Hallitus , LIITE HYVINKÄÄN SAIRAALA. Vuodeosastojen 3 ja 4 PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE HYVINKÄÄN SAIRAALA Vuodeosastojen 3 ja 4 PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET KUVAUS TOIMINNASTA, HENKILÖSTÖSTÄ JA TILOISTA Nykyinen toiminta ja suunniteltu toiminnan muutos Nykyinen ja suunniteltu henkilöstö Tilasuunnittelun perusteena oleva toiminnan laajuus TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka ICT järjestelmät ja laitteet Kiinteät sairaalalaitteet ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA AIKATAULUTAVOITTEET KUSTANNUSARVIO ARVIO HANKKEEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA Toimintatuottovaikutukset Toimintakuluvaikutukset HANKKEEN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Liitteet: 1 Asemapiirros 2 Leikkauskuva 3 Pohjapiirustukset 3-4 kerrokset 4 Vaiheistussuunnitelma 5 Huonetilaohjelma 6 KSL-luettelo

3 TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaalarakennus ja suuri osa kaupungin perusterveydenhuollon tiloista on keskitetty ns. sairaalanmäelle, osoitteeseen Sairaalankatu 1. Hyvinkään sairaalan päärakennus on valmistunut 1970-luvulla. Sen yhteydessä on entinen terveyskeskusrakennus, sekä vuonna 2018 valmistunut H-sairaala, joka on Hyvinkään kaupungin ja HUSin yhteisomistuksessa. Tämä hankesuunnitelma käsittää sairaalan päärakennuksen A-rakennusosan vuodeosastokerrosten 3 ja 4 sekä yläpuolisen viidennen kerroksen peruskorjauksen. Samaan aikaan A-rakennusosassa tehdään julkisivujen ja katolla olevien ilmanvaihtokoneiden uusimista. Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestön kasvun arvioidaan olevan vuoteen 2025 mennessä noin 4.5 %. Kasvu on 75 -vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osalta yli 50 % nykytilanteeseen verrattuna. Potilaiden ikärakenteella on vaikutusta potilaiden hoitoisuuden lisääntymiseen ja hoitojaksojen pidentymiseen. Vuodeosastokerroksissa 3 ja 4 toimii sisätautien ja kirurgian vuodeosastoja. Peruskorjauksessa molemmat kerrokset rakennetaan kirurgian vuodeosastoiksi. Kummallekin osastolle tulee 40 sairaansijaa. Potilashuoneet ovat pääsääntöisesti yhden hengen huoneita ja tilasuunnittelussa huomioidaan eristyshuoneiden tarve. Toimintoja siirretään tilapäisesti väistötiloihin A- rakennusosan eri kerroksiin, terveyskeskusrakennukseen eli B-rakennukseen sekä H-sairaalaan. Peruskorjauksen jälkeen kaikki kirurgisten osastojen toiminta sijoitetaan A-rakennusosaan ja sisätautien toimintoja siirtyy osin pysyvästi H-sairaalan ja osin B-rakennukseen. Vuodeosastojen peruskorjaus tehdään vaiheittain. Rakentaminen alkaa vuoden 2020 lopussa ja päättyy keväällä Kokonaiskustannukset ovat 18,5 miljoonaa euroa. Julkisivujen korjauksesta on tehty erillinen hankesuunnitelma. Rakentaminen toteutetaan kuitenkin yhtenä projektina ja yhdistetään myös investointiohjelmassa yhdeksi hankkeeksi. 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Hyvinkään sairaalaa kehitetään monierikoisalaisena synnytys- ja päivystyssairaalana, selkeällä työnjaolla ja yhteistyöllä Hyksin toimialojen kanssa. Sairaanhoitoalueen kunnissa asuu lähes asukasta, joten kyseessä on suuren väestöpohjan keskussairaala. Keski-Uudenmaan kuntien uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle on vuoden 2019 alussa siirretty palvelujen tuotantovastuu kunnilta. Hyvinkään sairaanhoitoalue tekee tiivistä yhteistyötä alueellisen sote-hankkeen ja kuntayhtymän kanssa. Muutoksen odotetaan lisäävän entisestään perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. 3

4 Uusi kuntayhtymä tukeutuu laajasti HUSin tukipalveluihin. Keskeinen rooli yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa on uudella H-rakennuksella, jossa toimivat rinnakkain erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Hyvinkään sairaalaan valmistuu vuonna 2019 leikkausosaston lisärakennus. Investoinnin käyttöönoton jälkeen sairaalassa on 14 salin leikkausosasto, jossa hoidetaan urologian, gastrokirurgian, plastiikka- rintarauhas- ja yleiskirurgian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastenkirurgian, ortopedian, käsikirurgian, traumatologian ja synnytyspotilaita. Työnjako ja potilasohjaus perustuvat yhteistyöhön Hyksin toimialojen kanssa. Hyvinkään sairaalan päärakennus on valmistunut 1970-luvulla. Päärakennuksen A-osan 3. ja 4. kerroksissa sijaitsevat vuodeosastojen tilat ovat nykypäivän tarpeisiin nähden vanhentuneet ja epätarkoituksenmukaiset. Tiloissa on ollut vesivahinkoja ja sisäilmaongelmia usean vuoden ajan. Tällä hetkellä 3. kerroksessa toimii sisätautien vuodeosastoja, joissa on yhteensä 71 sairaansijaa. 4. kerroksen vuodeosastot toimivat kirurgian osastoina, joissa on yhteensä 69 sairaansijaa. A-rakennusosan 5. kerroksessa on fysioterapian yksikön tilat. Nykyiset potilashuoneet ovat isoja, jopa 4 hengen huoneita, eikä niissä ole WCsuihkutiloja. Monen potilaan huoneet ovat ongelmallisia muun muassa epidemiatilanteissa, ja eristystilanteissa potilaspaikkoja joudutaan sulkemaan. Infektiot leviävät herkemmin suurissa potilashuoneissa. Yhteiskäyttöiset WC - tilat ovat ahtaita eikä niissä ole mahdollista liikkua turvallisesti apuvälineiden kanssa. Osastojen kansliatilat ovat ahtaita. Fysioterapiayksikössä potilaiden kuntoutus- ja ohjaustoimintaa on sijoitettu tilapuutteen vuoksi samoihin tiloihin, joissa on henkilökunnan kirjaamis- ja työskentelytiloja. Hankkeen avulla voidaan lisätä Hyvinkään sairaalassa potilaspaikkojen ja muiden tilojen yhteiskäyttöä erikoisalojen kesken siten, että esimerkiksi vatsan oireista kärsivät potilaat hoidettaisiin samalla vuodeosastolla riippumatta siitä, onko vaiva kirurgisesti vai konservatiivisesti hoidettava. Yhden hengen potilashuoneet mahdollistavat jatkossa potilaiden joustavan sijoittelun sairaudesta, yleistilasta ja eristystarpeista riippumatta. Väestön vanhenemisen myötä yhä iäkkäämpiä ja monisairaampia potilaita leikataan, jolloin potilaat tarvitsevat paljon hoitoa ja kuntoutusta. Nykyisellään osastoilla ei ole sopivia tiloja kuntoutukseen eikä potilaan omaisten tai muiden läheisten osallistuminen hoitoon ole mahdollista. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä kasvaa mm. väestörakenteen muutoksen vuoksi. Väestökehitys on kirjattu alla olevaan taulukkoon 1. Hyvinkään sairaanhoitoalueella 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrä tulee arvion mukaan kasvamaan yli 50 %:lla vuodesta 2018 vuoteen

