ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 66/09/1 Dnro PSY-2009-Y-64 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 66/09/1 Dnro PSY-2009-Y-64 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kittilän kaivoksen rikastushiekka-alueen laajentaminen ja maanalaisten tunneliräjäytysten suorittaminen kaikkina vuorokaudenaikoina sekä toiminnan aloittamislupa, Kittilä Agnico-Eagle AB Pokantie KIISTALA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN LAAJENTAMINEN... 5 MAANALAISET TUNNELIRÄJÄYTYKSET... 6 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA... 7 Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet... 7 Kaivannaisjätteiden ominaisuudet... 8 Kaivannaisjätteen käsittely ja hyödyntäminen... 9 Jätealueet... 9 Jätealueiden luokitukset ja onnettomuusvaarat Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Muutettavat lupamääräykset Toiminnan muuttamista koskevat lupamääräykset Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Muutettavien lupamääräysten perustelut Toiminnan muuttamista koskevien määräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus Toiminnan aloittamisluvan perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 27

3 3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Agnico-Eagle AB on jättänyt Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen rikastushiekka-altaan laajentamiseksi sekä maanalaisten tunneliräjäytysten suorittamiseksi kaikkina vuorokaudenaikoina ja hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Hakemukseen on liitetty hyväksyttäväksi koko kaivosta koskeva kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kittilän kaivoksen rakentaminen on alkanut vuonna 2006 ja kullan tuotanto vuonna Vuosittainen tuotanto on kg kultaa. Kaivosalue sijaitsee noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kaivosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4 5 km), idässä Rouravaara (0,8 1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueelle on haettava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian.

4 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekisteri n:o 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivospiirin alueeseen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Riddarhyttan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä, taltionumero 114, valitukset pääosin hyläten muuttanut kalatalousmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen sisältövaatimuksiin selvityksen pintavalutuskenttään kohdistuvista tulvariskeistä. Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta. Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines Ltd on marraskuussa 2005 hankkinut omistukseensa Riddarhyttan Resources AB:n ja samalla Suurikuusikon kaivoksen kaivosoikeudet. Yhtiö toimii Ruotsissa nimellä Agnico- Eagle AB ja sillä on sivuliike Suomessa, jossa toimitaan myös nimellä Agnico-Eagle Finland. Kaivoksen nimenä on Kittilän kaivos. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttonesteiden jakeluasemalle ympäristöluvan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastushiekka-altaiden pohjarakenneratkaisun osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan koskien Kittilän kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunnitelman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesimäärän kasvua sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toimintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 69/08/1 muuttanut Kittilän kaivoksen ympäristölupaa sivukiven läjitysalueen rakentamisen, käyttämisen ja sulkemisen osalta. Lapin ympäristökeskus on antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

5 Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu Seutukaavan mukaan Suurikuusikon - Rouravaaran alue on varattu metsätalousalueeksi. Muita kaavoja alueella ei ole. Maakuntakaavan laadinta on aloitettu. Kittilän kunnanhallitus on tehnyt kaivosta koskevan maankäyttöja rakennuslain 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu 233). Päätöksestä valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on ratkaissut asian ja hylännyt valituksen. 5 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN LAAJENTAMINEN Kittilän kaivoksen toiminnan jatkaminen suunnitellusti edellyttää NPrikastushiekka-alueen laajentamista uudella NP3-altaalla. Uusi rikastushiekka-allas on tarkoitus tehdä padoilla rajaamalla nykyisten rikastushiekka-altaiden pohjoispuolelle, Pikku Rouravaaran länsirinteelle. Rakennusalue sijoittuu kaivospiirin sisällä olevalle teollisuusalueelle. Allas tulee toimimaan rikastushiekan loppusijoitusaltaana ja prosessi- ja kaivosvesien laskeutusaltaana. Suurin osa altaaseen kertyvästä vedestä palautetaan prosessiin ja osa poistetaan tarvittaessa ympäristöön voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti. Uuden altaan laajuus on ensimmäisessä vaiheessa 48 ha ja tilavuus noin 2,7 Mm 3. Patojen korotusten jälkeen uusi allasalue on noin 78 ha:n laajuinen ja sen tilavuus on noin 8,9 Mm 3. Uuden altaan sijaintialueen pohjamaa on pääosin tiivistä hienoainesmoreenia ja vastaa maaperäolosuhteiltaan nykyisiä altaita. Altaan pohja rakennetaan voimassa olevien ympäristölupien mukaisesti keinotekoisesta eristeestä ja pohjamoreenista muodostuvana yhdistelmätiivisteenä. Uudet padot tehdään aikaisemmista poiketen pääosin suotavina vyöhykepatoina. Patojen alle asennetaan keinotekoinen eriste, joka estää suotovesien pääsyn maaperään. Suotovedet kerätään padon kuivalta puolelta ja pumpataan takaisin altaaseen. Ympäristönsuojatasoltaan uusi patoratkaisu on tiivispatoa parempi mahdollistaen rikastushiekka-altaan paremman kuivatuksen sulkemisvaiheessa ja siten ympäristö- ja kustannustehokkaat maisemointitoimenpiteet. Keinotekoisena eristeenä tullaan käyttämään bitumipohjaista geomembraania, tuotemerkiltään Siplast TERANAP 331TP. Nykyisissä rikastushiekka-altaissa on käytetty keinotekoisena eristeenä eri valmistajan bitumikermiä. Tuotteiden ominaisuuksia on koottu seuraavaan vertailutaulukkoon. Ominaisuus Teranap 331TP Coletanche NTP1 Paksuus, mm 3,6 3,5 Neliöpaino, kg/m 2 4,15 3,9 Leveys, m 4 5,1 Pituus, m 100 m 90 m Bitumi Kumibitumi Puhallettu bitumi Vetolujuus, kn/m 20/13 15/13 Pituussuunta/poikkisuunta Murtovenymä, % 49 % / 53 % > 48 % Pituussuunta/poikkisuunta Puhkaisulujuus, N Kylmätaivutettavuus Vedenläpäisevyys, m/s k<10-14 k<10-14

