ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 69/08/1 Dnro PSY-2008-Y-122 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/08/1 Dnro PSY-2008-Y-122 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kittilän kaivoksen ympäristöluvan sivukiven läjitysalueita koskevan lupamääräyksen muuttaminen sekä päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Kittilä Agnico-Eagle AB Pokantie KIISTALA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 MUUTOKSET SIVUKIVEN LÄJITYKSESSÄ... 5 Sivukivien läjitysalueiden maisemointisuunnitelma... 5 Sivukiven hallintajärjestelmä... 6 ESITETTY LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOS... 7 Lupamääräys Perustelut... 7 MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TOIMINTAAN, PÄÄSTÖIHIN SEKÄ YMPÄRISTÖÖN... 7 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 9 Muistutus... 9 Hakijan vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus Toiminnan aloittamisluvan perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 15 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Agnico-Eagle AB on jättänyt Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen sivukivialuetta koskevan lupamääräyksen 20 muuttamiseksi ja hakemuksen muutetun toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kittilän kaivoksen rakentaminen on alkanut vuonna 2006 ja kullan tuotanto alkaa loppuvuodesta Vuosittainen tuotanto tulee olemaan yli kg kultaa. Kaivosalue sijaitsee noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kaivosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4 5 km), idässä Rouravaara (0,8 1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekisteri n:o 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivospiirin alueeseen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Riddarhyttan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä, taltionumero 114, valitukset pääosin hyläten muuttanut kalatalousmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen sisältövaatimuksiin selvityksen pintavalutuskenttään kohdistuvista tulvariskeistä.

4 Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta. Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines Ltd on marraskuussa 2005 hankkinut omistukseensa Riddarhyttan Resources AB:n ja samalla Suurikuusikon kaivoksen kaivosoikeudet. Yhtiö toimii Ruotsissa nimellä Agnico- Eagle AB ja sillä on sivuliike Suomessa, jossa toimitaan myös nimellä Agnico-Eagle Finland. Nykyisin Suurikuusikon kaivoksesta käytetään nimeä Kittilän kaivos. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttonesteiden jakeluasemalle ympäristöluvan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastushiekka-altaiden pohjarakenneratkaisun osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan koskien Kittilän kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunnitelman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesimäärän kasvua sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toimintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset. Päätöksessä on hylätty hakemus siltä osin, kuin se on koskenut ympäristö- ja vesitalousluvan muuttamista sivukiven läjitysalueen osalta. Hylkäämisen perusteeksi on katsottu puutteellinen hakemus. Lapin ympäristökeskus on antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu Seutukaavan mukaan Suurikuusikon - Rouravaaran alue on varattu metsätalousalueeksi. Suurikuusikon alue sijaitsee osittain MT 5013 ja M 4511 merkityillä alueilla. Alue MT 5013 käsittää Suasselkä- Kuortisvuoman alueen, joka on lähinnä tutkimuksiin tarkoitettua puuntuotantoaluetta. Alue M 4511 käsittää pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin. Koko seutukaavaaluetta koskee määräys: malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava. Muita kaavoja alueella ei ole. Maakuntakaavan laadinta on aloitettu. Kaivosalueen laidassa ja osittain käyttöön otettavalla alueella on moottorikelkkareitti, jonka siirtämisestä pois kaivospiirin alueelta on aloitettu neuvottelut. Kittilän kunnanhallitus on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu 233). Päätöksestä 4