5 Taulukko 1. Väestötiedot ikäjakaumalla vuosina 2018 ja 2025 Hyvinkään sairaanhoitoalue 0-14 v v v v. 75+ v. YHT HUS alue 0-14 v v v v. 75+ v. YHT Tilastokeskus yli 75 v % (2025/2018) koko väestö % (2025/2018) yli 75 v % (2025/2018) koko väestö % (2025/2018) Tilastokeskus on julkistanut marraskuussa 2018 uuden koko maata koskevan väestöennusteen. Alueelliset tiedot ovat käytettävissä kuitenkin vasta syksyllä Taulukossa 1 ennustetiedot ovat vuodelta 2015 ja niitä voidaan pitää viime vuosien kehityksen perusteella jo monilta osin vanhentuneina eivätkä ne suoraan sovellu palvelukysynnän muutosten arviointiin. 2 HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET HUS sairaaloiden toiminta ja profilointi 2017 raportin (Jarkko Pajarinen ) mukaan HUSin toiminnan suunnittelussa Hyvinkään sairaalaan kohdistuvia toiminnan muutoksia ovat tekonivelkirurgisen ja selkäkirurgisen leikkaustoiminnan lisääminen. Suunnitelman mukaan tekonivelkirurgista leikkaustoimintaa lisätään noin 200, selkäkirurgista leikkaustoimintaa noin 100 ja plastiikkakirurgista toimintaa noin 60 toimenpiteellä vuosittain. Sairaalan vuosittaiset leikkauslukumäärät lisääntyvät vuoden 2016 tasoon verrattuna noin 6 %. Hyvinkään sairaalan uusi leikkausosastoalue otetaan käyttöön vuonna 2019, jolloin hoitopäivien määrän arvioidaan lähtevän kasvuun. Väestön ikääntyessä päiväkirurgian osuus vähenee, koska vanhempien potilaiden post-operatiivinen seuranta vaatii vuodeosastohoitoa. Muiden ikäryhmien kirurgisia toimenpiteitä tehdään enenevässä määrin päivä- ja lyhytkirurgisesti. Tämä tarkoittaa nuoremman ja terveemmän väestön vuodeosaston käytön vähenemistä vastaavasti. Tästä johtuen osastohoitoa tarvitsevat potilaat ovat jatkossa monisairaita ja entistä hoitoisempia niin pre- kuin post-operatiivisestikin. Vuodeosastojen peruskorjaushankkeen tavoitteena on saada vuodeosastoille 3 ja 4 muuttuvia hoidon tarpeita ja prosesseja vastaavat, sisäilmaltaan puhtaat tilat. Tilojen tulee mahdollistaa eri erikoisalojen potilaiden hoitoa ja siten olla monikäyttöisiä ja muunneltavia. Tarkoituksena on rakentaa kerrosten 3 ja 4 5

6 vuodeosastot pohjarakenteeltaan samanlaisiksi. Samalla peruskorjataan myös 5. kerros, jonka tilat rakennetaan nykyaikaisiksi vastaanotto- ja toimistotiloiksi. Leikkausmäärän kasvu lisää osastojen kuormitusta. Sujuvien toimintaprosessien avulla voidaan parantaa eri erikoisalojen potilaiden hoitoa. Yhden hengen potilashuoneilla voidaan vähentää infektioiden leviämistä ja lisätä potilaiden intimiteettisuojaa. Tavoitteena on parantaa potilaiden ja henkilökunnan viihtyisyyttä ja luoda turvallinen hoitoympäristö. 3 KUVAUS TOIMINNASTA, HENKILÖSTÖSTÄ JA TILOISTA 3.1 Nykyinen toiminta ja suunniteltu toiminnan muutos 3.2 Nykyinen ja suunniteltu henkilöstö Tällä hetkellä A-rakennusosan peruskorjattavan 3. kerroksen tiloissa toimii sisätautien osastot 3A ja 3B ja 4. kerroksen tiloissa toimii kirurgian vuodeosastot 4A ja 4B. Potilaat saapuvat sisätautien vuodeosastolle pääasiallisesti päivystyksen kautta. Osa potilaista tulee sairaalasiirtoina. Kirurgian vuodeosastolle potilaat tulevat joko päivystyksen tai leikkausosaston kautta. Leikkaukseen saapuvista kuitenkin noin puolet tulee Leiko -yksikön kautta suoraan kotoa. A-rakennusosan 5. kerroksessa nyt toimivat fysioterapian kuntoutuspalvelut kohdentuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti erilaisten toimenpiteiden ja vaikeiden sairauksien hoitoon liittyvään kuntoutukseen. Kuntoutustilat palvelevat sekä vuodeosastoja että poliklinikoita. Peruskorjauksen jälkeen A-rakennusosan 3. ja 4. kerroksen vuodeosastot otetaan kirurgian toimintojen käyttöön. Vuodeosastot ovat auki 24/7. Nykyinen osasto 4 A tulee toimimaan 3. kerroksessa ja siellä hoidetaan gastro- ja yleiskirurgisia, urologisia, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä gynekologisia potilaita ja jatkossa myös plastiikkakirurgisia potilaita. Potilaista noin puolet on päivystyspotilaita. Nykyinen osasto 4 B sijoittuu 4. kerrokseen. Osastolla hoidetaan ortopedisia, traumatologisia ja plastiikkakirurgisia potilaita. Vaikka peruskorjatuilla osastoilla hoidetaan pääsääntöisesti kirurgisia potilaita, uusien toimintaprosessien tavoitteena on, että potilaan hoitoa osastolla ei rajattaisi operatiivisen tai medisiinisen syyn perusteella. Nykyisten osastojen 3 A ja 3 B toiminnot ja osa 5. kerroksen toiminnoista siirtyvät sairaala-alueen muihin tiloihin. Toimintojen sijoittuminen väistötilanteessa ja peruskorjauksen jälkeen esitetään tarkemmin kohdassa 6. Kirurgisten vuodeosastojen henkilöstö on esitetty taulukossa 2. Osastoilla oli vuonna 2018 yhteensä 64 hoitohenkilöstön vakanssia, joista sairaanhoitajia 51, lähi-/perushoitajia 9 ja lisäksi molemmilla osastoilla osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. 6

7 Taulukko 2. Kirurgisten vuodeosastojen vakanssit 2018 ja 2025 Vuosi hoitohenkilökunta muut Uusille kirurgisisille vuodeosastoille siirtyy nykyinen henkilökunta. Molemmille osastoille rakennetaan 32 kpl 1 hengen potilashuoneita ja 4 kpl 2 hengen potilashuoneita, yhteensä 40 sairaansijaa / osasto. Yhden hengen huoneiden myötä menetetään aikaisempien isojen potilashuoneiden synergiaetu hoitohenkilöstön käytössä. Osastoilla hoidettavat potilaat ovat tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä hoitoisempia ja hoitoajat pitenevät. Tämä vaikuttaa osaston kuormittumiseen ja lisää hoitohenkilökunnan tarvetta. Kirurgian vuodeosastoilla hoitajamitoitukseksi on peruskorjauksen jälkeen suunniteltu 1.0 / potilas. Henkilöstölisäykset ratkaistaan kuitenkin HUSissa aina vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan osastoilla ei oteta käyttöön osastofarmasian palveluita, vaan lääkkeiden jakaminen säilyy hoitohenkilökunnalla. HUSin suunnitelmien mukaan osastosihteereitä tullaan keskittämään HUS Tukipalveluihin. Niissä yksiköissä, joissa tähän mennessä on otettu käyttöön osastosihteerien keskittäminen, on saavutettu vähennystä vakansseissa, koska työtä katsotaan kokonaisuutena. Tällä voi olla vaikutusta vuoden 2025 henkilöstölaskelmiin Tilasuunnittelun perusteena oleva toiminnan laajuus Vuonna 2018 kirurgisten vuodeosastojen hoitopäivät (netto) olivat yhteensä Peruskorjauksen jälkeen hoitopäivien määrä on vuonna 2025 arviolta ; arvio perustuu ympärivuotiseen keskimäärin 80 %:n kuormitukseen. Vuonna 2018 kirurgian osastoilla on 69 sairaansijaa ja vuonna 2025 määrä on ennakoitua kysyntää vastaten 80. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kokonaissairaansija määrä oli 248 vuonna Taulukko 4. Kirurgisten vuodeosastojen hoitopäivät ja sairaansijat 2018 ja 2025 Kirurgiset vuodeosastot 3. ja 4 kerros nettohoitopäivät sairaansijat HUSissa on tehty viime vuosina työnjaollisia muutoksia sekä perusterveydenhuollon kanssa että operatiivisessa toiminnassa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella kuntien perusterveydenhuollosta on suljettu vuosina yli 30 vuodepaikkaa ja sovittu, että suurin osa alle 7 vrk:n pituista jatkohoitoa erikoissairaanhoitojakson jälkeen tarvitsevista potilaista hoidetaan erikoissairaanhoidon paikoilla. Tähän toimintaan arvioitiin 12 sairaansijan tarve. 7