6 Hakija on asentanut molempia kermejä vuosien aikana. Kokemusten perusteella Siplastin TERANAP -kermi voidaan asentaa huomattavasti luotettavammin ja virheettömämmin erityisesti materiaalin joustavuuden ja suuren puhkaisulujuuden vuoksi. Hakija on katsonut, että TE- RANEP 331 TP bitumikermi on ympäristönsuojatasoltaan parempi kuin aiemmin käytetty Coletanche bitumikermi. Nykyisen ympäristöluvan mukainen padon harjan ylin taso on +245,5 m, johon haetaan 4,5 metrin korotusta. Uusi allaspato rakennetaan aluksi tasoon +232 m, jonka jälkeen sitä korotetaan vaiheittain, aluksi alavirtaanmenetelmällä ja lopuksi ylävirtaan-menetelmällä. Padon ylin suunniteltu korkeus on +250 m. Ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien on enintään +255 m. Tämä vastaa sivukivien läjitysalueiden ympäristöluvan mukaista enimmäiskorkeutta. Patopenkereeseen käytettävän mahdollisesti happoa tuottavan sivukiven (PWR-kivi) sulfidipitoisuus on keskimäärin noin 3 % (S=1%) ja karbonaattipitoisuus noin 9 % (C karb =1%). Sulfidit eli kiisut ovat kivessä pääosin pirotteena, jolloin yksittäisiä kiisurakeita ympäröi kauttaaltaan lähinnä silikaattimineraaleista muodostuva massa. Sulfidimineraalien rapautuminen ei merkittävästi heikennä kiven rakennetta. Kiviaineksen teknisen kelpoisuuden kannalta oleellisempaa on kiven grafiittipitoisuus. Grafiitti esiintyy tyypillisesti rakopinnoilla, mistä syystä grafiittipitoiset kivet ovat tavallisesti asultaan liuskeisia. Grafiittipitoisuuden kasvaessa kiven lujuus heikkenee ja se murenee helpommin rakopintoja pitkin. Mureneminen tapahtuu kuitenkin yleensä jo louhinta- tai viimeistään lastaus- ja läjitysvaiheessa. Patoaltaalle päätyvä kiviaines valitaan visuaalisesti sivukiven läjitysalueella lastaustilanteessa jo kertaalleen läjitetystä materiaalista välttäen hienorakeisinta (grafiittirikasta) ainesta. Täten altaan rakenteisiin käytetty kiviaines säilyy teknisiltä ominaisuuksiltaan pitkään samana, eikä rapaudu patorakenteessa siinä määrin, että tällä voisi olla merkitystä padon ominaisuuksiin ja turvallisuuteen. Patopenkereissä käytetystä PWR-kivestä on saatavissa laajat analyysitulokset, sillä kivet on otettu sivukiven hallintajärjestelmän mukaisesti tarkkailtavista läjitysalueen aumoista. Valmiina olevista PWR-aumojen laskentatuloksista käy ilmi, että läjitetty kivi ei ole täysin PWR-luokituksen mukaista kiveä, vaan aumoihin on läjitetty myös hyvälaatuista OK kiveä (NP/AP>3). Uuden altaan valmistelevat rakennustyöt on aloitettu maaliskuussa 2009 ja suunnitelmien mukaisesti altaan ensimmäinen vaihe tulisi olla käyttöönotettavissa syksyllä Uuden NP3-altaan osalta vakuus jätehuollon varmistamiseksi on esitetty asetettavaksi vaiheittain sitä mukaan kuin allastilavuutta otetaan käyttöön, vastaavasti kuin päätöksessä nro 69/02/1 on määrätty rikastushiekkaaltaille 1 ja 2. 6 MAANALAISET TUNNELIRÄJÄYTYKSET Kittilän kaivoksella on louhittu maan alla lokakuun 2006 jälkeen tunneleita noin 7 km, mikä tarkoittaa noin suoritettua räjäytystä. Tuotanto maan alta alkaa vuonna Kaivoksen avaamisen ja tulossa olevan syventämisprojektin aikataulutusten vuoksi joitakin tunneliräjäytyksiä pitäisi pystyä suorittamaan aina tarvittaessa. Sen vuoksi hakijalla on tarve suorittaa tun-

7 neliräjäytyksiä sekä näitä pienempiä korjausräjäytyksiä ja louhosten avausnousujen räjäytyksiä kaikkina vuorokaudenaikoina. Maanalaiseen tuotantoon liittyvät louhosräjäytykset, jotka alkavat koeluontoisesti vuodenvaihteessa 2009/2010, tullaan jatkossakin suorittamaan vain nykyisen ympäristöluvan määräämänä aikana eli klo Räjähdemäärä maan alla tunneliräjäytyksissä öisin tulee olemaan kg/räjäytys. Suurikuusikon avolouhoksessa on käytetty kg:n räjähdemääriä/räjäytys. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä maanalaisen kaivoksen louhinta-alueelta. Kaivosalueella, noin 0,5 km:n etäisyydellä lähimmistä räjäytyskohdista, on yhtiön toimisto- ja huoltorakennus sekä rikastamo. Maanalaisen kaivoksen rakentamistöiden aikana suoritetuista räjäytyksistä ei ole tullut yhtiön tietoon valituksia tai kyselyjä, eikä niiden aiheuttamasta tärinästä ole ollut haittaa kaivosalueen ja lähiympäristön rakennuksille. 7 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet Kittilän kaivoksen suurimmat kaivannaisjätejakeet ovat louhinnassa muodostuva läjitettävä sivukivi sekä rikastustoiminnassa syntyvät rikastushiekat. Suurin osa läjitettävästä sivukivestä, jonka kokonaismäärä on noin 40 Mt, muodostuu Suurikuusikon avolouhoksesta. Avolouhoksen kokonaissivukivimäärästä noin 23 Mt on läjitettäviä heikompilaatuisia, mahdollisesti happoa muodostavia kiviä. Rouravaaran avolouhoksesta louhittavat sivukivimäärät ovat vähäisempiä, kokonaislouhintamäärän ollessa 4 Mt. Maanalaisen louhoksen valmistelevista töistä muodostuvat kivet ovat pääosin hyvälaatuisia. Läjitettävä sivukivimäärä on noin 1 Mt. Suurikuusikon avolouhos louhitaan vuosien aikana, jonka jälkeen muodostuva sivukivimäärä vähenee huomattavasti. Myös hyvälaatuisia sivukiviä joudutaan mahdollisesti varastoimaan kaivosalueelle, sillä kiviä käytetään läjitettyjen sivukiviaumojen peittämisessä myöhemmin. Varastointiaika olisi tällöin yli vuoden, joten myös hyvälaatuiset kivet sisältyvät kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaan. Malmin rikastusprosessissa muodostuu kahdenlaista rikastushiekkaa: vaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seos (NP-hiekka) sekä syanidiliuotuksen sakka (CIL-hiekka). Vuosittain NP-hiekkaa muodostuu kuiva-aineena laskettuna noin tonnia ja CIL-hiekkaa noin tonnia. Koko toiminnan aikana hiekkoja muodostuu yhteensä noin Mt. Louhinnan yhteydessä muodostuu pilaantumattomia maa-aineksia (pintaja irtomaita), jotka läjitetään erilliselle pintamaiden läjitysalueelle myöhempää hyödyntämistä varten kaivosalueen maisemointitöissä. Turvemaat läjitetään erilleen kivennäismaista. Maa-ainesten varastointiaika on yli kolme vuotta. Kaivosalueella varastoidaan lisäksi kultapitoisia louhetta, jonka rikastus louhintahetkellä alittaa kannattavuusrajan. Marginaalimalmin määrä tulee

