JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE

2 2 LUKIJALLE Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-opas on tarkoitettu jatko-opiskelijoille ja jatkoopintoja suunnitteleville henkilöille. Oppaaseen on koottu tietoja jatko-opinto-oikeuden hakemisesta, tutkintovaatimuksista, tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja tutkintojen suorittamiseen liittyvistä hallinnollisista menettelytavoista sekä jatko-opintojen ohjauksesta. Jatko-opintoihin liittyvää koulutusta toteuttavat tiedekunta, laitokset ja Koulutuksen tutkimuslaitos. Tiedekunnan järjestämistä ja koordinoimista opinnoista julkaistaan erillinen opinto-ohjelma kotisivuilla ja siitä tiedotetaan jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla Laitokset tiedottavat seminaareista ja opintojaksoista omilla sähköpostilistoillaan. Tutkimuksen ja tutkijan koulutuksen kehittämisryhmä käsittelee jatko-opintojen uudistamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Jyväskylässä heinäkuussa 2005 Jaana Saarinen yliassistentti Oppaan toimittaja KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINNOT Tieteelliset jatkotutkinnot Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija perehtyy hyvin oman tieteenalansa alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatko-opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) Jatkokoulutuksen tavoitteena on rakentaa tieteellistä asiantuntijuutta, jonka avulla voidaan hahmottaa kasvatustodellisuudesta nousevia tutkimusteemoja ja muokata näistä oman alan tutkimuskeskusteluun ankkuroituvia tutkimuskysymyksiä. Kasvatustodellisuudella voidaan tarkoittaa kasvatuksen instituutioiden, kuten perheen ja koulutuksen todellisuutta, mutta myös instituutioiden ulkopuolista maailmaa. Kasvatustodellisuudesta nousevien haasteiden tunnistaminen sekä tieteenalan haasteita nousevien tutkimuskysymysten käsitteellistäminen tulisi kytkeytyä oman tieteenalan yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämiseen. Kasvatustieteellisten tutkimushaasteiden tunnistamisessa ei tulisi toimia ainoastaan jälkijättöisesti, olemassa oleviin ongelmiin reagoiden, vaan tutkimuksen ja tieteen kehittämisen avulla tulisi tähdätä kasvatustodellisuuden aktiiviseen muokkaamiseen ja suuntaamiseen sekä halutun kaltaisen todellisuuden tuottamiseen. Kasvatustieteellinen asiantuntijuus edellyttää kykyä eettisesti kestävään, kriittisesti problematisoivaan sekä rationaalisesti argumentoivaan ajatteluun ja toimintaan. Tohtoriopiskelijaksi hakeutuvalta edellytetään tutkimuksellista orientaatiota sekä motivaatiota tieteelliseen työhön. Tieteellisen tiedon intressi merkitsee myös kiinnostusta ja valmiutta oman tieteenalan kehittämiseen.

3 3 Jatko-opintojen yhtenä keskeisenä tavoitteena tulisi olla myös tieteenalan itseymmärrys. Kasvatustieteiden itseymmärrys merkitsee sitä, että tohtori tiedostaa kasvatustieteiden erityisluonteen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Kasvatustieteiden itseymmärrys rakentuu vahvasti näiden tieteiden filosofisen ja historiallisen perustan ymmärtämisen varaan. Jatkokoulutuksen tavoitteeksi tulisikin asettaa se, että opiskelijalle syntyy kriittinen käsitys kasvatustieteiden tulevaisuudesta ja kehittymishaasteissa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot: kasvatustieteen tohtorin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon välivaiheena voidaan suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkintojen pääaineena voi olla aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai kasvatustiede. Jatko-opiskelun edellytykset Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Kasvatustieteen tohtorin ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaminen edellyttää vähintään hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot aikuiskasvatuksessa, erityispedagogiikassa tai kasvatustieteessä. Perustutkintoon sisältyvän pro gradu - tutkielman arvosanan tulee olla hyvää tasoa. Mikäli pro gradu tutkielman arvolause on ollut alle cum laude approbaturin, voidaan edellyttää hakijaa esittämään lisäansioina artikkeli tai muun kirjallinen tuotos. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa tasoltaan vastaavan tutkinnon taikka jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Opinto-oikeuden hakeminen Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa, keväällä huhtikuun loppuun mennessä ja syksyllä lokakuun loppuun mennessä. Haku- ja henkilökohtainen opintosuunnitelmalomake löytyvät tiedekunnan kotisivuilta osoitteesta Lomakkeita saa myös tiedekunnan tai laitosten kanslioista. Jatkokoulutusoikeutta hakevan tulee liittää hakemukseensa tutkimussuunnitelma ja tutkinnosta vastaavan professorin/ohjaajien hyväksymä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä jäljennökset tutkintotodistuksestaan ja muista opinnoista. Hakija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman tutkintoon sisällytettävistä opinnoista ja mahdollisista korvaavista opinnoista sekä aikataulu- ja rahoitussuunnitelman. Jatko-opiskeluun liittyen HOPS voidaan ymmärtää tutkimusta ja tutkintoa tukevaksi toimintasuunnitelmaksi. Sen avulla voidaan vuosittain seurata tutkimuksen ja opintojen etenemistä täydentäen ja muuttaen suunnitelmaa tarvittaessa. Ennen hakemuksen jättöä tiedekunnalle hakija neuvottelee HOPSistaan ja tutkimussuunnitelmastaan tiedekunnan jonkun professorin (ohjaajan ja/tai ohjaajien) kanssa ja saa häneltä ohjaussitoutumuksen. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat kohdat: 1. Tutkimusaihe ja sen tärkeys 2. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat 3. Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat 4. Metodit, tavoitteet, tutkimusasetelma, toteutus, tutkimusaineisto, tiedonhankintamenetelmät ja aineiston analyys 5. Aikataulu ja rahoitus Tiedekunnan tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kehittämistyöryhmä (Kehry) käsittelee määräaikaan mennessä tulleet jatkokoulutushakemukset sekä tutkimus- ja opintosuunnitelmat. Hyväksyessään suunnitelmat tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämisryhmä vahvistaa tutkimustyölle ohjaajan/ohjaajat ja esittää dekaanille opiskeluoikeuden hyväksymistä. Hakemus liitteineen toimitetaan kasvatustieteiden tiedekuntaan osoitteella Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 35, Jyväskylän yliopisto. Lisätietoja tiedekunnan yliassistentilta puh. (014) , sähköposti: jaana.saarinen@edu.jyu.fi, tiedekunnan kansliasta puh. (014) , sähköposti: ktk.tdk@edu.jyu.fi

4 4 Ilmoittautuminen Opinto-oikeuden saatuaan jatko-opiskelija ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi harjoittaa opintoja yliopistossa. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi sähköpostin välityksellä osoitteeseen soittamalla numeroihin (014) , (014) tai käymällä opiskelijapalveluissa mennessä. Jatko-opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Opintojen rahoittaminen Jatko-opintojen rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Yliopiston assistentuurit ovat jatkokoulutuspaikkoja, joihin valitaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittanut jatko-opiskelija kolmi- tai viisivuotiskausiksi. Jatko-opiskeluvelvollisuuksien lisäksi assistentuuriin sisältyy opetus- ja laitostehtäviä. Jatko-opiskelijat voivat hakea valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkijakouluihin. Jyväskylän yliopisto koordinoi valtakunnallista perhetutkimuksen tutkijakoulua ( ), jota johtaa professori Paula Määttä. Lisätietoja tutkijakoulun www-sivuilta Jyväskylän yliopisto on mukava valtakunnallisessa Kasva tutkijakoulussa ( ja Oppimisympäristöjen monitieteisessä tutkijakoulussa ( Jatko-opiskelija voi myös hakeutua tutkijaksi johonkin tutkimusprojektiin, jolloin väitöskirjan tulee liittyä projektin aihepiiriin. Apurahoista ja muusta tutkimusrahoituksesta saa tietoja yliopiston internetosoitteesta Jyväskylän yliopiston tutkijakoulutuksen määrärahoista Suomen Akatemian rahoituksesta sekä Turun yliopiston TURA -tietokannasta Jatko-opintoihin voi saada valtion opintotukea. Lisätietoja opintotuesta saa yliopiston opiskelijapalveluista ja Kelasta Aikuiskoulutustukea voi hakea henkilö, jolla on vähintään 10 vuoden työhistoria. Tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana, ja hakijalla tule olla vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta Kelan www-sivuilta ja KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIOPINNOT Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä (160 ov), josta väitöskirjan osuus on 160 opintopistettä ja muiden opintojen osuus on 80 opintopistettä. Tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (80 ov), josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 60 opintopistettä (40 ov) ja muiden opintojen 60 opintopistettä (40 ov) Kasvatustieteen tohtoriopintoihin sisältyvät KTKJ1 Tieteenteorian ja metodologian opinnot (10-20 op) tieteellisen teorianmuodostuksen yleisten lähtökohtien ymmärtäminen kasvatustieteiden luonteen ja tieteenhistoriallisen kehityksen ymmärtäminen kasvatustieteiden metodologian tuntemus kasvatustieteissä keskeisten tutkimusmenetelmien tuntemus ja joidenkin kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten menetelmien erityisosaaminen

