Sukupolvenvaihdoksen opas

Transkriptio

1 Sukupolvenvaihdoksen opas OP

2 Sisällysluettelo Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu 3 Sukupolvenvaihdoksen rahoitus 6 Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotus 14 Lahjaverotaulukot 32 Luopujan toimeentulo 34 Eläkemahdollisuudet 34 Säästäminen ja sijoittaminen luopujan turvana 37 OP:n palvelut maatalousyrityksen jatkajalle 39 2

3 Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Varaa aikaa valmisteluun Sukupolvenvaihdoksen valmisteluissa ehkä tärkeintä on päätöksenteko. Se, että luopuva isäntäpari kypsyy ajatuksissaan luopua tilanpidosta ja että jatkajat vastaavasti ovat valmiita ottamaan vastuun tilanpidosta omalle kontolleen. Suunnittelu on hyvin laaja kokonaisuus, joka helposti hämmentää mieliä. Sukupolvenvaihdoksen miettimistä voidaan helpottaa pilkkomalla se pienempiin osa-alueisiin vaikkapa seuraavasti: miten luopujien toimeentulo turvataan. miten luopujien ja jatkajien asuminen järjestellään miten jatkajien rahoitus järjestellään mitkä ovat veroseuraamukset kauppakirjan ja sen ehtojen muotoileminen Jokaiseen näistä osa-alueista löytyy omat asiantuntijansa, joiden apua tulee huoletta käyttää hyödykseen. Tässä oppaassa selvitetään mitä kaikkea jatkajan ja luopujan tulee tietää maatilan omistajanvaihdoksesta. Osuuspankista löytyy lisätietoa ja yhteyksiä muihin asiantuntijoihin. Suunnittelusta luovutukseen: Luovutustapa Siirretäänkö tila jatkajille kaupalla tai lahjana vai tehtäisiinkö vuokrasopimus? Jatkajan kannalta edullisin tapa on tietysti lahjoitus, mutta siihen ei käytännössä kovin usein ole mahdollisuutta tilan velkojen tai myyjien toimeentulon ja asumisen turvaamisen vuoksi. Vuokraaminen on melko harvinainen tapa toteuttaa sukupolvenvaihdos, siinä omaisuuden omistusjärjestelyt siirretään toteutettavaksi myöhemmässä vaiheessa. Maanvuokralaki asettaa enimmäisvuokra-ajan 25 vuoteen. Tilan kauppahinta Kauppahinta on aina ostajan ja myyjän välinen kompromissi. Sukupolvenvaihdoksissa ei yleensä pyritä asettamaan kauppahintaa aivan markkinahintaan, vaan hinta määräytyy tilan tuotannollisen arvon ja jatkajien resurssien perusteella. Kauppahintaa suunnitellessa varteenotettavia lähtökohtia ovat: myyjien rahoitustarve tilan velat verottajan käypä arvo tilasta ja arvo, jolla lahjavero vältetään tilan maksuvalmius laskelmien perusteella, ottaen huomioon tulevat investoinnit Verottaja on korottanut maatilan käypiä arvoja melko reippaasti, joten yhä harvemmin lahjaveroa voidaan kokonaan välttää. Lahjaverohelpotukset ovat kuitenkin niin merkittävät, että verotuksen vuoksi kauppahintaa ei yleensä kannata korottaa pelkästään lahjaveroseuraamusten vuoksi. Ostajan sisarukset Maatilan sukupolvenvaihdos on ostajan ja myyjän välinen asia. Koko kauppahinta maksetaan myyjille, jotka sitten käyttävät saamansa rahat parhaaksi katsomallaan tavalla. Toki muiden sisarusten asemasta on syytä aina keskustella perheen sisällä. Sisaruksilla on lakiosaoikeus vanhempien perintöön, joka on puolet laskennallisesta perintöosuudesta. On harvinaista, mutta kuitenkin mahdollista, että sisarukset lähtisivät hakemaan lakiosansa täydennystä vanhempien kuoleman jälkeen mikä voi tulla eteen vasta vuosikymmenten jälkeen. Monesti vanhemmille jää kuitenkin varallisuutta tilan kauppahinnan lisäksi, mitä voidaan sitten osoittaa muille sisaruksille esim. testamentin avulla. 3

4 4

5 Peltolassa sovittiin passeli hinta Esimerkkitilamme Peltola on vireä maitotila, jota isäntäväki Mauri ja Hilkka Peltola ovat viljelleet jo kohta kolmekymmentä vuotta. Peltoa tilalla on 48 hehtaaria, lisäksi vuokrapeltoa 20 hehtaaria ja metsää 60 hehtaaria. Lypsylehmiä on yhteensä 40 ja lisäksi nuorta karjaa. Tilan jatkaja Jouni Peltola on käynyt maatalousoppilaitoksen ja mielii jatkamaan maatalousammatissa. Uusi navettakin jo kangastelee mielessä. Vastavalittu puoliso Mielikki käy töissä pitäjän apteekissa ja auttelee mukana maataloustöissä. Tilakauppaa suunniteltiin yhdessä Osuuspankin maatalousasiantuntijan kanssa. Vanhan parin toimeentuloa varmistetaan tilan kauppahinnan lisäksi osittain varhennetulla MYEL-eläkkeellä (25 %) ja kertyneillä sijoituksilla. Tilan kauppahinnan suhteen myyjillä ei ollut kovin suuria toiveita. Koska eläkemahdollisuudet näyttivät hyviltä ja veloistakin oli enää rippeet jäljellä, arvelivat he euron olevan kohtuullinen rahassa maksettava kauppahinta. Osapuolet keskustelivat myös asumisoikeuden pidätyksestä tilan asuinrakennukseen, mutta myyjät päättivät kuitenkin siirtyä asumaan kirkonkylän liepeiltä jo aikaisemmin hankkimaansa rivitaloon. Myyjien nimissä oli vielä pari pienehköä lainaa, jotka myyjät päättivät maksaa pois saamallaan kauppahinnalla. Jatkajapariskunnan mielestä kauppahinta oli vallan passeli. Tosin lahjaveroa tulisi hieman maksettavaksi. Lahjaverottajan käytäntö oli tiedossa, ja sen mu- kaan tilan käypä arvo olisi peräti euroa Jos lahjaverolta kokonaan vältyttäisiin, olisi kauppahintaa pitänyt nostaa vähintään euroon. Tämän ei kuitenkaan katsottu olevan kovin järkevää, joten päätettiin tyytyä maksamaan hieman lahjaveroa. Koko tila päätettiin myydä samalla kaupalla. Hieman keskusteltiin metsän hakkuuoikeuden pidätyksestä mahdollisen lahjaveron alentamisen vuoksi, mutta todettiin, että pidätyksen vaikutus lahjaveron määrään olisi hyvin pieni. Lisäksi jatkajalle oli tärkeätä saada koko metsä haltuunsa tulossa olevan navettaremontin vuoksi. Kaksi tonttia päätettiin kuitenkin pidättää tilan tyttärille myöhemmin luovutettaviksi. Myös koko irtaimisto päätettiin sisällyttää kauppaan. Näillä ehdoilla Osuuspankissa laadittiin kauppakirjan luonnos. Lahjaverotuksesta päätettiin hakea ennakkoratkaisu, joka luvattiin panna vireille pankin toimesta. Luonnoskauppakirjan perusteella lähdettiin hakemaan myös päätöstä nuoren viljelijän aloitustuesta. Aloitustuen ehdot selvitettiin tarkkaan jo ennakkoon ja todettiin, että rahoituksen saamiselle ei mitään estettä pitäisi olla. Hakemuksen liitteeksi tarvittiin vielä liiketaloussuunnitelma sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma ja sen vuoksi laskelman laatijaan päätettiin ottaa pikimmin yhteyttä. 5

6 Sukupolvenvaihdoksen rahoitus Nuoren viljelijän aloitustuki Sukupolvenvaihdoksen rahoituksessa nuoren viljelijän aloitustuki on ratkaisevassa asemassa. Se myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Nuoren viljelijän aloitustuen tarkoituksena on pehmentää tilanpidon aloittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Avustus voidaan käyttää saajan itse valitsemiin kohteisiin, estettä ei ole käyttää sitä vaikkapa henkilökohtaisiin menoihin. Avustus on kuitenkin veronalaista tuloa, joka ilmoitetaan verolomakkeella 2. Korkotukilaina voidaan käyttää tilan kauppahinnan maksamiseen ja maatalousirtaimen lisähankintoihin, joita voidaan tehdä vuoden kuluessa aloitustukipäätöksen saamisesta. Aloitustukea tulee hakea ELY keskuksesta 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Nuori viljelijä Nuoren viljelijän aloitustukea myönnetään tilanpidon jatkajalle, joka on alle 41 -vuotias hakuhetkellä ja aloittaa ensimmäistä kertaa tilanpitoa. Aikaisemmin hankittuja tiluksia voi olla, jos niistä saatava yrittäjätulo jää alle euroa. Aviopuolisoista kummankin pitää täyttää ikäehto, jos he ovat yhdessä tilanpidon jatkajia. Ammattitaito Tilanpidon jatkajalla pitäisi olla maatalousalan koulutus, eli ainakin toisen asteen luonnonvara-alan koulutus. Ellei sitä kuitenkaan ole, riittää vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus maataloudesta ja lisäksi 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus, josta ainakin puolet on käytetty talousasioiden opiskeluun. Käytännön kokemus voi muodostua viikonloppu- ja loma-aikojen työskentelystä tilalla peruskoulun jälkeen. 6

