Matkussuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Köyliö ja Huittinen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 209/2011/4 Dnro ESAVI/744/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Matkussuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Köyliö ja Huittinen HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matkussuon 64,4 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Köyliön kunnassa ja Huittisten kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 35/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Matkussuon turvetuotantoon Vampulan ja Köyliön kunnissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koski 304 ha:n hankealuetta ja oli voimassa saakka. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0013/1 eräin muutoksin pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Vapo Oy:llä on omistuksessa ja vuokrattuna suoaluetta Matkussuolla yhteensä 253,6 ha. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Hankealueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä ja saanut lainvoiman Matkussuon alue on seutukaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi merkinnällä EO. Selostusosan mukaan merkinnällä osoitetaan maankamaran ainestenottoalueita, soran, turpeen tai muiden maankamaran ainesten ottoa varten. Matkussuon luoteispuolelta kulkee seututie 212, jonka vastakkaisella puolella on toinen, pienempi EO-merkinnällä varustettu alue. Matkussuon välittömässä läheisyydessä ei ole muita kaavamerkintöjä. Hieman kauempana on maatalousvaltaisiksi alueiksi merkinnällä M osoitettuja alueita, sekä muita EO-merkittyjä maa-ainesten ottoalueita. Satakunnan uusi, maakuntavaltuuston päätöksen mukainen maakuntakaava on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa Matkussuo on varustettu merkinnällä EO3, jolla osoitetaan merkittäviä turvetuotantoalueita. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Matkussuolta on tuotettu vuosina jyrsinpolttoturvetta m 3 vuodessa. Tuotantopinta-ala on lähivuosina nopeasti supistumassa, mikä merkitsee myös tuotantomäärien vähentymistä. Matkussuon hakemusta koskevan hankealueen pinta-ala on aumaalueineen 64,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve on tarkoitus tuottaa. Tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä tai mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Tuotantomäärä on noin m 3 /a, mutta se lähenee nopeasti pinta-alan pienetessä. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Salossa ja Forssassa olevat voimalaitokset. Jonkin verran turvetta toimitetaan lähiympäristöön mm. maanparannukseen. Toiminta, joka käsittää tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Tuotanto jatkuu alueella noin 10 vuotta ja sen arvioidaan päättyvän noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Viimeksi mainitusta päättävät alueen maanomistajat.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Matkussuon vesienkäsittely on nykytilassa perustason mukainen (sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat) tehostettuna virtaamansäätöpadoilla. Matkussuon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi pumppausaltaaseen, joka toimii samalla uutena laskeutusaltaana. Altaasta vedet pumpataan ympärivuotisesti 4,4 ha:n suuruiselle, suopohjalle rakennetulle kosteikolle (=kasvillisuuskenttä). Kosteikon valuma-alue on noin 69 ha, joten kosteikko on 6,4 % valuma-alueesta. Kosteikolta vedet johdetaan laskuojaa Lepistönojaan, josta ne virtaavat Matkusjokeen ja edelleen Loimijokeen. Kosteikkoalue on tuotannosta poistettua, osittain kasvittunutta suoaluetta. Kentällä tehdään tarpeelliseksi katsottavat pengerrykset ja ojien tukkimiset toimintakyvyn varmistamiseksi. Muiden tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan edelleen laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta. Suunnitelman mukaiset vesiensuojelurakenteet rakennetaan ennen tuotannon jatkamista luvassa edellytettävällä tavalla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Vuosien tarkkailuraporttien mukaan Matkussuon bruttokuormitus on ollut keskimäärin kg kiintoainetta, kg kokonaistyppeä ja 66 kg kokonaisfosforia vuodessa. Vastaavasti nettokuormitukset ovat olleet kg kiintoainetta, kg typpeä ja 42 kg fosforia vuodessa. Vuosien 2008 ja 2009 tarkkailuraporttien mukaan Matkussuon kuivatusvesien aiheuttamat jokiveden pitoisuuslisäykset ovat suhteellisen vähäisiä Matkusjoen korkeisiin taustapitoisuuksiin nähden. Matkusjoen vuosien 2008 ja 2009 keskivirtaamatilanteessa teoreettiset pitoisuusmuutokset olivat seuraavat: Vuosi 2008 kiintoaine 2,8 mg/l kokonaistyppi 58 mg/l kokonaisfosfori 1,5 µg/l Vuosi 2009 kiintoaine 3,1 mg/l kokonaistyppi 62 mg/l kokonaisfosfori 2,4 µg/l Arvio hankealueen (64,4 ha) vesistökuormituksesta nykymuotoisella vesienkäsittelyllä ja kosteikon rakentamisen jälkeen on seuraava:

