiin uusi osasto suomenkielisille lapsille. Nämä esitykset kaupunginhallitus hyväksyi syyskuun 7 p:nä 949. Kaupunginvaltuuston päätettyä perustaa lastentarhan 50 lapselle Osuusliike Elannolta tammikuun p:stä 949 alkaen vuokrattuun huoneistoon IV linja --5:ssä ja myönnettyä käyttövaroistaan mk sanotun huoneiston kunnostamiseen, voitiin korjaustyöt aloittaa v:n 949 alkupuolella. Osuusliik~ Elannon luovuttaman kaluston lisäksi oli hankittava vuode- ja liinavaatteet ja talouskalusto kokonaisuudessaan sekä muuta kalustoa täydennettävä hankkimalla kalusto yhdelle osastolle, saliin ja kansliaan. V:n 949 talousaryiossa myönnetyn määrärahan, 889 mk, lisäksi myönsi kaupunginvaltuusto maaliskuun p:nä 949 käyttövaroistaan 0000 mk:n suuruisen lisämäärärahan kaluston täydentämistä varten. Mannerheimliiton Pakilan osaston lastentarha, joka siirtyi kaupungin haltuun tammikuun p:nä 949, sijaitsi erittäin ahtaassa vuokrahuoneistossa Elontie 59. Kun liitto paraillaan rakenriutti uutta lastentarha- ja terveystaloa entistä sopivammalle paikalle ja lastentarhalle siellä varattiin tarkoituksenmukainen huoneisto, johtokunta esitti, että lastentarha laajennettaisiin 50 lasta käsittäväksi perustamalla yksi uusi osasto syyskuun p:stä 949 alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen syyskuun 7 p:nä 949. Jo kesäkuun 6 p:nä 946 kaupunginvaltuusto oli päättänyt perustaa uuden lastentarhan Taka Töölöön ja tarkoitusta varten oli kaupungin talousarviossa jatkuvasti merkitty määräraha. Laitos ei kuitenkaan ollut voinut aloittaa toimintaansa huonetilojen puutteessa. Lastentarhain johtokunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti 5 p:nä syyskuuta 949 ottaa v:n 950 talousarvioon ) Lastent. jk. 949, 0 p. tammik ") S:n 9 p. maalisk. 9 ja p. syysk ) S:n 0 p. toukok. 56.

8 mk:n määrärahan osakkeiden ostamiseksi talosta Mechelininkatu 8, johon huoneistot lastentarhalie ja -seimelle oli tarkoitus sijoittaa. Taka-Töölössä oli myös kunnallinen lastenseimi tarpeen ja johtokunta esitti ), että lastentarhan yhteyteen perustettaisiin seimi ~0 lapselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 0 p:nä 949. Tukholman päiväk<;ldin johtokunta oli ilmoittanut, että sen oli ollut pakko lopettaa Vallilantie 8:n päiväkodin toiminta ja tarjosi päiväkotirakennusta, joka oli kaupungilta vuokratulla tontilla, myytäväksi kaupungille. Vallilassa oli koululasten päiväkoti tarpeen, mistä syystä lastentarhain johtokunta puolsi Vallilantien 8:ssa ole~ van talon ostamista sekä esitti, että Kotivaran päiväkoti siirrettäisiin sinne talosta Eläintarhantie, koska III linjan 8:ssa oleva Tukholman päiväkoti tyydytti tämän seudun tarpeen. Kotivaran päiväkoti toimi väliaikaisesti lastentarhana v Kaupunginvaltuusto oikeutti kiinteistölautakunnan ostamaan talon mk:n hinnasta. Johtokunta esitti,), että Hakaniemen seudulle, päiväkodin entiseen huoneistoon Elåintarhantien :een, perustettaisiin uusi lastentarha lapselle, joista 0-5 kokopäiväosastolla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän esityksen marraskuun 9 p:nä sekä päätti myöntää enintään mk kaluston hankkimiseksi lastentarhaan. Kotikallion lastentarhan yhteydessä toimiva lasten lukutupa ei muusta kirjastotoiminnasta erillään olevana enää vastannut tarkoitustaan, mistä syystä harkittiin sen liittämistä kaupunginkirjaston Vallilan osastoon. Lukutuvan toiminta lopetettiin joulukuussa 948 ja vain siihen liittynyt kerhotoiminta jatkui v Johtokunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti syyskuun 7 p:nä lakkauttaa lukutupaa varten perustetut opettajan ja lastenhoitajan virat. Lukutuvan kirjasto käsitti n. 00 kirjaa, joista pieni osa oli tietokirjallisuutta ja loput lasten kirjoja. Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuun p:nä johtokunnan esityksen, jonka mukaan osa kirjoista siirrettäisiin Vallilan kirjastoon ja osa jaettaisiin käsikirjastoiksi lastentarhojen yhteydessä oleville koulu lasten päiväkodeille. Kaupunginhallitus oli marraskuun 5 p:nä 948 päättänyt antaa rakennustoimiston tehtäväksi korjata Kotikallion lukutuvan huoneiston Hämeentien 85:-87:ssä sopivaksi lastentarhatarkoituksiin. Johtokunta päätti käyttää huoneistoa tilapäisenä seimiosastona ja kaupunginvaltuusto päätti helmikuun 9 p:nä myöntää käyttövaroistaan mk mainitun osaston perustamista ja ylläpitoa varten v Lastentarhain ja'-seimien puutteen lieventämiseksi oli eräiden laitosten yhteydessä viime vuosina ylläpidetty tilapäisosastoja, joista - kun huoneistokysymys oli saatu tyydyttävästi järjestetyksi - -- vuotiaitten osastot Kotikallion ja Leppäs,uon lastentarhoissa sekä Suomenlinnan lastentarhan tilapäinen lastentarhaosasto olivat osoittautuneet pysyvästi tarpeellisiksi. Tästä syystä johtokunta esitti ), että nämä osastot vakinaistettaisiin tammikuun p:stä 950 lukien. Kun Santahaminan lastentarhaa oli uuden tilavamman huoneiston valmistuttua tarpeen laajentaa, esitettiin, että lastentarhaan perustettaisiin uusi osasto 5 lapselle tammikuun p:stä 950 lukien. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityks.!:n 7 p:nä syys~uuta 949. Edellä mainittuja uusia laitoksia ja osastoja varten kaupunginvaltuusjo perusti seuraavat virat: 4 lastentarhanopettajan virkaa. palkkaluokassa, johtavan lastenhoitajan virkaa 6. palkkaluokassa, 7 lastenhoitajan virkaa. palkkaluokassa, keittäjänvirka. palkkaluokassa, keittäjä-talousapulaisen virkaa 0. palkkaluokassa ja siivoja-pesijä-talousapulaisen virkaa 0. palkkaluokassa. Kun RuskeasuolIe rakennettavaan taloryhmään sisältyi myöskin lastentarha- ja seimitalo ja talon otaksuttiin valmistuvan toukokuussa 950, esitti johtokunta 4), että taloon perustettaisiin kunnallinen lastentarha 75 lapselle' ja lastenseimi 5--0 lapselle sekä näitä laitoksia varten 4 lastentarhanopettajan virkaa. palkkaluokassa, Ilastenseimenopettajan virka. palkkaluokassa, lastenhoitajan virkaa. palkkaluokassa, keittäjä-talousapulaisen virka. palkkaluokassa ja siivooja-pesijä-talousapulaisen virka 0. palkkaluokassa sekä että näitä laitoksia varten merkittäisiin määrärahat v:n 950 talousarvioon. Vaikean lastentarhanopettajapulan johdosta sosiaaliministeriö järjesti syyslukukaudella 949 täydennyskurssit alakoulunopettajille ja Kasvattajaopiston käyneille, jotka täten saivat lastentarhanopettajan pätevyyden. Opettajapula tulisi tuntumaan myös Helsingissä, jossa perustetaan ) Lastent. jk. p. lokak ') S:n p. lokak ) S:n 0 p. toukok. 65.

