KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Mikko Airaksinen ja Petri Heinimaa Kalantutkimus Jyväskylä

2 LOPPURAPORTTI 1/ Maa- ja metsätalousministeriö /kala- ja riistaosasto KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE Taustaa anoi kirjeellään dnro 311/405/2006 maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta hankkeelle Kalastusalueiden taloushallinnon kehittäminen. Ministeriö myönsi tekemällään päätöksellä dnro 2854/715/2006 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle euroa hanketta varten. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, kuinka kalastusalueiden taloudenhoito tulisi järjestää voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset huomioiden ja luoda selvityksen pohjalta valtakunnallinen toimintamalli kalastusalueiden taloudenhoitoon. Hanke toteutettiin ajalla Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut yksikönpäällikkö Petri Heinimaa ja projektityöntekijänä suunnittelija Mikko Airaksinen, molemmat RKTL:n Jyväskylän riistan- ja kalantutkimuksesta. Hankkeelle kutsutun ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kalatalousjohtaja Erkki Lahti Pohjois-Savon TE-keskuksesta. Edellä mainittujen lisäksi ohjausryhmässä ovat toimineet järjestöpäällikkö Risto Vesa/Kalatalouden keskusliitto, toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä/Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tarkastaja Marketta Kiviluoto/Keski- Suomen TE-keskus, piirikalastusmestari Seppo Reponen/Etelä-Savon TE-keskus, toiminnanjohtaja Jarmo Mononen/Pohjois-Savon Kalatalouskeskus sekä isännöitsijä Arto Katajamäki/Lounais-Suomen kalastusalue. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa hankkeen aikana. Yhteyshenkilönä MMM/kala- ja riistaosastossa on toiminut ylitarkastaja Eija Kirjavainen. Hankkeen toiminta Hanke käynnistyi Hankkeen alussa tehtiin kysely TE-keskusten kalatalousyksiköille korttivaroihin liittyvien käytäntöjen kehittämisestä kalastusalueiden osalta ja perehdyttiin kalastusalueen taloushallintoon liittyvään lainsäädäntöön sekä TE-keskusten ja kalastusalueiden väliseen dokumenttiliikenteeseen prosesseineen. Lisäksi käytiin läpi kalastusalueiden taloushallinnon raportteja ja selvitettiin Kirjanpitolautakunnalta kalastusalueiden kirjanpidollista asemaa, korttivaroihin liittyviä kirjauksia sekä varojen esittämistä tilinpäätösraportoinnissa. Yllä esitetyt toimet ja niihin liittyvät johtopäätökset esiteltiin ohjausryhmälle ensimmäisessä kokouksessa Ensimmäisen kokouksen jälkeen laadittiin MMM/KRO:n kommentoitavaksi taustamuistioita kalastusalueiden taloushallintoon liittyvistä kehittämistarpeista, jotka tulisi huomioida kalastuslainsäädäntöä kehitettäessä tai MMM:n antamissa ohjeissa. Tämän jälkeen aloitettiin kalastusalueiden taloushallinto-ohjeistuksen valmistelu, johon sisältyi mm. yleisen toimintaohjeistuksen koostamista, omistajille maksettavien korvausten kirjauskäsittelyn kehittämistä ja kalastusalueen tilinpäätösraporttien sisällön ja esitystavan pohdintaa. Ohjeistusluonnos käsiteltiin ohjausryhmän toisessa kokouksessa

3 Tuotokset Toisen kokouksen jälkeen päivitettiin edelleen kalastusalueille suunnattua ohjeistusta sekä valmisteltiin ryhmän esityksiä MMM:lle tilittämättömien omistaja- ja viehekorvausten käsittelystä sekä lainsäädännön muutostarpeista. Eija Kirjavaisen aiemmin esittämän toiveen perusteella kartoitettiin kentän toimijoiden näkemyksiä kalastusrasituksen käyttökelpoisuudesta omistaja- ja viehekorvausten jakokriteerinä sekä siitä, kuinka rasitusta tulisi mitata. Kentältä saatu palaute, esitysluonnokset korvauskäytännöistä ja lakimuutoksista sekä päivitetty ohjeistus käytiin läpi kolmannessa kokouksessa Kokouksen jälkeen luonnosasiakirjoja sekä esityksiä muokattiin vielä kertaalleen ryhmän kommenttien perusteella. Hankkeen työn suuntaamisesta on keskusteltu hankkeen aikana ohjausryhmäkokousten lisäksi kahdessa MMM/KRO:ssa pidetyssä kokouksessa ja useissa puhelinkeskusteluissa kalastusneuvos Pentti Munnen ja ylitarkastaja Eija Kirjavaisen kanssa. Palautetta ja hyödyllisiä kommentteja hankkeen aikana on saatu myös muutamilta TE-keskuksilta, kalastusalueiden kirjanpitäjiltä sekä ammattitilintarkastajilta. Ohjausryhmän jäsenten osaamista on hyödynnetty tarpeen mukaan kahdenkeskisissä palavereissa ja puhelinkeskusteluissa. Taustamuistiot maa- ja metsätalousministeriölle Muistio 1 Kalastusalueen toimintamuoto (status) Muistio 2 Kalastusalueen tilinpäätösraportit Muistio 3 Valtionavut sekä omistaja- ja viehekorvaukset kalastusalueen tilikartassa ja tilinpäätösrungossa Muistio 4 Kalastusalueen tilintarkastus Muutosehdotukset maa- ja metsätalousministeriölle Kalastusalueiden toimintaa koskevat lakimuutosesitykset Tilittämättömien omistaja- ja viehekorvausten käsittely Toimintasuositukset kalastusalueille Suositus 1 Kalastusalueen taloushallinnon järjestäminen Suositus 2 Kalastusalueen tilinpäätösraportit ja niiden sisältö Suositus 3 Toiminta- ja edistämismäärärahat; käyttö, kirjanpitotilit, tarvittavat kirjaukset sekä varojen esittäminen tilinpäätösraporteissa Suositus 4 Omistaja- ja viehekorvausten käsittely, kirjanpitotilit, tarvittavat kirjaukset sekä varojen esittäminen tilinpäätösraporteissa Suositus 5 Kalastusalueen ohjesääntö Suositusten liitteet Liite 1 Liite 2 Malli kertomukseksi kalastusalueen tilikauden toiminnasta Malli omistaja- ja viehekorvausten jakolomakkeesta Kaikki hankkeen lopulliset tuotokset sekä ohjausryhmän kokouspöytäkirjat (3 kpl) toimitetaan tämän loppuraportin liitteinä. Määrärahan käyttö Myönnetty määräraha, euroa, käytettiin hankkeen aikana kokonaisuudessaan ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa.

4 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE TAUSTAMUISTIOITA KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMIS- TARPEISTA

5 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE SAATTEEKSI Kalastusalueiden taloushallinnon kehittämistä varten käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta elokuussa 2006 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämä hanke. Hanketta ohjasi kalatalousviranomaisten, kalatalousneuvonnan, kalastusalueiden ja RKTL:n edustajista koottu asiantuntijaryhmä. Hankkeen tuloksena on valmistunut muun muassa tämä suunnittelija KTM Mikko Airaksisen laatima muistiokooste, johon on kirjattu taustatietoja ja perusteluja hankkeessa laaditussa toimintasuositusmateriaalissa esitettyihin ratkaisuihin kalastusalueiden taloushallintoon liittyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Kalastusalueiden taloushallintoon vaikuttavat kalastuslain lisäksi keskeisesti kirjanpitolaki ja -asetus sekä tilintarkastuslaki ja useat verolait. Keskeisin laki on kuitenkin kalastuslaki, sillä kalastusalueet eivät ole kirjanpitolain perusteella kirjanpitovelvollisia. Tilintarkastuslaki on puolestaan tarkoitettu kirjanpitolain (1336/1997) mukaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön (kirjanpitovelvollinen) tilintarkastukseen. Kalastuslaissa on kuitenkin sekä kirjanpitoa tilintarkastusta koskevat kannanottoja, jotka epäsuorasti ohjaavat soveltamaan yleistä kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntöä. Kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia kalastuslain uudistamisen jälkeen. Tämän vuoksi kalastuslain taloushallintoa koskevat asiat eivät ole enää linjassa kirjanpitolain käytäntöjen suhteen. Kalastusalueille ei myöskään ole keskitetysti annettu tarkempia ohjeita kirjanpidon toteuttamisen osalta. Tulkinnanvaraisen lainsäädännön ja puutteellisen ohjeistuksen vuoksi kalastusalueiden kirjanpitokäytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Osin tilannetta voidaan korjata yleisellä ohjeistuksella, osin olisi tarvetta myös kalastuslain tarkennuksiin taloushallintoa koskevien kohtien osalta. Jyväskylässä Petri Heinimaa Yksikönpäällikkö Mikko Airaksinen Suunnittelija

6 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 1 SELVITTELYMUISTIO nro 1 KALASTUSALUEEN TOIMINTAMUOTO (STATUS) Kalastusalueen kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitovelvollisuuden perustana on lähtökohtaisesti liike- tai ammattitoiminnan harjoittaminen. Liike- ja ammattitoiminnan käsitettä ei ole lainsäädännössä tarkemmin avattu, joten kalastusalueen osalta asia on tulkinnanvarainen. Kysymys on siitä, harjoittaako kalastusalue (ainakin osin) liike- ja ammattitoimintaa vai yksinomaan kalatalouden edistämistoimintaa, jota termiä mm. KHO on kalastusalueiden arvonlisäverotusta koskevassa päätöksessään (3559/2/03) käyttänyt. Kirjanpitolaissa mainitaan lisäksi erikseen joukko toimijoita, jotka ovat kuitenkin aina organisaatiomuotonsa perusteella kirjanpitovelvollisia toiminnan laadusta riippumatta. Kalastusaluetta ei ole mainittu tässä yhteydessä. Lähimmäksi kalastusalueen luonnetta osuvat 1 kohdassa 5 mainitut yhdistykset, asumisoikeusyhdistykset ja muut sellaiset yhteisöt, joista viimeiseksi mainittu voisi sisältää myös kalastusalueet. Kirjanpitolain perusteella kalastusalueen kirjanpitovelvollisuutta ei voida aukottomasti osoittaa. Kirjanpitolaki yleislakina kuitenkin väistyy, jos jossain muussa laissa asiasta erikseen säädetään. Kalastusalueen kirjanpitoon liittyviä mainintoja lainsäädännössä löytyy vain kalastuslaissa. Kirjanpitovelvollisuutta ei ole kalastuslaissa suoraan osoitettu, mutta 75 :ssä todetaan, että kalastusalueen kokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja 78 :ssä todetaan, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava tilinpidon perusteet. Näiden välillisten viittausten voitaneen tulkita riittävän myös kirjanpitovelvollisuuden perusteiksi. Edellyttäähän esim. tilinpäätöksen vahvistaminen tilinpäätösasiakirjojen laatimista, mikä ei ole mahdollista ilman kirjanpitoa. Ilman tarkempaa kalastuslain ohjeistusta kirjanpidon käytäntöjen osalta onkin noudatettava kirjanpitolakia. Kirjanpitovelvollisen toimintamuodon suhde taloushallintoa koskevaan lainsäädäntöön Kirjanpitolaissa ja asetuksessa annetaan yleiset kirjanpitoa koskevat säädökset, joiden lisäksi käytäntöjä tarkennetaan kirjanpitovelvollisen toimintamuodon (osakeyhtiö, yhdistys ym.) ja koon (tulos, varallisuus ja henkilöstö) perusteella. Kokonsa perusteella pieniksi kirjanpitovelvollisiksi luokiteltavien tahojen raportointitarkkuutta ja laajuutta on yleensä kevennetty. Kalastusaluetta koskevat pääsääntöisesti pienen kirjanpitovelvollisen kevennetyt vaatimukset. Toiminnan tarkoituksen perusteella keskeinen jaottelu tehdään liike- ja ammattitoimintaa harjoittavien (yritykset) sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kesken. Molemmille on säädetty oma tuloslaskelmakaavansa sekä erillisiä tarkennuksia kirjanpidon toteuttamiseen ja tilinpäätösraportointiin liittyen. Mikä toimija kalastusalue on Kalastusalueen kirjanpidon kannalta suurin ongelma on kalastusalueen tulkinnanvarainen status. Tarkoituksensa ja organisaatiorakenteensa perusteella kalastusaluetta olisi kirjanpidossa perusteltua tarkastella yleishyödyllisenä yhteisönä. Tähän tulkintaan on myös päädytty useissa oikeuspäätöksissä. Yleishyödyllisen yhteisönä toimiminen edellyttää kalastusalueelta sekä yhteisön että yleishyödyllisyyden määritelmien täyttämistä.

7 2 Tuloverolain 3 :ssä yhteisönä mainitaan valtio ja sen laitokset, kunta ja kuntayhtymä, seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta, osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, sijoitusrahasto, keskinäinen vakuutusyhtiö, lainajyvästö, aatteellinen tai taloudellinen yhdistys, säätiö ja laitos, ulkomainen kuolinpesä sekä edellä tarkoitettuihin yhteisöihin verrattava muu oikeushenkilö tai erityiseen tarkoitukseen varattu varallisuuskokonaisuus. Laissa ei mainita kalastusaluetta, mutta laissa esitetty viittaus edellä tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaan muuhun oikeushenkilöön sopii auttavasti myös kalastusalueelle. Tuloverolain 22 :ssä määritellään yleishyödyllinen yhteisö seuraavasti: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Koska kalastusalueella on laissa määriteltyjä viranomaistehtäviä, eikä toiminnan tarkoituksena ole voiton tavoittelu, muistuttaa kalastusalueen toiminta lähinnä yleishyödyllisiä yhteisöjä. Kuitenkin yleishyödyllisyys on arvioitava erikseen jokaisen kalastusalueen osalta, sillä toiminnan luonne ja laajuus viime kädessä ratkaisevat, onko kalastusalue yleishyödyllinen toimija vai ei. Kalastusalueen toiminnan muuttuessa on myös mahdollista, että kerran saavutettu yleishyödyllinen asema menetetään. Yleishyödyllisen yhteisön varsinainen toiminta on yleensä tappiollista, joten rahoitusta joudutaan hankkimaan muulla tavoin. Kulujen kattamiseksi kalastusalue voi suorittaa varainhankintaa esim. kalastuslupia myymällä tai kalastuskilpailuja järjestämällä. Tällaisen toisinaan liiketoimintaan rinnastettavan varainhankinnan tulee kuitenkin olla selvästi alisteista varsinaiselle yleishyödylliselle toiminnalle. Mitä enemmän kalastusalueen toiminta laajenee kalastuslaissa mainittujen tehtävien ulkopuolelle, sitä todennäköisempää yleishyödyllisen aseman menettäminen on. Jos kalastusalue harjoittaa laajaa liiketoimintaa kilpailutilanteessa esim. matkailuyritysten kanssa, riski yleishyödyllisen aseman menettämisestä on ilmeinen. Yleishyödyllisen yhteisön status on kalastusalueelle myös verotuksen kannalta edullisin vaihtoehto, sillä kyseiset yhteisöt maksavat veroa vain elinkeinotulostaan sekä sellaisesta kiinteistöstä saadusta tulosta, jota ei käytetä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Yhteenveto ja suositukset Tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi kalastusalueen kirjanpitovelvollisuus olisi hyvä todeta selvästi kalastuslaissa. Kalastuslaissa kirjanpidosta tarkemmin säädettäessä on mahdollista ottaa huomioon myös sellaisia asioita, joita kalastusalue ei ole kirjanpitolain perusteella velvollinen kirjanpidossaan erityisesti huomioimaan (ks. muistio 2, asiat; toimintakertomus, pienen kirjanpitovelvollisen helpotukset, valtionavut taseessa). Kirjanpidon järjestämisessä on suositeltavaa käsitellä kalastusaluetta lähtökohtaisesti yleishyödyllisenä yhteisönä. Kalastusalueen toiminta ja kirjanpidon tilit on ryhmiteltävä varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan ja sijoitus- ja rahoitustoimintaan. Varsinaisen toiminnan tilit johdetaan kalastusalueen toiminnan tarkoituksesta. Varsinaisen toiminnan alat ja tarvittavat tilit tulisi miettiä huolella, jolloin myös toiminnan yleishyödyllisyys on helpoiten osoitettavissa.

