RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2010 Hanna Turkki Nro

2 2 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010)

3 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 3 (49) Sisällys 1. VESISTÖTARKKAILUN PERUSTE.5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalue Veden laadun tutkimus.6 3. KUORMITUS Jätevesikuormitus Kalankasvatus Hajakuormitus SÄÄTIEDOT JA MERIVEDEN KORKEUS Sää Meriveden korkeus VEDEN LAADUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Lopputalvi ( ) Alkukesä ( ) Keskikesä ( ) Loppukesä ( ) Alkusyksy ( ) Kesäkauden keskiarvot Loppusyksy ( )41 6. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA JA LAJISTO TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUS.49

4 4 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Liitteet Liite 1. UPM-Kymmene Oyj:n ja Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesikuormitus v Liite 2. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikat Liite 3. Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 4. Planktonlaskentatulokset Jakelu Forchem Oy Oy Metsä-Botnia Ab/Joutsenon tehdas/sanna Hämäläinen Oy Metsä-Botnia Ab/Rauman tehdas/leena Salminen Oy Metsä-Botnia Ab/Rauman tehdas/teuvo Mäkitalo UPM-Kymmene Oyj/Seija Vatka Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu Rauman kaupunki/ympäristölautakunta Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä Raumanmeren kalastusalue/isänn. Juha Hyvärinen/Rauman kaupunki/tekninen virasto Ilmatieteen laitos/jäätutkimus ja -palvelu Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/harri Helminen Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/kirjastonhoitaja Tapio Saario Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/satakunnan toimipiste/perttula Sähköpostitse: Forchem Oy Metsä-Botnia UPM-Kymmene Rauman Rauman Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Kannen kuva: Janne Sinervo Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 5 (49) 1. VESISTÖTARKKAILUN PERUSTE Rauman edustan merialueella on tehty tarkkailututkimuksia Rauman kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n (aikaisemmin Oy Rauma-Repola Ab, sitten Yhtyneet Paperitehtaat Oy Rauman Paperi) jätevesien vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen jo vuodesta 1969 lähtien. Vuodesta 1996 tarkkailuun on kuulunut myös Oy Metsä- Botnia Ab. Rauman metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa metsäteollisuuden puhdistamolla. Yhdyskuntajätevesien sisältämät ravinteet korvaavat yhteispuhdistuksessa metsäteollisuuden jätevesien puhdistukseen tarvittavia lannoiteravinteita ja kuluvat suureksi osaksi biologisen puhdistusprosessin ylläpitämiseen. Yhteispuhdistuksen avulla pyritään pienentämään etenkin mereen tulevaa typpikuormitusta. Yhteispuhdistus alkoi huhtikuussa Rauman kaupungin Maanpäänniemen puhdistamon alkuvuonna 2010 voimassa ollut tarkkailuvelvoite perustui Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämään ympäristölupaan nro 53/2000/4, jossa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 82/1990/4 lupamääräyksiä tarkistettiin. Lupa koski Rauman kaupungin ja Eurajoen jätevesien lisäksi Hevossuon kaatopaikan ja Rauman metsäteollisuuden Suiklansuon kaatopaikan jätevesiä. Kesällä 2010 tuli voimaan uusi lupapäätös ( , Dnro LSY-2007-Y-199), joka koskee Rauman kaupungin (Kodisjoki mukaan lukien), Eurajoen ja Lapin kuntien alueilta viemäröitävien jätevesien sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä ja johtamista Rauman metsäteollisuuden puhdistamolle tai poikkeustilanteissa Rauman kaupungin Maanpäänniemen puhdistamolta suoraan mereen. Lupamääräysten mukaan suoraan mereen johdettavan jäteveden käsittelyn tavoitteena on oltava mahdollisimman hyvä käsittelytulos ja luvassa mainittujen tavoitearvojen saavuttaminen. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymällä tavalla metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolta johdettujen päästöjen vaikutustarkkailun yhteydessä. Alkuvuonna 2010 Rauman metsäteollisuus (Oy Metsä-Botnia Ab:n ja UPM-Kymmene Oyj) toimi vielä vanhalla luvalla, jonka tarkkailuvelvoite perustui Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 54/2000/4 koskien Rauman metsäteollisuuslaitosten ja Rauman kaupungin viemärilaitoksen jätevesien johtamista mereen metsäteollisuuden puhdistamolta. Teollisuusjätevedet sisältävät UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan ja Oy Metsä-Botnia Ab:n selluloosatehtaan sekä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon jätevedet. Kesäkuussa 2010 tuli voimaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama lupapäätös Dnro LSY-2004-Y Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti laajennetussa ja tehostetussa puhdistamossa tai vähintään vastaavalla, lupamääräysten mukaisen käsittelytuloksen saavuttamiseksi tarvittavalla tavalla eikä mereen johdettava jätevesi saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Tarkkailututkimuksen kustantavat Rauman kaupunki, Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM- Kymmene Oyj Rauma. Haapasaarenveden veden laadun seurannan kustantaa Rauman kaupunki. Rauman edustan merialueen tarkkailun tavoitteena on fysikaalis-kemiallisin tutkimuksin tarkkailla jätevesien laimenemista ja leviämistä sekä vaikutuksia merialueen happija ravinnetalouteen. Jätevesien hygieenisiä vaikutuksia tarkkaillaan suolistoperäisten ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrityksin. Jätevesien rehevöittäviä tai muita haitallisia vaikutuksia merialueen luonnontalouteen selvitetään jokavuotisin kasviplanktontutkimuksin sekä määrävuosin tehtävin päällyslevä- ja pohjaeläintutkimuksin. Tarkkailun tarkoituksena on myös tuottaa tutkimustietoa merialueen ekologisen tilan ja sen

6 6 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) muutosten arvioimiseksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Tällä hetkellä käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus hyväksyi sen kirjeellään (0296Y ). Tarkkailua on viimeksi muutettu kesällä 2010 (VARSE- LY:n kirje Dnro Varely/370/07.00/2010). Tuolloin luovuttiin kasviplanktonin perustuotantokykymäärityksistä ja kasviplanktonin ns. kesäkauden yhdistelmänäytteistä. Niiden tilalle otettiin kasviplanktonin lajiston ja biomassan määrityksiä yhteensä 9 havaintopaikalta kahdesti kesän aikana. Jätevesien vaikutuksia Rauman edustan merialueen kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Rauman metsäteollisuuden ja kaupungin jätevesien yhteispuhdistuksen vesistövaikutusten selvittämiseksi merialueen tilaa tarkkailtiin velvoitetarkkailua intensiivisemmin vuosina Tehostetun seurannan tulokset on raportoitu erikseen (Kirkkala 2006). Tämä raportti käsittelee vuonna 2010 tehtyjen tarkkailututkimusten tuloksia ja tulosten tulkinnalle tarpeellisia taustatietoja. Niiden perusteella esitetään arvio merialueen tilasta ja käyttökelpoisuudesta sekä näiden kehityksestä viime vuosina. Tietoja ja arvioita veden tilasta ja laadusta on esitetty tarkkailun väliraporteissa, joiden tieto on sisällytetty nyt laadittavaan vuosiyhteenvetoon. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Tutkimusalue Rauman edustan merialue on melko avointa sisäsaaristoa, jossa veden keskisyvyys on 5 7 metriä ja suurimmat syvyydet 15 metriä. Saaristovyöhyke on verraten kapea, ja avomeren vaikutus tuntuu sen vuoksi voimakkaana rannikon lähivesiin asti. Meriveden virtauksilla on huomattava merkitys jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle. Rauman edustalla kulkee hidas rannikon suuntainen päävirtaus pohjoiseen keskimäärin nopeudella 2 cm/s. Tämän ohella esiintyy saariston syvimpiä uomia pitkin suuntautuvia paikallisia virtauksia etelään ja pohjoiseen. Veden vaihtuvuus avovesikautena on merialueella verrattain hyvä. Idänpuoleiset tuulet aiheuttavat lisäksi pintakerroksen veden virtauksen avomerelle, jolloin koko merialueen vesimassa vaihtuu lyhyessä ajassa syvän veden kumpuamisen seurauksena. Merialueelle purkautuu makeita vesiä hyvin vähän, joten maa-alueilta luontaisesti tai hajakuormituksena huuhtoutuvat ainemäärät ovat pieniä. Sirppujoen ja Lapinjoen vesistöalueiden väliin jäävä valuma-alue on 577 km 2, sen järvisyys 2,5 % ja peltoprosentti 16. Kukolanlahteen ja Unajanlahteen purkautuu viljelyksiltä ja metsäalueilta vettä tuovia ojia. Ympäristöhallinnon laatiman pintavesien ekologisen tilan luokittelun perusteella Selkämeren rannikkovesistä ja mm. Rauman edustan merialueesta suurin osa on luokiteltu hyvään luokkaan. Rauman edustan sisimmät vesialueet ja myös Haapasaarenvesi ovat tyydyttävään tilaan kuuluvia vesimuodostumia Veden laadun tutkimus Merialueen tilaa ja veden laatua tutkittiin vuonna 2010 Rauman edustan merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti 15 havaintopaikassa (kuva 1, liite 2) kuusi kertaa vuoden aikana (maalis-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa). Lopputalven (maaliskuu) tarkkailuun kuuluu lisäksi myös eteläinen Kai-

7 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 7 (49) jankarin havaintopaikka (322), josta ei haeta näytteitä muina vuodenaikoina. Tarkkailuun on lisätty kesäkuusta 2006 lähtien Rauman kaupungin ympäristönsuojelutoimiston tilaamana Haapasaarenveden havaintopaikka (HAAP), jota tarkkaillaan Rauman merialueen tarkkailujen yhteydessä. Vertailualueina käytettiin havaintopaikkaa 435 (Kylmäpihl. lä) avomerellä ja havaintopaikkaa Pran 310 Truutinpauha Pyhärannan edustalla ( ). Ympäristökeskuksen hoitama veden laadun intensiiviseuranta Truutinpauhan havaintopaikassa päättyi vuoden 1999 lopulla ja vuodesta 2001 lähtien havaintopaikka liitettiin osaksi Pyhämaan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailua. Kylmäpihlajan (435) osalta tulosliitteissä on mukana myös Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Varsinais-Suomen ELYkeskus) tilaamia ja maksamia ohjelmaan kuulumattomia analyysejä. Tutkitut suureet ja niiden tulokset on esitetty liitteessä 3. Tuotantokerroksen patsasnäytteistä havaintopaikoissa 335, 350, 360, 365, 385, 395, 430, 435 ja 440 määritettiin kasviplanktonin biomassa ja lajisto havaintopaikoittain heinä- ja elokuussa (liite 4). Yhteensä siis 18 näytettä. Talvitutkimuksen näytteet otettiin maaliskuussa moottorikelkalla ja avovedestä hinaajalla. Jään paksuus vaihteli välillä cm. Näytteitä ei saatu heikkojen jääolosuhteiden takia Pieneltä Hylkikarilta (360), Kompinlahdesta (405), Valkearin koillispuolelta (441) eikä Kylmäpihlajan länsipuolelta (435). Aallonmurtajan sisäpuolinen (350) näyte otettiin noin 300 metriä varsinaiselta pisteeltä länteen hinaajan syväyksen vuoksi. Vesi oli kenttähavaintojen perusteella aallonmurtajan sisäpuolella ruskeaa ja roskaista (puujätettä). Maaliskuun tarkkailu tehtiin ennen kuin paperitehtaiden seisokki ahtaajalakon vaikutuksesta alkoi viikon 9 puolivälissä. Kesäkuussa (14.6.) kova sade haittasi näkösyvyyshavaintoa ainakin Valkeakarin havaintopaikalla (441) ja heinäkuussa (12.7.) kova tuuli haittasi näkösyvyyshavaintoa Rounakarin havaintopaikalla 395. Lokakuun tarkkailukerralla havaintopaikoilla 335, 385, 430 ja 441 oli kenttähavaintojen perusteella silmin havaittavaa kiintoainesta pohjan läheisissä vesikerroksissa. Kylmäpihlajan havaintopaikalta (435) ei saatu näytettä kovan tuulen vuoksi. Tarkkailussa käytetään vesi- ja ympäristöhallinnon hyväksymiä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä (SFS-standardit, Mäkelä ym. 1992). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Kasviplanktonnäytteet analysoi biologi Sanna Autio käänteismikroskoopilla. Näytteistä määritettiin lajitasolla kasviplanktonin biomassat ja yksilömäärät laajan kvantitatiivisen menetelmän (Lepistö ym. 2006) mukaisesti.

8 8 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010)

9 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 9 (49) 3. KUORMITUS 3.1. Jätevesikuormitus Rauman kaupungin biologis-kemiallisesti käsitellyt jätevedet johdettiin maaliskuun 2002 loppuun asti Maanpäänniemessä sijaitsevalta puhdistamolta mereen Maanpäänniemen ja Järviluodon välisen aallonmurtajan sisäpuoliselle alueelle. Samalle alueelle Sampaanlahden edustalle johdetaan myös metsäteollisuuden (Oy Metsä-Botnia Ab:n selluloosatehdas, UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas sekä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo) biologisesti puhdistetut jätevedet (kuva 1). Huhtikuun alusta 2002 jätevedet on johdettu yhteiskäsittelyyn metsäteollisuuden puhdistamoon. Yhteispuhdistuksen avulla pyritään pienentämään etenkin mereen tulevaa typpikuormitusta. Lupaehtojen mukaan Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolla voidaan edelleen käsitellä kemiallisesti tai vastaavalla tavalla sellaiset virtaamahuiput, joita ei voida saavutettava puhdistustulos huomioon ottaen, käsitellä tarkoituksenmukaisesti metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla. Raumalla toimivan kemiallisen metsäteollisuuden kuitupitoiset jätevedet on käsitelty vuodesta 1975 alkaen mekaanisesti. Vuodesta 1986 lähtien on puolet jätevesistä ja syyskuusta 1991 lähtien kaikki jätevedet käsitelty myös biologisesti. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n selluloosatehtaan toiminta päättyi vuoden 1991 lopussa, mikä yhdessä puhdistamoinvestoinnin kanssa pienensi selvästi mereen johdettavaa jätekuormaa. Oy Metsä- Rauma Ab:n (vuodesta 2001 Oy Metsä- Botnia Ab) selluloosatehdas käynnistyi maaliskuussa 1996, mikä lisäsi mereen tulevaa kuormitusta. Mereen johdettava jätevesikuormitus pieneni kuitenkin uudelleen huhtikuussa 2002, kun Rauman kaupungin asutusjätevesien puhdistus lisättiin osaksi metsäteollisuuden jätevesien puhdistusta. Yhteispuhdistusta kokeiltiin aluksi viiden vuoden koejakson aikana. Metsäteollisuuden jätevesien typestä on arvioitu olevan leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa alle 10 %, Maanpäänniemen puhdistamon jätevesissä on käyttökelpoista typpeä 95 % kokonaistypestä (Jumppanen 1998). Puhdistetussa jätevedessä epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet jopa alle määritysrajan (Vatka 2005). Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj sekä Rauman kaupunki tekivät uuden jätevesien yhteiskäsittelysopimuksen Rauman ja Eurajoen yhdyskuntajätevesien käsittelystä Rauman metsäteollisuuden jätevesien biologisessa puhdistamossa. Sopimuksen tavoitteena on mahdollisimman hyvä kokonaispuhdistustulos ja ympäristösuojelun kannalta paras lopputulos. Vuonna 2010 Rauman kaupungin jätevedet johdettiin pääosin (yli 98 %) metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Maanpäänniemen puhdistamolta johdettiin mereen kemiallisesti puhdistettua vettä yhteensä m 3. Kaksi ohitusjaksoa johtui huhtikuun runsaista sateista ja sulamisvesistä sekä syyskuun hetkellisestä ohituksesta runsaiden sateiden vuoksi. Vesistökuormitus laski BOD 7 :n ja typen osalta selvästi ja fosforin osalta hieman edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 1). Fosforille ja kiintoaineelle on asetettu tavoitearvot ja ne saavutettiin. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdettiin UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan, Oy Metsä-Botnia Ab Rauman selluloosatehtaan ja Forchem Oy:n jätevedet sekä pääosa Rauman kaupungin jätevesistä. Ne käsiteltiin biologisesti ja johdettiin Sampaanlahden edustalle (kuva 1). Keväällä 2007 metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennus, joka mahdollistaa jätevesien tehokkaamman puhdistuksen. Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tehtaalla siirryttiin kesäkuussa 2007 valmistamaan ECF-(elemental chlorine free) valkaistua sellua. Valkaisumuutos nostaa COD- ja AOX-päästöjä mutta on muuten ympäristövaikutuksiltaan vähemmän haitallinen kuin aiemmin käytetty TCF-valkaisu, jonka käytöstä aiheutuu ECF-valkaisuun verrattuna moninkertaisesti kloorautuneita orgaanisia yhdisteitä. Vuosi 2005 oli yhteispuhdistuksen kannalta poikkeuksellinen. Paperiteollisuuden työnseisausten vuoksi metsäteollisuuden kuormitus ei ollut normaalilla

10 10 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) tasolla ja työtaistelujen jälkeen metsäteollisuuden tuotannot käynnistyivät heinäkuun alussa vaiheittain. Kuormitus oli aiempaa suurempi, mikä näkyi myös merialueen typpipitoisuuksissa. Maaliskuussa 2010 paperintuotanto oli pysähdyksissä ahtaajalakon seurauksena, jolloin puhdistamolle tuleva orgaaninen kuormitus jäi tavanomaista pienemmäksi. Juhannuksen aikoihin paperitehtaalla oli noin viikon seisokki, jonka yhteydessä korjattiin selkeyttimien reunojen lämmityskaapeleita. Sellutehtaan ja kaupungin jätevedet puhdistettiin normaalisti. Elokuussa paperitehtaan kiintoainepäästöt puhdistamolle olivat poikkeuksellisen korkeita. Jouluna paperitehtaalla oli tuotantoseisokki. Jätevesikuormitus oli vuonna 2010 edellisvuotta pienempi (taulukko 2, kuva 2). BOD 7 - ja kiintoainekuormitus olivat % pienempiä kuin edellisenä viitenä vuotena ( ) keskimäärin. Fosforikuormitus oli lähes 20 % ja typpikuormitus 6 % pienempi kuin vuosina keskimäärin. 90-luvun loppupuoleen ( ) verrattuna, jolloin yhteispuhdistus ei vielä ollut käytössä, vuoden 2010 BOD 7 ja kiintoainekuormitus olivat noin % pienempiä. Typpikuormitus oli yli 20 % pienempi mutta fosforikuormitus 50 % suurempi 90- luvun loppupuolen keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna Kalankasvatus Rauman edustan merialueella on toiminut kaksi kalankasvattamoa. Rauman Lohi Oy on tuottanut kirjolohta merialueen pohjoisosassa Nurmeksen ja Heinäsen saarten välisellä vesialueella sijaitsevassa kasvattamossa. Rauman Lohi Oy:n toiminta päättyi vuoteen Virtasen merikasvattamo on sijainnut merialueen eteläosassa Kukolanlahdessa Pyhärannan kunnan alueella. Virtasen kasvattamo ei tiettävästi ole kasvattanut kalaa vuoden 2000 jälkeen. Kalankasvattamoiden osalta tarkkailututkimukset loppuivat niiden viimeisenä toimintavuotena Hajakuormitus Rauman edustan merialueelle tulee verraten vähän valumavesiä mantereelta eikä hajakuormituksella ole merialueen veden laatuun yleisesti merkittävää vaikutusta. Unajan- ja Kortelanlahtiin laskevan Unajanjoen ravinnevirtaamia on arvioitu mm. merialueen tarkkailututkimuksen vuoden 1998 vuosiraportissa. Ravinnevirtaamat ja -valumat vaihtelevat suuresti vuosittain sademäärän ja sen ajallisen jakautuman sekä pintavalunnan mukaan. Vuonna 2010 Eurajoen virtaama oli selvästi suurimmillaan huhtikuussa, jolloin virtaama oli poikkeuksellisen suuri. Alkuvuodesta tammi-maaliskuussa sekä loppukesällä ja alkusyksyllä virtaamat olivat varsin pieniä. Vuoden 2010 keskivirtaama oli 23 % pienempi kuin vuosien keskimääräinen virtaama (8,2 m 3 /s). Jokiveden kuljettama ravinnemäärä oli sekä fosforin että typen osalta noin 50 % normaalia pienempi.

11 . RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 11 (49) TAULUKKO 1. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuonna 2010 (suluissa vuosi 2009). Rauman kaupunki (jätevesimäärä 0,072 milj. m 3 /vuosi)* Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj ja Rauman kaupunki (365 vrk, jätevesimäärä 28,191 milj.m 3 /vuosi, kirkasvesivirtaama 2,575 milj. m 3 /vuosi) BOD 7 Fosfori Typpi Kiintoaine AOX kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 9,0 (20) 0,38 (0,56) 3,8 (12) 13 (15) - (-) 650 (1050) 35,6 (37,9) 403 (405) 1680 (2170) 209 (199) Yhteensä 659 (1070) 36 (38,5) 407 (417) 1693 (2185) 209 (199) * Kokonaismäärä 4,280 milj. m 3, josta 4,208 milj. m 3 johdettiin yhteispuhdistukseen. TAULUKKO 2. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuosina keskimäärin vuorokaudessa. Viisivuotiskausilta keskiarvo ja suluissa keskihajonta BOD 7 t/d 5,5 (7,5) 1,14 (0,52) 1,47 (0,81) 1,4 1,7 1,2 1,8 1,1 0,7 Fosfori kg/d 37 (26) 24 (7) 36 (8) 52,8 51,9 35,6 41,2 38,5 36 Typpi kg/d 370 (100) 521 (150) 530 (200) Kiintoaine t/d 2,5 (1,9) 3,5 (1,3) 3,8 (2,0) 3,70 3,7 2,8 3,0 2,2 1,7 BOD 7 kg/d BOD7, kg/d typpi, kg/d typpi ja fosfori kg/d fosfori, kg/d KUVA 2. Rauman merialueen jätevesikuormitus vuosina keskimäärin vuorokaudessa.