4 4 Matkussuo Vuosikuormitus, brutto Kiintoaine kg/a Kok. P kg/a Kok. N kg/a Vuosikuormitus, netto Kiintoaine kg/a Kok. P kg/a Kok. N kg/a Perustaso + virtaamansäätö Kasvillisuuskenttä Erotus Kuormituksen väheneminen (%) Pöly, melu ja liikenne Vesienkäsittelyn tehostamisen voidaan arvioida laskevan sekä Lepistönojan että Matkusjoen kiintoaine- ja typpipitoisuuksia nykyisestä siltä osin, kuin vedenlaadun heikkeneminen on saattanut johtua turvetuotannosta. Pöly Matkussuon lähiympäristössä on kolme ympärivuotisesti asuttua tilaa 500 metrin säteellä tuotantokentästä. Lähimpään asutukseen kertyy suon laidasta matkaa noin 300 metriä. Alle 500 metrin päässä tuotantokentästä sijaitsevilla tiloilla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Haitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalojen supistumisen myötä sen esiintyminen vähenee. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa tuotantomenetelmällä ja auma-alueiden sijoittamisella sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Matkussuon auma-alueet sijoittuvat suurimmaksi osaksi tuotantoalueen keskelle. Pölyhaittaa minimoidaan myös urakoitsijoille annettavilla työohjeilla. Vuonna 2009 julkaistun Tuuliatlaksen mukaan parhaaseen tuotantoaikaan heinäkuussa vallitseva tuulen suunta Matkussuon seudulla on lounas. Tuulitietojen mukaan todennäköisin pölyn leviämissuunta on siten tuotantoalueiden koillispuoli. Lähin asutus sijoittuu hankealueen itäpuolelle. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisissa määrissä. Ympäröiville suo- ja metsämaille sekä viljelyksille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole juuri haittaa. Edellä esitetyn perusteella hakija katsoo, että hankealueelta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pölyvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat hakijalle korvausvelvollisuutta tai perusteita uusille erityisille määräyksille koskien toimintatapoja tuotannossa tai tarkkailuvelvoitteen asettamiselle.

5 5 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu kantautuu veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa mittauksiin perustuen tehdystä selvityksestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Matkussuolla kyse on lisäksi vanhasta tuotantoalueesta, jolla toiminta on jo vakiintunut, eikä taustamelu tule siten lisääntymään. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain turvetta

6 Varastointi ja jätteet kuljetetaan m 3 (noin 200 rekkakuormaa). Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Turve kuljetetaan tuotantoalueen tiestöä ja yleisiä teitä käyttäen lähinnä Forssaan ja Saloon. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 230 l sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,9 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 230 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,9 t ja rautaromua 150 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Vesienkäsittelyn tehostaminen on läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman sekä Satakunnan alueellisen toimenpideohjelman periaatteiden mukaista. 6

