Letkunsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ypäjä

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 224/2012/2 Dnro ESAVI/204/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Letkunsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ypäjä Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Letkunsuon noin 30,3 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Ypäjän kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hämeen ELY-keskus on antamassaan lausunnossaan kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan Letkunsuon turvetuotantoalueelle ympäristölupaa mennessä. Vapo Oy:lla on Letkunsuon alueella omistuksessaan 5,12 ha:n suuruinen kiinteistö Suomaa ( ) ja hallussaan kaksi vuokra-aluetta, joiden pinta-alat ovat yhteensä 46,30 ha. Kiinteistön Tapiola ( ) pinta-ala on 34,3 ha ja sitä koskeva sopimus on voimassa saakka. Kiinteistö Suometsä ( ) on pinta-alaltaan 12,0 ha ja sitä koskeva sopimus on voimassa saakka. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Letkunsuon alue on merkitty kaavassa turvetuotantoalueeksi (EOt). Alle kilometrin etäisyydellä suon kaakkoispuolella on Myg-merkitty ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 alue Kolinmäki (183), joka on seudullisesti merkittävä, arvokas geologinen muodostuma. Noin 1,5 km:n etäisyydellä suon luoteispuolella on luonnonsuojelualue (SL 227), joka on Ypäjänkulman maakunnallisesti merkittävä metsiensuojelualue. Suon koillispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä Jokioisten kunnan puolella on Äijänkulman (43) MY-merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Äijänkulman alue on maiseman- ja soidensuojelun kannalta seudullisesti merkittävä kohde. Letkunsuon tuotantoalueen itä- ja länsipuolitse kulkee ulkoilureittejä. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Letkunsuon turvetuotantoalueen tuotanto alkoi vuonna Vuonna 2010 tuotannossa oli 20 ha ja tuotannosta oli poistunut yhteensä 27 ha. Nykyisellään Letkunsuon turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 29,1 ha, sekä yhdestä auma-alueesta, jonka ala on 1,2 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 30,3 ha. Tukikohta-alue sijoittuu alueelle tulevan tien viereen lohkon 1 luoteiskulmaan. Alueella ei ole rakennuksia. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Tuotantovuorokausia on keskimäärin 30 kpl vuodessa tuotantokaudella touko-syyskuussa. Keskimääräinen tuotantomäärä on noin m 3 vuodessa. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja turpeen toimituksen suorittavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiallisesti Forssaan ja Keravalle. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Letkunsuon tuotantovaihe kestää vielä arviolta 10 vuotta eli vuoteen 2022 asti. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja uuteen käyttömuotoon. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Jälkikäyttömuodosta päättävät alueen maanomistajat.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Kuivatusvesien nykyiseen käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietteenpidättimet sekä pintapuomeilla ja virtaamansäädöllä varustetut laskeutusaltaat. Lohkon 1 (18,3 ha) laskeutusaltaan pinta-ala on noin 570 m 2. Lohkolla 2 (8,0 ha) se on noin 460 m 2 ja lohkolla 3 (2,8 ha) noin 380 m 2. Kuivatusvesien tehostettuun käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kolme laskeutusallasta sekä lisäksi lohkojen 1 ja 2 osalta kemikalointiyksikkö ja selkeytysallas. Lohkon 3 vesienkäsittely on perusvesienkäsittelyä alueen pienuudesta ja lyhyestä jäljellä olevasta tuotantoajasta johtuen. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan sulanmaan aikaisella kemiallisella käsittelyllä. Rakeinen kemikaali (rautasulfaatti, kauppanimeltään FERRIX-3) syötetään muoviverkosta tehdyn sukan avulla. Kemikaali liukenee sukasta veden virtauksen mukana ja uutta kemikaalia valuu putkesta liuenneen tilalle. Annostelu (noin 1:10 000) vaihtelee hieman vedenlaadun mukaan. Edellä mainittu menetelmä on käytössä muutamilla hakijan turvetuotantoalueilla muun muassa Leppisuolla ja Jylhäsuolla. Hakijan mukaan Letkunsuolle suunnitellun rakeisen kemikaalinsyötön käyttäminen ei ole mahdollista ympärivuoden, koska ojavedet ja kemikaalinsyöttösukka jäätyvät. Selkeytysaltaana käytetään normaalia kemiallisen puhdistuksen vaatimaa allasta. Rakennettavan altaan vesipinta-ala on 400 m 2 ja tilavuus 700 m 3. Tällöin pintakuorma maksimivirtaamalla (Q max 324 m 3 /h) on 0,81 m/h. Suurimman osan ajasta pintakuorma on kuitenkin alle 0,4 m/h. Mikäli puhdistusteho ei täytä vaadittavia arvoja, allasta suurennetaan. Letkunsuon tuotantoalueen (20 ha) nettokuormitus Letkunnojaan on ollut vuosina keskimäärin kiintoaineen osalta 590 kg/a, kokonaisfosforin osalta 3,9 kg/a ja kokonaistypen osalta 140 kg/a. Letkunsuon tuleva sulanmaan ajan kuormitusarvio perustuu Vapo Oy:n Leppisuon tuotantoalueen tarkkailutuloksiin. Mittaustuloksia on käytettävissä kahdelta eri vuodelta, kiintoaineen osalta vain yhdeltä, minkä vuoksi kevytkemikaloinnin aiheuttaman reduktion arvioimiseen liittyy epävarmuutta. Arvioidut 20 ha:n tuotantoalueen koko vuoden nettopäästöt kemikaloinnin jälkeen ovat kiintoaineelle 370 kg/a, kokonaisfosforille 3,4 kg/a ja kokonaistypelle 88 kg/a. Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatu-