12 12 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 4. SÄÄTIEDOT JA MERIVEDEN KOR- KEUS 4.1. Sää Joulukuu 2009 oli Porin lentoaseman säätietojen mukaan yli kaksi astetta tavanomaista kylmempi ja sademäärältään keskimääräinen. Vuonna 2010 tammi- ja helmikuussa sää oli edelleen hyvin talvista ja useita asteita pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) kylmempää (taulukko 3). Varsinkin tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä. Lunta oli tavallista enemmän. Talvella lämpötila pysytteli nollan alapuolella harvinaisen pitkään ja pakkastalvi päättyi vasta helmikuun viimeisinä päivinä. Maaliskuun alku oli lauha mutta yöpakkaset muuttivat sään nopeasti taas talviseksi. Maaliskuu oli neljäs peräkkäinen kuukausi, joka oli tavanomaista kylmempi. Lunta oli edelleen selvästi tavanomaista enemmän. Maaliskuun viimeisellä viikolla sää alkoi muuttua keväisemmäksi. Huhtikuun alkupäivinä lumi suli sään lauhtumisen myötä. Kuun keskilämpötila oli asteen tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso ja mm. Porissa mitattiin kuun 15. päivänä +29,6 ºC. Muuten oli viileää mutta hellejakson seurauksena myös kuun keskilämpötila oli tavallista korkeampi. Helteisiin liittyi ukkoskuuroja, ja kuukauden sademäärä olikin noin kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kesäkuussa oli etenkin keskivaiheilla tavanomaista viileämpää. Kuun lopulla sää lämpeni, mutta keskilämpötila oli yli asteen tavallista alempi. Sademäärä oli selvästi tavanomaista pienempi. Heinäkuussa sää oli poikkeuksellisen helteinen, ja keskilämpötila olikin lähes neljä astetta tavallista korkeampi. Kuukauden sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Poikkeuksellisen lämpimät helteet jatkuivat elokuun puoliväliin asti, jonka jälkeen säätyyppi viileni. Elokuu oli lähes kaksi astetta lämpimämpi ja sademäärä lähes kaksinkertainen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita. Helteiden seurauksena meriveden lämpötilat olivat heinäkuun alusta elokuun puoliväliin useita asteita keskimääräistä korkeampia. Kesä eli kesä-elokuu oli paikoin yksi mittaushistorian lämpimimmistä. Hellejaksoihin liittyi myös poikkeuksellisen voimakkaita rajuilmoja. Syyskuun alussa sää viileni, mutta ajoittain oli vielä kesäistä. Keskilämpötila ja sademäärä olivat melko lähellä tavanomaisia lukemia. Sateet painottuivat kuun puoliväliin. Lokakuun alussa sää oli lämmin ja myös yölämpötilat olivat korkeita. Kuun puolivälissä sää viileni ja muuttui sateiseksi. Keskilämpötila oli hyvin lähellä vertailuarvoa, mutta sademäärä oli vain puolet tavanomaisesta. Marraskuun loppu oli hyvin kylmä, mikä laski kuun keskilämpötilan lähes kolme astetta tavanomaista kylmemmäksi. Sademäärä oli melko tavanomainen. Sateet tulivat kuun puolivälin jälkeen lumena. Joulukuu jatkui poikkeuksellisen kylmänä ja lumisena. Joulukuun keskilämpötila oli lähes kahdeksan astetta pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Koko vuoden keskilämpötila oli Porin mittaustietojen mukaan reilun asteen pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi ja vuoden sademäärä (568 mm) melko keskimääräinen (580 mm). Heinäkuussa oli poikkeuksellisen helteistä kun taas joulu- ja tammikuussa tavallista selvästi kylmempää. TAULUKKO 3. Porin lentoaseman säätietoja vuodelta 2010 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila ,3-8,5-2,7 4,0 11,0 13,0 20,2 16,5 10,7 5,0-3,0-11,0 (ºC) ,0-5,6-2,0 3,0 9,4 14,1 16,3 14,8 9,8 5,2 0,3-3,2 Sademäärä (mm)

13 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 13 (49) Pysyvä jääpeite muodostui Rauman edustan Valkeakarille ja päättyi Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan jää katosi lopullisesti Todellisten jääpäivien lukumäärä oli Valkeakarilla 118 (Rauman satamassa 125), joten jäätalvi oli keskimääräistä (105 päivää) pidempi Meriveden korkeus Veden korkeuden vaihtelut aiheuttavat vesitilavuuden muutoksia ja meriveden virtauksia sekä veden vaihtumista. Veden korkeuden vaihtelut ovat yleensä lyhytaikaisia, joten osa niistä aiheuttaa vain paikallisia lyhytaikaisia virtauksia eikä niihin liity veden nettovaihtoa. Meriveden korkeus oli Ilmatieteen laitoksen Rauman sataman mittausaseman tietojen mukaan vuonna 2010 lähes kaikkina mittausajankohtina keskivedenkorkeuden alapuolella ja kaikkina kuukausina kuukausikeskiarvot olivat keskivedenkorkeuden alapuolella (taulukko 4). Korkeimmillaan merivesi oli lokamarraskuun vaihteessa, jolloin vedenkorkeus oli hetkellisesti 40 cm keskivedenkorkeuden yläpuolella. Alimmillaan vedenkorkeus oli lokakuun alkupuolella ja tammikuun lopussa, jolloin vesi oli noin 80 cm keskivedenkorkeutta alempana (kuva 3). Vuoden 2010 kaikilla tarkkailukerroilla merivesi oli keskivedenkorkeuden alapuolella (kuva 3). Alimmillaan merivesi oli loka- ja maaliskuun tarkkailuissa, noin cm 0- linjan alapuolella. TAULUKKO 4. Veden korkeuden vaihtelut (cm) Raumalla vuonna 2010 (arvot on referoitu vuoden 2010 teoreettiseen keskiveteen, Ilmatieteen laitos). Kuukausi Kuukausikeskiarvo Kuukauden keskihajonta Suurin arvo Pienin arvo Tammikuu -53,2 13, Helmikuu -49,1 6, Maaliskuu -26,0 9, Huhtikuu -30,2 8, Toukokuu -24,7 7, Kesäkuu -21,3 6, Heinäkuu -21,8 6, Elokuu -16,6 7, Syyskuu -20,0 14, Lokakuu -27,1 17, Marraskuu -10,0 18, Joulukuu -32,8 12,

14 14 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) I III V VII IX XI päiväkeskiarvo min max näytepäivä meriveden korkeus, cm KUVA 3. Vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvot, -maksimit ja -minimit Rauman satamassa vuonna 2010 Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan.

15 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 15 (49) 5. VEDEN LAADUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. Lopputalvi ( ) Lämpötila ja happitalous Tammikuu oli useita asteita keskimääräistä kylmempi ja sademäärät jäivät selvästi tavanomaista alhaisemmiksi. Myös helmikuu jatkui poikkeuksellisen kylmänä mutta sademäärät olivat tavanomaisella tasolla. Lunta oli harvinaisen runsaasti. Merialueen lämpötilaerot eri vesikerroksissa olivat melko vähäisiä; lämpötilavaihtelu oli -0,3 2,4 ºC. Lämpimintä vesi oli aallonmurtajan sisäpuolen (350) pintavedessä. Kaikkialla Rauman lähivesissä ja koko merialueella, mukaan lukien jätevesien purkupaikan lähistö, oli happea riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (8,9 13,4 mg/l). Heikoin happitilanne oli Haapasaarenveden pohjan läheisessä vesikerroksessa (7,7 mg/l, 57 %, kuva 4). Pitkään jatkuneesta jääpeitteisyydestä johtuen merialueen happitilanne oli hieman (noin 10 %) heikompi kuin edellisenä kymmenenä vuotena ( ) vastaavana aikana keskimäärin (taulukko 5) Näkösyvyys, suolaisuus ja sameus Veden näkösyvyys oli pienimmillään aallonmurtajan sisäpuolella (0,7 m) ja satamalahdessa (1,5 m). Sisemmillä merialueilla näkösyvyydet vaihtelivat välillä 0,7 2,7 m ja ulompana 2,5 3,5 m. Haapasaarenveden näkösyvyys oli 3,0 m. Veden sähkönjohtavuusarvon perusteella lasketut suolapitoisuudet vaihtelivat välillä 5,1 6,1 ; vesi oli vähäsuolaisinta aallonmurtajan sisäpuolen pintavedessä. Pääosalla havaintopaikoista suolaisuuserot vesikerrosten välillä olivat pieniä. Meriveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosalla merialueesta pieniä. Suurimmat sameusarvot (3,8 ja 7,2 FNU) ja kiintoainepitoisuudet (4,2 ja 16 mg/l) olivat aallonmurtajan sisäpuolella (350) etenkin pohjan tuntumassa. Aallonmurtajan sisäpuolta ja satamalahtea (380) lukuun ottamatta kiintoainepitoisuudet olivat alle määritysrajan. Koko vesipatsaan sameuden keskiarvona vesi oli kirkasta suurimmalla osalla merialueesta, lievästi sameaa satamalahdessa ja melko sameaa aallonmurtajan sisäpuolella (kuva 4). Kylmän talven ja vähäisten valumien vuoksi sameusarvot olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta keskimäärin 50 % pienempiä kuin kymmenenä edellisenä talvena ( ) keskimäärin. Aallonmurtajan sisäpuolella sen sijaan sameus oli lähes 70 % ajankohdan keskimääräistä suurempi. Myös kenttähavaintojen perusteella vesi oli aallonmurtajan sisäpuolisella alueella ruskeaa ja roskaista Kasviravinteet Tutkimusajankohtana Rauman merialueella veden fosforipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä µg/l (kuva 4). Haapasaarenvedellä keskimääräinen pitoisuus oli vain 19 µg/l. Vesi oli aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa, Kortelanlahdessa (335) ja Syväraumanlahdessa (421) fosforin keskipitoisuuden perusteella rehevää ja muilla alueilla lievästi rehevää. Pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella ja myös satamalahden pitoisuus oli muuta sisäsaaristoa korkeampi. Pääosalla havaintopaikoista fosforipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat samaa luokkaa tai hieman pienempiä kuin vuosien talvina keskimäärin (taulukko 6). Jätevesien purkualueen tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen pitoisuus oli kuitenkin yli 60 % suurempi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Fosfaattifosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi suurimmat jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella ja pienimmät Haapasaarenvedellä ja Rounakareilla (395). Maaliskuussa ( ) Uudenkaupungin edustan tausta-alueiden pintavedessä fosforia oli µg/l. Rauman tausta-alueelle Kylmäpihlajalle ei päästy mutta uloimpien tutkittujen havaintopaikkojen (340, 395 ja 440) pintaveden fosforipitoisuus oli keskimäärin 19 µg/l eli selvästi Uudenkaupungin taustapitoisuutta pienempi.

16 16 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Rauman merialueen pintakerroksen typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolisella alueella. Myös satamalahdessa, Kortelanlahdessa ja myös Kaijankareilla (322) pitoisuudet olivat muuta merialuetta suurempia, kuten vuotta aiemminkin. Monin paikoin varsinkin sisemmillä alueilla pintakerroksen typpipitoisuudet olivat alempia vesikerroksia suurempia. Haapasaarenvedellä pohjan läheinen typpipitoisuus oli selvästi pintakerrosta suurempi. Merialueen typpipitoisuudet koko vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella mutta myös satamalahdella, Kortelanlahdella ja Kaijankareilla pitoisuudet olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta hieman pienempiä tai samalla tasolla kuin kymmenen edellistalven keskiarvopitoisuudet. Aallonmurtajan sisäpuolella keskimääräinen typpipitoisuus oli 14 % ajankohdan keskimääräistä suurempi Veden hygieeninen tila Meriveden hygieenistä tilaa on kartoitettu enterokokkien, fekaalisten kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien pesäkelukujen perusteella. E. coli -bakteerien määrän perusteella merivesi oli koko tutkimusalueella hygieeniseltä laadultaan erinomaista (taulukko 7, kuva 4), sillä E.coli -bakteerien määrät olivat pieniä (<10 kpl/100 ml). E. coli -bakteerien runsas määrä kuvaa ulosteperäistä saastutusta. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät olivat pieniä (0 16 kpl/100 ml) ja vesi oli niiden perusteella hygieeniseltä laadultaan luokiteltavissa erinomaiseksi tai hyväksi. Jätevesien purkupaikan läheisyydessä ja satamalahdessa havaitut kolimuotoisten bakteerien suuret määrät ( kpl/100 ml) johtuivat mahdollisesti osittain metsäteollisuuden biologisesti puhdistetuissa jätevesissä runsaana esiintyvästä Klebsiella-bakteerista, jota ei standardialustalla kasvatettuna voida erottaa kolibakteerien pesäkkeistä Jätevesien vaikutus Jätevesien vaikutukset näkyivät selvänä aallonmurtajan sisäpuolella ja lievempänä satamalahden alueella. Aallonmurtajan sisäpuolella vesi oli selvästi samentunut myös kenttähavaintojen perusteella ja kiintoainepitoisuudet olivat suuria verrattuna muuhun merialueeseen. Aallonmurtajan sisäpuolella sameus oli tavanomaista selvästi suurempi, kun taas muualla merialueella sameusarvot olivat pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat selvästi suurimmat aallonmurtajan sisäpuolisella alueella, jossa ne olivat myös ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Ravinnepitoisuudet olivat kohonneita myös satamalahden alueella, jossa pitoisuudet olivat kuitenkin muun merialueen tavoin tavanomaista pienemmällä tasolla. E. coli -bakteerien määrän perusteella jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa; vesi oli hygieeniseltä laadultaan erinomaista koko tutkimusalueella. Myöskään happitilanne ei ollut heikentynyt jätevesien vaikutuksesta. Sen sijaan pitkään jatkuneesta jääpeitteisyydestä johtuen merialueen happitilanne oli hieman ajankohdan tavanomaista heikompi.

17 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 17 (49) TAULUKKO 5. Rauman merialueen pohjan läheisen veden happikyllästys (%) maaliskuussa vuosina Havaintopaikka * * * * * HAAP * huhtikuu TAULUKKO 6. Rauman merialueen fosforipitoisuudet (µg/l) talvina vesipatsaan keskiarvoina ja vuosien fosforipitoisuuksien keskiarvo. Hav.paikka HAAP

18 18 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 57 0,55 Happikyllästys (%), pohja Sameus (FNU), vesipatsaan ka Nurmes Nurmes 0,70 0,90 0,75 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava ,60 2, Rauma 0,77 1,3 5,5 Rauma 1,4 Hanhinen 77 Hanhinen 0,72 84 Rihtniemi 76 Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 0,70 Rihtniemi 0,90 Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) 19 Kok.fosfori (µg/l), vesipatsaan ka E.coli (kpl/100 ml) Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma 2 < Rauma Hanhinen 26 Hanhinen 3 23 Rihtniemi 22 Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) 0 Rihtniemi Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 4. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia maaliskuussa 2010.

19 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 19 (49) Kok.typpi (µg/l), pinta Kok.typpi (µg/l), vesipatsaan ka Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava Rauma Rauma 320 Hanhinen 440 Hanhinen Rihtniemi 430 < < < <1000 > Rihtniemi 400 < < < <1000 >1000 KUVA 4. jatkuu. TAULUKKO 7. Enterokokkien, kolimuotoisten bakteerien (44 ºC) ja E. colin pesäkeluvut (kpl/100 ml) yhden metrin syvyydessä Rauman merialueella talvella ja kesän keskiarvona vuonna Havainto- talvi (maaliskuu) kesä (kesä-elokuu) paikka Enterokokit Kolimuotoiset E. coli Enterokokit Kolimuotoiset E. coli 322 < <10 <

20 20 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 5.2. Alkukesä ( ) Lämpötila ja happitalous Toukokuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja selvästi tavanomaista sateisempi. Sateet esiintyivät usein toukokuun hellepäiviä seuranneiden ukkoskuurojen yhteydessä. Kesäkuu puolestaan oli hieman tavanomaista viileämpi ja sademäärältään keskimääräinen. Kesäkuun tarkkailukerralla pintaveden (1 metri) lämpötila oli noin 9 15 ºC ja pohjan läheisen veden lämpötila 6 14 ºC. Vesi ei ollut selkeästi kerrostunut lämpötilaerojen suhteen. Vesi oli ajankohtaan nähden vesipatsaan keskiarvona 1 3 astetta tavanomaista kylmempää. Meriveden happitilanne pohjan lähellä oli hyvä koko merialueella ja vastasi taustaoloja (kuva 5). Happipitoisuudet riittivät kaikkialla, myös jätevesien purkupaikalla, lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Happitilanne oli samaa luokkaa kuin kymmenenä edellisenä vuotena vastaavana aikana keskimäärin Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä vaihteli välillä 1,3 4,8 m. Näkösyvyys oli pienin (1,3 metriä) jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella ja suurin Kylmäpihlajan luoteispuolella. Rauman merialueen sisimmillä alueilla näkösyvyydet olivat 1,3 3,0 metriä, Hanskloppien-Kaskisten länsipuolen tasalla 3 4 metriä ja Hanhisten ja Kuuskajaskarin tasalla 3,5 4,0 metriä. Haapasaarenvedellä näkösyvyys oli 2,7 metriä. Suurimmalla osalla merialuetta sameusarvot olivat pieniä koko vesipatsaassa ja vesi oli kirkasta tai korkeintaan lievästi sameaa (kuva 5). Suurimmat sameusarvot (4,0 5,5 FNU) olivat Kompinlahden (405) ja Syväraumanlahden (421) pohjan läheisissä vesikerroksissa sekä Haapasaarenvedellä. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat keskimäärin noin 30 % ajankohdan tavanomaista pienempiä. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla sameus oli tavanomaisella tasolla Kasviravinteet Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 5). Selvästi suurin pitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella jätevesien purkualueella. Rehevyystasoluokituksen mukaan merivesi oli pääosalla tutkimusalueesta lievästi rehevää. Aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Syväraumanlahdessa vesi oli fosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat tavanomaisella tai hieman tavanomaista pienemmällä tasolla. Satamalahden (380) ja Järviluodon luoteispuolen (385) alueella fosforipitoisuus oli noin % ajankohdan tavanomaista pienempi. Aallonmurtajan sisäpuolella pintaveden fosforipitoisuus oli selvästi pohjan läheistä pitoisuutta suurempi, mutta muilla havaintopaikoilla fosforipitoisuuserot vesipatsaassa olivat melko pieniä. Pitoisuus yleensä kasvoi hieman pohjaa kohti. Tuotantokerroksen veden kokonaistyppipitoisuus oli välillä µg/l (kuva 5). Selvästi suurin pitoisuus oli jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella ja pienin pitoisuus oli tausta-alueella Kylmäpihlajalla. Aallonmurtajan sisäpuolen lisäksi myös satamalahdessa, Syväraumanlahdessa ja Haapasaarenvedellä typpipitoisuus oli selvästi taustaa suurempi. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat pääosalla merialuetta tavanomaisella tasolla. Järviluodon luoteispuolella ja satamalahdessa pitoisuudet olivat % tavanomaista pienempiä, kun taas aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli 13 % tavallista suurempi. Näytteenottoajankohtina vallinneet lännen ja luoteen puoleiset tuulet todennäköisesti estivät jätevesiä leviämästä muualle merialueelle. Pintaveden typpipitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella selvästi suurempi kuin pohjan läheisessä vesikerroksessa. Suurimmalla osalla tutkituista havaintopaikoista ammoniumtypen ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Eniten epäorgaanisia typpiyhdisteitä (yhteensä 29 µg/l) oli satamalahden havaintopaikalla. Myös fosfaattifosforin pitoisuudet

21 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 21 (49) olivat pääosin pieniä ja vaihtelivat välillä <2 10 µg/l. Pitoisuus oli suurin aallonmurtajan sisäpuolella Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,7 6,7 µg/l (kuva 5). Klorofyllipitoisuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella jätevesien purkualueella, jossa vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi. Suurimmalla osalla muuta merialuetta vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Tutkimusalueen eteläisimmässä osassa Kiuvaskarien ja Hanhisten alueella pitoisuudet olivat karulla tasolla. Suurimmalla osalla merialuetta kesäkuiset klorofyllipitoisuudet olivat selvästi (keskimäärin noin 50 %) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempia. Satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella ja Kompinlahdella klorofyllipitoisuudet olivat ajankohdan tavanomaista pienempiä ja aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Tavanomaista suuremmat klorofyllipitoisuudet olivat todennäköisesti seurausta tavanomaista lämpimämmästä ja jopa helteisestä toukokuusta. Kasviplanktonin perustuotantokykymääritys poistettiin Rauman merialueen tarkkailuohjelmasta keväällä 2010 (Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kirje Dnro Varely/370/07.00/2010). Sen tilalle lisättiin kasviplanktonmäärityksiä mikroskooppitarkasteluilla ajankohdittain erikseen tehtynä. Kasviplanktonin määritystulokset esitetään vuosiyhteenvedon yhteydessä Veden hygieeninen tila Kesäkuun tutkimuskerralla lähes kaikista havaintopaikoista tutkittiin enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien (Fek.k. 44 ºC) ja Escherichia coli -bakteerien määrää. Ulosteperäinen E. coli -bakteeri kuuluu lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin, ja sen määritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin kuuluu myös muita kuin ulosteperäisiä bakteereita; esimerkiksi Klebsiella-bakteeria saattaa esiintyä runsaasti metsäteollisuuden jätevesissä. Veden hygieeninen laatu oli suurimmalla osalla merialuetta E. coli -bakteerien määrän perusteella erinomainen (kuva 5). Satamalahdessa, aallonmurtajan sisäpuolella ja Hanskloppien alueella hygieeninen tila oli E. coli - bakteerien määrän perusteella hyvä. Em. alueilla havaittiin muuta merialuetta enemmän myös lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereita Jätevesien vaikutus Kesäkuun tutkimuskerralla jätevesien vaikutukset rajoittuivat melko pienelle alueelle jätevesien purkupaikan ympäristöön aallonmurtajan sisäpuolelle. Lännen ja luoteen puoleiset tuulet saattoivat jopa korostaa jätevesien vaikutusta alueella ja estää niiden sekoittumista muuhun merialueeseen. Jätevesien vaikutukset aallonmurtajan sisäpuolella näkyivät selvästi muuta merialuetta suurempina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksina.

22 22 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Happikyllästys (%) pohjan lähellä 93 Sameus (FNU), vesipatsaan ka 3,7 Nurmes Nurmes 1,4 1, ,0 1,6 3,2 Kylmä-Pihlava 81 Kylmä-Pihlava 3, Rauma 95 1,3 1,1 0,97 1,9 2,0 2,7 1,8 Rauma Hanhinen 94 Hanhinen 1,8 100 Rihtniemi Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 1,2 Rihtniemi Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) Kok.typpi (µg/l), koonta Kok.fosfori (µg/l), koonta 250 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava 300 Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 300 Hanhinen Rihtniemi < < < <1000 > Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 5. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia kesäkuussa 2010.

23 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 23 (49) 2,5 Klorofylli (µg/l), koonta Hygieeninen tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml) Nurmes 2,6 2,3 2,7 Nurmes ,6 3,5 4 Kylmä-Pihlava 2,8 Kylmä-Pihlava 0 2,8 3, ,0 1,7 6,7 2,8 2,7 Rauma <2 Rauma Hanhinen 2,9 Hanhinen 4 1,9 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) 4 Rihtniemi Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 5. jatkuu Keskikesä ( ) Lämpötila ja happitalous Kesäkuu oli keskimäärin noin asteen tavanomaista viileämpi ja Porin havaintoaseman mukaan sademäärältään noin puolet keskimääräisestä. Heinäkuu sen sijaan oli poikkeuksellisen lämmin; useita asteita ajankohdan keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateinen. Meriveden pintalämpötilat (1 metri) olivat heinäkuun puolivälissä noin ºC (Haapasaarenvedellä noin 24 ºC) ja pohjan läheisessä vesikerroksessa välillä ºC (Haapasaarenvedellä 23 ºC). Vesi oli useimmilla havaintopaikoilla selvästi lämpötilakerrostunut ja pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli useimmiten 4 6 ºC. Suurimmillaan pinnan ja pohjan läheisen veden lämpötilaero oli Valkeakarin (441), Kylmäpihlajan (435) ja Rounakarin (395) havaintopaikoilla, 7 7,6 ºC. Haapasaarenvedellä lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu ja vesi oli selvästi muuta merialuetta lämpimämpää. Happitilanne pohjan läheisessä vedessä oli heikentynyt suurimmalla osalla merialueesta (kuva 6). Heikoimmillaan happitilanne oli Rounakarin, Kompinlahden ja Valkeakarin havaintopaikoilla, joissa happikyllästys pohjan lähellä oli %. Kaikilla havaintopaikoilla oli pintakerroksessa hapen ylikyllästystä vilkkaan levätuotannon seurauksena. Useimmilla havaintopaikoilla pohjan läheisen veden happipitoisuus ei ollut enää optimaalinen lohensukuisten kalojen toimeentulolle. Merialueen happitilanne oli selvästi ajankohdan tavanomaista heikompi Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä vaihteli välillä 1,4 5,5 m. Näkösyvyys oli suurimmillaan Kylmäpihlajan länsipuolella (5,5 m) ja Hanhisten länsi- ja luoteispuolella (4,5 4,8 m). Rounakareilta Valkeakarille näkösyvyydet olivat 3,5 metriä ja Rauman lähivesissä 1,4 2,8 metriä. Pienin näkösyvyys oli Haapasaarenvedellä (1,1 metriä) ja Syväraumanlahdessa (1,4 metriä). Meriveden kiintoainepitoisuuksia ja sameusarvoja tutkittiin vain osalla havaintopaikoista. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä <2 7,7 mg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Haapasaarenvedellä ja Järviluodon luoteispuolel-

24 24 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) la pohjan läheisessä ja satamalahden pintakerroksessa Kasviravinteet Meriveden fosforipitoisuus tuotantokerroksessa oli Kylmäpihlajan länsipuolella 11 µg/l ja Hanhisten-Valkeakarin tasalla µg/l (kuva 6). Hansklopeilla ja Kortelanlahdella pitoisuudet olivat µg/l mutta muualla Rauman lähivesillä µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat satamalahdessa. Kylmäpihlajan alueella fosforipitoisuudet olivat rehevyystasoluokituksessa karulla tasolla. Hanhisten ja Valkeakarin välisellä alueella, Hanskloppien alueella ja Kortelanlahdessa pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla. Muualla Rauman lähivesillä ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Merialueen uloimmilla alueilla tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin kesäkuun tutkimuskerralla mutta Rauman lähivesissä aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat selvästi kasvaneet. Suurimmalla osalla havaintopaikoista fosforipitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti mentäessä mutta satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella pitoisuudet olivat todennäköisesti jätevesien vaikutuksesta selvästi suurempia veden pintakerroksissa. Suurin pohjan läheinen fosforipitoisuus (64 µg/l) oli Rounakareilla, jossa pohjan happitilanne oli huono. Suurimmalla osalla merialueesta tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot ( ). Satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella pitoisuudet olivat kuitenkin noin % ajankohdan tavanomaista suurempia. Myös Syväraumanlahdessa ja Kaskisissa pitoisuudet olivat % tavanomaista suurempia. Kokonaistypen taustapitoisuus tuotantokerroksessa vaihteli merialueella välillä µg/l ja oli Haapasaarenvedellä 540 µg/l. Typpipitoisuudet olivat selvästi taustasta kohonneita ainakin satamalahdessa, Syväraumanlahdessa, aallonmurtajan sisäpuolella ja Järviluodon edustalla. Kesäkuuhun verrattuna pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta selvästi nousseet Rauman lähivesissä. Selvästi suurin tuotantokerroksen typpipitoisuus oli satamalahdessa, jossa myös pintakerroksen (1 metri) pitoisuus oli selvästi merialueen suurin. Jätevesien vaikutusalueella aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella pintakerrosten typpipitoisuudet olivat alempia vesikerroksia suurempia. Myös Syväraumanlahdessa, Kaskisissa ja Haapasaarenvedellä pintakerrosten typpipitoisuudet olivat hieman pohjan läheistä vesikerrosta suurempia. Suurimmalla osalla merialuetta tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat ajankohdan tavanomaisella tasolla. Satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella, sekä myös Syväraumanlahdessa ja Kaskisissa pitoisuudet olivat % pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksia tutkittiin osalla havaintopaikoista. Pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Fosfaattifosforin määrä oli suurin (32 µg/l) Rounakarin pohjan läheisessä vesikerroksessa, jossa happitilanne oli huono. Ammoniumtyppeä oli eniten (20 µg/l) Haapasaarenvedellä tuotantokerroksessa Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,4 9,1 µg/l, Haapasaarenvedellä 10 µg/l (kuva 6). Suurimmat pitoisuudet (>5 µg/l) olivat Haapasaarenveden lisäksi satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella, aallonmurtajan sisäpuolella ja Kaskisissa, joissa vesi oli rehevyystasoluokituksen perusteella rehevää. Valkeakarin väylällä, Rounakareilla, Hansklopeilla ja Kortelanlahdella vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää ja Kylmäpihlajan länsipuolella ja Hanhisten länsi- ja luoteispuolella karua. Pitoisuudet olivat Rauman lähivesissä pääosin suurempia mutta ulommalla alueella samalla tasolla kuin kesäkuussa. Merialueen klorofyllipitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta keskimäärin yli 50 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Varsinkin Hanskloppien, Järviluodon luoteisosan ja Kaskisten edustan klorofyllipitoi-