8 vaihtelemaan toiminnan aikana. Kerralla varastoitavan marginaalimalmin määrä on enintään t. Varastointiaika on pääsääntöisesti yli vuoden. 8 Kaivannaisjätteiden ominaisuudet Kittilän kaivoksella on käytössä sivukiven hallintajärjestelmä, johon sivukivien tunnistaminen, läjittäminen ja läjitysalueiden hallinta perustuu. Sivukivet jaetaan ympäristökelpoisiin OK-kiviin sekä läjitettäviin ongelmallisiin PWR (Possible Waste Rock) -kiviin. Alle tai tasan 0,5 % rikkiä sisältävät sivukivet luokitellaan OK-kiveksi. Kun kiven rikkipitoisuus on yli 0,5 % ja sen neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaalin suhde (NP/AP) on vähintään 3, kivi luokitellaan myös OK-kiveksi. Kun rikkipitoisuus on yli 0,5 % ja NP/AP -suhde on alle 3, kivi luokitellaan PWR-kiveksi. Myös voimakkaasti hiertynyt sivukivi luokitellaan PWR-kiveksi. PWR-kiviin liittyy hapon muodostuksen (sulfidien hapettumisen) sekä myös haitta-aineiden liukenemisen riski. NP-rikastushiekka sisältää verrattain korkeita pitoisuuksia arseenia ja kuparia verrattuna valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritettyihin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettäviin ylempiin ohjearvoihin. NP-hiekan rikkipitoisuus on keskimäärin 1,5 % ja karbonaattisen hiilen pitoisuus 2,9 %. Neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaalin suhde (NP/AP) on 5,4, eikä NP-hiekkaa voida pitää happoa muodostavana. NP-hiekalle tehtyjen liukoisuustestien mukaan antimonin, arseenin, fluoridin ja sulfaatin liukoisuusmäärät ylittävät pysyvälle jätteelle määrätyt raja-arvot (Vn:n asetus 202/2006 kaatopaikoista). CIL-hiekka sisältää kohonneita pitoisuuksia antimonia, arseenia ja kuparia. CIL-hiekan keskimääräinen kokonaisrikkipitoisuus on 7 % ja karbonaattisen hiilen pitoisuus noin 0,15 %. Neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaali on lähes 0. CIL-hiekan rikkipitoisuus koostuu kuitenkin pääosin sulfaateista, sillä autoklaavin hapetusprosessissa sulfidit hapettuvat lähes täydellisesti. Käytännössä CIL-hiekassa ei voi tapahtua sulfidien hapettumista eikä sitä voida pitää happoa muodostavana. CIL-hiekan liukoisuustestitulosten mukaan seleenin, fluoridin ja sulfaatin liukoisuusmäärät ylittävät pysyvälle jätteelle määrätyt raja-arvot. Antimonin liukoisuusmäärä ylittää tavanomaiselle jätteelle määrätyt raja-arvot ja arseenin liukoisuusmäärä ylittää ongelmajätteelle asetetut raja-arvot. Kaivosyhtiön rikastamolla voidaan murskata ja rikastaa myös Kittilän kaivoksen malmin kanssa laadultaan vastaavia malmeja, joiden käsittelystä ja rikastamisesta ei aiheudu olennaisia muutoksia toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Ulkopuolisen malmin käytöstä tehdään kuitenkin etukäteen ilmoitus ympäristökeskukselle. Samalla toimitetaan yksityiskohtaiset tiedot kulloisenkin ulkopuolisen malmin ominaisuuksista ja käsittelystä. Kaivosalueelta poistettavat pinta- ja irtomaa-ainekset koostuvat pääosin moreenista, jonka päällä on turvekerrostumia. Maa-ainekset vastaavat ominaisuuksiltaan tavanomaista, alueelle tyypillistä suoalueen pintaainesta, eikä niiden laadusta ole tarkempaa tutkimustietoa. Pinta- ja irtomaa-ainekset voidaan luokitella pilaantumattomaksi maa-ainekseksi. Marginaalimalmi vastaa ominaisuuksiltaan suurelta osin malmia, lukuun ottamatta kullan, arseenin ja rikin pitoisuuksia, jotka ovat malmia alhaisempia. Marginaalimalmin määrä ja laatu vaihtelevat kulloisenkin markkinatilanteen perusteella eikä sen tarkkoja alkuainepitoisuuksia voida vielä il-