7 Ammattitaitovaatimusta ei tarvitse täyttää vielä tukea haettaessa. Hakijalla on 36 kuukautta aikaa täyttää vaatimus tukipäätöksen saamisesta. Puolisoista kummallakin pitää olla riittävä kokemus maataloudesta ja ainakin toisella vaadittava koulutus. Päätoimisuus ja tilalla asuminen Hakija voi käydä tilan ulkopuolella töissä, palkkatuloilla, eikä muilla tilan ulkopuolisilla tuloilla ei ole vaikutusta tuen myöntämiseen. Tilalla ei tarvitse myöskään asua aloitustukiehtojen mukaan. Kaksi tai useampi jatkaja Tilanpitoa voi jatkaa myös kaksi tai useampikin nuori viljelijä yhdessä, esimerkiksi sisarukset. Ammattitaidoksi riittää silloin se, että jokaisella jatkajalla on ainakin kolme vuotta kokemusta maataloudesta ja ainakin puolella heistä on 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus. Jos avio- tai avopuolisoista kumpikin jatkaa tilanpitoa, on toisellakin puolisoista oltava ainakin kolmen vuoden kokemus maataloudesta. Jokaisen jatkajan oman osuuden tilasta tulee täyttää maatalouden yrittäjätulovaatimus. Eli, jos kaksi veljestä yhdessä jatkaa tilanpitoa, pitää maatalouden yrittäjätulovaatimus täyttyä kaksinkertaisesti. Aviopuolisoiden yrittäjätuloa ei kuitenkaan tarvitse tuplata, vaikka molemmat puolisoista jatkavat tilanpitoa. Avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin. Yhtiö jatkajana Aloitustukea voidaan myöntää myös yhtiömuotoiselle maatilalle. Osakeyhtiössä määräysvalta ja osakkeiden enemmistö on oltava ehdot täyttävillä henkilöillä. Avoimessa yhtiössä yhtiömiesten enemmistön ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten on täytettävä tukiehdot. Korkotukilainaa ei voida kuitenkaan käyttää osakkeiden eikä yhtiöosuuksien ostamiseen. Avustus voidaan myöntää yhtiölle täysimääräisenä. Nuoren viljelijän maatila Maatila voi muodostua yhdestä tai useammasta rekisteritilasta tai niiden osasta. Tilaan tulee yleensä kuulua ainakin peltoa ja tarvittavat tuotantorakennukset. Tilan metsää ja asuinrakennusta ei tarvitse siirtää jatkajalle aloitustukivaatimusten vuoksi, mutta tilan toiminnan kannalta näilläkin on yleensä oleellista merkitystä. Tilalla harjoitettavan tuotannon kirjo voi olla laaja. Maataloudeksi ymmärretään perinteisen peltoviljelyn ja karjatalouden lisäksi kasvihuone- ja muu puutarhatuotanto, turkistarhaus, hevosten kasvattaminen, mehiläistalous, porotalous ja muukin vastaava tuotteiden tuotanto tai eläinten kasvatus. 7

8 Maatilan toiminta kannattavaa Maatilan tärkein edellytys on se, että sen toiminta on kannattavaa ja maksuvalmius on kunnossa. Maatilan koolle ei ole asetettu rajoituksia. Se voi olla kuinka pieni tahansa, jopa asuntotilaan verrattava tila tuotantovälineistöineen, jos tuotanto ei vaadi peltoa. Toisaalta tila voi olla kuinka suuri tahansa. Sillä voidaan käyttää myös palkkatyövoimaa. Kannattavuutta mitataan liiketaloussuunnitelmaan liitettävillä laskelmilla, joista yleisin on paikallisen ProAgrian neuvojan laatima LIKWI. Maatilan kannattavuuden tarkastelu perustuu maataloudesta saatavaan yrittäjätuloon. Pelkästään tilalla harjoitettavasta maataloudesta pitää kertyä yrittäjätuloa ainakin euroa, jotta jatkaja saisi aloitustuen enimmäismäärän. Alennettuun aloitustukeen tarvittava yrittäjätulo on oltava maataloudesta vähintään euroa. Yrittäjätulo lasketaan siten, että maatalouden tuotoista vähennetään muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot ja velkojen korot. Poistot lasketaan käyttämällä rakennusten ja salaojien poistopohjana niiden nykyarvoja ja irtaimesta käypää arvoa - ei siis verotuksen menojäännöksiä. Poistoprosentit ovat: rakennukset 4 % koneet ja laitteet 10 % salaojat 3 % Poistot lasketaan näin ollen eri tavalla kuin verotuksessa. Jatkoaika kannattavuuteen Tilan yrittäjätulon ei tarvitse kuitenkaan olla vielä luovutushetkellä kunnossa. Mikäli se näyttäisi jäävän kriteerien alapuolelle, voi sen täyttämiseen saada aikalisän. Jatkaja voi liiketaloussuunnitelmassa esittää, miten hän kolmen kalenterivuoden aikana tukipäätöksen saamisesta lisäisi tilan tuottoja maataloudesta. Kun suunnitelman mukaiset toimet on tehty ja raportoitu ELY-keskukselle, on vaatimus täytetty. Vuokratila Nuori viljelijä voi saada aloitustuen myös silloin kun hän aloittaa tilanpidon vuokraamalla tilan nimiinsä. Vuokra-ajan on hyvä olla riittävän pitkä, jotta perusteet kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmille säilyy. Tilanpidon aloittaminen Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on saanut hallintaansa kauppa-, lahja- tai muun luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen perusteella maatilan tai sen osan, ja laskelmien mukaan hän voi saavuttaa sillä vähintään euron yrittäjätulon. Tilanpidon jatkaja voi tähän rajaan saakka hankkia maataloustoimintaan liittyvää varallisuutta ennen tuen hakemiselle asetettua määräaikaa. 8

9 Vaiheittainen sukupolvenvaihdos Jos vanhemmat eivät ole vielä eläkeiässä, tai muuten koko tilan luovutus ei ole ajankohtainen, saattaa vaiheittainen omistajanvaihdos olla sopiva tapa siirtää maatila jatkajalle. Aloitustuki voidaan hyödyntää täysimääräisesti jo tässä vaiheessa, mikäli aloitustuen edellytykset muuten täyttyvät. Vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa on hyvä ottaa huomioon: jatkajalle luovutetaan niin suuri osa tilasta, että yrittäjätulovaatimus täyttyy jatkaja saa määräysvallan esim. yhtymäsopimuksessa todetaan yrittäjätulo on täytettävä kolmen kalenterivuoden kuluessa esim. luovuttamalla loppuosa tilasta tilasta muodostuu vanhempien ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan Nuoren viljelijän aloitustuen määrät ja ehdot Aloitustuki muodostuu avustuksesta ja korkotukilainasta. Täysi aloitustuki Täysi aloitustuki voidaan myöntää, jos maatilan yrittäjätulo on ainakin euroa. Aloitustukea voidaan myöntää: avustusta euroa korkotukilainan korkotukea euroa, jota maksetaan enintään viisi vuotta lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien varainsiirtoverovapauden osuuteen euroa korkotukilainaa 80 % kauppahinnasta ja ensimmäisenä vuoden aikana hankitun irtaimen arvosta ja enintään euroa Silloin kun kiinteistön hankintaan myönnetään korkotukilainaa, saadaan siihen myös varainsiirtoverovapaus. Jos verovapauden arvo nousee korkeammaksi kuin euroa, vähennetään ylimenevä osuus korkotuesta. Näin ollen esim. kaupassa, jossa maatilan kiinteistön kauppahintaosuus on euroa, ja varainsiirtovero olisi euroa, vähennetään korkotuesta euroa. Alennettu aloitustuki Alennettu aloitustuki voidaan myöntää, mikäli maatilan yrittäjätulo on ainakin euroa. Aloitustuen määrät ovat: avustus euroa korkotukilainan korkotuki euroa, jota maksetaan enintään viisi vuotta varainsiirtoverovapauden osuuteen euroa korkotukilainaa 80 % kauppahinnasta ja ensimmäisenä vuoden aikana hankitun irtaimen arvosta, ja enintään euroa 9

10 Korkotukilaina Korkotukilainaa voidaan myöntää rahassa maksettavan kauppahinnan suorittamiseen sikäli kun se kohdistuu: maatalouskiinteistöön ja asuinrakennukseen koneisiin, kalustoon ja kotieläimiin metsäkiinteistöön ja muuhun metsävarallisuuteen Tukioikeuksien osuus kauppahinnasta ei ole lainoituskelpoinen. Lisäksi korkotukilainaa voidaan myöntää enimmäismäärän puitteissa myös ensimmäisen vuoden maatalousirtaimen hankintaan. Mikäli suunnitelmissa on hankkia koneita tai kotieläimiä vuoden kuluessa tukipäätöksen saamisesta, tulee hankittavasta irtaimesta tehdä selvitys ja liittää se aloitustukihakemukseen. Lainaa myönnetään enintään 80 % kustannuksista. Silloin kun tila lahjoitetaan, lainaa voidaan myöntää vastaavasti irtaimen hankintaan. Siirtyvät halpakorkoiset lainat Vanhemmille myönnetyt halpakorkoiset lainat voidaan siirtää kaupan yhteydessä jatkajalle. Uusi korkotukilaina ei voi kuitenkaan kohdistua samaan kohteeseen kuin siirtyvä halpakorkoinen laina. Esimerkiksi tuotantorakennuksen osuus vähennetään lainoitettavasta kauppahinnasta, jos halpakorkoinen laina kohdistuu siihen. Lainaa voidaan näin ollen myöntää 80 % loppukauppahinnan osuuteen. Lainaehdot Korkotukilainan korkotuki on enintään 3 % -yksikköä, ja lainansaaja maksaa ainakin yhden prosentin koron, tai sitä alemman koron, jos pankin kanssa sovitun lainan kokonaiskorko on tätä pienempi. Korkotukea maksetaan enintään viiden vuoden ajan. Lainan kokonaiskorko ja laina-aika samoin kuin tarvittavat vakuudet neuvotellaan lainanhakijan ja pankin kesken. Valtion takausta lainalle ei ole mahdollista saada. 10