25 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 25 (49) suudet olivat poikkeuksellisen suuria. Myös Haapasaarenvedellä klorofyllin määrä oli suurin heinäkuussa mitattu. Heinäkuun poikkeuksellisen lämpimät säät loivat hyvät edellytykset kasviplanktontuotannolle Jätevesien vaikutus Heinäkuun tarkkailukerralla jätevesien vaikutus näkyi kohonneina ravinnepitoisuuksina ainakin aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella. Näillä alueilla ravinnepitoisuudet olivat myös selvästi suurempia veden pinta- kuin pohjakerroksissa. Jätevesien vaikutus saattoi näkyä myös Kaskisten ja Syväraumanlahden alueilla. Kesäkuun tarkkailukerralla jätevesien vaikutukset näkyivät vain aallonmurtajan sisäpuolisella alueella, jossa niiden vaikutukset korostuivat, koska lännen ja luoteen puoleiset tuulet todennäköisesti heikensivät jätevesien leviämistä muulle merialueelle. Heinäkuun tarkkailussa aallonmurtajan sisäpuolen pitoisuudet olivat selvästi laskeneet kesäkuusta, vaikka kuormitus oli suurempi ja jätevedet lähteneet leviämään merialueelle. Lounais- ja etelätuulten vaikutuksesta satamalahden, Järviluodon luoteispuolen, Kaskisten ja Syväraumanlahden pitoisuudet olivat ajankohdan tavanomaista suurempia Loppukesä ( ) Lämpötila ja happitalous Heinäkuu oli helteinen ja niukkasateinen. Myös elokuu alkoi poikkeuksellisen lämpimänä, mutta kuun puolivälin jälkeen sää alkoi selvästi viiletä. Lämpimän alkukuun ansiosta elokuu oli keskimäärin tavanomaista lämpimämpi, mutta sademäärä jäi ajankohdan keskimääräistä pienemmäksi. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen aikana elokuun alkupuolella pintaveden lämpötilat metrin syvyydessä olivat noin ºC. Vesi ei ollut selkeästi kerrostunut lämpötilojen suhteen, sillä jyrkkiä vertikaalisia lämpötilaeroja ei ollut. Suurin lämpötilaero veden pinta- ja pohjanläheisen vesikerroksen välillä oli Kylmäpihlajan länsipuolella (4,2 ºC). Suurimmalla osalla merialueesta happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä (kuva 7) ja happipitoisuudet riittivät lohensukuisten kalojen toimeentuloon. Happitilanne oli selvästi kohentunut heinäkuuhun verrattuna. Edelleen kuitenkin muutamalla havaintopaikalla (360, 380, 395, 405 ja 421) pohjan läheisessä vedessä oli selvää hapen vajausta (taulukko 8). Heikoin happitilanne oli Rounakarilla (395), jossa pohjan läheinen happikyllästys oli 43 %. Hapenvajauksen seurauksena ravinteita karkasi sedimentistä yläpuoliseen veteen. Happitilanne vesipatsaan keskiarvona oli hieman heikompi tai samalla tasolla kuin ajankohdan pidemmällä aikavälillä ( ) keskimäärin Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Kylmäpihlajan länsipuolella 3,5 metriä, Ruohokarien Hanhisen tasalla 2,5 3,0 metriä ja Rauman lähivesissä 1,6 2,0 metriä. Heikoin näkösyvyys oli satamalahdessa (1,6 metriä). Syväraumanlahtea ja Haapasaarenvettä lukuun ottamatta näkösyvyydet olivat selvästi pienempiä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Veden sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat varsinaisella merialueella 0,85 3,2 FNU ja Haapasaarenvedellä 2,8 FNU (kuva 7). Sameusarvot olivat pääosin pieniä. Vesi oli sameinta Kompinlahdessa pohjan läheisessä vesikerroksessa ja kirkkainta Kylmäpihlajalla. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat keskimäärin noin 25 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempiä Syväraumanlahtea ja Kompinlahtea lukuun ottamatta, joissa sameusarvot olivat tavanomaista suurempia. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Suurimmat kiintoainepitoisuudet (>5 mg/l) olivat Kompin- ja Syväraumanlahden pohjan läheisissä vesikerroksissa sekä Haapasaarenvedellä.

26 26 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Happikyllästys (%) pohjan lähellä 104 Kok.typpi (µg/l), koonta Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava 33 Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 70 Hanhinen Rihtniemi Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 260 Rihtniemi < < < <1000 > Kok.fosfori (µg/l), koonta Klorofylli (µg/l), koonta 11 Nurmes ,6 Nurmes 2,4 2,8 5,7 4,1 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava ,5 9, Rauma 1,4 1,6 6,0 3,9 6,9 Rauma Hanhinen 21 Hanhinen 2,9 14 Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) 1,6 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) KUVA 6. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia heinäkuussa 2010.

27 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 27 (49) Kasviravinteet Meriveden fosforipitoisuus tuotantokerroksessa oli Kylmäpihlajalla, Hanhisten edustalla ja Valkeakarin koillispuolella µg/l, Rounakarien-Ruohokarien alueella g/l ja Rauman lähivesissä g/l (kuva 7). Haapasaarenvedellä tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli 28 µg/l. Selvästi suurimmat tuotantokerroksen fosforipitoisuudet varsinaisella merialueella olivat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Pääosin fosforipitoisuudet hieman kasvoivat pohjaa kohti. Satamalahden ja Rounakarin havaintopaikoilla pohjan läheiset fosforipitoisuudet olivat korkeita (noin 100 µg/l), mikä ainakin Rounakarilla johtui heikentyneestä happitilanteesta. Rauman lähivesissä mutta myös Kylmäpihlajan länsipuolella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat keskimäärin 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempia. Varsinkin Kaskisten edustalla pitoisuus oli selvästi (55 %) tavanomaista suurempi. Pitoisuudet olivat pääosin hieman nousseet heinäkuuhun verrattuna. Rauman lähivesien tuotantokerros sisälsi leville käyttökelpoista fosfaattifosforia <2 13 g/l. Eniten fosfaattifosforia oli aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Tuotantokerroksen fosforipitoisuuksien perusteella Rauman lähivedet Järviluodon luoteispuolta lukuun ottamatta, Hanskloppien alue, Kortelanlahti ja Haapasaarenvesi olivat luokiteltavissa reheviksi. Muu merialue oli lievästi rehevää (kuva 7). Tuotantokerroksen veden typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l; Haapasaarenvedellä 480 µg/l. Typpipitoisuus oli taustaan verrattuna selvästi kohonnut satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Myös Syväraumanlahdessa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli selvästi muuta merialuetta suurempi. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat pääosin tavanomaisella tasolla. Kompin- ja Syväraumanlahdessa typpipitoisuudet olivat % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia ja aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli 15 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat tuotantokerroksessa pääosin pieniä aallonmurtajan sisäpuolta ja satamalahtea lukuun ottamatta. Ammoniumtypen pitoisuus oli kohonnut Rounakareilla pohjan läheisessä vesikerroksessa heikon happitilanteen seurauksena Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet olivat elokuun alkupuolella Kylmäpihlajan länsipuolella 4,2 µg/l, Hanhisten-Ruohokarien tasalla 2,7 4,5 g/l ja Rauman lähivesissä 4,8 8,9 µg/l (kuva 7). Haapasaarenveden klorofyllipitoisuus oli 8,1 µg/l. Suurimmat klorofyllipitoisuudet olivat Syvärauman- ja Kompinlahdissa. Klorofyllipitoisuuksien perusteella pääosa Rauman lähivesistä oli luokiteltavissa reheväksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Ulommalla merialueella klorofyllipitoisuudet olivat selvästi nousseet heinäkuuhun verrattuna. Pitkään jatkuneiden helteiden seurauksena klorofyllipitoisuudet olivat lähes koko merialueella selvästi (keskimäärin lähes 70 %) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) suurempia. Kylmäpihlajan taustapitoisuus oli noin 60 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuudet olivat kuitenkin noin % tavanomaista pienempiä. Myös Uudenkaupungin merialueella viikkoa myöhemmin ja Olkiluodon merialueella samana ajankohtana klorofyllipitoisuudet olivat poikkeuksellisen suuria. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen leväkatsauksen mukaan Saaristomeren ja Selkämeren merialueilla oli sinilevää enemmän kuin normaalisti elokuun alkupuolella.

28 28 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Happikyllästys (%) pohjan lähellä 99 Sameus (FNU), vesipatsaan ka 2,8 80 Nurmes ,85 Nurmes 0,88 1,1 1,8 2,9 Kylmä-Pihlava 55 Kylmä-Pihlava 3, Rauma 1,1 1,1 1,1 2,5 1,4 2,5 Rauma 1,4 Hanhinen 78 Hanhinen 1,6 82 Rihtniemi Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) 0,90 Rihtniemi Kirkas (<1,5) Lievästi samea (1,5-2,9) Melko samea (3-9,9) Samea (10-20) Erittäin samea (>20) Kok.typpi (µg/l), koonta Kok.fosfori (µg/l), koonta 300 Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava 390 Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 370 Hanhinen Rihtniemi < < < <1000 > Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) KUVA 7. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia elokuussa 2010.

29 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 29 (49) 8,1 Klorofylli (µg/l), koonta Hygieeninen tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml) Nurmes 4,5 3,9 6,9 Nurmes <2 <2 11 4,2 8,9 11 Kylmä-Pihlava 8,5 Kylmä-Pihlava 13 3,6 6,7 <2 72 3,7 3,6 5,2 3,4 4,8 Rauma <2 < <2 Rauma Hanhinen 5,5 Hanhinen <2 2,7 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) 4 Rihtniemi Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Erittäin rehevä (>25) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 7. jatkuu TAULUKKO 8. Rauman merialueen pohjan läheisen veden happikyllästys (%) elokuussa vuosina Havaintopaikka HAAP

30 30 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Veden hygieeninen tila Elokuussa merialueen hygieenistä tilaa tutkittiin enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien (Fek.k. 44 ºC) ja Escherichia coli -bakteerien määrän perusteella. Ulosteperäinen E. coli -bakteeri kuuluu lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin, ja sen määritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Lämpökestoisiin kolimuotoisiin bakteereihin kuuluu myös muita kuin ulosteperäisiä bakteereita; esimerkiksi Klebsiella-bakteeria saattaa esiintyä runsaasti metsäteollisuuden jätevesissä. Satamalahtea lukuun ottamatta Rauman merialueen hygieeninen tila oli E.coli - bakteerien perusteella erinomainen tai hyvä (kuva 7). Satamalahdessa hygieeninen tila oli tyydyttävä (E.coli -bakteereita 72 kpl/100 ml). Aallonmurtajan sisäpuolella, satamalahdessa ja myös Kompinlahdessa oli enterokokkien kaltaisia bakteereita kpl/100 ml ja fekaalisia kolimuotoisia bakteereita kpl/100 ml. Kompinlahden enterokokkien ja fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat ajankohtaan nähden tavallista suuremmalla tasolla Jätevesien vaikutus Jätevesien vaikutus näkyi elokuussa selvästi satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella, joissa sekä fosfori- että typpipitoisuudet olivat selvästi taustaa korkeampia. Myös epäorgaanisten typpiyhdisteiden ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat näillä alueilla muuta merialuetta suurempia. Jätevedet heikensivät myös hygieenistä tilaa, mikä oli satamalahdessa muuta merialuetta heikompi. Myös aallonmurtajan sisäpuolella E. coli - bakteerien määrät olivat muuta merialuetta suuremmat mutta hygieeninen tila oli silti hyvä Alkusyksy ( ) Lämpötila ja happitalous Heinä-elokuussa oli helteistä ja niukkasateista. Syyskuussa säätyyppi viileni ja kuun puolivälin paikkeilla satoi vettä useana päivänä. Syyskuun lopussa esiintyivät jo ensimmäiset yöpakkaset. Meriveden lämpötila oli syyskuun puolivälissä noin ºC. Vesi ei ollut selkeästi lämpötilakerrostunut ja useimmilla havaintopaikoilla pintakerrosten vesi oli noin 1 2 astetta pohjanläheistä vettä lämpimämpää. Valkiakarin havaintopaikalla (441) lämpötilaero pinnan (1 metri) ja pohjan (pohja-1 metri) välissä oli suurin, 3,4 ºC. Merialueen pohjan läheisen veden happikyllästys oli % (kuva 8). Pääosalla merialueesta happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä ja veden happipitoisuudet riittivät Kompinlahden ja Valkiakarin koillispuolen pohjan läheisiä vesikerroksia lukuun ottamatta lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kompinlahden (405) ja Valkiakarin koillispuolen (441) havaintopaikoilla happitilanne pohjan läheisessä vedessä oli vain välttävä. Valkiakarin koillispuolella veden lämpökerrostuneisuus ei ollut vielä täysin purkautunut, mikä todennäköisesti oli johtanut happitilanteen heikkenemiseen. Happitilanne (pitoisuus mg/l) vesipatsaan keskiarvona oli keskimäärin noin 10 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) heikompi. Kompinlahdessa happitilanne oli selvästi tavanomaista heikompi. Kesän helteisyys, vesipatsaan selvä lämpökerrostuminen ja korkea levätuotanto olivat todennäköisesti heikentäneet pohjan happiolosuhteita. Happitilanne oli kuitenkin pääosalla havaintopaikoista selvästi kohentunut elokuun tilanteeseen verrattuna Näkösyvyys ja sameus Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Kylmäpihlajalla (435) 6,3 metriä ja Hanhisten edustalta Rounakareille sekä Hansklopeilla 4,5 5,1 metriä. Valkeakarin väylällä ja Kortelanlahdella näkösyvyys oli 3,5 3,9 metriä. Rauman lähivesissä ja Haapasaarenvedellä näkösyvyydet olivat 1,2 2,8 metriä. Pienin näkösyvyys oli satamalahdessa. Rauman lähivesissä ja Haapasaarenvedellä näkösyvyy-

31 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 31 (49) det olivat pienempiä kuin vuotta aiemmin syyskuussa Muualla merialueella näkösyvyydet olivat edellisvuotta suurempia. Kiintoainepitoisuudet olivat tutkituilla alueilla pääosin pieniä ja vaihtelivat välillä <2 5,1 mg/l. Suurin kiintoainepitoisuus oli satamalahden pohjan läheisessä vesikerroksessa Kasviravinteet Meriveden kokonaisfosforipitoisuus koko vesimassasta laskettuna vaihteli välillä µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi suurimmat (36 37 µg/l) satamalahdessa (380) ja aallonmurtajan sisäpuolella (350). Pienin pitoisuus oli Kiuvaskareilla (330) tutkimusalueen eteläosassa. Satamalahtea lukuun ottamatta pitoisuudet olivat samalla tasolla tai pienempiä (10 20 %) kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot. Satamalahdessa vesipatsaan keskimääräinen fosforipitoisuus oli noin 15 % ajankohdan tavanomaista suurempi. Tuotantokerroksen (koonta) fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 8). Selvästi suurimmat pitoisuudet olivat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Fosforipitoisuuksien perusteella satamalahden, aallonmurtajan sisäpuolen, Syväraumanlahden ja Kaskisten alueet olivat luokiteltavissa reheviksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Pitoisuudet olivat pääosalla merialuetta % pienempiä kuin ajankohdan pidemmän aikavälin ( ) keskiarvot. Satamalahden fosforipitoisuus oli kuitenkin noin 30 % ajankohdan tavanomaista suurempi. Fosfaattifosforin pitoisuudet Rauman lähivesien tuotantokerroksessa olivat tutkituilla paikoilla välillä 3 9 µg/l. Pitoisuudet olivat pieniä. Koko vesimassasta laskettu kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 410 µg/l. Suurimmat merialueen pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa ja pienimmät alueen eteläosassa Kiuvaskarin ja Hylkikarin alueilla (paikat 330 ja 360). Ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat koko merialueella pienempiä ( 10 %) tai samalla tasolla kuin pitkäaikaiskeskiarvot. Järviluodon luoteispuolella, Hansklopeilla ja Kortelanlahdessa typpipitoisuudet olivat selvästi (15 20 %) tavanomaista pienempiä. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, Haapasaarenvedellä 420 µg/l (kuva 8). Selvästi suurimmat pitoisuudet olivat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Kylmäpihlajan taustapitoisuus (300 µg/l) oli hieman suurempi kuin välisaariston typpipitoisuustaso ( µg/l). Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat pääosin samalla tasolla tai hieman pienempiä kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot. Hansklopeilla, Kortelanlahdessa ja Järviluodon luoteispuolella tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kuitenkin selvästi (noin 20 %) ajankohdan tavanomaista pienempiä. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet tuotantokerroksessa olivat tutkituilla alueilla pääosin pieniä. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin kohonneet aallonmurtajan sisäpuolisella alueella (100 µg/l) ja satamalahdessa (78 µg/l) Klorofyllimäärät Kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet olivat syyskuussa Rauman merialueella 2,4 5,9 µg/l ja Haapasaarenvedellä 8,1 µg/l (kuva 8). Klorofyllipitoisuudet olivat pääosalla merialuetta lievästi rehevällä tasolla lukuun ottamatta Kaskisten (430) ja Haapasaarenveden alueita, joissa pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Merialueen klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin noin 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia aallonmurtajan sisäpuolista aluetta lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli noin 30 % tavallista pienempi. Klorofyllipitoisuudet olivat elokuun tapaan poikkeuksellisen korkeita heinä-elokuun helteiden seurauksena. Vaikka syyskuussa säätyyppi viileni, vesi oli vielä riittävän lämmintä levien kasvulle. Pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet elokuuhun verrattuna.

32 32 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Happikyllästys (%) pohjan lähellä Kok.typpi (µg/l), koonta Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava 65 Kylmä-Pihlava Rauma Rauma 270 Hanhinen 76 Hanhinen Rihtniemi Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) Välttävä (40-69) Huono (0-39) Rihtniemi < < < <1000 > ,1 Kok.fosfori (µg/l), koonta Klorofylli (µg/l), koonta 17 Nurmes ,4 Nurmes 3,3 3,3 5,9 Kylmä-Pihlava Kylmä-Pihlava , Rauma 3,0 3,1 2,8 3,7 3,6 Rauma Hanhinen 20 Hanhinen 3,1 Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) Erittäin rehevä (>80) Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) Erittäin rehevä (>25) KUVA 8. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia syyskuussa 2010.

33 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 33 (49) Jätevesien vaikutus Syyskuun tarkkailututkimuksen perusteella metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin jätevesien vaikutukset meriveden laatuun näkyivät selvästi satamalahden ja aallonmurtajan sisäpuolen alueilla. Vaikutukset näkyivät kohonneina kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksina sekä ammoniumtypen muita merialuetta korkeampina pitoisuuksina. Satamalahden alueella fosforipitoisuudet olivat pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Muuten merialueen ravinnepitoisuudet ja varsinkin typpipitoisuudet Järviluodon luoteispuolella ja Hanskloppien alueella olivat tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Heinä-elokuussa oli niukkasateista, jonka johdosta virtaamat ja valumat merialueelle olivat pieniä. Elokuussa myös jätevesien ravinnekuormitus oli tavanomaista alhaisemmalla tasolla, mikä vaikutti todennäköisesti ainakin Järviluodon luoteispuolen ja Hanskloppien tavanomaista pienempiin typpipitoisuuksiin Kesäkauden keskiarvot Kesäkauden keskiarvoihin on laskettu myös syyskuun tulokset, koska syyskuu on usein vielä varsin lämmin ja mm. klorofyllipitoisuudet saattavat monin paikoin olla suurimmillaan vasta syyskuussa Sameus Näkösyvyydet Rauman merialueella vuoden 2010 kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona olivat Hansklopin havaintopaikkaa (365) lukuun ottamatta pienempiä kuin vuotta aiemmin mutta pääosin samaa luokkaa kuin vuosina keskimäärin (taulukko 9). Kesäkauden keskiarvona sameusarvot (kesäkuu ja elokuu, sameutta ei määritetä useimmissa havaintopaikoissa heinäkuussa eikä syyskuussa) vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä 0,8 3,2 FNU (Haapasaarenvedellä 4,3 FNU). Keskimäärin sameus oli pienin Kylmäpihlajalla ja suurin Kompinlahdella. Kesäkuun sameusarvot olivat pääosin elokuuta suurempia. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat koko merialueella pienempiä kuin kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvot ( ). Varsinkin satamalahdessa, aallonmurtajan sisäpuolella ja Kortelanlahdessa kesän 2010 sameusarvot olivat keskimäärin % tavanomaista pienempiä. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla keskimääräinen sameus oli 0,8 FNU, mikä oli hieman pienempi kuin aiemmin 2000-luvulla keskimäärin (taulukko 10). Kiintoainepitoisuuksia määritetään pääosalla havaintopaikoista vain kesäkuussa ja elokuussa. Kesä-elokuun keskiarvona pitoisuudet vesipatsaan keskiarvona vaihtelivat välillä 1,0 4,4 mg/l (Nuclepore 0,4), Haapasaarenvedellä 4,4 mg/l. Suurimmat pitoisuudet Haapasaarenveden lisäksi olivat Kompin- ja Syväraumanlahdessa. Pitoisuuksia ei voi suoraan verrata edellisten vuosien mittauksiin menetelmän vaihtumisen vuoksi Ravinteet Kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona meriveden fosforipitoisuudet tuotantokerroksessa vaihtelivat välillä µg/l (kuva 9). Pitoisuudet olivat suurimmalla osalla havaintopaikoista suurimmillaan elokuussa (taulukko 11). Satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella pitoisuudet olivat suurimmillaan jo heinäkuussa ja Valkeakarin väylällä tutkimusalueen pohjoisosassa (paikat 440 ja 441) vasta syyskuussa. Koko kesäkauden (kesäsyyskuu) keskiarvona pitoisuudet olivat selvästi suurimmat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Kesäkauden keskiarvopitoisuuksien perusteella Rauman lähivedet Hansklopeille saakka ja Haapasaarenvesi (HAAP) oli luokiteltavissa reheväksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Kesäkauden keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat pääosalla merialueesta tavanomaisella tasolla (taulukko 12). Satamalahden kesäkauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli kuitenkin 20 % pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempi. Myös Syväraumanlahden ja Kaskisten edustan keskimääräiset pitoisuudet olivat tavanomaista suuremmalla tasolla (11 14 %). Haapasaarenveden kesäkauden pitoisuus vastasi tutkittujen vuosien keskimääräistä pitoisuutta. Pyhärannan edustan tausta-alueella kesäkauden (kesäkuu ja elokuu) 2010 keskimääräinen fosforipitoisuus oli Truutinpauhan 1 met-

34 34 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) rin tulosten perusteella 15 µg/l eli sama kuin Rauman merialueen taustapitoisuus Kylmäpihlajalla. Fosfaattifosforin pitoisuudet havaintopaikoissa 385 ja 395 olivat suurimmillaan elokuussa. Pitoisuudet olivat suuremmat syvemmissä vesikerroksissa pintakerroksiin verrattuna (taulukko 13) varsinkin Rounakareilla, joissa pohja kärsi hapen vajauksesta heinäkuusta lähtien. Pääosalla merialuetta tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat suurimmillaan elokuussa (taulukko 14). Aallonmurtajan sisäpuolella pitoisuus oli suurin kesäkuussa ja Järviluodon luoteispuolella heinäkuussa. Kesäkauden keskiarvona selvästi suurimmat pitoisuudet merialueella olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa (kuva 9). Myös Syväraumanlahdella keskimääräinen typpipitoisuus oli suurempi kuin pääosalla merialueesta. Kesäkauden keskimääräiset typpipitoisuudet tuotantokerroksessa olivat melko tavanomaisella tasolla aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli 11 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi (taulukko 15). Tausta-alueella Kylmäpihlajalla kesäkauden typpipitoisuus oli melko tavanomaisella tasolla (kuva 10). Kesäkauden keskimääräinen typpipitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella (350) yli 30 % pienempi ja satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella % pienempi kuin 2000-luvun alussa (vuodet 2000 ja 2001) ennen jätevesien yhteiskäsittelyn alkamista. Fosforipitoisuudet ko. alueilla olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2000 ja 2001 keskimäärin satamalahtea lukuun ottamatta, jossa vuoden 2010 keskimääräinen pitoisuus oli noin 20 % suurempi. Kirkkala (2006) on käsitellyt jätevesien typenpoiston yhteenvetoraportissa ravinteiden suhteita. Kokonaisravinteiden määräsuhteen perusteella fosfori on yksiselitteisesti ollut minimiravinne koko Rauman edustan merialueella luvun puolivälistä lähtien kokonaisravinteiden suhde on raportin mukaan kaikilla Rauman merialueen havaintopaikoilla avovesikaudella ollut 10 ja 20 välillä. Sitä ennen vaihtelu oli useilla havaintopaikoilla suurempaa ja suhde korkeampi johtuen korkeammista typpipitoisuuksista. Vuonna 2010 kokonaistypen ja -fosforin keskimääräinen suhde oli samalla tasolla tai hieman pienempi kuin aiemmin 2000-luvulla keskimäärin (taulukko 16). Jätevesien purkualueen tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella sekä satamalahdessa kokonaistypen ja -fosforin suhde oli hieman pienempi kuin vertailuhavaintopaikoilla. Suhteen ollessa lähellä seitsemää sekä typpi että fosfori voivat toimia minimiravinteena ja säädellä perustuotantoa. Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa typpi-fosfori suhde on selvästi laskenut 2000-luvun alkupuoleen verrattuna Kasviplanktontuotanto Klorofyllipitoisuudet olivat pääosalla havaintopaikoista suurimmillaan elokuun tarkkailukerralla (taulukko 17), kuten ravinnepitoisuudetkin. Satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella, Hansklopeilla ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinäkuussa ja aallonmurtajan sisäpuolella jo kesäkuussa. Koko kesän keskiarvona merialueen klorofyllipitoisuudet olivat suurimmat satamalahdessa, Syväraumanlahdessa, Kaskisissa ja jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella (kuva 9). Kesän keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella em. alueet ja Haapasaarenvesi olivat luokiteltavissa reheviksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Kesän keskimääräiset klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin noin 50 % suurempia edellisen kymmenen kesäkauden ( ) keskiarvopitoisuuksiin verrattuna. Poikkeuksena olivat satamalahti ja aallonmurtajan sisäpuolinen alue, jossa klorofyllipitoisuudet olivat noin 20 % pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä (taulukko 18). Kulunut kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen, mikä edesauttoi kasviplanktontuotannon kasvua. Pyhärannan edustan tausta-alueella kesäkauden 2010 keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli Truutinpauhan tulosten perusteella 2,3 µg/l (n=3). Rauman merialueen taustapitoisuus Kylmäpihlajalla oli 2,7 µg/l (n=4), eli noin 15 % suurempi.