5 valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on ratkaissut asian ja hylännyt valituksen. 5 MUUTOKSET SIVUKIVEN LÄJITYKSESSÄ Kittilän kaivoksen tunnetut malmivarat ovat tällä hetkellä Mt (miljoonaa tonnia), kun ne voimassa olevan ympäristöluvan käsittelyvaiheessa olivat 5,8 Mt. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana malmi tullaan louhimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Suurikuusikon pääesiintymästä ja pienemmästä Rouravaaran esiintymästä. Voimassa olevassa ympäristö- ja vesitalousluvassa on myönnetty lupa näiden esiintymien hyödyntämiseen avolouhintana ja maanalaisena louhintana. Toiminnan edetessä avataan mahdollisesti uusia avolouhoksia, joita varten haetaan erikseen ympäristöluvat. Tarkentuneiden louhintasuunnitelmien mukaan Suurikuusikon pääesiintymästä louhitaan avolouhintana vähemmän malmia kuin alunperin oli suunniteltu. Koska malmi/sivukivi-suhde on avolouhinnassa noin 1:10, vähenee avolouhoksista louhittavan sivukiven määrä tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 40 Mt:iin ympäristölupahakemuksessa esitetystä 54 Mt:sta. Maanalaisessa louhinnassa muodostuu sivukiveä alle 2 Mt (malmi/sivukivisuhde1:0,1 0,2). Siten toiminnan aikana muodostuvan sivukiven määrä jää kokonaisuudessaan 12 Mt pienemmäksi kuin aiemmin on arvioitu. Sivukiven läjitysalueiden kokonaistilavuus on nykyisten suunnitelmien mukaan noin 25 Mm 3. Suurikuusikon avolouhoksen sivukiven varastokasan keskimääräiseksi korkeudeksi on suunniteltu noin 40 metriä maanpinnasta (+248 m) ja suurimmaksi korkeudeksi noin m (+255 m), tilavuudeksi noin 21 Mm 3 ja pohjapinta-alaksi noin 72 ha. Rouravaaran louhoksen sivukivikasalle on varattu noin 15 hehtaarin alue, jolle voidaan läjittää Rouravaaran avolouhoksen sivukivet käyttäen alle 30 metrin läjityskorkeutta. Suurikuusikon sivukivikasan koilliskulmaan varataan lisäksi noin 6 hehtaarin erillinen alue matalapitoisten (LGP) malmien väliaikaista varastointia varten. Matalapitoisen malmin varastoinnissa noudatetaan lupapäätöksessä nro 69/02/1 sivukiven varastoinnille määrättyjä ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Sivukivien läjitysalueiden maisemointisuunnitelma Sivukivialueen maisemointi on suunniteltu toteutettavan soikean geometristä muotoa käyttäen. Muotoilulla vältetään terävät kulmat ja luodaan vaikutelma kaarevasta rinteestä. Luiskat metsitetään ja lakialue jätetään osin kivipintaiseksi, joka näkyy vain avolouhoksen suuntaan. Sivukivialueen pintarakenne tehdään pääosin 0,5 metrin paksuisena kerroksena. Luiskien yläosien loivemmissa osissa käytetään 1,0 metrin paksuista kerrosta. Sivukivialueen loiva lakiosa peitetään 0,5 metrin paksuisella tiivismoreenikerroksella, jonka päälle tehdään mm:n kiviaineksesta luonnon louhikkoa muistuttava kerros. Kerros toimii kuivatuskerroksena ja estää puuston kasvun alueelle.