7 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Matkussuo on tuotantokunnossa ja tuotannossa olevaa aluetta. Vuonna 2010 tuotannossa olevaa aluetta oli noin 50 ha. Laajoja alueita alkuperäisestä tuotantoalueesta on jo poistunut tuotannosta ja otettu ruokohelpiviljelyyn tai muuhun viljelykäyttöön. Matkussuo sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Köyliön kunnan ja Huittisten kaupungin alueella, Huittinen-Aura maantien (41) länsipuolella, noin 15 km Köyliön keskustasta kaakkoon ja 14 km Huittisten keskustasta lounaaseen. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen 64,4 ha. Hankealue on Vapo Oy:n hallinnassa pääosin vuokrasopimusten (235,20 ha) perusteella. Lisäksi se omistaa noin 14 ha hankealueesta. Matkussuota ympäröi metriä leveä metsäojitettu suo tai metsävyöhyke, jonka takana on peltomaita. Suon itäosa rajoittuu metsäalueisiin. Pohjoisessa ja lännessä suo rajoittuu osittain suoraan peltoalueisiin. Matkussuon lähiympäristössä on kolme ympärivuotisesti asuttua tilaa alle 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Lähimpään asutukseen kertyy suon laidasta matkaa noin 300 metriä. Matkussuon lounaispuolen rajanaapurina on vuodesta 1996 saakka ollut yksityinen 30 ha:n kokoinen turvetuotantoalue. Hankealueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta. Hankealueella marjastus on mahdollista tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on kuitenkin edelleen suo- ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö helpottaa osin myös kulkemista marjastusalueille. Matkussuon luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alueet on otettu turvetuotantoon. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Turvetuotantoalueella ei voi metsästää tuotanto- ja kunnostustoimien aikana. Sen sijaan tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Lakkikeitaan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 3 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja - huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa yhteensä noin 4 henkilötyövuotta.

8 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Noin 2 km luoteeseen Matkussuosta sijaitsee Riutan arvokas kallioalue. Edelleen sen takana on luonnonsuojelulain perusteella suojeltava Takarahkan suojelualue, joka on moni-ilmeinen keidassuo. Noin 3 km lounaaseen sijaitsee Säkylänharjun Natura alue (koodi FI ), joka kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan. Matkussuon tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto ovat jo muuttuneet, kun suot on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten. Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia nykytilanteeseen. Tuotannon päätyttyä alue siirtyy vaiheittain jälkikäyttöön, joka voi olla maatalous tai metsätalous. Kullekin biotoopille kehittyy silloin nopeasti sitä vastaava eliöstö. Jälkikäyttövaiheessa maisema muuttuu vastaavasti. Matkussuon tuotantoalueelta noin 3,2 km etelään sijaitsee Säkylänharjun- Virttaankankaan pohjavesialue. Pohjavesialueella on useita Säkylän kunnan vedenottamoita. Matkussuo ei sijaitse pohjavesialueen läheisyydessä eikä sen valumavesiä johdeta pohjavesialueelle. Hakijan käsityksen mukaan Matkussuon turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotantoalueen koillispuolella sijaitsevalla Veräjänkorvan kiinteistöllä RN:o 2:20 on porakaivo. Kiinteistön omistaja ei ole havainnut suuria muutoksia kaivoveden laadussa. Veden määrä oli vähentynyt jonkin verran noin 10 vuotta sitten. Alueen koillispuolella sijaitsevan Vähäjoen kiinteistöllä RN:o 2:171 on pora- ja rengaskaivot. Kiinteistön omistaja ei ole havainnut muutoksia kaivovesien määrässä, mutta vedenlaadun ilmoitettiin huonontuneen viime vuosina, minkä johdosta kiinteistölle ollaan rakentamassa uutta porakaivoa. Nykyisten kaivojen veteen oli alkanut tulla ruosteen väriä. Kiinteistö on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Lepistönojaan, joka laskee Matkusjokeen. Matkusjoki laskee noin 7 km:n päässä hankealueesta Loimijokeen. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijoittuu Matkusjoen valuma-alueelle (35.918). Edellä mainittu alue kuuluu Loimijoen alaosan alueeseen (35.91) ja edelleen Kokemäenjoen vesistöalueeseen (35). Matkussuon alapuolisessa vesistössä ei ole järviä. Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja keskivirtaama 26 m 3 /s. Valuma-alueen osuus on noin 12 % Kokemäenjoen vesistöalueesta. Peltoalueiden eroosiosta johtuen vedet ovat voimakkaasti samentuneita, runsasravinteisia ja hygieenisesti heikkolaatuisia. Maatalousmaan osuus onkin Loimijoen alueella suuri, noin 40 % pinta-alasta.