35 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 35 (49) TAULUKKO 9. Rauman merialueen havaintopaikkojen näkösyvyydet kesäkauden (kesäsyyskuu) keskiarvona (suluissa keskihajonta) v hav.paikka ,3(0,5) 3,5(1,3) 3,6(0,9) 3,8(1,2) 3,6(0,5) 4,0(0,6) 3,7(1,1) 4,1(0,9) 3,8(0,8) 335 2,6(0,2) 2,9(1,0) 3,5(1,1) 2,7(0,3) 3,1(0,7) 2,9(0,8) 2,2(1,1) 2,9(1,1) 2,7(0,9) 340 4,1(0,9) 3,6(1,1) 3,7(0,9) 3,8(1,3) 3,6(0,5) 4,0(0,4) 3,2(0,6) 4,2(1,1) 4,1(1,2) 350 1,3(0,4) 2,3(0,9) 2,1(0,5) 1,2(0,4) 1,9(0,2) 2,2(0,8) 2,1(0,9) 2,3(0,3) 1,6(0,2) 360 4,6(1,3) 4,0(0,8) 3,8(0,9) 3,9(1,2) 3,6(0,5) 4,2(0,4) 3,4(0,9) 4,7(1,4) 4,0(0,9) 365 3,4(0,4) 3,6(0,8) 3,7(0,9) 3,1(0,5) 2,8(0,4) 3,7(0,8) 3,2(0,5) 3,5(0,9) 3,7(0,9) 380 1,6(0,4) 1,6(0,5) 1,5(0,4) 1,5(0,4) 1,7(0,4) 1,7(0,7) 2,0(0,6) 2,1(0,5) 1,7(0,6) 385 2,3(0,5) 3,2(1,1) 3,4(0,6) 2,6(0,8) 2,2(0,3) 3,2(0,7) 2,8(0,6) 3,2(0,9) 2,8(0,9) 395 4,1(0,5) 4,0(1,0) 3,8(0,8) 3,2(0,4) 4,1(0,9) 3,9(0,2) 3,2(0,6) 3,9(0,4) 3,7(0,8) 405 1,8(0,2) 3,2(0,8) 2,8(0,9) 2,4(0,4) 2,1(0,3) 2,2(0,6) 2,3(0,4) 2,8(0,6) 2,2(0,5) 421 1,7(0,3) 2,6(0,9) 2,8(1,1) 2,1(0,3) 2,1(0,6) 2,3(0,9) 2,3(1,1) 2,2(0,5) 2,0(0,6) 430 2,6(0,4) 3,5(0,9) 3,5(0,7) 2,6(0,1) 2,6(0,7) 3,4(0,6) 2,6(0,7) 3,2(0,4) 2,6(0,4) 435 4,5(1,4) 4,8(1,2) 5,3(0,5) 5,2(1,3) 4,5(1,0) 5,2(1,9) 4,0(0,7) 5,3(0,7) 5,0(1,2) 440 2,7(1,6) 3,8(0,6) 3,7(0,9) 3,3(1,0) 3,8(1,2) 4,0(0,4) 3,4(0,6) 3,8(0,5) 3,4(0,3) 441 3,6(0,5) 3,6(0,4) 3,9(1,0) 3,7(0,9) 4,2(1,2) 4,2(0,5) 3,5(0,7) 4,2(1,2) 3,5(0,4) HAAP 1,8(0,3) 1,6(0,3) 1,6(0,9) 1,9(0,4) 1,8(0,7) TAULUKKO 10. Avomeren veden sameus (FNU) vesipatsaan keskiarvona Kylmäpihlajan länsipuolella (havaintopaikka 435) kesä-elokuun keskiarvona vuosina (suluissa keskihajonta). hav.paikka ,6(0,1) 0,8(0,3) 1,6(0,8) 0,9(0,2) 1,0(0,3) 0,6(0,1) 0,9(0,4) 1,2(0,4) 0,8(0,2) 0,8(0,3) TAULUKKO 11. Meriveden sisältämän fosforin pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksessa kesäsyyskuussa 2010 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Havaintopaikka Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo (1) (4) (2) (5) (3) (4) (11) (7) (2) (8) (5) (7) (4) (2) (1) HAAP (5)

36 36 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) TAULUKKO 12. Tuotantokerroksen (kokoomanäyte) fosforipitoisuudet (µg/l) Rauman merialueella kesä-syyskuussa v (keskiarvo, suluissa keskihajonta). Havaintopaikka (4) 14(3) 14(1) 14(2) 17(3) 14(2) 15(2) 16(3) 15(1) (8) 17(7) 20(4) 22(7) 24(3) 21(5) 20(6) 25(4) 23(4) (4) 13(4) 15(3) 18(6) 18(4) 14(5) 15(3) 18(2) 15(2) (16) 27(2) 22(0) 48(27) 38(6) 33(5) 61(56) 50(17) 41(5) (5) 13(3) 15(4) 19(5) 19(5) 14(5) 16(3) 18(3) 16(3) (10) 14(6) 18(4) 23(6) 22(5) 16(7) 18(2) 20(5) 19(4) (4) 25(5) 34(8) 48(18) 42(7) 32(7) 28(6) 40(13) 42(11) (4) 17(1) 21(6) 27(10) 28(3) 21(6) 19(3) 24(7) 24(7) (4) 13(5) 18(6) 19(7) 18(4) 17(5) 17(2) 18(6) 17(2) (4) 20(2) 18(2) 22(4) 26(4) 22(10) 23(1) 23(4) 26(8) (5) 24(4) 22(4) 23(6) 31(7) 25(8) 32(15) 27(6) 30(5) (5) 15(5) 19(5) 21(5) 27(4) 19(4) 19(2) 24(6) 25(7) (6) 10(3) 11(1) 13(3) 15(5) 12(3) 15(4) 16(3) 15(4) (6) 14(2) 16(5) 20(5) 20(6) 15(4) 17(2) 19(5) 18(2) (6) 13(2) 17(4) 18(5) 16(7) 15(5) 16(2) 17(4) 17(1) HAAP 29(6) 22(2) 26(8) 24(4) 25(5) TAULUKKO 13. Fosfaattifosforin pitoisuus (µg/l) ja osuus %:na (suluissa) kokonaisfosforista kesä-syyskuussa 2010 havaintopaikoissa 385 ja 395 Rauman edustalla. Havaintopaikka syvyys, m kesä heinä elo syys kesä heinä elo syys (11 %) 2 (7 %) 4 (18 %) 4 (19 %) <2 (6 %) 3 (15 %) 4 (18 %) 4 (24 %) yli 10 5 (25 %) 4 (14 %) 14 (50 %) 5 (24 %) 3 (15 %) 32 (50 %) 74 (76 %) 11 (42 %) TAULUKKO 14. Meriveden sisältämän typen pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksessa kesäsyyskuussa 2010 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Havaintopaikka Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo (20) (40) (20) (70) (30) (20) (60) (50) (20) (60) (60) (40) (30) (30) (20) HAAP (100)

37 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 37 (49) TAULUKKO 15. Tuotantokerroksen (kokoomanäyte) typpipitoisuudet (µg/l) Rauman merialueella kesä-syyskuussa v (keskiarvo, suluissa keskihajonta). Havaintopaikka (50) 280(10) 260(10) 260(50) 270(30) 250(30) 270(40) 280(20) 270(20) (20) 310(30) 290(10) 310(30) 350(30) 350(90) 310(70) 350(50) 320(40) (50) 260(20) 260(10) 270(40) 310(50) 260(30) 250(40) 290(10) 280(20) (80) 460(160) 310(10) 530(140) 420(70) 400(30) 440(250) 630(320) 450(70) (50) 260(20) 260(20) 270(40) 290(50) 260(60) 250(40) 310(80) 270(30) (30) 330(50) 300(30) 330(30) 320(30) 280(40) 290(40) 320(40) 300(20) (30) 410(110) 370(50) 480(80) 510(120) 390(80) 330(40) 500(180) 450(60) (50) 300(30) 320(30) 350(80) 380(60) 330(110) 290(30) 360(50) 330(50) (40) 280(20) 270(30) 280(40) 290(40) 290(70) 260(30) 280(30) 290(20) (50) 320(40) 280(10) 310(40) 330(30) 330(90) 300(40) 320(40) 350(60) (40) 350(40) 330(70) 360(50) 400(60) 300(50) 340(70) 350(30) 380(60) (30) 320(30) 290(20) 330(60) 360(40) 320(30) 300(20) 340(50) 340(40) (50) 250(20) 260(10) 240(40) 250(20) 230(60) 230(20) 280(50) 270(30) (30) 270(20) 280(20) 280(30) 290(50) 280(60) 270(40) 330(60) 300(30) (40) 260(20) 280(10) 270(40) 280(50) 260(50) 260(40) 290(40) 280(20) HAAP 420(70) 380(30) 370(30) 380(30) 440(100) TAULUKKO 16. Typen ja fosforin suhde tuotantokerroksessa kesä-syyskuun keskiarvona 2000-luvulla Rauman edustalla. Havainto- Typpi : Fosfori paikka

38 38 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) Kok.typpi (µg/l), koonta Kok.fosfori (µg/l), koonta Nurmes Nurmes Kylmä-Pihlava 350 Kylmä-Pihlava Rauma Rauma Hanhinen 320 Hanhinen Rihtniemi < < < Rihtniemi Karu (<12) Lievästi rehevä (12-23) Rehevä (24-80) 800-<1000 >1000 Erittäin rehevä (>80) 7,2 Klorofylli (µg/l), koonta Hygieeninen tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml) Nurmes 3,2 3,1 5,3 Nurmes ,7 5,5 8 Kylmä-Pihlava 5,7 Kylmä-Pihlava 7 3,0 5, ,5 2,5 4,5 5,2 Rauma 3, Rauma Hanhinen 3,6 Hanhinen 3 2,1 Rihtniemi Karu (<2) Lievästi rehevä (2-5) Rehevä (5-25) 4 Rihtniemi Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Tyydyttävä (50-99) Erittäin rehevä (>25) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 9. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia kesäkaudelta 2010 (kesäsyyskuun keskiarvoja, hygieeninen tila kesä-elokuun keskiarvona).

39 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 39 (49) kokp µg/l , talvi kok.p kok.n kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l kokp µg/l , talvi kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l kokp µg/l , talvi kokn µg/l kokp µg/l , kesä kokn µg/l KUVA 10. Rauman merialueella pintavedestä (0 10 m) mitatut kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) lopputalvella ja kesällä (kesä-elokuu) havaintopisteillä 385, 395 ja 435 vuosina

40 40 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) TAULUKKO 17. Meriveden sisältämän klorofylli a:n pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesällä 2010 Rauman merialueella (suluissa keskihajonta). Tutkimuspiste Kesäkuu ( ) Heinäkuu ( ) Elokuu ( ) Syyskuu ( ) Keskiarvo 330 1,9 1,6 2,7 2,1(0,57) 335 2,9 2,9 5,5 3,1 3,6(1,3) 340 1,7 1,6 3,6 3,1 2,5(1,0) 350 6,7 6,0 5,2 2,8 5,2(1,7) 360 2,0 1,4 3,7 3,0 2,5(1,0) 365 2,8 3,9 3,4 3,7 3,5(0,48) 380 3,5 9,1 6,7 4,3 5,9(2,5) 385 2,7 6,9 4,8 3,6 4,5(1,8) 395 2,8 2,5 3,6 3,0(0,57) 405 2,8 8,5 5,7(4,0) 421 3,5 4,1 8,9 5,5(3,0) 430 2,7 5,7 6,9 5,9 5,3(1,8) 435 2,6 1,6 4,2 2,4 2,7(1,1) 440 2,3 2,8 3,9 3,3 3,1(0,68) 441 2,6 2,4 4,5 3,3 3,2(0,95) HAAP 2,5 10 8,1 8,1 7,2(3,2) TAULUKKO 18. Meriveden sisältämän klorofylli a:n pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesinä (kesä-syyskuu) Rauman merialueella, suluissa keskihajonta. Havainto paikka 330 1,7(0,3) 1,8(1,3) 1,3(0,4) 1,2(0,7) 1,5(0,1) 1,6(0,6) 1,4(0,3) 1,0(0,5) 2,1(0,57) 335 3,1(0,3) 2,5(1,2) 2,1(0,5) 2,6(1,0) 2,7(0,5) 2,3(0,3) 3,0(1,1) 3,0(0,6) 3,6(1,3) 340 1,9(0,6) 1,7(1,1) 1,9(0,6) 1,8(1,3) 2,0(0,6) 1,5(0,9) 1,6(0,4) 1,8(1,4) 2,5(1,0) (10) 6,0(5,3) 4,3(2,6) 17(12) 4,5(1,1) 2,6(0,5) 3,9(1,7) 4,8(1,3) 5,2(1,7) 360 1,9(0,6) 1,4(0,9) 2,0(0,5) 1,7(1,0) 1,6(0,9) 1,7(0,7) 1,6(0,4) 1,7(1,2) 2,5(1,0) 365 2,8(0,9) 2,0(0,8) 2,1(0,4) 2,9(1,2) 2,8(1,2) 1,8(0,6) 1,9(0,2) 2,3(1,8) 3,5(0,48) 380 8,1(4,7) 7,3(5,9) 5,8(4,3) 18(20) 4,9(2,5) 5,7(5,0) 3,4(1,6) 5,3(2,8) 5,9(2,5) 385 3,9(0,7) 2,6(1,4) 2,4(0,5) 4,2(1,9) 3,7(1,4) 2,8(1,0) 2,2(1,7) 2,9(1,4) 4,5(1,8) 395 2,3(0,6) 1,9(0,1) 1,8(0,8) 2,3(0,9) 1,6(0,9) 1,9(1,1) 1,7(0,1) 1,3(0,2) 3,0(0,57) 405 4,6(1,5) 4,2(0,8) 2,6(0,6) 3,8(0,3) 4,0(0,4) 4,4(3,5) 2,8(0,8) 2,6(0,8) 5,7(4,0) 421 4,6(1,1) 3,8(2,3) 3,2(1,4) 3,2(1,3) 6,0(3,7) 3,1(1,1) 3,1(1,2) 2,8(1,4) 5,5(3,0) 430 4,3(1,0) 2,5(1,0) 2,4(0,9) 3,5(1,5) 3,0(1,0) 2,4(1,1) 2,1(0,2) 2,4(1,2) 5,3(1,8) 435 2,0(0,8) 1,3(0,9) 2,4(0,8) 1,5(0,7) 1,6(0,8) 1,7(1,3) 1,8(0,6) 1,7(1,1) 2,7(1,1) 440 2,5(1,1) 1,5(0,4) 1,9(0,5) 2,5(0,8) 1,8(0,9) 1,8(0,8) 1,6(0,2) 1,8(1,0) 3,1(0,68) 441 2,5(0,8) 1,5(0,4) 2,1(0,6) 2,0(0,8) 1,7(0,8) 1,7(0,7) 1,6(0,3) 1,7(1,1) 3,2(0,95) HAAP 5,3(3,9) 5,5(1,3) 4,7(1,8) 3,9(1,4) 7,2(3,2)

41 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 41 (49) Hygieeninen tila Rauman merialueen hygieenistä tilaa ja veden uintikelpoisuutta on seurattu suolistoperäistä saastumista ilmentävien enterokokkien, lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien avulla (taulukko 7). E. coli -bakteerimääritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Veden hygieeninen tila E. coli -bakteerimäärien perusteella oli kesä- ja elokuun keskiarvona lähes koko merialueella erinomainen (taulukko 7, kuva 9). Satamalahdessa hygieeninen tila kesän keskiarvona oli tyydyttävä ja jätevesien purkupaikan tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella hyvä. Satamalahden keskimääräinen hygieeninen tila oli aivan hyvän ja tyydyttävän rajoilla. Merialueen hygieeninen tila oli parempi kuin vuotta aiemmin, jolloin Järviluodon luoteispuolella tila jäi välttäväksi Loppusyksy ( ) Lämpötila ja happitalous Syyskuu oli sateinen ja hieman keskimääräistä lämpimämpi. Lokakuu oli puolestaan tavanomaista kuivempi ja lämpötilaltaan melko keskimääräinen. Meriveden lämpötila oli noin 8 10 ºC ja havaintopaikkojen vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Veden lämpötilat vesipatsaan keskiarvona olivat hieman kylmempiä (<1 C) kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot ( ). Merialueen happitilanne oli hyvä kaikilla havaintopaikoilla (kuva 11) ja vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja. Happipitoisuudet riittivät kaikkialla lohensukuisten kalojen viihtymiseen Näkösyvyys ja sameus Meriveden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Hanhisten-Valkeakarien tasalla 2,6 3,5 metriä ja Rauman lähivesissä pääosin 1,2 2,8 metriä. Pienin näkösyvyys oli aallonmurtajan sisäpuolella ja suurin Rounakareilla. Kylmäpihlajalle ei päästy. Haapasaarenveden näkösyvyys oli 1,9 metriä. Näkösyvyydet olivat pääosalla havaintopaikoista selvästi pienempiä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana, tosin tuulinen ja sateinen sää todennäköisesti heikensi näkösyvyyshavaintoja. Meriveden sameusarvot vaihtelivat välillä 1,3 7,0 FNU ja kiintoainepitoisuudet <2 12 mg/l. Pääosalla merialueesta arvot ja pitoisuudet olivat pieniä. Sameusarvot olivat suurimmat jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella veden pintakerroksessa, missä myös kiintoainepitoisuudet olivat koholla. Suurin kiintoainepitoisuus oli Kompinlahden pohjan läheisessä vesikerroksessa. Myös Kortelanlahdella ja Valkeakarin väylän pohjoisemmalla pisteellä (441) kiintoainepitoisuudet olivat muuta merialuetta suurempia. Näillä havaintopaikoilla oli myös kenttähavaintojen mukaan havaittavissa kiintoainesta. Sameusarvot vesipatsaan keskiarvona olivat Rauman lähivesissä ja Valkeakarin väylän havaintopaikalla 441 selvästi (keskimäärin 55 %) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempia. Muualla merialueella sameusarvot olivat melko tavanomaisella tasolla. Näytteenottoajankohtina oli hyvin tuulista ja sateista ja vesi oli täyskierrossa, mikä oli todennäköisesti sekoittanut pohja-aineksia yläpuolisiin vesimassoihin Kasviravinteet Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat tutkituilla paikoilla välillä µg/l. Selvästi suurimmat pitoisuudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella (350) ja satamalahdessa (380) ja pienin Rounakareilla (395). Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa fosforipitoisuudet olivat selvästi suurimmat veden pintakerroksessa. Muilla havaintopaikoilla syvyyssuuntaiset fosforipitoisuuserot olivat pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä 7 13 µg/l (Haapasaarenvedellä 4 µg/l). Eniten fosfaattifosforia oli aallonmurtajan sisäpuolisella alueella ja Järviluodon luoteispuolella (385). Meriveden fosforipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat tutkituilla paikoilla samalla tasolla tai hieman (noin 10 %) suurempia kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet tutkituilla havaintopaikoilla vaihtelivat välillä µg/l. Selvästi suurimmat typpipitoi-

42 42 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) suudet olivat aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa, joissa pintakerroksen typpipitoisuudet olivat noin % suurempia kuin esim. Järviluodon luoteispuolella, Hansklopeilla ja Rounakareilla keskimäärin. Aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa typpipitoisuudet olivat selvästi suurimmat veden pintakerroksissa. Muilla havaintopaikoilla syvyyssuuntaisia pitoisuuseroja ei juuri ollut. Typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat tavanomaisella tasolla. Biologisesti käyttökelpoista ammonium- ja nitraatti/nitriittityppeä oli tutkituista paikoista selvästi eniten aallonmurtajan sisäpuolella Hygieeninen tila Lokakuun tutkimuskerralla tutkittiin sekä enterokokkien että lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien ja E. coli -bakteerien määriä. E. coli -bakteerimääritystä pidetään tällä hetkellä parhaana veden ulosteperäisen saastutuksen osoittajana. Enterokokkien määrät vaihtelivat välillä 0 10 kpl/100 ml, lämpökestoisten kolien määrät välillä kpl/100 ml ja E. coli -bakteerien määrät välillä 0 45 kpl/100 ml (kuva 11). Veden hygieeninen tila oli E. coli- ja enterokokkibakteerien määrän perusteella koko merialueella erinomainen tai hyvä. Lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereja oli selvästi eniten (450 kpl/100 ml) aallonmurtajan sisäpuolella, muualla määrät olivat 0 17 kpl/100 ml. Kolimuotoisten bakteerien kohonneet määrät johtuivat todennäköisesti metsäteollisuuden biologisesti puhdistetuissa jätevesissä runsaana esiintyvästä Klebsiella -bakteerista, jota ei standardialustalla kasvatettuna voida erottaa kolibakteerien pesäkkeistä Jätevesien vaikutus Lokakuun tarkkailukerralla jätevesien vaikutus näkyi aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Vaikutus näkyi selvästi kohonneina fosfori- ja typpipitoisuuksina veden pintakerroksessa. Ammonium- ja nitraatti/nitriittitypen pitoisuudet olivat tutkituista paikoista selvästi suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella, jossa myös veden sameusarvo, kiintoainepitoisuus ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat kohonneet veden pintakerroksessa jätevesien vaikutuksesta. Happikyllästys (%) pohjan lähellä 94 Hygieeninen tila pinnassa (E.coli kpl/100 ml) Nurmes Nurmes <10 < Kylmä-Pihlava 93 Kylmä-Pihlava < Rauma <10 13 Rauma Hanhinen 95 Hanhinen 2 95 Rihtniemi Hyvä (80-110) Tyydyttävä (70-79) 0 Rihtniemi Erinomainen (<10) Hyvä (10-49) Välttävä (40-69) Tyydyttävä (50-99) Huono (0-39) Välttävä ( ) Huono (>1000) KUVA 11. Rauman merialueen tarkkailututkimuksen tuloksia lokakuussa 2010.