11 Korkotukilaina ja avustus voidaan nostaa sen jälkeen kun lopulliset kaupat on tehty ja ELY-keskukselle on lähetetty ilmoitus tilanpidon aloittamisesta. Laina voidaan nostaa yhdessä tai kahdessa erässä. Ensimmäinen erä on nostettava vuoden kuluessa tukipäätöksestä ja toinen 1v 5kk kuluessa. Laina voidaan nostaa, vaikka jatkoaikaa ammattitaidon tai yrittäjätulon hankkimiselle olisi myönnettykin. Kun laina nostetaan, on tilan koko lainoituskelpoinen kauppahinta maksettava myyjille. Lainan nostamista varten haetaan ELY-keskuksen nostolupa. Kuitit kauppahinnan maksusta on toimitettava ELY-keskukselle kuukauden kuluessa lainan nostamisesta. Aloitusvuoden aikana hankittavan irtaimiston hankintaan myönnetty lainaosuus nostetaan syntyneiden kuittien perusteella. Avustus Avustus voidaan käyttää halutulla tavalla eikä sen käyttämisestä tarvitse esittää selvitystä, mutta on syytä muistaa, että se on veronalaista maatalouden tuloa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan tukipäätöstä tai tilanpidon aloittamista seuraavan maaliskuun tai lokakuun lopussa, kun sitä haetaan vähintään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Toinen erä maksetaan siitä vuoden kuluttua. Tuen hakeminen ja myöntäminen Aloitustukea voidaan hakea jopa kaksi vuotta tilanpidon aloittamisen jälkeen EU-säädösten perusteella. Hyvä suomalainen tapa on kuitenkin laatia ensin luovutuskirjasta luonnos ja hakea sillä perusteella ratkaisut sekä rahoituksesta että verotuksesta. Aloitustukea haetaan lomakkeella Aloitustukea voidaan hakea jatkuvasti. Hakemuksia käsitellään kuitenkin ELY-keskuksissa vain määrättyjen tukijaksojen jälkeen, joita ovat: Hakemukseen liitetään maatilan luovutuskirjan luonnoksen lisäksi pankin luottolupaus, sekä liiketaloussuunnitelma kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmineen sekä tilaa ja hakijaa koskevat verotiedot. Paikallinen ELY-keskus tekee ratkaisun hakemukseen. Sähköinen haku Ruokavirasto suosittaa haun käynnistämistä Hyrrä -palvelulla. Hyrrä-palveluun liitetään edellä mainitut liitteet sähköisessä muodossa. Ne voidaan skannata ja liittää palveluun mukaan. Hyrrän avulla hakija pystyy itse seuramaan hakemuksen käsittelyä ELY -keskuksessa. Hakemusten valintamenettely Vaikka hakemus täyttäisikin kaikki edellä mainitut edellytykset, pisteytetään hakemukset vielä asetettujen kriteereiden mukaan. Niitä ovat: 1. Tilan yritystoiminnan taloudelliset edellytykset (40%) 2. Tilan tuotantoedellytykset ( 30 %) 3. Tilan kehittämistoimet ja mahdollisuudet (30%) Jokaisesta kohteesta voi saada 0 3 pistettä, ja yhteensä pisteitä pitäisi saada suluissa määritellyin painotuksin ainakin 1,1 kpl. 11

12 12

13 Peltolan tilan rahoitusratkaisut Peltolan tilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelijat totesivat, että jatkajalla on hyvät mahdollisuudet saada täysi aloitustuki tilanpidon jatkamiseen, sillä yrittäjätuloa maataloudesta kertyy laskelmien mukaan reippaasti säädettyä euroa enemmän. Tilan kauppahinnaksi oli sovittu euroa. Kauppahinnasta euroa kohdistuu tilatukioikeuteen, jonka osuuteen ei myönnetä korkotukilainaa. Korkotukilainaa saataisiin näin ollen 80 % lainoituskelpoisesta kauppahinnasta, eli euroa. Mutta kun korkotukilainaa olisi mahdollista saada jopa euroa, päätettiin tukihakemukseen laatia selvitys aloitusvuoden tulevista irtaimistohankinnoista. Näitä selvitettiin seuraavasti: traktorin vaihto, väliraha hiehoja 16 kpl navetan laajennusta varten yhteensä Irtaimiston hankintaan korkotukilainaa voitaisiin saada 80 % kustannuksista eli euroa. Yhteensä haetaan siis eroa korkotukilainaa, Muulla tavalla rahoitettavaksi jää euroa, josta jatkajat suunnittelivat maksavansa omilla varoillaan euroa. Korkotukilainalle myönnettävä korkotuki on enintään euroa. Siitä joudutaan kuitenkin vähentämään varainsiirtoverovapauden arvosta se osuus, joka ylittää euroa. Kiinteistön osuus kauppahinnasta on euroa, eli verovapauden arvo on euroa. Korkotukilainalle jää näin ollen korkotukea käytettäväksi euroa. Maltillisen korkokehityksen aikana tuki riittää lainalle koko viiden vuoden ajaksi. Avustus olisi euroa. Tälle summalle jatkajat löysivät suoralta kädeltä lukuisia käyttökohteita. 13

14 Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotus Veroseuraamukset selviksi Verosuunnittelu on olennainen osa maatilan talouden suunnittelua ja sen merkitys korostuu isännyyden vaihtuessa. Omaisuuden siirto jatkajan nimiin aiheuttaa aina veroseuraamuksia. Nämä on hyvä selvittää ennen lopullisen luovutuskirjan laatimista. Verotukseen vaikuttaa luopumistapa: siirretäänkö omaisuus jatkajalle kaupalla, lahjoitetaanko se tai saadaanko tila perintönä. Kauppaa hierottaessa erityisen suuri merkitys on sillä, mille tasolle kauppahinta asetetaan. Tavoitteena on, että isännyys vaihtuisi vanhan isäntäväen elinaikana, jolloin kaupan ehtojen viilaaminen sujuu parhaiten. Veroseuraamukset koskevat sekä luopujaa että jatkajaa. Keskeisimmät selvitettävät veroasiat ovat: lahjaverotus tuloverotus luovutusvoittoverotus varainsiirtoverotus arvonlisäverotus metsäverotus 14

15 1. Lahjaverotus Lahjaveroa joudutaan maksamaan, jos tila lahjoitetaan jatkajalle tai se myydään lahjanluonteisella kaupalla. Lahjanluonteiseksi kauppa katsotaan, jos kauppakirjassa maksettavaksi sovittu vastike on enintään 75 % omaisuuden käyvästä arvosta. Tilan kauppahinnan suunnittelussa hyvä lähtökohta on selvittää tilan käypä arvo perintö- ja lahjaverotuksessa. Verohallinto on laatinut vuosittain koko maata koskevat ohjeet varojen käypien arvojen laskemiseksi, mutta verovelvollinen voi itsekin tuoda oman näkemyksensä omaisuuden arvosta. Pellon ja metsän käyvät arvot perintö- ja lahjaverotuksessa on määritelty maakunnittain. Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa -ohje löytyy verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta Tarkimman ja verottajaa sitovan tiedon saa pyytämällä verotoimistosta kirjallisen ennakkoratkaisun lahjaveron perusteista ja mahdollisesta lahjaverosta suunnitellulla kauppahinnalla. Ennakkoratkaisu maksaa 425 euroa ja se on voimassa yleensä puoli vuotta. Sitä voi pyytää joko ostaja tai myyjä. Hallinnan pidätykset Luovutettavan omaisuuden arvosta vähennetään myyjille jäävien maa-alueiden, tonttien ym. pidätysten arvo. Mikäli myyjät pidättävät elinikäisen hallintaoikeuden metsään, lasketaan sen arvo yleensä metsän käyvän arvon perusteella siten, että vuotuinen tuotto on 5 % siitä ja pidätyksen arvo saadaan kertomalla vuotuistuotto luovuttajien iän mukaisella kertoimella. Määräaikaisessa pidätyksessä vuotuisarvo pääomitetaan luovutushetkeen käyttämällä diskonttausmenetelmää. Hallintaoikeuden elinikäinen pidätys tilan koko metsäalaan on melko kyseenalainen ratkaisu, sillä se estää jatkajan metsän käytön monesti hyvinkin pitkäksi aikaa. Pelkästään lahjaveron pienentä- misen vuoksi sitä ei yleensä kannata tehdä, sillä lahjaveron huojennukset ovat hyvin mittavat. Hallinnan pidätys johtaa siihen, että metsä ei kuulu perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukaisen huojennuksen piiriin. Myyjät voivat pidättää myös metsänhakkuuoikeuden haluamaansa kuutiometrimäärään, esim. 500 m3. Kauppakirjassa voidaan sopia, että he hakkaavat puut lähivuosien kuluessa. Pidätettyjen kuutiometrien arvo arvioidaan keskimääräisen kantohintatason mukaan. Asuinrakennuksen hallinnan pidätys myyjille ei kuitenkaan vie lahjaverotuksen huojennuksia KHO:n päätöksen mukaan (KHO:2011:60). Asumisoikeus alentaa jatkajalle siirtyvän omaisuuden käypää arvoa. Asumisoikeuden vuotuisarvoksi lasketaan 5 % asunnon käyvästä arvosta ja sen pääoma-arvo saadaan kertomalla vuotuisarvo luovuttajien iän mukaisella kertoimella. Mikäli asumisoikeuteen sisältyy myös lämpö ja sähkö ns. syytinkietuutena, lisätään niiden pääomitettu arvo kauppahintaan. Lomamökkien hallinnan pidätyksen vuotuisarvoksi katsotaan 3 % niiden käyvästä arvosta. Lahjaveron huojennukset Maatilojen ja yritysten lahjaverotukseen on säädetty huojennuksia perintö- ja lahjaverolain (Per- VL) 55 ja 56 :ssä. Lahjaveron huojennuksia voidaan soveltaa silloin kun yritystoimintaa jatketaan. Huojennusten perusteella lahjaverolta vältytään, jos kauppakirjassa sovittu vastike on yli 50 % tilan käyvästä arvosta. Vastikkeeseen lasketaan rahasuoritusten lisäksi siirtyvät ja poismaksettavat velat sekä mahdollinen syytinki edellä mainituin tavoin. Mikäli lahjaveroa joudutaan maksamaan, lasketaan vero huojennusperiaatteiden mukaan. Tosin käytettävä laskukaava voi vaikuttaa hieman mutkalliselta. 15