9 moittaa. Tällä hetkellä kaivosalueelle ei ole varastoituna yhtään marginaalimalmia. 9 Kaivannaisjätteen käsittely ja hyödyntäminen Hyvälaatuista OK-sivukiveä hyödynnetään maarakentamisessa kaivosalueella ja sen ulkopuolella, mikäli se teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttää käyttötarkoituksen tekniset vaatimukset. OK-kiveä hyödynnetään myös ongelmallisen PWR-sivukiven läjitysaumojen pohja- ja peittorakenteissa. PWR-sivukivet läjitetään voimassa olevien ympäristölupamääräysten mukaisesti. Osa PWR-sivukivestä hyödynnetään uuden rikastushiekka-altaan (NP3) pääpadon sekä välipadon louhetukipenkereessä. Pääpadon louhetukipenger on keinotekoisen eristeen päällä, eikä mahdollisesti sulfidien hapetuksessa muodostuva hapan suotovesi pääse pohjamaahan. Padon läpi suotautuva vesi kerätään ja pumpataan takaisin NP3 altaalle. Välipadon louhetukipenger on maavarainen, mutta koska se tullaan kokonaan peittämään eristerakenteella, ei PWR-kivi ole kosketuksissa ilman ja/tai veden kanssa eikä hapanta suotovettä pääse syntymään. PWR-kiveä hyödynnetään myös rikastushiekka-altaan korotuksessa. Korotus tehdään rikastushiekan päälle, eikä suotovesi pääse maaperään. Kaivoksen kannattavuustarkastelujen mukaan kaikki maanalaiset louhokset täytetään sivukiven käyttöön perustuvalla kovettuvalla täytöllä. Sivukivilouhe otetaan maanpäällä sijaitsevilta läjitysalueilta ja pudotetaan täyttönousuja pitkin kaivokseen. Siellä louheen vaakasuora kuljetus toisiin täyttönousuihin ja louhoksiin tapahtuu dumppereilla ja lastauskoneilla. Ensimmäisen vaiheen louhosten kovetus tapahtuu niin, että maanpäällä lietetty sideaine johdetaan putkia pitkin joko suoraan täytettäviin louhoksiin tai täyttönousun läheisyyteen, missä sideaine otetaan annoksina täyttölouhetta siirtävän lastauskoneen kauhaan tai dumpperin kuormaan. Sideaineen tyypistä tai laadusta ei ole tehty vielä päätöstä. Vaihtoehtoina ovat sementti, lentotuhka ja masuunikuona. Rikastushiekat loppusijoitetaan rikastushiekka-allasalueelle. Kaivosyhtiö on käynnistänyt selvitystyöt pastatäytön mahdollisuuksista maanalaisen louhosten täytössä. Tällöin on mahdollista, että rikastushiekan määrä rikastushiekka-altaille vähenee merkittävästi. Louhosalueilta pinta- ja irtomaat poistetaan omana kerroksenaan erilleen kallioperästä. Maa-ainekset hyödynnetään kokonaisuudessaan joko välittömästi meluvallien sekä sade- ja sulamisvesien suojavallien rakentamisessa tai myöhemmin kaivosalueen jälkihoitovaiheessa, jota varten maaainekset varastoidaan ensin omalle läjitysalueelle kaivosalueen lounaisosaan. Marginaalimalmi varastoidaan omalle läjitysalueelle ja rikastetaan kulloisenkin markkinatilanteen perusteella. Jätealueet Suurikuusikon avolouhoksesta ja maanalaisen kaivoksen valmistelutöistä muodostuvat sivukivet läjitetään Suurikuusikon sivukiven läjitysalueelle, jonka kokonaislaajuus on noin 72 ha ja tilavuus noin 21 Mm 3. Vuosina louhittavan Rouravaaran avolouhoksen sivukivet läjitetään Rouravaaran louhoksen läheisyyteen.

10 Suurikuusikon sivukiven läjitysalueen pohjakerros tehdään neutralointikapasiteettia omaavasta OK-kivestä siten, että päälle tuleva ongelmallisen sivukiven täyttötaso tulee olemaan viisi metriä pohjavedenpinnan yläpuolella ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Alueen pohjakerrosta valmistellaan useammassa vaiheessa tarpeen mukaan. Ongelmallisen PWR-sivukiven läjitys on alkanut keväällä 2008 ja jatkuu vuoteen 2012 saakka. Sivukiven läjityksen seurantaa varten Suurikuusikon läjitysalue on jaettu säännöllisen kokoisiin osa-alueisiin, aumoihin. Aumajakoa noudatetaan läjitettäessä täyttöön sivukiveä sekä myöhemmin peitettäessä läjitysaluetta neutraloivalla OK-kivellä. Vastaavanlainen jako tehdään myöhemmin myös Rouravaaran sivukiven läjitysalueelle. Mahdollisesti happoa tuottavat sulfidipitoiset kivet ja happoa muodostamattomat kivet erotellaan läjityksessä toisistaan eri aumoihin. Kun sivukiven läjitys sivukivitäyttöön loppuu, aumaryhmän päälle sijoitetaan neutraloivaa OK-sivukiveä niin paljon, että sekä alle että päälle sijoitetun OK-kiven neutralointipotentiaali on laskennallisesti riittävä neutraloimaan aumaryhmään läjitetyssä sivukivessä mahdollisesti muodostuva happo. Rikastushiekka-alue on jaettu padolla kahdeksi erilliseksi altaaksi: NPaltaaksi ja CIL-altaaksi. Molemmat altaat on rakennettu kauttaaltaan vesitiiviiksi siten, että tiiviste muodostuu bitumigeomembraanin ja moreenin yhdistelmärakenteena altaan pohjalla ja luiskissa. Rikastushiekka-alue sijoittuu Rouravaaran ja Pikku Rouravaaran länsirinteelle. Kummankin altaan reunapadon korkeus on +234 m, ja altaiden suurin sallittu vedenpinnan korkeus HW = +232 m. NP-altaan pinta-ala on noin 42 ha ja CIL-altaan noin 12 ha. Kokonaisrikastushiekkakapasiteetti on noin 4,1 Mt. Rakennettujen patojen on arvioitu riittävän noin 3,5 vuoden tuotantomäärälle. Lisäkapasiteettia hankitaan rakentamalla NP-hiekalle uusi allas nykyisen NPaltaan pohjoispuolelle ja nykyisestä NP-altaasta varataan lisäkapasiteettia CIL-hiekalle. Uusi NP3-allas toteutetaan suotavana patorakenteena, jossa padon läpi suotautuvat vedet pumpataan takaisin altaaseen. Patojen ja altaan pohja rakennetaan vastaavanlaisena yhdistelmärakenteena kuin käytössä olevissa rikastushiekka-altaissa. NP3-altaan käyttöönoton jälkeen lisäkapasiteettia hankitaan patoja korottamalla. Patoja korotettaessa rikastushiekkaalue laajenee itään vaaran rinteeseen. Sen lopullinen laajuus tulee olemaan patorakenteineen noin 152 ha. Pinta- ja irtomaiden läjitysalue sijaitsee Suurikuusikon sivukiven läjitysalueen eteläpuolella kaivosalueen lounais-osassa. Läjitykseen varatun alueen pinta-ala on noin 14 ha, läjityskorkeus noin 15 m ja tilavuus noin 1,5 Mm 3. Turve- ja kivennäismaat läjitetään erikseen läjitysalueen eri reunoille. Marginaalimalmille on varattu noin 6 ha erillinen alue Suurikuusikon sivukiven läjitysalueen koilliskulmaan. Varastoalue sijaitsee lähellä murskaamoa, mikä helpottaa marginaalimalmien myöhempää käyttöä rikastamon syötteenä. Marginaalimalmi varastoidaan ympäristölupamääräysten mukaisesti siten, että malmin varastoalueen pohjakerros tehdään neutralointikapasiteettia omaavasta OK-kivestä siten, että OK-kiven neutralointikapasiteetti riittää neutraloimaan varastokasasta mahdollisesti suotautuvan happaman valumaveden. Malmin etäisyys pohjaveteen sekä varastoalueen reunoihin on vähintään 5 metriä. Mikäli marginaalimalmi jää rikastamatta, varastoalueen sulkemisessa noudatetaan läjitettävälle sivukivelle määrättyjä lupamääräyksiä. 10