43 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 43 (49) 6. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA JA LAJISTO Kasviplanktonin biomassa ja lajisto tutkittiin heinä- ja elokuussa yhteensä yhdeksästä havaintopaikasta tuotantokerroksen patsasnäytteistä (liite 4). Planktonlevien kokonaisbiomassat olivat heinäkuussa mg/m 3 ja elokuussa mg/m 3 (kuva 12). Biomassat olivat sekä heinä- että elokuussa suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella (350). Varsinkin elokuussa biomassa oli aallonmurtajan sisäpuolella selvästi muita havaintopaikkoja suurempi. Heinäkuussa myös Järviluodon luoteispuolella (385) ja Kaskisissa (430) biomassat olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Suurimmalla osalla havaintopaikoista heinäkuiset biomassat olivat selvästi elokuuta suurempia. Pienen Hylkikarin (360) ja Rounakarin (395) alueilla biomassat olivat elokuussa hieman heinäkuuta suurempia. Tausta-alueella Kylmäpihlajalla (435) biomassoissa ei ollut eroja heinä- ja elokuun välillä. Biomassoja ei voi verrata aikaisempiin vuosiin, koska tutkimustapa vaihtui vuonna Rauman merialueella planktonlevien kokonaisbiomassa oli kaikilla havaintopaikoilla suurempi verrattuna Olkiluodon merialueeseen. Olkiluodon havaintopaikkojen kesäsyyskuun kokoomanäytteiden biomassa vaihteli välillä mg/m 3 (Turkki 2011a). Rauman tausta-alueella Kylmäpihlajalla sekä Rounakarin ja Hylkikarin alueilla kesäiset planktonbiomassat olivat pienempiä kuin Uudenkaupungin edustan tausta-alueella Putsaaren aukolla (heinä-elokuun keskiarvo 1000 mg/m 3 ). Aallonmurtajan sisäpuolella, Järviluodon luoteispuolella ja Kaskisissa biomassat olivat kuitenkin suurempia kuin Uudenkaupungin merialueella Sundinkarilla, jossa oli kesäkauden suurin biomassa (1 840 mg/m 3, Turkki 2011b). Eri näytteenottoajankohtien vuoksi vertailu on vain suuntaaantava. Heinäkuu Heinäkuussa Rounakaria (395), Kylmäpihlajaa (435) ja Pientä Ruohokaria (440) lukuun ottamatta vallitsevimpana leväryhmänä olivat panssarilevät (Dinophyta), ja niissä laji Heterocapsa triquetra, joka muodosti suurimmillaan Järviluodon luoteispuolella yli 70 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Panssarisiimalevät eli dinoflagellaatit aiheuttavat massaesiintymiä varsinkin keski- ja loppukesällä. Ko. levät aiheuttavat helposti veden samenemista suuren kasvupotentiaalinsa vuoksi ja hajoavan levämassan seurauksena hapen kulutus kasvaa. Osa panssarilevistä tuottaa myös myrkyllisiä yhdisteitä. Rounakareilla ja Kylmäpihlajalla valtaryhmänä olivat kultalevät (Chrysophyceae), ja niissä Chrysochromulina, Pseudopedinella ja Uroglena -lajit. Pienen Ruohokarin alueella (440) valtaryhmänä olivat sinilevät (Cyanophyceae) ja niissä rihmamainen ja kapea laji Pseudanabaena acicularis. Sinileviä esiintyi kaikilla havaintopaikoilla. Sinileväbiomassat vaihtelivat välillä mg/m 3 ja osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta 6 35 %. Sinilevien biomassa ja osuus oli selvästi suurin Pienen Ruohokarin (440) alueella. Pienimmät biomassat olivat havaintopaikoilla 360, 395 ja 435. Sinilevissä valtalajeina lähes kaikilla havaintopaikoilla olivat kapeat, rihmamaiset Oscillatoriales -lajit. Kylmäpihlajalla sinilevien valtalajina oli Aphanizomenon sp., joka on merialueella myrkyttömänä pidetty tikkumainen sinilevälaji. Pienen Ruohokarin alueella valtalajina sinilevissä oli Pseudanabaena acicularis. Isokokoista ja runsaana esiintyessään myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää esiintyi havaintopaikoilla 350 ja 385. Nodularian määrät (23 79 mg/m 3 ) ja osuudet (<1 3 %) olivat kuitenkin melko pieniä. Eniten sitä esiintyi jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella. Rehevyyttä suosivia silmäleviä (Euglenophyceae) esiintyi havaintopaikoilla 350, 385 ja 440. Silmälevien määrät (5 35 mg/m 3 ) ja osuudet (<1 1 %) olivat kuitenkin pieniä. Eniten niitä esiintyi jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella. Vuonna 2005

44 44 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) silmäleviä esiintyi poikkeuksellisista kuormitusoloista johtuen jätevesien purkupaikassa ja satamalahdessa selvästi tavanomaista enemmän, mg/m 3. Elokuu Elokuussa vallitsivat pääosin sinilevät ja nielulevät (Cryptophyceae, kuva 12). Nielulevät olivat vallitsevin ryhmä Kortelanlahden (335) ja Rounakarin (395) havaintopaikoilla, joissa valtalajina oli pienikokoinen ja yleinen murtovesilaji Plagioselmis prolonga. Järviluodon luoteispuolella (385) myös piilevät (Diatomophyceae) muodostivat merkittävän osan kokonaisbiomassoista, koska alueella tavattiin isokokoista yksittäin esiintyvää lajia, Coscinodiscus granii. Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella sinilevät muodostivat lähes 80 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Sinilevistä selvästi suurimman osuuden muodosti isokokoinen ja potentiaalisesti myrkyllinen Nodularia spumigena, joka esiintyi alueella myös heinäkuussa mutta elokuussa selvästi runsaampana. Sinileviä esiintyi kaikilla havaintopaikoilla ja niiden biomassat vaihtelivat välillä mg/m 3 ja osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta %. Sinilevien biomassa ja osuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella ja pienin Kortelanlahdella. Suurimmalla osalla havaintopaikoista ja varsinkin aallonmurtajan sisäpuolella, sinilevien biomassa oli noussut heinäkuuhun verrattuna. Kortelanlahdella, Hansklopeilla ja Pienen Ruohokarin alueella sinilevien biomassa oli laskenut. Aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta valtalajina sinilevissä oli Aphanizomenon sp. Aallonmurtajan sisäpuolella vallitsi Nodularia spumigena, jonka määrä oli mg/m 3 ja osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta 77 %. Nodulariaa esiintyi myös havaintopaikoilla 360, 385, 430, 435 ja 440, joissa sen määrä oli 2 93 mg/m 3 ja osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta <1 9 %. Aallonmurtajan sisäpuolen jälkeen seuraavaksi eniten sitä esiintyi Järviluodon luoteispuolella (93 mg/m 3, 9 %). Silmäleviä esiintyi lähes kaikilla havaintopaikoilla mutta määrät (5 37 mg/m 3 ) ja osuudet (<1 4 %) olivat pieniä. Eniten niitä esiintyi tausta-alueella Kylmäpihlajalla.

45 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 45 (49) 3500 Kasviplanktonin biomassa ja koostumus heinäkuussa sinilevät nielulevät panssarilevät kultalevät piilevät viherlevät muu kasviplankton siimaeliöt mg/m³ havaintopaikka Kasviplanktonin biomassa ja koostumus elokuussa sinilevät nielulevät panssarilevät kultalevät piilevät viherlevät muu kasviplankton siimaeliöt mg/m³ havaintopaikka KUVA 12. Kasviplanktonin biomassa (mg/m 3 ) ja sen koostumus Rauman merialueella heinäja elokuussa 2010 (tuotantokerroksen kokoomanäytteet).

46 46 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 7. TIIVISTELMÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vuonna 2010 tarkkailututkimuksia Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien vaikutuksista Rauman merialueen veden tilaan ja laatuun sekä vesiluontoon Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymän tutkimusohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailututkimus täyttää Rauman kaupungille, UPM-Kymmene Oyj Raumalle ja Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tehtaalle vesioikeuden lupapäätöksissä asetetut velvoitteet vesistötarkkailun osalta. Merialueen tilaan vaikuttavat tekijät Vuonna 2010 Rauman kaupungin jätevedet johdettiin pääosin (yli 98 %) metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn ja loput käsiteltiin kemiallisesti Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolla. Maanpäänniemen puhdistamon vesistökuormitus laski BOD 7 :n ja typen osalta selvästi ja fosforin osalta hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Fosforille ja kiintoaineelle on asetettu tavoitearvot ja ne saavutettiin. Yhteispuhdistamolta tullut jätevesikuormitus oli edellisvuotta pienempi. Fosforikuormitus oli lähes 20 % ja typpikuormitus 6 % pienempi kuin vuosina keskimäärin. 90-luvun loppupuoleen verrattuna, jolloin yhteispuhdistus ei vielä ollut käytössä, vuoden 2010 BOD 7 ja kiintoainekuormitus olivat noin % pienempiä. Typpikuormitus oli yli 20 % pienempi mutta fosforikuormitus 50 % suurempi 90-luvun loppupuolen keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Vuoden 2010 keskilämpötila oli yli asteen pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi ja sademäärä melko keskimääräinen. Heinäkuussa oli poikkeuksellisen helteistä kun taas joulu- ja tammikuussa tavallista selvästi kylmempää. Jäätalvi oli hieman keskimääräistä pidempi. Merivesi oli korkeimmillaan lokamarraskuun vaihteessa ja alimmillaan lokakuun alkupuolella ja tammikuun lopussa. Veden korkeuden kuukausikeskiarvot olivat koko vuoden keskiveden alapuolella. Veden tilan ja laadun tarkkailu Lopputalvi Koko merialueella, mukaan lukien jätevesien purkupaikan lähialue, oli happea riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Pitkään jatkuneesta jääpeitteisyydestä johtuen merialueen happitilanne oli hieman heikompi kuin edellisenä kymmenenä vuotena ( ) vastaavana aikana keskimäärin. Meriveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä. Aallonmurtajan sisäpuolta ja satamalahtea lukuun ottamatta kiintoainepitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kylmän talven ja vähäisten valumien vuoksi sameusarvot olivat aallonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta keskimäärin 50 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä. Aallonmurtajan sisäpuolella sen sijaan sameus oli lähes 70 % ajankohdan tavanomaista suurempi. Myös kenttähavaintojen perusteella vesi oli aallonmurtajan sisäpuolella ruskeaa ja roskaista. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat selvästi suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella ja myös satamalahden pitoisuus oli muuta sisäsaaristoa korkeampi. Pääosin ravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tai hieman pienempiä kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot. Jätevesien purkualueen tuntumassa fosforipitoisuus oli kuitenkin yli 60 % ja typpipitoisuus 14 % tavanomaista suurempi. Merialue oli hygieeniseltä laadultaan E. coli - bakteerien määrän perusteella koko tutkimusalueella erinomaista. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät olivat pieniä. Jätevesien purkupaikan läheisyydessä ja satamalahdessa havaittiin runsaasti kolimuotoisia bakteereita, jotka johtuvat todennäköisesti metsäteollisuuden jätevesissä runsaana esiintyvästä Klebsiella-bakteerista. Avovesikausi Merialueen happitilanne oli kesäkuussa hyvä ja vastasi ajankohdan keskimääräistä. Heinäkuussa happitilanne kuitenkin heikkeni ja oli selvästi tavanomaista heikompi. Heikoin pohjan läheinen happitilanne oli Rounakarin, Kompinlahden ja Valkeakarin havaintopai-

47 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 47 (49) koilla. Elokuussa happitilanne koheni ja oli suurimmalla osalla merialueesta hyvä tai tyydyttävä ja lähes samalla tasolla kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot. Syyskuussa happitilanne parani edelleen vaikka oli edelleen tavanomaista heikompi. Kesän helteisyys, vesipatsaan selvä lämpökerrostuminen ja korkea levätuotanto heikensivät pohjan happiolosuhteita. Lokakuussa happitilanne oli palautunut hyväksi eikä poikennut tavanomaisesta. Näkösyvyydet kesäkauden keskiarvona olivat pääosin samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina keskimäärin. Sameusarvot olivat varsinkin satamalahdessa, aallonmurtajan sisäpuolella ja Kortelanlahdessa selvästi (35 60 %) tavanomaista pienempiä. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat suurimmalla osalla havaintopaikoista suurimmillaan elokuussa. Koko kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona pitoisuudet olivat selvästi suurimmat satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat pääosalla merialueesta tavanomaisella tasolla lukuun ottamatta satamalahtea, jossa fosforipitoisuus oli 20 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi ja aallonmurtajan sisäpuolta, jossa typpipitoisuus oli yli 10 % tavanomaista pienempi. Kesäkauden keskimääräinen typpipitoisuus oli aallonmurtajan sisäpuolella (350) yli 30 % pienempi ja satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella % pienempi kuin 2000-luvun alussa (vuodet 2000 ja 2001) ennen jätevesien yhteiskäsittelyn alkamista. Fosforipitoisuudet ko. alueilla olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2000 ja 2001 keskimäärin satamalahtea lukuun ottamatta, jossa vuoden 2010 keskimääräinen pitoisuus oli noin 20 % suurempi. Lokakuussa sameusarvot olivat Rauman lähivesissä ja Valkeakarin väylällä selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Tutkimusajankohtana oli hyvin tuulista ja sateista, mikä sekoitti vesimassoja. Meriveden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat kuitenkin melko tavanomaisella tasolla. Kasviplanktontuotanto, biomassa ja lajisto Myös klorofyllipitoisuudet olivat pääosin suurimmillaan elokuun tarkkailukerralla. Satamalahdessa, Järviluodon luoteispuolella, Hansklopeilla ja Haapasaarenvedellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinäkuussa ja aallonmurtajan sisäpuolella jo kesäkuussa. Keskimääräiset pitoisuudet olivat suurimmat satamalahdessa, Syväraumanlahdessa, Kaskisissa ja aallonmurtajan sisäpuolella. Kesän keskiarvona klorofyllipitoisuudet olivat noin 50 % pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Poikkeuksena olivat satamalahti ja aallonmurtajan sisäpuolinen alue, jossa klorofyllipitoisuudet olivat noin 20 % pitkäaikaiskeskiarvoja pienempiä. Kulunut kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen, mikä edesauttoi kasviplanktontuotannon kasvua. Planktonlevien kokonaisbiomassat olivat sekä heinä- että elokuussa suurimmat aallonmurtajan sisäpuolella. Varsinkin elokuussa biomassa oli aallonmurtajan sisäpuolella selvästi muita havaintopaikkoja suurempi. Heinäkuussa myös Järviluodon luoteispuolella ja Kaskisissa biomassat olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Suurimmalla osalla havaintopaikoista heinäkuiset biomassat olivat elokuuta suurempia. Heinäkuussa lähes kaikilla havaintopaikoilla vallitsevimpana leväryhmänä olivat panssarilevät (Dinophyta), ja niissä laji Heterocapsa triquetra, joka muodosti suurimmillaan Järviluodon luoteispuolella yli 70 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Sinileviä (Cyanophyceae) esiintyi kaikilla havaintopaikoilla ja niiden biomassat vaihtelivat välillä mg/m 3. Sinilevien biomassa ja osuus oli selvästi suurin Pienen Ruohokarin alueella. Sinilevissä valtalajeina lähes kaikilla havaintopaikoilla olivat kapeat, rihmamaiset Oscillatoriales -lajit. Isokokoista ja runsaana esiintyessään myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää esiintyi havaintopaikoilla 350 ja 385 mutta määrät ja osuudet olivat melko pieniä. Elokuussa vallitsivat pääosin sinilevät ja nielulevät (Cryptophyceae). Sinilevien biomassa oli noussut heinäkuuhun verrattuna useimmilla havaintopaikoilla. Sinileviä esiintyi kaikilla havaintopaikoilla ja niiden biomassat olivat mg/m 3. Sinilevien biomassa ja osuus oli selvästi suurin aallonmurtajan sisäpuolella ja pienin Kortelanlahdella. Aal-

48 48 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) lonmurtajan sisäpuolta lukuun ottamatta valtalajina sinilevissä oli Aphanizomenon sp. Aallonmurtajan sisäpuolella vallitsi Nodularia spumigena, jonka osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta oli lähes 80 %. Nodulariaa esiintyi myös havaintopaikoilla 360, 385, 430, 435 ja 440, joissa sen määrät olivat kuitenkin melko pieniä. Toiseksi eniten Nodulariaa esiintyi Järviluodon luoteispuolella. Veden rehevyystaso ja käyttökelpoisuus Kesän keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella satamalahden, Syväraumanlahden, Kaskisten ja aallonmurtajan sisäpuolen alueet sekä Haapasaarenvesi olivat luokiteltavissa reheviksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Fosforipitoisuuden perusteella Rauman lähivedet Hansklopeille saakka ja Haapasaarenvesi (HAAP) oli luokiteltavissa reheväksi ja muu merialue lievästi reheväksi. Veden hygieeninen tila E. coli -bakteerimäärien perusteella oli kesä- ja elokuun keskiarvona lähes koko merialueella erinomainen. Jätevesien purkupaikan tuntumassa aallonmurtajan sisäpuolella hygieeninen tila kesän keskiarvona oli hyvä ja satamalahdessa tyydyttävä, tosin aivan hyvän ja tyydyttävän rajoilla. Merialueen hygieeninen tila oli parempi kuin vuotta aiemmin, jolloin Järviluodon luoteispuolella tila jäi välttäväksi. Lokakuussa hygieeninen tila oli koko merialueella erinomainen tai hyvä. Pääosa merialueesta soveltui hyvin virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Ympäristöhallinnon aiemmin käyttämän yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosfori-, klorofylli- ja E. coli -bakteerimäärien mukaan aallonmurtajan sisäpuoli ja satamalahti olivat luokiteltavissa välttäviksi (kuva 13). Järviluodon luoteispuoli, Kortelan-, Kompin- ja Syväraumanlahti sekä Kaskisen edusta ja Haapasaarenvesi kuuluivat tyydyttävään luokkaan ja muu merialue hyvään käyttökelpoisuusluokkaan. Käyttökelpoisuus oli hieman parempi kuin vuotta aiemmin, jolloin myös Järviluodon luoteispuoli luokiteltiin välttäväksi. Jätevesien vaikutus näkyi kaikilla tarkkailukerroilla aallonmurtajan sisäpuolella ja useimmiten myös satamalahdessa kohonneina typpi- ja fosforipitoisuuksina sekä ajoittain myös kohonneina epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksina. Lopputalvella ja lokakuussa vaikutus näkyi myös suurempina sameusarvoina ja kiintoainepitoisuuksina. Heinäkuussa jätevesien vaikutus ulottui Järviluodon luoteispuolelle ja mahdollisesti näkyi myös Kaskisten ja Syväraumanlahden alueella. Elokuussa ja lokakuussa jätevesien vaikutus näkyi myös hieman heikentyneenä hygieenisenä tilana ja kesäkuussa kohonneena levätuotantona aallonmurtajan sisäpuolella. Yleinen käyttökelpoisuus 2010 Kylmä-Pihlava Rihtniemi Nurmes Hanhinen Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Rauma KUVA 13. Rauman merialueen yleinen käyttökelpoisuus vuonna Käyttökelpoisuusluokitus on ympäristöhallinnon aiemmin käyttämä luokitusmenetelmä. Luokitus on tehty tuotantokerroksen fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien sekä pintakerroksen E. coli -bakteerien määrän perusteella. Luokka on määräytynyt heikoimman suureen mukaan. Turussa 29. elokuuta 2011 Hanna Turkki biologi

49 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 49 (49) 8. KIRJALLISUUS Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus Jumppanen, K Selvitys typpikuormituksen vesistövaikutuksista Rauman edustan merialueella. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Tutkimusselosteita 139 (1998). Kirkkala, T Jätevesien typenpoiston vaikutukset Rauman merialueen tilaan. Yhteenveto tehostetusta seurannasta Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Tutkimusseloste 263. Turku. Lepistö, L. ym Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Vesitalous 1/2006 s Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, J., Kivinen, J. & Leppänen, L Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B 10: Turkki, H. 2011a. Olkiluodon lähivesien fysikaalis-kemiallinen ja biologinen tarkkailututkimus. Vuosiraportti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Raportti nro Turkki, H. 2011b. Uudenkaupungin merialueen kuormitus ja tila vuonna Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Raportti nro Vatka, S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien yhteiskäsittely. Esitelmä valtakunnallisilla jätteen hyötykäyttöpäivillä

50

51

52

53 Rauman merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikat Havaintopaikka Koordinaatit Kok.syvyys, m 322 Kaijankari lä Kiuvaskari Santakari Hanhinen Aallonmurtajan sisäp Pieni Hylkik Hanskloppi Satamalahti Järvil. luot Rounakari Ulkopetäj. it Kauranen et Kaskinen Kylmäpihl. lä Pieni Ruohok Valkiakari koill HAAP Haapasaarenvesi

54 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Fe Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 322 Kaijankari lä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 15 cm; Jää 45 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. N; 1-0,2 9,7 69 0,8 < ,0 7, <2 6 0,1 10,7 76 1,0 < ,0 7, RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 10 cm; Jää 60 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. N; 1-0,2 12,3 87 0,7 < ,9 7, ,2 11,8 84 0,7 < ,0 7, RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 25 cm; Jää 30 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 0.5-0,2 10,5 74 0, ,9 7, ,1 10,6 75 0,6 < ,8 7, ,0 12,2 87 0, ,9 7,8 5 0,1 12,1 87 0, ,1 7, ,1 10,8 77 0,8 < ,0 7, RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 15 cm; Jää 25 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. N; 1-0,2 12,8 91 1,0 < ,9 7, <10 <10 5-0,2 12,9 91 0, ,0 7,8 7, ,1 12,4 88 0,7 < ,0 7, RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JS,HT; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 2,4 11,0 83 3,8 4, ,1 7, ,7 11,7 85 7, ,7 7, RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Ei näytteitä! RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Näytt.ottaja JS,HT; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,0 12,4 88 1,6 < ,8 7, ,1 12,1 86 1, ,8 7,7 5-0,1 12,6 89 1, ,8 7, ,1 12,3 88 1,1 < ,9 7, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

55 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Fe Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS,HT; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,4 11,5 82 2,2 2, ,5 7, ,2 11,5 82 2, ,5 7, ,0 12,1 86 3, ,8 7, ,1 12,2 87 1,9 < ,8 7, RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS,HT; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,2 10,8 77 1,8 < ,8 7, ,1 12,7 90 1, ,9 7, ,1 12,7 90 1,8 < ,8 7, ,2 12,8 91 1,1 < ,9 7, ,1 11,9 85 0,8 < ,9 7, < RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 10 cm; Jää 50 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. N; 0.5-0,2 13,1 93 0, ,8 7,7 1-0,2 13,1 93 0,5 < ,8 7, <50 2-0,2 13,1 92 0, ,8 7,7 5-0,2 13,0 92 0,5 < ,8 7, < ,1 12,3 87 0,7 < ,8 7,7 7, < ,3 11,7 84 0,8 < ,8 7, < RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Klo 13:00.; Näytt.ottaja JS; Ei näytteitä! RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 23 cm; Jää 45 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 0.5-0,2 11,3 80 0, ,9 7, ,2 11,1 79 0,8 < ,8 7, ,1 11,2 79 0, ,8 7,6 4 0,7 8,9 64 0,7 < ,9 7, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

56 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Fe Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 10 cm; Jää 40 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 0.5-0,2 12,8 90 0, ,8 7,7 E 1-0,2 12,9 91 0,6 < ,8 7, ,2 12,8 91 0, ,8 7,7 5-0,2 12,5 89 1, ,8 7, ,1 12,3 87 1,1 < ,8 7, RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Näytt.ottaja JS; Ei näytteitä! RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 10 cm; Jää 60 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. N; 1-0,2 13,4 95 0,6 < ,8 7,8 7, ,2 13,3 94 0, ,8 7,7 5-0,2 13,4 95 0, ,8 7,8 7, ,1 13,3 94 0,5 < ,8 7, ,2 12,1 86 1,0 < ,8 7, RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Klo 15:40; Näytt.ottaja JS; Ei näytteitä! RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 15 cm; Jää 50 cm; Klo 16:10; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -5 C; 1-0,3 12,3 87 0,6 < ,9 7, ,6 7,7 57 0,5 < ,1 7, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

57 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Ka GF/F Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe fotom. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 10,0 9,6 88 1,1 < ,5 7, ,1 11,0 99 1,2 < ,6 7,9 10 E ,1 11, ,3 < ,6 7, , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,5 10, ,5 2, ,5 7, ,7 10,4 97 1, ,6 7, ,5 10,2 94 2,4 4, ,6 7, , RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja KL, HPT; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,8 11, ,9 2, ,5 7, ,2 11, , ,6 7, ,8 11, ,9 < ,6 9, , , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,7 10, ,0 3, ,4 7, ,8 10,1 95 1,8 < ,5 7, < , RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; 1 10,0 11, ,9 < ,6 7, <2 < ,7 10,9 99 0, ,6 7, ,1 11, ,2 < ,6 8, ,3 11,2 99 1,4 3, ,7 7, , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,3 10, ,3 < ,6 7, < ,3 11, , ,6 7, ,7 10,5 95 3,2 2, ,6 7, <5 < ,8 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