4 neisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet (jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen) ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Aumat suunnitellaan vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuista rakennuksista. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista. Kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. 4

5 5 Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve ( m 3 ) toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekkaautoilla (noin 110 rekkakuormaa). Käyttöpaikkoja ovat mm. Forssan Energia Oy ja Keravan Energia Oy. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 90 litraa ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 800 kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 90 litraa, kiinteää öljyjätettä 15 kg, kuivajätettä noin 500 kg, aumamuovia 800 kg ja rautaromua 60 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut vaaralliset jätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja vaarallisten jätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus sulanmaan aikaisella kemiallisella puhdistuksella on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Letkunsuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole käytettävissä pintavalutukseen soveltuvaa aluetta. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei ai-

6 heudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvioon mukaan Letkusuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Letkunsuo on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa olevaa suota. Suo rajoittuu metsäisiin alueisiin ja luoteisreunasta Isorahkan avosuohon. Letkunsuo sijaitsee linnuntietä noin 4 km:n etäisyydellä Ypäjän keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen länsi- ja eteläpuolille jäävät Hollinkorpi, Mätikkö ja Kartanonkylä laajoine viljelysalueineen. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kolme kiinteistöä, joilla on rakennuksia: Pullonkaula ( ), Taatala ( ) ja Isorahka ( ). Kiinteistöllä Pullonkaula sijaitsee vuonna 1990 rakennettu vapaa-ajan asuinrakennus, jonka etäisyys tuotantoalueen reunasta on noin 30 m. Kiinteistölle ei johda tietä perille asti. Tuotantoalueen ja vapaa-ajan asunnon välissä kasvaa noin vuotta vanha männikkö, joka ei ole hakijan hallussa. Kiinteistöllä Taatala on vapaa-ajanasunto ja siihen liittyviä piharakennuksia. Kiinteistöllä Isorahka on vuonna 1992 rakennettu vapaa-ajan asuinrakennus. Taatalan ja Isorahkan kiinteistöjen etäisyys tuotantoalueen reunaan on noin 400 m. Turvesuon ja vapaa-ajan kiinteistöjen välinen maasto on karttatarkastelun perusteella eri-ikäistä metsämaata. Asuntojen ja turvesuon väliin jäävät alueet ovat pääsääntöisesti toisten omistamia alueita. Tuotantoalueen rajalla sijaitsevalle kiinteistölle voi aiheutua tuotannosta ajoittaista pöly- tai meluhaittaa niinä päivinä, kun työmaalla on toimintaa kiinteistön läheisillä lohkoilla ja kun tuulensuunta on työmaalta kiinteistölle päin. Muille kauempana sijaitseville kiinteistöille ei arvioida aiheutuvan haittaa. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi tuotantotoiminnassa voidaan ottaa vallitsevat olosuhteet (esim. tuulensuunta) huomioon. Letkunsuon turvetuotantoon liittyen ei ole tullut lähiasutukselta valituksia melusta eikä pölystä. Lisääntynyt raskas liikenne nostaa hieman liikenneonnettomuusriskiä tuotantoalueelle johtavilla kapeilla, sorapäällysteisillä Humppilantiellä ja Vahteristontiellä. 6