8 Myös kalastusalueiden toiminta tulisi ohjeistaa ja järjestää siten, että aiemmin esitetyt yleishyödyllisen yhteisön kriteerit täyttyvät. Kalastusalueen ohjesäännöissä on näin ollen tärkeää mainita, mitä varten kalastusalue on perustettu ja mitä sen yleishyödylliseen toimintaan kuuluu. Voisi olla tarkoituksenmukaista rajata kalastusalueiden toimintaa tarkemmin jo kalastuslaissa, jolloin alueiden yleishyödyllisyys on helpompi perustella. 3

9 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 4 SELVITTELYMUISTIO nro 2 KALASTUSALUEEN TILINPÄÄTÖSRAPORTIT Tilinpäätöksen laatiminen Tilinpäätöksen päätavoite on antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Kirjanpitolain (KPL) perusteella kalastusalueen tilinpäätösraportteja ovat tuloslaskelma, tase, sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedot erittelyineen. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös on päivättävä ja kirjanpitovelvollisen on se allekirjoitettava. Kirjanpitolainsäädännössä ns. pienille kirjanpitovelvollisille on esitetty helpotuksia tilinpäätöksen laatimisen suhteen. Kirjanpitolaki ei esimerkiksi velvoita pieniä kirjanpitovelvollisia laatimaan toimintakertomusta. KPL 3:9.2 :ssä esitetyt pienen kirjanpitovelvollisen kriteerit ovat seuraavat: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa 2) taseen loppusumma euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Kalastusalueet täyttävät laissa mainitut vaatimukset, joten kalastusalueen tilinpäätös voidaan laatia pääsääntöisesti pienten kirjanpitovelvollisten mukaan. Tuloslaskelma Yleishyödyllisen yhteisön kriteerit täyttävä kalastusalue laatii tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen (KPA) 3 :ssä esitettyä aatteellisen yhteisön tuloslaskelmakaavaa käyttäen. Tuloslaskelmassa toiminta jaotellaan varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan sekä sijoitusja rahoitustoimintaan. Kuhunkin ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Mikäli kalastusaluetta ei katsota yleishyödylliseksi yhteisöksi, laatii se tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen 1 tai 2 :n kaavojen mukaan. Kalastusalue ei ole automaattisesti yleishyödyllinen yhteisö, vaan yleishyödyllisyys ratkaistaan tapauskohtaisesti arvioimalla kalastusalueen säännöt ja tosiasiallinen toiminta. Tuloslaskelmakaavaksi voitaneen kuitenkin suositella lähtökohtaisesti KPA 3 :n mukaista yleishyödyllisen yhteisön esityskaavaa. Tase Kalastusalue voi laatia taseensa kirjanpitoasetuksen 7 :ssä esitettynä lyhennettynä taseena, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi aiemmin mainituista kirjanpitolain 3:9.2 säädetyistä rajoista. Kirjanpitoasetuksessa todetaan, että aatteellisen yhteisön ja säätiön taseessa on ilmoitettava erikseen sellaiset varat tai sellainen pääoma, joiden käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin. Tällaisilla erityismääräyksillä tarkoitetaan lähinnä esim. lahjakirjassa tai testamentissa annettuja sitovia määräyksiä, joilla on haluttu rajoittaa pääoman käyttö tiettyyn tarkoitukseen. Toiminta- ja edistämismäärärahapäätöksiin liittyviä käyttö- ja takaisinpalau-

10 5 tusehtoja ei katsota tällaisiksi erityismääräyksiksi, kuten joku voisi kirjanpitoasetuksessa esitetyn sanamuodon perusteella asiaa tulkita. Toimintakertomus Pienet kirjanpitovelvolliset on nykyään vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Kirjanpitolautakunnan antamassa toimintakertomusta koskevassa yleisohjeessa todetaan, että pienen kirjanpitovelvollisen puutteellisella tietämyksellä laatima toimintakertomus voi aikaansaada kirjanpitovelvolliselle korvausvastuun velkojia tai muita sidosryhmiä kohtaan, jos kirjanpitovelvollinen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin arvion kohteena olevana aikana. Kirjanpitolautakunta kuitenkin muistuttaa, että pientenkin kirjanpitovelvollisten tulee silti aina antaa asianomaisessa yhteisölaissa esitettäväksi edellytetyt toimintakertomuksen tiedot joko toimintakertomuksena tai liitetietona. Kirjanpitolautakunnan mukaan tällainen asiakirja tulisi selvyyden vuoksi nimetä asianomaisen yhteisölain mukaan esimerkiksi osuuskuntalain tarkoittamiksi toimintakertomustiedoiksi eikä siihen saisi sisällyttää mitään muita tietoja kuin ne, joita yhteisölaki nimenomaisesti edellyttää. Näin vältettäisiin vaara siitä, että lukija sekoittaisi asiakirjan kirjanpitolain tarkoittamaan toimintakertomukseen. Kalastusalueen toimintakertomuksen sisällöstä ei tarkemmin kalastuslaissa säädetä. Lain 78 :ssä todetaan vain, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava toimintakertomuksen laatimisen aika. Myöskään nykyisen kalastuslain valmisteluasiakirjoista ei löydy tarkempaa tietoa siitä, onko toimintakertomuksella haluttu tarkoittaa kirjanpitolaissa tarkoitettua toimintakertomusta vai jotain muuta. Liitetiedot Kirjanpitoasetuksessa säädetään tilinpäätöksen yhteydessä annettavista liitetiedoista. KPA 11 :ssä säädetään yksityisen elinkeinonharjoittajan ja eräiden muiden kirjanpitovelvollisten mahdollisuudesta antaa vain lyhennetyt liitetiedot, mikäli aiemmin mainituista pienen kirjanpitovelvollisen kriteereistä sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi. Tämä helpotus koskee myös kalastusalueita. Pakollisina liitetietoina on ilmoitettava tiedot annetuista panteista ja velan vakuudeksi annetuista kiinnityksistä, takauksista, vekseli-, takuu- ja muista vastuista sekä vastuusitoumuksista sekä peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty tilinpäätöspäivän kurssia. Näiden minimitietojen osalta kalastusalueella ei luultavasti ole useinkaan raportoitavaa tilinpäätöksessä. Kalastusalueen on kuitenkin tarvittaessa annettava liitetiedoissa muuta informaatiota, mikäli tämä on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. Tase-erittelyinä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin esitettävä tiedot pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista, vieraasta pääomasta sekä pakollisista varauksista. Liitetietojen osalta eritellään vastuista ja vakuuksista annetut tiedot. Erittelyt varmennetaan päiväysmerkinnällä ja laatijan allekirjoituksella. Yhteenveto ja suositukset Kirjanpitolain perusteella kalastusalueen ei tarvitse pienenä kirjanpitovelvollisena laatia toimintakertomusta, eikä kalastusalueen toimintakertomuksen sisällöstä muuallakaan laissa

11 6 säädetä. Kalastusalueen asema ja tehtävät sekä kalastuslain 78 :n maininta toimintakertomuksen laatimisajasta huomioiden, on kuitenkin perusteltua laatia jonkinlainen katsaus toiminnasta sidosryhmien tietotarpeisiin. Tämä asiakirja on nimettävä siten, ettei sitä erheellisesti pidetä kirjanpitolain tarkoittamana toimintakertomuksena. Mikäli kalastuslaissa jatkossa tarkennetaan kalastusalueen toimintakertomuksen sisältöä, voitaisiin asiakirja nimetä kalastuslain tarkoittamiksi toimintakertomustiedoiksi. Koska kaikkien kalastusalueiden toiminta on pääosiltaan samanlaista, olisi varsinaisesta toiminnasta mahdollista laatia yleisesti noudatettava toiminnanjaottelu, jossa määritetään tuloslaskelmassa pakollisena esitettävät toiminnanalat. Näin parannettaisiin kalastusalueiden tuloslaskelmien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Määrittely tulisi laatia yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joilla on paras tieto kalastusalueiden toiminnasta ja siihen liittyvästä käytännön kirjanpidosta. Vaikka lainsäädännössä ei suoraan säädetä valtionapujen tai omistaja- ja viehekorvausten esittämisestä tilinpäätösraporteissa, on oikean ja riittävän kuvan vaatimus huomioiden kuitenkin perusteltua, että sekä omistaja- ja viehekorvausvelat vesialueen omistajille että käyttämättömät valtionavut esitetään omina erinään taseessa nimikkeen Muut velat alla. Jos muista veloista esitetään taseessa vain kokonaissumma, tiedot em. varoista on annettava taseen liitetiedoissa ja tase-erittelyissä. Tuloslaskelman liitetietona on hyvä esittää mm. laskelma omistaja- ja viehekorvausten jakaantumisesta alueen tuloksi ja omistajille maksettaviksi korvauksiksi, sillä tuloslaskelmassa on esitetty vain alueelle jäävät varat.

12 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 7 SELVITTELYMUISTIO nro 3 VALTIONAVUT SEKÄ OMISTAJA- JA VIEHEKORVAUKSET KALASTUSALUEEN TI- LIKARTASSA JA TILINPÄÄTÖSRUNGOSSA Yleistä Kirjanpitolain 2 mukaan kirjanpitovelvollisella tulee olla kultakin tilikaudelta kirjanpitotileistä selkeä ja riittävästi eritelty luettelo, joka selittää tilien sisällön (tililuettelo). Kirjanpitolainsäädännössä ei ole annettu tilikarttarunkoja, eikä säädetty tarkemmin tilikartan sisällöstä, kuten esim. tuloslaskelman ja taseen osalta on tehty. Jokainen kirjanpitovelvollinen muokkaa oman tilikarttansa sisäisten ja ulkoisten seuranta- ja raportointitarpeiden pohjalta. Tilikartan tilit ryhmitellään tulostileiksi (tuotto- ja kulutilit) ja tasetileiksi (omaisuus-, pääoma- ja velkatilit). Jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana. Tilin sisältöä voidaan kuitenkin muuttaa, mikäli se on tarpeen toiminnan kehityksen tai muun erityisen syyn vuoksi. Kalastusalueen tilikartta Kalastusalueen tilikarttaa ohjaa yleishyödyllisten yhteisöjen tilinpäätösasiakirjojen esitystapa, jossa toiminta jaetaan varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan sekä sijoitus- ja rahoitustoimintaan. Tuotot ja kulut esitetään toiminnan mukaisesti omassa ryhmässään. Kalastusalueella voi esimerkiksi olla sekä varsinaiseen toimintaan että varainhankintaan liittyviä matkakuluja, jotka voidaan pitää erillään käyttämällä kahta matkakulutiliä. Tilikarttaa laadittaessa on pystyttävä määrittelemään, miten toiminta jakaantuu kolmeen yllä mainittuun pääryhmään ja avaamaan ryhmiin tilejä tarpeen mukaan. Koska kirjanpitovelvollisen tilikartta muodostuu yksilöllisten tarpeiden perusteella, ei kalastusalueille ole mahdollista laatia yhtä täysin yleispätevää tilikarttaa. Seurannan ja yhdenmukaisuuden kannalta tärkeintä on kuitenkin perusteltua ohjeistaa omistaja- ja viehekorvausten sekä valtionapujen kirjaamisesta tilitasolla, jotta em. varojen luonne ja esitystapa selkeytyvät kalastusalueiden kirjanpidossa. Näin voidaan varmistaa, että kaikki kalastusalueet esittävät aina esim. omistaja- ja viehekorvauksista kalastusalueelle tuloutuneet varat samalla tavalla, jolloin alueiden keskinäinen vertailukelpoisuus parantuu. Lähtökohtana on, että kaikki em. varat eritellään kirjanpidossa. Tähän tarvitaan sopivia velka- ja tulotilejä; tietyt tilit juoksevaa kirjanpitoa ja tietyt tilinpäätöstä varten. Omistaja- ja viehekorvaukset Alla on esitetty yksi esimerkki omistajakorvauksiin tarvittavista tileistä sekä niiden ryhmittelystä tilikartassa ja tilinpäätösraporteissa. Viehekorvausten tilit voidaan laatia samalla periaatteella vain tilin nimen etuosaa muuttamalla. Tilin nimen tulisi kuvata mahdollisimman hyvin tapahtuman luonnetta, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta. Yhtenäiset tilinimet ja kirjausohjeet varmistavat sen, että asianmukaiset varat on varmasti kirjattu oikein. Omistajakorvausten tilit Ryhmittely Käyttötarkoitus Omistajakorvaukset TEK Tase, lyhytaikainen vieras pääoma Velkatili, johon TE-keskuksen siirtämät omistajakorvaukset kirjataan Omistajakorvaukset enintään 30 eu- Tuloslaskelma, varsi- Tulotili, johon kirjataan alueelle jäävät varat 30

13 8 roa nainen toiminta euron säännön mukaan Omistajakorvaukset valtakirjalla Tuloslaskelma, varsinainen toiminta Tulotili, johon kirjataan alueelle valtakirjalla osoitetut varat Maksettavat omistajakorvaukset Tase, lyhytaikainen vieras pääoma Velkatili, johon kirjataan maksuun menevät omistajakorvaukset Tilittämättömät omistajakorvaukset Tase, pitkäaikainen vieras pääoma Velkatili, johon kirjataan tilikausittain omistajakorvaukset, joita ei yhteystietojen puuttuessa pystytä maksamaan Kalastusalueen kirjanpidossa omistajakorvaukset voidaan yllä mainittuja tilejä käyttäen käsitellä seuraavasti: TE-keskus siirtää omistajakorvaukset ( ) kalastusalueen tilille, jolloin kalastusalueelle muodostuu omistajakorvausvelka. per Pankkitili an Omistajakorvaukset TEK Kalastusalueen tehtyä jakopäätökset korvausvelkaa puretaan tulouttamalla kalastusalueelle kuuluvat varat tulotileille ja siirtämällä omistajille maksettavat varat lyhytaikaisen vieraan pääoman tilille sekä jakamattomat varat omalle tililleen. Omistajakorvaukset TEK an Omistajakorvaukset enintään 30 euroa Omistajakorvaukset TEK an Omistajakorvaukset valtakirjalla Omistajakorvaukset TEK an Maksettavat omistajakorvaukset Omistajakorvaukset TEK an Tilittämättömät omistajakorvaukset 500 Jos kalastusalue siirtää jakamattomat korvaukset lääninhallituksen tilille, kirjaa se varoja siirtäessään jakamattomat varat pois velkatililtä: Tilittämättömät omistajakorvaukset an Pankkitili 500 Jos tilikauden omistajakorvauksia ei ole maksettu tilinpäätöshetkellä, eikä jakamattomia varoja ole siirretty lääninhallitukseen, esitetään nämä varat kalastusalueen taseessa vieraassa pääomassa nimikkeen Muut velat alla omina erinään. Muut velat on myös mahdollista esittää yhteissummana, jolloin kalastusalueen on eriteltävä summat tarkemmin taseen liitetiedoissa. Toimintamäärärahat Toimintamäärärahat kirjataan omalle tililleen ja niiden osuus esitetään tilinpäätöksessä tuloslaskelmassa yleisavustuksena. Kalastusalueen saamat avustukset kirjataan sen kauden tuotoiksi, jonka aikana ne on saatu lopullisesti. Lopullisesti saatu tarkoittaa sitä, että avustusta vastaan on syntynyt tilikaudella hyväksyttäviä kustannuksia. Tuloslaskelmassa ei siis esitetä TE-keskuksen tilikauden aikana myöntämää tai maksamaa summaa, vaan se osuus toimintarahasta, joka on käytetty tilikauden aikana. Tapauskohtaisesti summa voi olla pienempi, isompi tai yhtä suuri kuin tilikaudella myönnetty toimintaraha. Käyttämätön mutta kalastusalueen tilille etukäteen maksettu toimintaraha on kalastusalueen velkaa, joka pienenee, kun kustannuksia syntyy. Mikäli osaa toimintarahasta ei ole maksettu ennakkoon, mutta hyväksyttävät kustannukset ovat syntyneet tilikaudella, on näiden kustannusten osuus kalastusalueen saamisia.

