Suhdannekatsaus 2/ Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / joulukuu 2010

Transkriptio

1 /.. Suhdannekatsaus Valtiovarainministeriön kansantalousosasto BKT ja työllisyys prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kausitasoitettu - ** ** ** BKT Työlliset Valtion rahoitusjäämä - Mrd. euroa % Suomen talous on toipunut vuoden finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Ennusteperiodilla kaikki kysyntäerät vaikuttavat positiivisesti kasvuun. Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan, %. Vuoden kasvuksi ennustetaan, prosenttia ja vuonna kasvua kertyy, %. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat nopeasti. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Merkittävät kauppakumppanimme Saksa ja Ruotsi kasvavat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa jää hitaaksi. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyysaste heikkenee keskimäärin vain hiukan viime vuodesta. Vuonna työllisyysasteen ennustetaan nousevan %:n tasolle. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan, % ja se laskee taloudellisen elpymisen vanavedessä, prosenttiin vuonna. Yksityiset investoinnit kasvavat kuluvana vuonna, joskin yksistään asuinrakennusinvestointien vetämänä. Vuonna yksityiset investoinnit kasvavat jo % ja nousu on laaja-alaista. Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvu jää ensi vuonna noin prosenttiin reaaliansioiden kasvun hidastumisen johdosta * ** ** ** Mrd. euroa % BKT:sta Kuluvan vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Vuoden aikana inflaation odotetaan kiihtyvän, prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä painuu kuluvana vuonna lähes prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna ja velanotto pysyy noin mrd. euron suuruisena. Kokonaisuudessaan julkinen velka lisääntyy vuosien välisenä ajanjaksona lähes mrd. eurolla. Suhdannekatsaus / joulukuu

2 Suomen talous toipuu julkinen talous säilyy alijäämäisenä - Pitkät korot euroalueella prosenttia Suomi Saksa Kreikka Irlanti Portugali Espanja Lähde: Reuters Bruttokansantuote määrän muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kausitasoitettu, prosenttia - Euroalue Yhdysvallat Kiina (kausitasoittamaton) Lähde: Eurostat, US Bureau of Economic Analysis, Bloomberg - - Suomen talous on palannut finanssikriisiä seuranneesta taantumasta erittäin nopeasti takaisin kasvu-uralle. Viime vuoden %:n pudotuksesta palaudutaan kuluvana vuonna reiluun %:n kasvuun ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu tulee ennusteen mukaan olemaan lähellä kolmea prosenttia. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Huolimatta hyvistä kasvunäkymistä julkinen talous säilyy lähivuodet alijäämäisenä, tuotannontekijät ovat vajaakäytössä eikä aiempaa tuotannon tasoa saavuteta ennen kuin vuoden lopussa. Ennusteen perusura pitää sisällään oletuksen suotuisasta kansainvälisestä talouskehityksestä. Viimeaikaiset tapahtumat etupäässä euroalueella muistuttavat tilanteen haavoittuvuudesta. Epävarmuus tulevasta on tällä hetkellä suuri. Huolimatta siitä, että Kreikan, Irlannin ja Portugalin ongelmat eivät suoranaisesti vaikuta Suomen talouteen merkittävästi esimerkiksi kauppavirtojen kautta, voivat välilliset vaikutukset nousta merkittäviksi. Jos epävarmuus rahoitusmarkkinoilla kasvaa kovin suureksi ja sitä kautta kohdistuu euroalueeseen laajemmin, niin sillä tulee väistämättä olemaan vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin sekä luottamuskanavan että rahoituskustannusten nousun kautta. Kuten pari vuotta sitten nähtiin, niin pienellä avoimella taloudella ei ole mahdollisuuksia suojautua kansainvälisen kysynnän laskua vastaan. Ennusteeseen sisältyy siis alasuuntaisia riskejä. Epävarmuuden lisääntyminen voi johtaa sekä kuluttajien varovaisuussäästämisen nousuun että yritysten investointipäätösten lykkääntymiseen. Riskien toteutuminen hidastaisi jo alkanutta elpymistä ja johtaisi ennustettua hitaampaan talouden kasvuun. Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu, jotka saattavat vahvistaa toisiaan. Tällä hetkellä on liian aikaista sanoa, millaiselle tasolle riskilisät tulevat asettumaan ja miten euroalueella pankki- ja vakausongelmien hoitaminen heijastuu reaalitalouden aktiviteettiin. Julkisten talouksien laajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälillä supistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä, mutta toisaalta ne saattavat keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja luoda edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Epävarmassa taloudellisessa ympäristössä talouspolitiikan harjoittajien rooli korostuu, sillä taloudelliset toimijat tarvitsevat ankkurin johon turvautua. Ennusteen taustalla on oletus, että rahapolitiikka jatkuu keveänä ja kasvua tukevana. Ohjauskorko tulee maltillisesti nousemaan ennusteperiodin loppua kohden. Kevyen rahapolitiikan vallitessa finanssipolitiikan rooli korostuu. Perusura pitää sisällään oletuksen euroalueella kiristyvästä finanssipolitiikasta, joka on kasvunäkymät ja julkisen talouden tila huomioonottaen perusteltua. Maailmantalous kasvaa nopeasti Maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa tänä ja seuraavana kahtena vuonna yli prosentin vauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Suhdannekatsaus / joulukuu

3 Maailmankauppa ja Suomen vienti volyymi = kausitasoitettu Maailmankauppa Suomen tavaravienti Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus jonka talous kasvaa vajaa % tänä vuonna ja noin % ensi vuonna. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Myös maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, vaikka kasvun nopein vaihe on jo ohi. Monessa maassa teollisuuden kapasiteetin käyttöaste ja varastot alkavat jo saavuttaa lamaa edeltänyttä tasoaan, mikä osaltaan tulee hidastamaan kaupan kasvua. Maailman tavarakauppa kasvaa tänä vuonna % ja ensi vuonna %. Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan maailmankaupassa, sekä finanssikriisissä että viimeaikaisessa ripeässä toipumisessa. Yhdysvaltain talous on toipunut varsin nopeasti. Talouden kasvu yltää tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna noin prosentin vauhtiin. Kasvua hidastavat paitsi työmarkkinoiden nihkeys ja asuntomarkkinoilta tulleet negatiiviset varallisuusvaikutukset, myös julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet ja ulkoinen epätasapaino. Euroalueen kasvu matelee Euroalueella kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Kuluvan vuoden kasvuksi jää tänä vuonna reilu puolitoista prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Sen sijaan Saksan talous kasvaa vahvasti, tänä vuonna vajaa % ja ensi vuonna yli %. Myös tuonti euroalueelle jää heikoksi. Keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden vakautustoimet piristävät euroalueen näkymiä, kun syntyy paremmin tilaa yksityisille investoinneille ja kun kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan. Venäjän kasvu kiihtyy prosenttiin tänä vuonna ja hidastuu hieman keskipitkällä aikavälillä. Venäjän kasvua tukee öljyn korkealla pysyttelevä hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet, valtion ohjailu ja protektionistiset toimet hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous elpyy nopeasti; tänä vuonna kasvua tulee yli % ja ensi vuonna yli %. Inflaatiopaineet säilyvät muuten maltillisina koko ennusteperiodin, mutta kehittyvien maiden nopea kasvu saattaa kiihdyttää ennen kaikkea öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousua. Pidemmällä aikavälillä inflaatioriskiä kehittyneissä maissa korottaa tuonti-inflaation lisäksi keskuspankkien taseiden rakenne. Korot nousevat hitaasti vuoden loppupuolella sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Viennin kasvusta huolimatta markkinaosuuksia menetetään Viennin suuren tuontiosuuden johdosta viennin ja tuonnin kehitys ovat pitkälti toistensa peilikuvia. Kuluvana vuonna sekä tavaravienti että tavaratuonti ovat lähteneet kansainvälisen suhdannenousun myötä kasvuun, mutta palveluiden ulkomaankauppa on vähentynyt. Ensi vuonna ulkomaankaupan kasvu vuosikeskiarvona nousee, mutta vuoden sisällä kasvuvauhti alkaa tasaantua. Vuonna kasvu jatkuu hidastuen. Tavaravienti on kuluvana vuonna noussut nopeasti viime vuoden pohjatasoltaan. Vientikysyntä on ollut vahvinta aloilla, jotka ennakoivat suhdannekiertoa: metalleissa, metsäteollisuuden tuotteissa ja kemiantuotteissa. Kesällä viennin kasvu nopeutui tuntuvasti kun myös koneiden ja metallituotteiden vientikysyntä alkoi viritä, mutta kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä viennin kasvu pysähtyi ja metsäteollisuuden suhdannenäkymät laimenivat. Muilla teollisuuden toimialoilla yritysten suhdanneodotuk- Suhdannekatsaus / joulukuu

4 Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, liukuva vuosisumma ** ** ** - - Vaihtotase Kauppatase Yksityinen kulutus ja reaalipalkat määrän muutos, prosenttia - ** ** ** Yksityinen kulutus Reaalipalkat set olivat edelleen enimmäkseen hyviä ja vientiodotukset vahvoja. Kaikkiaan vienti lisääntyy tänä vuonna ½ % ja noususuhdanne nostaa vientihinnat prosentin kasvuun. Ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu prosenttiin, mutta vetovastuu siirtyy metsäteollisuudelta metalliteollisuudelle, jonka vientiä vauhdittaa luonteeltaan jälkisyklinen investointitavarakysyntä. Tuonti on viennin tavoin alkanut kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen vilkastua, kun kotimaisen teollisuuden raaka-aineiden ja välituotteiden tarve on kasvanut. Myös henkilöautojen ja muiden kestokulutustavaroiden tuonti on edelleen lisääntynyt. Palvelutuonnin supistuminen painaa kuluvan vuoden tuonnin kasvun kuitenkin ½ prosenttiin. Ensi vuonna tuonnin kasvua vauhdittaa sekä kotimaisen tuotannon jatkuminen vilkkaana että investointitavaroiden tuonnin kääntyminen kasvuun. Sen sijaan kulutustavaroiden tuonnin kasvu hidastuu kun kotimaisen kulutuksen kasvu vaimenee. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy vahvana Viime vuoden vaihtotase tarkistui lähes prosenttiin bruttokansantuotteesta, koska suorien sijoitusten pääomakorvaukset ulkomaille alenivat ennakkotietoihin verrattuna tuntuvasti. Tänä vuonna vaihtotaseen ylijäämä pysyy lähes viime vuoden tasolla. Kauppataseen ylijäämä kohenee viennin elpymisen johdosta. Palvelutaseen ylijäämää suurentaa se, että palvelujen tuonti vähenee palvelujen vientiä enemmän. Tuotannontekijäin ja tulonsiirtojen taseen poikkeuksellinen vuoden ylijäämä vaihtuu jälleen tänä vuonna alijäämäksi. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy vahvan kauppataseen johdosta hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Kulutus työttömyyden kasvusta huolimatta vahvaa Kotitalouksien kulutus on lisääntynyt jo puolentoista vuoden ajan. Kulutuksen kasvu on suuntautunut vahvasti kestokulutustavaroihin, etenkin kulkuneuvoihin ja uuteen tekniikkaan sekä asuntoinvestointien innoittamana huonekaluihin. Myös palvelujen kulutus on lisääntynyt selvästi, joten kulutuksen kasvu on ollut laaja-alaista. Taantuman aikana voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus ei lisäksi supistunut lainkaan. Yksityiset kulutusmenot ovatkin jo saavuttaneet taantumaa edeltäneen, eli vuoden alun tason. Kulutuksen kasvua ovat tukeneet työttömyyden kasvusta huolimatta lisääntynyt palkkasumma, vaimea kuluttajahintojen nousu sekä käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitänyt työnverotuksen taso. Kuluttajien luottamus kohosikin kesällä ennätystasolle ja erityisesti luottamus oman talouden kehitykseen on ollut vahvaa. Kotitalouksien säästämisaste onkin kääntymässä laskuun, kun varovaisuus on väistymässä näkymien kohentuessa. Tästä huolimatta kulutuksen kasvu on hidastumassa ensi vuonna, sillä välillisten verojen korotukset nostavat kuluttajahintoja, kunnallisveroaste jatkaa nousuaan ja palkansaajien reaalipalkkojen nousu näyttäisi hiipuvan kokonaan. Kuluttajien luottamus on notkahtanut aivan viime aikoina. Työllisyystilanteen kohenemisesta huolimatta kotitalouksien ostovoiman kehitys on hidastumassa nopeasti ja tämä hidastaa kulutuksen kasvua ensi vuonna, jolloin kulutus lisääntyy runsaat puoli prosenttiyksikköä tämän vuoden lähes kolmea prosenttia hitaammin. Kuluttajien hankinnat suuntautunevat ensi vuonna tätä vuotta runsaammin päivittäistavaroihin ja palveluihin, siis eräänlaisiin välttämättömyyshyödykkeisiin. Vuonna säästämisaste jatkanee alenemistaan ja kulutuksen kasvu nopeutunee vajaaseen kolmeen prosenttiin ostovoiman vaimentumisesta huolimatta. Suhdannekatsaus / joulukuu

5 Kokonaistuotannon kasvukontribuutiot prosenttiyksikköä ** ** ** Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kokonaistuotanto, muutos Asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvaneet voimakkaasti Yksityisten investointien arvioidaan kasvavan vuonna jo, %. Investointikasvu on kuitenkin yksinomaan asuinrakennusinvestointien varassa, sillä muut investointierät supistuvat edelleen. Vuonna investointien kasvu ulottuu sen kaikkiin komponentteihin ja yksityisten investointien kasvun ennustetaan kasvavan %. Syksyn ennusteeseen nähden paraneva kansainvälinen talouskehitys, jonkin verran parempi työllisyyskehitys sekä aiempia odotuksia pidempään matalana pysynyt korkotaso lisäävät investointeja tänä ja ensi vuonna. Investoinnit ovat kuitenkin erittäin suhdanneherkkä BKT-erä, jonka vuoksi suuretkin muutokset suuntaan ja toiseen ovat mahdollisia Vuonna investoinnit kasvavat edelleen, mutta edellisvuotta hitaammin. Ennuste on, %. Asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvaneet vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä jo, % viime vuoteen verrattuna. Asuntojen aloitukset nousevat tänä vuonna korkeimmiksi koko ennusteperiodilla, samalla kun myös asuntojen korjaustoiminta on jatkanut kasvuaan. Ensi vuonna asuntoinvestoinnit kasvavat edelleen selvästi, kun asuntokysynnän ja korjaamisen uskotaan jatkuvan hyvänä ja kun suuri osa tänä vuonna aloitettujen asuntojen kalleimmista rakennusvaiheista toteutuu vasta ensi vuoden puolella. Asuinrakentamisen lamakuoppa on ylitetty jo ensi vuoden kuluessa. Vuonna kasvuvauhti hidastuu selvästi. Muut talonrakennusinvestoinnit supistuvat vielä kymmenyksen kuluvana vuonna, erityisesti toimitilarakentaminen on vähäistä runsaan vapaan kapasiteetin vuoksi. Ensi ja seuraavana vuonna muu talonrakentaminen kasvaa lupakehityksen ja aloitusten perusteella arvioituna % ja %. Maa- ja vesirakentaminen on, toisin kuin syksyllä vielä odotettiin, mennyt alkuvuoden aikana erittäin heikosti. Koko vuonna tuotannon arvioidaan supistuvan %. Ala kääntyy kasvuun vasta ja kasvu jatkuu. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kehittyneet suunnilleen odotusten mukaisesti ja ennuste - % jää edelleen voimaan. Vuoden ja kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat vapaan tuotantokapasiteetin vähetessä ja talouskasvun vahvistuessa % ja %. Tuotanto kasvaa useimmilla toimialoilla Tehdasteollisuuden tuotanto vilkastui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, mutta kääntyi kolmannen neljänneksellä hienoiseen laskuun, kun sekä metsä- että metalliteollisuuden tuotanto heikkenivät. Sen sijaan suhdanteista vähemmän riippuvainen muu tehdasteollisuus, johon kuuluvat muun muassa elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus, jatkoi tasaista kasvuaan. Lokakuussa tehdasteollisuuden tuotanto on lisääntynyt. Teollisuuden uudet tilaukset ovat samoin jatkaneet kasvua. Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyy tänä vuonna % ja kasvu vauhdittuu ensi vuonna kuuteen prosenttiin, mutta hidastuu vuonna hieman. Laaja teollisuus lisääntyy runsaan energiantuotannon johdosta tänä vuonna prosenttiyksikön verran tehdasteollisuutta nopeammin. Palvelutuotannon kasvu on ollut nopeaa kuluneen vuoden sisällä ja palvelualojen työllisyys on kääntynyt nousuun. Työllisyysodotukset ovat jatkaneet elpymistään ja nousseet vuosien - tasolle. Palveluyrittäjien arvio nykytilanteesta on hyvä ja odotukset tulevasta ovat positiiviset. Palvelutuotanto kasvaa ennustejaksolla noin prosenttia vuodessa. Tuotannon kasvua tukee matala korkotaso, vahva kotimainen luottamus sekä normalisoituva ulkoinen kysyntä. Kuluttajien palautunut luottamus Suhdannekatsaus / joulukuu

6 ** ** ** Työttömyysaste prosenttia Keskimääräinen työaika neljännesvuosittain tuntia, trendi Lähde: Tilastokeskus Kuluttajahintaindeksi prosenttimuutos ja kasvuvaikutukset Elintarvikkeet Energia Tavarat Omistusasuminen Palvelut KHI Lähde: Tilastokeskus on näkynyt vähittäiskaupan elpymisenä, ja myynti on lähes saavuttanut finanssikriisiä edeltäneen huipputason. Sitä vastoin taantuman aikana palvelujen arvonlisäyksen pudotus oli niin mittava, että palvelutuotanto saavuttaa aiemman tuotantotasonsa vasta vuoden lopulla. Tehdasteollisuuden kohdalla taas tuotannon taso ei saavuta edellistä huippua ennustejakson aikana. Työllisyyden kehitys odotettua parempi Työllisyystilanne on parantunut odotettua nopeammin. Työvoiman määrä - kausitasoitettuna - on kasvanut koko vuoden, kun edelliset puolitoista vuotta olivat jyrkkää pudotusta. Työttömyysaste jää keskimäärin kuitenkin vielä vähän korkeammaksi kuin vuonna. Työmarkkinoilla elpyminen käynnistyi ensivaiheessa niin, että yritysten palkkalistoilla olevien työntekijöiden työtunnit lisääntyivät ja useimmat määräaikaisesti lomautetut työntekijät ovat jo palanneet tai palaamassa töihin. Tämä koskee erityisesti teollisuuden työpaikkoja. Palveluelinkeinoissa työajan tilapäiset lyhentämiset eivät ole olleet yhtä laajamittaisia, ja käänne parempaan näkyy jo tänä vuonna työntekijöiden määrän kasvuna. Kaikkiaan työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo tänä vuonna, mutta työllisten määrä vähenee vielä muutamalla tuhannella. Vuonna työllisten määrä kasvaa ja työttömien määrä vähenee. Työttömyysaste alenee, prosenttiin. Työllisyysaste alkaa nousta nopeasti. Nousua voimistaa se, että työllisyysasteen jakajana oleva alle -vuotiaan työvoiman määrä alkaa vähetä. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi laman aikana. Tämä työllisyyspotentiaali, kuten työvoimakoulutukseen osallistuvat, opiskelijat, perhesyistä kotia hoitavat jne. työllistyy nyt nopeasti ohittaen myös pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaneekin kasvuaan vielä ensi vuonna huolimatta työllisyystilanteen yleisestä parantumisesta. Vuonna päästään mm. työllisten määrässä jo lähelle huippuvuoden tasoja. Inflaatio kiihtyy hiukan ensi vuonna Päättyvänä vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin reilun prosentin. Lähes koko vuoden hintoja on painanut lokakuussa voimaan tullut elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus. Alkuvuonna kansallisen kuluttajahintaindeksin muutos oli nollan tuntumassa, kun asuntolainojen korkojen aleneminen jatkui, mutta kiihtyi kesäkuukausina noin prosenttiin kun lainakorkojen alenemisen vaikutus hiipui. Vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Syksyllä nopeinta hintojen nousua on mitattu elintarvikkeissa, asumisen kustannuksissa ja liikenteen polttoaineissa. Hinnat laskivat vain hotelli- ja ravintolapalveluissa ravintolaruoan heinäkuisen alvmuutoksen takia ja viestintätavaroissa ja palveluissa. Vuoden aikana inflaation odotetaan kiihtyvän, prosenttiin. Vuoden alussa voimaan tulee useita veromuutoksia, jotka nostavat hyödykkeiden hintoja suoraan tai välillisesti. Hintapaineet kansainvälisiltä raaka-aine- ja hyödykemarkkinoilta näkyvät ennen kaikkea polttoaineiden hinnoissa. Omistusasumisen odotetaan kallistuvan vuonna maltillisesti kun asuntojen tarjonta lisääntyy. Suhdannekatsaus / joulukuu

7 - Kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, prosenttia - ** ** ** Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi - - Ansiotaso kehittyy maltillisesti Nimellinen ansiotaso nousee v. keskimäärin, %. Suurin yksittäinen selittäjä ansiotason nousussa on perimä edelliseltä vuodelta, johon vaikuttaa aikaisempien vuosien palkankorotussopimukset. Vuoden aikana tehtyjen palkankorotussopimusten vaikutus ansiotasoon on noin, %-yksikköä ja noin puoli prosenttiyksikköä noususta selittyy muilla tekijöillä kuten ylityökorvauksilla eli niin kutsutulla palkkaliukumalla. Mainittu perimä tältä vuodelta ensi vuodelle jää pieneksi ja kun edelleen oletetaan, että liukuma kasvaa vain vähän, niin v. nimellisen ansiotason nousun arvioidaan hieman hidastuvan tästä vuodesta. Reaalisesti ansiot eivät kasva. Koko talouden palkkasumma ei alkuvuonna juuri lisääntynyt vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden loppupuoliskolla palkkasumma on kääntynyt kasvuun kaikilla päätoimialoilla ja keskimäärin koko talouden palkkasumman oletetaan kasvavan tänä vuonna, %. Vuonna palkkasumman kasvu on tätä vuotta suurempi, noin %, kun työllisyys paranee tästä vuodesta. Koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset supistuvat v., kun tuotanto lisääntyy taantuman jälkeen nopeasti. Kuitenkin jo v. palkansaajakorvaukset kasvavat tuotantoa nopeammin, jolloin tuotettua yksikköä kohden työkustannukset kasvavat. Edelleen v. yksikkötyökustannukset ovat nousevalla uralla. Julkisyhteisöjen tulot ja menot liukuva vuosisumma, miljardia euroa * ** ** ** Tulot Menot Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Talouskasvun viriämisestä huolimatta julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä % suhteessa kokonaistuotantoon. Talouskasvu, veronkorotukset sekä elvytystoimien asteittainen päättyminen kohentavat julkisen talouden tilaa v., mutta silti julkinen talous säilyy alijäämäisenä eikä tilanne olla nykynäkymin korjautumassa lähivuosinakaan. Julkinen velka lisääntyy ajanjaksolla lähes mrd. euroa; alhaisen korkotason vuoksi velanhoitokustannusten