9 4 uusia las~entarhoja. ja jossa monet lastentarhanopettajat pian siirtyvät eläkkeelle. Suunnitteilla oleviin lastenjarhoihin.arveltiin vv tarvittavan n. 40 opettajaa ja samanaikaisesti 4 opettajaa saavuttaa eläkeiän. Ebeneserkodin lastentarhanopettajaseminaari Helsingissä ja sen p.aaraosasto jyväskylän ka,svatusopillisen korkeakoulun yhteydessä eivät voineet valmistaa riittävästi opettajia myös Helsingin tarp.eita varten. Suunniteltua 'valtion lastentarhanopettajaseminaaria ei oltu vielä perustettu. Yhä lisääntyvän opettajantarpeen huomioonottaen lastentarhain johtokunta esitti 8) kaupunginhallitukselle, että Helsingin kaupunki perustaisi väliaikaisen lastentarhanopettajaseminaarin. Koska tällainen järjestely olisi edullinen myös valtiolle, pidettiin todennäköisenä, että tarkoitukseen saataisiin yaltiolta tuntuvaa apua ja edellyttäen, että seminaarin toiminta voisi alkaa syyskuussa 950, esit~ttiin kaupunginhallitukselle mk:n määrärahan ottamista tarkoitusta varten v:n 950 talousarvioon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen ehdolla, että valtionapua saataisiin 75 % kokonaiskustannuksista. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuun ja 7 p:nä 946 hyväksyä kaupunginhallituksen ehdottamat muutokset kaupungin eri lauta- ja johtokuntien ohjesääntöihin. Lastentarhain kohdalta muutos koski. kaupunginvaltuuston kesäkuun p:nä 90 hyväksymän ja sosiaaliministeriön joulukuun 9 p:nä 90 vahvistaman Helsingin kaupungin lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten ohjesäännön 4-7, 0, 7 ja. Näissä pykälissä on säädöksiä johtokunnan tehtävistä, sen jäsenten lukumäärästä sekä tarkastajan, apulaistarkastajan ja lääkärin valitsemisesta. V. 90 hyväksytyn ohjesäännön 4 oli näin kuuluva:»johtokuntaan kuuluu seitsemän kaupunginvaltuuston kalenterivuosiksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. johtokunnassa tulee, mikäli mahdollista, olla lastensuojelun ja kasvatuksen tuntemusta omaavia henkilöitä sekä lääkäri.» Kaupunginvaltuuston ja 7 p:nä marraskuuta 946 tekemillä päätöksillä hyväksyttiin 4 :lle seuraava sanamuoto:»johtokuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi. johtokunnassa tulee, mikäli mahdollista, olla lastensuojelun ja kasvatuksen tuntemusta omaavia henkilöitä sekä lääkäri. johtokunta valitsee itse keskuudestaan varapuheenjohtajan.» Päätöksellään 0 p:ltä huhtikuuta 947 sosiaaliministeriö kuitenkin ilmoitti harkinneensa oikeaksi vaatia, että 4 :n momentin muutosehdotuksesta poistettaisiin sanat»mikäli mahdollistao, koska on katsottava kohtuulliseksi, että kyseessäolevien laitosten johtokunnassa tulee aina olla lastensuojelun ja kasvatuksen tuntemusta omaavia henkilöitä. Samalla sosiaaliministeriö kehotti kaupunginvaltuustoa harkitsemaan, eikö olisi syytä tarkistaa ohjesääntö kokonaisuudessaan mm. sentähden, että asetus valtionapua nauttivista lastentarhoista oli uusittu v. 96. Asiasta antamassaan lausunnossa lastentarhain johtokunta viittasi siihen, että lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten ohjesääntö on monessa suhteessa: vanhentunut ja kaipaa uusimista. Lastentarhain, lastenseimien ja päiväkotien toiminta oli jatkuvasti järjestelyn alaisena ja asia joutui lopulta komitean käsiteltäväksi, minkä vuoksi ohjesäännön uusiminen kokonaisuudessaan olisi siirrettävä myöhempään ajankohtaan. johtokunnan mielestä oli kuitenkin jo tässä vaiheessa syytä uusia johtokuntaa koskevat 4-7 ja 0 sekä tarkastajien ja lääkärin valitsemista koskevat ja 7. johtokunnan mielestä lääkärin läsnäolo kokouksissa oli välttämätöntä, minkä vuoksi johtokunta ehdotti 4 :ään sisällytettäväksi määräyksen, että lastentarhain lääkäri on velvollinen olemaan läsnä johtokunnan kokouksissa. johtokunta katsoi myös olevan eduksi yhä laajenevalle toiminnalle, että lastentarhanopettajat ovat kokouksissa edustettuina, mitä myös sosiaali~teriö nyttemmin vaati. Tämän vuoksi johtokunta esitti, että 4 :ään lisättäisiin määräys siitä, että lastentarhanopettajien keskuudestaan valitsema edustaja on oikeutettu olemaan saapuvilla johtokunnan kokouksissa. Muilta kohdiltaan oli johtokunnan mielestä johtokuntaa, tarkastajia ja lääkäriä koskevat ohjesäännön muutokset vahvistettava kaupunginvaltuuston marraskuun ja 7 p:nä 946 hyväksymässä muodossa. Tämän mukaan tarkastajan ja apulaistarkastajan ottaa toimiinsa kaupunginhallitus julistettua virat haettaviksi ja annettua hakijoista lausuntonsa ja lääkärin ottaa toimeensa johtokunta viran oltua haettavaksi julistettuna ja terveydenhoitolautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. ) Lastent. jk. 0 p. elok ") S:n p. syysk.98.