7 Lähin turvetuotantoalue on Varsansuo, joka sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä Letkunsuosta kaakkoon. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen sekä erityisesti hevostalouteen. Letkunsuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 2 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy saman verran voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on Ypäjänkulman 28,4 ha:n kokoinen luonnonsuojelualue (YSA042564), jonka etäisyys tuotantoalueeseen on 1,4 km. Natura alue, Ypäjän hevoslaitumet (FI ), sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Rasilan purolehto (LHO040206) sijaitsee 4 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta kaakkoon. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta suojelualueisiin. Tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja tuotantoalueen ympäristössä on 1,7 3 km:n etäisyydellä tuotantoalueen rajoista. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta lintujen pesintään tällä etäisyydellä. Tuotantoalueen ympäristössä on pienvesiä 50, 230 ja 400 m:n etäisyyksillä. Tuotantoalueen koillis- ja itäpuoliset lammet ovat suhteessa veden virtaussuuntaan tuotantoalueen yläpuolella, jolloin turvetuotannon vaikutus näihin vesiin jää todennäköisesti vähäiseksi. Turvetuotanto voi kuitenkin muuttaa pohjaveden pinnankorkeutta, jolloin se voi vaikuttaa lampiin myös pintaveden virtaussuuntien yläpuolella. Lampien ympäristöt ovat ojitettuja. Lähin, 50 m:n päässä tuotantoalueesta sijaitseva lampi on keinotekoinen. Kauempana sijaitseviin lampiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Huhtin pohjavesialue, sijaitsee 7 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevilla kiinteistöillä ei ole tiedossa olevia kaivoja. Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaisjäännöksiä tai kulttuuriperintökohteita. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat alueen koillis- ja luoteispuolilla. Perttulan Talaskivi, joka on keskiajalle periytyvä rajamerkki noin 1,6 km tuotantoalueesta koilliseen. Heikkilänniemen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Letkunojan pohjoispuolella noin 2,3 km alueesta lounaaseen. 7