58 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Ka GF/F Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe fotom. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,3 10,4 98 2,4 2, ,3 7, ,3 10,3 95 2, ,5 7, ,7 10,2 93 2,9 4, ,6 7, , RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 12,2 10, ,5 2, ,6 7, <5 <3 19 <2 <2 4 <2 5 10,4 10, ,8 2, ,6 7, ,9 10,9 99 1,8 2, ,6 7, < ,3 10,7 97 2,0 2, ,6 7, , RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,1 10, ,2 2, ,6 7, <5 <3 19 <2 < ,0 10,4 97 1,3 < ,6 7, <5 <3 18 <2 10 9,7 10,8 98 1,3 < ,6 7, < <2 12 9,0 11,0 98 1,3 < ,6 7, < , RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,9 10, ,8 < ,6 7, < ,4 10,3 95 2, ,6 7, ,6 8,9 81 5,5 6, ,6 7, , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,4 10, ,3 3, ,5 7, ,8 9,7 95 4,0 3, ,5 7, <5 < ,5 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

59 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Ka GF/F Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe fotom. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,9 10, ,4 < ,5 7, ,2 10, , ,6 7, ,0 10,7 98 2,0 < ,6 7, <5 <3 17 <2 2, RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,069 8,7 11, ,8 <2 < ,6 8, <3 11 < ,4 11, ,0 < ,6 8, <5 <3 12 <2 10 8,1 11, ,0 < ,6 8, <3 13 <2 15 7,0 11, ,2 2, ,7 7, <5 <3 15 < , RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 10,9 10,4 97 1,3 < ,6 7, < ,2 10,6 98 1, ,6 7, ,4 10,8 98 1,8 2, ,6 7, ,1 10,8 97 1,8 3, ,6 7, , RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 9,7 10,8 98 1,5 < ,6 7, < ,0 11, , ,6 7, ,4 10,9 97 1,3 2, ,6 7, ,0 11,2 93 1,5 2, ,7 7, , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,7 9,5 96 2,8 2, ,3 7, ,8 9,3 93 4,6 4, ,3 7, <5 <3 18 <2 2,5 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

60 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,6 9, , ,6 9, ,6 8 15,6 8, , , , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 14; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,7 9, , ,8 8, ,6 7 16,7 6, , , ,9 Kts. liite RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja KL, HPT; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,7 9, , ,2 9, , ,2 6, , , , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 22,0 9, , ,4 7, , < ,0 Kts. liite RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,4 9, , ,2 9, , ,7 8, , ,7 5, , , ,4 Kts. liite RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 9, , , ,8 10, , ,2 6,1 63 3, , ,1 300 <5 <3 18 <2 3,9 Kts. liite FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

61 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 22,5 9, , , ,2 6, , ,7 4,8 50 4, , ,0 460 <5 < , RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,7 9, , , <2 5 20,4 9, , ,7 7,4 79 3, , < ,9 5,7 58 4, ,6 320 < , ,9 Kts. liite RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9, ,6 290 <5 <3 18 <2 5 18,9 9, , ,2 8, ,6 290 <5 < ,1 3, , < , ,5 Kts. liite RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,3 9, , ,1 9, ,6 8 17,0 3, , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 23,1 8, , ,2 7, , ,9 420 < , RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,6 9, , , ,1 9, ,6 8 17,1 7,0 75 3, , , <2 5,7 Kts. liite FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

62 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 18,4 9, ,5 2,1 < ,6 8,1 7, <2 5 18,4 9, , ,6 8,1 7, <3 11 < ,2 10, , ,6 8,0 7,5 250 <5 <3 13 < ,4 9,1 86 0, ,7 7, < , ,6 Kts. liite RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,1 9,6 109 < , ,8 9, , ,3 8,7 92 < , ,0 5,5 56 3, , , ,8 Kts. liite RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja KL, HPT; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 9, , ,8 9, , ,6 8, , ,3 4, , , , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 30 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 23,7 9, ,3 5, ,5 8, ,2 8, ,5 7, ,5 8, < <2 10 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

63 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 400 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 8, ,8 < ,7 8, < ,5 8,3 91 0,8 < ,7 7,9 7, ,8 7,5 82 1,1 < ,7 7, , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,8 9, ,7 < ,6 8, <2 2 <2 5 19,0 7,9 88 1, ,7 7, ,3 7,1 78 1,5 2, ,7 7, ,5 Kts. liite RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 9, ,0 < ,7 8, <2 <2 5 18,3 9,1 99 1, ,7 8, ,1 7,2 77 1,2 < ,7 7, , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,4 8,2 93 2,0 2, ,5 7, ,5 7,6 86 3,0 3, ,6 7, ,2 Kts. liite RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:52; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 9, ,2 < ,7 8, <2 <2 <2 5 19,3 9, , ,7 8, ,4 7,9 85 0,9 2, ,8 7, ,2 6,6 69 1,3 < ,7 7, ,7 Kts. liite RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9, ,6 < ,7 8, < ,6 9, , ,7 8, ,6 7,3 79 1,4 2, ,7 7, < <2 3,4 Kts. liite FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

64 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 400 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 7,8 90 2,6 3, ,2 7, ,4 7,9 89 1, ,6 7, ,7 5,9 63 3,2 3, ,6 7, , RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9, ,2 < ,7 8, <3 22 <2 <2 <2 < ,5 9, ,0 < ,6 8, <3 18 < ,1 7,6 83 1,8 < ,6 7, ,3 6,8 73 1,7 < ,7 7, ,8 Kts. liite RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 8,8 98 1,1 2, ,7 8, <5 <3 21 <2 <2 <2 <2 < ,4 8,3 92 0,9 < ,7 7, ,6 7,6 83 0,3 < ,7 7, ,5 4,2 43 2,2 < ,7 7, ,6 Kts. liite RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,3 8, ,3 3, ,6 8, ,5 8,4 94 1, ,7 7, ,6 5,1 55 5,5 6, ,7 7, , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,6 8,3 96 2,6 3, ,7 7, ,7 6,2 70 3,2 5, ,6 7, < ,9 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

65 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 400 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Klorof. Fe Levä kvanl Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml µg/l µg/l RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 9, ,8 2, ,6 8, ,8 8, , ,6 8, ,0 7,9 88 1,9 3, ,6 7, < ,9 Kts. liite RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,85 18,7 9, ,0 <2 2, ,7 8, <3 18 <2 4,3 5 18,6 9,0 99 1,0 < ,7 8,0 7, < ,2 8,0 86 0,7 3, ,7 7,9 7, < ,5 7,9 80 0,7 < ,7 7,8 7, ,2 Kts. liite RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 8,5 95 1,0 < ,7 7, <2 2 <2 5 18,7 8,6 95 1, ,7 7, ,5 7,6 82 1,0 2, ,7 7, ,3 7,4 79 1,5 3, ,7 7, ,9 Kts. liite RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 8,7 97 0,9 < ,7 7, <2 2 <2 5 18,3 8,7 95 1, ,7 7, ,4 6,9 74 0,7 < ,7 7, ,2 7,4 79 0,9 < ,7 7, , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH, MA; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,2 8,5 99 2,8 5, ,6 8, ,2 8,6 99 2,8 4, ,6 8, <5 <3 28 <2 8,1 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

66 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 9, , ,3 9, , ,3 9, , RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,6 9, , ,6 9, ,8 7 12,8 7, , , , RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 9, , ,3 10, , ,0 8, , , , RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,0 7,7 79 < ,4 7, ,3 8,3 83 2, ,8 7, , RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 10, , ,3 10, , ,0 8, , ,6 8, , , , RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 9,8 97 < , ,4 9, , ,4 9,9 98 < , ,9 270 < ,7 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

67 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,9 8,3 84 3,1 3, ,2 7, ,2 8,6 87 2, ,4 7,7 5 13,4 7,8 77 2, ,7 7, ,0 7,6 74 3,4 5, ,8 7, , RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,7 9,1 90 < , ,6 8, , ,2 8,5 84 < ,8 270 < ,1 7,6 73 < , , , RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 9, ,8 260 < ,3 9, , ,0 9, ,8 240 < ,5 7, ,8 260 < , E RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,9 8, , ,5 7, ,7 8 13,4 6, , RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,4 9, , ,4 8, , < E FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

68 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Abs 750 nm Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/F Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Näyte /m C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml µg/l RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,1 8,9 90 < , ,9 8, ,7 8 13,6 9,4 94 < , ,9 330 < , RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 6,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,023 13,3 9,4 93 0,6 < ,9 7,9 5,0 270 < ,3 9,9 98 0, ,9 7,9 5,0 280 < ,2 9,9 98 0, ,9 7,9 5,0 260 < ,0 9,7 96 0, ,9 7,9 5,0 250 < , , RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,6 9,3 93 < , ,6 9, , ,5 9,1 90 < , ,4 8,1 77 < , , , RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja RM/MH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,7 9, , ,6 9, , ,5 9, , ,3 7, , , , RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS, HT; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,3 8,7 87 2,5 2, ,8 8, ,3 9,1 92 2,4 2, ,7 8, <5 <3 28 <2 8,1 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

69 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml RAUM / 330 Kiuvaskari Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,5 10,4 95 2,5 3, ,9 7, ,6 10,5 96 2,5 3, ,9 7, ,5 10,4 95 2,6 2, ,9 7, RAUM / 335 Santakari 335 (L 2) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,2 10,7 96 3,1 4, ,8 7, ,3 10,6 96 3, ,8 7, ,2 10,5 95 3,8 5, ,8 7, RAUM / 340 Hanhinen 340 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,7 10,4 95 1,8 < ,8 7, ,7 10,3 94 1, ,9 7, ,6 10,7 97 1,7 2, ,9 7, RAUM / 350 Aallonmurtajan sisäp.350 (L 1) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,5 9,7 87 7,0 8, ,7 7, ,5 10,2 92 2,8 3, ,6 7, RAUM / 360 Pieni Hylkik 360 (L 16) Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,7 10,5 96 1,3 < ,9 7, ,6 10,5 95 1, ,9 7,9 10 9,6 10,5 95 1,6 < ,9 7,9 13,5 9,6 10,4 95 1,6 < ,9 7, RAUM / 365 Hanskloppi 365 (L 9) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,7 10,4 95 1,8 2, ,8 7, <10 <10 5 9,7 10,4 95 1, ,8 7, ,7 10,4 95 2,6 3, ,8 7, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

70 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml RAUM / 380 Satamalahti 380 (L 5) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 9,7 9,9 90 2,5 2, ,4 7, ,5 10,2 92 3, ,7 7, ,6 10,3 94 3,8 4, ,7 7, RAUM / 385 Järvil luot 385 (L 10) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,3 10,5 95 3,2 3, ,8 7, ,4 10,6 96 2,9 3, ,8 7, ,3 10,6 95 3,7 3, ,8 7, ,3 10,5 95 3,5 3, ,8 7, RAUM / 395 Rounakari 395 (L 17) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,7 10,2 93 1,4 < ,8 7, ,7 10,5 95 1,4 < ,8 7, ,6 10,3 94 1,8 < ,8 7, ,5 10,4 95 1,3 < ,9 7, RAUM / 405 Ulkopetäj it 405 (L 192) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 9,1 10,4 94 1,9 2, ,7 7, <2 <2 5 9,1 10,2 92 2, ,7 7, ,1 10,3 93 2, ,7 7, RAUM / 421 Kauranen et 421 (L 4B) Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 8,3 10,7 94 2,6 2, ,7 7, ,3 10,7 94 2,4 3, ,7 7, RAUM / 430 Kaskinen 430 (L 6) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 8,9 10,6 95 3,0 3, ,8 7,9 15 E ,0 10,7 96 2, ,8 7,9 15 E ,9 10,7 96 2,5 2, ,8 7,9 E RAUM / 435 Kylmäpihl lä 435 (L 25) Näytt.ottaja JH, SaKo; Ei näytteitä! FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

71 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Rauman merialue (RAUM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C E.coli Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100 ml /100 ml RAUM / 440 Pieni Ruohok 440 (L 19) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,8 10,3 94 1,8 < ,7 7, <10 <10 5 9,8 10,3 94 1, ,8 7,9 10 9,8 10,2 93 1,7 2, ,8 7,9 14 9,8 10,3 94 1,8 < ,8 7, RAUM / 441 Valkiakari koill 441 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,7 10,3 94 3,2 4, ,9 7, <10 <10 5 9,7 10,3 94 3, ,9 7, ,7 10,2 93 3,0 4, ,9 7,9 14 9,7 10,1 93 3,1 5, ,9 7, RAUM / HAAP Haapasaarenvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JH, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 8,4 10,6 93 2,7 3, ,7 7,9 E ,4 10,6 94 2,7 3, ,7 7,9 E 24 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101

72 SAMPLE: 9905 PLACE: RAUM, 335 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 379 units in 100 Kenttiä at 788x 82 units in 50 Kenttiä at 500x 71 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: - Dinobryon sp 2 = D. faculiferum 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE ,19 119,30 9, CHRYSOPHYCEAE ,73 193,67 14, DIATOMOPHYCEAE ,23 16,76 1,26 7 CHLOROPHYTA ,95 113,12 8, PRASINOPHYCEAE ,28 86,68 6, CHLOROPHYCEAE ,67 26,44 1,99 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,59 39,63 2,99 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,60 135,03 10, MONADS AND FLAGELLATES ,58 122,84 9, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,02 12,19 0,92 Total counted: ,45 Total autotrophs: , ,24 96,74 Total heterotrophs: ,82 43,20 3,26 Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,01 1,56 0, CHROOCOCCALES ,22 0,35 0, CHROOCOCCALES ,89 2,91 0, CHROOCOCCALES ,22 0,90 0, CHROOCOCCALES ,45 3,26 0, CHROOCOCCALES ,45 5,83 0, MERISMOPEDIA SP ,89 0,14 0, ROMERIA SP ,22 0,45 0, SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 cf ,22 0,45 0, OSCILLATORIALES ,86 145,50 10, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,06 11,32 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,03 2,04 0, APHANIZOMENON SP ,04 7,53 0, CRYPTOMONADALES ,01 1,87 0, CRYPTOMONADALES ,68 9,99 0, CRYPTOMONADALES ,19 10,85 0, KATABLEPHARIS SP. HET ,22 20,58 1, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,81 76,69 5, DINOPHYCEAE ,37 54,22 4, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,01 18,82 1, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,85 332,66 25, CHRYSOCHROMULINA SP ,34 1,87 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,02 10,62 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,16 89,63 6, CHRYSOCHROMULINA SP ,67 17,18 1, APEDINELLA SP ,37 17,32 1, DINOBRYON SP ,22 6,84 0, PSEUDOPEDINELLA ELASTICA SKUJ ,56 127,04 9, PSEUDOPEDINELLA SP ,89 2,91 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,67 6,77 0, UROGLENA SP ,01 32,79 2, CHAETOCEROS SP ,22 0,24 0, CHAETOCEROS SP ,67 2,50 0, EUPODISCALES ,45 0,97 0, SKELETONEMA COSTATUM (GREV.) C ,89 13,05 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,22 0,21 0, PYRAMIMONAS SP ,47 29,15 2, PYRAMIMONAS SP ,01 41,22 3, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,57 16,10 1, DICTYOSPHAERIUM PULCHELLUM WO ,22 15,68 1, KOLIELLA LONGISETA HIND ,37 7,25 0, KOLIELLA SP ,45 2,01 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,45 0,28 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,19 1,21 0, CRASPEDOPHYCEAE ,57 7,77 0, CRASPEDOPHYCEAE ,02 31,86 2, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 1,74 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 6,59 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,56 1,94 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,46 12,60 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,01 1,56 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,57 10,55 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 4 HET ,22 2,22 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,22 0,28 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,56 8,02 0, MONAD AUTOTROPHIC ,90 2,71 0, MONAD AUTOTROPHIC ,34 2,91 0, MONAD AUTOTROPHIC ,79 6,66 0, MONAD AUTOTROPHIC ,35 33,83 2, MONAD AUTOTROPHIC ,12 31,23 2, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 2,99 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 9,20 0,69 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,56 182,25 13, CHROOCOCCALES ,58 15,86 1, OSCILLATORIALES ,86 145,50 10, NOSTOCALES ,12 20,89 1,58 4 CRYPTOPHYTA ,91 119,98 9,05 5 DINOPHYTA ,23 405,70 30,61 6 CHRYSOPHYTA ,15 329,74 24,88

73 SAMPLE: PLACE: RAUM, 350 N E DATE: DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 369 units in 100 Kenttiä at 788x 105 units in 50 Kenttiä at 500x 172 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,10 0,87 0, CHROOCOCCALES ,44 0,69 0, CHROOCOCCALES ,22 0,73 0, CHROOCOCCALES ,22 1,46 0, MERISMOPEDIA SP ,53 0,56 0, OSCILLATORIALES ,49 93,21 3, OSCILLATORIALES ,01 0,63 0, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,16 33,97 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,05 9,08 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,00 0,43 0, APHANIZOMENON SP ,05 10,04 0, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,07 79,41 2, CRYPTOMONADALES ,54 1,46 0, CRYPTOMONADALES ,42 9,16 0, CRYPTOMONADALES ,30 196,23 6, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,44 6,38 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,71 103,24 3, TELEAULAX SP ,55 15,19 0, DINOPHYCEAE ,66 98,07 3, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,01 14,12 0, HETEROCAPSA SP ,55 10,88 0, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S , ,04 56, CHRYSOCHROMULINA SP ,44 0,62 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,15 21,83 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,42 24,05 0, APEDINELLA SP ,44 20,89 0, PSEUDOPEDINELLA ELASTICA SKUJ ,44 36,30 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,22 0,73 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,44 4,51 0, UROGLENA SP ,64 43,72 1, BACILLARIALES ,22 2,50 0, CHAETOCEROS SP ,22 0,24 0, CHAETOCEROS SP ,66 2,50 0, CHAETOCEROS SP ,22 15,27 0, EUPODISCALES ,44 0,97 0, EUPODISCALES ,88 6,80 0, EUTREPTIELLA SP ,28 35,45 1, PACHYSPHAERA SP ,22 5,24 0, PYRAMIMONAS SP ,19 27,69 0, PYRAMIMONAS SP ,88 18,32 0, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,42 11,07 0, CHLOROPHYCEAE ,22 3,92 0, KOLIELLA SP ,22 1,01 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,10 0,69 0, MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K ,22 1,11 0, SCENEDESMUS ARMATUS CHOD ,22 5,90 0, CRASPEDOPHYCEAE ,75 8,26 0, CRASPEDOPHYCEAE ,76 14,16 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,44 0,35 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,32 3,96 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,44 0,56 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,32 6,87 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,66 11,76 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,19 3,30 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,51 16,48 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,32 1,67 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,88 4,58 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,22 3,92 0, MONAD AUTOTROPHIC ,98 1,87 0, MONAD AUTOTROPHIC ,88 1,94 0, MONAD AUTOTROPHIC ,10 4,16 0, MONAD AUTOTROPHIC ,53 36,09 1, MONAD AUTOTROPHIC ,54 43,72 1, MONAD AUTOTROPHIC ,44 36,30 1, MONAD HETEROTROPHIC 6 HET ,22 6,25 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,18 64,58 2,24 5 DINOPHYTA , ,10 60,91 6 CHRYSOPHYTA ,85 180,93 6, PRYMNESIOPHYCEAE ,02 46,50 1, CHRYSOPHYCEAE ,19 106,15 3, DIATOMOPHYCEAE ,64 28,28 0,98 7 CHLOROPHYTA ,97 110,41 3, EUGLENOPHYCEAE ,28 35,45 1, PRASINOPHYCEAE ,71 62,32 2, CHLOROPHYCEAE ,98 12,63 0,44 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,51 22,42 0,78 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,18 248,35 8, MONADS AND FLAGELLATES ,00 183,78 6, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,18 64,58 2,24 Total counted: ,95 Total autotrophs: , ,37 98,52 Total heterotrophs: ,78 42,58 1,48 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,36 231,07 8, CHROOCOCCALES ,51 4,30 0, OSCILLATORIALES ,50 93,84 3, NOSTOCALES ,34 132,93 4,62 4 CRYPTOPHYTA ,97 331,67 11,52

74 SAMPLE: 9893 PLACE: RAUM, 360 N E DATE: DEPTH: 0,00-10,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 419 units in 65 Kenttiä at 788x 90 units in 50 Kenttiä at 500x 337 units in 1 Pohja at 125x 7 73 PRASINOPHYCEAE ,66 15,79 2, CHLOROPHYCEAE ,86 1,46 0,20 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,44 49,22 6,71 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,26 170,24 23, MONADS AND FLAGELLATES ,03 87,90 11, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,23 82,34 11,22 Total counted: ,02 Total autotrophs: ,14 721,28 98,26 Total heterotrophs: ,86 12,74 1,74 COMMENT: - Dinobryon sp 2 = D. faculiferum Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,65 0,24 0, CHROOCOCCALES ,22 0,30 0, CHROOCOCCALES ,22 0,83 0, MERISMOPEDIA SP ,23 0,24 0, WORONICHINIA SP ,00 0,07 0, OSCILLATORIALES ,23 30,69 4, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,05 5,23 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,12 4,33 0, APHANIZOMENON SP ,26 24,49 3, CRYPTOMONADALES ,22 0,10 0, CRYPTOMONADALES ,15 3,84 0, CRYPTOMONADALES ,22 4,20 0, CRYPTOMONADALES ,93 26,04 3, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,80 17,70 2, GYMNODINIUM SP. 7 cf ,01 4,22 0, HETEROCAPSA SP ,35 3,26 0, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,67 229,53 31, CHRYSOCHROMULINA SP ,94 1,30 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,19 10,35 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,90 32,29 4, CHRYSOCHROMULINA SP ,65 7,93 1, APEDINELLA SP ,12 2,60 0, DINOBRYON SP. 1 cf ,22 0,75 0, DINOBRYON SP ,46 6,80 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,51 2,35 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,29 6,25 0, UROGLENA SP ,11 55,50 7, BACILLARIALES ,22 2,16 0, CHAETOCEROS SP ,08 1,92 0, CHAETOCEROS SP ,22 2,72 0, CHAETOCEROS SP ,23 7,60 1, CHAETOCEROS SUBTILIS CLEVE ,12 0,97 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN ,22 0,51 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,22 0,10 0, PYRAMIMONAS SP ,72 5,38 0, PYRAMIMONAS SP ,86 8,46 1, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,86 1,86 0, KOLIELLA SP ,65 1,39 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,22 0,06 0, CRASPEDOPHYCEAE ,59 2,69 0, CRASPEDOPHYCEAE ,85 44,92 6, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,01 1,61 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,86 0,32 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 4,56 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,22 1,03 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,22 9,21 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,51 0,90 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,31 10,57 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,43 3,62 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,11 2,64 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,02 4,26 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,72 4,23 0, MONAD AUTOTROPHIC ,86 0,38 0, MONAD AUTOTROPHIC ,08 1,12 0, MONAD AUTOTROPHIC ,51 2,69 0, MONAD AUTOTROPHIC ,80 13,53 1, MONAD AUTOTROPHIC ,15 28,83 3, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,23 82,34 11,22 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,98 66,43 9, CHROOCOCCALES ,31 1,68 0, OSCILLATORIALES ,23 30,69 4, NOSTOCALES ,44 34,06 4,64 4 CRYPTOPHYTA ,32 51,87 7,07 5 DINOPHYTA ,03 237,02 32,29 6 CHRYSOPHYTA ,45 141,99 19, PRYMNESIOPHYCEAE ,67 51,86 7, CHRYSOPHYCEAE ,71 74,25 10, DIATOMOPHYCEAE ,07 15,88 2,16 7 CHLOROPHYTA ,53 17,25 2,35