14 9 Toimintamäärärahatilit Ryhmittely Käyttötarkoitus Toimintamääräraha Tuloslaskelma, yleisavustuksetamäärärahat Tulotili, johon TE-keskuksen myöntämät toimin- kirjataan Edellisen tilikauden toimintamäärärahavustuksetömät Tuloslaskelma, yleis- Tulotili, johon edellisellä tilkaudella käyttämät- toimintamäärärahat kirjataan Toimintamäärärahavelka Tase, vieras pääoma Velkatili, johon kirjataan tilikaudella myönnetystä toimintarahasta käyttämättä jäänyt osuus Toimintamäärärahasaaminen Tase, oma pääoma Saamistili, jolle kirjataan se osuus toimintarahasta, jota vastaava osuus on jo käytetty, mutta rahaa ei ole saatu ennakkoon TE-keskukselta. Kalastusalueen kirjanpidossa omistajakorvaukset voidaan yllä mainittuja tilejä käyttäen käsitellä seuraavasti: TE-keskus tekee myöntöpäätöksen ja maksaa ennakkona puolet (1.500 ) myönnetystä toimintarahasta (3.000 ) kalastusalueen tilille. per Pankkitili an Toimintamääräraha Tilinpäätöstä tehtäessä kootaan yhteenveto toimintarahan käytöstä. Havaitaan, että myönnettyä toimintarahaa vastaan on syntynyt kustannuksia Tämän vuoksi aiemmin kirjattua tilikauden toimintarahaa lisätään ja kirjataan samalla saaminen: per Toimintamäärärahasaaminen an Toimintamääräraha Edistämisrahat Edistämisrahojen osalta tarvitaan vastaavat tilit kuin toimintarahoille. Edistämisraha eroaa kuitenkin luonteeltaan toimintarahasta, sillä se on suunnattu tarkasti tiettyyn avustuspäätöksessä yksilöityyn hankkeeseen. Kyseessä on yleisavustuksen sijaan erityisavustus, joka esitetään tuloslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuottona. Edistämismääräraha tulee esittää sen projektin tuottona, johon se on myönnetty, esim. edistämismääräraha purokunnostushankkeen suunnitteluun. Kalastusalueen tilinpäätösrunko Tilinpäätösrungon lähtökohtana ovat yleishyödyllisen yhteisön tuloslaskelmalle ja taseelle osoitetut vaatimukset. Tilinpäätösrunko rakennetaan niin, että varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ja kulut esitetään riittävän eriteltynä ryhmittäin. Jokaisen ryhmän jälkeen esitetään kumulatiivinen tuotto-/kulujäämä koko tuloslaskelman osalta. Alla olevassa tuloslaskelmassa on esitetty valtionapujen sekä omistaja- ja viehekorvauksista kalastusalueelle kuuluvien osuuksien sijoittelu tuloslaskelmassa. VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Omistajakorvaukset enintään 30 euroa Omistajakorvaukset valtakirjalla Edistämisraha purokunnostushankkeen suunnitteluun 800 Kulut Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot

15 10 Kulut Tuotto-/kulujäämä SATUNNAISET ERÄT YLEISAVUSTUKSET Toimintamääräraha TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Yhteenveto ja suositukset Kalastusalueita on syytä ohjeistaa valtionapujen sekä omistaja- ja viehekorvausten käsittelystä kirjanpidossa. Ohjeistuksen tulee käsittää tarvittavien tilien nimeämisen, kirjausprosessien kuvauksen sekä varojen esittämisen kalastusalueen tilinpäätösraportoinnissa. Kirjanpito-ohjeistus on hyvä liittää kalastusalueille lähetettäviin valtionapupäätöksiin sekä omistaja- ja viehekorvauksista annettuihin toimintaohjeisiin. Tässä muistiossa on esitetty yksi ehdotus tarvittavista tileistä kirjauskäytäntöineen. Ehdotuksen mukaisesti toimimalla valtionavut käsitellään kirjanpidossa kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Mallissa esitetyt tilinimet voidaan korvata paremmin tapahtuman luonnetta kuvaavalla nimellä.

16 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 11 SELVITTELYMUISTIO nro 4 TILINTARKASTUS KALASTUSALUEELLA Kalastusalueen tilintarkastusvelvollisuus Tilintarkastuslain 1 :n mukaan tilintarkastuslakia sovelletaan kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastukseen. Kalastusalueen kirjanpitovelvollisuus ei perustu kirjanpitolakiin, joten tilintarkastuslain 1 :n mukaan kalastusalue ei ole velvollinen suorittamaan tilintarkastusta. Tilintarkastusvelvollisuudesta voidaan määrätä myös muualla laissa. Kalastuslain 78 :ssä todetaan, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava tilintarkastuksen suorittaminen. Tarkempia viittauksia tilintarkastuksen sisällöstä ei laissa anneta, joten kyseistä lainkohtaa lienee tulkittava siten, että tilintarkastuksessa on sovellettava tilintarkastuslakia. Uuden tilintarkastuslain vaikutukset Eduskunta hyväksyi helmikuun 2007 alussa uuden tilintarkastuslain. Uuden lain keskeisiä elementtejä ovat ammattitilintarkastajien (KHT ja HTM) aseman vahvistaminen ja pienten toimijoiden vapauttaminen kokonaan tilintarkastuksesta. Uuden tilintarkastuslain mukaan tilintarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos kahtena peräkkäisenä tilikautena täyttyy enintään yksi seuraavista: taseen loppusumma yli euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto yli euroa ja palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä. Kuitenkin lakiesityksessä on todettu, että yhteiskunnan varoista myönnettävien tukien myöntämisen edellytykseksi voitaisiin asettaa tilintarkastajan valitseminen ja tilintarkastajan antama vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus. Uuden lain valmistelussa tiettyjen pienten yhteisöjen tilintarkastustarpeet jäivät vähemmälle huomiolle ja lakia jouduttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti muuttamaan näiltä osin. Tilintarkastuslain 57 :n 3 momentin mukaan ennen uuden tilintarkastuslain voimaantuloa perustetuissa muissa yhteisöissä kuin yhdistyksissä ja säätiöissä sovelletaan vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan valintaan ja tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään Jos tilintarkastajaksi valitaan KHT- tai HTM- tarkastaja, sovelletaan tilintarkastuksessa siirtymäajallakin uutta tilintarkastuslakia. Yhteenveto Kalastusalueiden tilintarkastusvelvollisuus on ristiriidassa uuden tilintarkastuslain tavoitteiden kanssa, sillä edellä mainittujen organisaatiokokorajojen perusteella lähes jos ei kaikki kalastusalueet vapautuisivat uuden tilintarkastuslain perusteella tilintarkastuksen suorittamisvelvollisuudesta vuonna 2011 päättyvän tilikauden jälkeen. Mikäli kalastusalueiden tilintarkastusvelvollisuus säilytetään kalastuslain 78 :n perusteella, on kalastusalueiden käytettävä uuden tilintarkastuslain mukaisesti alkavalta tilikaudelta lähtien ammattitilintarkastajia. Tämä merkitsee selvää tilintarkastuskustannusten nousua nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

17 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 1/3 ESITYS KALASTUSALUEIDEN TOIMINTAA KOSKEVAT LAKIMUUTOSESITYKSET Taustaa Suurin osa yleisestä taloushallintoa koskevasta lainsäädännöstä on kirjoitettu kirjanpitolakiin. Kirjanpitolain lisäksi taloushallintoon liittyviä asioita käsitellään mm. tilintarkastuslaissa, verotusta koskevassa lainsäädännössä sekä tietyissä yhteisölaissa (esim. osakeyhtiölaki). Kalastusalue on yhteistoimintaelin, jolla ei ole varsinaista organisaatiomuotoa (esim. yhdistys), joka suoraan määrittäisi kalastusalueen kirjanpidollisen statuksen. Tarkoituksensa ja organisaatiorakenteensa perusteella kalastusaluetta olisi perusteltua pitää yleishyödyllisenä yhteisönä ja järjestää kirjanpito sen mukaisesti. Kalastusalueen määrittelyä yleishyödylliseksi yhteisöksi puoltavat myös useat oikeustapaukset. Koska kalastusalueen toimintamuotoa ei ole missään laissa määritelty, eikä kirjanpitolaissa erikseen mainita kalastusaluetta, jää kalastusalueen kirjanpitovelvollisuuden selvittäminen kalastuslain varaan. Kalastuslaissa on tietyin paikoin sivuttu kirjanpitoon liittyviä kysymyksiä, mutta laissa käytetyt sanamuodot sekä niiden perusteella muodostettu kokonaiskuva kalastusalueesta kirjanpitovelvollisena ja sen taloushallintoon kohdistuvista vaatimuksista jää epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Kalastusalueiden taloushallintoa koskevien velvollisuuksien selventämiseksi taloushallintohankkeen ohjausryhmä suosittaa kalastuslakiin tehtäväksi muutoksia alla mainituin osin. Kirjanpidollinen status ja kirjanpitovelvollisuus Kalastusalueiden kirjanpidollinen asema ja velvollisuus kirjanpidon järjestämiseen ilmenevät nykyisestä kalastuslaista vain epäsuorasti. Laissa olisi hyvä tuoda selvästi esille kalastusalueiden kirjanpitovelvollisuus ja kalastusaluetoiminnan yleishyödyllinen luonne sekä ohjeistaa kalastusaluetta järjestämään myös taloushallintonsa yleishyödyllisen yhteisön periaatteiden mukaisesti. Laissa olisi myös hyvä määritellä, mitkä tehtävät ja millainen toiminta katsotaan yleishyödylliseksi, sillä se ohjaisi kalastusalueiden toimintaa haluttuun suuntaan ja vähentäisi osaltaan mm. verotukseen liittyvää tulkinnanvaraisuutta (mikä on yleishyödyllistä ja mikä ei). Ehdotetaan kalastuslaissa asioina todettavaksi: Kalastusalue on lakisääteisten tehtäviensä osalta yleishyödyllinen yhteisö. Kalastusalue on kirjanpitovelvollinen, ja sen kirjanpito järjestetään kalastuslaissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta siten, kuin kirjanpitolaissa yleisesti ja yleishyödyllisten yhteisöjen osalta erikseen on säädetty. Kertomus tilikauden toiminnasta

18 2/3 Pienet kirjanpitovelvolliset on nykyään vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Kalastuslain 78 :ssä kuitenkin todetaan, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava toimintakertomuksen laatimisen aika. Tämä epäsuora kehotus toimintakertomuksen laatimiseksi on tulkinnanvarainen ja ristiriidassa kirjanpitolain kanssa, koska kalastusalueiden kokoluokan yhteisöiltä ei yleisesti edellytetä toimintakertomuksen laatimista. Valtionapujen seurannan ja kalastusalueiden hallintoaseman kannalta on kuitenkin perusteltua edellyttää myös toimintaa kuvaavan raportin laatimista tilikaudelta. Kirjanpitolain mukainen toimintakertomus ei ole paras vaihtoehto, vaan kertomus tilikauden toiminnasta olisi perustellumpaa laatia erillisen MMM:n/TE-keskuksen hyväksymän raportointimallin mukaan. Ehdotetaan kalastuslaissa asiana todettavaksi: Kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen sijaan kalastusalueen tulee antaa kertomus tilikauden toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön sekä TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Tilien tarkastaminen Kalastuslain 78 :ssä todetaan, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava tilintarkastuksen suorittaminen. Kyseinen lainkohta voi jatkossa aiheuttaa epäselvyyttä, koska uuden tilintarkastuslain myötä kalastusalueen kokoluokan yhteisöt mahdollisesti vapautetaan tilintarkastuksesta vuodesta 2012 alkaen. Ehdotetaan kalastuslaissa asiana todettavaksi: Kalastusalue on velvollinen suorittamaan vuosittain tilintarkastuslainmukaisen tilien tarkastamisen. Omistaja- ja viehekorvausten jakaminen Viitaten tilittämättömiä omistaja- ja viehekorvauksia koskevaan ehdotukseen taloushallintohankkeen ohjausryhmä esittää kalastuslakiin seuraavia muutoksia: Kalastusalueelle tuloutuvien varojen osalta 30 euron alaraja nostetaan 100 euroon. Kalastusalue voi tarvittaessa vuosittain tehdä varsinaisessa kokouksessaan päätöksen lakisääteistä pienemmän korvausrajan soveltamisesta. Kalastuslaissa säädetään tilittämättömille omistaja- ja viehekorvauksille kolmen vuoden vanhentumisaika. Vanhentumisaika käynnistyy vuosittain siitä päivästä, jolloin kalastusalue kuuluttaa kokouksessa tekemästään päätöksestään virallisella ilmoitustaulullaan. Vanhentumisajan kuluttua umpeen tilittämättömät varat kuuluvat kalastusalueelle. Vanhentumisen kautta alueelle tuloutuneet korvausvarat on käytettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Tiedoksiantomenettelyn kehittäminen Hallintolaki ja myös viranomaisten julkisuudesta annettu laki (621/1999) asettaa kalastusalueille merkittäviä velvoitteita, joista suoriutuminen edellyttää sekä taloudellisia että henkisiä voimavaroja. Etenkin hallintolain mukainen tiedoksiantomenettely on erittäin raskas käytäntö. Tällöinhän tavallisesti käytetään yleistiedoksiantoa, johon kuuluu myös ilmoittaminen virallisessa lehdessä.