10 Kaupunginvaltuuston p:nä tammikuuta.j949 tekemän päätöksen mukaan siirtyi 'lastentarhain tar-kastajan virka 0. palkkaluokasta. palkkaluokkaan, apulaistarkastajan Virka 7, paikkaluokasta 8. palkkaluokkaan, talousapulaisen virkaa 8. palkkaluokasta 9. palkka.lu'okkaan, lastenhoitajan vir-ka 0. palkkaluokasta. palkkaluokkaan ja - kouluttamattoman lastenhoitajan virkaa 0. palkkaluokasta. pålkkaluokkaan. Kaupunginvaltuusto päätti niari'a:skuun p:nä 949, että kaupungin sääntöpaikkaiset virat nostetaan kahta palkkaluokkaa korkeammalle ja johtokunta päätti suojjttaa kahta palkkaluokkaa korkeamman palkan tilapäisen työvoiman tililtä palkkaluokittelun puitteissa palkatuille kuukausipalkkalaisille, V. 948 olivat lastentarhain, lastenseimien ja päiväkotien johtajattarien palkkiot olleet seuraavat: peruspalkkio koko laitoksesta 6800 mk vuodessa ja lisäksi jokaisesta lastentarhaan liittyvästä työhaarasta 780 mk vuodessa sekä edelleen 76 mk vuodessa jokaisesta johtajattaren alaisesta osastosta, kuitenkin niin, että johtajattarien palkkiot eivät nousseet yli 600 mk:a.an vuodessa. Kun viranhaltijain palkat korotettiin joulukuun p:nä 949 kahdella palkkaluokalla, lastentarhain johtokunta esitti ), että lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten johtajattarien palkkiot korotettaisiin tammikuun p:stä 950 luklen seuraavasti: peruspalkkio laitoksesta 9800 mk ja kustakin siihen liittyvästä työmuodosta mk sekä jokaisesta osastosta 500 mk vuodessa. Helsingin lastentarhanopettajayhdistys ja Svenska barnträdgårdslärarinneföreningen i Finland anoivat kirjelmässään p:ltä maaliskuuta 949, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lastentarhanopettajien palkkauksen korjaamiseksi. Kaupunginvaltuuston 0 p:nä elokuuta 9 tekemään 'päätökseen nojautuen oli v:sta 9 lähtien noudatettu sitä periaatetta, että lastentarhanopettajien virat kuuluivat samaan palkkaluokkaan kuin alakansakoulunopettajien virat. Tämä periaate oli hyväksytty myös v. 90, kun kaupunki otti lastentarhat haltuunsa. Myöhemmin olivat kuitenkin lastentarhanopettajanvlrat jääneet palkkaluokkaa alemmiksi, eivätkä seuraavissakaan palkanjärjestelyissä ole nousseet palkkauksessa alakansakoulu~opettajan virkojen tasolle. Viitaten siihen, että lastentarhanopettajien työoloissa on tapahtunut huomattavia muutoksia sekä että lastentarhanopettajien pätevyysvaatimukset ovat suhteellisen korkeat, opettajayhdistykset esittivät, että muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamat korjaukset suoritettaisiin soveltamalla v. 9 käytäntöön otettua palkkausperiaatetta ja siirtämällä lastentarhanopettajien virat. palkkaluokasta vastaavasti ylempiin palkkaluokkiin. Lastentarhain johtokunta oli jo useamman kerran tehnyt tämänsuuntaisia esityksiä, viimeksi maaliskuun p:nä 948. Se puolsi kirjelmällään 0 p:nä maaliskuuta 949 yhdistysten anomusta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että lastentarhanopettajille asetetut pätevyysvaatimukset ja heidän 'työnsä ovat nykyoloissa huomattavasti lisääntyneet. Lastentarhain kansliassa oli syyskuun p:stä 947 lukien toiminut tilapäinen apulaistarkastaja. Toinen apulaistarkastaja oli osoittautunut erittäin tarpeelliseksi lastentarhojen ja -seimien lukumäärän yhä lisääntyessä. Uusien laitosten perustaminen ja kaikkien laitosten toiminnan valvominen aiheutti runsaasti lisätyötä. Tämän johdosta johtokunta esitti S) kaupunginhallitukselle, että lastentarhain kansliaan perustettaisiin toinen apulaistarkastajan virka, jonka palkkaus olisi 8. palkkaluokan mukainen. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuun 7 p:nä 949 perustaa kyseessäolevan viran. Uusia laitoksia perustettaessa ja vanhojen laitosten kalustoa uusittaessa oli osoittautunut erittäin vaikeaksi saada lapsille sopivia, käytännöllisiä ja kestäviä huonekaluja. Piirustuksia, joiden mukaan kalustoa olisi voinut teettää, ei myöskään ollut käytettävissä. Tästä syystä anottiin, että kaupungin hankintatoimisto laadituttaisi huonekalupiirustuksia lastentarhoja varten, kuten erityyppisiä ja -kokoisia pöytiä ja tuoleja, penkkejä sekä kaappeja, askartelutarpeita yms. varten. Kaupunginhallitus päätti helmikuun 5 p:nä 949 oikeuttaa painatus- ja hankintatoimiston sopimaan yksityisten huonekaluliikkeitten ja sisustusliikkeiden kanssa piirustusten hankinnasta. Lausuntoja kaupunginhallitukselle antoi johtokunta seuraavista asioista: Sotainvaliidien veljesliiton avustusanomuksesta päiväkotia varten 8); kielitaitokomitean ehdotuksesta kielitaitosääntöön tehtävistä muutoksista '); Mannerheimliiton Santahaminan osaston avustusanomuksesta ) Lastent. jk. 0 p. jouluk ' K) S:n 0 p. toukok ) S:n 5 p. helmik ') S:n 5 p. helmik. 60.