6 6 Sivukiven hallintajärjestelmä Kittilän kaivokselle on laadittu sivukiven hallintajärjestelmä. Siinä sivukivet jaetaan ympäristökelpoisiin OK-kiviin sekä läjitettäviin mahdollisesti happoa tuottaviin PWR-kiviin (Problematic Waste Rock). Louhinnan aikana geologi tarkistaa silmämääräisesti sivukiven kivilajin, rikkipitoisuuden ja karbonaattien olemassaolon ja vertaa sitä alueelta olevaan ennakkotietoon (kairasydämistä tehdyt ennakkomallinnukset ja -analyysit). Tämän jälkeen geologi määrittelee kiven OK-kiveksi tai PWR-kiveksi. Tarpeen vaatiessa geologi ottaa sivukivestä lisänäytteitä ja niistä analysoidaan vähintään rikin ja karbonaattisen hiilen pitoisuudet. Analysointi suoritetaan kaivoksen omassa laboratoriossa. Mikäli kiven luokittelusta on epävarmuutta, kivi luokitellaan ongelmalliseksi kiveksi. Sivukiven läjityksen seurantaa varten Suurikuusikon läjitysalue on jaettu säännöllisen kokoisiin osa-alueisiin, aumoihin. Aumajakoa noudatetaan läjitettäessä täyttöön sivukiveä sekä myöhemmin peitettäessä läjitysaluetta neutraloivalla OK-kivellä. Läjitysalueen pohjakerros tehdään neutralointikapasiteettia omaavasta OK-kivestä siten, että tuleva ongelmallisen sivukiven täyttötaso tulee olemaan viisi metriä pohjavedenpinnan yläpuolella ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Auman koko on pohjois-eteläsuunnassa 200 m ja itä-länsisuunnassa 50 metriä. Läjitettävän sivukiven täyttö pyritään tekemään noin 10 m paksuina kerroksina, mikä määrittää auman keskimääräisen korkeuden. Auman tilavuus vastaa noin viikon sivukiven louhintamäärää tuotantotehon ollessa korkeimmillaan. Aumoja tulee sivukivialueelle korkeintaan 4 kerrosta. Mahdollisesti happoa tuottavat sulfidipitoiset PWR-kivet ja happoa muodostamattomat OK-kivet erotellaan läjityksessä toisistaan siten, että ne läjitetään eri aumoihin. Jokaisella aumalla on yksiselitteinen nimi, jonka perusteella se on tunnistettavissa ja jota käytetään sitä koskevia tietoja tallennettaessa. Sivukivien hallintatietokannan avulla jokaiselle täyttöön tulleelle aumalle lasketaan sen keskimääräinen neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaali. Pohjakerrokseen läjitetyn OK-kiven NP-arvo määritetään valmiista pohjakerroksesta otettavien kertanäytteiden avulla. Kun sivukiven läjitys sivukivitäyttöön loppuu, koko läjitysalue jaetaan neljään osaan siten, että yhdessä osassa on keskimäärin 18 vierekkäistä täyttöön tullutta aumaa. Jokaiselle aumaryhmälle lasketaan (kaikki aumakerrokset mukaan lukien) keskimääräinen AP-arvo. Tämän jälkeen saadusta AP-arvosta vähennetään tämän aumaryhmän keskimääräinen NP-arvo, jolloin saadaan laskettua nettohaponmuodostuspotentiaali eli mahdolliseen haponmuodostukseen tarvittava neutraloiva karbonaattimäärä (kg CaCO 3 /t). Aumaryhmän päälle sijoitetaan neutraloivaa OK-sivukiveä niin paljon, että sekä alle että päälle sijoitetun OK-kiven neutralointipotentiaali on laskennallisesti riittävä neutraloimaan aumaryhmään läjitetystä sivukivestä mahdollisesti muodostuva happo.

7 7 ESITETTY LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lupamääräys 20 Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 lupamääräys 20 kuuluu seuraavasti: Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käytettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukivien läjitys on tehtävä lohkoittain siten, että kulloinkin käytössä oleva alue täytetään ylimpään tasoon asti, ennen siirtymistä viereiselle lohkolle. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttötaso saa nousta enintään tasolle +238 m ja niiden reunaosat on muotoiltava täytön edetessä enintään 1:4 kaltevuuteen ja lakiosat vähintään 1:10 kaltevuuteen. Agnico-Eagle AB esittää, että lupamääräys 20 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käytettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien saa nousta enintään tasolle +255 m ja niiden reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi ja lakiosat rakennettava reunoja kohti viettäviksi. Perustelut Sivukivien läjitysalueiden rakentaminen ympäristöluvassa määrättyä jyrkemmiksi ja korkeammiksi vähentäisi merkittävästi alueen pinta-alaa ja läjitysalueelle tulevaa sadantaa ja edelleen läjitetyn kiviaineksen läpi suotautuvan veden määrää, jolloin sadeveden kontakti happoa muodostavien sivukivien kanssa vähenee. Tämä edesauttaisi sivukivialueiden ja niiltä tulevien suoto- ja valumavesien hallintaa. Sivukivialueiden korotuksesta ja jyrkkäpiirteisyyden lisäämisestä aiheutuvia maisemamuutoksia voidaan tehokkaasti lieventää hyvin suunnitellulla läjityksellä ja maisemoinnilla. Sivukivien läjitysalueiden lakiosia koskeva kaltevuusvaatimus vähintään 1:10 johtaisi jopa yli kilometrin mittaisilla alueilla kohtuuttomiin massansiirtoihin. Läjitettävään materiaaliin imeytyvän veden määrään voidaan vaikuttaa tehokkaimmin pinnan kaltevuuden sijasta pintakerroksen laadulla. Muutosesityksellä päästään ympäristönsuojelullisesti vastaavaan tavoitteeseen kuin lupamääräyksen mukaisella ratkaisulla. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TOIMINTAAN, PÄÄSTÖIHIN SEKÄ YMPÄRIS- TÖÖN Maisemointisuunnitelman mukaisesti suljettu ja maisemoitu kaivosalue on havaittavissa läheisiltä avosoilta ja tuntureiden avoimilta lakialueilta. Tär-