19 3/3 Ilmoitus virallisessa lehdessä on kalastusalueen toimintamäärärahoihin suhteutettuna kallista, eikä sillä todellisuudessa kuitenkaan tavoiteta asianosaisia. Jos päätöksestä vielä valitetaan, lisääntyvät kustannukset entisestään ja kalastusalueen muu toiminta on kuluvan kalenterivuoden osalta suunniteltava uudelleen. Työryhmän kanta on, että hallintolain edellyttämä tiedoksiantomenettely on kalastusalueiden rahanjakopäätösten osalta liian raskas. Hallintolain ollessa yleislaki tulisi erityislakina olevaan kalastuslakiin lisätä pykälä, jossa säädetään toimintaan soveltuva tiedoksiantomenettely ja vapautetaan kalastusalueiden tekemät päätökset nykyisestä yleistiedoksiantomenettelystä. Tiedoksiantomenettelyn nykyaikaistaminen on välttämätöntä, että kansalaisten perustuslailliset oikeudet aidosti tulisivat turvatuiksi. Uudistamisen painopiste tulisi olla nykyaikaisten sähköisten viestimien hyväksikäytössä. Ellei erityislakia muuteta, on vaihtoehtoisesti kalastusaluetoiminnan rahoitusta lisättävä, että kalastusalueet suoriutuisivat hyvää hallintotapaa noudattaen hallintosäädösten mukaisista lakisääteisistä velvoitteistaan. Ehdotuksen ohjausryhmän puolesta allekirjoittavat Erkki Lahti ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Heinimaa hankkeen projektipäällikkö

20 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 1/2 ESITYS TILITTÄMÄTTÖMIEN OMISTAJA- JA VIEHEKORVAUSTEN KÄSITTELY Taustaa TE-keskukset voivat käyttää kalastusalueita apuna omistaja- ja viehekorvausten jakamisessa. Yleiseksi toimintatavaksi on vakiintunut, että kalastusalueet tekevät jakopäätökset vesialueen omistajille maksettavista omistaja- ja viehekorvauksista sekä siirtävät varat korvausten saajille. Kalastusalueilla ei kuitenkaan ole aina käytettävissään tietoa, kenelle korvaus kuuluu ja voidaan maksaa tietyn vesialueen osalta. Tämä aiheutuu usein siitä, etteivät osakaskunnat toimita tietojaan viranomaiselle yhteisaluelain 33 :n velvoituksesta huolimatta. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuen jäävät epäselvät omistussuhteet usein pysyvästi selvittämättä ja kalastusalueiden haltuun jää säännöllisesti vesialueen omistajille tarkoitettuja omistajakorvaus- ja/tai viehekorvausmaksuja. Omistaja- ja viehekorvaukset ovat lakisääteisiä korvauksia, joista muodostuva velka ei vanhene. Pienistä tilittämättömistä osuuksista kalastusalueen haltuun jäänyt summa kasvaa ajan kuluessa ja kalastusalueet velkaantuvat lisää vuosi vuodelta. Kalastusalueella on periaatteessa mahdollisuus vapautua vastuustaan siirtämällä tuntemattomien saajien osuudet lääninhallituksen haltuun. Tämä lakisääteinen (281/1931) talletuskäytäntö on kuitenkin tarkoitettu erityistilanteisiin, eikä sitä ole perusteltua käyttää ratkaisuna vuosittain toistuviin jako-ongelmiin. Kalastusalueiden taloushallintohankkeen ohjausryhmä esittää maa- ja metsätalousministeriölle toimenpiteitä, joilla kalastusalueiden nykyistä varallisuusasemaa saadaan parannettua ja turvataan kalastusalueiden taloutta myös jatkossa. Ehdotus sisältää toimenpiteitä sekä vanhoista tilittämättömistä varoista aiheutuvien velkojen poistamiseksi että uusien velkojen syntymisen ehkäisemiseksi. Esitys vanhojen tilittämättömien omistaja- ja viehekorvausten käsittelystä Koska vanhojen korvausvarojen kohdentaminen oikeille omistajille on vesialueiden yhdistymisten sekä omistussuhteiden muutosten vuoksi käytännössä mahdotonta ja omistajakohtainen korvaussumma usein vähämerkityksinen, taloushallintohankkeen ohjausryhmä esittää, että vanhat tilittämättömät varat pyritään purkamaan kalastusalueen taseesta seuraavasti: 1) Kalastusalueet tekevät päätöksen ja kuuluttavat yleisessä lehdessä hallintolain mukaisesti, että vesialueen omistajilla on 6 kk aikaa esittää todistus omistuksestaan vuonna 2006 kertyneiden ja sitä vanhempien tilittämättömien varojen osalta. Vanhat korvaukset maksetaan todistukset esittäneille omistajille mahdollisimman pian. 2) Mikäli vesialueen omistaja ei esitä todistusta omistuksestaan määräajassa, velka mitätöidään ja tilittämättömät varat tuloutetaan kalastusalueen seuraavassa tilinpäätöksessä tilikauden tuloksi. 3) Kalastusalueiden on käytettävä tuloutuneet varat käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti ja varojen käytöstä on tehtävä tilitys TE-keskukselle.

21 Esitys tilittämättömien omistaja- ja vieherahojen käsittelystä jatkossa Varojen jakamiskäytäntöjen kehittämiseksi on toimintatapoihin tehtävä muutoksia myös tulevaisuutta ajatellen. Taloushallintohankkeen ohjausryhmä suosittaa, että korvausten käsittelyssä noudatetaan jatkossa seuraavaa käytäntöä: 1) Kalastusalueelle tuloutuvien varojen osalta 30 euron alaraja nostetaan 100 euroon. 2) Kalastusalue voi tarvittaessa vuosittain tehdä varsinaisessa kokouksessaan päätöksen lakisääteistä pienemmän korvausrajan käyttämisestä. 3) Kalastuslaissa säädetään tilittämättömille omistaja- ja viehekorvauksille kolmen vuoden vanhentumisaika. Vanhentumisaika käynnistyy vuosittain siitä päivästä, jolloin kalastusalue kuuluttaa kokouksessa tekemästään päätöksestään virallisella ilmoitustaulullaan. Vanhentumisajan kuluttua umpeen tilittämättömät varat kuuluvat kalastusalueelle. 4) Vanhentumisen kautta alueelle tuloutuneet korvausvarat on käytettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. 2/2 Ehdotuksen ohjausryhmän puolesta allekirjoittavat Erkki Lahti ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Heinimaa hankkeen projektipäällikkö

22 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE SUOSITUKSET KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON JÄRJESTÄMISEKSI

23 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE SAATTEEKSI Kalastusalueen kirjanpidollisen aseman määrittäminen sekä kirjanpitoa koskevien velvoitteiden yksilöiminen on monisäikeinen aihepiiri. Keskeinen perusongelma on, ettei yleinen taloushallintoon liittyvä lainsäädäntö tunne kalastusaluetta organisaatiomuotona, sillä lainsäädännössä toimijoiden erottelu tapahtuu pääsääntöisesti organisaatiomuodon mukaan. Laissa mainituista organisaatiomuodoista kalastusalue muistuttaa parhaiten yleishyödyllistä yhteisöä. Kuitenkin yleishyödyllisyys ratkaistaan tarvittaessa tapauskohtaisesti arvioimalla kunkin kalastusalueen säännöt ja tosiasiallinen toiminta. Kalastusalueen kirjanpitovelvollisuus ja taloushallintoa koskevat vaatimukset määräytyvät kalastuslain ja kirjanpitolain kautta. Kalastusalue ei ole kirjanpitolain perusteella kirjanpitovelvollinen, mutta kalastuslaista välillisesti ilmenevä kirjanpitovelvollisuus aiheuttaa sen, että kalastusalueen taloushallintoa on pääsääntöisesti hoidettava kirjanpitolain mukaan. Kirjanpitolainsäädännössä on tapahtunut muutoksia kalastuslain uudistamisen jälkeen. Tämän vuoksi kalastuslain taloushallintoa koskevat asiat eivät ole enää linjassa kirjanpitolain käytäntöjen suhteen. Kalastuslaissa kalastusalueille esimerkiksi esitetään raportointivaatimuksia, joita nykyisen kirjanpitolainsäädännön perusteella ei muilta vastaavanlaisilta toimijoilta edellytetä. Osin nämä velvoitteet on ilmaistu kalastuslaissa sen verran epämääräisesti, ettei lakitekstin perusteella voi yksiselitteisesti päätellä, miten tulisi toimia. Erilaisista laintulkinnoista ja puutteellisen ohjeistuksen vuoksi kalastusalueiden kirjanpitokäytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Valtionapujen seurannan ja omistajien varojen käsittelyn osalta on valtiontalouden tarkastusvirasto havainnut puutteita, eivätkä kalastusalueiden tilinpäätösraportit ole keskenään vertailukelpoisia ja helposti viranomaisten ymmärrettävissä. Kalastusalueiden taloushallinnon kehittämistä varten käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta elokuussa 2006 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämä hanke. Hanketta ohjasi kalatalousviranomaisten, kalatalousneuvonnan, kalastusalueiden ja RKTL:n edustajista koottu asiantuntijaryhmä. Työn tuloksena syntyi muun muassa tämä suunnittelija KTM Mikko Airaksisen ohjausryhmän tuella valmistelema suositusluonnoskooste, jonka tarkoituksena on selventää ja esittää toimintatapoja kalastusalueiden taloushallintoon liittyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että maa- ja metsätalousministeriö ottaisi huomioon koosteessa esitetyt toimintatapojen muutokset ohjeistaessaan TE-keskuksia ja kalastusalueita. Taloushallintohankkeen ohjausryhmä

24 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE TIIVISTELMÄ Kalastusalue on kirjanpidollisesti yleishyödyllinen yhteisö ja sen kirjanpito järjestetään kirjanpitolain mukaan yleishyödyllisen yhteisön kirjanpitokäytännöt huomioiden. Kalastusalue laatii tilikaudelta tilinpäätöksen, jonka keskeisimmät raportit ovat lyhennetty tase, aatteellisen yhteisön kaavalla laadittu tuloslaskelma sekä kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) ohjeistuksen mukaan. TE-keskuksen valtionapuna myöntämiä toiminta- ja edistämismäärärahoja seurataan kirjanpidossa omilla tileillään ja avustustuotot sekä niillä katetut kustannukset eritellään kustannuspaikoilla tai projektinumeroilla. Tuloslaskelmassa tilikaudella käytetty toimintaraha esitetään yleisavustuksissa ja edistämismäärärahat varsinaisen toiminnan tuottona sen projektin yhteydessä, johon avustusta on saatu. Omistaja- ja viehekorvaukset ovat kalastusalueen kirjanpidossa lähtökohtaisesti velkaa. Kalastusalueen tileille tuloutetaan kuitenkin kokouksen tekemän jakopäätöksen mukaan 30 euron säännöllä tai valtakirjalla saadut suoritukset päätöstä koskevan valitusajan päätyttyä. Tilittämättä jäävät osuudet suositellaan siirrettäväksi lääninkassaan nykyisellä käytännöllä. Sekä omistaja- että viehekorvauksista laaditaan TE-keskukselle tehtävää tilitystä varten vesialuekohtainen luettelo, josta käy ilmi korvausten jakamisessa käytetyt pinta-ala- ja kalastusrasitustiedot ja näiden perusteella määräytyvät euromääräiset korvausosuudet vesialuekohtaisesti. Lisäksi luettelosta tulee käydä ilmi korvausosuuksien lopullinen kohdentaminen (kalastusalueen tuloa, maksetaan omistajille tai siirretään tilittämättömiin varoihin). Kalastusalueiden ohjesäännöt tulisi päivittää ajan tasalle niin taloushallinnon kuin muidenkin asioiden osalta.

25 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 1 SUOSITUS nro 1 KALASTUSALUEEN TALOUSHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Yleistä Kalastusalue ei ole kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen, mutta kirjanpitovelvollisuus on todettavissa välillisesti kalastuslaista. Lain 75 :ssä todetaan, että kalastusalueen kokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja 78 :ssä todetaan, että kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava tilinpidon perusteet. Hallitus on vastuussa siitä, että kirjanpito on annettu tehtäväksi tilitoimistolle tai muulle taholle. Koska kalastuslaissa ei ohjeisteta tarkemmin kirjanpidon toteutuksesta, noudatetaan kirjanpidon suhteen lähtökohtaisesti kirjanpitolain ja -asetuksen yleisiä ohjeita. Kirjanpitolaki ohjeistaakin varsin kattavasti käytännön kirjanpidon toteuttamisesta. Erityisiin poikkeuksiin tai ongelmakohtiin voi hakea apua kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivalta Kirjanpitolautakunnalta ( Kalastusalueen tilinpito järjestetään aatteellisen yhteisön mukaisesti. Kalastusalueen toiminta jakaantuu varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan sekä sijoitus- ja rahoitustoimintaan. Varsinainen toiminta on kalastuslaissa, kalastusalueen ohjesäännössä ja käyttö- ja hoitosuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden mukaan toimimista (esim. säätelypäätösten tekeminen, omistaja- ja viehekorvausten jakaminen sekä osakaskunnilta saatujen toimeksiantojen hoitaminen). Varainhankinnaksi katsotaan varsinaisen toiminnan ulkopuolinen tavaroiden tai palvelujen myynti (esim. kalastusalueen hallinnoimasta erityiskalastuskohteesta saadut lupatulot). Pankkitililtä saatuja korkoja ja pankin palvelumaksuja lukuunottamatta sijoitus- ja rahoitustoimintaa kalastusalueilla esiintyy harvoin. Tilikartta Kaikilla kirjanpitovelvollisilla on omien tarpeidensa mukaan muokattu tilikartta eli luettelo kirjanpidossa käytetyistä tileistä. Tililuettelo on myös liitettävä osaksi kalastusalueen tilinpäätösasiakirjoja. Kalastusalueen tilikartta voidaan muokata esimerkiksi yhdistyksen tilikartan pohjalta kalastusalueelle sopivaksi. Kattava ja ilmainen tilikarttapohja on tarvittaessa ladattavissa internetistä osoitteesta Yleensä kirjanpitäjä muokkaa kalastusalueen tilikartan kirjanpito-ohjelmissa olevien tilikarttapohjien perusteella. Tyypillisen yhdistyksen tilitarpeista kalastusalueen tarpeet poikkeavat erityisesti omistaja- ja viehekorvausten osalta. Molemmille korvausvaroille tarvitaan omat tulostilit sekä 30 euron säännöllä että valtakirjan perusteella kalastusalueelle tuloutuvien varojen osalta sekä tarvittava määrä tilejä jaettavien ja tilittämättömien varojen osalta. Kirjanpidon laatiminen Tapahtumat on merkittävä kirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys tositteesta peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon sekä pääkirjanpidosta tilinpäätösasiakirjoihin (tuloslaskelma ja tase) on vaikeuksitta todettavissa. Kirjanpito on tehtävä kuukausikohtaisesti tai muulla vastaavalla jaksotuksella viimeistään neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä. Käteismaksujen osalta kirjaukset tulee kuitenkin tehdä päiväkohtaisesti. Arvon-

26 lisäverovelvollisten kalastusalueiden on käytännössä laadittava kirjanpito kuukausittain, sillä alv-ilmoitukset tilityksineen on tehtävä verottajalle viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä. Kirjanpidossa on suositeltavaa noudattaa suoriteperusteista kirjauskäytäntöä, jolloin menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen. Kirjaukset voidaan tehdä tilikauden aikana myös maksuun perustuen, mutta kirjanpito on tilinpäätöksessä oikaistava suoriteperusteiseksi. Jos menot ja tulot kirjataan tilikaudella maksuperusteen mukaan, on ostovelat ja myyntisaamiset voitava jatkuvasti selvittää. Suoriteperusteisuus kohdistaa tulot ja menot oikealle tilikaudelle niiden maksupäivästä riippumatta. Esimerkiksi tilikauden päättymishetkellä ennakkoon maksettu kalanpoikaslasku ei ole tilikauden kulua, jos kalat saadaan vasta seuraavan tilikauden aikana. Kirjanpidon laatimista helpottaa, jos tiliotteet ja niissä näkyviin tilitapahtumiin liittyvät tositteet on arkistoitu järjestyksessä kansioon ennen kirjanpitäjille toimittamista. Sekavan kuittipinon selvittäminen lisää kirjanpitäjän työtä ja samalla kalastusalueen kirjanpitokustannuksia. Tositteet Kirjanpito perustuu tositteisiin, jotka varmentavat tilitapahtuman. Tositteita ovat esim. pankin tiliotteet, kopiot kalastusalueen lähettämistä laskuista, kalastusalueen itse maksamat laskut, istutuspöytäkirjat, omistaja- ja viehekorvausten jakopäätökset sekä TE-keskuksen myöntöpäätökset toiminta- ja edistämisrahasta. Tositteesta tulee käydä ilmi luovutettu tai vastaanotettu tavara tai palvelu sekä luovuttamisen tai vastaanottamisen ajankohta. Maksutositteen (esim. ostolasku) tulisi aina olla maksun saajan (myyjä) tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Jos ulkopuolisen antamaa tositetta ei ole, on kalastusalueen toimihenkilön laadittava itse asianmukainen päiväyksellä ja allekirjoituksella varmennettu tosite. Kaupasta saadut lämpökirjoittimen tulostamat ostoskuitit haalenevat ajan myötä lukukelvottomiksi, joten niistä on otettava valokopio kirjanpitoon. Jos kalastusalue on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, tulee laskun sisällön osalta huomioida verohallinnon antamat ohjeet: =FIN Tositteiden hyväksyminen ja tiliöinnit Ostolaskut hyväksyy hallituksen valtuuttama(t) henkilö(t). Hyväksyjän tulee tehdä laskuihin hyväksymismerkintä ennen maksamista, joten laskuja ilman merkintää ei saa maksaa. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja luotettavuuden lisäämiseksi laskun hyväksyjän ja maksajan tulee olla eri henkilö. Tositteeseen on hyvä tehdä merkintä käytetyistä tileistä jo hyväksymisvaiheessa, jonka perusteella kirjanpitäjä voi viedä tapahtuman kirjanpitoon. Toiminta- ja edistämismäärärahojen käytön seuranta kirjanpidon kautta TE-keskusten myöntämien toiminta- ja edistämismäärärahojen käyttöä ja valvontaa ohjaavat valtionavustuslaki ja avustusta myöntäneen viranomaisen antamat lisäohjeet. Kalastusalueen on järjestettävä kirjanpitonsa niin, että päätösehtojen noudattaminen on todennettavissa kirjanpidon raporttien perusteella. Avustusvarojen seuranta helpottuu, kun jokainen saatu avustus yksilöidään kirjanpidossa antamalla sille oma projektitunnus tai kustannuspaikka. Kun laskuja katetaan toiminta- tai edis- 2