8 Fysioterapia tarvitsee sairaalassa muunneltavia tiloja. Yksilöllisen vastaanottotoiminnan tilojen lisäksi tarvitaan ryhmäkuntoukseen soveltuvia tiloja. H-sairaalassa on fysioterapian kuntoutustiloja, joita fysioterapian yksikkö voi ainakin osittain hyödyntää. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämisellä voidaan tilojen käyttöä hyödyntää käyttötarkoituksen mukaan, esim. nyt suunniteltuja etäkuntoutustiloja voidaan käyttää koko Keski- Uudenmaan sote kuntayhtymän lähetyksiin. 4 TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 4.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Hyvinkään sairaalan A-rakennusosan peruskorjaushankkeessa keskitytään vuodeosastokerroksiin 3 ja 4 sekä korjataan aiemmissa hankkeissa korjaamatta jäänyt osuus 5. kerroksesta. Osat sijaitsevat rakennusmassan keskellä. Hankkeeseen liittyvät erillisissä hankesuunnitelma-asiakirjoissa esitetyt A- rakennusosan ja hallintorakennuksen julkisivun ja vesikattojen korjaus sekä 3. kerroksesta P-kerrokseen muuttava Sydänvalvontatilat, CCU. Rakennusaikana A-rakennusosan 2. kerroksessa olevat synnyttäjien tilat väistävät P-kerrokseen, leikkaustoiminnalta vapautuviin tiloihin, jotta 3. kerroksen viemäri- ja muut talotekniset työt saadaan tehtyä. Samanaikaisesti toteutetaan synnytystilojen julkisivukorjaukset. Hankesuunnitteluvaiheen aikataulutavoitteen mukaisesti synnytystoiminta muuttaa takaisin 2. kerrokseen elokuussa Peruskorjaus vaikuttaa välillisesti myös muihin A- rakennusosan kerroksiin. Hankkeen aikana tehdään taloteknisiä väliaikaisjärjestelyjä, jotta toiminta alemmissa kerroksissa voi jatkua. Hanke toteutetaan vaiheittain kahdessa vaiheessa ja puolet kerroksista kerrallaan, jolloin toinen siipi voi olla käytössä. Ensin korjataan talon pohjoispääty ja 2-vaiheessa eteläpääty. Osaston keskellä olevan alueen korjaustyöt jakaantuvat molemmille vaiheille. Työmaan ja toiminnassa olevien tilojen väliin tehdään osastoiva suojaseinä. Keskiosan porrashuone ja hissit säilyvät koko hankkeen ajan toimintakuntoisina. Hankkeen kokonaislaajuus 3. ja 4. kerroksissa on brm 2 eli yhteensä brm 2. Molemmissa kerroksissa 40 m 2, yhteensä 80 m 2 on nykyistä sisäänvedettyä parveketilaa, mikä sisältyy 3. ja 4. kerroksen hankelaajuuteen. Parvekkeet liitetään peruskorjauksen yhteydessä osastojen käyttötilaksi muuttamalla parvekkeet sisätilaksi. Synnytysosaston väistöä varten leikkausosaston vanhalle puolelle tehdään muutostöitä noin 850 m 2 alueella. Viidennen kerroksen kokonaispinta-ala on brm 2 ja tämän hetkinen hyötyala on noin 870 hym 2. 8

9 4.2 Suunnitellut tilaratkaisut Muutosalue Vuodeosastokerroksista 3 ja 4 tehdään samankaltaiset. Molemmille osastoille rakennetaan 32 yhden hengen huonetta ja 4 kahden hengen huonetta, jolloin syntyy 40 paikkaiset vuodeosastot. Jokaisella potilashuoneella on oma WC/suihkuhuone. Yhden hengen huoneista 3 on sulkutilallista potilashuonetta, jotka soveltuvat kosketuseristyskäyttöön. Yhtä huonetta voidaan käyttää saattohoitohuoneena, jossa on omaisen yöpymismahdollisuus. Yhdeksään huoneeseen on mahdollista sijoittaa varapaikka. Vuodeosastot jakautuvat kahteen kaksoiskäytävämalliseen siipeen, jossa potilashuoneet ovat ulkoseinillä ja keskelle jää huolto-, varasto- ja toimistotilojen vyöhyke. Niin sanottuun torniosaan, rakennuksen keskelle muodostuu henkilökunnan tilojen kokonaisuus. Rakennuksen molemmissa päädyissä olevat parvekkeet muutetaan lämpimäksi tilaksi osaksi kerrosta, jolloin kerroksen päätyihin saadaan isompi yhtenäinen tila potilaiden kuntoutukseen. Sinne sijoitetaan mm. kuntoutuslaitteita. Muilta osin ratkaisut perustuvat vanhoihin tilarakenteisiin. Tilaratkaisu on suunniteltu aikaisempia tiloja avoimemmaksi ja keskiosalle siipiä tehdään avoimia yhteistiloja potilaiden käyttöön. Lasiseinillä ja -ovilla luodaan avarampaa ja väljempää ilmettä tiloihin. Viidennen kerroksen kunnostuksen yhteydessä rakennetaan muuntojoustavaa tilaa, jossa on mahdollisuus sekä vastaanottotoimintaan että toimistotyöskentelyyn. Huoneet suunnitellaan siten, että ne voidaan tarvittaessa muuttaa toimistotyöhön useammalle henkilölle. Tilaan suunnitellaan yhteiskäyttöiset kokoustilat sekä tarvittavat aula/odotus-, varasto-, siivous- ja WC-tilat hyödyntäen samassa kerroksessa tällä hetkellä olevan, purettavan saunan tiloja. Hankkeen aikana rakennusteknisiä töitä tehdään myös 6. kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa, kun siellä olevia koneita uusitaan. Logistiikka A-rakennusosan käyttö perustuu keskellä ja päädyissä oleviin porrashuoneisiin. Keskiosan porrashuoneessa on 5 hissiä, joista 2 on sänkymitoitettua. Potilas- ja vierailijaliikenne sijoittuu keskiosan portaisiin ja hisseihin. Päätyjen porrashuoneista tulee kulunvalvottuja poistumisreittejä. Ulos rakennuksesta pääsee eteläpäädyn P-kerroksesta, pohjoispäädyn 1. kerroksesta ja keskiosan 1. kerroksesta pääsisäänkäynnin kautta. Keskiosan uloskäynti on myös P-kerroksesta suljetulle sisäpihalle. Talon pohjoispäädyn porrashuoneen viereiseen tilaan asennetaan pyykki- ja jätekuilu, jota pitkin säkit molemmista kerroksista kulkevat jatkossa jätteenkeräysasemalle ja pyykkihuoneeseen. Kuiluihin ei rakenneta imujärjestelmää. 9