9 Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä. Vesistön alaosalla ei ole juurikaan järvialtaita. Loimijokeen laskee useita sivujokia, joista suurimpia ovat Jänhijoki, Pukinoja, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Loimijoessa on useita patoja ja voimalaitoksia, joilla virtaamia säännöstellään. Säännöstelystä johtuva veden pinnan vaihtelu haittaa virkistyskäyttöä. Kokemäenjoen-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa Loimijoen ekologinen luokka on arvioitu välttäväksi ja se on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan Loimijoen tilatavoite vuoteen 2015 on tyydyttävä, vuoteen 2021 tyydyttävä/hyvä ja vuoteen 2027 hyvä. Kalasto ja kalastus Matkussuon alapuoliset vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueeseen ja Matkusjoen kalastuskunnan alueeseen. Loimijoki välillä Matkusjoki-Palojoki kuuluu Punolan, Soinilan, Hongon kylän sekä Salmenojan kalastuskuntien alueeseen. Huolimatta veden melko heikosta laadusta Loimijoessa on verrattain monipuolinen kalakanta. Matkusjoessa sen sijaan ei veden heikon laadun ja vähäisen määrän vuoksi kalastusta harjoiteta juuri lainkaan. Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen voimassa oleva käyttö- ja hoitosuunnitelma on laadittu vuonna 2005 ja se kattaa vuodet Loimijoella on käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan kalastanut runsaat 500 kalastajaa. Heistä noin 200 kalastaa joen alajuoksulla Rutavan ja Huittisten välillä. Loimijoen sivujokien kalastajamäärät ovat selvästi pienempiä. Esimerkiksi Koenjoen alajuoksulla on kalastanut vain noin 15 kalastajaa. Kalastus on koko Loimijoella varsin pienimuotoista. Tätä kuvastaa mm. se, että katiskapyynti ja mato-onginta ovat keskeiset pyyntitavat. Sen lisäksi kalastetaan verkoilla, rysillä ja muilla vapavälineillä. Saaliista on saatu noin puolet vapavälinein ja puolet seisovilla pyydyksillä. Loimijoen kokonaissaalis on runsaat kg, josta noin puolet on kalastettu Rutavan alapuoliselta jokiosuudelta. Runsaimmat saalislajit ovat hauki, lahna, särki ja ahven. Lähinnä joen alajuoksulta saadaan myös kuhaa ja madetta. Lohikalaistutuksia on tehty kirjolohella, taimenella ja puronieriällä. Saalismäärältään runsain on kirjolohi, joka keskittyy joen ylä- ja alajuoksulle. Ravusta oli satunnaisia havaintoja vuoden 2002 kalastustiedustelun perusteella Loimaan ja Alastaron väliseltä jokiosuudelta. Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue on istuttanut vuosittain runsaasti kalanpoikasia sekä Loimi- että Kokemäenjokeen. Matkussuon kuivatusvedet johdetaan Lepistönojan kautta Matkusjokeen ja edelleen Loimijokeen. Matkusjoen valuma-alueesta (64,63 km 2 ) peltojen osuus (2 400 ha) on erittäin suuri (38 %). Matkussuon turvetuotantoalueen osuus valuma-alueesta on 3 %. 9

10 10 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Lepistönojan vesi on ollut yleensä ottaen sameaa, runsasravinteista sekä varsin rauta- ja humuspitoista. Turvetuotannolla on vaikutusta Lepistönojan veden laatuun, sillä humuspitoisuuksien lisäksi myös yleensä kuivatusvesiin liittyvät ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet koholla. Lepistönojan valuma-alueella, Matkussuon kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella on viljelymaita, joilta tuleva hajakuormitus kohottaa osaltaan ravinnepitoisuuksia. Matkusjoen kuivatusvesien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatuerojen perusteella Lepistönojan kautta tulevat kuivatusvedet lisäävät Matkusjoen humusaine- ja rautapitoisuuksia, mutta ravinteiden osalta kuivatusvesien vaikutukset Matkusjokeen ovat vähäiset. Matkusjoen vedenlaadulle ovat tyypillistä suuret pitoisuusvaihtelut, esimerkiksi vuonna 2008 veden laatu oli selvästi huonompi kuin vuosina Matkussuo on jo olemassa oleva tuotantoalue eikä se siten aiheuta uusia vaikutuksia kalastolle. Suoraan Matkussuon alapuolisissa vesistöissä kalastetaan niiden pienuudesta johtuen vain vähän. Matkussuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan viranomaisille. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailussa kirjataan taustatiedot toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästö-