5 5 KTKJ2 Tieteellinen viestintä (10-20 op) kyky kirjalliseen, suulliseen ja verkossa tapahtuvaa tieteelliseen viestintään suomen ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä KTKJ3 Pääaineen sisältöopinnot (10-20 op) kasvatustieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun yleinen tuntemus: kirjallisuus, tieteelliset tapahtumat, kurssit perehtyneisyys tutkimusaiheen kannalta keskeiseen tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun: tutkimuskirjallisuuden tenttiminen/esseet, tieteellisiin tapahtumiin osallistuminen ja niissä esiintyminen, tieteellinen julkaiseminen, jatko-opintotasoiseen koulutukseen osallistuminen KTKJ4 Tieteellisen asiantuntijuuden opinnot (10-20 op) kehittyminen yhteistyökykyiseksi tutkijaksi: aktiivinen osallisuus jatko-opinto-/ohjaustyöryhmän toimintaan valmius toimia oman tutkimusaiheensa asiantuntijana tieteellisissä suunnittelu-, opetus- ja kehittämistehtävissä sekä moniammatillisissa ryhmissä kyky tiedeperustaiseen pedagogiseen toimintaan/korkeakoulupedagoginen osaaminen KTKJ5 Väitöskirja (160 op) näyttö itsenäisestä ja luovasta kasvatustieteellisestä tutkijuudesta: monografia tai artikkeliväitöskirja, josta tekijän oma osuus selvästi osoitettavissa tiedeyhteisön kritiikki ja hyväksyntä KTKJ6 Sivuaineen opinnot (30 op) perehtyneisyys oman tutkimusaiheen ja asiantuntijuusprofiilin kannalta relevantteihin tieteenaloihin: ainakin yhden muun tieteenalan syventäviä opintoja tai niitä korvaavat muut opinnot ja ansiot, joiden riittävyyden ja soveltuvuuden tiedekunta arvioi tapauskohtaisesti. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamisesta annettuja määräyksiä. Filosofian tohtorin tutkintoon tulee sisällyttää 30 opintopisteen (20 ov) kasvatustieteellisiä syventäväntasoisia opintoja, joiden edellytyksenä on joko suoritetut kasvatustieteelliset perus- ja aineopinnot tai ohjaajan toimesta kirjallisesti todettu vastaavuus. Väitöskirjan julkaiseminen ja hyväksyminen Väitöskirjan tulee olla itsenäinen tieteellinen tutkimus kasvatustieteen alalta. Se voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu johdannosta, teoreettisesta taustasta, 4-6 artikkelista sekä yhteenvedosta ja pohdinnasta. Artikkeleiden empiirisiä tuloksia ei ole tarpeen toistaa tekstissä. Artikkeleista tulee vähintään kolme olla julkaistu kansainvälisissä referoiduissa julkaisuissa. Väittelijän tulee olla ensimmäinen kirjoittaja vähintään kolmessa yhteisartikkelissa. Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekunnan suostumuksella jollakin muulla kielellä. Väittelyluvan saamista varten väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena. Ohjaava professori esittää väittelyluvan myöntämistä varten väitöskirjatutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka tiedekuntaneuvosto määrää tehtävään. Esitarkastajat antavat väitöskirjatutkimuksesta kirjallisen lausunnon. Esitarkastajat ja tutkimuksen tekijä voivat neuvotella tutkimuksesta ja tutkimukseen voidaan tehdä muutoksia ennen esitarkastuslausunnon antamista. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan tutkimuksen tekijälle ja tiedekuntaneuvoston jäsenille. Esitarkastajien lausuntojen pohjalta tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä väitöskirjalle. Ennen väittelylupapäätöstä on tekijällä mahdollisuus antaa vastine esitarkastajien lausunnosta. Käsikirjoituksen voi julkaista yliopiston julkaisusarjassa, omakustanteena tai kaupallisen kustantajan kautta. Ennen käsikirjoituksen julkaisemista yliopiston julkaisusarjassa väittelijän on syytä keskustella julkaisun aikataulusta sarjan toimittajan kanssa. Yliopisto ei tue taloudellisesti omakustanteita eikä kaupallisia kustantajia. Ohjeita väitöskirjan julkaisemiseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta Väittelyluvan myöntämisen jälkeen määrätään dekaanin päätöksellä yksi tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa. Samalla määrätään väitöstilaisuuden kustos ja väitöstilaisuuden ajankohta.