11 11 Jätealueiden luokitukset ja onnettomuusvaarat Kittilän kaivoksen jätealueista rikastushiekka-alue luokitellaan A-luokan jätealueeksi. Suurikuusikon ja Rouravaaran sivukiven läjitysalueet, marginaalimalmin varastoalue sekä maa-aineisten läjitysalue luokitellaan muuksi kaivannaisjätealueeksi. Kittilän kaivoksen jätealueisiin on sovellettu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) :ssä säädettyjä vaatimuksia. Kittilän kaivokselle on laadittu turvallisuusselvitys tämän lain ja vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999 sekä sitä täydentävän muutosasetuksen 484/2005 mukaisesti. Selvityksessä käydään läpi toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä niiden toteuttamiseen tarvittava organisaatio ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Läjitysalueen vallin sortuma on huomioitu suuronnettomuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa. Tehtyjen vaikutusarviointien perusteella CILaltaankaan vallin sortumaa ei arvioida suuronnettomuudeksi. Altaan sisältämä syanidipitoisuus on niin pieni, ettei se aiheuta suuronnettomuusvaaraa. Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Kittilän sivukivien ympäristöriski on läjityskasassa tapahtuva kivien sisältämien sulfidien rapautuminen (hapon muodostus) sekä rapautumisen yhteydessä haitta-aineiden liukeneminen kivestä. Sivukivien hallintajärjestelmään perustuvan pohjakerroksen, varsinaisen täytön sekä täytön päälle tulevien kivien läjitystekniikan avulla ehkäistään mahdollisesti syntyvän happaman suotoveden valuminen ja kulkeutuminen alueen maaperään ja pohjavesiin. NP- ja CIL -rikastushiekkojen ei voida arvioida olevan happoa muodostavia niiden hyvän neutralointikapasiteetin ja/tai vähäisen sulfidimäärän perusteella. Nykyiset rikastushiekka-altaat ovat vesitiiviitä. Kaivoksen toimintaaikana altaalta poistettava prosessijätevesi käsitellään jäteveden käsittelyjärjestelmässä ennen sen johtamista vesistöön. Rikastustoiminnan jälkeen altaiden vedenpintaa alennetaan, siten että rikastushiekan pinta kuivuu ja kantavuus paranee. Tämän jälkeen rikastushiekka-alue peitetään vesitiiviillä peittokerroksella, joka estää sadeveden suotautuminen rikastushiekkaan. Niskaojilla varmistetaan tiivistyskerroksen toimivuus estämällä valumavesien pääsy alueelle. Alue maisemoidaan myöhemmin laadittavan erillisen sulkemissuunnitelman mukaisesti. Uusi rikastushiekka-allas NP3 rakennetaan jälkihoidon helpottamiseksi suotavana patona. Kaivoksen toiminta-aikana suotovedet kerätään padon alle asennettavaa geomembraania hyväksi käyttäen ja pumpataan takaisin altaaseen. Myös NP3 altaalta ympäristöön poistettava prosessijätevesi tullaan käsittelemään jäteveden käsittelyjärjestelmässä. Kaivostoiminnan jälkeen NP3-allas peitetään ja maisemoidaan sulkemissuunnitelman mukaisesti. Kaivoksen toiminta-aikana sivukiven ja pintamaiden läjitysalueiden sekä tiestön pölyämisen minimoimiseksi kaivosyhtiöllä on käytössä erillinen kunnossapitosuunnitelma. Suunnitelman mukaan päällystämätön tie tai läjitysalue kastellaan kasteluautolla, jossa on vettä ja pölyn sidontaan hyväksyttyä ainetta, kuten Dustex-kemikaalia. Suoritetut toimenpiteet merki-

12 tään käyttöpäiväkirjaan. Rikastushiekka-alueella pölyämistä vähennetään läjitysteknisesti. Lietemäistä rikastushiekkaa pumpataan purkuputkien avulla mahdollisimman laajalle alueelle, jolloin purkupaikkojen pinta pysyy märkänä. Altaan vedenpintaa voidaan säätää myös altailta poistettavan prosessijätevesimäärän avulla. Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen läjitysalueet peitetään ja kasvitetaan, mikä estää rikastushiekan pölyämisen ja pölyn leviämisen ympäristöön. Kaivoksen maisemalliset vaikutukset muodostuvat pääosin sivukiven läjitysalueesta ja rikastushiekka-alueiden patorakenteesta. Kaivosalue on havaittavissa alueen sisältä, läheisiltä avosoilta ja tuntureiden avoimilta lakialueilta. Tärkeimmät näistä ovat näkymä Levin suunnasta ja kaivosalueen länsipuolelta kulkevalta moottorikelkkareitiltä. Haitallisten maisemavaikutusten ehkäisemiseksi hakija on laatinut erillisen maisemointisuunnitelman , jota tarkennetaan kaivostoiminnan edetessä. 12 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Toiminnan lopettamisen jälkeen kaivosalueelta poistetaan kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat koneet ja laitteet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet, lukuun ottamatta alueelle loppusijoitettuja jätteitä. Louhokset ja läjitysalueet saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon. Sivukivialueen maisemointi on suunniteltu toteutettavan soikean geometristä muotoa käyttäen. Muotoilulla vältetään terävät kulmat ja luodaan vaikutelma kaarevasta rinteestä. Luiskat metsitetään ja lakialue jätetään osin kivipintaiseksi, joka näkyy vain avolouhoksen suunnasta. Sivukivialueen pintarakenne tehdään pääosin 0,5 metrin paksuisena kerroksena. Luiskien yläosien loivemmissa osissa käytetään metrin paksuista kerrosta. Sivukivialueen loiva lakiosa peitetään 0,5 metrin paksuisella tiivismoreenikerroksella, jonka päälle tehdään 0,25 0,50 m:n kiviaineksesta luonnon louhikkoa muistuttava kerros. Kerros toimii kuivatuskerroksena ja estää puuston kasvun alueelle. Rikastushiekka-alueen osalta maisemoidaan lakialue ja osa patorakenteesta. Padon pohjois- ja eteläreunoihin jätetään paljasta louhepintaa. Altaiden eteen rakennetaan metsitettävä luiska. Alueen kaareva muotoilu muistuttaa sivukiven läjitysaluetta. Rikastushiekka-alue peitetään 0,5 m:n vahvuisella tiivistekerroksella. Sen päälle tehdään 0,3 m:n vahvuinen kuivatuskerros ja 0,2 m:n vahvuinen kasvukerros. Peittokerrosten toteutuksesta, rakenteista ja rakenneyksityiskohdista laaditaan tarkemmat suunnitelmat ennen töiden toteutusta. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maisemointisuunnitelman mukaisesti suljettu ja maisemoitu kaivosalue on havaittavissa läheisiltä avosoilta ja tuntureiden avoimilta lakialueilta. Tärkeimmät näistä ovat näkymä Levin suunnasta ja kaivosalueen länsipuolelta kulkevalta moottorikelkkareitiltä. Osa rikastushiekka-altaan patorakenteesta ja lakialue maisemoidaan. Lakialuetta ei oteta talousmetsäkäyttöön, vaan alueelle muodostuu ajan myötä vaihteleva kasvillisuus vyöhykkeittäin. Maisema-arkkitehtoninen muotokieli muistuttaa sivukiven läjitysaluetta kaarevine muotoineen ja paljasta louhepintaa jätetään avoimeksi padon pohjois- ja eteläreunoihin. Lakialue