11 6 huoneiston rakentamiseksi lastentarhalle ); kiinteistöjen ostamisesta Malmilta lastentarhaa varten ); Suomen pun~ ~tin anomuksesta saada avus~sta päiväkodille 8); lastentarhain tarkastajan viran hakijoist~min lastenystävät -nimisen yhdistyksen myönnetyn avustuksen maksamisesta 6); Helsingin asuntokeskuskunta Hakan esityksestä lastentarhan ja -seimen sijoittamisesta taloon Hämeentie 7 8 ); Helsingin kaupungin kunnallisten työväenasuntojen vuokralaisyhdistyksen anomuksesta lastenseimien ja päiväkotien perustamisesta Vallilaan 7); sekä seuraavien yhdistysten ja laitosten avustusanomuksista: Yhdistys Töölön lastenseimi-föreningen Tölö barnkrubba 8). Garantiföreningen för Haga svenska privata bamträdgård 9). Pasilan lastenseimi 0). Helsingin Ensi-kodin seimi ). Suomen lastenhoitoyhdistyksen seimet 8). Sotainvaliidien veljesliiton lastentarha ja -seimi 8). Helsingin seurakuntien huoltokeskusten seimi U). Helsingin nuorten naisten kristillinen yhdistys 6). Kottby privata svenska barnträdgård 8). Mannerheimliiton Helsingin osaston seimi 7) ja Helsingin työvalmiusnaiset 8). II. KANSLIA Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen tarkastaja E. Borenius. jonka palkkalautakunta lastentarhain johtokunnan esityksestä oikeutti pysymään virassa v:n 949 loppuun ja joka siirtyi eläkkeelle seuraavan vuoden alussa. Kokouksessaan p:nä joulukuuta 949 kaupunginhallitus valitsi apulaistarkastaja K. Axelsonin lastentarhain tarkastajaksi v:n 950 alusta lukien. Tilapäisenä apulaistarkastajana toimi edelleen lastentarhanopettaja A. Borg. jolla oli virkavapautta vakinaisesta toimestaan Kotikallion lastentarhasta. Lastc:mtarhojen ja -seimien lääkärinä oli lääketieteen lisensiaatti E, Kivikataja. Kanslianhoitajana toimi rouva E. Yrjölä. toimistoapulaisina neidit I. Laiho ja S. Talmo sekä rouva H. Karttunen. Vahtimestarin tehtäviä hoiti edelleen neiti E. Hellgren.. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko Lastentarhain johtokunnan alaisia olivat v. 949 oheisessa taulukossa luetellut 50 laitosta. joista 7 oli lastentarhoja. erillisiä seimiä. erillistä koululasten päiväkotia ja apulastentarha; lastentarhan yhteyd~ssä oli seimi. päiväkoti ja kerhotoimintaa. 7 lastentarhan yhteydessä lastenseimi ja lastentarhan yhteydessä koululasten päiväkoti. Lastentarhain johtokunnan valvonnan alaisia olivat myöskin &Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitokset. -nimisen säätiön omistamat Ebeneserkodin lastentarhat. seimet ja koululasten päiväkodit. joiden toimintaa ylläpidettiin kaupungin varoilla samojen perusteiden mukaan kuin kaupungin omien laitosten toimintaa. Mainittuihin laitoksiin sisältyi siten kaikkiaan 45 lastentarhaa. joissa oli paikkoja 50 lapselle. näistä kokopäiväosastoissa 050 lapselle. 0 lastenseimeä 40 lapselle ja 6 päiväkotia 00 kouluikäiselle lapselle..'..-.. Tilapäisiä normaaliosastoja ylläpidettiin Suomenlinnan ja Bertha-Maria-hemmet lastentarhoissao Tilapäinen Z- vuotiaitten osasto. ns. pallero-osasto. toimi edelleen Kotivaran päiväkodin yhteydessä. Myös Toukolan. Leppäsuon ja Kotikallion' lastenseimissä sekä Hemgård-Iasten~rhan yhteydessä toimi tilapäisiä osastoja.. V:n 949 alusta lukien Santahaminan ja Pitäjänmäen lastentarhat siirtylv~t kaupungin haltuun. Laitokset~ niiden laatu ja koko se~viävät seuraavasta ta~lukosta: ) Lastent. jk. 9 p. maalisk B) S:n 0 p. toukok D) S:n 7 p. kesäk ') S:n p. marrask ) S:n 6 p. jouluk ) S:n 0'p, jouluk ) S:n 0 p. jouluk ) S:n 5 p. helmik p. elok. 76 ja p. syysk. 0.. _ 9) S:n 9 p. maalisk. 88 ja p. lokak ) S:n p. syysk ) S:n p. syysk ) S:n p. syysk ) S:n p. syysk U) S:n p. syysk ) S:n p. syysk ) S:n p. syysk. 06 ja p. lokak ) S:n p. marrask ) S:n 6 p. jouluk. 4.

12 7 Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset ] aydins et institutions d' entants Laitokset J aydins d' enfants Johtajia ja opettajia DirIlClrica ei imvvlricu Holdokk!paikköjen lukumaarä P/4us tli!po.. iblu Varsinaisissa lastentarho.issa Jutli....r... ta,," propr.. _tlil KokopAivä osastoissa N..,..". Koululasten päiväkodeissa Foyer. tlu koliers Seimissll CrkIa Kaksiki.eliset. Bilingues... ;... Ebeneserkoti. Helsinginkatu --5 Suomenkielinen osasto... Ruotsinkielinen osasto... Haaga. Laaksotie... Lauttasaari. Pohjoiskaari Oulunkylä, Koivikko... Pasila, Hertankatu 6... Pitäjänmäki, Alppitie... Toukola, Limingantie 78. Suomenkielinen osasto.... Ruotsinkielinen osasto.:... Kalliorinteen seimi. Brahenk.... Toukolan kunnallinen lastensiemi. Rantakortteli 4 Vallilan kunnallinen lastenseimi, Sammatintie 6 Aula, Eläintarhantie } } Suo m e n k i eli s et. Finnois.... Ahtola, Vaasanrinne Alku. Väinölankatu 5... :.... -!\lppim?-ja. Castr~ninkatu Annala, H;ämeentie Kaleva, Ö.streninkatu 8... :..... Kallio. Siltasaarenkatu..... Kalliorinne, Brahenkatu... :.... K,:otikallio. Hämeentie ~otivara. Eläintarhantie... :.... Leppäsuo. Kalmistonkatu 5..,... :..... Munkkiniemi. 'Kaartintorppa..... Onnela, Tehtaankatu '"..... Pakila. Elontie :.... ~ienola. Lapinlahdenkatu... :..... Piikkola. Lehtotie 9... :.... Päiväpirtti. Rajasaarenkatu... :.. Päivölä. Ehrensvärdintie.... ;E'ääskylä. Flilmeentie 9... :.... Rauhala,. Mannerh{limintie Saritahami#ail n. santahamina.:... :... :.. :.,.. :.. Siikkula, "Sammatintie"6... :... ;... :... ::... : Suqme~linnan.I t. Suomerilinna...!. ;... :.... Tapiola, Kaarlenkatu 9... :.... Terhi. IV lil j!l. ~,... :..... Tdimela, yuonmienenkatu..... Touhula;:IV linja':4...'.:..,.:.;.:... :... :..... Valkama, VesisäiliönkatU Vallila, Stun:;nkatu..... Virkkula, Snellmaninkatu Vuokko, Laivurinkatu 0... :... :.... Väinölä, Kalmistonk~tu 5... :... :.:.. :.' ' l' ' I ~~~ ~s'i n k i tl:l.(s et,s~~dois...::~:.. ;..... '.. a 0, Teh~aa!:katu.... Bertha-Marla-hemmet, i'öölclnkatu 'Fylgia, Tehtaankätu.)6...:..':...:... :,. 4 Hemgärd. Hämeentie Munksnäs, Laajalahdentie... Solhem, Laivurinrinne... 4 Solhälla. II linja... 4 Tomtebo, Fredrikinkatu Kaikki lastentarhat (Somme totale) I 05 I I I