8 keimmät näistä ovat näkymä Levin suunnasta ja kaivosalueen länsipuolelta kulkevalta moottorikelkkareitiltä. Maisemoidun sivukiven läjitysalueen vaikutukset laajemmassa maisemassa muodostuvat läjityksen muodosta. Keskeistä maisemoinnin kannalta on reunaluiskien onnistunut metsitys. Lakialueen ja alarinteen matalan louhospintaisen vyöhykkeen maisemalliset vaikutukset ovat paikallisia. Louhepintainen lakialue ulottuu rinnettä pitkin avolouhoksen suuntaan eli kaakkoon muistutuksena maisemassa alueen aikaisemmasta käytöstä. Näkymäsektori on kuitenkin reunustavan metsikön seurauksena suhteellisen kapea. Metsitettyinäkin rinteet ja läjitys erottuvat laajemmassa maisemassa luonnollisten geologisten prosessien myötä syntyneistä maastonmuodoista. Maisemoidun avolouhoksen maisemavaikutukset ovat vähäiset ja paikallisesti selvästi myönteiset. Maisema muuttuu soistuneesta alueesta säännöllisen muotoiseksi järveksi, jota reunustaa metsitetty vyöhyke. Järven voi havaita metsän takaa vain yläviistosta. Paikallisesti se on havaittavissa aivan rannan tuntumasta tai viereisen sivukiviläjityksen päältä. Muut läheiset korkeat lakialueet ovat metsän peitossa eikä niistä näin ollen avaudu näkymiä järvelle. Muutokset eivät lisää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan eivätkä aiheuta muutoksia jätemäärissä tai jätevesipäästöissä. Sivukiven louhinnan pienenemisen vuoksi läjitysalue pienenee tilavuudeltaan noin 20 %. 8 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Agnico-Eagle AB hakee lupaa muutosten käyttöönotolle muutoksenhausta huolimatta ja esittää asetettavaksi vakuudeksi euroa. Sivukiven läjitysalueen toimintavalmius on elintärkeää malmintuotannon ja koko kaivostoiminnan aloittamiselle. Läjityksen ehdot on tiedettävä jo läjityksen aloittamisvaiheessa. Edellä olevaan viitaten muutosten käyttöönotto muutoksenhausta huolimatta on tuotannollisesti ja taloudellisesti perusteltua. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Esitetty vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kittilän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.

9 Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Kittilän kunnalta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansassa Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että maisemoinnissa tulee pyrkiä siihen, ettei sivukivialuetta pysty juuri havaitsemaan Levin suunnasta katsottuna. Reuna-alueiden jyrkennys lisää eroosion vaaraa, eikä niitä saa tehdä miltään osin jyrkemmiksi kuin 1:2,5. Lakialueen kaltevuutta voidaan loiventaa, mikäli pintarakenne tehdään tiiviillä materiaalilla. Päätöksessä on tarpeen määrätä rakenteen materiaalista ja vedenläpäisevyydestä. Sulkemisen ja maisemoinnin tavoitteena on oltava, että pitkällä aikavälillä alueella liikkumista ei ole tarpeen rajoittaa. Ympäristökeskus ei näe estettä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. 2. Kittilän kunta Sivukivialueen korottamista on pidetty merkittävänä haitallisena maisemallisena muutoksena. Alueen jälkihoito on toteutettava niin, että ympäristö jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muilta osin kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 3. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sivukivialueen korottamista on pidetty merkittävänä haitallisena maisemallisena muutoksena. Alueen jälkihoito on toteutettava niin, että ympäristö jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muistutus 4. AA, Niemi, RN:o 49:9 Muistuttaja on todennut, että lupaa läjitysalueen korottamiseen ei tulisi myöntää. Läjityskorkeuden kasvaessa on vaarana, että ympärillä olevat maamassat poimuuntuvat ja näin aiheutuu vahinkoa ja luonnon turmelua. Muistuttaja on katsonut, että kaivosyhtiön taktiikkana näyttäisi olevan pikkuhiljaa romuttaa kaikki aikaisemmat päätökset. Vaikka varsinainen kaivostoiminta ei ole edes alkanut, niin jatkuvasti kaivosyhtiön mieli tuntuu muuttuvan ympäristön suhteen. Muistuttajan hankkiessa Niemi-nimisen tilan ei kaivoksen pitänyt silloisten suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan ollenkaan koskea tilaa. Nyt kuitenkin viranomaiset ovat antaneet kaivosyhtiölle jatkuvasti mahdollisuuden muutella suunnitelmia ympäristön ja maanomistajien vahingoksi. Viranomaisten pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia kaivosyhtiötä pääsääntöisesti pysymään tehdyissä suunnitelmissa ja lupaehdoissa. Kaivosyhtiö rakensi muun muassa Niemen tilalle tien vastoin kaivostoimituspöytäkirjassa sovittua ja määrättyä paikkaa.