13 metsitetään vyöhykkeittäin. Pitkine ja toistuvine reunavyöhykkeineen alueen maisemasta tulee rytmikkään vaihteleva. Toiminnan päätyttyä rikastushiekka-altaan patorakennetta altaan keskivaiheilta, rikastushiekan matalimmasta kohdasta, sorretaan aikaisemman vesitilavuuden verran ja saatava kiviaines käytetään padon eteen rakennettavaan metsitettävään luiskaan. Rikastushiekka-altaan pohjois- ja eteläpuolisista reunoista jää näkyville ainoastaan louhepintaiset patorakenteet muistutuksena alueen aikaisemmasta toiminnasta. Patorakennelman korkeus laskee itää kohti Rouravaaran rinteiden nousun myötä. Länsilaidalta patorakenne on keskiosaltaan kokonaan metsitetyn luiskan peitossa. Luiskan mataloiduttua pohjoista ja etelää kohti patorakenne tulee osittain näkyville, mutta jää alaosaltaan matalassa luiskassa kasvavan metsän peittoon. Keskeistä maisemoinnin kannalta on reunaluiskien onnistunut metsitys. Metsitettyinäkin rinteet ja läjitys erottuvat laajemmassa maisemassa luonnollisten geologisten prosessien myötä syntyneistä maastonmuodoista. Maisemoidun rikastushiekka-alueen maisemavaikutukset ovat vähäiset. Hakija on tehnyt Kittilän kaivoksella jatkuvatoimista kalliotärinämittausta toimisto- ja huoltorakennuksen laboratoriotilojen sokkeliin sijoitetulla tärinämittarilla vuoden 2008 alusta lähtien. Maanalaisten tunneliräjäytysten tärinävaikutukset eivät ole ylittäneet mittarin erotuskykyä v = 0,1 0,2 mm/s. Avolouhoksessa tehtyjen räjäytysten aiheuttama tärinä on ollut alle 2 mm/s. Rakenteille vaarallinen tärinäarvo on rakentamistavasta riippuen 8 12 mm/s. Maanalaisten tunneliräjäytysten pieni tärinävaikutus ei johdu pelkästään pienestä kokonaisräjähdemäärästä, vaan erityisesti pitkästä hidastuksesta panostusreikien välillä ja pienestä samanaikaisesti räjähtävästä räjähdemäärästä. Muutokset eivät lisää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan eivätkä aiheuta vuositasolla nykyiseen tilanteeseen verrattuna muutoksia jätemäärissä tai jätevesipäästöissä. Yöaikaisilla tunnelilouhintaräjäytyksillä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 13 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Agnico-Eagle Ab hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa laajennuksen käyttöönotolle muutoksenhausta huolimatta ja esittää asetettavaksi vakuudeksi euroa. Rikastushiekan läjitysalueen toimintavalmius on elintärkeää toiminnan keskeytymättömälle jatkamiselle. Muutosten käyttöönotto muutoksenhausta huolimatta on tuotannollisesti ja taloudellisesti perusteltua. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Esitetty vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

14 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan koskien PWR-sivukiven käyttökelpoisuutta patorakenteessa sekä käytettävien bitumikermien ominaisuuksia. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kittilän kunnassa Kuulutuksesta on annettu erikseen kirjeellä tieto niille, jota asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Kittilän kunnalta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansassa Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että rikastushiekka-altaiden laajentaminen lisää myös alueella muodostuvia kontaminoituneita vesiä. NP3-altaan lopullinen laajuus on jätehuoltosuunnitelman mukaan noin 78 ha, jolloin sade- ja sulamisvesiä joutuu altaaseen niskaojista huolimatta suuria määriä. Hakemuksessa on esitetty, että suurin osa altaaseen kertyvästä vedestä pumpataan rikastamokiertoon. Ympäristökeskus on katsonut, että vesien kierrättäminen ei ole toteutunut siinä ympäristöluvan 69/02/1 lupamääräyksen 3 mukaisesti. Lupamääräys 3 tulisi muuttaa siten, että vaatimus prosessivesien kierrättämisestä on yksiselitteinen ja kierrätysvaatimus tulisi tiukentua siten, että Seurujoen vettä käytettäisiin vain poikkeustapauksissa korvaamaan prosessivesiä. Hakemuksessa on esitetty, että suotava pato on ympäristönsuojelutasoltaan tiivispatoa parempi ratkaisu. Allas peitetään todennäköisesti tiiviillä kalvolla, kun allas on täynnä. Pitkän ajan kuluessa kalvo voi rikkoontua ja sen johdosta suotovesien muodostuminen on mahdollista. Kun pato suotaa (vuotaa), niin muodostuvilla suotovesillä on mahdollista päästä ympäristöön, mikäli pumppauksia ei ole järjestetty. Hakemusta on vaadittu täydennettäväksi seuraavasti. paljonko vettä suotautuu padon läpi, milloin suotavan padon katsotaan muuttuvan vuotavaksi padoksi, kuinka paljon vettä saa suotautua läpi, että on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, miten varmistetaan, ettei suotovesiä pääse hallitsemattomasti ympäristöön pitkällä aikavälillä ja mikä vaikutus jään muodostumisella on suotavan padon toimintaan. Patojen korottaminen ei lisää ympäristökuormitusta. Tosin patojen korottaminen lisää riskejä, joita voivat olla esimerkiksi vuodot ja sortumat. Lisäksi korkeat patoseinämät on vaikeampi maisemoida. Patojen ja altaan pohja tulee rakentaa vastaavanlaisena yhdistelmärakenteena kuin käytös-