6 6 Väitöskirjan tekijälle on varattava ennen esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa ja väitöskirjan arvostelua tilaisuus vastineen antamiseen. Esitarkastajien ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa (434/2003, ) säädetään. Väitöskirjan jakelu ja luovuttaminen Väittelijän tehtäviin kuuluu perinnäisen tavan mukaan antaa täydelliset kappaleet väitöskirjastaan vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta sen yliopistoyhteisön jäsenille, jossa hän väittelee. Hyvän tavan mukaan väittelijä itse vie väitöskirjansa rehtorille tilattuaan tämän sihteeriltä (puh ) ajan. Väittelijä voi harkintansa mukaan antaa vararehtoreille kappaleet. Vastaväittäjille ja kustokselle väittelijä toimittaa samoin kappaleet, mikäli mahdollista henkilökohtaisesti. Myös tieteellisen julkaisusarjan toimittajalle tulee toimittaa kappale. Tiedekunnan kansliaan toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille (14 kpl) tulevat kappaleet, ellei väittelijä halua toimittaa niitä henkilökohtaisesti. Ylivahtimestarille luovutetaan 15 kappaletta, josta hän yhden asettaa julkisesti nähtäväksi ja varaa kymmenen kappaletta väitöstilaisuuden kuulijoille jaettavaksi sekä neljä kappaletta yliopiston kirjaston käyttöön. Mikäli kysymyksessä on erillisistä julkaisuista muodostuvat väitöskirja, ylivahtimestarille luovutetaan vain ns. yhdistelmäosat, ellei muuta sovita. Mikäli kyseessä on Jyväskylän yliopistosarjassa julkaistava väitöskirja, huolehtii julkaisuyksikkö julkaisun edellä mainitusta sisäisestä jakelusta. Rehtorin, vastaväittäjän, kustoksen ja tieteellisen toimittajan kappaleet väittelijä pyrkii aina toimittamaan itse. Väitöskirjojen yliopiston ulkopuolisen jakelun hoitaa julkaisuyksikön myyntisihteeri. On toivottavaa, että väittelijä antaa väitöskirjansa jokaiselle oman laitoksen professorille. Väitösopinnäytteiden painettujen kappaleiden pakollisen jakelun määrä kasvatustieteiden tiedekunnassa on 68. Vain sähköisessä muodossa julkaistavasta väitösopinnäytteestä suoritetaan 30 kappaleen jakelu tulosteina. Jyväskylän yliopistosarjoissa julkaistavien väitösopinnäytteiden jakelun hoitaa yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö yhteistyössä käytettävien painotalojen kanssa. Väittelijä vastaa ainoastaan rehtorille, kustokselle, vastaväittelijöille sekä tieteelliselle toimittajalle toimitettavien kappaleiden jakelusta (yhteensä 4 kpl). Väittelijä saa tekijänkappaleina valmista kirjaa yhteensä 19 kpl, joista hän jakaa yllämainitulla tavalla 4 kpl. Näin väittelijälle jää omaan käyttöön 15 kirjaa. Väitöksestä tiedottaminen Väittelijä laatii tutkimuksestaan tiedotteen. Tiedote kertoo lyhyesti ja yleistajuisesti olennaisen tutkimuksesta, erityisesti sen tuloksista liittäen ne laajempaan kokonaisuuteen. Hyvä otsikko on tärkeä samoin selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttäminen. Lisätietoja tiedottamisesta löytyy osoitteesta Väitöskirjan arvostelu Vastaväittäjä(t) antavat tiedekuntaneuvostolle kirjallisen tarkastuslausunnon. Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijällä on tilaisuus vastineen antamiseen väitöskirjan arvostelua koskevasta lausunnosta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirja arvostellaan arvosteluasteikolla hylätty, hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan arvostelusta asianomainen voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Tohtorin tutkinnon myöntäminen Kun väitöskirja on hyväksytty ja väittelijä on suorittanut muut vaaditut opinnot, hän pyytää tiedekuntaa julistamaan päätöksen tohtorin tutkinnosta. Tutkinto julistetaan dekaanin päätöksellä. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan antaa promootiossa tämän ulkonaisiksi tunnuksiksi tohtorin arvomerkit, tohtorin hattu ja miekka. Arvomerkit voidaan antaa myös ilman juhlallista vihkimistä.