10 4.3 Rakennustekniset työt Muu tavara- ja ruokakuljetukset tapahtuvat keskialueen hisseillä. Rakennusaikana kerroksesta on aina käytössä keskimmäinen ja toisen päädyn porrashuone, rakennusvaiheesta riippuen. Runko Rakennus on teräsbetonirunkoinen, siinä on kantavat pilarit ja palkit sekä jäykistävät seinät ja laatat. Hankkeessa tehdään tarvittavia runkoa tukevia rakenteita teräksestä tai teräsbetonista. Ulkoseinät, julkisivut, ulkotasot, yläpohja- ja vesikattorakenteet Nykyisten parvekerakenteiden julkisivut puretaan. Tilalle rakennetaan uudet seinät jotka ovat pääosin lasia. Tila lämmöneristetään. Peruskorjauksen kanssa samanaikaisesti toteutettavassa korjaushankkeessa uusitaan A-rakennusosan julkisivut ja vesikatto. Eteläpäätyyn lisätään 5. kerroksen vesikatolta tuleva poistumisporras. Tähän liittyy perustus- ja maatöitä. Välipohjat Seinät, lattiat ja alakatot Nykyiset välipohjat säilyvät pääosin ennallaan. Märkätilojen osalta välipohjien pintarakenteet puretaan ja niihin tehdään uudet pintalaatat kallistuksin. Välipohjarakenne on osastoiva, johon tekniikan läpiviennit tehdään paloluokiteltuina. Kantavat väliseinät kunnostetaan, tasoitetaan ja pintakäsitellään. Porrashuoneiden seinät kunnostetaan ja korjausmaalataan. Nykyiset kevyet muuratut ja levyrakenteiset väliseinät puretaan. Vanhat hormiseinät pysyvät pääosin paikoillaan, mutta osaa hormeista laajennetaan sekä rakennetaan kokonaan uusia. Levyrakenteiset väliseinät kuivissa tiloissa ovat teräsrunkoisia levyväliseiniä. Seinärakenteessa varmistetaan kalusteiden ym. kiinnitettävyys kauttaaltaan vähintään 12 mm sekavanerilevytyksellä, pintarakenteena on kipsilevy. Märkätilojen seinät ovat pääosin muuratut. Peruskorjauksen kaikki pinnat maalataan. Alakaton yläpuolelle jääviin osiin sekä hormeihin tehdään vähintään pölynsidontamaalaus. Seinien vedeneristykset, laatoitukset ja muut pintamateriaalit esitetään huoneselostuksessa. Potilashuoneissa palo-osastointi toteutetaan EI15-luokan mukaan. Ääneneristävyys potilashuoneiden suuntaan on vähintään 48dB. Vastaanotto-, tutkimustiloissa, toimisto-, kokous- ja taukotiloissa ääneneristävyys on vähintään 44dB. Nykyiset teräsprofiili -lasiseinät puretaan. Uudet lasiseinät ja väliseinäikkunat varustetaan näkyvyyttä havainnollistavilla tai peittävillä tarrakalvoilla. Lasiseinät ja -ikkunat ovat turvamääräysten ja - vaatimusten mukaisia, kiinteitä, karkaistuja ja laminoituja ikkunoita, lasivahvuudet 6-12 mm lasikoon mukaan. 10

11 Tilojen akustiikan parantamiseksi tiloihin asennetaan seinäpintaan liimattavia, ympäripinnoitettuja akustiikkavillalevyjä, joissa on värillinen, kulutusta kestävä lasihuopapinta. Akustolevyjä käytetään mm. yhteis- ja odotustiloissa. Lattiapinnat uusitaan kauttaaltaan. Lattioiden pintarakenteet toteutetaan niin, että valmiit lattiat toteuttavat esteettömyyden vaatimuksen. Lattiapintamateriaali ulottuu aina myös kalusteen alle. Märkätiloissa lattiakallistukset tehdään valuna siten, että reunoilla lattiakorko on yhtenäinen muiden lattioiden kanssa. Märkätiloissa käytetään pintamateriaalina kitkamattoa ja muiden tilojen lattioiden pintamateriaalina käytetään ensisijaisesti PVC-vapaata muovimattoa. Ovet ja ikkunat Alakatot puretaan ja uusitaan koko alueella. Alakaton korkeusasema laskee vähäisessä määrin. Lähes kaikkiin tiloihin tulee alakatto, lukuun ottamatta mm. teknisiä tiloja. Alakatot rakennetaan pääosin avattavista osista. Mahdolliset kiinteät alakatot varustetaan aina huoltoluukuilla. Ulkoikkunat uusitaan samaan aikaan, kun tehdään julkisivukorjaukset. Tässä hankkeessa kaikki väliovet ja -ikkunat puretaan. Uudet ovet ovat laminaattipintaisia, laitoskäyttöön soveltuvia ovia, joissa ääneneristävyys on huomioitu. Lukkojärjestelmänä käytetään sairaalan nykyistä lukitus järjestelmää Abloy Protec 2. Osaan ovista tulee avausautomatiikka. Kulunvalvonta asennetaan ulkovaipan kaikkiin oviin, porrashuoneisiin, lääke-, neuvottelu- ja jätehuoneisiin sekä osastonkansliaan. Hissiaulan ja keskiporrashuoneen väliin asennetaan palolasiliukuovet palolasiseinään. Kalusteet ja varusteet Kaikki kalusteet ja varusteet uusitaan. Kiinteät kalusteet ja varusteet sisältyvät hankkeeseen, irtokalusteet hankkii pääosin käyttäjä. Kiintokalusteiden ovet, rungot ja hyllyt sekä työtasot ovat laminaattipintaisia. Kalusteissa käytetään sekä värillisiä että puukuvioisia laminaatteja, useita kuoseja ja värejä. Lääkehuoneiden kalusteet tulevat HUS Apteekin älylääkekaappi puitesopimuksen kautta. Saattohoitohuoneisiin suunnitellaan seinärakenteeseen kiinnitettävä, käännettävä laivasänky. Taukotilat ja osastonkeittiöt varustetaan tarvittavin keittiölaittein. Osastonkeittiöiden astianpesukoneet ovat laitosmallisia laitteita, pikapesuohjelmalla. Kerroksiin 3 ja 4 rakennetaan erillinen tila ruoankuljetus vaunuille. Ruokapalvelu Hyvinkään sairaalassa toteutetaan Cook & chill tuotantona. Kerrosten käytävien ja potilas-, huolto- ja varastotilojen seinien ulkokulmat suojataan rst-listoilla ovikorkeuteen saakka. Käytäväseinien alaosat sekä potilashuoneiden vuodetaustaseinät suojataan pvc- tai kumipäällysteellä. Tiloihin asennetaan toiminnan edellyttämät muut varusteet kuten käsienpesuaine-, käsihuuhde- ja käsipaperiannostelijat sekä koukustot. 11

12 Opasteet suunnitellaan HUSin opasteoppaan mukaisena. 4.4 LVIA-tekniikka Purettavat LVI-järjestelmät Kaikki nykyiset putkistot, lämmityspatterit, vesi- ja viemärikalusteet, viemärit ja ilmanvaihtokanavat puretaan hankealueelta sekä läpimenevistä kuiluista kokonaan. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät Rakennuksen lämmitys toteutetaan nykyisellä kaukolämpöliittymällä. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki potilashuoneet ja julkisivutilat varustetaan ikkunan alapuolelle sijoitettavilla hygieniamallisilla lämmityspattereilla, joissa ei ole konvektiolamelleja. Olosuhdesimulointien perusteella lämmityspattereita sijoitetaan tarvittaessa myös sisävyöhykkeen kansliatiloihin. Vuodeosastojen märkätilat varustetaan peruskorjauksen yhteydessä mukavuuslattialämmityksellä, jonka tarkoitus on parantaa oleskeluviihtyvyyttä ja poistaa kosteutta tilojen rakenteista. Lattialämmityspiiri otetaan nykyisestä ilmanvaihdon lämmitysverkostosta ja varustetaan omalla kiertopumpulla. Tilojen jäähdytys toteutetaan pääosin ilmanvaihdolla, joka on jaettu osastoissa ilmansuuntien ja sisävyöhykkeiden mukaisesti. Tuloilman lämpötila on säädettävissä kullekin vyöhykkeelle erikseen, konehuoneisiin sijoitettujen jälkijäähdytys- ja lämmityspattereiden avulla. Tämä mahdollistaa tilojen tarpeenmukaisen jäähdytyksen. Vuodeosastojen peruskorjauksen yhteydessä, nykyisistä ilmanvaihdon jäähdytysverkostoista otetaan kerroskohtaiset haarat tilajäähdytysverkostoille. Tilajäähdytysverkostolla ja tähän liitettävillä kiertoilmajäähdyttimillä hoidetaan suurten lämpökuormien tilojen jäähdytys, kuten neuvotteluhuoneet, kansliat, useamman henkilön toimistot, huoltohuoneet, sähkö- ja teletilat sekä tekniset tilat. Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon ja lämmin käyttövesi tuotetaan rakennuksen nykyisessä lämmönjakokeskuksessa. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki 3. ja 4. kerroksien vesi- ja viemäriputket uusitaan. Uudet runkolinjat tehdään kupari- tai komposiittiputkista, kytkentäjohdot seiniin upotettavilla suojaputkessa kulkevilla muoviputkilla. Vesikalusteiden viemäröinti toteutetaan seinään upotettavilla viemäreillä siivoustöiden helpottamiseksi. Kaikki alaslaskettujen kattojen yläpuoliset viemärihajoitukset toteutetaan ääntä vaimentavilla desibeliviemäreillä ja tarvittaessa eristetään riittävän vaimennuksen varmentamiseksi. Vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Vesi- ja viemärikalusteiden valinnoissa huomioidaan hygieniavaatimukset ja huolto. 12