75 SAMPLE: 9909 PLACE: RAUM, 365 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 348 units in 100 Kenttiä at 788x 70 units in 50 Kenttiä at 500x 169 units in 1 Pohja at 125x 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,93 7,77 0,45 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,50 149,93 8, MONADS AND FLAGELLATES ,50 148,44 8, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,00 1,49 0,09 Total counted: ,99 Total autotrophs: , ,36 98,00 Total heterotrophs: ,87 34,63 2,00 COMMENT: - Dinobryon sp 2 = D. faculiferum Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,37 1,04 0, CHROOCOCCALES ,74 0,52 0, CHROOCOCCALES ,25 1,63 0, CHROOCOCCALES ,49 5,83 0, MERISMOPEDIA SP ,97 0,28 0, LIMNOTHRIX SP ,20 2,27 0, OSCILLATORIALES ,12 68,20 3, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,11 19,21 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,08 12,58 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,02 6,83 0, APHANIZOMENON SP ,18 32,62 1, CRYPTOMONADALES ,74 0,62 0, CRYPTOMONADALES ,97 6,66 0, CRYPTOMONAS SP ,02 65,04 3, CRYPTOMONAS SP ,25 26,16 1, KATABLEPHARIS SP. HET ,25 20,58 1, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,23 14,75 0, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,71 931,45 53, CHRYSOCHROMULINA SP ,97 2,50 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,14 14,75 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,52 120,24 6, DINOBRYON SP ,25 1,63 0, DINOBRYON SP ,41 11,34 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,74 2,19 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,97 18,04 1, UROGLENA SP ,88 102,02 5, CHAETOCEROS SP ,49 0,49 0, CHAETOCEROS SP ,72 5,83 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN cf ,20 0,92 0, EUPODISCALES ,25 0,49 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,25 0,21 0, PYRAMIMONAS SP ,98 5,83 0, PYRAMIMONAS SP ,97 36,64 2, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,70 11,07 0, DICTYOSPHAERIUM PULCHELLUM WO ,25 15,68 0, KOLIELLA SP ,72 7,04 0, OOCYSTIS SP ,49 4,09 0, CRASPEDOPHYCEAE ,93 7,77 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,49 0,35 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,21 5,93 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,74 0,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,14 28,63 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,25 11,14 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,95 2,08 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,20 8,57 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,98 1,11 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,49 2,29 0, MONAD AUTOTROPHIC ,97 1,67 0, MONAD AUTOTROPHIC ,74 1,46 0, MONAD AUTOTROPHIC ,25 0,83 0, MONAD AUTOTROPHIC ,95 27,07 1, MONAD AUTOTROPHIC ,25 3,19 0, MONAD AUTOTROPHIC ,25 6,25 0, MONAD AUTOTROPHIC ,41 28,89 1, MONAD AUTOTROPHIC ,25 18,15 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,00 1,49 0,09 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,53 151,01 8, CHROOCOCCALES ,81 9,30 0, OSCILLATORIALES ,32 70,47 4, NOSTOCALES ,39 71,24 4,11 4 CRYPTOPHYTA ,44 133,81 7,71 5 DINOPHYTA ,71 931,45 53,69 6 CHRYSOPHYTA ,53 280,43 16, PRYMNESIOPHYCEAE ,63 137,49 7, CHRYSOPHYCEAE ,24 135,22 7, DIATOMOPHYCEAE ,66 7,72 0,45 7 CHLOROPHYTA ,36 80,58 4, PRASINOPHYCEAE ,90 53,75 3, CHLOROPHYCEAE ,46 26,82 1,55

76 SAMPLE: PLACE: RAUM, 385 N E DATE: DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 326 units in 100 Kenttiä at 788x 99 units in 50 Kenttiä at 500x 202 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: - Dinobryon sp 2 = D. faculiferum 6 63 CHRYSOPHYCEAE ,15 59,44 2, DIATOMOPHYCEAE ,57 21,47 0,75 7 CHLOROPHYTA ,49 65,17 2, EUGLENOPHYCEAE ,20 5,06 0, PRASINOPHYCEAE ,83 57,92 2, CHLOROPHYCEAE ,46 2,19 0,08 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,34 25,47 0,89 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,00 179,45 6, MONADS AND FLAGELLATES ,00 176,39 6, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,00 3,07 0,11 Total counted: ,60 Total autotrophs: , ,03 98,19 Total heterotrophs: ,24 51,57 1,81 Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,73 0,52 0, CHROOCOCCALES ,49 0,69 0, MERISMOPEDIA SP ,12 0,73 0, MERISMOPEDIA SP ,24 0,38 0, OSCILLATORIALES ,27 70,47 2, OSCILLATORIALES ,01 0,42 0, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,18 33,10 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,12 17,82 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,03 4,70 0, APHANIZOMENON SP ,10 18,40 0, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,02 23,36 0, CRYPTOMONADALES ,73 0,62 0, CRYPTOMONADALES ,71 5,83 0, CRYPTOMONADALES ,49 6,52 0, CRYPTOMONADALES ,49 26,16 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,24 3,19 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,88 58,99 2, TELEAULAX SP ,24 6,11 0, DINOPHYCEAE 2 cf ,24 8,71 0, DINOPHYCEAE ,40 115,68 4, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S , ,51 72, CHRYSOCHROMULINA SP ,98 1,25 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,22 27,14 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,73 6,56 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,24 5,73 0, DINOBRYON SP ,24 6,84 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,24 0,73 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,49 4,51 0, UROGLENA SP ,17 47,37 1, ASTERIONELLA FORMOSA HASS ,01 1,70 0, BACILLARIALES ,20 5,70 0, CHAETOCEROS SP ,24 0,24 0, CHAETOCEROS SP ,46 5,00 0, CHAETOCEROS SP ,20 3,45 0, CHAETOCEROS SP ,20 4,89 0, EUPODISCALES ,24 0,49 0, EUTREPTIELLA SP ,20 5,06 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,49 0,42 0, PYRAMIMONAS SP ,41 20,40 0, PYRAMIMONAS SP ,71 32,06 1, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,22 5,03 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 cf ,98 0,56 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,24 0,31 0, PHACOTUS SP ,24 1,32 0, CRASPEDOPHYCEAE ,90 7,77 0, CRASPEDOPHYCEAE ,44 17,70 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,22 0,87 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,19 5,93 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,95 2,22 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,68 12,60 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,15 2,95 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,90 10,55 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,73 0,83 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,73 11,76 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 5 HET ,49 22,28 0, MONAD AUTOTROPHIC ,71 1,46 0, MONAD AUTOTROPHIC ,46 2,91 0, MONAD AUTOTROPHIC ,22 4,16 0, MONAD AUTOTROPHIC ,85 54,13 1, MONAD AUTOTROPHIC ,71 43,72 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,00 3,07 0,11 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,31 170,59 5, CHROOCOCCALES ,58 2,32 0, OSCILLATORIALES ,28 70,89 2, NOSTOCALES ,45 97,37 3,41 4 CRYPTOPHYTA ,78 107,43 3,76 5 DINOPHYTA , ,90 76,56 6 CHRYSOPHYTA ,88 121,59 4, PRYMNESIOPHYCEAE ,17 40,67 1,42

77 SAMPLE: 9888 PLACE: RAUM, 395 N E DATE: DEPTH: 0,00-8,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 387 units in 50 Kenttiä at 788x 131 units in 50 Kenttiä at 500x 405 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: - Dinobryon sp 2 = D. faculiferum - Amphiprora ornata = A. alata Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 APHANOTHECE SP ,23 1,64 0, CHROOCOCCALES ,45 0,21 0, CHROOCOCCALES ,23 0,21 0, CHROOCOCCALES ,23 0,44 0, MERISMOPEDIA SP ,91 0,08 0, MICROCYSTIS SP ,02 0,11 0, ROMERIA SP ,23 0,12 0, SNOWELLA SP ,23 1,75 0, OSCILLATORIALES ,40 46,38 6, PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA cf ,09 1,53 0, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,11 13,73 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,13 5,46 0, APHANIZOMENON SP ,13 14,70 2, CRYPTOMONADALES ,68 0,37 0, CRYPTOMONADALES ,04 4,50 0, CRYPTOMONADALES ,45 3,91 0, CRYPTOMONADALES ,09 3,25 0, CRYPTOMONAS SP ,09 6,51 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,23 1,92 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,18 24,78 3, TELEAULAX SP ,38 6,08 0, DINOPHYCEAE ,09 8,13 1, DINOPHYCEAE ,00 2,17 0, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,00 2,83 0, GYMNODINIUM SP. 7 cf ,01 5,28 0, HETEROCAPSA SP ,09 1,09 0, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,04 109,78 15, CHRYSOCHROMULINA SP ,45 0,37 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,72 19,82 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,45 60,34 8, CHRYSOCHROMULINA SP ,66 9,97 1, APEDINELLA SP ,23 6,27 0, DINOBRYON SP ,19 0,81 0, DINOBRYON SP ,57 10,20 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,23 0,44 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,59 9,47 1, UROGLENA SP ,59 63,40 8, AMPHIPRORA ORNATA BAIL ,00 2,04 0, BACILLARIALES ,23 4,12 0, BACILLARIALES ,00 0,54 0, CHAETOCEROS SP ,91 2,00 0, CHAETOCEROS SP ,09 1,47 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN ,41 4,14 0, CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW ,47 41,65 5, EUPODISCALES ,23 0,29 0, EUPODISCALES ,23 1,02 0, EUPODISCALES ,00 3,58 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,45 0,25 0, PYRAMIMONAS SP ,45 1,75 0, PYRAMIMONAS SP ,45 5,50 0, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,59 4,23 0, KOLIELLA LONGISETA HIND ,66 7,61 1, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,23 0,08 0, CRASPEDOPHYCEAE ,45 7,00 0, CRASPEDOPHYCEAE ,22 47,78 6, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,00 1,21 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,68 0,31 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,14 1,98 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 1,33 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 3,77 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,23 32,88 4, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,14 0,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,18 9,62 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,23 2,35 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,09 1,87 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,77 8,31 1, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,45 1,37 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 5 HET ,23 6,68 0, MONAD AUTOTROPHIC ,14 0,62 0, MONAD AUTOTROPHIC ,59 2,04 0, MONAD AUTOTROPHIC ,59 3,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,50 14,89 2, MONAD AUTOTROPHIC ,23 1,92 0, MONAD AUTOTROPHIC ,59 26,23 3, MONAD AUTOTROPHIC ,23 10,89 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,02 4,71 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 5,07 0,70 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,38 86,36 11, CHROOCOCCALES ,52 4,57 0, OSCILLATORIALES ,50 47,90 6, NOSTOCALES ,37 33,89 4,67 4 CRYPTOPHYTA ,15 51,32 7,07 5 DINOPHYTA ,24 129,27 17,82 6 CHRYSOPHYTA ,24 241,96 33, PRYMNESIOPHYCEAE ,28 90,51 12, CHRYSOPHYCEAE ,38 90,59 12, DIATOMOPHYCEAE ,57 60,86 8,39 7 CHLOROPHYTA ,84 19,42 2, PRASINOPHYCEAE ,95 11,72 1, CHLOROPHYCEAE ,89 7,70 1,06 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,68 55,99 7,72 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,47 141,18 19, MONADS AND FLAGELLATES ,44 131,40 18, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,03 9,78 1,35 Total counted: ,49 Total autotrophs: ,23 704,13 97,06 Total heterotrophs: ,77 21,36 2,94

78 SAMPLE: PLACE: RAUM, 430 N E DATE: DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 372 units in 101 Kenttiä at 788x 91 units in 50 Kenttiä at 500x 231 units in 1 Pohja at 125x 7 73 PRASINOPHYCEAE ,44 71,19 2, CHLOROPHYCEAE ,55 16,08 0,65 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,77 22,68 0,91 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,72 256,47 10, MONADS AND FLAGELLATES ,72 256,47 10,33 Total counted: ,69 Total autotrophs: , ,55 98,50 Total heterotrophs: ,88 37,14 1,50 Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,44 0,34 0, CHROOCOCCALES ,22 2,89 0, MERISMOPEDIA SP ,33 0,21 0, ROMERIA SP ,44 0,41 0, OSCILLATORIALES ,25 88,66 3, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,09 17,42 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,27 44,01 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,02 4,70 0, APHANIZOMENON SP ,12 22,59 0, CRYPTOMONADALES ,55 1,44 0, CRYPTOMONADALES ,11 11,54 0, CRYPTOMONADALES ,19 10,85 0, CRYPTOMONAS SP ,22 15,53 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,44 6,32 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,77 49,65 2, DINOPHYCEAE ,22 8,62 0, DINOPHYCEAE ,19 27,11 1, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S , ,25 61, CHRYSOCHROMULINA SP ,33 1,86 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,66 28,04 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,11 30,30 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,22 5,67 0, DINOBRYON SP. 1 cf ,22 1,61 0, PSEUDOPEDINELLA ELASTICA SKUJ ,44 35,94 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,22 0,72 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,44 4,47 0, UROGLENA SP ,55 155,13 6, CHAETOCEROS SP ,33 4,95 0, CHAETOCEROS SP ,56 4,06 0, PACHYSPHAERA SP ,22 5,19 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,67 0,62 0, PYRAMIMONAS SP ,11 33,19 1, PYRAMIMONAS SP ,33 27,21 1, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,11 4,98 0, CHLOROPHYCEAE ,22 3,88 0, DICTYOSPHAERIUM SP. 1 cf ,22 0,62 0, KOLIELLA SP ,89 3,99 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 cf ,55 0,96 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,22 0,31 0, MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K ,44 6,32 0, CRASPEDOPHYCEAE ,00 8,66 0, CRASPEDOPHYCEAE ,78 14,02 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,89 0,69 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,67 1,96 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,19 45,44 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,67 0,82 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,66 13,61 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,22 3,88 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,11 2,41 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,11 15,01 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,89 1,10 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,89 4,54 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,44 7,76 0, MONAD AUTOTROPHIC ,11 1,03 0, MONAD AUTOTROPHIC ,67 1,44 0, MONAD AUTOTROPHIC ,78 6,60 0, MONAD AUTOTROPHIC ,44 44,67 1, MONAD AUTOTROPHIC ,67 9,48 0, MONAD AUTOTROPHIC ,22 6,18 0, MONAD AUTOTROPHIC ,11 89,85 3,62 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,19 181,23 7, CHROOCOCCALES ,44 3,85 0, OSCILLATORIALES ,25 88,66 3, NOSTOCALES ,50 88,72 3,57 4 CRYPTOPHYTA ,29 95,34 3,84 5 DINOPHYTA , ,98 63,10 6 CHRYSOPHYTA ,09 272,74 10, PRYMNESIOPHYCEAE ,32 65,86 2, CHRYSOPHYCEAE ,88 197,87 7, DIATOMOPHYCEAE ,89 9,01 0,36 7 CHLOROPHYTA ,99 87,27 3,52

79 SAMPLE: 9883 PLACE: RAUM, 435 N E DATE: DEPTH: 0,00-10,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 411 units in 50 Kenttiä at 788x 49 units in 50 Kenttiä at 500x 481 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: Dinobryon sp 2 = D. faculiferum Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 6 CHRYSOPHYTA ,11 330,02 38, PRYMNESIOPHYCEAE ,03 85,39 9, CHRYSOPHYCEAE ,67 176,65 20, DIATOMOPHYCEAE ,42 67,98 7,96 7 CHLOROPHYTA ,27 42,32 4, PRASINOPHYCEAE ,96 35,48 4, CHLOROPHYCEAE ,32 6,84 0,80 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,60 24,08 2,82 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,47 222,07 25, MONADS AND FLAGELLATES ,47 218,85 25, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,01 3,22 0,38 Total counted: ,52 Total autotrophs: ,27 809,12 94,69 Total heterotrophs: ,73 45,40 5, CHROOCOCCALES ,40 0,62 0, ROMERIA SP ,23 0,12 0, SNOWELLA SP ,23 0,21 0, OSCILLATORIALES ,64 11,59 1, PSEUDANABAENA MUCICOLA (HUB.-P ,23 0,71 0, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,03 3,25 0, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,05 6,15 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,11 9,97 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,02 2,09 0, APHANIZOMENON SP ,30 33,16 3, CRYPTOMONADALES ,70 1,50 0, CRYPTOMONADALES ,23 1,96 0, CRYPTOMONADALES ,23 7,85 0, KATABLEPHARIS SP. HET ,70 37,04 4, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,63 12,39 1, TELEAULAX SP ,10 1,52 0, DINOPHYCEAE ,29 24,40 2, DINOPHYCEAE ,10 17,35 2, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,00 4,24 0, GYMNODINIUM SP. 7 cf ,01 9,49 1, HETEROCAPSA SP ,93 10,49 1, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,39 39,92 4, CHRYSOCHROMULINA SP ,70 0,56 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,55 29,73 3, CHRYSOCHROMULINA SP ,78 55,09 6, DINOBRYON SP ,58 10,20 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,93 1,75 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,40 8,12 0, SPINIFEROMONAS SP ,23 1,35 0, UROGLENA SP ,53 155,22 18, BACILLARIALES ,19 31,08 3, CHAETOCEROS SP ,23 0,15 0, CHAETOCEROS SP ,47 1,96 0, CHAETOCEROS SP ,10 1,04 0, CHAETOCEROS SUBTILIS CLEVE ,10 0,97 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN ,19 0,55 0, CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW ,39 22,45 2, EUPODISCALES ,23 0,29 0, EUPODISCALES ,23 1,02 0, EUPODISCALES ,00 6,47 0, SKELETONEMA COSTATUM (GREV.) C ,29 2,02 0, PYRAMIMONAS SP ,40 5,25 0, PYRAMIMONAS SP ,56 30,23 3, KOLIELLA LONGISETA HIND ,29 3,26 0, KOLIELLA SP ,10 0,25 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 cf ,23 0,08 0, OOCYSTIS SP ,47 2,46 0, PHACOTUS SP ,23 0,79 0, CRASPEDOPHYCEAE ,40 1,75 0, CRASPEDOPHYCEAE ,19 19,11 2, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,01 3,22 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,26 1,46 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,72 6,33 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,47 65,75 7, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,56 1,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,42 13,05 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,03 5,14 0, MONAD AUTOTROPHIC ,93 0,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,33 2,91 0, MONAD AUTOTROPHIC ,23 0,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,96 23,01 2, MONAD AUTOTROPHIC ,70 11,24 1, MONAD AUTOTROPHIC ,86 87,12 10, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 3,22 0,38 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,24 67,88 7, CHROOCOCCALES ,86 0,96 0, OSCILLATORIALES ,87 12,30 1, NOSTOCALES ,51 54,62 6,39 4 CRYPTOPHYTA ,59 62,25 7,29 5 DINOPHYTA ,72 105,90 12,39

80 SAMPLE: 9873 PLACE: RAUM, 440 N E DATE: DEPTH: 0,00-8,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,73 110,63 8, MONADS AND FLAGELLATES ,50 87,09 6, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,23 23,54 1,89 Total counted: ,00 Total autotrophs: , ,00100,00 Total heterotrophs: 0 0 0,00 0,00 0,00 BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 307 units in 102 Kenttiä at 788x 73 units in 50 Kenttiä at 500x 153 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: Dinobryon sp 2 = D. faculiferum Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,27 0,34 0, CHROOCOCCALES ,27 2,86 0, PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA cf ,97 264,86 21, ANABAENA SP. 'STRAIGHT' ,13 20,91 1, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,69 112,92 9, APHANIZOMENON SP ,28 43,92 3, CRYPTOMONADALES ,63 1,22 0, CRYPTOMONADALES ,27 0,82 0, CRYPTOMONADALES ,27 3,20 0, CRYPTOMONADALES ,27 5,14 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,27 34,70 2, TELEAULAX SP ,82 17,96 1, AMPHIDINIUM SP ,23 21,70 1, HETEROCAPSA SP ,27 4,29 0, HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S ,84 266,13 21, CHRYSOCHROMULINA SP ,09 1,22 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,87 42,22 3, CHRYSOCHROMULINA SP ,63 36,44 2, CHRYSOPHYCEAE ,27 6,12 0, DINOBRYON SP. 1 cf ,27 1,60 0, DINOBRYON SP ,27 6,70 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,09 2,86 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,27 2,21 0, UROGLENA SP ,08 92,88 7, CHAETOCEROS SP ,27 0,24 0, CHAETOCEROS SP ,27 0,82 0, CHAETOCEROS SP ,27 5,78 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN ,46 1,84 0, EUPODISCALES ,27 0,48 0, EUPODISCALES ,54 3,33 0, EUPODISCALES ,54 9,19 0, SKELETONEMA COSTATUM (GREV.) C ,27 2,65 0, EUTREPTIELLA SP ,23 5,06 0, PSEUDOSCOURFIELDIA MARINA (THR ,54 0,41 0, PYRAMIMONAS SP ,82 4,29 0, PYRAMIMONAS SP ,63 26,94 2, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,36 4,93 0, KOLIELLA LONGISETA HIND ,92 14,50 1, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,82 0,41 0, CRASPEDOPHYCEAE ,45 4,29 0, CRASPEDOPHYCEAE ,25 58,99 4, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,99 3,74 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,63 10,99 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,54 4,35 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,54 0,54 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,99 12,35 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,27 3,84 0, MONAD AUTOTROPHIC ,36 1,02 0, MONAD AUTOTROPHIC ,09 1,91 0, MONAD AUTOTROPHIC ,27 0,82 0, MONAD AUTOTROPHIC ,45 19,90 1, MONAD AUTOTROPHIC ,27 3,13 0, MONAD AUTOTROPHIC ,09 24,50 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,23 23,54 1,89 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,61 445,81 35, CHROOCOCCALES ,54 3,20 0, OSCILLATORIALES ,97 264,86 21, NOSTOCALES ,10 177,74 14,24 4 CRYPTOPHYTA ,53 63,04 5,05 5 DINOPHYTA ,34 292,11 23,41 6 CHRYSOPHYTA ,75 216,58 17, PRYMNESIOPHYCEAE ,59 79,88 6, CHRYSOPHYCEAE ,25 112,37 9, DIATOMOPHYCEAE ,91 24,33 1,95 7 CHLOROPHYTA ,32 56,55 4, EUGLENOPHYCEAE ,23 5,06 0, PRASINOPHYCEAE ,35 36,57 2, CHLOROPHYCEAE ,74 14,91 1,19 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,70 63,28 5,07

81 SAMPLE: PLACE: RAUM, 335 N E DATE: DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 421 units in 60 Kenttiä at 788x 1 units in 50 Kenttiä at 500x 214 units in 1 Pohja at 125x SAMPLE: PLACE: RAUM, 350 N E DATE: DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 321 units in 100 Kenttiä at 788x 4 units in 50 Kenttiä at 500x 784 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,42 0,35 0, CHROOCOCCALES ,55 4,34 0, CHROOCOCCALES ,18 2,89 0, MERISMOPEDIA SP ,40 4,74 0, ROMERIA SP ,95 1,39 0, SNOWELLA SP ,24 0,58 0, APHANIZOMENON SP ,27 82,39 8, CRYPTOMONADALES ,97 7,29 0, CRYPTOMONADALES ,42 8,33 0, CRYPTOMONADALES ,71 65,41 6, HEMISELMIS VIRESCENS DROOP ,47 1,74 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,00 457,19 46, TELEAULAX SP ,12 5,06 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,95 2,08 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,13 8,85 0, CHRYSOCHROMULINA SP. 7 cf ,24 9,54 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,47 2,43 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,47 7,52 0, EUPODISCALES ,24 0,81 0, EUPODISCALES ,95 11,34 1, PYRAMIMONAS SP ,89 19,43 1, PYRAMIMONAS SP ,24 7,63 0, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,81 55,35 5, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,18 1,16 0, KIRCHNERIELLA SP ,24 0,81 0, PHACOTUS SP ,71 6,59 0, CRASPEDOPHYCEAE ,71 2,43 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,02 20,07 2, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,18 1,45 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,18 5,49 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,24 10,47 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,31 6,48 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,18 9,54 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,13 9,89 1, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,55 28,63 2, MONAD AUTOTROPHIC ,89 2,78 0, MONAD AUTOTROPHIC ,31 11,34 1, MONAD AUTOTROPHIC ,89 11,10 1, MONAD AUTOTROPHIC ,97 78,94 8, MONAD AUTOTROPHIC ,24 10,41 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,00 1,49 0,15 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,00 96,68 9, CHROOCOCCALES ,73 14,29 1, NOSTOCALES ,27 82,39 8,36 4 CRYPTOPHYTA ,69 545,01 55,29 6 CHRYSOPHYTA ,44 42,57 4, PRYMNESIOPHYCEAE ,31 20,47 2, CHRYSOPHYCEAE ,95 9,95 1, DIATOMOPHYCEAE ,18 12,15 1,23 7 CHLOROPHYTA ,06 90,97 9, PRASINOPHYCEAE ,94 82,41 8, CHLOROPHYCEAE ,13 8,56 0,87 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,73 22,50 2,28 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,08 188,01 19, MONADS AND FLAGELLATES ,08 186,52 18, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,00 1,49 0,15 Total counted: ,75 Total autotrophs: ,30 927,16 94,06 Total heterotrophs: ,70 58,59 5,94 Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,60 0,07 0, CHROOCOCCALES ,90 0,52 0, MERISMOPEDIA SP ,23 0,83 0, ROMERIA SP ,51 1,04 0, ROMERIA SP ,60 0,90 0, APHANIZOMENON SP ,13 18,82 0, NODULARIA SPUMIGENA MERT , ,94 77, CRYPTOMONADALES ,85 7,50 0, CRYPTOMONADALES ,52 12,49 0, CRYPTOMONADALES ,25 10,85 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,25 2,65 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,25 100,29 4, DINOPHYCEAE ,25 7,22 0, HETEROCAPSA SP ,25 3,63 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,60 0,62 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,51 2,95 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,60 4,37 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,30 0,73 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,90 6,77 0, CHAETOCEROS SP ,30 0,83 0, EUPODISCALES ,11 3,40 0, EUPODISCALES ,30 1,70 0, EUPODISCALES ,01 11,21 0, PYRAMIMONAS SP ,31 16,03 0, PYRAMIMONAS SP ,60 9,16 0, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,84 26,16 1, KIRCHNERIELLA SP ,60 0,97 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,51 0,69 0, MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K ,30 1,11 0, CRASPEDOPHYCEAE ,21 1,94 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,13 61,56 2, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,90 0,52 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,71 5,93 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,51 1,39 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,71 10,31 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,30 0,17 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,81 3,96 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,92 14,89 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,21 15,68 0, MONAD AUTOTROPHIC ,52 3,12 0, MONAD AUTOTROPHIC ,64 15,55 0, MONAD AUTOTROPHIC ,11 5,83 0, MONAD AUTOTROPHIC ,82 36,09 1, MONAD AUTOTROPHIC ,30 3,19 0, MONAD AUTOTROPHIC ,81 37,48 1,80 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE , ,13 78, CHROOCOCCALES ,85 3,37 0, NOSTOCALES , ,76 78,31 4 CRYPTOPHYTA ,11 133,77 6,42 5 DINOPHYTA ,50 10,85 0,52 6 CHRYSOPHYTA ,64 32,58 1, PRYMNESIOPHYCEAE ,71 7,95 0, CHRYSOPHYCEAE ,21 7,50 0, DIATOMOPHYCEAE ,72 17,14 0,82 7 CHLOROPHYTA ,16 54,13 2, PRASINOPHYCEAE ,75 51,36 2, CHLOROPHYCEAE ,41 2,78 0,13 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,34 63,51 3,05 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,27 154,11 7, MONADS AND FLAGELLATES ,27 154,11 7,39 Total counted: ,08 Total autotrophs: , ,17 95,26 Total heterotrophs: ,62 98,91 4,74