11 tarkkailu koskee päästöjen määrää ja vaikutustarkkailu hankkeen vaikutuksia ympäristöön (esim. pinta- ja pohjavedet, kalatalous). Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi hakemuksen liitteenä 8 olevan ohjelman mukaisesti, joka on periaatteiltaan nykyisen tarkkailuohjelman ja Varsinais-Suomen yhteistarkkailuohjelmaesityksen mukainen. 11 Kalatalousmaksu Matkussuon päättyneessä luvassa on määrätty 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Hankealue on pienentynyt noin puoleen päättyvän luvan mukaisesta. Pinta-alan pienentymisen ja tehostuvan vesienkäsittelyn vuoksi hankkeen toiminnoista aiheutuva kalataloushaitta esitetään korvattavaksi 300 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa hankkeesta ei arvioida aiheutuvan. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla alueella vuonna 2011, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Köyliön kunnassa sekä Huittisten kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Köyliön kunnalta ja Huittisten kaupungilta sekä Köyliön kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, jos jäljempänä olevat kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon. Ennen kosteikkoallasta sijaitseva laskeutusallas toteutetaan nk. pumppausaltaana. ELY-keskus on muistuttanut, että laskeutusaltaat tulee varustaa kahdella virtaamaa säätelevällä patorakenteella, joista ensimmäinen sijaitsee laskeutusaltaan yläpäässä tulevien vesien tasaamiseksi ja toinen altaan alapäässä lähtevien vesien tasaamiseksi. Vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ja järjestelyissä tulee lisäksi ottaa huomioon mahdolliset tulvatilanteet. ELY-keskus on huomauttanut, että

12 suunnitelmista ei käy ilmi, ovatko vesien jatkokäsittelykenttien pinta-alat brutto- vai nettopinta-aloja. Kosteikko-/imu-/pumppausallas tulee varustaa virtausta säätelevillä mittapadoilla altaalle/kentälle tulevien vesimäärien seuraamiseksi; samoin tulee varustaa jatkokäsittelykentän (kosteikkoaltaan) laskuojaan laskeva purkupää. Kosteikkoaltaalle tulevaa ja sieltä lähtevää sekä vesimäärää että kuormitusta tulee seurata säännöllisesti, jotta saadaan tietoa pintavalutuskentän puhdistustehosta. Tuotannonharjoittajan tulee huolehtia suunnitelman mukaisista altaiden, ojien ja lietetaskujen ym. riittävän usein tapahtuvista ja säännöllisistä puhdistus- ja tyhjennystoimenpiteistä. Tehostetut vesienkäsittelyrakenteet (kosteikkoallas) tulee toteuttaa ennen varsinaisten tuotantokenttien vesienkäsittelyjärjestelmien kunnostusta ja käyttöönottoa. ELY-keskus on katsonut, että vaikka Matkussuon turvetuotantoalueella ei ole todennäköisiä pohjavesivaikutuksia, tulee kuitenkin lupaharkinnassa ottaa huomioon, että tuotantoalueen ja vesienkäsittelyjärjestelmien kuntoonpanon yhteydessä ojia tai altaita ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia vettä pidättäviä maakerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, joissa pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Turvetuottajan tulee seurata toiminnan vaikutusta lähimpien kiinteistöjen kaivoihin. Alueella tai sen ympäristössä ei ole varsinaisia Natura-alueita, luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien alueita tai muutoin luonnonarvoiltaan erityisen merkittäviä alueita. Myöskään uhanalaisten lajien esiintymisestä ei ole tietoa. ELY-keskus on katsonut, että luonnonsuojelulliset syyt eivät aseta esteitä ympäristöluvan myöntämiselle. ELY-keskus on katsonut, että turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää riittävästi suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Tarvittaessa suojapuustoa tulee istuttaa kriittisemmille kohdille. Tuotantoajat on sovitettava siten, että lähimmille kiinteistöille sekä muulle lähiympäristölle aiheutuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Paloturvallisuuden osalta ELY-keskus on muistuttanut lisäksi, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla nk. ehtymätön vesilähde. Palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee uudelleen tarkistaa ja hyväksyttää alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Jätehuollossa tulee noudattaa siitä annettuja yleisiä määräyksiä. 12