13 Ilmanvaihtojärjestelmät Vuodeosastot varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. 6. kerroksessa olevat ilmanvaihtokoneet uusitaan. Muut, tiloja palvelevat Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin nykyisiä ja sijaitsevat 5. kerroksen pohjois- ja eteläpäädyn ilmanvaihtokonehuoneissa. Uusi ilmanvaihtokone ja uusittavat koneosat ovat puhtaanapidon takia ns. hygieniamallisia koneita tai koneosia. Ilmanvaihto varustetaan lämmöntalteenottojärjestelmällä. Ilmanjako toteutetaan kerros- ja osastokohtaisesti, millä varmistetaan määräysten mukainen palosuojaus ja estetään palokaasujen leviäminen ilmanvaihdon välityksellä. Osastojen sisäpuolella ilmanvaihto on jaettu ilmansuuntien ja sisävyöhykkeiden mukaan, olosuhdehallinnan ja muuntojoustavuuden varmistamiseksi. Keskialueen toimistot-/neuvottelutilat varustetaan muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jolla ohjataan ilmanvaihtoa tilojen käytön mukaan. Savunpoisto Sairaalakaasujärjestelmät Vuodeosastojen savunpoisto toteutetaan avattavien ikkunoiden avulla palokunnan toimesta. Erillisiä korvausilma- tai savunpoistolaitteistoja ei peruskorjauksen yhteydessä lisätä. Vuodeosastoille ja 5. kerrokseen rakennetaan kerroskohtaiset sairaalakaasuverkostot, jotka kattavat seuraavat kaasut: happi ja hengitysilma. Vuodeosastojen kaasuverkostot (happi- ja hengitysilma) toteutetaan rengasverkostoina, joissa molemmat vuodeosastot on erotettu toisistaan sulkuventtiileillä. Vuodeosastojen yhteiseen aulaan asennetaan sairaalakaasujen varasyöttökeskus, joka varustetaan painevahdilla sekä varapulloilla. Varasyöttökeskus toteutetaan kerroskohtaisesti, jonka lisäksi molemmat vuodeosastot varustetaan pikasulkukoteloilla (2 kpl) joissa on varasyöttöliitynnät. Liikuteltavat 5 kg kaasupullot sijoitetaan erilliseen varastoon vuodeosastoilla. Palontorjuntajärjestelmät Putkipostijärjestelmä Kaikki kerrosten tilat varustetaan automaattisella palonsammutusjärjestelmällä (sprinklaus), joka toteutetaan matalapainevesisumujärjestelmällä. Järjestelmä liitetään nykyiseen paineenkorotusasemaan T- kerroksessa. Paineenkorotusasemalta tulee oma syöttölinja vuodeosastoille, jotka varustetaan kerroskohtaisilla virtauskytkimillä. Vuodeosastolle tulee yhteensä 4 kpl ja 5. kerrokseen 1 kpl putkipostiasemia. Putkipostiasemat sijoitetaan vuodeosastojen lääke- ja kansliatiloihin. Asemat liitetään erillisen putkipostisuunnitelman mukaisiin liityntäpisteisiin kerroksissa. Putkiposti toteutetaan Ø160mm putkistolla. Putkipostiasemat ovat edestä avattavia ja toimivat lähetys-, vastaanotto sekä läpiantoasemina. 13

14 Lääkehuoneiden ja kanslioiden asemat erotetaan toisistaan omilla runkoputkilla. Putkipostiasemien yhteyteen asennetaan korvausilma-/hönkäputket, jotka varustetaan HEPA-suodattimilla. Rakennusautomaatiojärjestelmät Vuodeosastot varustetaan säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa, säätää ja valvoo taloteknisiä järjestelmiä, olosuhteita ja energiankulutuksia. 4.5 Sähkö- ja teletekniikka Järjestelmä koostuu nykyisestä keskusyksiköstä sekä hankittavista itsenäisistä valvonta-alakeskuksista säätö- ja ohjaustoimintoineen, I/O-moduuleista, huonesäätimistä, mittausantureista, toimi- ja varolaitteista, sekä tarvittavista kaapeloinneista. Keskusyksikkö on sijoitettu kiinteistövalvomoon ja keskusyksikön käyttöliittymä on selainpohjainen ja graafinen. Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu siten, että järjestelmää voidaan etäkäyttää myös Meilahden keskusvalvomosta. LVI-kojeistojen ja -laitteiden toimintoja ohjataan huoneväylään kytkettyjen säätimien kautta. Automaatioon liitetään kattavasti liityntäpisteitä ja toimintoja, jotta laitosta voidaan ohjata ja valvoa olosuhteiden ja energiankulutusten kannalta optimaalisesti, tarkasti sekä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Energia- ja vesimittaukset liitetään järjestelmään huomioiden paikallisten toimittajien kaukoluentatarpeet. Sähkö- ja teletekninen hankelaajuus Peruskorjauksen yhteydessä kerrosten sähkö- ja teleasennukset uusitaan kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi tehdään muutoksia ja tekniikan uusimista 5. ja 6. kerroksen IV-konehuoneissa sekä tunnelikerrokseen rakennettavassa uudessa nousukeskustilassa. Purettavat sähkö- ja telejärjestelmät Tilojen kaikki sähkö- ja teleasennukset puretaan. Kerrosten läpi menevät, muita kerroksia palvelevat kaapelitiet ja kaapelit jäävät ennalleen. Sähköjärjestelmät Sähkönjakelu Sähköjärjestelmät toteutetaan TN-S-järjestelmän mukaisesti standardin SFS 6000 määrittelemällä tavalla. Sähkönjakelujärjestelmä rakennetaan selektiiviseksi ja toteutetaan siten, että huolto- ja vikatapauksissa katkot ovat mahdollisimman lyhyitä ja paikallisia. Tunnelikerrokseen uuteen nousukeskushuoneeseen hankitaan uudet normaaliverkon, varavoimaverkon ja UPS-verkon nousukeskukset. Normaaliverkon- ja varavoimaverkon nousukeskukset liitetään D-osan muuntamon pääkeskuksiin. Keskuksiin jätetään vähintään 30 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia varten. UPS-verkon nousukeskus liitetään tunnelikerroksen A-rakennusosan uuteen UPS-pääkeskukseen. 14