16 Lahjaveron määrittämiseksi meidän on selvitettävä maatilalle vielä toinen arvo edellä mainitun käyvän arvon lisäksi: varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukainen arvo (1142/2005). Tämän lain mukainen arvo on huomattavasti käypää arvoa alempi, ja juontaa juurensa aikaisemmasta maatilan verotusarvosta. Arvostamislain mukainen arvo määräytyy seuraavasti: Pellon ja sen kasvuston arvo muodostuu vastaavasti pellon hehtaarituotosta, joka sekin vahvistetaan vuosittain, kerrottuna luvulla 7. Pellon arvoon lisätään tarvittaessa salaojituslisä, joka vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa on 366,11 euroa hehtaarilta. Tilatukioikeus sisältyy pellon arvoon Tuotantorakennusten arvo on rakennusten poistamaton hankintameno Metsän arvo määräytyy vuosittain vahvistetun hehtaarituoton perusteella kunnittain kerrottuna luvulla 10 Koneiden ja kaluston arvo on samoin menojäännös, ei kuitenkaan enemmän kuin koneiden käypä arvo Karjan arvo eläinvahinkojen korvaamisesta annetun MMM:n asetuksen 834/2018 mukaan Asuinrakennuksen arvo on jälleenhankintaarvo vähennettynä ikäalennuksella (1,25 % puinen ja 1 % kivinen rakennus/vuosi), eli käytännössä verotusarvo Asuinrakennuksen tontin arvo on sen käypä arvo Tuotantorakennuksen rakennuspaikka: nelinkertainen arvo vastaavaan maatalousmaahan nähden Muut varat: käypä arvo, eli omaisuuden todennäköinen luovutushinta Näin lasketuista omaisuusosien arvosta otetaan 40 % lahjaverotuksen pohjaksi sillä poikkeuksella, että asuinrakennuksen arvona käytetään sen käypää arvoa. Lahjanluonteisessa luovutuksessa lahjan määrä lasketaan kauppahinnan ja käyvän arvon suhteellisena osuutena edellä mainitusta arvosta. Esimerkki: tilan käypä arvo on euroa ja varojen arvostamislain mukainen arvo on euroa. Kauppahinnaksi sovitaan euroa. Tällöin: Lahjan osuus tilan käyvästä arvosta on 60 % ja kauppahinta 40 % 55 :n huojennuksen mukaisesti 40 % arvostamislain mukaisesta arvosta on euroa Lahjan osuus (60 %) edellisestä on euroa, tästä lasketaan lahjaveron määrä Lahjavero on euroa (vuosi 2019), jos luovutus on lähisukulaisten välinen ja luovutuksen antajia ja saajia yksi tai oma lapsi aviopuolisonsa kanssa. PerVL:n 56 :n mukaan lahjaveron maksuun voi saada korotonta maksuaikaa 10 vuoteen saakka. Vuotuisten maksujen on oltava kuitenkin vähintään 850 euroa. Lahjaveron huojennuksen ehdot Maatilojen ja yritysten lahjaverotukseen on säädetty huojennuksia perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 55 ja 56 :ssä. Lahjaveron huojennuksia voidaan soveltaa silloin kun yritystoimintaa jatketaan. Huojennusten perusteella lahjaverolta vältytään, jos kauppakirjassa sovittu vastike on yli 50 % tilan käyvästä arvosta. Vastikkeeseen lasketaan rahasuoritusten lisäksi siirtyvät ja poismaksettavat velat sekä mahdollinen syytinki edellä mainituin tavoin. Mikäli lahjaveroa joudutaan maksamaan, lasketaan vero huojennusperiaatteiden mukaan. Tosin käytettävä laskukaava voi vaikuttaa hieman mutkalliselta. Lahjaveron määrittämiseksi meidän on selvitettävä maatilalle vielä toinen arvo edellä mainitun käyvän arvon lisäksi: varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukainen arvo (1142/2005). Tämän lain mukainen arvo on huomattavasti käypää arvoa alempi, ja juontaa juurensa aikaisemmasta maatilan verotusarvosta. 16

17 Arvostamislain mukainen arvo määräytyy seuraavasti: Pellon ja sen kasvuston arvo muodostuu vastaavasti pellon hehtaarituotosta, joka sekin vahvistetaan vuosittain, kerrottuna luvulla 7. Pellon arvoon lisätään tarvittaessa salaojituslisä, joka vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa on 366,11 euroa hehtaarilta. Tilatukioikeus sisältyy pellon arvoon Tuotantorakennusten arvo on rakennusten poistamaton hankintameno Metsän arvo määräytyy vuosittain vahvistetun hehtaarituoton perusteella kunnittain kerrottuna luvulla 10 Koneiden ja kaluston arvo on samoin menojäännös, ei kuitenkaan enemmän kuin koneiden käypä arvo Karjan arvo eläinvahinkojen korvaamisesta annetun MMM:n asetuksen 834/2018 mukaan Asuinrakennuksen arvo on jälleenhankintaarvo vähennettynä ikäalennuksella (1,25 % puinen ja 1 % kivinen rakennus/vuosi), eli käytännössä verotusarvo Asuinrakennuksen tontin arvo on sen käypä arvo Tuotantorakennuksen rakennuspaikka: nelinkertainen arvo vastaavaan maatalousmaahan nähden Muut varat: käypä arvo, eli omaisuuden todennäköinen luovutushinta Näin lasketuista omaisuusosien arvosta otetaan 40 % lahjaverotuksen pohjaksi sillä poikkeuksella, että asuinrakennuksen arvona käytetään sen käypää arvoa. Lahjanluonteisessa luovutuksessa lahjan määrä lasketaan kauppahinnan ja käyvän arvon suhteellisena osuutena edellä mainitusta arvosta. Esimerkki: tilan käypä arvo on euroa ja varojen arvostamislain mukainen arvo on euroa. Kauppahinnaksi sovitaan euroa. Tällöin: Lahjan osuus tilan käyvästä arvosta on 60 % ja kauppahinta 40 % 55 :n huojennuksen mukaisesti 40 % arvostamislain mukaisesta arvosta on euroa Lahjan osuus (60 %) edellisestä on euroa, tästä lasketaan lahjaveron määrä Lahjavero on euroa (vuosi 2019), jos luovutus on lähisukulaisten välinen ja luovutuksen antajia ja saajia yksi tai oma lapsi aviopuolisonsa kanssa. PerVL:n 56 :n mukaan lahjaveron maksuun voi saada korotonta maksuaikaa 10 vuoteen saakka. Vuotuisten maksujen on oltava kuitenkin vähintään 850 euroa. 17

18 Lahjaveron huojennuksen ehdot Lahjaveron huojennus voidaan myöntää silloin kun yritystoimintaa jatketaan. Jatkajan ei tarvitse olla luovuttajan sukulainen. Huojennusta sovelletaan maatilojen lisäksi muuhun yritystoimintaan, mutta ei puhtaan metsätilan luovutukseen. Oikeuskäytännön mukaan pellon määrä voi olla suhteellisen pieni (KHO 2010:56). Huojennuksen edellytyksenä on, että jatkaja jatkaa tilan viljelyä omissa nimissään. Myyjät ovat voineet vuokrata tilan pellot ulkopuoliselle ennen sukupolvenvaihdosta, mutta siitä huolimatta huojennus voidaan myöntää, jos jatkaja ottaa pellot omaan viljelyynsä omistajanvaihdoksen jälkeen. Jatkajan ei itse välttämättä tarvitse osallistua kaikkiin tilan töihin, eikä asua tilalla. Huojennus voidaan myöntää näin ollen myös sivutoimiselle viljelijälle. Huojennusta sovelletaan myös tilan osan luovutukseen, mikäli mukana siirtyy myös riittävästi peltoa. Perintö- ja lahjaveron huojennusta on aina haettava kirjallisesti. Se voi tapahtua perintö- tai lahjaveroilmoituksen yhteydessä laittamalla rastit ruutuihin. Huojennusta on haettava kuitenkin viimeistään ennen verotuksen toimittamista. Huojennusta on haettava myös silloin kun kauppahinta on yli 50 % käyvästä arvosta, jolloin lahjaveroa ei tarvitse maksaa, mutta luovutus on kuitenkin lahjanluontoinen, eli enintään 75 % käyvästä arvosta. Lahjaveroilmoitus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Vaikka lahjaverotuksen ennakkoratkaisuhakemuksessa huojennuksia olisi pyydetty ottamaan huomioon, on huojennuksia haettava vielä erikseen lahjaveroilmoituksessa. Huojennus myös sitoo saajaansa, sillä yritystoimintaa on jatkettava ainakin viiden vuoden ajan lahjaverotuksen toimittamisesta lukien. Jos sen kuluessa luovuttaa tilasta pääosan, pannaan huojennettu vero maksuun korotettuna 20 prosentilla. Luovutusten yhdistäminen Lahjaverottaja yhdistää erillisten luovutusten lahjaverolaskelmat silloin kun jatkajalle siirretään varallisuutta useammalla luovutuksella, ja luovutukset koskevat samaa maatilakokonaisuutta. Yhdistely tehdään, vaikka osa luovutetaan käyvästä arvosta ja vain osa lahjana tai lahjanluonteisena kauppana. Jos jatkajalle siirretään esim. kiinteä omaisuus lahjanluonteisella kauppakirjalla ja irtaimisto lahjakirjalla, laskee verottaja vastikkeen ja saadut varallisuudet yhteen. Sama koskee tilannetta, jossa tilan metsäkiinteistöistä tehdään kauppa ja muut kiinteistöt lahjoitetaan (KHO:2014:155). Tämän vuoksi vastikkeen ja varallisuuden suhde on arvioitava tarkkaan, jos pyritään välttämään lahjavero vastikkeella, joka on hieman yli 50 % omaisuuden käyvästä arvosta. Ennakkoratkaisun pyytäminen verottajalta on tällöin paikallaan. Lahjaverotuksen lisäksi yhdistäminen koskee myös tuloverotusta ja varainsiirtoverotusta. 18

19 Puhtaan lahjan tapaus Puhdas lahjoitus on silloin kyseessä, kun maatilan tai sen määräosan luovutuksessa ei ole minkäänlaista vastiketta, ei edes suoritusvelvollisuutta esim. asunnon lämmön ja sähkön suhteen. Silloin verokohtelu poikkeaa jonkin verran lahjanluontoisen kaupan kohtelusta. Lahjaverotus ei poikkea lahjanluontoisen kaupan verotuksesta. Verotus määräytyy käypien arvojen mukaan ja lahjan saaja voi hyödyntää samat huojennukset kuin lahjanluontoisessa kaupassa. Luovutus on kuitenkin veroneutraali tuloverotuksessa. Myyjille ei tule luovutuksesta tuloveroseuraamuksia esim. eläinten, varastojen, tukioikeuksien ym. luovutuksesta. Mutta myöskään jatkaja ei voi vähentää näiden arvoa omassa tuloverotuksessaan. Jatkaja lähtee tekemään poistoja myyjien poistamattomista hankintamenoista ja koneiden menojäännöksestä. Myyjille tuloutuu kuitenkin purkamattomat tasausvaraukset lahjoitusvuoden verotukseen. Puhtaan lahjan tapauksessa luovuttaja yleensä rajaa lahjan saajan aviopuolison avio-oikeuden lahjoitetun omaisuuden ja sen tuoton ulkopuolelle. 19