27 tämisrahalla, on laskun yhteyteen hyvä laittaa näkyviin merkintä kirjanpitäjälle, jotta lasku osataan kohdistaa kirjanpidossa oikealle avustukselle. Kustannuspaikkojen avulla on helppo tulostaa kirjanpidosta avustuskohtaisesti tapahtumakohtainen luettelo maksuista, mikä helpottaa toimintarahan ja edistämismäärärahojen käytön raportointia. Omistaja- ja viehekorvaukset kalastusalueen kirjanpidossa Omistaja- ja viehekorvaukset ovat kalastusalueen tilien kautta kulkevia läpikulkueriä, joita käsitellään kirjanpidossa lähtökohtaisesti velkana. Osa varoista kuitenkin jää alueen tuotoiksi, kun kalastusalue päättää kokouksessaan korvausten jakoperusteista. Näiden jakoperusteiden mukaan vesialueen omistajalle kohdistuvat enintään 30 euron korvausosuudet ovat kalastusalueen tuloa samoin kuin vesialueen omistajien valtakirjalla kalastusalueelle siirtämät varat. Jos osa korvauksista jää tilittämättä omistus- tai yhteystietojen puuttuessa, kirjataan tämä osuus velaksi tilinpäätöksessä. Suositeltavaa on jatkossa siirtää tilittämättömät varat viivyttelemättä lääninhallituksen tilille, jolloin kalastusalue vapautuu näihin varoihin liittyvistä vastuista. Jos kalastusalue pitää tilittämättömiä omistaja- ja viehekorvauksia hallussaan, on tätä varten hyvä avata oma pankkitiili. Näin omistajien ja kalastusalueen varat pysyvät erillään ja kalastusalueella on jatkuvasti oikea tieto omasta rahatilanteesta. Tilin ylläpitokulut voidaan maksaa tilittämättömistä varoista. Tilittämättömille varoille kuuluva korko ei ole kalastusalueen tuloa tai varallisuutta, vaan se kuuluu vesialueen omistajille. Palkat, palkkiot ja ostopalvelut Kalastusalueen toimihenkilöille maksettavista palkoista ja palkkioista on toimitettava ennakonpidätys ja työantajamaksut. Kalastusalueen luottamushenkilöille maksettujen kokouspalkkioiden osalta tulee toimittaa ennakonpidätys ja sotu-maksu, ei muita työantajamaksuja. Kokouspalkkio on henkilökohtainen korvaus, joten sitä ei voi laskuttaa henkilöllä mahdollisesti olevan yrityksen kautta. Palkkauksen ja sivukulujen osalta lisätietoa löytyy esim. internetsivuilta. Järjestelmän kautta on myös mahdollista hoitaa työantajamaksuihin liittyvä viranomaisraportointi. Jos kalastusalue hankkii työtä ostopalveluna, on tarkistettava, onko palveluntarjoaja ennakonpidätysrekisterissä. Tiedon saa helpoiten internetistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta ( Mikäli palvelun tarjoaja ei ole ennakonpidätysrekisterissä, tulee kalastusalueen toimittaa suorituksesta ennakonpidätys. Lisätietoa saa internetistä verohallinnon sivuilta ( 3 Tilinpäätös Kalastusalueen on laadittava tilinpäätös neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Tilinpäätösasiakirjoja ovat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot. Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa oikeat ja riittävät tiedot kalastusalueen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikauden päättyessä ja sen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tilinpäätös päivätään ja allekirjoitetaan hallituksen toimesta. Kalastusalueen kokous vahvistaa lopullisesti tilinpäätöksen. Tilinpäätös ja kertomus kuluneen vuoden toiminnasta sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen koottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Tasekirja tulee sitoa yhtenäiseksi dokumentiksi esim. painotalossa tai muuten luotettavalla menetelmällä. Asiakirjojen yhdistäminen nitojalla ei anna luotettavaa kuvaa virallisesta tasekirjasta.

28 4 Kalastusalueen tasekirjan sisältö: tuloslaskelma tase liitetiedot kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tieto niiden säilytystavoista luettelo tositteiden lajeista ja tieto niiden säilytystavoista tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä tilintarkastuskertomus (tilinpäätöksen liiteasiakirja) Kirjanpitoasiakirjojen säilyttäminen Tilikaudella kertyneet tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muukin mahdollinen liiketapahtumia varmentava materiaali on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Materiaali on säilytettävä siten, että tositteet ja niiden yhteys kirjanpitoon on helposti todennettavissa. Varsinaiset kirjanpitokirjat (mm. tasekirja, tase-erittelyt, pääkirjat ja päiväkirjat sekä muut kirjanpitokirjat) ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tiettyihin rahoitusmuotoihin (esim. EU-rahoitus) voi liittyä kirjanpitolaista poikkeavia vaatimuksia kirjanpitoaineiston säilyttämiselle. Kalastusalueen saamien avustusten osalta onkin aina erikseen tarkastettava, millainen kirjanpitomateriaalin säilytysehto avustuspäätöksessä mainitaan ja säilytettävä kirjanpitoasiakirjat sen mukaisesti.

29 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 5 SUOSITUS nro 2 KALASTUSALUEEN TILINPÄÄTÖSRAPORTIT JA NIIDEN SISÄLTÖ Yleistä Tilinpäätöksen päätavoite on antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Kirjanpitolain (KPL) perusteella kalastusalueen tilinpäätösraportteja ovat tuloslaskelma, tase, sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedot erittelyineen. Tilinpäätös on laadittava viimeistään neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä tai ohjesäännössä säädetyn lyhyemmän määräajan sisällä. Tilinpäätös on päivättävä ja kirjanpitovelvollisen on se allekirjoitettava. Kirjanpitolainsäädännössä ns. pienille kirjanpitovelvollisille on esitetty helpotuksia tilinpäätöksen laatimisen suhteen. Yleensä kalastusalueita koskevat pienen kirjanpitovelvollisen vaatimukset. Kirjanpitolaissa KPL 3:9.2 :ssä esitetyt pienen kirjanpitovelvollisen kriteerit ovat seuraavat: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa 2) taseen loppusumma euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Tase Kalastusalue voi laatia taseensa kirjanpitoasetuksen 1:7 :ssä esitettynä lyhennettynä taseena (liite 1), jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi aiemmin mainituista kirjanpitolain 3:9.2 säädetyistä rajoista. Lyhennetyssä taseessa on aina kuitenkin eriteltävä myyntisaamiset, ostovelat ja saadut ennakkomaksut. Kirjanpitoasetuksessa edellytetään, että aatteellisen yhteisön ja säätiön taseessa on ilmoitettava erikseen sellaiset varat tai sellainen pääoma, joiden käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin. Tällaisilla erityismääräyksillä tarkoitetaan lähinnä esim. lahjakirjassa tai testamentissa annettuja sitovia määräyksiä, joilla on haluttu rajoittaa pääoman käyttö tiettyyn tarkoitukseen. Toiminta- ja edistämismäärärahapäätöksiin liittyviä käyttö- ja takaisinpalautusehtoja ei katsota tällaisiksi erityismääräyksiksi, kuten joku voisi kirjanpitoasetuksessa esitetyn sanamuodon perusteella asiaa tulkita. Tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan vaatimus huomioiden kuitenkin perusteltua, että sekä omistaja- ja viehekorvausvelat vesialueen omistajille että käyttämättömät valtionavut esitetään omina erinään taseessa nimikkeen Muut velat alla. Vastaavasti tilikaudella käytetyt mutta TE-keskukselta saamattomat toiminta- ja edistämismäärärahat esitetään tilinpäätöksenä saamisena. Tuloslaskelma Kalastusalueet laativat pääsääntöisesti tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen (KPA) 1:3 :ssä esitettyä aatteellisen yhteisön tuloslaskelmakaavaa käyttäen (liite 2). Tuloslaskelmassa toiminta jaotellaan varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan sekä sijoitus- ja rahoitustoimin-

30 taan. Kuhunkin ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Varsinaisen toiminnan kulut on tuloslaskelmassa eriteltävä vähintään henkilöstökuluihin, poistoihin ja muihin kuluihin. Henkilöstökuluihin luetaan palkat ja palkkiot sekä eläkekulut ja muut palkkojen perusteella määräytyvät henkilösivukulut, esim. sosiaaliturvamaksu. Kalastusalueet on yleensä nähty yleishyödyllisinä yhteisönä. Kuitenkin yleishyödyllisyys ratkaistaan tarvittaessa tapauskohtaisesti arvioimalla kalastusalueen säännöt ja tosiasiallinen toiminta. Mikäli kalastusaluetta ei katsota yleishyödylliseksi yhteisöksi, laatii se tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen 1 tai 2 :n kaavojen mukaan. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin noudattaa yleishyödyllisen yhteisön tuloslaskelmakaavaa, mikäli verottaja tai muu viranomainen ei ole toisin päättänyt, tai kalastusalue ei harjoita laajamittaista omaa varainhankintaa. Kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta Pienet kirjanpitovelvolliset on nykyään pääsääntöisesti vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Kalastusalueen ei tarvitse kirjanpitolain perusteella laatia toimintakertomusta, mikäli kaksi aiemmin mainituista kirjanpitolain 3:9.2 säädetyistä rajoista ei ylity. Valtionapuviranomainen (maa- ja metsätalousministeriö tai TE-keskus) voi kuitenkin velvoittaa kalastusalueen antamaan tietoa tilikauden toiminnasta valtionavustuslain perusteella. Kalastusalueen tulee tarvittaessa esittää kirjanpitolain mukainen toimintakertomus tai kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta TE-keskuksen antamien ohjeiden mukaan. Liitetiedot Kirjanpitoasetuksessa säädetään tilinpäätöksen yhteydessä annettavista liitetiedoista. KPA 11 :ssä säädetään yksityisen elinkeinonharjoittajan ja eräiden muiden kirjanpitovelvollisten mahdollisuudesta antaa vain lyhennetyt liitetiedot, mikäli aiemmin mainituista pienen kirjanpitovelvollisen kriteereistä sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi. Tämä helpotus koskee myös kalastusalueita. Pakollisina liitetietoina on ilmoitettava tiedot annetuista panteista ja velan vakuudeksi annetuista kiinnityksistä, takauksista, vekseli-, takuu- ja muista vastuista sekä vastuusitoumuksista sekä peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty tilinpäätöspäivän kurssia. Näiden minimitietojen osalta kalastusalueella ei luultavasti ole useinkaan raportoitavaa tilinpäätöksessä. Kalastusalueen on kuitenkin tarvittaessa annettava liitetiedoissa muuta informaatiota, mikäli tämä on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Tuloslaskelman liitetietona on hyvä esittää mm. laskelma omistaja- ja viehekorvausten jakaantumisesta alueen tuloksi ja omistajille maksettaviksi korvauksiksi, sillä tuloslaskelmassa on esitetty vain alueelle jäävät varat. Liitetietona on hyvä yksilöidä myös myönnetyt avustukset (toimintaraha ja edistämismäärärahat), vaikka niitä ei olisi vielä nostettu ja/tai käytetty. Tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. Tase-erittelyinä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin esitettävä tiedot pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista, vieraasta pääomasta sekä pakollisista varauksista. Liitetietojen osalta eritellään vastuista ja vakuuksista annetut tiedot. Erittelyt varmennetaan päiväysmerkinnällä ja laatijan allekirjoituksella. 6

31 7 Liite 1. Kirjanpitoasetuksen 7 :ssä esitetty lyhennetty tase lisättynä pakollisilla tarkennuksilla. T A S E (Tilikauden päättymispäivä).. (Edellisen tilikauden päättymispäivä).. V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Sijoitukset 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 0,00 0,00 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0,00 0,00 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 0,00 0,00 T A S E (Tilikauden päättymispäivä).. (Edellisen tilikauden päättymispäivä).. V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Käyvän arvon rahasto 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 0,00 0,00 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikainen Pääomalainat 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 0,00 0,00

32 8 Liite 2. Malli aatteellisen yhteisön tuloslaskelmasta TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) (Tilikauden tiedot) (Ed. tk:n tiedot)

33 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 9 SUOSITUS nro 3 TOIMINTA- JA EDISTÄMISMÄÄRÄRAHAT; KÄYTTÖ, KIRJANPITOTILIT, TARVITTA- VAT KIRJAUKSET SEKÄ VAROJEN ESITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSRAPORTEISSA Yleistä Toiminta- ja edistämismäärärahat ovat kalastusalueen toiminnan tukemiseksi suunnattua valtionapua. Valtionapujen käytöstä ja varojen valvonnasta säädetään valtionapulaissa. Molempia em. avustuksia haetaan TE-keskukselta sen ilmoittaman aikataulun ja menettelykäytännön mukaan. Toimintaraha Toimintaraha on luonteeltaan valtionapulaissa mainittua yleisavustusta eli avustusta voidaan käyttää yleisesti kalastusaluetoiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen avustuspäätöksen ohjeita noudattaen. Toimintaraha koostuu kaikille kalastusalueille yhtä suuresta perusosasta sekä kalastusrasituksen perusteella määräytyvästä lisäosasta. Kalastusalue ei voi itse vaikuttaa haetun summan suuruuteen. Edistämisraha Edistämismääräraha on hankekohtainen avustus (erityisavustus), jolla rahoitetaan kalastusalueiden lakisääteisiä tehtäviä täydentäviä kalatalouden edistämistoimenpiteitä, joiden rahoitusta ei kateta toimintarahoista. TE-keskuskohtaisesti kaikki edistämisrahahakemukset kilpailevat samoista varoista, joten varmimmin avustusta saavat hyvissä ajoin ja huolellisesti valmistellut sekä hyvin perustellut hankkeet, jotka ovat linjassa kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa. Edistämisrahaa voidaan käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöidystä hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin. Jos näyttää siltä, että saatua avustusta ei voida toiminnallisista tai aikataulullisista syistä käyttää alkuperäisen päätöksen mukaisesti, tulee kalastusalueen ilmoittaa asiasta TE-keskukselle. Tässä tapauksessa TE-keskus voi mahdollisuuksien mukaan tehdä varoja koskevan muutospäätöksen, jolla jo myönnetty edistämisraha kohdennetaan johonkin toiseen kalastusalueen omaan hankkeeseen. Jos kalastusalueella ei ole esittää rahalle uutta TEkeskuksen hyväksymää käyttökohdetta, on jo myönnetty avustus palautettava TEkeskukselle. Päätösehtojen noudattaminen ja mahdolliset sanktiot Kalastusalueen tulee tutustua huolellisesti avustuspäätösten ehtoihin huolimattomuudesta johtuvien väärinkäytösten ja raportointivelvollisuuden laiminlyömisen välttämiseksi. Mikäli kalastusalue rikkoo tahallaan tai huolimattomuudesta toiminta- tai edistämismäärärahapäätöksissä mainittuja ehtoja avustuksen käytöstä tai käytön raportoinnista, on TE-keskuksella oikeus keskeyttää avustuksen maksaminen, ryhtyä takaisinperintätoimiin ja vaatia viivästyskorkoa sille avustuksen osalle, jonka suhteen ehtoja ei ole noudatettu. Takaisinperintä voidaan tehdä tarvittaessa vähentämällä jatkossa osa kalastusalueelle kuuluvista valtionavuista. Kustannusten kohdistaminen oikealle avustukselle kirjanpidossa Avustusten käyttöä seurataan vuosittain TE-keskukselle tehtävin tilityksin. Kalastusalueen tulee järjestää kirjanpitonsa siten, että avustusten käyttöä voidaan vaivatta seurata kirjanpidosta. Käytännössä tämä onnistuu, kun jokainen saatu avustus yksilöidään omalla projektinumerolla tai kustannuspaikalla. Myönnetylle edistämisrahalle voi olla tarpeen avata yhtä