82 SAMPLE: PLACE: RAUM, 360 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 275 units in 100 Kenttiä at 788x 3 units in 50 Kenttiä at 500x 682 units in 1 Pohja at 125x SAMPLE: PLACE: RAUM, 365 N E DATE: DEPTH: 0,00-8,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 362 units in 100 Kenttiä at 788x 8 units in 50 Kenttiä at 500x 353 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,11 0,21 0, CHROOCOCCALES ,41 0,56 0, CHROOCOCCALES ,35 0,17 0, MERISMOPEDIA SP ,86 0,97 0, ROMERIA SP ,52 2,08 0, ROMERIA SP ,35 0,45 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,01 0,47 0, APHANIZOMENON SP ,28 282,74 33, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,00 2,34 0, CRYPTOMONADALES ,75 4,58 0, CRYPTOMONADALES ,41 3,33 0, CRYPTOMONADALES ,35 3,26 0, CRYPTOMONADALES ,70 26,16 3, KATABLEPHARIS SP. HET ,35 20,58 2, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,07 168,13 19, TELEAULAX SP ,35 6,11 0, DINOPHYCEAE ,35 8,71 1, DINOPHYCEAE ,29 15,19 1, HETEROCAPSA SP ,06 13,12 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,70 0,62 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,28 8,85 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,06 2,19 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,35 2,26 0, EUPODISCALES ,35 1,70 0, EUTREPTIELLA SP ,29 5,06 0, PYRAMIMONAS SP ,28 21,86 2, PYRAMIMONAS SP ,11 27,48 3, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,87 11,07 1, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,70 0,28 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,35 0,14 0, CRASPEDOPHYCEAE ,06 1,46 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,29 115,65 13, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,46 1,21 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,41 2,64 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,06 0,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,70 2,29 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,35 0,66 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,76 5,73 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,76 19,61 2, MONAD AUTOTROPHIC ,82 1,67 0, MONAD AUTOTROPHIC ,99 8,26 0, MONAD AUTOTROPHIC ,76 4,16 0, MONAD AUTOTROPHIC ,28 33,83 3, MONAD AUTOTROPHIC ,35 6,25 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 3,07 0,36 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,90 289,98 34, CHROOCOCCALES ,60 4,44 0, NOSTOCALES ,30 285,54 33,67 4 CRYPTOPHYTA ,98 232,15 27,38 5 DINOPHYTA ,70 37,02 4,37 6 CHRYSOPHYTA ,75 15,62 1, PRYMNESIOPHYCEAE ,99 9,47 1, CHRYSOPHYCEAE ,41 4,44 0, DIATOMOPHYCEAE ,35 1,70 0,20 7 CHLOROPHYTA ,61 65,90 7, EUGLENOPHYCEAE ,29 5,06 0, PRASINOPHYCEAE ,27 60,41 7, CHLOROPHYCEAE ,06 0,42 0,05 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,35 117,11 13,81 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,71 90,20 10, MONADS AND FLAGELLATES ,70 87,13 10, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,01 3,07 0,36 Total counted: ,98 Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,10 1,04 0, CHROOCOCCALES ,05 2,60 0, CHROOCOCCALES ,27 1,46 0, MERISMOPEDIA SP ,56 0,97 0, ROMERIA SP ,78 2,91 0, ROMERIA SP ,81 1,35 0, APHANIZOMENON SP ,81 130,08 21, CRYPTOMONADALES ,40 4,16 0, CRYPTOMONADALES ,89 5,83 0, CRYPTOMONADALES ,54 26,16 4, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,67 61,94 10, TELEAULAX SP ,54 12,21 2, DINOPHYCEAE ,27 8,71 1, DINOPHYCEAE ,27 18,32 3, HETEROCAPSA SP ,90 14,50 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,54 0,62 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,56 16,52 2, APEDINELLA SP. cf ,22 8,66 1, CHAETOCEROS SP. 1 cf ,54 0,49 0, EUTREPTIELLA SP ,27 6,11 1, PYRAMIMONAS SP ,05 21,86 3, PYRAMIMONAS SP ,08 18,32 3, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,21 23,15 3, KIRCHNERIELLA SP ,08 1,94 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,45 0,23 0, CRASPEDOPHYCEAE ,43 4,37 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,10 53,53 8, TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET ,27 1,42 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,16 1,39 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,62 3,96 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,89 1,94 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,43 10,31 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,27 0,17 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,89 4,62 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,51 14,89 2, MONAD AUTOTROPHIC ,86 3,75 0, MONAD AUTOTROPHIC ,91 16,03 2, MONAD AUTOTROPHIC ,08 3,33 0, MONAD AUTOTROPHIC ,05 33,83 5, MONAD AUTOTROPHIC ,35 31,23 5, MONAD AUTOTROPHIC ,27 18,15 3, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 3,07 0,51 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,39 140,42 23, CHROOCOCCALES ,58 10,34 1, NOSTOCALES ,81 130,08 21,82 4 CRYPTOPHYTA ,05 110,31 18,50 5 DINOPHYTA ,44 41,54 6,97 6 CHRYSOPHYTA ,87 26,29 4, PRYMNESIOPHYCEAE ,10 17,14 2, CHRYSOPHYCEAE ,22 8,66 1, DIATOMOPHYCEAE ,54 0,49 0,08 7 CHLOROPHYTA ,14 71,61 12, EUGLENOPHYCEAE ,27 6,11 1, PRASINOPHYCEAE ,35 63,33 10, CHLOROPHYCEAE ,53 2,17 0,36 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,80 59,33 9,95 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,31 146,66 24, MONADS AND FLAGELLATES ,31 143,59 24, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,01 3,07 0,51 Total counted: ,15 Total autotrophs: ,95 521,52 87,48 Total heterotrophs: ,05 74,63 12,52 Total autotrophs: ,48 685,76 80,87 Total heterotrophs: ,52 162,22 19,13

83 SAMPLE: PLACE: RAUM, 385 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 336 units in 100 Kenttiä at 788x 1 units in 50 Kenttiä at 500x 874 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,37 0,76 0, CHROOCOCCALES ,45 0,87 0, CYANODICTYON IMPERFECTUM 2 cf ,29 0,35 0, MERISMOPEDIA SP ,21 0,62 0, ROMERIA SP ,90 2,08 0, ROMERIA SP ,29 0,45 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,01 0,47 0, APHANIZOMENON SP ,19 330,00 33, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,11 93,43 9, CRYPTOMONADALES ,66 4,79 0, CRYPTOMONADALES ,61 7,50 0, CRYPTOMONADALES ,58 6,52 0, CRYPTOMONADALES ,58 26,16 2, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,53 76,69 7, TELEAULAX SP ,29 6,11 0, HETEROCAPSA SP ,45 21,86 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,45 1,56 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,50 11,21 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,58 4,37 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,87 2,19 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,87 6,77 0, CHAETOCEROS SP ,29 0,24 0, CHAETOCEROS SP ,58 1,67 0, COSCINODISCUS GRANII GOUGH ,01 176,67 17, EUTREPTIELLA SP ,24 5,06 0, PYRAMIMONAS SP ,82 39,35 3, PYRAMIMONAS SP ,87 13,74 1, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,06 14,09 1, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,03 0,97 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,29 0,14 0, PHACOTUS SP ,29 1,32 0, CRASPEDOPHYCEAE ,32 3,89 0, CRASPEDOPHYCEAE ,29 1,77 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,08 38,81 3, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,06 2,43 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,03 4,62 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,92 4,72 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,45 5,73 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,29 11,14 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,19 7,25 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,74 6,87 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,29 3,92 0, MONAD AUTOTROPHIC ,48 2,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,11 13,60 1, MONAD AUTOTROPHIC ,87 2,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,61 20,30 2, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,02 5,23 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 6,13 0,61 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,82 429,03 42, CHROOCOCCALES ,51 5,14 0, NOSTOCALES ,31 423,89 42,41 4 CRYPTOPHYTA ,25 127,77 12,78 5 DINOPHYTA ,45 21,86 2,19 6 CHRYSOPHYTA ,14 204,67 20, PRYMNESIOPHYCEAE ,53 17,14 1, CHRYSOPHYCEAE ,74 8,95 0, DIATOMOPHYCEAE ,87 178,58 17,87 7 CHLOROPHYTA ,59 74,67 7, EUGLENOPHYCEAE ,24 5,06 0, PRASINOPHYCEAE ,75 67,18 6, CHLOROPHYCEAE ,61 2,43 0,24 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,69 44,47 4,45 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,05 96,94 9, MONADS AND FLAGELLATES ,02 85,57 8, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,03 11,36 1,14 Total counted: ,41 Total autotrophs: ,71 942,56 94,31 Total heterotrophs: ,29 56,86 5,69 SAMPLE: PLACE: RAUM, 395 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 521 units in 50 Kenttiä at 788x 19 units in 52 Kenttiä at 500x 784 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: Cyclotella caspia = C. choctawhatcheeana Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,63 0,29 0, CHROOCOCCALES ,13 0,62 0, MERISMOPEDIA SP ,20 0,69 0, ROMERIA SP ,50 1,00 0, ROMERIA SP ,13 1,62 0, SNOWELLA SP ,38 0,42 0, OSCILLATORIALES ,07 0,66 0, APHANIZOMENON SP ,67 92,82 10, CRYPTOMONADALES ,45 3,62 0, CRYPTOMONADALES ,31 3,50 0, CRYPTOMONADALES ,50 62,80 7, HEMISELMIS VIRESCENS DROOP ,38 0,62 0, KATABLEPHARIS SP. HET ,75 49,39 5, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,59 118,58 13, TELEAULAX SP ,56 10,99 1, DINOPHYCEAE ,38 10,45 1, DINOPHYCEAE ,07 4,38 0, DINOPHYCEAE ,52 54,74 6, HETEROCAPSA SP ,69 23,61 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,88 1,87 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,32 8,14 0, APEDINELLA SP ,19 6,27 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,19 0,44 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,13 8,12 0, CHAETOCEROS SP ,38 0,29 0, CHAETOCEROS SP ,19 0,50 0, CYCLOTELLA CASPIA GRUN ,38 19,61 2, EUPODISCALES ,19 0,29 0, EUPODISCALES ,75 4,08 0, EUPODISCALES ,00 3,37 0, EUPODISCALES ,00 3,58 0, EUTREPTIELLA SP ,37 7,30 0, PYRAMIMONAS SP ,27 38,48 4, PYRAMIMONAS SP ,82 41,23 4, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,45 17,51 2, CHLOROPHYCEAE ,19 2,35 0, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,94 0,42 0, KIRCHNERIELLA SP ,19 0,29 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,56 0,25 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,07 0,07 0, CRASPEDOPHYCEAE ,75 1,17 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,30 133,45 15, TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET ,19 0,85 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,38 0,21 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,31 2,77 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,94 0,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,25 8,25 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,69 0,94 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,88 10,29 1, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,88 17,86 2, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,13 14,12 1, MONAD AUTOTROPHIC ,32 2,87 0, MONAD AUTOTROPHIC ,32 6,70 0, MONAD AUTOTROPHIC ,69 4,50 0, MONAD AUTOTROPHIC ,63 18,95 2, MONAD AUTOTROPHIC ,19 1,92 0, MONAD AUTOTROPHIC ,56 11,24 1, MONAD AUTOTROPHIC ,19 10,89 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 2,02 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,03 15,20 1,75 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,70 98,12 11, CHROOCOCCALES ,96 4,64 0, OSCILLATORIALES ,07 0,66 0, NOSTOCALES ,67 92,82 10,67 4 CRYPTOPHYTA ,54 249,50 28,67 5 DINOPHYTA ,67 93,18 10,71 6 CHRYSOPHYTA ,58 56,56 6, PRYMNESIOPHYCEAE ,20 10,01 1, CHRYSOPHYCEAE ,50 14,82 1,70

84 6 65 DIATOMOPHYCEAE ,88 31,72 3,64 7 CHLOROPHYTA ,86 107,90 12, EUGLENOPHYCEAE ,37 7,30 0, PRASINOPHYCEAE ,53 97,21 11, CHLOROPHYCEAE ,95 3,39 0,39 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,24 135,47 15,57 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,41 129,55 14, MONADS AND FLAGELLATES ,37 112,33 12, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,04 17,22 1,98 Total counted: ,27 Total autotrophs: ,18 643,38 73,93 Total heterotrophs: ,82 226,89 26,07 SAMPLE: PLACE: RAUM, 430 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 457 units in 65 Kenttiä at 788x 17 units in 50 Kenttiä at 500x 1390 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,70 0,43 0, CHROOCOCCALES ,85 1,07 0, CHROOCOCCALES ,21 4,48 0, MERISMOPEDIA SP ,03 5,29 0, ROMERIA SP ,40 5,13 0, ROMERIA SP ,21 0,69 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,07 8,31 0, APHANIZOMENON SP ,58 498,97 34, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,05 91,09 6, CRYPTOMONADALES ,52 8,33 0, CRYPTOMONADALES ,55 15,38 1, CRYPTOMONADALES ,21 5,02 0, CRYPTOMONADALES ,42 40,25 2, HEMISELMIS VIRESCENS DROOP ,42 1,60 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,23 5,29 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,13 195,13 13, HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN ,21 7,05 0, HETEROCAPSA SP ,92 29,01 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,21 0,48 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,88 20,87 1, PSEUDOPEDINELLA SP ,64 10,41 0, CHAETOCEROS SP ,42 0,75 0, CHAETOCEROS SP ,21 1,28 0, EUPODISCALES ,85 2,99 0, EUPODISCALES ,97 36,62 2, EUPODISCALES ,42 14,41 1, EUPODISCALES ,00 5,60 0, PYRAMIMONAS SP ,04 42,60 2, PYRAMIMONAS SP ,21 7,05 0, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,52 40,25 2, COELASTRUM SPHAERICUM NÄG ,00 1,91 0, KIRCHNERIELLA SP. 1 cf ,70 5,98 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,46 0,46 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,11 0,26 0, PHACOTUS SP ,21 2,03 0, TETRASTRUM SP. cf ,11 7,11 0, CRASPEDOPHYCEAE ,42 1,49 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,13 128,48 8, TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET ,21 2,19 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,91 2,40 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,91 9,13 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,11 16,55 1, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,27 2,56 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,91 15,86 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,70 8,11 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET ,19 26,43 1, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,21 6,03 0, MONAD AUTOTROPHIC ,82 5,77 0, MONAD AUTOTROPHIC ,01 24,66 1, MONAD AUTOTROPHIC ,12 12,81 0, MONAD AUTOTROPHIC ,12 34,70 2, MONAD AUTOTROPHIC ,21 9,61 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,00 0,75 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 7,67 0,53 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,10 615,46 42, CHROOCOCCALES ,40 17,08 1, NOSTOCALES ,70 598,37 41,59 4 CRYPTOPHYTA ,49 271,00 18,84 5 DINOPHYTA ,13 36,05 2,51 6 CHRYSOPHYTA ,62 93,43 6, PRYMNESIOPHYCEAE ,10 21,35 1, CHRYSOPHYCEAE ,64 10,41 0, DIATOMOPHYCEAE ,89 61,66 4,29 7 CHLOROPHYTA ,37 107,65 7, PRASINOPHYCEAE ,77 89,90 6, CHLOROPHYCEAE ,60 17,75 1,23 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,76 132,16 9,19 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,52 183,04 12, MONADS AND FLAGELLATES ,51 174,63 12, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,01 8,41 0,58

85 Total counted: ,79 Total autotrophs: , ,26 87,73 Total heterotrophs: ,67 176,54 12,27 SAMPLE: PLACE: RAUM, 435 N E DATE: DEPTH: 0,00-8,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 578 units in 51 Kenttiä at 788x 31 units in 50 Kenttiä at 500x 1194 units in 1 Pohja at 125x COMMENT: Cyclotella caspia = C. choctawhatcheeana Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES ,94 0,12 0, CHROOCOCCALES ,09 0,57 0, CHROOCOCCALES ,09 0,71 0, CHROOCOCCALES ,16 0,20 0, CYANODICTYON IMPERFECTUM ,16 0,53 0, MERISMOPEDIA SP ,85 1,81 0,21 35 fiel 2 21 ROMERIA SP ,03 1,59 0, ROMERIA SP ,47 0,80 0, OSCILLATORIALES ,07 0,68 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,00 0,14 0, APHANIZOMENON SP ,79 129,24 15, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,01 9,12 1, CRYPTOMONADALES ,03 1,59 0, CRYPTOMONADALES ,25 3,92 0, CRYPTOMONADALES ,47 9,25 1, CRYPTOMONADALES ,62 30,78 3, HEMISELMIS VIRESCENS DROOP ,31 0,61 0, KATABLEPHARIS SP. HET ,20 15,36 1, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,81 131,47 15,39 35 fiel 5 0 DINOPHYCEAE ,62 20,49 2, DINOPHYCEAE ,20 13,67 1, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,00 5,65 0, HETEROCAPSA SP ,03 33,44 3, CHRYSOCHROMULINA SP ,09 1,29 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,10 18,05 2, CHRYSOCHROMULINA SP ,16 1,29 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,62 1,71 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,62 5,31 0, CHAETOCEROS SP ,47 1,47 0, CYCLOTELLA CASPIA GRUN ,31 19,23 2, EUPODISCALES ,16 0,29 0, EUPODISCALES ,78 5,00 0, EUPODISCALES ,00 14,31 1, EUPODISCALES ,00 6,47 0, EUTREPTIELLA SP ,58 36,47 4, PYRAMIMONAS SP ,04 49,73 5, PYRAMIMONAS SP ,03 35,03 4, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,34 8,88 1, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,31 0,16 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE 1 cf ,47 0,24 0, CRASPEDOPHYCEAE ,40 2,57 0, CRASPEDOPHYCEAE ,16 1,04 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,06 30,54 3, TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET ,31 1,67 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,49 1,63 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,87 4,65 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,71 1,80 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,12 13,47 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET ,71 1,12 0, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,81 6,98 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET ,62 0,65 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,58 53,05 6, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 5 HET ,31 13,11 1, MONAD AUTOTROPHIC ,31 0,24 0, MONAD AUTOTROPHIC ,05 7,43 0, MONAD AUTOTROPHIC ,94 2,94 0, MONAD AUTOTROPHIC ,30 45,11 5, MONAD AUTOTROPHIC ,31 3,76 0, MONAD AUTOTROPHIC ,47 11,02 1, MONAD AUTOTROPHIC ,16 10,25 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,02 4,94 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,03 19,34 2,26 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,64 145,53 17, CHROOCOCCALES ,78 6,35 0, OSCILLATORIALES ,07 0,68 0, NOSTOCALES ,80 138,50 16,22 4 CRYPTOPHYTA ,68 192,98 22,60 5 DINOPHYTA ,85 73,26 8,58 6 CHRYSOPHYTA ,32 74,40 8,71

86 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE ,35 20,62 2, CHRYSOPHYCEAE ,25 7,02 0, DIATOMOPHYCEAE ,72 46,76 5,48 7 CHLOROPHYTA ,76 130,51 15, EUGLENOPHYCEAE ,58 36,47 4, PRASINOPHYCEAE ,40 93,63 10, CHLOROPHYCEAE ,78 0,41 0,05 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,93 35,83 4,20 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,82 201,50 23, MONADS AND FLAGELLATES ,77 177,23 20, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,05 24,28 2,84 Total counted: ,01 Total autotrophs: ,39 731,52 85,66 Total heterotrophs: ,61 122,49 14,34 SAMPLE: PLACE: RAUM, 440 N E DATE: DEPTH: 0,00-6,00 m COUNTED BY, SA ON CHAMBER VOLUME=10ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 555 units in 50 Kenttiä at 788x 28 units in 50 Kenttiä at 500x 1289 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww μg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA DELICATISSIMA W.& ,18 1,83 0, CHROOCOCCALES ,93 0,23 0, CHROOCOCCALES ,63 1,25 0, CHROOCOCCALES ,88 0,52 0, CHROOCOCCALES ,53 0,62 0, MERISMOPEDIA SP ,18 2,39 0, MERISMOPEDIA SP ,35 0,46 0, ROMERIA SP ,70 0,50 0, ROMERIA SP ,35 0,54 0, ANABAENA SP. 'TWISTED' ,06 3,11 0, APHANIZOMENON SP ,97 143,94 19, NODULARIA SPUMIGENA MERT ,01 4,21 0, CRYPTOMONADALES ,11 1,50 0, CRYPTOMONADALES ,76 5,00 0, CRYPTOMONADALES ,18 1,96 0, CRYPTOMONADALES ,53 16,37 2, HEMISELMIS VIRESCENS DROOP ,18 0,31 0, KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET ,70 7,66 1, KATABLEPHARIS SP. HET ,07 5,12 0, PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER ,71 107,96 14, TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) ,07 1,07 0, TELEAULAX SP ,70 14,66 2, DINOPHYCEAE ,88 26,13 3, DINOPHYCEAE ,00 0,72 0, DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA ,00 1,41 0, GYMNODINIUM SP ,29 14,23 1, HETEROCAPSA SP ,58 23,61 3, CHRYSOCHROMULINA SP ,53 0,56 0, CHRYSOCHROMULINA SP ,86 7,79 1, CHRYSOCHROMULINA SP ,35 2,62 0, APEDINELLA SP ,18 6,27 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,18 0,44 0, PSEUDOPEDINELLA SP ,53 4,06 0, BACILLARIALES ,00 0,18 0, CHAETOCEROS SP ,22 1,22 0, CHAETOCEROS THRONDSENII MARIN cf ,07 0,28 0, COSCINODISCUS GRANII GOUGH ,00 26,53 3, EUPODISCALES ,23 7,14 0, EUPODISCALES ,23 19,68 2, EUPODISCALES ,00 1,68 0, SKELETONEMA COSTATUM (GREV.) C ,29 2,69 0, EUTREPTIELLA SP ,87 18,23 2, PYRAMIMONAS SP ,90 39,35 5, PYRAMIMONAS SP ,11 32,98 4, PYRAMIMONAS VIRGINICA PENN ,33 11,47 1, KIRCHNERIELLA MICROSCOPIA NYG cf ,18 0,08 0, KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE ,18 0,08 0, MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR ,15 0,16 0, CRASPEDOPHYCEAE ,88 1,46 0, EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET ,04 18,09 2, TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET ,35 1,71 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,40 0,83 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,46 5,54 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) ,18 3,77 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,28 2,17 0, FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) ,51 13,74 1, FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET ,98 6,73 0, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET ,70 9,41 1, FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 5 HET ,18 6,68 0, MONAD AUTOTROPHIC ,16 2,25 0, MONAD AUTOTROPHIC ,51 5,83 0, MONAD AUTOTROPHIC ,76 5,00 0, MONAD AUTOTROPHIC ,16 24,36 3, MONAD AUTOTROPHIC ,35 3,83 0, MONAD AUTOTROPHIC ,05 22,49 3, MONAD AUTOTROPHIC ,18 10,89 1, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 2,24 0, MESODINIUM RUBRUM LOHM ,01 5,07 0,70 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE ,76 159,60 22, CHROOCOCCALES ,73 8,35 1, NOSTOCALES ,03 151,25 20,92

87 4 CRYPTOPHYTA ,99 161,60 22,36 5 DINOPHYTA ,75 66,11 9,14 6 CHRYSOPHYTA ,66 81,13 11, PRYMNESIOPHYCEAE ,74 10,97 1, CHRYSOPHYCEAE ,88 10,76 1, DIATOMOPHYCEAE ,04 59,39 8,22 7 CHLOROPHYTA ,71 102,36 14, EUGLENOPHYCEAE ,87 18,23 2, PRASINOPHYCEAE ,34 83,80 11, CHLOROPHYCEAE ,50 0,32 0,04 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA ,27 21,25 2,94 9 OTHER PHYTOPLANKTON ,87 130,82 18, MONADS AND FLAGELLATES ,85 123,51 17, CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE ,02 7,31 1,01 Total counted: ,87 Total autotrophs: ,98 667,47 92,34 Total heterotrophs: ,02 55,39 7,66