20 2. Luovutusvoiton verotus Tilan myyjä saattaa joutua maksamaan tuloverolain (TVL) mukaista veroa kiinteän omaisuuden luovutusvoitosta. Sukupolvenvaihdosluovutukset ovat kuitenkin pääosin verovapaita. Veroa ei nimittäin tarvitse maksaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: tila on omistettu yli 10 vuotta, johon voidaan laskea mukaan myös edellisen omistajan omistusaika, jos tila on saatu lahjana tai perintönä tila myydään omalle lapselle tai lapsenlapselle, sisarelle, veljelle tai sisar- tai velipuolelle puolisoineen myyjä on harjoittanut tilalla maa- tai metsätaloutta asuinrakennuksen myynti tontteineen on verovapaa, jos myyjät ovat asuneet siinä omistusaikanaan ainakin kaksi vuotta ja ovat sinä aikana olleet täysi-ikäisiä Kiinteään omaisuuteen lasketaan mukaan myös sähkö- ym. liittymät sekä yhteismetsäosuudet. Verovapauteen ei vaikuta se, että kiinteistölle on rakennettu uusia rakennuksia viimeisen 10 vuoden aikana. KHO: 2010:929 ratkaisun mukaan luovuttajan ei ole tarvinnut itse viljellä peltoja välittömästi ennen luovutusta, jos hän kuitenkin on jossain vaiheessa ollut maatalouden harjoittaja. Luovutusvoiton verovapausehtojen mukaan tilan ostajan ei tarvitse itse jatkaa maa- tai metsätalouden harjoittamista, mutta hän ei voi myydä tilaa ilman veroseuraamuksia ennen kuin viisi vuotta on kulunut. Muussa tapauksessa annettu huojennus lasketaan mukaan veronalaisen luovutusvoiton määrään. Verotarkastelu tehdään rekisteritiloittain. Jos lisäpeltoa on hankittu viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, tulee siitä mahdollisesti saatava luovutusvoitto verotettavaksi. Näin voi tapahtua myös lahjanluontoisissa kaupoissa, vaikka varsinaista luovutusvoittoa ei näyttäisi syntyvän, jos pellon nykyinen verottajan käypä arvo on korkeampi kuin hankitun lisämaan hinta. Tämä sen vuoksi, että lisämaan hankintamenosta voidaan vähentää vain vastikkeellinen osuus käyvästä arvosta. Jos rahassa maksettava osuus on esim. 30 % tilan käyvästä arvosta, voidaan myös lisämaan hankintamenosta vähentää vastaavasti vain 30 %. Lisäksi peltoon liittyvän tilatukioikeuden arvo tuloutuu luovuttajan tuloverotuksessa. Metsän osalta pätee sama periaate, mutta lisäksi kuvioon tulee mukaan myös käytetty metsävähennys. Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon tietyin rajoituksin. Silloin kun kuolinpesän osakas myy pesään kuuluvaa maa- tai metsävarallisuutta em. lähisukulaiselleen, sovelletaan luovutukseen luovutusvoiton verovapautta, jos maa- tai metsätila ositetaan ennen luovutusta määräosiin kuolinpesän osakkaiden kesken. Pelkän pesäosuuden luovutukseen verovapautta ei sovelleta. 20

21 3. Muu tuloverotus Tuloverotuksen suunnittelussa yksi tavoite on jakaa tilakauppavuoden verotus luopujien ja jatkajien kesken siten, että mahdolliset veropiikit vältetään. Tärkeimpiä seikkoja tässä on huolellinen valmistautuminen, mielellään jo useamman vuoden ajan ennen tilakauppaa. Jatkaja ei omassa tuloverotuksessaan voi vähentää pellon ja omassa käytössä olevien asuinrakennusten osuutta kauppahinnasta. Salaojien osuudesta jatkaja sen sijaan voi lähteä tekemään poistoja. Tilatuen osuuden hän voi vähentää kertavähennyksenä tai vuosipoistoina. Metsän kauppahinnasta 60 % voidaan vähentää metsävähennyksen muodossa. Irtaimiston verokohtelu on pääosin symmetristä: se mikä myyjille tuloutetaan, on jatkajien verotuksessa vähennyskelpoista. Omaisuusosien käyvät arvot tuloverotuksen pohjana Tuloverotuksen lähtökohtana ovat omaisuusosien käyvät arvot. Verottaja määrittää jokaiselle omaisuusosalle käyvän arvon lahjaverotuksessa, jota se käyttää myös tuloverotuksen pohjana. Tällä perusteella tilan kauppahinta jaetaan eri omaisuusosille näiden käypien arvojen mukaisessa suhteessa. Esimerkki: jos tilan kauppahinta on euroa ja käypä arvo euroa, kerrotaan jokaisen omaisuusosan käypä arvo 0,25:llä, jolloin selviää eri omaisuusosien osuus tilan kauppahinnasta (kts. myös esimerkki Peltolan tilasta, sivu 28). Näin ollen kauppakirjassa myyjän ja ostajan sopima kauppahinnan jako eri omaisuusosille ei välttämättä vaikuta verottajan ratkaisuun. Myös silloin kun tilan kauppahinta ylittää verottajan käyvän arvon, jaetaan kauppahinta omaisuusosille käypien arvojen mukaisessa suhteessa. Tämän jaon perusteella määräytyy mitkä arvot tuloutuvat myyjän verotuksessa ja mitä arvoja ostaja vähentää omassa verotuksessaan. Esimerkki: jos tilan kauppahinta on euroa ja verottajan määrittämä käypä arvo on euroa, lähtee jatkaja tekemään rakennuspoistoja arvosta, joka on 20 % korkeampi kuin rakennusten em. käypä arvo. Erikoistapaus on kyseessä silloin, kun tilan kauppahinta on pienempi kuin verottajan käypä arvo, mutta toisaalta se ei ole lahjanluonteinenkaan. Kauppahinta on näin ollen % tilan käyvästä arvosta. Tällöinkin kauppahinta jaetaan käypien arvojen mukaisessa suhteessa eri omaisuusosille. Kauppahintaosuudet tuloutuvat sellaisinaan myyjän verotuksessa ja ostaja tekee vastaavat vähennykset. Myyjälle tuloutuvat erät poistokelpoisista omaisuusosista saattavat olla kuitenkin niiden menojäännösarvoja pienemmät. Tässä tapauksessa myyjä voi tehdä omassa verotuksessaan tämän erotuksen suuruisen ylimääräisen vähennyksen. Lahjanluonteisissa kaupoissa myyjää ja ostajaa verotetaan yleensä siten, että omaisuusosien edellä mainitulla tavalla laskettuun kauppahintaosuuteen lisätään myös lahjan arvo jäljempänä osoitetulla tavalla. 21

22 Tuloverotus omaisuusosittain Tukioikeudet Tukioikeudet, eli käytännössä perustukioikeus ja siihen kytkeytyvä viherryttämistuki, siirretään pellon mukana jatkajalle, mistä pitää laittaa maininta kauppakirjaan. Tukioikeuksien kauppahinta ei tuloudu myyjille, jos luovutusvoittoverovapauden edellytykset täyttyvät. Jos tukioikeuksia siirtyy enemmän kuin peltohehtaareita, verotetaan ylimenevä osuus maatalouden tulona, ellei kyseessä ole esim. vuokraukseen liittyvät tilapäiset tukioikeudet. Jatkaja puolestaan saa vähentää kauppahintaosuuden ja sen lisäksi lahjanluontoisissa kaupoissa myös lahjan osuuden tukioikeuksien käyvästä arvosta. Vähennys voi olla kuitenkin enintään 10 % pellon kauppahintaosuudesta. Verotus ei ole täysin symmetrinen: ostaja saa vähennyksen, mutta myyjille ei tule veronalaista tuloa. Ostaja voi vähentää tukioikeuksien arvon myös vuosipoistoina, enintään 10 % vuodessa jäljellä olevasta menojäännöksestä. Jos jatkaja valitsee poistomenettelyn, lasketaan tilatuen poistamaton menojäännös mukaan maatalouden nettovarallisuuteen. Mutta esim. silloin kun luopujien ostamien lisäpeltojen omistusaika on lyhyempi kuin 10 vuotta, tuloutuu niitä vastaavien tukioikeuksien arvo myyjien tuloverotuksessa. Ostaja voi tehdä vastaavan vähennyksen omassa verotuksessaan. Tukioikeuksien käyväksi arvoksi verottaja määrittää yhden vuoden perustuen ja viherryttämistuen yhteenlasketun summan, jos verovelvollinen ei muuta esitä. Summa on vuonna 2019 AB-alueella 201 euroa ja C-alueella 176 euroa. Kaupan osapuolet voivat esittää myös vuositulon pääomittamista muutaman vuoden kertymän perusteella, käyttäen sopivaa korkokantaa. Salaojat Salaojien käypä arvo on 10 prosenttia verottajan vahvistamasta käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään 500 euroa. Myös salaojituksen menojäännösarvoa voidaan käyttää, jos näin päästään parempaan tulokseen. Tässä arvossa otetaan huomioon viimeisen kolmen vuoden aikana saadut avustukset ja tasausvarausten purut, vähennettynä laskennallisella poisto-osuudella. Salaojituksen osuus kauppahinnasta määräytyy samoin kuin muidenkin omaisuusosien. Näin saatuun summaan lisätään lahjanluontoisissa kaupoissa lahjan osuus salaojien menojäännöksestä (kts. esimerkki tuotantorakennuksista). Tuotantorakennukset Tuotantorakennusten käyväksi arvoksi katsotaan yleensä niiden poistamaton menojäännös. Jos tilalla on investoitu rakennuksiin viime vuosina, voi verottaja lisätä niihin puretut tasausvaraukset, vakuutuskorvaukset ja avustukset vähennettynä vuosipoistoilla. Yli kolme vuotta taaksepäin näitä ei enää tarkastella. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tuotantorakennusten käypää arvoa voi esittää korotettavaksi ainakin silloin, kun rakennusten arvosta on poistettu huomattava osa esim. varauksia käyttämällä yli kolme vuotta sitten ja niiden todellinen arvo on selvästi menojäännöstä suurempi. Korottaminen saattaa vaatia puolueettoman arvioinnin kaupan kohteesta, jotta verottaja sen hyväksyy. Lahjanluontoisissa kaupoissa jatkajan poistopohja lasketaan siten, että osa kauppahinnasta kohdistetaan rakennuksille niiden käyvän arvon perusteella. Näin saatuun kauppahintaosuuteen lisätään vielä lahjan osuus rakennusten poistamattomasta menojäännöksestä. Esimerkki: jos tilan kauppahinta on euroa ja sen käypä arvo euroa, on vastike 40 % käyvästä arvosta. Jos tässä tapauksessa rakennusten käypä arvo on euroa ja poistamaton hankintameno euroa, lasketaan rakennusten arvo kaavalla: 40 % x euroa + 60 % x euroa, eli yhteensä euroa. 22