13 13 ELY-keskus on pitänyt esitettyä tarkkailusuunnitelmaa pääpiirteissään asianmukaisena. Käyttötarkkailun ja kuormitustarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko turvetuotantoalueen tuotantokauden ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Kuormitustarkkailua tulee tehdä jo ennen tuotantoalueen tehostettujen vesienkäsittelyrakenteiden (kosteikkoallas) kuntoonpanovaihetta. Kuormitustarkkailun molemmissa näytteenottopaikoissa tulee olla virtaamia säätelevä mittapato, jotta myös tulevien ja lähtevien vesien määrä saadaan mitattua. Kuormitustarkkailun tulee olla ympärivuotista ja jatkua koko Matkussuon jäljellä olevan tuotantoajan, eikä vain kahtena perättäisenä vuotena toteutettavaa. Vesistötarkkailupisteitä on kaikkiaan kolme, mikä on katsottava riittäväksi. Myös vesistötarkkailua tulee tehdä jatkuvana vuosittain toistuvana tarkkailuna koko Matkussuon tuotantoajan, mukaan lukien kuntoonpanovaihe. Melu- ja pölytarkkailun osalta ELY-keskus on todennut, että tarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Mikäli melu- ja pöly- ja pohjavesi- tai muita vesistöhaittoja, tulee niiden osalta laatia erilliset tarkkailuohjelmat. ELY-keskus on katsonut, että vesiensuojelutoimia tulee jatkaa, kunnes alue siirtyy muuhun käyttöön tai uudelleen soistettavaksi. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään kaupungin/kunnan ympäristöviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja määräämän ajan. Myös Matkussuon turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen ja alueella tehtävät jälkitoimet. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen, sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaminen myös tuotannon loputtua. Kyseinen suunnitelma tulee lähettää ELYkeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ko. alueella. 2) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut-ryhmä on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa. 3) Säkylän kunta/pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että Matkussuon turpeenotosta ei aiheudu sellaisia pölystä, melusta, liikenteestä tai kuivatusvesistä aiheutuvia vaikutuksia, että lupahakemukseen olisi tarpeen ottaa erityistä kantaa. Toiminnalle tulee asettaa vähintään samantasoiset lupaehdot kuin vuonna 2005 myönnetyssä ympäristöluvassa. Lupamääräyksissä on kiinnitettävä huomiota tuotantoalueiden jälkihoitoon. 4) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää ja toiminta aloittaa hakemuksen mukaisesti. Lautakunta on edellyttänyt, että toiminnan aikana tehdyistä tarkkailuista ja selvityksistä luvan saajan on toimitettava raportit myös Huittisten kaupungin