34 useampia kustannuspaikkoja, jos avustus on päätöksessä jaettu useisiin käyttökohteisiin. Maksettaessa avustuksella katettavia laskuja, on hyvä merkitä jokaiseen laskuun tieto kyseisestä avustuksesta, jolloin kirjanpitäjä osaa kirjata kustannuksen oikean avustuksen kuluksi. Avustusten jaksottaminen eri tilikausille. Toiminta- ja edistämismäärärahat ovat kaksivuotisia siirtomäärärahoja eli niitä voidaan käyttää avustusvuonna ja sitä seuraavana vuotena. Tavoitteena on kuitenkin, että määräraha käytettäisiin pääsääntöisesti sinä vuonna, jona se on myönnetty. Kirjanpidossa kalastusalueen saamat avustukset kirjataan sen tilikauden tuotoiksi, jonka aikana ne on saatu lopullisesti. Lopullisesti saatu tarkoittaa sitä, että avustusta vastaan on syntynyt tilikaudella hyväksyttäviä kustannuksia. Tuloslaskelmassa ei siis esitetä TE-keskuksen tilikauden aikana myöntämää tai maksamaa summaa, vaan se osuus avustuksista, joka on käytetty tilikauden aikana. Tapauskohtaisesti summa voi olla pienempi, isompi tai yhtä suuri kuin tilikaudella myönnetty avustus. VALTIONAPUIHIN LIITTYVÄT KIRJAUKSET Valtionapuihin liittyvien kirjanpitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi suositellaan, että kalastusalueiden kirjanpidossa ja tilinpäätösraportoinnissa käytetään valtionapujen osalta tässä suosituksessa mainittuja tilinimiä ja kirjauskäytäntöjä. TE-keskuksen siirtämien toiminta- ja edistämismäärärahojen kirjaukset TE-keskuksen kalastusalueen tilille siirtämä toimintamääräraha kirjataan: Pankki an Toimintamääräraha Edistämisraha kirjataan hankekohtaisella kustannuspaikalla tai projektinumerolla: Pankki an Edistämismääräraha Avustuksia koskevat kirjaukset tilinpäätöksessä Jos tilikaudella myönnettyjä ja maksettuja avustusvaroja on tilikauden lopussa käyttämättä, tulee käyttämätön mutta kalastusalueelle jo maksettu osuus oikaista avustustileiltä lyhytaikaiseksi velaksi: Toimintamääräraha an Toimintamäärärahavelka Edistämismääräraha an Edistämismäärärahavelka Jos tilikaudella on syntynyt avustuskelpoisia kustannuksia, mutta rahaa ei ole saatu ennakkoon TE-keskukselta, kirjataan tilinpäätöksessä saaminen: Edistämismäärärahasaaminen an Edistämismääräraha Jos kalastusalue on saanut edistämismäärärahapäätöksen, mutta kuluja ei ole syntynyt, eikä avustusta ole maksettu ennakkoon, tulee tieto avustuksesta antaa liitetiedoissa. Tässä tapauksessa avustusta ei kirjata lainkaan tilikauden kirjanpitoon. Jos kalastusalueelle on myönnetty edistämismäärärahaa, mutta avustus ja sillä katetut laskut eivät ole kulkeneet kalastusalueen rahatilien kautta, on avustuksen saaminen ja käyttö esitettävä liitetiedoissa. Avustukset tilikauden avauksessa Käyttämättä jääneet toiminta- ja edistämisrahat palautetaan tilikauden alussa omille tileilleen: Toimintamäärärahavelka an Edellisen tilikauden toimintamääräraha (tai Toimintamääräraha) Edistämismäärärahavelka an Edellisen tilikauden edistämismääräraha (tai Edistämismääräraha) 10

35 11 Tase Valtioavut esitetään kalastusalueen taseessa seuraavasti: TASE V a s t a a v a a Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Edistämismäärärahasaaminen Lyhytaikainen vieras pääoma Toimintamäärärahavelka Edistämismäärärahavelka Tuloslaskelma Toimintamääräraha esitetään tuloslaskelmassa pääryhmän Yleisavustukset alla. Edistämismääräraha esitetään varsinaisen toiminnan tuottona. Edistämismääräraha tulee esittää sen projektin tuottona, johon se on myönnetty. Jos edistämismäärärahoja ei eritellä tuloslaskelmassa, on erittely annettava tuloslaskelman liitetietona. TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Edistämismääräraha Kulut Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Yleisavustukset Toimintamääräraha TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tuloslaskelman liitetietona tulee molemmissa tapauksissa ilmoittaa seuraavan esimerkin mukainen laskelma toiminta- ja edistämismäärärahoista. Jos kalastusalue on saanut edistämisrahaa useampaan hankkeeseen, esitetään alla mainitut tiedot hankekohtaisesti. Saldo tilikauden alussa (+) Myönnetty tilikaudella (+) Käytetty tilikaudella (-) Avustusta jäljellä tilikauden päättyessä (+) Maksutilanne tilikauden alussa, velkaa (+) tai saamista (-) TE-keskus maksanut tilikaudella Velkaa (+) tai saamista (-) tilikauden päättyessä

36 Esimerkki avustusten kirjanpitokäsittelystä Tilikauden lähtötilanne: Toimintamäärärahaa on jäänyt edelliseltä tilikaudelta käyttämättä 100 euroa. TE-keskus on maksanut koko toimintarahan etukäteen. Edistämismäärärahaa käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämiseen on jäljellä 200 euroa myöntöpäätöksen mukaisesta summasta (1000 euroa) eli käytetty on 800 euroa. TE-keskus on maksanut edellisellä tilikaudella ennakkoon 500 euroa, joten kalastusalueella on saaminen 300 euroa (kulut 800 euroa ennakkomaksu 500 euroa). Kalastusalueen tase tilikauden alussa: TASE V a s t a a v a a V a s t a t t a v a a Vaihtuvat vastaavat Oma pääoma Rahat ja pankkisaamiset 4900 Edellisten tilikausien ylijäämä 5100 Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma Edistämismäärärahasaaminen 300 Toimintamäärärahavelka 100 Vastaavaa yhteensä 5200 Vastattavaa yhteensä 5200 Tilien avaus: Tilikauden alussa taseessa oleva toimintamääräraha palautetaan omalle tulotililleen: Toimintamäärärahavelka an Toimintamääräraha (tai Edellisen vuoden toimintamääräraha) 100 euroa Tilikaudella: TE-keskus myöntää uutta toimintamäärärahaa 2000 euroa ja maksaa kaiken ennakkoon. Toimintamääräraha kirjataan kalastusalueen kirjanpitoon: Pankki an Toimintamääräraha 2000 euroa TE-keskus myöntää edistämismäärärahaa purokunnostushankkeen esiselvitykseen 1000 euroa ja maksaa koko summan ennakkoon. Edistämismääräraha kirjataan kalastusalueen kirjanpitoon omalla kustannuspaikallaan: Pankki an Edistämismääräraha 1000 euroa Tilinpäätös: Tilinpäätöstä tehtäessä todetaan, että toimintamäärärahaa on yhteensä käytetty tilikaudella 1600 euroa. Edellisen vuoden edistämismääräraha käyttö- ja hoitosuunnitelman päivitykseen on käytetty loppuun. Tilikaudella myönnetystä purokunnostushankkeen esiselvitysrahasta on käytetty 400 euroa. Kalastusalue laatii seuraavanlaisen laskelman: VALTIONAVUT Toimintaraha 1 Toimintaraha 2 Edistämisraha 1 Edistämisraha 2 Saldo tilikauden alussa (+) Myönnetty tilikaudella (+) Käytetty tilikaudella (-) Avustusta jäljellä tilikauden päättyessä (+) Maksutilanne tilikauden alussa, velkaa (+) tai saamista (-) TE-keskus maksanut tilikaudella Velkaa (+) tai saamista (-) tilikauden päättyessä Toimintaraha 1 = edellisen tilikauden toimintamääräraha Toimintaraha 2 = tilikaudella myönnetty toimintamääräraha Edistämisraha 1 = KHS:n päivitys Edistämisraha 2 = purokunnostushankkeen esiselvitys 12

37 13 Tilinpäätöskirjaukset: Koska tilikaudella on käytetty yhteensä 1600 euroa toimintamäärärahaa, mutta tulotileille on kirjattu yhteensä 2100 ( ), tulee tilikauden toimintarahatililtä poistaa 500 euroa. Kun TE-keskus on maksanut toimintamäärärahan ennakkona, on erotus tilinpäätöksessä kalastusalueen velkaa. Toimintamääräraha an Toimintamäärärahavelka 500 euroa Edellisen vuoden edistämismääräraha on käytetty loppuun, joten jäljellä ollut osuus 200 euroa kirjataan tilikauden tuotoksi. Kun TE-keskus ei ole maksanut edistämisrahaa tilinpäätöspäivään mennessä, kirjataan vastaava summa vanhojen saamisten (300) lisäykseksi. Edistämismäärärahasaaminen an Edistämismääräraha 200 euroa. Purokunnostushankkeen esiselvitykseen myönnettyä edistämismäärärahatuloa pitää korjata, sillä tilikaudella käytettiin vain 400 euroa. Kun TE-keskus maksoi ennakkoon koko summan, on erotus kalastusalueen velkaa. Edistämismääräraha an Edistämismäärärahavelka 600 euroa Tuloslaskelma tilikauden päättyessä näyttää seuraavalta: VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Edistämisraha (KHS:n päivitykseen) 200 Edistämisraha( purokunnostushankkeen suunnitteluun) Kulut 2200 Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Yleisavustukset Toimintamääräraha 1600 TILIKAUDEN TULOS 0 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 Kalastusalueen tase tilikauden lopussa näyttää seuraavalta: TASE V a s t a a v a a V a s t a t t a v a a Vaihtuvat vastaavat Oma pääoma Rahat ja pankkisaamiset 5700 Edellisten tilikausien ylijäämä 5100 Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma Edistämismäärärahasaaminen 500 Toimintamäärärahavelka 500 Edistämismäärärahavelka 600 Vastaavaa yhteensä 6200 Vastattavaa yhteensä 6200

38 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 14 SUOSITUS nro 4 OMISTAJA- JA VIEHEKORVAUSTEN KÄSITTELY, KIRJANPITOTILIT, TARVITTAVAT KIRJAUKSET SEKÄ VAROJEN ESITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSRAPORTEISSA Yleistä Omistaja- ja viehekorvaukset ovat kalastuslakiin perustuvia vesialueen omistajille maksettavia korvauksia, jotka maksetaan kalastuksenhoitomaksuista (omistajakorvaukset) ja viehekalastusmaksuista (viehekorvaukset) kertyneistä varoista. Omistajakorvausten perusteena on vesialueelle kohdistunut onginta- ja pilkintärasitus, viehekorvausten perusteena vesialueelle kohdistunut viehekalastusrasitus. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää varat em. korvauksiin vuosittain ja siirtää rahat TEkeskuksille. TE-keskukset jakavat varat ministeriön ohjeiden mukaan kalastusalueille, joiden tehtäväksi jää lopullisten jakopäätösten teko ja varojen siirto vesialueen omistajille. Varojen jakaminen kalastusalueella Omistajakorvausten jako kalastusalueille perustuu onginta- ja pilkintärasitukseen. Viehekorvausten jako sitä vastoin perustuu viehekalastusrasitukseen. Kalastusalue tekee varsinaisessa kokouksessaan päätökset omistaja- ja viehekorvausten jakamisesta edelleen vesialueen omistajille. Sekä omistaja- että viehekorvausten jakoperusteina on tällöin käytettävä vesialueen pinta-alatietoja sekä vesialueelle kohdistunutta kalastusrasitusta kuvaavia tietoja. Korvausvarojen siirryttyä kalastusalueen tilille, on varoja koskevat jakopäätökset tehtävä seuraavassa kalastusalueen kokouksessa. Tilittämättömät varat Jos ei ole tiedossa, kenelle korvaukset tietyn vesialueen osalta tulisi maksaa, on suositeltavaa, että kalastusalueen yleinen kokous tekee päätöksen tällaisten tilittämättömien varojen tallettamisesta lääninhallituksen tilille rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetuin lain (281/1931) mukaisesti. Tarkemmat toimintaohjeet saa lääninhallituksen oikeushallintoosastolta, jonka tehtäviin talletusten hoitaminen kuuluu. Siirto lääninhallitukseen vapauttaa kalastusalueen tilittämättömiin varoihin liittyvistä maksuja korvausvelvollisuuksista. Mikäli varoja ei ole maksettu vesialueen omistajalle 10 vuoden kuluessa talletuksen tekemisestä, voi kalastusalue hakea varoja itselleen. Jos kalastusalue ei siirrä tilittämättömiä varoja lääninhallitukseen, vaan säilyttää ne omalla pankkitilillään, ei kalastusalueella ole koskaan mahdollisuutta ottaa tilittämättömiä varoja käyttöönsä ilman vesialueen omistajan suostumusta. Varojen tilityksestä raportointi Kalastusalueen tulee ilmoittaa vuosittain TE-keskukselle, miten omistaja- ja viehekorvaukset on jaettu. Omistaja- että viehekorvauksista on laadittava luettelot, jossa eritellään vesialuekohtaisesti korvausten saajat, kalastusrasitus ja pinta-alatiedot sekä näiden jakoperusteiden perusteiden mukaan määräytyneet lopulliset euromääräiset korvausosuudet. Lisäksi

39 KIRJANPITO taulukosta on käytävä ilmi korvausosuuden lopullinen käsittely (maksetaan omistajalle, tuloutetaan valtakirjalla alueelle tai siirretään tilittämättömiin varoihin). Vesialue yksilöidään taulukossa joko kiinteistörekisteritunnuksella tai kalastusalueen oman järjestelmän mukaisella tunnuksella. Korvausten maksamisesta ei ole raportointivelvollisuutta. Omistaja- ja viehekorvauksiin liittyvien kirjanpitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi suositellaan, että kalastusalueiden kirjanpidossa ja tilinpäätösraportoinnissa käytetään em. korvausten osalta tässä suosituksessa mainittuja tilinimiä ja kirjauskäytäntöjä. TE-keskuksen siirtämien korvausrahojen kirjaaminen Kalastusalueen näkökulmasta omistaja- ja viehekorvaukset ovat tilien kautta kulkevia läpikulkueriä, joita käsitellään kirjanpidossa lähtökohtaisesti velkana. Kun TE-keskus siirtää omistaja- ja viehekorvausrahoja kalastusalueen tilille, kalastusalueelle muodostuu lyhytaikainen omistajakorvausvelka. TE-keskuksen kalastusalueen tilille siirtämät korvaukset kirjataan seuraavasti: 15 Omistajakorvaukset: Viehekorvaukset: Pankkitili an Omistajakorvaukset TEK Pankkitili an Viehekorvaukset TEK Korvausrahoja koskevat kirjaukset kalastusalueen jakopäätösten jälkeen Kalastusalueen tuloa ovat kuitenkin enintään 30 euron suoritukset sekä vesialueen omistajien valtakirjalla kalastusalueelle siirtämät korvausosuudet. Kun kalastusalueen kokous on tehnyt varoista jakopäätökset päätöstä koskeva valitusaika on päättynyt, tuloutetaan alueelle kuuluvat osuudet asianomaisille tulotileille ja siirretään omistajille maksettavat varat lyhytaikaisen vieraan pääoman tilille sekä tilittämättömät varat omalle tililleen. Alueen tuloksi: Omistajakorvaukset TEK an Omistajakorvaukset enintään 30 euroa Omistajakorvaukset TEK an Omistajakorvaukset valtakirjalla Viehekorvaukset TEK an Viehekorvaukset enintään 30 euroa Viehekorvaukset TEK an Viehekorvaukset valtakirjalla Lyhytaikaiseksi velaksi: Omistajakorvaukset TEK an Maksettavat omistajakorvaukset Viehekorvaukset TEK an Maksettavat viehekorvaukset Pitkäaikaiseksi velaksi: Omistajakorvaukset TEK an Tilittämättömät omistajakorvaukset Viehekorvaukset TEK an Tilittämättömät viehekorvaukset Jos kalastusalue siirtää tilittämättömät korvaukset lääninhallituksen tilille, kirjaa se varoja siirtäessään tilittämättömät varat pois velkatililtä: Tilittämättömät omistajakorvaukset an Pankkitili Tilittämättömät viehekorvaukset an Pankkitili Omistaja- ja viehekorvaukset tuloslaskelmassa Tuloslaskelmassa omistaja- ja viehekorvauksista esitetään vain kalastusalueelle tuloutuvat osuudet. Nämä osuudet esitetään varsinaisen toiminnan tuottona. Suosituksena on esittää tuotot eriteltynä seuraavan esimerkin mukaisesti. Jos tuottoja ei eritellä tuloslaskelmassa, on erittely annettava tuloslaskelman liitetietona.