8 8 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen (Loimijoen yläosan valuma-alue 35.92) reittiä Letkunoja- Haaranoja-Ypäjoki (Ypäjoen valuma-alue ). Ypäjoen yhtyessä Loimijokeen sen valuma-alueen pinta-ala on 59,0 km 2 ja järvisyys noin 0,03 %. Tuotantoalueen osuus Ypäjoen valuma-alueesta on 0,8 %. Matka tuotantoalueelta Loimijokeen on noin 9,7 km. Ypäjoen virtaamat on arvioitu seuraaviksi: - Keskiylivirtaama MHQ 0,48 m 3 /s - Keskivirtaama MQ 0,38 m 3 /s - Keskialivirtaama MNQ 0,13 m 3 /s Suurimman osan Ypäjoen valuma-alueesta muodostavat metsät ja peltomaat. Letkunojasta ei ole vedenlaatutietoja. Haaranojasta on olemassa ainoastaan yksi vedenlaatutieto keväältä Tällöin uoman vesien kiintoainepitoisuus oli korkea ja vedet olivat fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella reheviä. Vesi oli sameaa, väriltään ruskeaa humusvettä. Ypäjoen alaosan vedenlaatutietoja on vuodelta 2010 ja 1990-luvun alusta. Ypäjoen vesi on runsashumuksista, typpi- ja fosforipitoisuuden perusteella runsasravinteista, sameaa, ruskeaa ja kiintoainepitoista. Loimijoesta on saatavilla vedenlaatutietoja Ypäjoen laskukohdan ylä- ja alapuolelta 1990-luvun puoleen väliin saakka. Vedenlaadussa ennen ja jälkeen Ypäjoen laskukohtaa ei tuolloin ollut merkittäviä eroja. Loimijoen vesi on ollut runsaasti kiintoainesta sisältävää ja typpi- ja fosforipitoisuuden osalta huomattavan rehevää ja väriltään ruskeaa. Loimijoen ekologinen tila kuuluu luokkaan keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu. Suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan Loimijoen tila on yläosalla tyydyttävä ja alaosalla välttävä. Loimijoki on peltoalueiden eroosiosta johtuen samentunut ja runsasravinteinen jokivesistö, jonka valuma-alueesta maatalousmaan osuus on suuri, noin 40 %. Lisäksi Loimijokea kuormittavat lukuisat pistekuormittajat. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat alhaisimmillaankin 3 4 -kertaisia puhtaisiin jokivesiin verrattuna ja suurimmillaan jopa kertaisia. Letkunsuon turvetuotantoalueelle suunniteltu vesienkäsittely (sulanmaanaikainen kemiallinen käsittely) on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista ja täten Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Hämeen pintavesien toimenpideohjelman mukaista. Kokemäenjoen-Loimijoen reitillä turvetuotannon osuus on 0,2 % ihmisperäisestä fosfori- ja typpikuormituksesta. Loimijoen yläosan alueella ja Pyhäjärven alueella on kolme tuotantosuota: Letkunsuo (35.924), Varsansuo (35.923) ja Okssuo (35.937). Loimijoen

9 yläosan valuma-alueen (35.92) ja Pyhäjärven alueen (35.93) tuotantosuot ja niiden poistumaennuste vuoteen 2020 on esitetty alla olevassa taulukossa. Suo Va Tuotantokunnossa vuonna 2011 Ennuste vuosina poistuvasta tuotantoalasta Jäljellä vuonna 2020 Varsansuo ,9 ha 12 ha 13,9 ha Letkunsuo ,3 ha 19 ha 11,3 ha Okssuo ,0 ha 5 ha 100,0 ha 9 Letkunsuon turvetuotannon vaikutus näkyy alapuolisista vesistöistä selvimmin Letkunojassa. Peltoalueiden keskellä kulkevan Haaranojan vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi peltoalueiden kuormitus. Ypäjoen laskukohdassa kemikaloinnin käyttöönoton seurauksena Letkunsuon turvetuotannon kuormitus lisää Ypäjoen kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksia virtaamatilanteesta riippuen 0,1 1 %. Turvetuotannon vaikutukset Ypäjokeen tai Loimijokeen ovat vähäisiä. Turvetuotanto voi aiheuttaa pölylaskeumaa läheisiin lampiin. Merkittävin vaikutus kohdistuu tuotantoalueen rajalla sijaitsevaan keinotekoiseen lampeen. Kalasto ja kalastus Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kalastusta selvitettiin kalastusalueille sekä kalastuskunnille lähetetyillä kyselyillä. Letkunojassa ja Haaranojassa ei paikallisten kalastuskuntien esimiehen mukaan kalasteta lainkaan. Haaranojan vesikasvillisuus on runsasta ja sen virtaama kesäaikana on hyvin pieni. Ypäjoessa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta yhteensä 3 paikallista taloutta sekä 1 loma-asukas tai matkailija, yhteensä 10 henkilöä. Loimijoessa Ypäjän kalastuskunnan alueella kalastus on vähäisempää ja sitä harjoittaa 3 paikallista taloutta sekä 1 loma-asukas tai matkailija, yhteensä 8 henkilöä. Ypäjoella oli vuonna 2010 käytössä 7 katiskaa ja Loimijoella 5 katiskaa sekä 1 viehe. Ypäjoen runsain saaliskala on ollut hauki (20 kg), jonka kanta kuitenkin arvioitiin taantuneeksi. Ahvenen ja särjen kannat sen sijaan ovat Ypäjoessa vahvistuneet. Niitä on molempia pyydetty vuosittain 10 kg. Ypäjoessa kalastus ei ole mahdollista kuin keväisin, sillä joki kuivuu kesällä voimakkaasti. Loimijoen saaliskaloja ovat hauki (40 kg), lahna (30 kg), särki (30 kg) ja ahven (10 kg). Hauen kanta arvioitiin taantuneeksi, lahnan, särjen ja ahvenen voimistuneeksi. Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan Loimijokeen on istutettu kirjolohta. Vedenlaatu Ypäjän alueella arvioitiin välttäväksi, mutta samalla vedenlaadun katsottiin parantuneen. Alueella on tehty kuhaistutuksia, jotka eivät kuitenkaan ole onnistuneet erityisen hyvin. Ypäjoessa on ollut havaittavis-