nousu on vielä maltillista. Valtiontalouden alijäämä painuu tänä vuonna lähes prosenttiin suhteessa BKT:hen. Verotulot kääntyvät maltilliseen nousuun jo tänä vuonna. Taloudellisen tilanteen koheneminen, menojen kasvun hidastuminen ja välillisen verotuksen kiristäminen supistavat valtion alijäämän runsaaseen prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen myös v. ja siten velanottotarve pysyy noin mrd. euron suuruisena. Kuntatalous kohenee kuluvana vuonna tasapainoon, kun kuntien verotulojen kasvu nopeutuu ½ prosenttiin ja henkilöstömenojen kehitys on ollut maltillista. Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Vuosina kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin n. % eli selvästi taantumaa edeltäneitä vuosia hitaammin. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen sekä suhteellisen maltilliseksi ennakoidun kustannuskehityksen seurauksena. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä vahvistuu kuluvana vuonna, prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon lähinnä sosiaalivakuutusmaksujen nousun sekä palkkasumman kasvun ansiosta. Vuonna sosiaaliturvarahastojen ylijäämän ennustetaan kasvavan pitkälti työeläkelaitosten rahoitusaseman kohentumisen ansiosta. Lisäksi paraneva työllisyystilanne sekä aiemmin ennustettua pienemmät indeksikorotukset pienentävät menoja. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämän ennustetaan olevan, prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon v. ja vahvistuvan edelleen v.. Suhdannekatsaus / joulukuu

8 Keskeiset ennusteluvut * mrd. euroa * * ** ** ** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan,, -,,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti,, -,,,, Kokonaistarjonta,, -,,,, Tavaroiden ja palvelujen vienti,, -,,,, Kulutus,, -,,,, yksityinen,, -,,,, julkinen,,,,,, Investoinnit, -, -,,,, yksityiset, -, -,,,, julkiset, -,,, -,, Kokonaiskysyntä,, -,,,, kotimainen kysyntä,, -,,,, * * ** ** ** Palvelut, määrän muutos, %,, -,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %, -, -,,,, Työn tuottavuus, muutos, %, -, -,,,, Työlliset, muutos, %,, -, -,,, Työllisyysaste, %,,,,,, Työttömyysaste, %,,,,,, Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,,,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,,,,,, Vaihtotase, mrd. euroa,,,,,, Vaihtotase, % BKT:sta,,,,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,,,,, Veroaste, % BKT:sta,,,,,, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,, -, -, -, -, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,, -, -, -, -, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,,,,,, Valtionvelka, % BKT:sta,,,,,, Suhdannekatsaus / joulukuu

9 Valuuttakurssi EUR/USD BKT:n kasvu Suomessa ja siihen vaikuttavat tekijät prosenttiyksikköä,,,,,, - -,, ,,,, - - ** ** ** Nettovienti Investoinnit Muu kotimainen kysyntä BKT - - Lähde: Euroopan keskuspankki Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia - - ** ** ** Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) ** ** EMU-velka Valtionvelka Lähde: Tilastokeskus, Valtiokonttori, VM Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo, kausitasoitettu Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kk Euribor Asuntojen reaalihinnat - - Teollisuus Pitkän aikavälin keskiarvo (teollisuus) Kuluttajat Pitkän aikavälin keskiarvo (kuluttajat) Lähde: Reuters, Tilastokeskus Lähde: Euroopan komissio LISÄTIETOJA ANTAVAT: suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh., gsm neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. Julkinen talous Vakausyksikön päällikkö Sami Yläoutinen, puh., gsm