15 Kehikkokeskukset varustetaan saranoiduilla kansilla ja takalevyillä. Keskuksiin asennetaan riviliittimet N- ja PE-johtimille ja alle 230 V:n kaapelit päätetään omiin riviliitinkoteloihin. Vuodeosastokerroksiin asennetaan uudet normaaliverkon, varavoimaverkon ja UPS-verkon keskukset, jotka liitetään tunnelikerroksen uusiin nousukeskuksiin. 6. kerroksen IV-konehuoneen keskukset jäävät ennalleen. LVI-suunnitelmissa esitettyjen, taajuusmuuttajalla varustettujen tulo- ja poistopuhaltimien moottorit ja taajuusmuuttajat vaihdetaan suuremmaksi. Puhaltimille asennetaan uudet syöttökaapelit, taajuusmuuttajan ohituskytkin sekä moottorisuojakytkin. Uudelle vedenjäähdytyskoneelle (25 kw) tuodaan uusi syöttö nousukeskukselta. Johtotiet ja tilojen sähkötekninen varustelu Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyllä ja johtokanavilla. Pääreiteille varataan omat hyllyt vahvavirtakaapeleille, jaettuna normaali- ja turvasyöttöosuuteen sekä hyllyt tele- ja turvajärjestelmienkaapeleille. Kerrosten käytäville asennetaan omat erilliset leveät kaapelihyllyt vahvavirtaja telekaapelointeja varten. Palonaikana toimiviksi tarkoitetut johtojärjestelmät sijoitetaan määräysten mukaan omille johtoreiteilleen. Johtoteiden läpiviennit toteutetaan luokitellulla palomassalla. Huonetiloihin asennetaan tarvittavat johtokanavat. Tiloihin asennetaan pistorasioita toiminnan vaatimassa laajuudessa. Kaikki pistorasiaryhmät varustetaan vikavirtasuojakytkimillä. Kosteisiin tiloihin asennetaan lattialämmitys. Valaistus Valaisimina käytetään energiatehokkaita valaisimia kuten LED valaisimia. Tilat, joissa ei työskennellä yhtäjaksoisesti, kuten varastot, valaistusta ohjataan läsnäolon tunnistavilla antureilla. Huoneissa ja käytävillä valaistuksen ohjaukseen käytetään Dali-valaistuksen ohjausjärjestelmää. Maadoitukset Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan SFS 6000 mukaisesti. Telehuoneisiin asennetaan potentiaalintasauskiskot, joihin G1-luokan potilashuoneissa liitetään kaikki johtavat metallirakenteet. Lääkintätilat G1 luokan lääkintätiloissa osa valaisimista liitetään turvasyöttöjärjestelmään ja potilaspaikalle sijoitetaan myös turvasyöttöjärjestelmään liitettyjä pistorasioita. 15

16 Merkki- ja turvavalaistus Urakka-alueelle asennetaan määräysten mukainen poistumisvalaistusjärjestelmä. Järjestelmä on keskusakustollinen ja valaisimet ovat osoitteellisia. Keskusyksikkö asennetaan T-kerroksen uuteen nousukeskustilaan. Normaaliverkon kerroskeskuksiin asennetaan alijänniterele ohjaamaan poistumistien turvavalot päälle sähkökatkoksen aikana. Poistumisteiden valaistuksen johdonsuoja-automaatit varustetaan apukoskettimella, joka ohjaa myös turvavalot päälle, jos poistumistien valaistuksen johdonsuoja-automaatti laukeaa. Valaisimien kaapelointi tehdään palokestävällä kaapelilla ja jakorasiat ovat palokestäviä. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Yleiskaapelointijärjestelmä Rakennukseen asennetaan kaapelointijärjestelmä noudattaen Viestintäviraston määräyksiä, THK 23C/1997M, THK 25B/1997M sekä THK:n suositusta puhelinverkkojen suunnittelusta ja rakentamisesta Kaapelointia käytetään lähiverkon tiedonsiirtoon sekä muiden järjestelmien kuten (turvajärjestelmien jne.) sovelluksiin. Asennuksessa noudatetaan kaapeli- ja liitinvalmistajan sekä kaapelointijärjestelmän asennusohjeita. Kaikkien käytettävien kaapeleiden tulee olla halogeenivapaita kaapeleita. Liitäntäpisteet ovat 2 x RJ-45-rasioita, liittimet Kat6 U/FTP. Kerroksiin rakennetaan molempiin siipiin uudet jakamot sisältäen 2 yleiskaapelointitelinettä. Jakamon kytkimien sähkönsyöttö on UPS-verkossa. Uusille jakamoille asennetaan uudet yhdistelmäkuidut (6 MM OM3+6 SM OS2) T-kerroksen nykyiseltä jakamolta. Kerroksessa olevien jakamoiden välille asennetaan uudet yhdistelmäkuidut (4 MM OM3+4 SM OS2). Tietoverkkojärjestelmiä ja langattomia lähiverkkoja varten kohteeseen toteutetaan ATK-järjestelmä. Järjestelmä on osa yleiskaapelointijärjestelmää. Hoitajakutsujärjestelmä Urakka-alueelle asennetaan IP-pohjainen hoitajakutsujärjestelmä. Potilaspaikalle tulee potilaskoje, lääkintälaitekoje, tyynykaiutin, keskusradio ja kutsukoje. Potilashuoneen oven sisäpuolelle asennetaan kuittaus-, lisäapu- ja hätäapupainikkeet. Potilashuoneen oven ulkopuolelle asennetaan ovivalo ja lääkintälaitehälytysvalo. Potilashuoneen WC:hen ja Le-WC:hen asennetaan kattoon vetonaru, jolla potilas voi tehdä kutsupyynnön. Tilojen sisäpuolelle, oven viereen asennetaan kuittaus-, lisäapu- ja hätä-apupainikkeet. Oven ulkopuolelle tulee ovivalo. 16

17 Isommissa, yhden potilaan, huoneissa oleva varapotilaspaikka varustetaan kuten normaali potilaspaikka ilman lääkintälaitekojetta. Osastojen käytäville tulee tarvittava määrä hoitajakutsujärjestelmän käytävänäyttöjä. Hoitajakutsujärjestelmän hankkii HUS Tietohallinto, järjestelmän kaapelointi sisältyy rakennushankkeeseen. Potilasvalvontakamera-järjestelmä Potilashuoneisiin tehdään varaukset ei-nauhoittavan kameravalvontajärjestelmän käyttöön ottamista varten. Järjestelmään on mahdollisuus liittää kaatumisentunnistusjärjestelmä. Järjestelmästä tulee saada hälytys mobiililaitteisiin. Ovinäyttö- ja huoneen varausjärjestelmä Potilashuoneiden ovenpieliin sekä neuvotteluhuoneeseen tehdään kaapelointivaraukset näytöille. Infonäytöt Vuodeosastoille toteutetaan kaapelointivaraukset infonäytöille 6 kpl/kerros. Televisiovaraukset Jokaiseen potilashuoneiseen tehdään varaukset infonäyttöjärjestelmille/tv:lle. Potilashuoneissa tulee olla mahdollista käyttää myös monipalvelujärjestelmää. Yleisiin tiloihin tehdään televisiovaraukset. Televisiovarauksien yhteyteen liitetään yleiskaapelointi. Kokoushuoneiden varustus Kokoushuoneisiin toteutetaan Video Room ratkaisu ja taukotilaan toteutetaan Classic -ratkaisu kaiuttimilla. Keskuskellojärjestelmä Hoitajakutsujärjestelmän käytävänäytöissä on myös kello. Tämän lisäksi alueelle asennetaan sivukellot käyttäjän määrittelemiin huoneisiin. Sivukellot liitetään rakennuksen nykyiseen aikakellojärjestelmään. Ovipuhelinjärjestelmä 3. ja 4. kerroksen hissiaulassa oleva, osastolle johtava ovi varustetaan 2- suuntaisen kuva- ja puheyhteyden mahdollistavalla ovikojeella. Vastauskoje asennetaan osaston kansliaan. Järjestelmässä on oven avausmahdollisuus. Puhelinjärjestelmä Kohteeseen toteutetaan IP-pohjainen puhelinjärjestelmä käyttäjien tavoitettavuutta ja yhteydenpitoa varten. Puhelinjärjestelmä on osa yleiskaapelointijärjestelmää. 17