10 Ympäristöriskit sa huomattavaa kasvillisuuden lisääntymistä. Loimijoessa veden pohjan likaantumisen katsottiin olevan kohtalaista, samoin pohjan liettymisen sekä vesistön pohjassa olevan levän. Huomattavaa haittaa on aiheutunut kasvillisuuden lisääntymisestä sekä pyydysten limoittumisesta. Vähäarvoisia kaloja esiintyy kohtalaisen runsaasti. Mudan makua tai kalasairauksia esiintyy Loimijoessa vähäisessä määrin. Merkittävimmäksi vedenlaatua heikentäväksi tekijäksi kalastuskunnat katsoivat peltojen valumavedet sekä vesistön säännöstelyn, joiden osalta haitan määrä arvioitiin huomattavaksi. Kohtalaisena haittana pidettiin metsä- ja suo-ojituksia, metsätaloutta, asutuksen jätevesiä, teollisuutta, turvetuotantoa ja veneliikennettä. Turvetuotannon kuormituksen vaikutusten kalastoon arvioidaan jäävän vähäiseksi purkuvesistössä, jota luonnehtii ennestään voimakas maatalousalueilta peräisin oleva kuormitus. Ypäjoen virkistyskäyttöä luonnehtii lähinnä kalastus. Tuotantoalueen alapuolisilla Letkunojalla ja Haaranojalla ei ole juurikaan virkistyskäyttömerkitystä. Loimijokea käytetään paitsi kalastukseen, myös vesiliikenteeseen ja jossain määrin uimiseen. Turvetuotanto ei vaikuta alapuolisten vesistöjen virkistyskäyttöön. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensi-apuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vapo Oy on mukana Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille Yhteistarkkailuohjelma on liitetty hakemukseen. Letkunsuo liitetään tähän yhteistarkkai-

11 Vahinkoja estävät toimenpiteet luun ja kuormitustarkkailu on jo aloitettu vuonna Tarkkailu käsittää neljä kertaa vuodessa ohjelman mukaan toteutettavan vesistötarkkailun Haaranojassa sekä kuormitustarkkailun, joka toteutetaan kahtena vuotena luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja kahtena vuotena ennen tarkistushakemuksen jättämistä kevytkemikalointiaseman alapuolelta. Purkuvesistön nykyinen tila ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen Letkunsuon kuormitusvaikutuksen ei arvioida edellyttävän kompensaatiotoimia. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä edellyttäviä vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoituksia pöly-, melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Turpeennosto ja vesien johtaminen tuotantoalueelta ei vaikuta pohja- tai talousveden ottoon. 11 Korvaukset Letkunsuon tuotantoalueen kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan niin pieniksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Letkunsuon tuotannosta ei arvioida aiheutuvan rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle korvattavaa haittaa. Purkuvesistön kalataloudellinen haitta arvioidaan niin pieniksi, ettei kalatalousmaksun määräämiselle ole perusteita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Ypäjän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Ypäjän kunnalta sekä Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että toiminalle voidaan myöntää ympäristölupa, kun jäljempänä olevat asiat otetaan huomioon. Letkunsuo on jo tuotantokäytössä oleva turvetuotantoalue. Melu Toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tehty mittauksiin tai mallinnukseen perustuvaa selvitystä. Hämeen ELY-keskukselle ei ole tullut yhteydenottoja melusta. Toiminta alueella on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuu-