7 7 KASVATUSTIETEEN LISENSIAATTIOPINNOT Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää tiedekunnan hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot. KTKJ1 Tieteenteorian ja metodologian opinnot (5-15 op) tieteellisen teorianmuodostuksen yleisten lähtökohtien ymmärtäminen kasvatustieteiden luonteen ja tieteenhistoriallisen kehityksen ymmärtäminen kasvatustieteiden metodologian tuntemus kasvatustieteissä keskeisten tutkimusmenetelmien tuntemus ja joidenkin kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten menetelmien erityisosaaminen KTKJ2 Tieteellinen viestintä (5-15 op) kyky kirjalliseen, suulliseen ja verkossa tapahtuvaan tieteelliseen viestintään suomen ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä KTKJ3 Kasvatustieteelliset sisältöopinnot (5-15 op) kasvatustieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun yleinen tuntemus: kirjallisuus, tieteelliset tapahtumat, kurssit perehtyneisyys tutkimusaiheen kannalta keskeisiin tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun: tutkimuskirjallisuuden tenttiminen/esseet, tieteellisiin tapahtumiin osallistuminen ja niissä esiintyminen, tieteellinen julkaiseminen, jatko-opintotasoiseen koulutukseen osallistuminen KTKJ4 Tieteellisen asiantuntijuuden opinnot (5-15 op) kehittyminen yhteistyökykyiseksi tutkijaksi: aktiivinen osallisuus jatko-opinto-/ohjaustyöryhmän toimintaan valmius toimia oman tutkimusaiheensa asiantuntijana tieteellisissä suunnittelu-, opetus- ja kehittämistehtävissä sekä moniammatillisissa ryhmissä kyky tiedeperustaiseen pedagogiseen toimintaan/korkeakoulupedagoginen osaaminen KTKJ5 Lisensiaatintutkimus (60 op) laadittava lisensiaatintutkimus, jonka tiedekunta tarkastuksen jälkeen hyväksyy KTKJ6 Sivuaineen opinnot (30 op) perehtyneisyys oman tutkimusaiheen ja asiantuntijuusprofiilin kannalta relevantteihin tieteenaloihin: ainakin yhden muun tieteenalan syventäviä opintoja tai niitä korvaavat muut opinnot ja ansiot, joiden riittävyyden ja soveltuvuuden tiedekunta arvioi tapauskohtaisesti. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 60 opintopistettä ja muiden opintojen osuus 60 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat osa kasvatustieteen tohtorin opintoja. Opintojen rakenne ja sisältö ovat pääpiirteissään samat kuin tohtorin tutkinnossa. Lisensiaatin tutkimuksen hyväksyminen Lisensiaattitutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat, ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Lisensiaattitutkimukseksi voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004).

8 8 Lisensiaatintutkimus jätetään laitokselle vähintään kolmena kappaleena. Laitoksen työtä ohjaava professori esittää tiedekuntaneuvostolle määrättäväksi kaksi tarkastajaa lisensiaatintutkimuksen tarkastamista varten. Tutkimus tarkastetaan laitoksella lisensiaattiseminaarissa, jonka jälkeen tarkastajat antavat työstä kirjallisen lausunnon tiedekunnalle. Tarkastajien lausunnot toimitetaan tutkimuksen tekijälle ja tiedekuntaneuvoston jäsenille. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta lausuntojen pohjalta. Lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevasta päätöksestä voi asianomainen tehdä oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Lisensiaatin tutkinnon arvostelu Kasvatustieteiden lisensiaatintutkimusta arvosteltaessa käytetään arvolauseasteikkoa hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistukseen merkitään lisensiaatintutkimuksen nimi ja siitä annettu arvolause. Muita opintoja ei arvostella. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijällä on tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Lisensiaatin tutkinnon myöntäminen Kun tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt ja arvotellut lisensiaatintutkimuksen ja opiskelija on suorittanut muut vaadittavat opinnot, hän pyytää tiedekuntaa julistamaan päätöksen lisensiaatin tutkinnosta. Tiedekunnan kansliasta, laitoksilta ja opiskelijapalveluista on saatavana tähän tarkoitukseen lomake, joka täytetään soveltuvin osin. Sen lukukauden aikana, jolloin tutkinto myönnetään, on opiskelijan oltava kirjoittautunut Jyväskylän yliopistoon. Tutkinto julistetaan dekaanin päätöksellä. Tutkintotodistus luovutetaan tiedekunnan kansliasta tai lähetetään pyynnöstä postitse. Jatko-opintojen ohjaus Jatko-opintojen ohjaus on olennainen osa jatkokoulutusta ja jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta. Se voidaan ymmärtää laaja-alaisesti opintojen alkuvaiheen ohjauksesta post doc vaiheen ohjaukseen. Se kattaa jatko-opiskeluja tutkimusprosessin ohjauksen tutkimusaiheen valinnasta, tutkimussuunnitelman työstämisestä, tutkimuksen toteuttamisesta tutkimuksen viimeistelyyn sekä post doc vaiheen suunnitteluun. Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimetään kaksi ohjaajaa, joista toinen on tiedekunnan professori ja toinen vähintään tohtoritutkinnon suorittanut. Tiedekunnan professori on pääohjaaja, joka kantaa vastuun ohjauksesta ja jatko-opinnoista kokonaisuudessaan. Tiedekunnassa käytetään yksilö- ja ryhmäohjausta sekä pienryhmiä ja kannustetaan laitosrajat ylittävään ohjaukseen. Jatko-opintojen ohjaajat ja opiskelija keskustelevat ohjaussuhteen alkuvaiheessa yhteistyön periaatteista. Jatko-opiskelija ja ohjaajat sopivat väitöskirjatyön tavoitteista, aikatauluista, ohjauksen käytännöistä ja suoritettavista opinnoista sekä muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Ohjaajan tehtävänä on ylläpitää ohjaussuhdetta ohjattavaan tukea opiskelijaa tutkimusprosessin alkuvaiheessa, jolloin on tärkeää saada työ liikkeelle rohkaista opiskelijaa aloitteellisuuteen ja ylläpitää motivaatiota, jotta hän voi saada tutkimuksen valmiiksi seurata tutkimuksen ja opintojen aikataulujen mukaista etenemistä ylläpitää säännöllisten ohjaustapaamisten avulla jatkuvaa keskustelua, sitoutua ohjaussuhteeseen, tuntea opiskelijan tutkimusprosessin etenemisen eri vaiheet lukea opiskelijan tekstejä ja kommentoida niitä suullisesti ja/tai kirjallisesti rohkaista opiskelijaa osallistumaan ja esittelemään tutkimustaan erilaisilla foorumeilla, tutkijatapaamisissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä kongresseissa sopia yhdessä opiskelijan kanssa jokaisen kirjoittajan osuudesta yhteisjulkaisuihin edistää jatko-opiskelijan tutkijuuden ja asiantuntijuuden rakentumista tukea opiskelijaa hänen hakiessaan tutkimusrahoitusta varmistaa väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastuskelpoisuus osallistua esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaan

9 9 Jatko-opiskelijan tehtävänä on ylläpitää ohjaussuhdetta ohjaajiinsa olla aktiivinen yhteyden pidossa olla itse oman tutkimustyönsä keskeinen toimija olla tietoinen tutkintovaatimuksista ja pitää ajan tasalla henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa esitellä ohjaajalle kaavailtua tutkimusrahoituksen hakua hankkia tutkimuksen eteenpäin viemisessä tarvittavia tietoja ja taitoja pitää ohjaajat ajan tasalla tutkimuksensa etenemisestä antaa ohjaajille luettavaksi väitöskirjan tekstejä osallistua ja esitellä tutkimustaan tiedekunnan ja laitosten seminaareissa, erilaisissa tutkijatapaamisissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa Ohjaussuhteita voidaan tarkistaa ja muuttaa tutkimuksen kuluessa. Ohjaussuhde voi päättyä ennen tohtoritutkinnon suorittamista eri syistä. Tutkimusprosessin aihe voi muuttua tai painottua toisin. Ohjaaja voi siirtyä toiseen yliopistoon tai jäädä eläkkeelle. Ohjaussuhde voi katketa myös siihen, ettei jatko-opiskelija kykene jatkamaan tutkimustyötä. Ohjaajan ja ohjattavan välille voi tulla ongelmia tai ristiriitatilanteita. Ohjaussuhteita voidaan muuttaa virallisesti jatkoopiskelijan tai ohjaajan