Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 486/2009 vp Suomalaisten D-vitamiinin puutoksen ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Noin joka viides suomalainen kärsii D-vitamiinin puutoksesta. D-vitamiinia saadaan sekä ravinnosta (Suomessa maitovalmisteista, levitteistä ja rasvaisesta kalasta) että auringonvalon vaikutuksesta. Tropiikissa D-vitamiinin puutetta ei käytännössä esiinny, koska auringonvaloa on runsaasti kaikkina vuodenaikoina. 15 minuutin ajan viettäminen auringossa kolmesti viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi. Suomessakin auringonvalo on kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde, mutta talvella Suomessa ei ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi. Erityisen ongelmallinen tilanne on jatkuvasti laitoshoidossa tai muista syistä auringonvalon ulottumattomissa oleskeleville, jotka eivät pääse nauttimaan ulkoilmasta edes kesällä. D-vitamiinilla on useita suotuisia vaikutuksia terveyteen, ja riittävän saannin avulla voidaan ehkäistä monia vakavia sairauksia, kuten osteoporoosia, osteomalasiaa, MS-tautia, verenpainetautia sekä sydän- ja verisuonitauteja. D-vitamiini ehkäisee osteoporoosin syntymistä, sillä se lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistossa ja turvaa näin luuston tärkeiden rakennusaineiden saannin. D-vitamiinin puutos puolestaan vähentää luun mineraalia. Suomessa sattuu vuosittain luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen. Maassamme on noin osteoporootikkoa. Suomen Osteoporoosiliiton mukaan erityisen oman terveyspalvelujärjestelmästä johtuvan ongelmansa D-vitamiinin saannin suhteen muodostavat pitkäaikaishoidossa olevat potilaat ja vanhukset. Nämä suomalaiset potevat yleisesti D- vitamiinin puutteesta aiheutuvaa aikuisten riisitautia, osteomalasiaa. Heidän luunsa murtuvat helposti, ja murtumien kirurginen hoito on hankalaa, koska naulaus ja proteesi eivät kiinnity pitävästi osteomalaattiseen luuhun. D-vitamiini on myös olennaisen tärkeä lihaksen vitamiini, sillä se lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Ikäihmisten ja vanhusten D-vitamiinin saannista huolehtiminen mahdollistaisi sekä ikäihmisen että vanhuksen asumisen kotonaan pidempään ja samalla laitoshoidon tarve vähenisi. D-vitamiinin puutos ei kuitenkaan ole vain vanhuuden ongelma, vaan sen riittävä saanti on tärkeää turvata kaikissa elämän vaiheissa. Koska D-vitamiinin saanti suomalaisissa oloissa on ollut niukkaa, on maitoihin ja muihin nestemäisiin maitovalmisteisiin vuodesta 2003 lähtien lisätty merkittävästi D-vitamiinia. Tämä on nostanut suomalaisten D-vitamiinin saannin liki kaksinkertaiseksi verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Silti edelleen noin 20 prosentilla suomalaisista esiintyy D-vitamiinin puutosta. Asiantuntijoiden arviot D-vitamiinin lisätarpeesta vaihtelevat, mutta on selvää, että asiaan tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin suomalaisten D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi? Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2009 Päivi Räsänen /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 486/2009 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 486/2009 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin suomalaisten D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Riittävä D-vitamiinin saanti on terveyden kannalta tärkeää. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia ravitsemussuosituksia on uudistettu viimeksi 2005, jolloin D-vitamiinin saantisuosituksia aikuisväestössä nostettiin 5 mg:sta 7,5 mg:aan. Suomessa D-vitamiinin saantisuositus on nyt 10 mg/vrk alle 2-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville äideille. Saantisuositus 2 60-vuotiaille on 7,5 mg/vrk. Suositukset pohjautuvat pohjoismaisen asiantuntijaryhmän vuonna 2004 tekemiin suosituksiin. Suurimmassa osassa Euroopan maita D- vitamiinin saantisuositus aikuisille on 5 mg/vrk. Meillä suositus on korkeampi, koska auringonvalon merkitys D-vitamiinin lähteenä on pienempi kuin etelässä. Väestön D-vitamiinin saanti tavanomaisesta ruokavaliosta on perinteisesti ollut niukkaa. D- vitamiinin saannin parantamiseksi sitä on jo pitkään lisätty ravintorasvoihin sekä vuodesta 2003 alkaen myös nestemäisiin maitovalmisteisiin (poikkeuksena tila- ja luomumaito). Lisäksi tietyille erityisryhmille, kuten lapsille, raskaana oleville naisille, imettäville äideille sekä laitoshoidossa ja kotisairaanhoidon piirissä oleville, ulkona liikkumattomille vanhuksille suositellaan D-vitamiinivalmisteita. Alkuvuodesta 2007 tehdyn Finravinto tutkimuksen mukaan D-vitamiinin saanti on edelleen erityisesti osalla naisista alle suositusten. Naiset saavat ruokavaliosta keskimäärin 6,0 mg D-vitamiinia vuorokaudessa. Kun naisten käyttämät D-vitamiinivalmisteet otetaan huomioon, on saannin keskiarvo 8,3 mg vuorokaudessa. Miehillä vastaavat luvut ovat 8,2 (pelkkä ruokavalio) ja 9,5 mg (ruokavalio ja ravintovalmisteet). Vuosina toteutetun ns. DIPP-tutkimuksen mukaan D-vitamiinin saanti ruokavaliosta on myös alle kouluikäisillä lapsilla riittämätöntä, mikäli ei käytetä D-vitamiinivalmisteita. Elintarvikkeiden täydentämistä koskevat säädökset muuttuivat heinäkuussa Elintarvikkeisiin saa nykyään lisätä ravintoaineit,a kuten D-vitamiinia säädöksissä mainituin ehdoin. Aikaisempi lupajärjestelmä on purettu, ja uusi tilanne voi merkittävästi lisätä täydennettyjen tuotteiden määrää markkinoilla ja sitä kautta väestön D- vitamiinin saantia. Valtioneuvosto antoi kesällä 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sen mukaan edistetään ravitsemussuositusten toteutumista ja vähennetään ravitsemusongelmiin liittyviä terveyshaittoja koko väestössä. Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on sisällyttää ravitsemustilan seuranta palvelujärjestelmän tavoitteisiin. Periaatepäätökseen liittyvän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa. Myös sairaaloille ja muille laitoksille tarkoitettuja ravitsemushoitosuosituksia ollaan parhaillaan uudistamassa. Sekä ikääntyneiden ravit- 3

4 Ministerin vastaus semussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on asettanut erillisen D-vitamiinitilannetta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin, ja arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Työryhmän toimiaika päättyy Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 486/2009 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål 486/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att se till att finländarnas D-vitaminbrist förebyggs? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det är viktigt med tanke på hälsan att få tillräckligt med D-vitamin. De av statens näringsdelegation utfärdade näringsrekommendationerna reviderades senast Då höjdes rekommendationen om intaget av D-vitamin hos den vuxna befolkningen från 5 mg till 7,5 mg. I Finland är det rekommenderade intaget av D-vitamin för barn under 2 år och personer över 60 år samt för gravida och ammande mödrar 10 mg/dygn. Det rekommenderade intaget för personer i åldern 2 60 år är 7,5 mg/dygn. Rekommendationerna baserar sig på de rekommendationer som en nordisk sakkunniggrupp utfärdade I merparten av de europeiska länderna uppgår det rekommenderade intaget av D-vitamin till 5 mg/dygn för vuxna. Hos oss rekommenderas ett större intag eftersom solljusets betydelse som D-vitaminkälla är mindre än i de sydliga länderna. Befolkningens intag av D-vitamin från kosten har traditionellt varit lågt. För att förbättra intaget av D-vitamin har vitaminet redan länge satts till i näringsfetter och från 2003 även i flytande mjölkprodukter (med undantag av gårdsmjölk och ekologisk mjölk). Dessutom rekommenderas D-vitaminpreparat för specialgrupper, t.ex. barn, gravida och ammande mödrar samt äldre som får vård på institution eller i hemmet och som inte är ute och rör på sig. Enligt en undersökning (Finravinto 2007) som gjordes i början av 2007 är intaget av D-vitamin framför allt hos en del kvinnor fortfarande lägre än det som rekommenderas. Kvinnorna får i snitt 6,0 mg D-vitamin per dygn. När de D-vitaminpreparat som kvinnorna använder beaktas uppgår det genomsnittliga intaget till 8,3 mg per dygn. De motsvarande siffrorna för männen uppgår till 8,2 (enbart kosten) och 9,5 mg (kosten och näringspreparat). Enligt en s.k. DIPP-undersökning som genomfördes är intaget av D-vitamin från kosten också otillräckligt hos barn under skolåldern om D-vitaminpreparat inte används. Bestämmelserna om en komplettering av livsmedel ändrades i juli Det är numera tillåtet att tillsätta näringsämnen, t.ex. D-vitamin, i livsmedel på de villkor som anges i bestämmelserna. Det gamla tillståndssystemet har slopats och den nya situationen kan på ett påtagligt sätt öka antalet kompletterade produkter på marknaden och således öka befolkningens intag av D-vitamin. Statsrådets principbeslut om utvecklingslinjerna för motion och kost som främjar hälsa gavs sommaren Enligt principbeslut ska man främja näringsrekommendationerna och minska näringsrelaterade hälsoproblem hos hela befolkningen. I fråga om äldre strävar man efter att införliva en uppföljning av näringstillståndet i målen för servicesystemet. Enligt åtgärdsplanen som har gjorts upp i anslutning till principbeslutet håller man på att utarbeta särskilda näringsrekommendationer för den äldre befolkningen. I dem kommer man att ta ställning till om den nuvarande rekommendationen om intaget av D-vitamin är tillräcklig och till uppföljningen av nä- 5

6 Ministerns svar ringstillståndet. För närvarande håller man också på att förnya de näringsterapeutiska rekommendationerna avsedda för sjukhus och övriga institutioner. Avsikten är att näringsrekommendationerna både för äldre och för sjukhuskost färdigställs före utgången av Statens näringsdelegation har dessutom den 12 januari 2009 tillsatt en särskild sakkunnigarbetsgrupp för att behandla D-vitaminläget. Sakkunnigarbetsgruppens uppgift är att lägga fram förslag om hur rekommendationerna om intaget av D-vitamin kan fullföljas på ett bättre sätt och bedöma om de nuvarande rekommendationerna motsvarar de kunskaper som finns i dagens läge. Mandattiden för arbetsgruppen löper ut den 31 december 2009 Helsingfors den 17 juni 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6