12 tonta melua. Melutasot tulee mitata lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa tuotantotoiminnan aikana ja mittaukset tulee toistaa viiden vuoden välein. Melutarkkailua tulee tihentää, jos melutilanne muuttuu tai melu aiheuttaa häiriötä alueella. Pöly Toiminnan aiheuttamasta pölystä ei ole tehty mittauksiin tai mallinnukseen perustuvaa selvitystä. Hämeen ELY-keskukselle ei ole tullut yhteydenottoja pölyhaitoista. Toiminta ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) tai raja-arvot (VNA 38/2011) ylittyvät. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi. Laskeumamittaus tulee suorittaa heti, kun ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman ja kun tuotantotoiminta on riittävän laajaa toiminnan ympäristövaikutusten arviointia varten. Mittaus tulee toistaa sen jälkeen viiden vuoden välein. Laskeumamittauksen sijasta toiminnan pölyvaikutuksia voidaan mitata myös leijumamittauksen avulla. Tarkkailua tulee tihentää, jos pöly aiheuttaa häiriötä alueella. Valvontaviranomaisen on voitava tarvittaessa tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa Pintavedet Letkunsuon vesienkäsittelyn tehostamiseksi suunniteltua sulanmaan aikaista kemiallista käsittelyä voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana (BAT) turvetuotannossa. Määrättävät vesienkäsittelyrakenteet tulee esittää Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja antaa tiedoksi Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Tarkkailut Toiminnan ympäristövaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet tulee vahvistaa lupamääräyksillä ja tarkkailuohjelmat tulee oheistaa lupapäätöksen liitteeksi. Ympäristölupahakemuksessa esitettyä vesistötarkkailua tulee täydentää siten, että tarkkailuun lisätään havaintopaikka Ypäjoki 0,2. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Letkunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet lisäävät osaltaan hajakuormituksen muutoinkin rasittaman Ypäjoen ravinneja kiintoainepitoisuutta etenkin keväällä ja syksyllä. Loppukesällä Ypäjoen virtaama on varsin vähäistä ja joki kuivuu pitkien poutajaksojen aikana. Kalaston ja rapujen kannalta ongelmallisinta on rehevöityminen, joen pohjan liettyminen ja suuret virtaamavaihtelut. Letkun- ja Haaranojassa ei hakemustietojen mukaan kalasteta lainkaan. Ypäjoessa kalastus on vähäistä ja saalis koostuu tyypillisistä rehevyyttä kestävistä kalalajeista kuten hauesta, ahvenesta ja särjestä. Alapuolisessa Loimijoessa on ongelmana jätevedenpuhdistamoiden toimintahäiriöt, jotka aiheuttavat myös kalakuolemia. Alueen virtavesien rehevyyden, kalojen 12