15 sä olevissa rikastushiekka-altaissa. Patojen rakenteissa on esitetty käytettäväksi happoa muodostavaa kiviainesta. Happoa muodostavan kiviaineksen käyttö on mahdollista, mutta pato on rakennettava siten, ettei sen rakenteista pääse muodostumaan happamia vesiä ympäristöön altaan käytön aikana, eikä sen sulkemisen jälkeen. Maanalaiset räjäytykset eivät saa aiheuttaa haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Räjäytysten tärinävaikutusten tarkkailua tulee jatkaa. Jos haittoja esiintyy, räjäytykset tulee toteuttaa klo Rakennettavan altaan tarkkailu tulee järjestää siten, että riittävä määrä pohjavesiputkia asennetaan altaan ympäristöön. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisen toiminnan aloittaminen ennen luvan lainvoimaisuutta on mahdollista Kittilän kunta Kittilän kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 3. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta tai hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Muistutus 4. AA Muistutuksessa on todettu, että rikastushiekka-alueen laajennuksen läheisyydessä on kahdeksan taloutta ja Lintulan kylä. Toiminnasta aiheutuva vesistöjen, porojen ja marjojen pilaantuminen vaarantaa ihmisten terveyden ja aiheuttaa haittoja ja vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Rikastushiekka-allas aiheuttaa maisemallista haittaa ja pölyämistä. Suojautuminen kaivoksen toiminnasta sen elinkaaren aikana aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta on hankalaa. Hakijalle on asetettava riittävät taloudelliset vakuudet pilaantumisen ja mahdollisten korvauksien varalta. Asiassa on otettava huomioon sulkemisen jälkeen tarvittava huolto. Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineen lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessa on esitetty seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskus Kittilän kaivoksen nykyinen raakavedenotto Seurujoesta vastaa rikastamon suunnittelu- ja mitoitusarvoa (137 m 3 /tunti), joka on huomattavasti alle ympäristöluvassa määrätyn maksimimäärän 180 m 3 /tunti. Jo nykyisellään prosessivesien kierrätysmääräys on erittäin tiukka ja edellyttää jatkuvaa kierrätysasteen parantamista. Nykyinen prosessivesien kierrätysprosentti on noin 66 % ja hakijan yhtenä päätavoitteena on edelleen nostaa sitä. Vuoden loppuun mennessä autoklaavin jäähdytysvetenä ja tiivistevetenä käytettävä raakavesi kokeillaan korvata prosessivedellä. Tämän onnistu-

16 essa raakaveden ottoa voitaisiin vähentää jopa 100 m 3 /tunti. Kuitenkin meneillään olevassa rikastamoprosessin optimointivaiheessa hakijan on mahdotonta sitoutua prosessiveden kierrätysasteen numeerisesti määrättyyn raja-arvoon. NP3-altaan patosuunnittelijan antaman arvion mukaan padon ali suotautuva vesimäärä on noin 5 l/s koko padon pituudelta (1 200 m). Kyseessä on laskenta-arvo, jota ei ole kerrottu varmuusluvuilla. Sameaksi muuttunut padon suotovesi on merkki syntyneestä vauriosta, kuten sisäisestä eroosiosta. Oleellista suotoveden tarkkailussa ovat äkilliset muutokset vesimäärässä ja veden samentuminen. Näitä parametrejä tarkkaillaan jatkuvasti osana padon turvallisuustarkkailuohjelmaa. Tarkkaa suotovesimäärää, jonka jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin, on hankala arvioida etukäteen, sillä vesimäärä voi olla kertainen laskettuun arvoon (5 l/s) nähden. Suurinkin suotovesimäärä on kuitenkin huomioitu suotoveden takaisinpumppauskapasiteetissa. Rikastushiekka-altaan patorakenteeseen tullaan asentamaan mittausanturina toimivaa valokaapelia m kevään 2010 aikana. Tarkkailumenetelmä perustuu hajautettuun mittaustekniikkaan, joka perustuu valokuidussa tapahtuvaan valon takaisinsirontaan, kun siihen johdetaan valopulssi. Takasinsironnasta voidaan mitata kuituun vaikuttava lämpötila metrin välein ja mittaustarkkuus on parempi kuin 0,1 ºC. Mitatun lämpötilan avulla voidaan hyvin arvioida padon läpi suotavan veden paikallisia vaihteluita ja paikantaa mahdolliset vuotokohdat. Rikastushiekka-altaiden maisemointivaiheessa altaat kuivataan. NP3- altaan vedet käsitellään tarvittaessa ennen niiden johtamista ympäristöön. Suotoveden määrä vähenee samalla, kun altaan vedenpinta alenee. Maisemointitöiden jälkeen pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna rikastushiekkaalueelta muodostuu vesiä ympäristöön niin paljon kuin sinne pintarakenteiden ja padon ulkoluiskien läpi imeytyy sade- ja sulamisvesiä. Suotovesien muodostumista ei voida kokonaan estää. Näin on tilanne kaikkien suljettujen kaatopaikkojen osalta. Suotovesiojaan kerääntyviä vesiä voidaan käsitellä vedenkäsittelymenetelmillä, kuten pintavalutuskentän avulla. Rikastushiekka-altaan pinnan jäätymisellä ei ole vaikutusta padon suotovesimääriin. Patoturvallisuusmielessä kuivavara on otettu huomioon kuten vesistöpadoissa AA Hakija toimittaa mennessä lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä lupaviranomaiselle päivitetyn maisemointisuunnitelman, joka tulee kattamaan uuden rikastushiekka-alueen laajennusosan. Maisemointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan myös rikastushiekkaalueen peittorakenteet, joilla minimoidaan alueen ympäristövaikutukset ja estetään ihmiseen kohdistuvat terveysvaikutukset. Uudelle NP3-altaalle laaditaan ennen sen käyttöönottoa patoturvallisuuslain (413/1084) mukainen patoturvallisuuskansio, joka sisältää rikastushiekka-altaan vahingonvaaraselvityksen sekä turvallisuustarkkailuohjelman.

17 17 MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan päätöksen nro 69/02/1 asiakirjat sekä Agnico-Eagle AB:lle myöntämän Kittilän kaivoksen toiminnan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan Kittilän kaivoksen hakemuksen mukaiseen rikastushiekka-altaan laajentamiseen ja maanalaisten tunneliräjäytysten suorittamiseen kaikkina vuorokaudenaikoina. Tämä päätös korvaa ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1, sellaisena kuin korkein hallinto-oikeus on sitä muuttanut, määräyksen 13 ja ympäristölupaviraston Agnico-Eagle AB:lle myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräyksen 19 tässä päätöksessä annetuilla vastaavasti numeroiduilla määräyksillä. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan, sellaisena kuin korkein hallinto-oikeus on sitä muuttanut, lupamääräyksiä ja ympäristölupaviraston myöntämän Kittilän kaivoksen muutosta koskevan ympäristöluvan lupamääräyksiä sekä ympäristölupaviraston myöntämän sivukiven läjitysalueita koskevan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. LUPAMÄÄRÄYKSET Muutettavat lupamääräykset 13. Louhinnan aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa vahinkoa kaivospiirin ulkopuolisille rakennuksille tai rakenteille. Räjäytyksiä saa suorittaa maan päällä klo ja maan alla klo Maanalaisen kaivoksen tunneliräjäytyksiä saa suorittaa kaikkina vuorokaudenaikoina. 19. Rikastushiekka-altaiden reunaluiskat on muotoiltava enintään kaltevuuteen 1:2,5 ja lakiosat rakennettava reunoja kohti viettäviksi viipymättä niiden saavutettua ylimmän suunnitelman mukaisen täyttötason. Rikastushiekan läjitysalueen ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien saa olla enintään +255 m.