pyynnöstä. Ohjaussuhteen purkaminen ja uuden ohjaussuhteen syntyminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan. Tiedekunnassa jatko-opintojen yleisestä ohjauksesta vastaa yliassistentti (jatko-opintojen yhteyshenkilö). Hän huolehtii muun muassa jatko-opintojen opetustarjonnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja tiedottamisesta sähköpostilistallla ja www-sivuilla. Hyödyllisiä linkkejä Yleistä jatko-opiskelusta Jyväskylän yliopiston opiskelijapalvelujen jatkokoulutusopas Opiskelijapalvelujen kotisivut Julkaisuyksikön palvelut väittelijöille Jyväskylän yliopiston viestinnän sivuilta löytyy väittelemiseen liittyviä käytännön ohjeita Väitöstilaisuudessa noudatettavat menot Jyväskylän yliopistossa

10 10 Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet Tiedekunnan tutkimustoiminta kohdistuu monipuolisesti yhteiskunnan muutoksen ja elämänkulun tarkasteluun sekä erilaisiin kasvu- ja oppimisympäristöihin, kuten vapaa aikaan sekä perheen ja työelämän kasvatus- ja koulutuskysymyksiin. Erityispedagogiikan laitoksen keskeisiä tutkimusalueita ovat Lapsen ja perheen arki erityiskasvatuksessa, Oppimisen ja osallistumisen erityispedagogiset ratkaisut ja Erilaisuuden ja erityiskasvatuksen sosiokulttuurinen asema. Kasvatustieteiden laitoksen tutkimustoiminta painottuu seuraaville vahvuusalueille: Perhe, vanhemmuus ja lapsuuden kasvuympäristöt, Jatkuva ammatillinen kasvu ja sen tukeminen, Yhteisöllinen oppiminen ja uudet oppimisympäristöt sekä Koulutus, yhteiskunnan muutos ja elämänkulku. Opettajankoulutuslaitoksen tutkimustoiminnan vahvuusalueita ovat: Opetussuunnitelmien kehittäminen ja ainedidaktinen tutkimus, Opettajankoulutuksen tutkimus opettajaksi opiskelevan ammatillisen kasvun, opettajan työn ja opettajuuden tutkimus, Koulutusinstituutioiden ja -organisaatioiden toiminnan johtamisen tutkimus, Kasvun ja oppimisen tutkimus, Monikulttuurisuus ja inkluusio opettajankoulutuksessa sekä Ohjausalan tutkimus, erityisesti monikulttuurisen ohjauksen, korkea-asteen ohjauksen sekä ohjauksen perusteiden tutkimus. Varhaiskasvatuksen laitoksen tutkimustoiminnan painopistealueita ovat Varhaiskasvatustyön kehittäminen ja arviointi, Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä sekä Varhaisvuosien pedagogiikka. Kasvatustieteiden tiedekunnan ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämiseen etenkin niillä alueilla, joissa tutkimusintressi on yhteinen. Tällä hetkellä yhteisiä vahvuusalueita ovat kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen, oppimisen, työssä oppimisen, opettajuuden, ohjauksen ja asiantuntijuuden rakentumisen, tietoverkkojen opetus- ja työkäytön tutkimus sekä Bologna-prosessin seuranta ja arviointi. Lisäksi tiedekunnan laitokset osallistuvat monitieteisiin tutkimushankkeisiin, jotka ovat käynnistyneet Jyväskylän yliopistossa. Näitä ovat muun muassa Perhetutkimusyksikön, Lapsitutkimuskeskuksen, Niilo Mäki -instituutin ja Suomen gerontologian tutkimuskeskusten laaja-alaiset tutkimukset. Tiedekunta on myös mukana uuden, monitieteisen tieteenalan kognitiotieteen, kehittämistyössä. Jatko-opintoja ohjaavat professorit Erityispedagogiikan laitos Ossi Ahvenainen, KT Lukemisen alkuoppimisen teoreettiset perusteet ja opetusmenetelmät Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sovellukset erityispedagogiikassa Sakari Moberg, KT Integraatio/inklusiivinen opetus Leimautuminen erityisopetuksessa Paula Määttä, YTT Perhelähtöisyys erityiskasvatuksessa ja opetuksessa Varhaisvuosien erityiskasvatuksen arviointi- ja ohjauskäytännöt Kasvatustieteen laitos Aittola Tapio, KT