13 nousuesteiden ja happikatojen vuoksi mahdollisuudet kalatalouden kehittämiseen ovat vähäiset. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen ELY-keskus on katsonut, että alueen kalakannan säilyminen on turvattava kuivatusvesien mahdollisimman tehokkaalla käsittelyllä. Kalataloudelliseen tarkkailuun, kalaston hoitotoimien tai kalatalousmaksun määräämiseen ei toistaiseksi ole tarvetta. 3) Ypäjän kunnan rakennuslautakunta on todennut, että suunnitelmissa mainitut kiintoaineksen saostusaltaat tulee olla riittävän suuret ja ne tulee voida puhdistaa niin, ettei altaiden tyhjennyksenkään yhteydessä tapahdu kiintoaineksen karkaamista laskuojista. 4) AA ja BB (Korpela RN:o 10:52, Ypäjä, Ypäjä) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä Letkunsuon turvetuotantoalueelle. Alueelta kuuluva melu, kuivalla jaksolla leviävä pöly ja tulva-aikana tuleva mömmö ovat melkoinen haitta kiinteistölle. 13 Hakijan vastine Hakija on vastannut 1) Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta, että lähiasutukselta ei ole tullut meluun tai pölyyn liittyen valituksia. Lupahakemuksen johdosta on tullut yksi muistutus kiinteistöltä, joka sijaitsee noin 950 m:n etäisyydellä tuotantoalueelta. Todennäköistä on, että myös tätä lähempänä sijaitsevista kiinteistöistä olisi jätetty muistutuksia, jos toiminnasta aiheutuisi selviä haittoja. Mikäli pölytarkkailu katsotaan tarpeelliseksi asutuksen läheisyyden vuoksi, hakija esittää, että tuotantotoiminnan aiheuttamia pölyvaikutuksia tarkkaillaan Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vuosien vaikutustarkkailuohjelmassa esitettyä pölyn- ja melun selvitysmenettelyä käyttäen. Edellä mainitussa menettelyssä jaetaan kyselylomake lähitalouksiin keväällä ennen tuotannon aloittamista ja lomake pyydetään palauttamaan joka tapauksessa tuotantokauden lopussa, vaikka havaintoja ei olisi tullutkaan. Mikäli melu- tai pölyongelmia aiheutuu, ongelmiin puututaan välittömästi. Mikäli melu- tai pölyhaitta ei poistu toimintatapaa muuttamalla, pölyn tai melun mittaaminen sopivalla menetelmällä tulee kysymykseen. Haittojen varsinainen mittaustarve voidaan selvittää tällä selvitysmenettelyllä. Hakijalla ei ollut huomautettavaa 2) Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän ja 3) Ypäjän kunnan lausunnoista. Hakija on vastannut 4) AAn ja BBn muistutuksen johdosta, että AAn ja Bbn omistama kiinteistö sijaitsee Letkunojan varrella tuotantoalueelta lounaaseen noin 950 m:n etäisyydellä. Lähinnä kiinteistöä sijaitsee lohko 3, joka on pinta-alaltaan vain 2,8 ha. Lohkot 1 (18,3 ha) ja 2 (8,0 ha) sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä AAn ja BBn kiinteistöstä. Vesireittiä pitkin matkaa on noin kaksi kilometriä. Ilmakuvan mukaan tuotantoalueen ja kiinteistön välinen alue on metsää.

14 Letkunsuo on jo tuotannossa oleva alue, jonka vesiensuojelu tulee tehostumaan. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta turvepölyjen leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä Tulosten perusteella tuotantoalueen reunalla, alle 50 m:n etäisyydellä toiminnasta tuulen alapuolella oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella Hattulassa ja Hämeenlinnassa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa mittauksiin perustuen tekemästä selvityksestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m:n päähän tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää tai avosuota). Pölyn ja melun osalta on viitattu edellä olevaan. Vapo Oy on todennut, että AAn ja BBn muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Letkunsuon turvetuotantohankkeelle. 14

15 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Letkunsuon turvetuotantoon Ypäjän kunnassa Loimijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 30,3 ha. Tuotantoalueen kartta on liitteenä 2. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan vedenlaadun havaintopisteet, mittakaava 1:50 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Letkunojaan. 2. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: 5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta sekä lohkojen 1 ja 2 osalta kemikalointiyksikön kautta sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa ja selkeytysaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Altaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kemikaaliaseman jälkeisen selkeytysaltaan vesipinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 850 m 2. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisesti. Kemiallisen käsittelyn poistotehon keskiarvon mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava vähintään seuraava: Sulan maan aikana Muuna aikana % % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 40* Kokonaistyppi 30 * tavoitearvoja Mikäli päästötarkkailun perusteella kemiallisen käsittelyn puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä

16 Päästöt ilmaan ja melu mainittuja lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen vuoden 2013 tuotantokauden aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, selkeytysallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reunaja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Altaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkolla 2, kun tuulee koillisen ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoalueen lohkolla 2 ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo

17 17 Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman vuosille mukaisesti täydennettynä havaintopaikalla Ypäjoki 0,2.