10 10 Hakijan vastine Hakijalla on toimittanut vastineen lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessa on esitetty seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskus Kaivosyhtiöllä ei ole huomauttamista ympäristökeskuksen antamasta lausunnosta. 2. ja 3. Kittilän kunta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sivukivialueiden ylin täyttötaso jää korkeimmillaankin +258,5 metriä korkeaa Rouravaaraa matalammaksi, jolloin läjitysalueiden korotuksesta ja jyrkkäpiirteisyyden lisäämisestä aiheutuvia maisemamuutoksia voidaan tehokkaasti lieventää hyvin suunnitellulla läjityksellä ja maisemoinnilla. Kaivosyhtiö on teettänyt maisemointia koskevan suunnitelman alan asiantuntijalla. Sen mukaisesti toteutettuna sivukiven läjitys ja läjitysalueiden maisemointi voidaan toteuttaa siten, että maisemointialueet sopivat ympäröivään luontoon ja lakialueiden maisemalliset vaikutukset rajoittuvat paikallisiksi. 4. AA Sivukiven läjitysalueiden rakentaminen ja läjityksen suoritustapa perustuvat asianmukaisiin ja säännöllisesti päivitettäviin työohjeisiin. Sivukiven läjityksestä ei aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Sivukivialueita ja sen lähiympäristöä seurataan osana kaivosyhtiön jatkuvaa käyttö- ja vaikutustarkkailua. MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan päätöksen nro 69/02/1 asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan Kittilän kaivoksen hakemuksen mukaiseen sivukiven läjitystoiminnan muuttamiseen. Ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräys 20 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 20. Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei

11 voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käytettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien saa olla enintään +255 m ja niiden reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi sekä lakiosat rakennettava reunoja kohti viettäviksi. Lupamääräykseen 31 lisätään toinen kappale, jonka jälkeen lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 31. Luvan saajan on sivukivikasojen ja rikastushiekka-altaiden maisemoinnin suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota haponmuodostuksen estämiseen vähentämällä läjitettyyn materiaaliin kulkeutuvan veden ja hapen määrää. Sivukivialueiden luiskatun ja tiivistetyn pinnan päälle on levitettävä 0,5 metriä paksu kasvukerros, jonka alaosa koostuu tiiviistä moreenimaasta ja pinta turpeen ja/tai humuksen sekaisesta maasta. Sivukivialueen louhepintaisen lakiosan alle on rakennettava sivukivitäyttöön suotautuvan veden määrää olennaisesti rajoittava pintarakenne, joka koostuu vähintään 0,5 metrin paksuisesta mineraalisesta tiivistyskerroksesta tai vastaavan suojatason antavasta keinotekoisesta eristeestä. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on muutoin noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan, sellaisena kuin korkein hallinto-oikeus on sitä muuttanut, määräyksiä sekä ympäristölupaviraston myöntämän Kittilän kaivoksen muutosta koskevan ympäristöluvan määräyksiä. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnan muutos ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sivukiven hallinnassa ja läjitystoiminnassa käytetään ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen rajoittamisessa. Toiminnan muuttamisen tai lupamääräysten muutosten seurauksena ei aiheudu sellaista aiemmassa luparatkaisussa arvioidusta poikkeavaa pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta olisi maksettava korvauksia tai tarvetta tarkistaa, mitä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien edunmenetysten ehkäisemiseksi on määrätty.