40 16 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Omistajakorvaukset enintään 30 euroa Omistajakorvaukset valtakirjalla Viehekorvaukset enintään 30 euroa Viehekorvaukset valtakirjalla Kulut Tuloslaskelman liitetietona tulee molemmissa tapauksissa ilmoittaa alla olevan esimerkin mukainen laskelma omistaja- ja viehekorvauksista Omistajakorvaukset Viehekorvaukset Alueelle tuloutetut korvaukset 20 5 Omistajille jaetut korvaukset Tilittämättömät korvaukset 10 5 Yhteensä Omistaja- ja viehekorvaukset taseessa Jos tilikauden omistaja- ja/ tai viehekorvauksia ei ole maksettu tilinpäätöshetkellä, eikä tilittämättömiä varoja ole siirretty lääninhallitukseen, esitetään nämä korvausvarat velkana kalastusalueen taseessa erän Muut velat alla. Maksettavat omistaja- ja viehekorvaukset esitetään lyhytaikaisena vieraana pääomana ja tilittämättömät korvaukset pitkäaikaisena vieraana pääomana alla olevan esimerkin mukaisesti. Muut velat on myös mahdollista esittää yhteissummana, jolloin kalastusalueen on eriteltävä summat tarkemmin taseen liitetiedoissa. TASE Vastattavaa Pitkäaikainen vieras pääoma Muut velat Tilittämättömät omistajakorvaukset Tilittämättömät viehekorvaukset Lyhytaikainen vieras pääoma Muut velat Maksettavat omistajakorvaukset Maksettavat viehekorvaukset

41 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE 17 SUOSITUS nro 5 KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ Yleistä Kalastusalueen ohjesääntö on asiakirja, joka määrittelee, miten alueen toiminta ja hallinto käytännössä järjestetään. Ohjesäännön sisällöstä säädetään kalastuslain 78 :ssä. Tilinpidon perusteet Koska kalastusalueen kirjanpitovelvollisuus käy kalastuslaista vain välillisesti ilmi, on tilinpidon osalta ohjesäännössä hyvä erikseen mainita, että hallitus vastaa kirjanpidon järjestämisestä ja että kirjanpito laaditaan kirjanpitolain mukaisesti huomioiden kalastuslaissa ja viranomaisten antamissa ohjeissa mainitut poikkeukset ja tarkennukset. Ohjesäännössä on mainittava myös onko kalastusalueen tilikausi kalenterivuosi vai joku muu 12 kuukauden mittainen jakso. Katsaus tilikauden toimintaan (ent. toimintakertomus) Ohjesäännössä on kalastuslain mukaan mainittava toimintakertomuksen laatimisen aika. Tarkemmin toimintakertomuksesta ei ole nykyisessä laissa säädetty. Toimintakertomuksen laatimisen täsmentämiseksi ohjesääntöön on hyvä lisätä maininta, että kalastusalue ei laadi kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta, vaan katsauksen tilikauden toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön ja TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Tilien tarkastaminen Kalastuslain mukaan ohjesäännössä on otettava kantaa myös tilien tarkastamiseen. Ohjesäännössä on hyvä mainita, että kalastusalueen tilien tarkastaminen suoritetaan tilintarkastuslain mukaisesti. Omistaja- ja viehekorvauksia koskevat jakopäätökset Kalastusalue päättää vesialueen omistajille maksettavista omistaja- ja viehekorvauksista TEkeskuksen myöntämän kokonaissumman rajoissa. Hyvän hallintotavan mukaista on, että jakopäätös tehdään alueen kokouksessa, eikä päätösoikeutta korvauksista siirretä kokouksen päätöksellä hallitukselle. Ohjesäännössä on hyvä mainita, että kalastusalueen kokous vahvistaa päätöksellään kalastuslain 89 a ja 91 :ssä säädettyjen vesialueen omistajille maksettavien korvausten jakoosuudet. Taloushallintoon liittyvien asioiden lisäksi suositellaan ohjesääntöjen päivittämistä myös muilta osin voimassa olevan lainsäädännön ja muun viranomaisohjeistuksen tasalle.

42 1 MALLI KERTOMUS KALASTUSALUEEN TOIMINNASTA TILIKAUDELTA PERUSTIEDOT Sijainti (vesistö, paikkakunnat) Vesipinta-ala Jäsenten määrä Yleisten ja yksityisten vesien suhde Osakaskuntien järjestäytymisaste 2. HALLINTO Hallitus -hallituksen kokoonpano tilikaudella -kokousten määrä tilikaudella Kalastusalueen kokous -kokouspäivä, paikka, edustus -merkittävimmät kokouksen tekemät päätökset Isännöinti Kirjanpito Tilintarkastus 3. TULOT JA MENOT SEKÄ RAHOITUS Tilikauden tulot (kokonaisumma) -Alueelle tuloutuneet omistaja- ja viehekorvaukset (30 euron säännöllä ja valtakirjalla) -Tilikaudella käytetty toimintamääräraha -Tilikaudella käytetty edistämismääräraha käyttökohteineen (jako tarvittaessa eri myöntökohteisiin) -Osakaskuntatoimeksiantojen tuotot -Oma varainhankinta -Muut avustukset Kokonaiskustannukset sekä lisätietoa merkittävimmistä kustannuseristä Toimintamäärärahan saldo tilikauden lopussa (paljonko käyttämättä) Edistämismäärärahan saldo tilikauden lopussa (paljonko käyttämättä Myönnetyt toiminta- ja edistämismäärärahat, joita ei ole vielä nostettu 4. TOIMINTA KALASTUSALUEELLA TILIKAUDELLA Kalastus -Viehekalastuksen yhtenäislupa-alue -Erityiskohteet -Verkkokalastus ja muut passiiviset pyydykset -Onginta- ja pilkintärasitus ja sen jakaantuminen alueella -Viehekalastusrasitus ja sen jakaantuminen alueella

43 2 Kalavesien hoito -Istutukset -Muut hoitotoimet Tutkimus ja seurannat -Koekalastukset ja niiden tärkeimmät tulokset -Saalisseurannat ja niiden tärkeimmät tulokset -Tutkimustoiminta (lähinnä ulkopuolinen, RKTL ym.) ja tärkeimmät tulokset Kalastuksen valvonta -Valtuutetut valvojat -Valvonnan toiminta tilikaudella ja katsaus vesillä tehdyistä havainnoista Koulutustoiminta Muu toiminta 5. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Arvio käyttöhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta tilikaudella Tarve suunnitelman päivittämiselle 6. TULEVAN TILIKAUDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 7. KALASTUSALUEELLA VOIMASSA OLEVAT SÄÄTELYPÄÄTÖKSET Verkkosäätely Alamitat ja mahdolliset lajikohtaiset erityispäätökset Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellot kalastusalueella (TE-keskuksen päätökset) Hallitus

44 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE LIITE 2 MALLI OMISTAJAKORVAUSTEN JAKOLISTASTA KALASTUSALUEEN KOKOUKSEN PÄÄTÖS VUODEN 2005 OMISTAJAKORVAUSTEN JAOSTA Kalastusalue Kivijärven kalastusalue TE-keskus siirtänyt omistajakorvausrahoja ,00 euroa Selvitys kalastusrasituksen käytöstä korvausten jakoperusteena Kalastusalue tehnyt kirjallisen tiedustelun kalastusrasituksesta osakaskunnille. Tiedustelun perusteella vesialueiden kalastusrasitus on arvotettu asteikolla 1 (vähäinen) - 4 (huomattava) KIINTTUNNUS VESIALUEEN OMISTAJA PINTA-ALA/HA KALASTUSRASITUS PAINOARVO KORVAUS, ALUE/30 ALUE/VK* JAKAMATON** JAETAAN Yleiset vesialueet A Mikkola 0,2 1 0,2 25,61 25,61 0,00 0,00 0,00 B Möttölä ,64 0, ,64 0,00 0,00 C Vitikkala ,74 0,00 0, ,74 0,00 D Keskinen ,37 0,00 0,00 0, ,37 E Pohjola 0,8 2 1,6 204,87 0,00 0,00 0,00 204,87 F Kinttula ,08 0,00 0,00 256,08 0,00 G Kervola 0,1 1 0,1 12,80 12,80 0,00 0,00 0,00 H I J YHTEENSÄ 28,1 70, ,10 38, , , ,23 Yksityiset vesialueet K x 0,2 1 0,2 25,61 25,61 0,00 0,00 0,00 L x ,25 0,00 0,00 768,25 0,00 M x ,04 0,00 128,04 0,00 0,00 O x P x Q x R x S YHTEENSÄ 4,2 4 7,2 921,90 25,61 128,04 768,25 0,00 KAIKKI YHTEENSÄ 32,3 78, ,00 64, , , ,23 YHTEENVETO KORVAUSTEN JAOSTA Kirjanpidon tili Alueen tuloa 30 euron säännöllä 64,02 tilinro Alueen tuloa valtakirjalla 5249,7 tilinro Alueen tuloa yhteensä 5313,70 Tilittämättömiksi varoiksi 3 329,07 tilinro Siirretty lääninkassaan X Jaetaan omistajille 1357,23 tilinro * Omistaja luovuttaa osuutensa valtakirjalla kalastusaluelle ** Omistaja tuntematon, varoja ei voida jakaa

45 KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISHANKE LIITE 2 MALLI VIEHEKORVAUSTEN JAKOLISTASTA KALASTUSALUEEN KOKOUKSEN PÄÄTÖS VUODEN 2005 VIEHEKORVAUSTEN JAOSTA Kalastusalue Kivijärven kalastusalue TE-keskus siirtänyt viehekorvausrahoja 4 000,00 euroa Selvitys kalastusrasituksen käytöstä korvausten jakoperusteena Kalastusalue tehnyt kirjallisen tiedustelun kalastusrasituksesta osakaskunnille. Tiedustelun perusteella vesialueiden kalastusrasitus on arvotettu asteikolla 1 (vähäinen) - 4 (huomattava) KIINTTUNNUS VESIALUEEN OMISTAJA PINTA-ALA/HA KALASTUSRASITUS PAINOARVO KORVAUS, ALUE/30 ALUE/VK* JAKAMATON** JAETAAN Yleiset vesialueet A Mikkola 0,2 1 0,2 10,24 10,24 0,00 0,00 0,00 B Möttölä ,66 0, ,66 0,00 0,00 C Vitikkala ,90 0,00 0,00 921,90 0,00 D Keskinen ,95 0,00 0,00 0,00 460,95 E Pohjola 0,8 2 1,6 81,95 0,00 0,00 0,00 81,95 F Kinttula ,43 0,00 0,00 102,43 0,00 G Kervola 0,1 1 0,1 5,12 5,12 0,00 0,00 0,00 H I J YHTEENSÄ 28,1 70, ,24 15, , ,33 542,89 Yksityiset vesialueet K x 0,2 1 0,2 10,24 10,24 0,00 0,00 0,00 L x ,30 0,00 0,00 307,30 0,00 M x ,22 0,00 51,22 0,00 0,00 O x P x Q x R x S YHTEENSÄ 4,2 4 7,2 368,76 10,24 51,22 307,30 0,00 KAIKKI YHTEENSÄ 32,3 78, ,00 25, , ,63 542,89 YHTEENVETO KORVAUSTEN JAOSTA Kirjanpidon tili Alueen tuloa 30 euron säännöllä 25,61 tilinro Alueen tuloa valtakirjalla 2099,9 tilinro Alueen tuloa yhteensä 2125,48 Tilittämättömiksi varoiksi 1 331,63 tilinro Siirretty lääninkassaan X Jaetaan omistajille 542,89 tilinro * Omistaja luovuttaa osuutensa valtakirjalla kalastusaluelle ** Omistaja tuntematon, varoja ei voida jakaa

46 1/3 PÖYTÄKIRJA KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINTOHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN 1. KOKOUS Aika: klo Paikka: Keski-Suomen TE-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Kutsutut: Eija Kirjavainen, maa- ja metsätalousministeriö pj., Erkki Lahti, Pohjois-Savon TE-keskus Risto Vesa, Kalatalouden keskusliitto Jarmo Mononen, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Seppo Reponen, Etelä-Savon TE-keskus Marketta Kiviluoto, Keski-Suomen TE-keskus Ilkka Mäkelä, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Arto Katajamäki, Lounais-Suomen kalastusalue Petri Heinimaa, sihteeri, Mikko Airaksinen, ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Maa- ja metsätalousministeriön ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimeämä Erkki Lahti avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2. Pöytäkirjan tarkistamisesta sopiminen Päätettiin, että puheenjohtaja tarkistaa ja allekirjoittaa sihteerin laatiman pöytäkirjan jokaisen kokouksen jälkeen. Hyväksytyt pöytäkirjat lähetetään sähköpostilla tiedoksi kaikille ryhmän jäsenille. Pöytäkirjoihin voidaan tarvittaessa palata aina seuraavassa kokouksessa. 3. Läsnäolijoiden toteaminen ja esittely Todettiin paikalla olevan kaikki kutsutut yllä olevan listan mukaisesti. Suoritettiin lyhyt esittäytymiskierros. 4. Taloushallintohankkeen taustan esittely Eija Kirjavainen MMM:stä selvitti kalastusalueiden taloushallinnon kehittämishankeen taustaa ja käynnistystarvetta. MMM on saanut kentältä useita yhteydenottoja omistaja- ja viehekorvauksiin sekä valtionapuihin liittyen. Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto on kahdessa tarkastuksessa todennut valtionapujen myöntämisessä ja valvonnassa olevan paljon parannettavaa. Yllä mainituista syistä johtuen MMM päätti käynnistää hankkeen, jonka tavoitteena on koota yhteenveto kalastusalueen taloushallintoa sivuavasta lainsäädännöstä sekä laatia alustava ohjeistus kalastusalueiden taloushallinnon järjestämisestä lakien ja viranomaisohjeiden mukaan. Hankkeen tulee keskittyä erityisesti omistaja- ja viehekorvausten sekä toiminta- ja edistämismäärärahoihin käsittelyyn kalastusalueen hallinnossa ja kirjanpidossa. 5. Ennen kokousta tehdyn työn läpikäynti