13 8. Toiminta-aika Kertomusvuonna lastentarhojen ja niihin liittyvien laitosten toiminta jatkui sääimöllisenä-keskeytymättä muuten kuin tavanmukaisten lomien ajaksi. Lastentarhain kokopäiväosastojen töiminta alkoi tammikuun p:nä" normaaliosastojen ja päiväkotien tammikuun 0 p:nä. Kevätlukukausi päättyi toukokuun p:nä. Kesätoimiritaa oli Ebeneserkodin, Leppäsuon, Valkaman, Kotikallion ja Munkkiniemen lastentarltoissa. koko kesän, Kotivaran, Alppimajan, PäivöIän, Sirkkulan, Vallilan, OuhinkyIäi::t. ja Pakilan lastentarhoisså kesäkuun p:stä p:ääri sekä- elokuun '8 p:stä p:ään, Alku-, Haagan, Touhulan, Pitäjänmäen ja Bertha-Maria-hemmet-Iastentarhoissa kesäk~un p:~tä p:ään sekä Päiväpirtin lastentarhassa elokuun 8 p:stä p:ään. Syyslukukausi alkoi syyskuun p:nä ja päättyi normaaliosastoilla ja päiväkodeissa joulukuun 0 p:nä ja kokopäiväosastoissa joulukuun p:nä. Lastenseimet olivat avoinna tammikuun p:stä joulukuun... \. p:aan.. Henkilökunta Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset. Pasilan lastentarhan vt. johtajana toimi kertomusvuoden alusta lukien lastentarhanopettaja L. Terho, jonka johtokunta 7 p:nä huhtikuuta valitsi vakmaiseksi johtajaksi. Samoin valittiin vakinaisiksi vt: johtajat, lastentax:hanopettajat A. Silvennoinen Alppimajan,. Holopainen Pitäjänmäen, H. Alanko Santahaminan ja T.-M. Palmqvist Terhi-Iastentarhaan sekä L. Koski Ahtolan ja H. Hamberg Toimelan päiväkotiin. Vt. johtajaksi Munkkiniemen ruotsinkieliseen lastentarhaan ja -seimeen määrättiin elokuun p:nä lastentarhanopettaja R. Ginman. Solhem-Iastentarhan vakinaiseksi johtajaksi valittiin elokuun 0 p:nä vt. johtaja R-M. Roschier. Vt. johtajaksi uuteen lastentarhaan Merimiehenkatu 4 (Betania) määrättiin lastentarhanopettaja H. Kaminen. Kotivaran päiväkodin johtaja E. Reiniaho siirtyi lokakuun p:nä täysinpalvelleena eläkkeelle ja vt. johtajaksi mainittuun päiväkotiin määrättiin lastentarhanopettaja. Helso. Lastentarhanjohtaja A. Zimmerman.. joka elokuun p:nä 9 oli tullut opettajaksi Alppimajan lastentarhaan ja nimitettiin saman lastentarhan johtajaksi joulukuun p:nä 96, siirtyi eläkkeelle kesäkuun p:nä 949. Syyskuun p:nä siirtyivät eläkkeelle lastentarhanopettajat E. Noponen, joka oli tullut virkaansa Alppimajan lastentarhassa syyskuun p:nä 94, A. Kivi, joka oli ollut opettajana tammikuun p:stä 95 lähtien ensin Alppimajan ja sitten Alku-lastentarhassa, R. Englund, joka oli toiminut sekä opettajana että johtajana Alku-lastentarhassa elokuun p:stä 90 alkaen,. Sundholm, joka oli toiminut apulaisena ja opettajana Pasilan lastentarhassa syyskuun 5 p:stä 906 lukien sekä A. Saarelainen, joka oli tullut virkaansa Pasilan lastentarb.assa tammikuun p:nä 94. Lastentarhanopettaja. Leiviskä, joka tuli opettajaksi Vallilan lastentarhaan tammikuun p:nä.95, «;lrosi virastaan p:nä lokakuuta 949 siirtyäkseen Sibelius-Akatemian palvelukseen. Lastentarhil-nopettaja. Ervi, joka oli toiminut Kallion lastenseimessä tammikuun p:stä marraskuun p:ään 97 sekä tullut virkaansa Munkkiniemen lastentarhassa syyskuu:n p:nä 948, erosi joulukuun p:nä 949. Lastentarhanopettaja T. Keinänen siirtyi syyskuun p:nä 949 opettaja~i Ebeneserkodin lastentarhaan. ' Kokouksessaan toukokuun 7 p:nä johtokunta valitsi seuraavat lastentarhanopettajat opettajanvirkoihin lastentarhoissa: K. Kortekangas Pasilan lastentarhaan, L. Rokkanen Annalan lastentarhaan, L. Siimma Alppimajan lastentarhaan. K. Lappi-Seppälä Leppäsuon lastentarhaan, E. Vesikansa Munkkimemen lastentarhaan, S. Kilpeläinen Onnelan lastentarhaan, A. Lehto Pitäjänmäen lastentarhaan, L. Elovaara ja M. Siivonen Terhi-Iastentarhaan, P. Smedberg Vuokkolastentarhaan, P.-L. Lehti Touhulan lastentarhaan, R Virvasalo Vuokko-Iastentarhaan, S. LaPlpenius Hemgård,-lastentarhaan, E. Kattainen Aula-Iastentarhaan, A. Sinisalo Ahtolan lastentarhaan, H. Yliherne Kotikallion päiväkotiin ja. Särmäntö Toimelan lastentarhaan. Lastenhoitaja S. Lehtonen valittiin opettaja~i Kallion lastenseimeen.lastentarhanopettaja S. Jansson siirtyi syyslukukauden alussa Suomenlinnan lastentarhaan ja lastentarhanopettaja R. Tång Solhemlastentarhaan. '

14 9 Kokouksessaan elokuun 0 p:nä 949 johtokunta- määräsi lastentarhanopettaja H. Laasasenahon vt. opettajaksi Betanian lastenseimeen Merimiehenkadun 4:een. Avoinna olevia lastentarhanopettajan virkoja. hoitivat kevätlukukaudella lastentarhanopettajat A. Pehkonen Annalan, H. Vainiola ja P. Smedberg Vuokon, A. Lehto Pitäjänmäen, H. Korhonen Toimelan ja E. Kattainen Aulan lastentarhoissa sekä syyslukukaudella lastentarhanopettajat A. Heiniö Pasilan, C. Winter Haagan, S. Kuurmo ja H. Korhonen Alku-, E. Kostiainen Alppimajan, B. Paulig Barnabo-, G. Selin Bertha-Maria-hemmet-,. Helso Kotivaran sekä K. Pohjola Tapiolan lastentarhoissa. Viimemainitun virkaa Toukolan lastentarhassa hoiti lastentarhanopettaja K. Eliasson. Avoinna olevaa virkaa apulastentarha Aulassa hoiti koko vuoden lastentarhanopettaja M. Juva, jonka virkaa Alku-lastentarhassa hoiti tammikuun