18 Turvajärjestelmät Työajanseuranta ja kulunvalvonta sekä sähkölukitusjärjestelmä Seuraavat ovet liitetään rakennuksen nykyiseen kulunvalvontajärjestelmään: poistumisportaan ovet, joissa lukijat ovat molemmille puolille ovea teletilojen ovet lääkehuoneiden ovet ja lääkehuoneessa myös N-kaapit kanslian ovi taukotilan ovi hissiaulan ja aulan välinen ovi aulasta osastolle johtavat ovet Paloilmoitinjärjestelmä Hankealue varustetaan osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen paloilmoitusjärjestelmään. Kansliaan asennetaan paloilmoitusjärjestelmän näyttölaite, jolla henkilökunnalle kyetään välittämään palon sijaintitieto. Käytäville asennetaan palokellot. Ilmaisimina käytetään kuivissa tiloissa monikriteerisavuilmaisimia (kaksitoiminen) ja kosteissa tiloissa lämpö-ilmaisimia. Potilashuoneissa ilmaisimet varustetaan kantaäänihälyttimillä. Lukittujen poistumisovien lukitus avataan automaattisesti tulipalotilanteessa. Rikosilmoitinjärjestelmä Kaikki tiloihin johtavat kulunvalvontaovet sekä lääkehuoneen ovet liitetään rakennuksen nykyiseen rikosilmoitusjärjestelmään. Lukittujen poistumisovien hätä-avaus (rikolasi-painike) varustetaan 2 koskettimella, joka antaa hälytyksen rikosilmoitusjärjestelmään luvattomasta kulusta. Kameravalvonta Turvavalvontakamerajärjestelmä toteutetaan kattamaan muutosalueen poistumistieportaat, hissiaulan, sisääntuloaulan sekä lääkehuoneet. Kamerat sijoitetaan siten, että tallentimelle saadaan tunnistettavat kuvat turvavyöhykkeille tulijoista. Turvavalvontakamerajärjestelmä liitetään sairaalan nykyiseen järjestelmään. Henkilöturvajärjestelmä kerrokseen hankitaan kaikki tilat kattava, aluekohtaisesti paikantava henkilöturvajärjestelmä. Henkilökunnalle hankitaan tarvittavat kannettavat lähettimet. 18

19 Käytäville hankitaan käytävänäytöt, joihin välitetään hälyttävän alueen huonenumerot. Järjestelmän kuittauskytkimet asennetaan turvapuolen osoittamaan tilaan. Järjestelmä toteutetaan laajentamalla sairaalan nykyistä järjestelmää. Äänievakuointijärjestelmä Hankkeessa tehdään varaus keskitettyyn äänentoistokeskukseen. VIRVE- ja GSM-verkot Muutosalueelle toteutetaan koko alueen kattava sisäpeittoverkko, joka toteutetaan antennein, toistimin ja sisäpeittokaapelein. Järjestelmässä varaudutaan matkapuhelinverkko-operaattoriin. Tiloissa on nykyinen Virve-verkko, jonka toimivuus varmistetaan rakentamisen aikana. 4.6 ICT järjestelmät ja laitteet Hankkeen toteutusalueelle rakennetaan niin langallinen kuin langaton tietoliikenneverkko. Langaton verkko tukee paikannusominaisuutta, joka voidaan tarvittaessa aktivoida käyttöön. Rakentamisen yhteydessä varaudutaan siihen, että laitteita voidaan päivittää ja huoltaa niiden edellyttämällä tavalla. Teknisten vaatimusmäärittelyiden, varaosatakuiden sekä muun teknisen kelpoisuuden osalta HUS Tietohallinto tekee pääasialliset hankintojen määrittelyt. Toteutettavat järjestelmät sekä muut tietotekniset laitteet toteutetaan käyttäjämäärittelyiden perusteella. 4.7 Kiinteät sairaalalaitteet Kaksi potilashuonetta molemmissa kerroksissa varustetaan kattokiinnitteisellä potilasnostimella. Molempiin vuodeosastokerroksiin rakennetaan kaksi kaksiosaista huoltohuonetta, jossa tapahtuu likaisten hoitovälineiden pesu. Likaiselle puolelle sijoitetaan, kaksi desinfioivaa pesulaitetta ja RST-pesupöytä. Likaisen ja puhtaan huoltohuoneen väliin asennetaan läpiantoinen sairaalavälineiden kuivauskaappi. Kerroskohtaisesti toiseen likaiseen huoltohuoneeseen asennetaan myös imupussien tyhjennyslaite. Eristyshuoneiden WC/suihkuhuoneet (3 kpl kerrosta kohden) varustetaan desinfioivalla huuhtelulaitteella. Vuodeosastoilla on kerroskohtainen lääkehuone, joka varustetaan luokan 2 biologisella suojakaapilla lääkkeiden turvallista käsittelyä varten. Suojakaappi varustetaan korkeudensäädettävällä jalustalla hyvän työergonomian saavuttamiseksi. Lääkehuoneessa on myös lääkejääkaappi kylmäsäilytystä vaativien lääkkeiden säilytystä varten sekä N-kaappi huumaavien lääkkeiden säilytykseen. Kerroskohtaisesti vuodeosastoilla on siivoushuone, johon suunnitellaan HUSin laitoshuollon vaatimusten mukaiset RST-kalusteet. Molemmissa kerroksissa, 19

20 hissiaulan läheisyydessä on jätehuone, jonne kerätään muut jätejakeet kuin sekajäte. Huoneet varustetaan RST-hyllyin sekä tarvittavilla jätteenkeräysastioilla. Kerrosten pohjoispäässä on yhdistetty siivous- /jätehuone, josta sekajäte ja likapyykit pudotetaan kuiluihin. Huoneisiin varataan RST-seinähyllyä lajiteltavia jätejakeita varten. Hyllyjen alle jätetään tilavaraus tarvittavia jätteiden keräilyastioita varten. Osastonkeittiö varustetaan kupumallisella astianpesukoneella sekä kylmäsäilytyslaitteilla. KSL laitteiden sijoitus on esitetty liitteenä olevassa huonekohtaisessa laiteluettelossa. 5 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA Suunnitteluratkaisuissa noudatetaan HUSin ohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa. Samaan aikaan toteutettavan julkisivujen korjaushankkeen kautta energiatehokkuus paranee uuden julkisivurakenteen ja uusien taloteknisten järjestelmien mukana. A-rakennuksen ja hallintosiiven lämmönkulutuksen katsotaan vähenevän merkittävästi uuden lämmöneristeen ja uuden ulkoverhouksen mukana. Uudet ikkunat parantavat lämpötaloutta huomattavasti. Uudet talotekniset järjestelmät ovat vähemmän energiaa kuluttavia ja niiden energian talteenottojärjestelmät hyödyntävät kiertävää energiaa. LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm. hyvä lämmöntalteenotto uudella ilmanvaihtokoneella, tarpeenmukainen ilmanvaihto toimisto- ja neuvottelutiloissa sekä vedenkulutusta pienentävät vesikalusteet. Sähkö- ja automaatiojärjestelmillä pystytään säätämään ja säästämään energian kulutusta halutulla tavalla eri vuoden ja vuorokauden aikoina. 6 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Kerrosten 3-5 väistöt Vuodeosastokerrosten peruskorjaus aiheuttaa merkittävän toimintojen siirtotarpeen, joko väistötiloihin tai pysyvästi toisiin tiloihin. 3. kerros Vuodeosastokerroksessa 3 oleva osasto 3A siirtyy rakentamisvaiheen 1 alussa B-rakennukseen. Kardiologian toiminta muuttaa pysyvästi B-rakennuksen 3. kerrokseen. Osa rakentamisvaiheen yksi aikana 3. kerroksen alueelle jäävistä toiminnoista siirretään kerroksen eteläpäähän. 20