18 18 Toiminnan muuttamista koskevat lup amääräykset 1. Kittilän kaivoksen rikastushiekka-altaat luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi kaivannaisjätteen jätealueiksi ja sivukivialueet sekä marginaalimalmialue muiksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. 2. Uuden rikastushiekka-altaan NP3 pohjalta ja patojen alta on poistettava kasvillisuus ja pintamaa. Kaivun yhteydessä havaitut vettä hyvin läpäisevät kerrokset on poistettava ja korvattava tiiviillä pohjamoreenilla. Tiivistetyn pohjamaan päälle, reunapatojen alle ja välipadon reunaluiskiin on asennettava yhtenäinen keinotekoinen eriste. Eristeen materiaalina on käytettävä aiemmissa toimintaa koskevissa päätöksissä hyväksyttyjä materiaaleja tai hakemuksessa esitettyä Teranap 331 TP:tä. Keinotekoinen eriste voidaan tehdä myös muusta materiaalista, kuin edellä on määrätty, tai korvata mineraalisella eristeellä edellyttäen, että vaihtoehtoisella rakenteella saavutetaan kestävyys-, käyttö- ja tiiviysominaisuuksiltaan määräyksen mukaista rakennetta vastaava suojataso ympäristön pilaantumista vastaan. Keinotekoisen eristeen ylä- ja alapinta on suojattava tuotteen valmistajan vaatimusten mukaisesti eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi. 3. NP3-altaan patomateriaalina voidaan hyödyntää sellaista happoa mahdollisesti muodostavaa sivukiveä (PRW-kivi), jonka ominaisuudet eivät pitkänkään ajan kuluessa muutu niin paljon, että sillä olisi merkitystä patorakenteen pysyvyyden kannalta. Tiedot käytettävän sivukiven laatukriteereistä ja niiden perusteista on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle. Sivukiven käyttömääristä on raportoitava ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä. 4. NP3-altaan rakentamisen aikainen laadunvalvonta on tehtävä hakemuksen liitteenä olevan päivätyn suunnitelman "Rakentamisen aikainen laaduntarkkailuohjelma" mukaisesti. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Ympäristönsuojelurakenteet voidaan ottaa käyttöön, kun Lapin ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut tehtyjen rakenteiden täyttävän niille tässä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. 5. Toiminnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden jätehuollosta on huolehdittava toiminnalle laaditun jätehuoltosuunnitelman ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on päivitettävä vastaamaan tämän päätöksen ja lainsäädännön vaatimuksia. Siihen on liitettävä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi jätealueiksi luokiteltujen alueiden sisäiset pelastussuunnitelmat. Suunnitelmaan on lisättävä myös riippumaton ja pätevä arvio kaivannaisjäteasetuksen liitteen viisi tarkoittaman vakuuden suuruudesta. Jätehuoltosuunnitelmaa ei tarvitse päivittää sisäisen pelastussuunnitelman osalta, mikäli kaivoksen nykyistä toimintaperiaateasiakirjaa, turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja sisäistä pelastussuunnitelmaa muutetaan siten, että myös suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviin jätealueisiin sovelletaan täysimääräisesti vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) :ssä säädettyjä vaatimuksia.

19 6. NP3-allas on sulkemisen yhteydessä peitettävä pintarakenteella, joka koostuu vähintään 0,5 m paksusta tiivistyskerroksesta, jonka materiaalin vedenläpäisevyys on enintään 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on levitettävä vähintään 0,3 m paksu, hyvin vettä läpäisevä kuivatuskerros ja 0,2 m paksu kasvukerros. 7. Uuden rikastushiekka-altaan vaikutuksia pohjaveden laatuun on tarkkailtava pisteistä, joissa maaperätietojen perusteella pohjarakenteen vuotojen vaikutukset ovat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nähtävissä. Pohjavesinäytteistä on analysoitava vastaavat aineet ja yhdisteet, kuin nyt käynnissä olevassa tarkkailussa pohjavesien osalta tehdään. Tarkkailu on yhdistettävä muun kaivoksen tarkkailuun. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukseen hyvissä ajoin ennen rikastushiekan läjittämisen aloittamista. 19 Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus 8. Luvan saajan on ennen rikastushiekka-altaan NP3 käyttöönottoa asetettava jätealueilta muodostuvien suotovesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen varmistamiseksi euron suuruinen vakuus. Vesien johtamisen, käsittelyn ja tarkkailun järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisen ajan toiminnan loppumisen jälkeen on asetettava lisäksi euron vakuus. Luvan saajan on edellä mainitun lisäksi ennen NP3-altaan käyttöönottoa asetettava jälkihoitotöiden varmistamiseksi vakuus, jonka suuruus on 5 euroa käyttöön otettavaa läjitysalueen ja sen ulkoluiskan neliömetriä kohden. Vakuuden kokonaissumman määrittämiseksi luvan saajan on esitettävä Lapin ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen kaivannaisjätteiden sijoittamisen aloittamista 1. toimintavuoden läjityssuunnitelma, jonka mukaisesti vakuus asetetaan vastaamaan käyttöön otettavaa pinta-alaa ja jätealueelle vaadittavaa vakuutta (esim. otetaan käyttöön 20 ha läjitysaluetta, jolloin vakuus on m 2 * 5 /m 2 = euroa). Tämä vakuus on vuosittain tammikuun aikana tarkistettava siten, että asetettu vakuus vastaa jo tehtyjen, mutta vielä sulkemattomien läjitysalueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien läjitysalueiden pintaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta. Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Määrätyt vakuudet on asetettava Lapin ympäristökeskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ympäristökeskuksen hyväksi. Käytettävän rahoituslaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain ( /878) 4 :n tarkoittama valvottava. Vakuutta voi hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemistoimenpiteiden tai toteutetun suotovesien käsittelyjärjestelmän perusteella Lapin ympäristökeskukselta.