12 Sivukiven läjitysalue on kaivannaisjätteen jätealue. Alueelle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2002 annetulla päätöksellä. Valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä 18 :n mukaan jätealueeseen, jolle on myönnetty ympäristölupa ennen asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetusta alkaen, ellei toimintaan ole tarve hakea ympäristölupaa tätä aiemmin. Tässä asiassa ei ole kyse sellaisesta jätealueen muutoksesta, että koko jätealueelle olisi haettava lupa. Näin ollen asiassa ei ole sovellettu kaivannaisjätteitä koskevaa uutta lainsäädäntöä. Toimintaa koskevissa ympäristöluvissa on esitetty kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa vastaavat tiedot. Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi toimitetaan mennessä, jolloin hakemuksessa on esitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tarvittavine tietoineen ja sisäinen pelastussuunnitelma. Tässä vaiheessa kaivannaisjätehuoltoasetuksen soveltamiseen keskeisesti kuuluvat määrittelyt, joita ei ole tämän päätöksen antohetkellä kansalliseen lainsäädäntöön vahvistettu, ovat myös käytettävissä. 12 Lupamääräysten perustelut Hakemus on koskenut sivukiven läjitysalueen reunaluiskien kaltevuuksien ja enimmäistäyttökorkeuden merkittävää muuttamista. Jyrkemmät luiskat ja täyttökorkeuden nosto pienentävät sivukivialueen pinta-alaa, vähentävät suotovesien määrää ja siten edesauttavat sivukivialueen kuormituksen pitämistä mahdollisimman pienenä kaivoksen sulkemisen jälkeisenä aikana. Tehdyn maisemointisuunnitelman mukaan sivukivialueen korotus ja reunojen jyrkennys ei muuta merkittävästi alueen kaukomaisemaa. Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä on sivukivialuetta korkeammalle kohoava Rouravaara. Maisemalliset muutoksen kohdistuvat lähialueille, joilla ei ole muutoksesta haittaa kärsivää vakituista maankäyttöä. Esitetyillä maisemointitoimilla minimoidaan korotetun maisemakuvan muutokset. Näillä perustein voidaan tässä tapauksessa muuttaa sivukivialueen täyttökorkeutta ja reunaluiskien jyrkkyyttä koskevaa määräystä. Kaltevuus 1:2,5 mahdollistaa vielä pintarakenteiden tekemisen, mutta edellyttää hyvää kasvittumista eroosion välttämiseksi. Sivukivialueella onkin todennäköisesti tehtävä sen sulkemistoimien jälkeen paikallisia korjaavia toimenpiteitä valumavesien aiheuttamien eroosiovaurioiden takia. Tämä pintarakenteen viimeistely ja korjaaminen pitää tehdä toiminnan aikana, koska sivukivialueen käyttö painottuu toiminnan alkuvaiheeseen. Lakialueen loiventaminen lisää jätetäyttöön imeytyvän veden määrää. Tämän estämiseksi lakialueen pintarakenteen tiiveysvaatimuksen on oltava suurempi kuin luiskissa. Suurikuusikon louhoksen sivukivialueen täyttötoiminta tapahtuu pääosin vuoteen 2011 mennessä, jonka jälkeen toteutetaan alueen sulkemistoimet. Tällöin on käytössä lopullinen tieto alueelle sijoitettujen happoa muodostavien ja neutraloivien sivukivien määristä ja laadusta. Tähän mennessä selviää myös sivukiven tarve maanalaisen louhoksen täyttömateriaalina. Näillä tekijöillä on olennainen merkitys sivukivialueesta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran arviointiin ja sitä kautta pintarakenteen vedenläpäisevyydelle asetettavaan vaatimukseen. Luvan saaja on määrätty toimittamaan jätettävän hakemuksen yhteydessä yksityiskohtainen sivukivialueen sulkemissuunnitelma. Näin ollen yksityiskohtainen määrääminen pintarakenteen vedenläpäisevyysvaatimuksesta on perusteltua tehdä tarkistamishakemuksesta annettavassa päätöksessä. Tässä yhteydessä myös muita pintarakenteiden vaatimuksia on mahdollista tarkistaa.