11 11 aikuisten oppiminen arkipäivän ympäristöissä Anneli Eteläpelto, FT Aikuiskasvatus, erityisesti jatkuva ammatillinen kasvu ja sen tukeminen Asiantuntijuuden ja ammatillisen identiteetin kehittyminen koulutuksen ja työelämän konteksteissa, esim. työssä oppiminen, projektioppiminen Oppimisen sosiaaliset ulottuvuudet: yhteisöllinen ja osallistumalla oppiminen, sosiokulttuurinen oppimiskäsitys ja subjektiuden rakentaminen dialogisssa Aikuiskouluttajan ja henkilöstökouluttajan rooli oppimisen tukijana Jorma Kuusinen, KT Kasvatuspsykologia, erityisesti kehityksen ja elämänkulun tutkimus aikuisuudessa Kasvatusgerontologia, erityisesti ikääntyvien oppiminen ja koulutus Kasvatussosiologia, erityisesti koulutus- ja työuratutkimus Opetuksen kielellisen vuorovaikutuksen tutkimus Leena Laurinen, FT Kielellinen vuorovaikutus oppimisen edistäjänä (erit. kollaboratiivinen oppiminen) Kielellisten viestintätaitojen oppiminen ja opettaminen (erit. argumentointi, kirjoittaminen, tekstin ymmärtäminen) Tietorakenteet ja ajattelu pedagogisessa toiminnassa (erit. kasvatususkomukset ja kasvatuksen etnoteoriat) Tapio Puolimatka, KT, VTT Konstruktivismi ja kriittinen ajattelu Augustinus ja kasvatus kriittiseen ajatteluun Ma Scheler ja yleissivistävän kasvatuksen idea Kasvatus kuolemaan Kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksesta lisätietoja löydät osoitteesta Opettajankoulutuslaitos Pauli Kaikkonen, KT Kulttuurien välinen oppiminen ja kasvatus, erityisesti kulttuurien välinen kielikasvatus (Intercultural learning and education, especially intercultural language pedagogy) Koulun kehittäminen, koulukohtainen opetussuunnitelma (School development, school based curriculum) Kokemuksellinen oppiminen (Eperiental learning) Anneli Kauppinen, KT Eira Korpinen, KT

12 12 Minäkäsitys, itsetunto, identiteetti Oppilasarviointi, arvioinnin kehittäminen, korkeakoulutuksen laadun kehittäminen ja arviointitutkimus Koulututkimus: kodin ja koulun yhteistyö, kyläkoulututkimus, matematiikkaa unkarilaisittain (Tutkiva opettaja verkosto) Opettajankoulutus: opettajankoulutuksen evaluaatiotutkimus Opettajan työ, tutkiva opettajuus: opettajuuden voimavarat Kristiina Kumpulainen, PhD (virkavapaalla lv ) Marjatta Lairio, KT ohjaustyön, ohjausammattien ja ohjausjärjestelmien tutkimus monikulttuurinen ohjaus ohjaus korkea-asteella ohjaus moniammatillisena toimintana työelämäohjaus Anna-Maija Poikkeus, PhD Helena Rasku-Puttonen, PsT Opettajan muuttuva rooli ja ohjauksen merkitys kolloboratiivisen oppimisen edistämisessä lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen koulussa Vuorovaikutusprosessit ja kasvatuskumppanuuden merkitys lapsen oppimiselle Timo Saloviita, PsT Erityiskasvatus ja kouluintegraatio Erityiskasvatuksen sosiologia Osallistuvan (inklusiivisen) kasvatuksen kehittäminen koulussa, heterogeenisen luokan opettaminen Kokeelliset tapaustutkimukset Jouni Viiri, FT, KT Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetus ja oppiminen erityisesti tutkimusperustaisten opetus-oppimisjaksojen suunnittelu ja evaluointi opettajan puhe luonnontieteen opettamisessa oppilaiden ja opettajien käsitykset mallit luonnontieteen opetuksessa Chydenius-Instituutti Luokanopettajien aikuiskoulutus Valli Raine, YTT Rehtori-Instituutti

13 13 Alava Jukka, PhD Varhaiskasvatuksen laitos Leena Alanen, YTT Lapsuuden ja varhaiskasvatuksen sosiologia lapsuus ja kasvatus sosiaalisena, poliittisena ja kulttuurisena ilmiönä lapsi-aikuissuhteet ja sukupolvivalta eri instituutioissa lasten elinolot ja hyvinvointi lasten kulttuurit ja kulttuurin lapsuudet lasten asema yhteiskunnassa; lapsipolitiikka lapsitutkimuksen epistemologia, metodologia ja etiikka Maritta Hännikäinen, KT Varhaiskasvatuksen alue kehityspsykologisessa viitekehyksessä Erityisesti leikin ja oppimisen sekä lasten elämän laadun kysymykset päiväkodissa Koulutuksen tutkimuslaitos Päivi Häkkinen, KT, tietotekniikan opetuskäyttö Pirjo Linnakylä, KT, Koulutuksen arviointi Päivi Tynjälä, KT, Koulutuksen ja työelämän suhteet Jouni Välijärvi, KT, Koulutustutkimus Jussi Välimaa, YTT, Korkeakoulututkimus