23 Jatkaja lähtee tekemään poistoja tästä arvosta, joka on siis suurempi kuin rakennusten nykyinen poistamaton hankintameno. Myyjälle ei tule tuotantorakennusten myynnistä veroseuraamuksia, jos kiinteistön luovutus täyttää muuten luovutusvoittoverovapauden ehdot. Metsä Metsämaan ostaja saa hyödykseen metsävähennyksen, joka on 60 % metsään kohdistetusta kauppahinnasta kuluineen. Vuosittain vähennys on enintään 60 % puun myyntitulosta ja kuitenkin vähintään euroa. Mikäli tila lahjoitetaan, voi jatkaja hyödyntää luovuttajan käyttämättömän metsävähennyksen. Lahjanluontoisessa kaupassa ostajalle siirtyy kauppahinnan perusteella määräytyvän metsävähennyksen lisäksi lahjan osuus myyjän käyttämättömästä vähennyksestä. 23

24 Karja Karjan käypä arvo määritetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksen perusteella, joka on annettu eläinvahinkojen korvaamisesta (säädöskokoelma 834/2018). Karjan osuus tilan kauppahinnasta tuloutuu suoraan myyjän verotuksessa. Lahjanluonteisessa kaupassa kauppahintaosuuteen lisätään vielä lahjan osuus karjan käyvästä arvosta. Ostaja saa tehdä omassa verotuksessaan vastaavansuuruisen vähennyksen. Ostaja voi jaksottaa eläimille vahvistetun käyvän arvon kolmelle vuodelle omassa verotuksessaan, myyjä voi tehdä vastaavan jaksotuksen vain karjan kauppahintaosuudesta. Esimerkkejä karjan käyvistä arvoista: Hevoset Hevoset yli 1 v Hevoset alle1 v Ponit Nautaeläimet Sonnit yli 2 v Sonnit 1 2 v. 640 Lehmät ja uudistushiehot 760 Emolehmät 760 Hiehot teuraaksi 570 Hiehot 1-2 v. 590 Vasikat alle 1 v. 170 Siat Karjut 540 Emakot 300 Muut siat yli 2 kk 185 Lihotussiat yli 2 kk 80 Porsaat alle 2 kk 40 Lampaat ja vuohet Siitosuuhet 431 Teuraslampaat yli1 v 139 Teuraskaritsat yli 1 v 153 Siitospässit 556 Siitoskaritsat 363 Lypsykutut 312 Siitospukit 375 Siitoskilit 183 Porot Siitosvaatimet 901,95 Teurasvaatimet 300,65 Siitoshirvaat 644, 25 Siipikarja Munivat kanat 2,70 Kananpoikaset 3,40 Broilerit 0,70 Kalkkunat 7,50 Muu siipikarja 2,50 24

25 Koneet ja kalusto Koneiden ja kaluston käypänä arvona pidetään yleensä niiden menojäännöstä. Siihen kuitenkin lisätään mahdollinen tasausvarausten purku, sekä saadut avustukset ja vakuutuskorvaukset kolmelta vuodelta vuosipoistoilla vähennettynä. Tällöin erotus tuloutuu myyjän verotuksessa. Verottaja kohdistaa tilan kauppahintaa koneisiin ja kalustoon käypien arvojen mukaisessa suhteessa. Lahjanluontoisissa kaupoissa summaan lisätään vielä lahjan osuus koneiden käyvästä arvosta. Näin saatu arvo tuloutuu myyjän verotuksessa. Hän voi kuitenkin vähentää summasta koneiden menojäännöksen, eli ainoastaan sen ylittävä osuus muodostuu hänelle tuloksi. Ostajalle näin määritelty arvo on vähennyskelpoinen meno. Hän voi siis lahjanluontoisissa kaupoissa aloittaa poistojen tekemisen verottajan määrittämästä käyvästä arvosta. Varastojen arvo Mikäli tilalla on huomattavat tuote- ja tarvikevarastot kaupanteon ajankohtana, jotka tilakaupassa siirtyvät jatkajille, saatetaan kauppahintaa kohdistaa myös niiden osuuteen. Varastojen arvo määritetään yleensä n. 80 %:iin tuottaja- tai hankintahinnoista. Varastojen osuus tilan kauppahinnasta on tuloa myyjille ja vastaavasti menoa jatkajille. Lahjanluontoisissa kaupoissa myyntihintaan lisätään lahjan osuus varastojen käyvästä arvosta. Yleensä varastot ovat kuitenkin melko pieniä tilakaupan toteutushetkellä, eikä niihin sen vuoksi kiinnitetä kovin suurta huomiota. Poistot ja varaukset Poistot tekee määrätyin poikkeuksin se osapuoli, joka omistaa poistokelpoiset kohteet, eli tuotantorakennukset, salaojat ja sillat sekä koneet ja kaluston vuoden lopussa. Tämän vuoksi kaupan teko aivan vuoden lopulla saattaa myyjän kannalta johtaa epäedulliseen lopputulokseen verotuksen kannalta. Kiinteästä omaisuudesta hän ei voi tehdä enää poistoja vanhan vuoden puolelta. Koneista ja kalustostakin vain, jos kauppahintaa ei osaksikaan makseta siirtyvillä lainoilla, vaan koko kauppahinta maksetaan seuraavan vuoden puolella ja samoin myös omistus ja hallinta siirtyvät vasta tuolloin. Luovutusvoiton verotuksessa käytäntö on toinen. Luovutusvoitto verotetaan sen vuoden tulona, jolloin kauppakirja on allekirjoitettu. Myyjien purkamattomat tasausvaraukset tuloutuvat kaupantekovuoden verotuksessa. Niitä ei voi siirtää jatkajalle. Ennen sukupolvenvaihdosta, lähinnä kolmen edeltävän vuoden aikana, koneisiin ja rakennuksiin puretut tasausvaraukset otetaan huomioon tuloverotuksessa, kuten edellä kyseisissä kohdissa todettiin. Sen sijaan salaojiin ja siltoihin purettuja varauksia ei oteta huomioon, jos luovutusvoittoverovapauden ehdot täyttyvät. Lainakorot Tilan kauppahinnan maksamiseen otetun lainan korot ja muut lainakulut ovat vähennyskelpoisia lainan käyttötarkoituksen mukaan. Se lainakulujen osa, joka koskee tuotantorakennuksia, peltoa ja irtaimistoa vähennetään 2-lomakkeella ja se osa, joka koskee metsää, vastaavasti pääomatulojen vähennyksenä. Asuntoon ja tonttiin kohdistuvien lainakorkojen vähennyskelpoinen osa voidaan vähentää pääomatuloista, tai niiden puuttuessa alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta. 25

26 4. Arvonlisävero Maatilan tai sen määräosan luovutuksesta ei makseta arvonlisäveroa, kun toimintaa jatketaan. Myöskään silloin kun irtaimisto luovutetaan erillisellä kauppakirjalla tilanpidon jatkajalle aloittamisen yhteydessä, ei arvonlisäveroa määrätä maksettavaksi. Tukioikeuksienkaan kauppahintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Myyjien pidättämien koneiden ja kaluston siirto yksityiskäyttöön johtaa arvonlisäveron palautukseen. Siirrosta voi tulla myös tuloveroseuraamuksia, sillä kone arvioidaan käypään arvoon luovutushetkellä ja jos se on suurempi kuin menojäännös, tuloutuu ylimenevä osa myyjän verotuksessa. Mikäli kone siirretään toiseen arvonlisäverolliseen tulolähteeseen, esim. koneurakointiin, ei veroseuraamuksia tule. Jos joku tuotantorakennuksista siirretään yksityistalouteen ennen kuin 10 vuotta on kulunut se valmistumisesta, joudutaan vähennetty arvonlisävero palauttamaan verottajalle. Palautus on 1/10 jokaiselta 10 vuotta alittavalta vuodelta. 26

27 5. Varainsiirtovero ja kaupantekokulut Kiinteistön lainhuudosta ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron, joka on 4 % kiinteistön kauppahinnasta, eli tilan kauppahinnasta ilman irtaimistoa ja tilatukioikeutta. Maatilan kaupassakin voidaan toki ottaa huomioon, että asunnon osuus kauppahinnasta on verovapaa silloin, kun alle 40-vuotias hankkii ensimmäistä asuntoaan. Mikäli kaupan rahoitukseen saadaan korkotukilainaa, vältytään kuitenkin varainsiirtoveron maksulta. Ostaja voi vähentää verotuksessaan varainsiirtoveron, lainhuudatuskulut, kaupanvahvistajan palkkion ja muut kaupantekoon liittyvät kulut, mutta vain vähennyskelpoisista kohteista. Rakennusten, koneiden ja kaluston, siltojen ja salaojien osuudelta se tapahtuu menojäännöksen kautta. Metsään kohdistuvasta varainsiirtoverosta ja muista kaupantekokuluista 60 % lisätään metsävähennyksen määrään. 27