p:stä toukokuun p:ään lastentarhanopettaja S. Kuurmo ja syyskuun p:stä joulukuun p:ään lastentarhanopettaja H. Winter. Tilapäisiä opettajanvirkoja hoitivat Suomenlinnan lastentarhassa lastentarhanopettajat K. Salo kevätkaudella ja T. Valtonen syyskaudella, Bertha-Maria-hemmet-lastentarhassa lastentarhanopettajat G. Selin kevätkaudella ja K. Moring syyskaudella, Hemgård-lastentarhan palleroosastolla Kasvattajaopiston käynyt lastenhoitaja H. Holm ja Santahaminan lastentarhassa lastentarhanopettaja A. Ericsson. Ebeneserkodin hallitus siirsi väliaikaisesti lastentarhanopettaja H. Kailan Jyväskylän seminaariinsa, minkä vuoksi hänelle myönnettiin palkatonta virkavapautta tammikuun p:stä toukokuun p:ään sekä syyskuun p:stä joulukuun p:ään. Hänen viransijaisenaan toimi lastentarhanopettaja E. Hanelius. Ebeneserkodin suomenkielisen lastentarhan johtajaopettaja E. Hårdh, joka oli ollut laitoksessa opettajana syyskuun p:stä marraskuun p:ään 95 sekä elokuun p:stä 95 alkaen, kuoli kesäkuun 5 p:nä 949. Avoinna olevaa virkaa syyskaudella hoiti lastentarhanopettaja L. Hyöky. Laitosten johtajat kokoontuivat tarkastajan kutsusta kokouksiin helmikuun 7, toukokuun, elokuun ja joulukuun p:nä neuvottelemaan laitosten toiminnasta, taloudesta ym. Ebeneserkodin lastentarhaseminaarin oppilaat harjoittelivat laitoksen omissa lastentarhoissa, seimessä ja päiväkodissa sekä myös Alppimajan, Kalliorinteen, Pääskylän, Tapiolan, Touhulan, Rauhalan ja Vallilan lastentarhoissa. Sosiaaliministeriön järjestämien täydennyskurssien oppilaat harjoittelivat apulastentarha Aulassa sekä Annalan, Sirkkulan, Toukolan, Pakilan,. Pirkkolan, Vuokon, Virkkulan, Leppäsuon, Rauhalan, Lauttasaaren, Munkkiniemen ja Haagan lastentarhoissa: Lastentarhojen, lastenseimien ja koululasten päiväkotien opettajistoon kuului seuraava määrä henkilöitä: Johtajat ja opettajat / /0 lastentarhat (kokopäiväosastot) (9) 8 (9) lastenseimet....' koululasten päiväkodit... : lukutupa ja kerhot... ~ Yhteensä 0 " 0 Muu henkilökunta. Opettajien lisä.ksi kuului laitosten henkilökuntaan k~ittäjä-talousai)ulalsia, siivooja-pesijä-talousapulaisia, lastenhoitajia ja ns. aputyttöjä ym. apulaisia seuraava määrä: / / 0 keittäjä-talousapulaiset siivooja-pesijä-talousapulaiset...: siivoojat... lastenhoitajat, koulutetut kouluttamattomat... apulaiset (ns. apu tytöt)....:

15 0 Keittäjä E. Itkonen, joka oli tullut toimeensa syyskuun p:nä 9 siirtyi sairauden perusteella eläkkeelle lokakuun p:nä 949. Lastentarha-apulainen H. Torniainen, joka oli toiminut Vuokkolastentarhassa lokakuun p:stä 90 toukokuun p:ään 90 ja Alku-lastentarhassa tammikuun p:stä 9 alkaen, siirtyi eläkkeelle elokuun p:nä 949. Kaupunkiliiton ansiomerkin 0 vuoden palveluksesta saivat lastentarhanjohtajat R. Eriksson, H. Laitinen, R. Terä ja L. Valtonen, lastentarhanopettajat K. Salonius ja. Sundholm sekä lastentarha-apulainen H. Torniainen ja 5 vuoden palveluksesta lastentarhanjohtaja A. Zimmermann, päiväkodinjohtaja E. Reiniaho ja keittäjä E. Itkonen. 4. Toiminta kertomusvuoden aikana Lastentarhojen ja niihin liittyvien laitosten tarkoituksena on lasten kotikasvatuksen tukeminen ja täydentäminen edistämällä heidän ruumiillista, henkistä ja siveellistä kehitystään ottamalla huomioon kunkin ikäkauden ja yksilön tarpeet. Lastentarhoihin otettiin kertomusvuonna, kuten aikaisemminkin,. -6 vuotiaita lapsia, jotka ryhmitettiin osittain samanikäisten 'ja osittain eri-ikäisten osastoihin. Lastentarhain normaaliosastoihin lapset saapuivat arkipäivisin, joissakin lastentarhoissa klo 8.0--'-9 ja toisissa klo ,.- 0. Päivä aloitettiin aamuhartaudella klo 9 tai 0, minkä jälkeen toiminta jatkui 4 tuntia. Ns. kokopäiväosastot olivat avoinna klo Näihin osastoihin otettiin lapsia, joiden äitien täytyi olla ansiotyössä kodin ulkopuolella. tai jotka muista syistä olivat kokopäivähoidon tarpeessa. Normaaliosastojen päiväjärjestykseen kuului lämmin ateria, kokopäiväosastojen aamiainen, päivällinen ja välipala sekä lepohetki. Pitkäaikainen päivittäinen oleskelu suuressa lapsijoukossa osoittautui monelle lapselle rasittavaksi, minkä vuoksi heidän päivittäistä oloaan lastep.tarhassa koetettiin mahdollisuuksien mukaan lyhentää. Kaikilla osastoilla 'oli toiminnan tarkoituksena lasten kasvattaminen ja kehittäminen kunkin ikäkauden ja eri yksilöiden tarpeita vastaavalla tavalla. Liitosalueia ja kaupungin laitoksissa lastentarhoja ympäröivä luonto tarjosi runsaasti tilaisuuksia elämyksiin ja aiheita askarteluun. Myös keskikaupungin lastentarhoissa pyrittiin lapsia tutustuttamaan luontoon ja.ympäröivään elämään yhteisten retkien avulla. Yleensä oli tarkoituksena antaa lapsille.tilaisuus itsenäiseen huomioiden tekoon, vapaaseen,luovaan toimintaan, askarteluun. ja leikkiin. Kunkin lastentarhan toimintaohjeima perustui lasten omakohtaisiin havaintoihin. Eri lastentarhain toimintakertomukset voivat antaa vain puutteellisen kuvan siitä elämästä, jota niissä päivittäin eletään. Niitä monia, pieniä elämyksiä, jotka muodostavat lastentarhan jokapäiväisen elämän arkisine touhuineen ja juhlallisimpine hetkineen ei voi kuvata, vaan ne täytyy elää. Monelle lapselle olo.lastentarhassa merkitsee turvallisuuden tunnetta, uinuvien voimien heräämis~ ja toiqrinnan iloa. ~unkin eri lastentarhan toimintaohjelma rakentui retkeilylle ja lasten retkien aikana kokemille. elämyksille. Nämä kokemukset aj;l.