47 Mikko Airaksinen kertoi, mitä hankkeessa on selvitetty elo- ja syyskuun aikana. Ennen kokousta on tehty kysely TE-keskusten kalatalousyksiköille korttivaroihin liittyvien käytäntöjen kehittämisestä kalastusalueiden osalta, perehdytty lainsäädäntöön, TE-keskusten ja kalastusalueiden väliseen dokumenttiliikenteeseen prosesseineen, käyty läpi kalastusalueiden taloushallinnon raportteja sekä selvitetty Kirjanpitolautakunnasta kalastusalueiden kirjanpidollista asemaa, korttivaroihin liittyviä kirjauksia ja varojen esittämistä tilinpäätösraportoinnissa. Tähän mennessä selvitetyn perusteella kalastusalueiden taloushallinnon hoitaminen on hyvin kirjavaa johtuen kalastusalueiden monimuotoisesta toiminnasta sekä puutteellisesta ja tulkinnanvaraisesta ohjeistuksesta. Yleispätevän ohjeistuksen antamista on vaikeuttanut mm. se, ettei kirjanpitolaki tunne kalastusaluetta ja se, että kalastusalueen kirjanpitovaatimukset määräytyvät lopulta tapauskohtaisesti alueen toiminnan painotuksen perusteella. Kuitenkin esim. ministeriön myöntämien varojen käsittelystä on mahdollista ohjeistaa yleispätevästi. 6. Toimintasuunnitelman tarkentaminen ja hyväksyminen Käytiin keskustelua hankkeen toiminnan painotuksista ja rajauksista. Eija Kirjavainen MMM:stä totesi, että ministeriö on käynnistämässä erillistä kehitysprojektia valtionapujen haku-, myöntö- ja valvontaprosesseihin liittyen. Tästä johtuen kalastusalueiden taloushallintohankkeen resursseja ei ole tarpeen käyttää em. valtionapuihin liittyvien toimintojen ja dokumenttien (lomakkeet ym.) kehittämiseen. Taloushallintohankkeessa keskitytään em. varojen osalta vain niiden kirjanpitokäsittelyyn ja esittämiseen taloushallinnon raporteissa sekä yleisten (valtionavustuslaki) ohjeiden kirjoittamiseen. Hankkeen tärkeimmiksi tulostavoitteiksi nostettiin taloushallinnon perusohjeistuksen, suositustilikartan ja tilinpäätösraporttimallien valmistelu sekä korttirahoihin liittyvien kirjaussuositusten laatiminen kalastusalueen juoksevaa kirjanpitoa ja tilinpäätöstä varten. Todettiin, että koska hanke ei voi antaa suoraan sitovia ohjeita kalastusalueille vaan se on hallinnon tehtävä, ei hankkeessa ole tarkoitus kirjoittaa kalastusalueita sitovaa ohjekansiota. Hankkeessa laaditaan suosituksia ja neuvontamateriaalia kalastusalueiden käyttöön sekä taustamateriaalia MMM:lle, joka myöhemmin laatii itse varsinaisen ohjeistuksen kalastusalueille hankkeen selvityksiä hyödyntäen. 7. Toimintaohjekansion sisällöstä päättäminen 8. Muut asiat Käytiin läpi luonnosta hankkeessa kasattavan materiaalipaketin sisällöstä. Airaksisen laatimaa luonnosta pidettiin kattavana pienin muutoksin ja lisäyksin. Korttivarojen käsittelyn lisäksi toivottiin lisättävän asiaa arvonlisäverotuksesta ja palkkahallinnosta. Keskusteltiin, tulisiko hankkeen osallistua seminaareihin ym. tilaisuuksiin ja mitä hankkeen toiminnasta voisi kertoa ennen materiaalipaketin hyväksymistä. Sovittiin, että tarvittaessa on mahdollista pitää esitelmiä hankkeen toiminnasta, mutta sisällön suhteen kannattaa pitäytyä tavoitteiden esittelyssä ja vähemmän tulkinnanvarausten ohjeiden (lakiin perustuvat) esittämisessä. Tiedotustarpeeseen liittyen sovittiin, että hankkeesta laaditaan pienimuotoinen PowerPointesitys, jota kuka tahansa voi hyödyntää tarvittaessa. Eija Kirjavainen toivoi, että materiaalipaketin lisäksi hankkeessa pohdittaisiin myös seuraavia kysymyksiä: kalastusalueen tilikausi (kalenterivuosi vai joku muu), ammattitilintarkastajien tarve, vanhojen jakamattomien varojen kohtalo, omistajakorvausten jakoperusteet vesialueen omistajille. 9. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen

48 Sovittiin, että seuraava kokous pidetään Keski-Suomen TE-keskuksen tiloissa klo 12 alkaen. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi, Erkki Lahti Ohjausryhmän puheenjohtaja

49 1/2 PÖYTÄKIRJA KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINTOHANKKEEN KOKOUS Aika: klo Paikka: Keski-Suomen TE-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Kutsutut: pj., Erkki Lahti, Pohjois-Savon TE-keskus Risto Vesa, Kalatalouden keskusliitto Jarmo Mononen, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Seppo Reponen, Etelä-Savon TE-keskus Marketta Kiviluoto, Keski-Suomen TE-keskus Ilkka Mäkelä, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Arto Katajamäki, Lounais-Suomen kalastusalue Petri Heinimaa, sihteeri, Mikko Airaksinen, ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Erkki Lahti avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Poissa Jarmo Mononen ja Arto Katajamäki. 3. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen asialista esitetyn mukaisesti. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirja Läpikäytiin ja vahvistettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 5. Etukäteen toimitetun ohjemateriaalin läpikäynti Läpikäytiin toimitettu ohjemateriaali, johon kaivattiin lähinnä pieniä täydennyksiä. Päätettiin, että kirjanpidon yleissuositukseen lisätään tekstiä talousasioiden päivittämisestä kalastusalueen ohjesäännössä, jotta ohjesäännöt saadaan ajantasaisiksi. Lisäksi tilinpäätösasiakirjojen säilytysaikoihin liittyen päätettiin lisätä maininta EU-hankkeiden asiakirjojen säilyttämisestä. Samassa yhteydessä pohdittiin myös jakamattomien varojen käsittelyä. Päätettiin, että hankkeessa laaditaan MMM:lle esitys siitä, kuinka vanhat korvausrahat saataisiin kirjattua pois alueiden veloista. Lisäksi päätettiin laatia ehdotus siitä, kuinka jakamattomien varojen suhteen olisi järkevintä toimia jatkossa. 6. Tilikartta-asian pohtiminen Todettiin, ettei hankkeessa ole tarpeen laatia yksityiskohtaista suositustilikarttaa, koska valtionapujen sekä omistaja- ja viehekorvausten osalta laadittu ohjeistus kattaa em. varojen tilikäsittelyn. Suositukseen lisätään kuitenkin linkki internetissä olevaan ilmaiseen tilikarttaan (tilit.info), jonka kuka tahansa voi halutessaan ilmaiseksi ladata itselleen ja ottaa käyttöön.

50 7. Omistaja- ja viehekorvausten tilityslomake Läpikäytiin hankkeessa luonnosteltua tilityslomaketta sekä Jarmo Monosen käyttämää lomaketta ja todettiin lomakkeet sisällöltään suurin piirtein samanlaisiksi. Molemmat versiot olivat ryhmän mielestä toimivia. Hankkeessa luonnosteltua lomaketta päätettiin muuttaa siten, että vesialueen koon perusteella tehty jaottelu poistetaan ja jako tapahtuu akselilla yhteiset vesialueet yksityiset vesialueet. Omistajat esitetään jaottelussa aakkosjärjestyksessä. Vesialueen yksilöiväksi tunnukseksi päätettiin suositella kiinteistörekisterin kiinteistötunnusta. 8. Ohjausryhmän näkemykset materiaalin julkistamisesta; tapa, laajuus ja aikataulu Ohjausryhmä näki tärkeänä, että suositusmateriaalia toimitettaisiin kalastusalueille kirjallisena ja että materiaalia olisi hyvä olla saatavilla myös internetistä. Myös jalkauttamista kalastusaluepäivien ym. tilaisuuksien muodossa pidettiin tärkeänä. Päätettiin selvittää MMM:stä, missä laajuudessa ja formaatissa tietoa tulisi MMM:n mielestä toimittaa kalastusalueille. 9. Lainsäädännön muutosehdotusten käsittelystä sopiminen Päätettiin, että seuraavaan kokoukseen valmistellaan luonnos ohjausryhmäläisten näkemyksistä kalastuslain muutosesityksiksi. Lopullinen versio toimitetaan MMM:lle ohjausryhmän nimissä sitten, kun luonnos on käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmässä. 10. Nykyisen hankkeen kesto Petri Heinimaa kertoi, että hanketta voidaan jatkaa tammi-helmikuun vaihteeseen nykyisellä rahoituksella. 11. RKTL:n jatkohanke-esityksen sisältö RKTL on luonnostellut MMM:n toivomuksesta jatkohanketta kalastusalueiden taloushallintoasioiden kehittämiseen liittyen. Mahdollisessa jatkohankkeessa otetaan aikaisempaa enemmän huomioon kalastusalueiden omat tarpeet ja toiveet taloushallinnon kehittämiselle sekä kehitetään kalastusalueiden taloudellisten tunnuslukujen tilastointia MMM:n käyttöön. Uudessa hankkeessa on tarkoitus myös täydentää päättyvässä hankkeessa laadittuja suosituksia tarpeen mukaan. Asiaa käydään läpi tarkemmin seuraavassa kokouksessa. 12. Muut asiat Keskusteltiin, miten olisi järkevintä mitata ja arvottaa kalastusrasitusta kalastusalueen vesillä omistaja- ja viehekorvausten jakamisperusteena. MMM on kokenut asian pohtimisen tärkeäksi, mutta kentältä on saatu hyvin vaihtelevia näkemyksiä. Risto Vesa lupasi tiedustella KKL:n jäseniltä kentän näkemyksiä kalastusrasituksen mittaamisen tarpeellisuudesta ja hyväksi nähdyistä menettelytavoista. 13. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen Sovittiin, että seuraava kokous pidetään klo 12 alkaen Keski-Suomen TE-keskuksen tiloissa. 14. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /2 Pöytäkirjan vakuudeksi, Erkki Lahti Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyväskylä Faksi

51 1/2 PÖYTÄKIRJA KALASTUSALUEIDEN TALOUSHALLINTOHANKKEEN KOKOUS Aika: klo Paikka: Keski-Suomen TE-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Kutsutut: pj., Erkki Lahti, Pohjois-Savon TE-keskus Risto Vesa, Kalatalouden keskusliitto Jarmo Mononen, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Seppo Reponen, Etelä-Savon TE-keskus Marketta Kiviluoto, Keski-Suomen TE-keskus Ilkka Mäkelä, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Arto Katajamäki, Lounais-Suomen kalastusalue Petri Heinimaa, sihteeri, Mikko Airaksinen, ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Erkki Lahti avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Poissa Ilkka Mäkelä ja Arto Katajamäki. 3. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen asialista esitetyn mukaisesti. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirja Läpikäytiin ja vahvistettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 5. Päivitetyn ohjemateriaalin läpikäynti Läpikäytiin toimitettu ohjemateriaali, johon haluttiin vielä jotakin muutoksia. Sovittiin, että Mikko Airaksinen tekee tarvittavat muutokset ja toimittaa materiaalin vielä sähköpostilla ryhmäläisten luettavaksi tammikuun loppuun mennessä. Ryhmän vahvistuksen jälkeen Mikko Airaksinen toimittaa materiaalin MMM:öön. Päätettiin liittää suositusten liitteeksi malli kertomukseksi kalastusalueiden tilikauden toiminnasta. 6. Ohjausryhmän esitysluonnos omistaja- ja viehekorvausten käsittelystä Käytiin läpi Mikko Airaksisen edellisen kokouksen keskustelujen perusteella laatima esitysluonnos vanhoista tilittämättömistä korvausvaroista muodostuneiden velkojen purkamiseksi ja uusien tilittämättömien varojen muodostumisen estämiseksi. Sovittiin, että esitykseen tehdään muutoksia nyt käydyn keskustelun perusteella ja esitys toimitetaan sähköpostilla ryhmän hyväksyttäväksi. Lopullisen esityksen ohjausryhmän nimissä allekirjoittavat Erkki Lahti ja Petri Heinimaa. 7. Ohjausryhmän esitysluonnos kalastuslain muutoksiksi Käytiin läpi Mikko Airaksisen edellisen kokouksen keskustelujen perusteella laatima esitysluonnos kalastuslain muutosehdotuksista. Sovittiin, että esitykseen tehdään muutoksia nyt käydyn keskus-

52 2/2 telun perusteella ja lopullinen versio toimitetaan sähköpostilla ryhmän hyväksyttäväksi. Esityksen allekirjoittavat ohjausryhmän nimissä Erkki Lahti ja Petri Heinimaa. 8. Kalastusrasituksen mittaaminen kalastusalueen vesillä Mikko Airaksinen esitteli lyhyen yhteenvedon kentän toimijoiden näkemyksistä kalastusrasituksen käyttämisestä omistaja- ja viehekorvausten jakoperusteena. Osa vastanneista oli sitä mieltä, että korvaukset tulisi jakaa yksinomaan pinta-alan mukaan, sillä rasituksen porrastaminen alueen käytössä olevien vähäisten tietojen perusteella on tulkinnanvaraista ja aiheuttaa helposti riitelyä asiasta. Useat vastanneet olivat kuitenkin sitä mieltä, että rasitus olisi alueelle tärkeää tietoa ja samalla hyvä jakoperuste, jos se vain saataisiin mitattua tarkasti ja luotettavasti. Kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, ettei kalastusalueilla tällä hetkellä ole resursseja rasituksen tarkempaan mittaamiseen. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan nykyisessä tilanteessa kalastusalueiden tulisi saada itse päättää, onko perusteltua käyttää rasituskertoimia ja miten niitä hyödynnetään. Päätöstä tehtäessä kalastusalueiden tulee ottaa huomioon, että varat jaetaan korvauksena vesialueiden käyttämisestä yleiskalastukseen. Se, miten tämä tapahtuu, ratkaistaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Vaikka kalastusalueen päätöksiä ei ole sidottu tiukasti pinta-alatietoihin, tulee jakopäätösten luonnollisesti perustua mahdollisimman objektiiviseen tietoon ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon KL 89 a ja 91 :ien tarkoitus sekä yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet (ks. hallintolaki 6 ). Tulevaisuutta ajatellen olisi kuitenkin hyvä pohtia perusteellisesti kalastusrasituksen mittaamista ja selvittää, miten mittaus olisi parhaiten ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Tämä vaatisi erillisen selvityksen tai taloushallintohanketta vastaavan ryhmätyöskentelytavan. 9. Omistaja- ja viehekorvausten tilityslomake Tarkasteltiin hankkeessa laadittua omistaja- ja viehekorvausten tilityslomakemallia ja päätettiin liittää kyseinen lomake malliksi suositusmateriaalipakettiin. Malli ei ole formaatiltaan sitova, vaan siinä on esitetty ne tiedot, jotka korvauksien jaosta on hyvä eritellä. Vesialueen yksilöivänä tunnuksena voidaan käyttää joko kiinteistötunnusta tai kalastusalueen oman sisäisen luokituksen tunnusta. 10. Hankkeen päättäminen ja jatkohankkeen tilanne Erkki Lahti totesi, että meneillään oleva kokous on nykyisen hankkeen viimeinen kokous ja kiitti ohjausryhmän jäseniä osallistumisesta hankkeeseen. Petri Heinimaa kertoi, että Mikko Airaksisen työskentely nykyisessä hankkeessa päättyy RKTL on jättänyt MMM:lle hakemuksen jatkohankkeesta. Tarve päättyvässä hankkeessa kehitettyjen suositusten jalkauttamisesta on ilmeinen ja MMM on ollut itse aktiivinen jatkohankkeen aikaansaamiseksi. 11. Muut asiat Pohdittiin, onko ohjausryhmä miettinyt kaikkia niitä kysymyksiä, jotka MMM esitti hankkeen alkuvaiheessa. Todettiin, että kalastusalueiden tilikausiasiaa lukuun ottamatta kaikkia MMM:n esittämiä kysymyksiä on tullut käsiteltyä. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan kalenterivuosi on aivan toimiva tilikausi kalastusalueille. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi, Erkki Lahti Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyväskylä Faksi