21 Osaston 3B:n toiminnoista keuhko- ja gastrotoiminnat sekä infektiotaudit ovat jo muuttaneet pysyvästi H-sairaalan 5 kerrokseen. Sydänvalvontayksikkö, CCU, joka toimii A-rakennusosan 3. kerroksessa, siirtyy saman rakennusosan P-kerrokseen. Yksikölle rakennetaan pysyvät tilat leikkausosastolta vapautuviin tiloihin. Tilat sijaitsevat tehostetun valvonnan yksikön vieressä, joten yksiköiden välille saadaan suora yhteys, jolla saavutetaan merkittävää toiminnallista hyötyä. CCU -hankkeesta on laadittu erillinen hankesuunnitelma-asiakirja. 4. kerros 4. kerroksen pohjoispäässä oleva osasto 4A siirtyy peruskorjaushankkeen rakentamisvaiheen 1 alkaessa osittain saman kerroksen eteläpäädyn tiloihin ja osa B-rakennukseen. Rakentamisvaiheessa 2. vuodeosastolla 4B olevista toiminnoista osa siirtyy jo vaiheessa 1 peruskorjattuihin tiloihin 4. kerroksessa ja osa siirtyy B- rakennukseen. 5. kerros 5. kerroksessa olevat fysioterapian sekä muut toiminnat siirretään rakentamisen vaiheiden mukaisesti. Alustavasti toiminnot siirtyvät B- rakennuksen 4. kerrokseen. Yllä esitettyjen väistöjen vaatimien muutostöiden kustannukset B- rakennuksessa eivät sisälly tähän hankesuunnitelmaan. 2. kerroksen synnytystoiminnan väistötyöt Rakennusosa A, 2. kerroksen nykyinen synnytysosasto siirtyy peruskorjauksen rakentamisvaiheessa 1 väistötiloihin. Koska väistötarve aiheutuu ensisijaisesti julkisivuhankkeesta, sen kustannukset käsitellään julkisivujen korjauksen kuluina. Uudet synnytystoiminnan väistötilat rakennetaan P-kerroksen nykyiselle leikkausosastolle, jossa tiloille tehdään toiminnan kannalta välttämättömät muutokset. Tiloista tehdään mahdollisimman viihtyisät, jotta tavoiteltava noin synnyttäjän vuosittainen määrä saadaan pidettyä väistön aikana entisellä tasolla. Viisi nykyistä leikkaussalia toimii synnytystiloina ja yksi sali lasten virvoittelutilana. Saleihin tehdään vain vähäisiä muutoksia. Heräämöön tehdään tarkkailupaikkoja 6 kpl, joista osa on lasiseinin rajattuja. Muissa tiloissa tehdään muutoksia rakentamalla uusia WC- ja suihkutiloja ja muuttamalla nykyisiä tiloja synnytystilojen tukitiloiksi. Muilta osin muutokset pyritään pitämään vähäisinä. Kaikki läpimenevät putkistot ja kanavistot säilytetään ja yhteensovitetaan uuden tekniikan kanssa. Tilojen nykyiseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon tehdään väistötöiden yhteydessä tarvittavat muutokset. Kaikki uudet tilat varustetaan tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jotka mitoitetaan ja säädetään vastaamaan tilojen käyttötarkoitusta. WC-tilojen kohdalla käytetään siirtoilmaa. 21

22 Vesi- ja viemärikalusteet sijoitetaan arkkitehtipohjan mukaisille paikoille ja liitetään olemassa oleviin järjestelmiin. Tilojen lämmitys toteutetaan nykyisillä lämmitysjärjestelmillä, joista otetaan tarpeen mukaan haaroja uusille lämmityspattereille. Tilojen jäähdytys toteutetaan nykyisillä jäähdytysjärjestelmillä. Olosuhdesimulointien perusteella lisätään tarvittavat kiertoilmajäähdyttimet. Synnytystoimintojen sairaalakaasujärjestelmät otetaan nykyisiltä aluetta palvelevilta painevahdeilta ja pikasulkukoteloilta. Tiloihin tehdään tarvittavat muutokset kaasupisteiden sijoituksien ja määrien osalta. Pääkaasu- ja varapisteitä ei liitetä samoista pikasulkukoteloista. Muut häiriöt Vuodeosastojen peruskorjaus aiheuttaa ääni- ja tärinähaittaa koko A- rakennusosan käytölle. Talotekniikan purku- ja muutostyöt aiheuttavat katkoksia taloteknisissä järjestelmissä. Rakennustöistä aiheutuvat pöly- ja hygieniahaitat pyritään minimoimaan tiiviillä suojaseinillä ja tehostetulla siivouksella. Rakennustarvikkeiden poistaminen ja uusien paikalle tuominen sekä siihen liittyvä henkilöliikenne aiheuttaa jatkuvaa haittaa hoitotoiminnalle. Työmaan sijoittuminen rakennusmassan ja koko sairaala-alueen keskelle aiheuttaa haittaa kaikissa ympäröivissä rakennuksissa. Riskejä ja vahinkoja pyritään välttämään ja minimoimaan huolellisella työmaasuunnittelulla ja riskiarviokokouksilla. Työmaan toiminnoille on sovittava yhteinen aikataulu haittaaville töille, jolloin sairaanhoidolle ei aiheudu vahinkoa. Peruskorjauksen kanssa samaan aikaan ajoittuva julkisivujen korjaus sovitetaan väistöjen kanssa yhteen niin, että toiminnoille aiheutuvat haitat voidaan minimoida. 7 AIKATAULUTAVOITTEET HUS on päättänyt toteuttaa hankkeen yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa valittu urakoitsija on mukana jo toteutussuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on saada hankesuunnitelmaan HUS:n ja STM:n hyväksyntä niin, että urakoitsijan kilpailutus voidaan käynnistää syyskuussa Urakoitsijan kanssa tehtävä hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen kehitysvaihe suoritetaan rinnan toteutussuunnittelun kanssa ja valmistuu marraskuussa Peruskorjauksen vaiheen 1. rakennustyöt voidaan aloittaa joulukuussa 2020 ja suunnitelmien mukaan hanke valmistuu tammikuussa Vaiheen 2 22

23 rakentaminen toteutettaisiin maaliskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana. Ensimmäisen vaiheen jälkeen on varattu aikaa 1kk toiminnan siirtoon A-rakennusosan eteläpäädystä pohjoispäädyn uusittuihin tiloihin. Synnytystoiminnan väistötilojen rakentaminen tehdään ennen vuodeosastokerrosten peruskorjauksen aloitusta alkaen kesäkuussa 2020 ja valmistuen lokakuussa KUSTANNUSARVIO Hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettu käyttäen lähtötietona luonnostasoisia suunnitelmia. Kustannusarvion kokonaishinta, sisältäen investointiohjelmaan sisältymättömän A-rakennusosan 5. kerroksen muutostyöt, on 18.5 miljoonaa euroa (alv 0 %) sidottuna Hyvinkään 1/2019 hintatasoon (käytetty Haahtela indeksi 97,0 rakennuskustannusindeksin ollessa 103,85 (2015=100)). Hankesuunnitteluvaiheen arvio rakennuskustannuksista kustannuserittäin on seuraava: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu ,00 B2 Rakennustekniset työt ,00 B3 LVIA-työt ,00 B4 Sähkötyöt ,00 B5 Erillishankinnat ,00 Yhteensä, alv 0 % ,00 Hankkeen toteutuessa aikataulutavoitteiden mukaisesti on kustannusten vuosijako seuraava: yhteensä Kerrokset 3, 4 ja Kustannukset ovat hyötypinta-alaan (5 218 hym2) nähden on /hym2 ja bruttoalaa (6 613 brm2) kohden /brm2. 9 ARVIO HANKKEEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA Edellä luvussa 8 esitetty 18,5 milj. euron kustannusarvio koskee vuodeosastokerrosten 3 ja 4 lisäksi rakennusosan kerrosta 5 ja eräitä muita tiloja. Samaan aikaan toteutettava julkisivuhanke (12,0 ME) kohdistuu kerrosten 3 ja 4 lisäksi kaikkiin muihin rakennusosan kerroksiin ja tilankäyttäjiin. Tämän hankesuunnitelman taloudellisten vaikutusten laskelmat on tehty kirurgian vuodeosastojen tila- ja muiden kustannusten näkökulmasta ja sen vuoksi molempien suurten rakennusinvestointien arvioiduista kustannuksista 23