28 Peltolan tilan verolaskelmat Peltolan tilalla selvitettiin lahjaverotuksen käyvät arvot ja samalla varojen arvostamislain mukaiset arvot verolaskelman pohjaksi. Näiden arvojen perusteella voidaan laskea lahjaveroseuraamukset ja selvittää tuloverokysymykset, kun lisäksi tiedetään tilan kauppahinta. Peltolan tilan lahjaveroarvo ja varojen arvostamislain mukainen arvo, maatilan sijaintikunnan mukaan Verottajan käypä arvo Varojen arvostamislain mukaiset arvot Pelto avo-ojissa 5 ha, a salaojissa 43 ha, a Metsä 60 ha, a Joutomaa 5 ha, a Tuotantorakennukset hankintameno Rakennusmaa Asuinrakennus jälleenhankinta-arvo -20% Tontti käypä arvo Kiinteistö yhteensä Karja 30 lehmää, a hiehoa, a vasikkaa, a Koneet ja kalusto menojäännös Varastot arvio Omaisuus yhteensä Laskelmassa pellon käypään arvoon sisältyy tukioikeuden arvo, sekä salaojitetun pellon arvoon salaojien arvo, joka on 10 % pellon käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään 500 euroa. Tukioikeuksien käypänä arvona käytettiin ABalueen vuotuista tuen määrää 201 euroa. C-alueella vastaava arvo on 176 euroa. Tuotantorakennusten arvo määritettiin poistamatonta hankintamenoa hieman korkeammaksi Osuuspankkien Kiinteistökeskuksen arvion mukaisesti. Asuinrakennuksen arvoksi määräytyi jälleenhankinta-arvo, jota vähän alennettiin korjauskertoimella, joka löytyy varojen arvostamisohjeessa. (vero.fi ) Varojen arvostamislain mukainen pellon arvo saatiin kertomalla kuntakohtainen pellon vuotuinen tuotto luvulla 7 ja metsän tuotto vastaavasti luvulla 10. Pellon arvoon lisättiin vielä salaojituslisä 366,11 euroa (v arvot) 28

29 Tilan kauppahinta Peltolan vanhempi isäntäpari oli arvellut, että heitä tyydyttävä rahassa maksettava kauppahinta on euroa. Lahjaverolaskelmat Kauppakirjalla siirrettävän omaisuuden käypä arvo on siis euroa ja vastikkeen määrä on euroa. Kauppakirjassa sovittavan vastik- keen määrä on näin ollen 19,3 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta, ja lahjan osuus on 80,7 prosenttia. Lahjaverolaskelmassa otetaan seuraavaksi huomioon PerVL:n 55 mukaisen huojennuksen vaikutus lahjaveron määrään. Lahjavero lasketaan summasta, joka on 40 % varojen arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennettu arvo laskettiin seuraavasti Omaisuusosa Arvostamislain mukainen arvo Huojennettu arvo (40 %) Pelto Metsä Tuotantorakennukset Rakennusmaa Asuinrakennus Tontti Karja Koneet ja kalusto Varastot Yhteensä Lahjaverotuksen perusteena on siis euroa, joka on arvostamislain mukainen tilan huojennettu arvo. Kun vielä otetaan huomioon, että vastikkeen osuus kaupassa on 19,3 prosenttia, niin lahjan osuus huojennetusta arvosta on 80,7 prosenttia, eli euroa. Ja kun luovuttajia on kaksi ja luovutuksen saajia oma lapsi aviopuolison kanssa, muodostuu tästä kaksi erillistä lahjaa, toinen isältä ja toinen äidiltä. Heistä kumpikin siis antaa jatkajalle euron suuruisen lahjan. Lahjaverotustaulukon perusteella voidaan nyt laskea, että lahjaveroa tulee maksettavaksi sekä isän että äidin osuudesta eli yhteensä euroa (vuosi 2019). Suunniteltuun ratkaisuun päätettiin tyytyä. Kauppahinta olisi pitänyt olla yli 50 % siirtyvän varallisuuden käyvästä arvosta, jotta lahjaverolta olisi vältytty kokonaan. Kauppahinta olisi pitänyt nostaa ainakin euroon, eikä sitä pidetty järkevänä. Näin ollen päätettiin kaupanteon yhteydessä jättää lahjaveroilmoitus verotoimistoon ja samalla vedota PerVL 55 ja 56 huojennuksiin. 29

30 Peltolan tuloveroratkaisut Tuloverotuksen arvioimiseksi tilan kauppahinta jaettiin omaisuuden käypien arvojen mukaisesti eri omaisuusosille. Verottajan käypä arvo on euroa ja kauppahinta euroa, joten jokaiselle omaisuuserälle osoitettiin kauppahintaosuutta 19,3 prosenttia sen käyvästä arvosta. Tukioikeuksien arvosta jatkaja sai vähentää niiden koko käyvän arvon, siis myös lahjan osuuden. Salaojien arvo on 800 euroa hehtaarilta ja Peltolan tilan poistamaton menojäännös on euroa. Ostajan uusi poistopohja laskettiin seuraavasti: salaojitettujen peltohehtaarien lukumäärä, 43, kerrotaan salaojien arvolla, eli 800 euroa/hehtaari. Tästä otetaan huomioon 19,3 prosenttia ja summaan lisätään lahjan osuus 80,7 prosenttia menojäännöksestä, eli eurosta. Tuotantorakennusten sekä koneiden ja kaluston poistopohja laskettiin vastaavalla tavalla: 19,3 prosenttia käyvästä arvosta ja 80,7 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta ja menojäännöksestä. Jatkaja saa näin lasketut arvot oman verotuksensa uudeksi poistopohjaksi. Jatkaja voi vähentää karjan käyvän arvon omassa verotuksessa, ja voi tarvittaessa jaksottaa sen kolmelle vuodelle. Vastaavasti varastojen arvon hän vähentää seuraavaksi toimitetussa verotuksessa. Käypä arvo Osuus kauppahinnasta Lahjan osuus Ostajan vähennyskelpoinen osuus Pelto Tukioikeudet Salaojat Metsä Joutomaa Rakennusmaa Tuotantorakennukset Asuinrakennus Tontti Kiinteistö ja tukioikeudet yht Karja Koneet Varastot Yhteensä

31 Myyjien veroseuraamukset Myyjien verotuksessa luovutusvoitosta ei muodostu verotettavaa tuloa, koska kiinteistöt on omistettu yli 10 vuotta ja luovutuksen saajana on lähisukulainen. Näin ollen ei myöskään tukioikeuksista tule veronalaista tuloa. Sen sijaan karjan käypä arvo tuloutui myyjille. Tuloa tuli kauppahintaosuudesta, eli eurosta ja lisäksi lahjan osuudesta euroa. Toisaalta sama summa on ostajalle vähennyskelpoista menoa. Myyjä voi jaksottaa myyntitulon euroa kolmelle vuodelle niin halutessaan, mutta ei lahjan osuutta. Myös varastojen käypä arvo tuloutui myyjälle samalla periaatteella. Koneista ja kalustosta ei myyjille tuloutunut mitään, koska niiden käypä arvo oli samansuuruinen kuin niiden menojäännös verotuksessa. 31

32 Lahjaveroasteikot Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa alla olevan taulukon mukaan. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, omat vanhemmat ja ottovanhemmat, lapsen ja ottolapsen rintaperillinen. Lahjaveroasteikko I-luokka, vuosi 2019 Verotettavan osuuden arvo Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut luovutuksen saajat, esim. sedät ja tädit. Heidän lahjaveronsa lasketaan seuraavan taulukon mukaan: Veroasteikko II-luokka v Verotettavan osuuden arvo Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta Silloin kun tila lahjoitetaan tai myydään lahjanluontoisella kaupalla omalle lapselle ja tämän puolisolle yhteisesti, määräytyy lahjavero ensimmäisen veroluokan mukaan ja yhtenä lahjana. Jos luovutus tapahtuu molemmille erikseen, esim. puoliksi kummallekin, verotetaan lapsen puolisoa toisen veroluokan mukaan. Jos luovutuksensaajina ovat oma lapsi ja hänen avopuolisonsa yhteisesti, verotetaan heitä toisen veroluokan mukaan. Jos taas tila luovutetaan puoliksi kummallekin, verotetaan omaa lasta ensimmäisen ja hänen avopuolisoaan toisen veroluokan mukaan. 32

33 Etuuksien pääomittaminen Asumisoikeus, muu syytinki tai muu nautintaoikeus pääomitetaan kertomalla sen vuotuisarvo saajan iän mukaisella kertoimella seuraavasti: Ikä vuotta alle kerroin 33

34 Luopujan toimeentulo Yksi sukupolvenvaihdoksen keskeisimpiä asioita on luopujan toimeentulon turvaaminen tilakaupan jälkeen. Eläke on edelleen varteenotettava vaihtoehto, joskin sukupolvenvaihdoksen kannalta ikärajat ovat karanneet jatkuvasti eteenpäin. Yhä tärkeämmäksi sukupolvenvaihdosta pehmentäväksi tekijäksi muodostuu luopujan itse kerryttämät säästöt jo suhteellisen pitkältäkin ajalta. Säästämiseen ja sijoittamiseen löytyy monia hyviä keinoja, niistäkin kerrotaan oppaamme tässä osiossa. Eläkemahdollisuudet Vanhuuseläke Voit jäädä vanhuuseläkkeelle, kun olet täyttänyt oman ikäluokkasi mukaisen vanhuuseläkeiän. Taulukosta näet, mikä on oman syntymävuotesi mukainen eläkeikä: Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä Eläkkeen karttuminen päättyy 1954 tai aik. 63 v 68 v v 3 kk 68 v v 6 kk 68 v v 9 kk 68 v v 68 v v 3 kk 68 v v 6 kk 69 v v 9 kk 69 v v 70 v 1965 tai myöh. Ei päätetty vielä (sidottu elinajan odotteen muutokseen) 34