14 Muistutukset ja mielipiteet ympäristönsuojeluviranomaiselle. Matkusjoen ja Loimijoen veden laatua ja vesistön kuntoa pyritään parantamaan myös erilaisin maatalouden valumavesien ja haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjen tehostamisilla. Tästä johtuen soiden kuivatuksen ja käytön merkitys suhteessa muuhun kuormitukseen ja virtaaman vaihteluun on kasvava. Lautakunta on katsonut, että hakijalle on asetettava 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. 5) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää ja toimintaa jatkaa hakemuksen mukaisesti. Vapo Oy:lle on kuitenkin asetettava 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Maksua aikoinaan määriteltäessä se on asetettu koko turvetuotannon toiminta-aikaa ja sen aiheuttamaa vesistökuormitusta ajatellen, joten sen pienentämiselle tuotannon aikana ei ole perusteita, vaikka toimintaalue olisikin enää osa alkuperäisestä toiminta-alueesta. Kalatalousmaksua ei ole toiminnan aikana muutenkaan tarkistettu, vaikka kustannustaso vesienhoidossa ja kalanistutuksissa on yleisesti noussut. 6) AA ja BB ovat ilmoittaneet, että Köyliön kunta on vuonna 2011 myynyt Matkussuolta kolme noin 20 ha:n määräalaa, joista AA ja BB ovat ostaneet alueen nro 1. Se on tarkoitus yhdistää AA:n ja BB:n jo omistamaan viereiseen viljeltyyn peltolohkoon ( ). Suunnitelmassa konetiet on piirretty alueen 1 reunaan ja toinen alueen 1 keskelle. AA ja BB ovat esittäneet, että konetie siirrettäisiin alueiden 1 ja 2 väliselle rajalle. 14 Hakijan vastine 1. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastannut, että laskeutus- /pumppausaltaan varustaminen virtaamaa säätävällä padolla ei ole mahdollista eikä tarpeenkaan. Padoilla on Matkussuon alavilla pohja-alueilla tuotantoalueen kuivatusta haittaava vaikutus. Pumppaamo itsessään toimii virtaaman tasaajana. Hankealueen sijainti huomioon ottaen erityisiä määräyksiä koskien ojien kaivua kivennäismaahan ei ole tarpeen antaa. Hakijan mielestä jokavuotisesti toteutettuna päästötarkkailu on ylimitoitettu. Hakija on katsonut, että tarkkailuvuosia voisi olla kaksi luvan myöntämisen jälkeen, kaksi ennen toiminnan lopettamista sekä jälkihoidon aikana valvontaviranomaisen tarpeelliseksi katsoman ajan. Vesienkäsittelyn tehon tarkkailu voidaan toteuttaa tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästötarkkailu voidaan toteuttaa kosteikkoaltaan purkupäähän asennettavalta mittapadolta otettavilla näytteillä. Muilta osin tarkkailusta tai muusta lausunnosta esitetystä hakijalla ei ole huomauttamista. 3. Säkylän kunta/pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausunnosta hakijalla ei ollut huomauttamista.

15 4. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että se on esittänyt perustellun esityksen kalatalousmaksun määräksi ja on katsonut sen olevan riittävä toiminnasta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi. 5. Kokemäenjoen ja Loimijoen kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija on viitannut edellä Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon johdosta esittämäänsä. 6. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut, että konetie voidaan sijoittaa muistuttajien esittämään paikkaan, mistä asiasta on jo aiemmin lähetetty tieto aluehallintovirastoon ja maanomistajalle. 15 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä ympäristölupaviraston antama lupapäätös nro 35/2005/4 ja sen perusteena olleet asiakirjat sekä asiaa koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 07/0013/1. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matkussuon turvetuotantoon Köyliön kunnassa ja Huittisten kaupungissa Loimijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 64,4 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Lepistönojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan piirustuksen (Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma), mittakaava 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa

16 on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Köyliön kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 16 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 5. Matkussuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat lähellä oleville asuinkiinteistöille ovat mahdollisimman pienet. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7.

17 17 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Säkylän kunnan ja Huittisten kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 12. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä 8 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

18 18 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka.

19 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Matkussuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kosteikolla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Matkussuon olosuhteissa. Tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat ovat vähäiset, kun otetaan huomioon lähimpien asuttujen kiinteistöjen ja suunnitelman liitteessä 7 esitetyn jäljellä olevan tuotantoalueen sijainnit sekä ilmakuvakartasta ilmenevä kasvillisuus. Meluhaittoja ehkäistään asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Matkussuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät ole Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen tavoitteiden toteutumismahdollisuuksien esteenä. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kyseessä on alue, jolle ympäristölupavirasto on myöntänyt määräaikaisen luvan antamallaan päätöksellä. Toiminnan aloittaminen ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkään, kun otetaan huomioon, että vesien käsittely tehostuu alueella ja osa tuotantoalueesta on jo poistettu käytöstä turpeen loppumisen vuoksi. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

20 20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräys 12 on tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä hintatason muutos. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

21 21 Vakuuden perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi. 1. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, 3. Säkylän kunta/pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan, 4. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan, 5. Kokemäenjoen ja Loimijoen kalastusalueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Konetien sijaintia koskevasta 6. AA:n ja BB:n vaatimuksesta osapuolet ovat päässeet yksimielisyteen. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

22 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Huittisten kaupunki Köyliön kunta Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Köyliön kunnan ja Huittisten kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta Juha Helin Kristiina Toivila Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Kristiina Toivila (esittelevä jäsen). KT/sl

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2