18 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13. Luvan saajan tulee mitata melutasot kiinteistöllä Pullonkaula ( ) tuotantotoiminnan aikana. Melumittaus tulee tehdä vuosina 2014 ja Mittauksen tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä selvityksen valmistuttua. 14. Luvan saajan tulee tehdä pölyn laskeumamittaus kiinteistöllä Pullonkaula ( ) tuotantotoiminnan aikana. Mittaus tulee tehdä vuosina 2014 ja Mittauksen tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä selvityksen valmistuttua. Mikäli valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat raja-arvot (VNA 38/2011) ylittyvät, tulee luvan saajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kunnossapitovelvoitteet 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, 18

19 liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa tuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 osalta saakka sekä lohkon 3 osalta saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Letkunsuon turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa olevaa aluetta. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Hakijan kuormitusarviossa tuotantoalueen pinta-alana on käytetty 20,0 ha, joka on ollut tuotantoala vuosina Lisäksi on oletettu, että kuivatusvedet käsitellään kemiallisesti vain sulanmaan aikana. Lupa on kuitenkin myönnetty hakemuksen mukaisesti 30,3 ha:n suuruista turvetuotantoa varten, mutta kuitenkin siten, että vedet käsitellään kemiallisesti ympäri vuoden. Tuotantoalueen päästöt tulevat olemaan suuremmasta pintaalasta huolimatta samaa suuruusluokkaa kuin mitä hakemuksessa on arvioitu, kun otetaan huomioon määräyksen 2 mukaiset puhdistustehoa koskevat vaatimukset ja ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Päästöt vähenevät kuitenkin nykyisestä. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Turvetuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, joille aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Määrätyillä mittauksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä haittoja lähiasutukselle. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Letkunsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu-

20 Lupamääräysten perustelut mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Vesienkäsittelymenetelmät ja puhdistustehovaatimukset huomioon ottaen Letkunsuon turvetuotanto ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Vesienkäsittelyn tehostaminen ympärivuotisella kemiallisella käsittelyllä on vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukainen toimenpide. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt vähenevät nykyisestä. Selkeytysaltaan pinta-ala on määrätty suuremmaksi kuin mitä hakija on esittänyt. Aluehallintovirasto on käyttänyt mitoitusperusteena ylivalumaa 300 l/s*km 2, tuotantopinta-alaa 30,3 ha ja selkeytysaltaan pintakuorman arvoa 0,4 m/h (ohjearvo 0,2 0,4 m/h). Selkeytysaltaan pinta-ala on siten 850 m 2. Lupamääräyksen 4 mukaan liete on poistettava selkeytysaltaasta ainakin kerran vuodessa. Määräyksen perusteella valvontaviranomaisella on mahdollisuus edellyttää tiheämpää lietteen poistoväliä, jos se katsoo sen aiheelliseksi. Lähin vapaa-ajanasutus on noin 30 metrin etäisyydellä. Vaikka valvontaviranomaiselle ei ole tehty ilmoitusta pöly- tai meluhaitasta, on pölyhaitan estämiseksi kuitenkin tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä lupamääräyksen 5 mukaisesti tuulisena aikana. Meluhaitan estämiseksi on annettu lupamääräyksen 6 mukainen toimenpiderajoitus. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Havaintopaikka Ypäjoki 0,2 on lisätty tarkkailupisteisiin, jotta saataisiin tarkemmin selville toiminnan vaikutukset koko alapuolisella 20

21 reitillä Letkunoja-Haaraoja-Ypäjoki. Lupamääräysten tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi tai mahdollisen melu- ja pölyhaitan vähentämiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousryhmän sekä Ypäjän kunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa AAn ja BBn muistutuksen johdosta, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi lähinnä olevan tuotantoalueen lohkon 3 toiminta loppuu jo PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

22 22 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ypäjän kunta Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ypäjän kunnan virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/mv

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2