35 Sinun ei tarvitse jäädä vanhuuseläkkeelle heti, kun olet täyttänyt oman vanhuuseläkeikäsi. Jos jäät eläkkeelle vasta myöhemmin, lisätään eläkkeeseen lykkäyskorotus, jonka määrä on 0,4 % jokaista lykättyä kuukautta kohden. Ennen oman eläkeikäsi täyttämistä voit jäädä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle (ks. tarkemmin jäljempänä). MYEL-toiminnasta karttunut eläke säilyy rekisteröitynä, vaikka MYEL-vakuutus päättyisi ennen omaa vanhuuseläkeikää. Eläkkeen alkaessa Mela tai muu työeläkkeen myöntävä laitos ottaa huomioon kaiken eläkettä kartuttaneen toiminnan. Aikaisemmin päättynyt toiminta korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Voit tilasta luovuttuasi kartuttaa lisää eläkettä työskentelemällä joko perheenjäsenenä luovuttamallasi tilalla (MYEL), toimimalla yrittäjänä (YEL) tai olemalla palkkatyössä (TYEL tai JUEL). Uusi työskentely ei vaikuta millään tavalla aikaisemmin karttuneen eläkkeen määrään. Vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta. Hakemuksen käsittelee ja eläkkeen myöntää yleensä Mela. Myös toinen eläkelaitos voi myöntää eläkkeen siinä tapauksessa, että olet MYELin päättymisen jälkeen tehnyt muuta kuin MYELin mukaan vakuutettua työtä. Vanhuuseläke voidaan myöntää työ- tai virkasuhteesta vasta työskentelyn päätyttyä. MYEL-toiminnan osalta sen sijaan riittää, että ikäedellytys täyttyy. Voit sen jälkeenkin, kun olet jäänyt vanhuuseläkkeelle, kartuttaa uutta eläkettä. Eläkkeen tästä vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneesta uudesta työstä voit saada aikaisintaan 68 vuoden iässä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) Vanhuuseläke voidaan myöntää osittain jo ennen vanhuuseläkeiän täyttämistä. Ikäraja osittain varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) saamiselle on 61 vuotta. OVEna voi ottaa joko yhden neljäsosan tai puolet siitä eläkkeestä, joka on ehtinyt karttua eläkkeen alkamista edeltävän kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Neljänneksen valinnut voi myöhemmin valita eläkkeeseensä toisen neljänneksen lisää. Nimestään huolimatta OVElle voi jäädä myös, vaikka olisi täyttänyt jo oman ikäluokan mukaisen vanhuuseläkeiän. Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen tulee joko varhennusvähennys tai lykkäyskorotus sen mukaan, alkaako OVE ennen vai jälkeen oman ikäluokan mukaisen vanhuuseläkeiän. Varhennusvähennyksen ja lykkäyskorotuksen suuruus on 0,4 % kuukautta kohden. Esimerkki: Vuonna 1960 syntynyt henkilö haluaa jäädä eläkkeelle heti 61 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Vuonna 1960 syntyneen ikäluokan mukainen vanhuuseläkeikä on 64 v 9 kk, joten eläkkeeseen tulee varhennusvähennys 42 kk:n ajalta ja sen suuruus on yhteensä 42 x 0,4 % = 16,8 %. Varhennusvähennys voi vaikuttaa merkittävästi eläkkeen määrään, kuten edellinen esimerkki osoittaa. Toisaalta eläkettä maksetaan lähes neljä vuotta pidemmältä ajalta siihen verrattuna, että eläke myönnettäisiin kokonaisuudessaan vasta oman ikäluokan mukaisen vanhuuseläkeiän täytyttyä. OVEn saaminen edellyttää ainoastaan ikärajan täyttymistä ja hakemuksen tekemistä. OVEn rinnalla voit työskennellä ilman rajoituksia tai olla työskentelemättä. Jos jatkat työskentelyä, karttuu siitä uutta eläkettä normaalisti. OVE ei muutu vanhuuseläkkeeksi automaattisesti vaan vanhuuseläkettä on haettava erikseen. Tällöin sinulle myönnetään OVEn alkaessa myöntämättä 35

36 jäänyt eläkkeen osa samoin kun OVEn aikana mahdollisesti karttunut uusi eläke. OVEna aikaisemmin myönnetty eläke jatkuu varhennusvähennyksineen ennallaan myös vanhuuseläkkeen myöntämisen jälkeen. Työkyvyttömyyseläke Siinä tapauksessa, että työkykysi on alentunut pitkäaikaisesti ja merkittävästi, voi yhtenä vaihtoehtona tulla harkittavaksi myös työkyvyttömyyseläke. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työkyky on alentunut vähintään 2/5 vähintään yhden vuoden ajan. Tällöin eläke myönnetään osaeläkkeenä. Jos työkyvyn aleneman arvioidaan olevan vähintään 3/5, myönnetään eläke täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon lääketieteellisten seikkojen lisäksi myös ikään, koulutukseen, aikaisempaan toimintaan, asuinpaikkaan ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyviä ns. sosiaalistaloudellisia tekijöitä. Lisäksi 60 vuotta täyttäneillä työkyvyttömyyttä arvioitaessa huomioon otetaan mahdollisuudet jatkaa omassa työssään kun taas sitä nuorempien osalta tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdollisuudet jatkaa muussa kuin aikaisemmassa ammatissaan. Mela-turva Tarkempaa tietoa työeläkkeistä samoin kuin MYELja Mata-vakuuttamisesta saat Mela-asiamieheltäsi tai Melan asiakaspalvelusta (puh ). Joka tapauksessa sukupolvenvaihdos on ajankohta, jolloin MYEL-turva tulee päivittää vastaamaan muuttunutta tilannetta niin luopujien kuin jatkajienkin osalta. 36

37 Säästäminen ja sijoittaminen luopujan turvana Omien säästöjen ja sijoitusten kartuttaminen on yhä tärkeämpää maatilastaan luopuvien toimeentulon kannalta. Eläkeasioiden ajattelu pitäisikin aloittaa mieluusti jo silloin kun jatkaja tarttuu kiinni maatilan isännyyteen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Ajatus voi tuntua tuossa vaiheessa vielä kaukaiselta, mutta jo hyvinkin pienillä summilla jatkuvasti säästäen voi saada kerrytettyä vuosien mittaan huomattavan säästöpotin eikä pelkästään vanhuuden turvaksi, vaan myös moneen muuhun tarpeeseen. Säästöjen avulla voit itse päättää maatilan sukupolvenvaihdoksen ajankohdasta, ilman että virallisia eläkeaikoja pitäisi aina odotella. Eikä jatkajan tarvitse odotella loputtomiin sopivaa ajankohtaa. Omien säästöjen avulla voit esimerkiksi: Täydentää lakisääteistä eläketurvaasi ja eläkeajan toimeentuloasi. Jäädä eläkkeelle esimerkiksi samaan aikaan puolison kanssa Kerätä käyttövaroja tilan investointeihin Käyttää säästöjä eläkeaikana harrastuksiin ja matkusteluun Hankkia halutessasi terveyden- ja sairaanhoidon palveluja yksityiseltä palveluntarjoajalta Säästämällä säännöllisesti voit täydentää lakisääteistä eläkettäsi ja vaikuttaa työuran jälkeisten vuosien tuloihin. Jos aloitat jo alle kolmekymppisenä, riittää mukavan lisäeläkkeen kartuttamiseen jo muutamien kymppien kuukausittainen säästäminen. On täysin realistista varautua säästöjen vuoden käyttöaikaan. Pitkän säästöajan ollessa kyseessä huomiota kannattaa kiinnittää myös säästöjen tuottoon. Helpot säästäjän rahastot Rahastosäästäminen on helppo tapa lähteä liikkeelle. Niihin voi siirtää varoja omaan tahtiin. Rahastoista on vielä hyvä tietää: Rahastoissa ei ole merkintäpalkkiota. Rahasto-osuuksien myyminen ja rahojen käyttöönotto onnistuu koska tahansa. Rahasto-osuuksien seuraaminen ja lisäsijoitusten tekeminen onnistuu helposti verkossa. Rahasto-osuudet kerryttävät OP-bonuksia. OP rahastoista voi valita itselleen sopivan oman sijoitusprofi ilinsa mukaisesti. OP-Varovainen OP-Varovainen sopii varovaisen säästäjän tarpeisiin ja lyhyen aikavälin säästämiseen. OP-Varovainen koostuu enimmäkseen korkosijoituksista, joten arvonmuutokset jäävät maltillisiksi, vaikka osakemarkkinoilla myrskyäisi rajumminkin. Rahasto sopii esimerkiksi lomamatkaa tai huonekaluhankintoja suunnittelevalle. OP-Maltillinen OP-Maltillinen sopii säästäjälle, joka tavoittelee varoilleen talletuksia parempaa tuottoa. Rahastossa on aina jonkin verran osakkeita, joten osakemarkkinoiden kehityksellä on keskeinen vaikutus rahaston arvon kehitykseen. Rahasto sopii esimerkiksi uuden auton hankintaa tai keittiöremonttia suunnittelevalle säästäjälle. OP-Rohkea OP-Rohkea sopii säästäjälle, joka tavoittelee hyvää tuottoa ja ymmärtää korkeaan osakepainoon liittyvät riskit. Rahaston sijoitukset koostuvat enimmäkseen osakesijoituksista ja osakemarkkinoiden kehityksellä onkin suora ja välitön vaikutus rahaston arvoon. OP-Rohkea sopii esimerkiksi eläkepäiviin varautumiseen tai suurempia hankintoja suunnittelevalle. 37

38 OP-Tulevaisuus -sijoitusvakuutus tuo tulevaisuuden turvaa OP-Tulevaisuus on pitkäaikaiseen säästämiseen tarkoitettu sijoitusvakuutus. Halusitpa säästää itsellesi eläkettä, sapattivapaata tai muuta isoa hankintaa varten, voit turvata tulevaisuutta OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutuksella. Olemme tehneet säästämisen sinulle helpoksi ja meillä on tarjolla monipuolinen valikoima ammattilaisten hoitamia sijoituskohteita. Voit valita valmiiksi kootun sijoituskorin tai vaihtoehtoisesti säästää pitkäaikaiseen sijoittamiseen sopiviin rahastoihin. Lisätietoja säästämisestä ja sijoittamisesta OP:sta sekä verkkopalvelu op.fi :sta 38