~oivat a~eita keskustelu~hin, piirustuks~en, muovailuun, paperileikkaukseen, vesivärimaalaukseen, palikkarakenteluun jne.. Niihin ~ttyiyät usein laulut ja eriaise~ leikit. Tämän ohella lapsille kerrottiin raamatun- ym. kertomuksia. Tärkeällä sijalla olivat myös vapaa leikki, voimistelu ja rytmilliset leikit. Lapset ottivat ösaa myös erilaisiin talousaskareisiin, kuten perunankuorintaan, pöydän kattamiseen ym. Omien pihamaiden ja ulkoilupaikkojen puute lasten~hojen läheisyydessä tuotti monin Pa..ikoin vaikeuksia toiminl,l.alle. Apulastentar"a. A~lan toi~inta jatkui.~ntiseen tapaan. Lapset olesk~livat l~tentarhas~a klp 0-4 ja kokopäiväosastossa' klo 7-7. Päivän ohjelmaan kuului askartelua, leikkiä ja ulkoilua sekä' lä.mmin ateria, kokopäiväosastossa kaksi ateriaa, välipala ja lepohetki. Isommilla lapsilla oli tämän lisäksi lukemis-, laskemis- ja kirjoitusharjoituksia sekä monenlaisia käsitöitä. Lasten kehitystä seurasi opettajien ohella kaupungin lapsipsykiatri apulaisineen. Lastenseimiin otettiin iältään kuukauden ja vuoden välillä olevia lapsia, poikke~stapauk, sissa nuorempiakin. Varsinainen päivittäinen tolminta"aika oli klo 7-7, joskin muutamat lapset tuotiin laitoksiin jo ennen klo 7 tai noudettiin klo 7 jälkeen äitien palatessa työstään. Päiväjärjes!" tykseen kuului kaksi lämmintä ateriaa,. välipala ja päivälepo. Lasten tervettä kehitystä pyrittiin edistämään antamalla heille sopivaa ravintoa ja tilaisuutta vapaaseen leikkiin..,

16 Koululasten Päiväkotien toiminta oli järjestetty samoin kuin edellisinäkin vuosina. Lapset oleskelivat päiväkodissa yleensä kahtena ryhmänä joko klo 8.0- tai klo -7. Lapsille tarjottiin lämmin ateria, heillä oli tilaisuus läksyjen lukuun, erikseen askarteluun, vapaaseen leikkiin ja ulkoiluun. Kerhotoiminta jatkui Kotikallion lastentarhan yhteydessä keväällä 949, jolloin lapset kokoontuivat laulu-, teatteri-, askartelu- ja leikkilaulukerhoihin. Lisäksi järjestettiin satuiltoja, kevätjuhla ja -retki. Ebeneserkodin koululasten päiväkodin yhteydessä toimi "laitoksen omien opettajien johtama kerho. Yhteistyö vanhempien kanssa. Vanhempien ja opettajien yhteisiä illanviettoja järjestettiin kertomusvuonna" kaikkiaan 8. Ohjelmaan kuului opettajien, vanhempien, lastentarhain lääkärin, terveyssisarien ja asianharrastajien pitämiä esitelmiä, laulua ja soittoa. Tilaisuuksissa selostettiin lastentarhain päämääriä, toimintaa ym. Viimeinen kokous keväällä oli omistettu niille äideille, joiden lapset seuraavana syksynä siirtyivät kouluun, ja ohjelman suorittivat pääasiassa lapset. Eräissä lastentarhoissa äidit kokoontuivat ompeluiltoihin ja kerhoihin sekä tekivät yhteisiä retkiä. Myös opettajien vierailut lasten kodeissa ja yksityiset neuvottelut vanhempien kanssa lasten kasvatuksesta ja terveydenhoidosta edistivät yhteistoimintaa. Lasten vanhempia oli lukuisasti läsnä illanvietoissa sekä laitosten joulu- ym. juhlissa. 5. Oppilastilasto Kertomusvuonna oli lastentarhalaitoksiin pyrkivien lasten lukumäärä hyvin suuri varsinkin syyslukukauden alussa. Varattujen hoitopaikkojen määrä oli aivan riittämätön. Moniin laitoksiin oli pakko ottaa enemmän lapsia kuin tilat sallivat, ja se vaikeutti toimintaa. Lokakuun p:nä 949 hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esitetään tässä seuraavaa: Lastentarhoissa olevat lapset lokakuun p:nä 949 " Enlants inscrits le octobre 949 Ikä. Age 0- vuotta»» 4 * 5» 6 7» 8» 9 0» 4» Lastenseimet ~"eche~ Luku Nombre % Lastentarhat Jardins d'enlanfs Luku Nombre % (ans) ' ;0» » »...» Yhteensä (Total) : Päiväkodit Foyers des ecoliers Luku Nombr. % " ~ Apulastentarha Aulassa oli v lasta;' joiden ikä vaihteli 4 vuodesta 4 vuoteen. " "

17 Laitokset nstituti0is Kaksikieliset (Bilingues) Suomenkieliset (Finno.ses) Ruotsinkieliset (Suedoises) Osasto Section Lastentarhat (] ardins d' enjants) Näistä kokopäiväosastot (Nurserys)... Koululasten päiväkodit (Foyers des ecoliers)... Lastenseimet (Crcches)... Apulastentarha (Jardin d'enjants arrieres... Sukupuoli Sexe Poikia (Gart;ons)..... Tyttöjä (Filles)..... Äidinkieli Langue maternelle Suomi (Finnois).... Ruotsi (Suedois).... Muu kieli (A utres langues)... Syntymäpaikka Lieu de naissance Luku Nomb,e i Helsinki Muu (Ailleurs) Kotipaikka Lieu de domicile Helsinki.... Muu (Ailleurs) % Asunto Domicile kaup.osa (arrondissement)»» Pasila», Muut rautatien länsipuolella olevat alueet.... Kumpula.... Muut rautatien itäpuolella olevat alueet.... Saaret.... Liitosalue.... Paikkakunnat Helsingin ulkopuolella.... Luku Nomb, % Vanhempien sääty tai ammatti" Projession des parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Fonctionnaires et negociants) Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petit-commert;ants et employes subalternes).... Ammatti- ym. tehdastyöntekijäin lapsia (Ouvriers specialistes)..... Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Autres ouvriers).... Lapsia.kalkklaan (Total) IV. TERVEYDENHOITO Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa ja lastenseimissä annetaan lukuvuosittain. Terveydentilaa Kanta-Helsingin lastentarhoissa ja -seimissä valvoi lastentarhain lääkäri, lääketieteen lisensiaatti E. Kivikataja ja liitosalueilla koululää)i:äri L. Kena-Wickstrand. Lukuvuonna 949/50 tutkittiin astentarhoissa lasta ja lastenseimissä 0 lasta. Syyslukukaudella tutkittiin lastentarhoissa kaikki läsnäolevat lapset ja kevätlukukaudella tarkastettiin uudet lapset, syystarkastuksista poisjääneet sekä ne lapset, joiden terveydentilan oli syystarkastuksessa todettu olevan epäty'ydyttävän. Tällöin todettiin seuraavaa:

18 Ter:veydentila Luku % parantunut muuttumaton... ~ huonontunut 6.8 Yhteensä Lapset, joiden terveydentila ei ollut parantunut, lähetettiin neuvoloihin tai poliklinikoihin. Lastentarhoissa. yritettiin tehostaa terveydenhoitoa ja lapsille pyrittiin järjestämään paikkoja kesäsiirtoloissa.. Lasten terveydentilaa pyrittiin parantamaan antamalla heille ravitsevaa ja monipuolista ruokaa; päivällinen käsitti tavallisesti kaksi ruokalajia. Tarvittaessa annettiin lapsille vahvistavia l~kkeitä jl. he saivat suorittaa ryhtiliikkeitä.. Seuraavista luvuista selviää äkillisten ja tarttuvien tautien esiintyminen lastentarhoissa ja niihin liittyvissä seimissä: Lastentarhoissa ja -seimissä sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset tapaukset Cas de maladies contagieuses et d'autres maladies aigues dans les jardins d'enfants Tauti M aladie en ~CIl 0b' ~s:: ,,,~ '>= ;;:;f :..~ [i ~~.., ~ ~I II ldi ~g h ~.~ tj!~ i~ u.. ~ ;:' ".,,' ".!"!" Kan ta-helsingin laitoksissa Tulirokko (Scarlatine) Tuhkarokko (Rougeole) Kurkkumätä ( Diphterie)... Hinkuyskä (Coqueluche) Sikotauti (Parotite) Vesirokko (V aricelle) Vihurirokko (Rosiole) Hengityselinten taudit (M a- ladies de l' appareil respiratoire) Vatsataudit (Gastf'ose) Muut taudit ( A utres maladies) ,, Huhtikuussa sattui Leppäsuon lastentarhassa lapsihalvaustapaus, tartunnan lapsi oli saanut kotoaan. Kevätlukukaudella sattui tulirokkoepidemia, jonka levenemistä helpotti sikotaudin samanaikainen esiintyminen, mikä teki taudin toteamisen vaikeaksi. Lastenseimien toimintaa häiritsivät vaaralliset tarttuvat taudit tavallista vähemmän. Lasten psykiatrisesta hoidosta huolehti edelleen kaupungin lastenpsykiatri.. Lapset tutkittiin kasvatusneuvoloissa, joissa annettiin kasvatusohjeita. Apulastentarha Aulan lääkärinä oli samoin kaupungin lastenpsykiatri. V. VIRKISTYSTOIMINTA Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti kertomusvuoden kesällä 9 kesäsiirtolaa. Huoneistojen,saanti tuotti myös nyt suuria vaikeuksia.

19 4 Siirtoloihin pyrkiviä lapsia oli runsaasti. Heitä siirtoloihin valittaessa otettiin huomioon heikko terveys, ravitsemustilan heikkous, varattomuus, orpous, kasvatusvaikeudet yms. Suomenkielisille lapsille varattiin 7, ruotsinkielisille siirtolaa. Siirtoloissa olevien lasten luku oli kesäkuussa 9 ja heinäkuussa 67. Lapset lähtivät siirt?loihin kesäkuun 7 p:nä ja palasivat Vanajan siirtolasta heinäkuun p:nä; muista siirtoloista elokuun p:nä. Hoitopäivien lukumäärä oli yhteensä Siirtoloiden sijoituspaikat olivat: Artjärvi, Pekko Hauholla, Löyttyniemi ja Lähdesmäki, Vanajan kansakoulu, Björkudden Inkoossa, Öbyn Korsnäs Lappvikissä, Niku Sammatissa, Varjoranta Sääksmäellä ja Sointula Taavetissa. Henkilökuntaa siirtoloissa oli johtaja, eräissä siirtoloissa lisäksi opettaja, keittäjä ja aputyttö. Näiden apuna oli siirtoloissa harjoittelemassa Ebeneserkodin lastentarhanopettajaseminaarin oppilaita. Sateisesta ja kylmästä kesästä huolimatta terveystilanne oli siirtoloissa hyvä. Ennen lähtöä. tarkastettiin 96 lasta, joista 09 oli poikia ja 87 tyttöjä. Siirtoloista palaavia lapsia tarkastettiin 6. Tarkastetuista 45 lapsen eli 89 %:n terveys oli parantunut, 7 lapsen eli 0.4 %:n terveydentila oli ennallaan ja lapsen eli 0.6 %:n terveys oli huonontunut. VI. MAKSUT Kasvatus ja opetus oli lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa maksutonta, mutta lasten aterioista otettiin lastentarhojen normaaliosastoilla 0 mk, kokopäiväosastoilla 50 mk ja koululasten päiväkodeissa 5 mk lasta j~ päivää kohti. Lastenseimien hoitomaksu oli 00 mk päivältä. VII. PUISTOLEIKKITOIMINTA Puistotätejä toimi kertomusvuonna 56 puistossa Lauttasaari ja Munkkiniemi mukaanluettuina. Työvalmiusnaisten ylläpitämä toiminta käsitti lapsiryhmää ja yksityinen 5 ryhmää, jotka osittain toimivat samoissa puistoissa. Vakinaisia puistotätejä oli, mutta vilkkaimman kauden aikana, kun käytössä oli "lisätyövoimaa, puistotätien määrä nousi 5:een. Puistotädeille pidettiin kaupungin toimesta vallstus- ja leikkikurssit marraskuun 6-7 ja -4 p:nä. Kursseilla oli 87 osanottajaa. Samalla järjestettiin ns. puistolasten äideille leikki-ilta, johon osallistui 80 äitiä. Lisäksi järjestivät puistotädit oma-aloitteisesti illanviettoa, jossa keskusteltiin puistoleikkitoimintaa koskevista kysymyksistä. VIII. LASTENTARHAIN JOHTOKUNNAN VALVONNAN ALAISET YKSITYISET LAITOKSET Pasilan, Töölön, Ensi-kodin ja Suomen lastenhoitoyhdistyksen lastenseimet, jotka saivat avustusta kaupungilta, olivat lastentarhain johtokunnan valvonnan alaiset. Pasilan lastenseimi toimi tammikuun 7 p:stä kesäkuun 0 p:ään sekä elokuun p:stä joulukuun p:ään, kaikkiaan 49 päivää. Hoitopäiviä oli 94. Seimen kirjoissa oli kertomusvuonna 6 lasta, joista poikia 7 ja tyttöjä 9. Lasten ikä vaihteli 7 kuukaudesta vuoteen. lapsen äidinkieli oli suomi, :n venäjä. Lasten vanhemmista 0 oli sekatyöntekijöitä, 5 ammattityön-" tekijöitä ja opiskelija. Lapsista 4 oli aviolapsia - näistä erossa olevien vanhempien - sekä aviottomia. Päivämaksu oli 00 mk ja sen suoritti kokonaisena 8 lasta, 5 lasta suoritti alennetun maksun ja maksusta oli vapautettu lasta. Lastenseimi sai avustusta kaupungilta mk, Brita-Maria Renlundin rahastosta mk sekä valtionapua 5000 mk. Hoitomaksuja kertyi 4640 mk. Ylläpitokustannukset olivat 9749 mk. Lastenseimen johtokuntaan kuuluivat rautatievirkailija M. Aalto puheenjohtajana, teologian lisensiaatti O. Lähteenmäki varapuheenjohtajana ja sihteerinä, johtajatar A. Luhanti, filosofian