13 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on pääosin otettu huomioon luparatkaisusta ja sen määräyksistä ilmenevin tavoin. Vaatimuksista poikkeavien määräysten perusteluissa on tuotu esiin määräyksen sisältöön vaikuttaneet tekijät. 5. AA Asiassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Hakemuksen mukaisella muutoksella ei ole vaikutusta toiminnasta kaivosalueen ulkopuolella aiheutuvaan pilaantumiseen tai sen vaaraan. Teolliselle toiminnalle on tyypillistä, että se muuttuu ja tarkentuu ajan kuluessa. Esimerkiksi kaivoksien malmivarantoja ei voida kartoittaa täydellisesti ennen ympäristölupa-asian käsittelyä. Näin ollen seurauksena on uusien malmivarantojen löytymisen kautta toiminta-ajan piteneminen ja mahdollisesti jätealueiden tilantarpeen kasvu. Sivukivien läjitys suoalueelle edesauttaa kaivoksen vesienkäsittelyä. Turve sitoo tehokkaasti sivukivestä liukenevia metalleja. Sivukivien läjitys nostaa suon turvemassoja läjitysalueen reunoilla. Toiminta tapahtuu kaivospiirin alueella ja kaivoslain nojalla luvan saaja on velvollinen korvaamaan toiminnasta maanomistajille aiheutuvat vahingot. Sivukivialue sijaitsee alueella, jossa kaivoksen kuivatusvaikutus on muuttanut ja muuttaa suon luonnontilaa. Kuivatusvaikutus ja sivukiven läjitysalueen sijoitusalue on otettu huomioon toimintaa koskevissa aiemmissa ympäristölupapäätöksissä, eikä tämän hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu muitakaan sellaisia haittoja, joita ei olisi jo aiemmissa päätöksissä lainvoimaisesti ratkaistu. Ympäristölupapäätöksessä ei voida käsitellä tieyhteyksien rakentamista kaivospiirin sisällä ja siitä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Kaivostoiminnan lupamääräysten tarkistamisesta on määrätty Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivokselle antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 29/08/11. Siinä asetettua määräaikaa, ei ole tarpeen tässä päätöksessä muuttaa. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä mitä muissa toimintaa koskevissa voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty sekä tiedot vakuudesta, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja sisäinen pelastussuunnitelma sellaisina, kuin valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008) esitetään.

14 Tarkistamishakemukseen liitettävässä yksityiskohtaisessa sulkemissuunnitelmassa on lisäksi esitettävä Suurikuusikon sivukivialueen ja muiden 10 vuoden sisällä tarkistamishakemuksen jättämisestä suljettavaksi arvioitujen jätealueiden osalta tarkempi arvio hakemuksessa esitettävän tai jo luvassa määrätyn pintarakenteen vaikutuksesta suotovesimääriin, läjitetyn kaivannaisjätteen rapautumiseen ja suotovesipäästöihin sekä niiden vaikutuksiin ympäristössä toiminnan loppuessa ja pitkän ajan kuluessa toiminnan lopettamisen jälkeen. 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen. Vakuus Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin ympäristökeskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lapin ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ympäristökeskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella ympäristökeskukselta vakuutta palautettavaksi. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Tarve toiminnan aloittamisluvalle Kittilän kaivoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kesällä 2006 ja tuotanto käynnistyy loppuvuodesta Kaivoksella on lainvoimainen ympäristölupa toiminnan harjoittamiseen. Kaivostoiminnan alkuvaiheessa sivukiven louhinta on suurimmillaan. Toiminnan käynnistäminen suunnitellussa laajuudessa ja tämän päätöksen mukaisella sivukivialueratkaisulla edellyttää, että läjitystä voidaan suorittaa suunnitelman muutoksen mukaisesti jo alkuvuodesta Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotannon käynnistämiseksi toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on luvan saajalle erittäin tärkeää ja toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaisi merkittävää taloudellista

15 vahinkoa. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on siten ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy. Täytäntöönpanon vaikutus muutoksenhakuun ja ympäristön saattaminen ennalleen Kittilän kaivoksella on voimassa oleva lainvoimainen ympäristö- ja vesitalouslupa. Toiminnasta aiheutuvista päästöistä johtuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on annetussa ympäristöluvassa tarpeelliset määräykset. Toiminnan olennainen muutos ei ennalta arvioiden lisää ympäristöön päästöistä kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, mutta edellyttää kuitenkin ympäristöluvan tarkistamista. Sivukivialueen korottamisella ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi tai vastaamaan lainvoimaisen ympäristöluvan mukaista tilannetta, mikäli tämä lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Toiminnan muuttamisesta ei myöskään synny sellaisia uusia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, ettei aloittamislupaa voisi myöntää. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi sivukivialueen saattamiseksi lainvoimaisen luvan mukaiseen korkeuteen. 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43 1 ja 3 momentti, 45, 55 2 momentti sekä momentti Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Kyseessä on toiminnan olennainen muutos, jossa lupamaksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta (tavanomaisen jätteen kaatopaikka euroa * 0,5 = euroa). Koska taulukon mukainen maksu on asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu käytetyn työajan perusteella. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö, Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/lk Liite Valitusosoitus

17 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.