Ihmisen lämpöaistimuksen uusi arviointimenetelmä
|
|
- Hanna-Mari Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmisen lämpöaistimuksen uusi arviointimenetelmä Pekka Tuomaala, TkT Johtava tutkija, VTT Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Viime vuosina yksi rakennussektorin vahvistuneimmista trendeistä on energiatehokkuuden parantaminen, ja tätä ympäristömyönteistä kehitystä ollaan nopeuttamassa muun muassa viranomaismääräyksiä tiukentamalla. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen määräystasoon verrattuna uudisrakennusten lämmitysenergian ja -tehon tarpeet ovat pienentymässä kymmenillä prosenteilla. Viranomaisvalmistelussa on parhaillaan myös uusia energiatehokkuuteen liittyviä määräyksiä, jotka tulevat koskemaan ainakin joissakin tapauksissa myös korjausrakennushankkeita. Kun samaan aikaan lukuisissa tutkimushankkeissa on voitu osoittaa, että sisäympäristön lämpöolosuhteilla on merkittävä vaikutus ihmisten terveyteen ja tuottavuuteen, ei ole lainkaan yhdentekevää millaisilla suunnitteluja mitoitusperusteilla energiatehokkaiden rakennusten rakenne- ja talotekniikkaratkaisut tulevaisuudessa valitaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia ihmisen lämpöaistimuksen arviointimenetelmiä, joita hyödyntämällä voidaan arvioida erilaisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden ja tätä kautta erilaisten sisäolosuhteiden reunaehtojen vaikutuksia tilojen loppukäyttäjien lämpöaistimuksiin. Suhteellinen työn tuottavuus [%] Johdanto Ilmastonmuutoksen myötä myös kiinteistö- ja rakennussektori tulee kohtaamaan jo lähitulevaisuudessa täysin uusia haasteita. Jo tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti päätettynä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n tavoitteena on myös nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä ja Suomen osalta tämä tavoite on 38 prosenttia. Näiden varsin kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi EU:n parlamentti on ehdottanut, että vuoden 2020 lopusta alkaen kaikki uudet rakennukset ovat ns. lähes nollaenergiataloja mikä tarkoittaa, että taloudellisen optimin kautta suunniteltavan talon energiantarpeesta merkittävä osa katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotettavalla uusiutuvalla energialla. Julkisia rakennuksia tämä koskee jo vuoden 2019 alusta alkaen. Suomen uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia on tiukennettu vuoden 2010 alussa noin 30 prosenttia. Seuraavan energiamääräysten tiukennuksen on suunniteltu tulevan voimaan 94 Lan et al. (2011b) Jensen et al. (2009) Roelofsen (2001) 92-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Hieman viileä Neutraali Hieman lämmin Lämpöviihtyvyysindeksi Kuva 1. Eri tutkimusryhmien esittämiä arvioita lämpöolosuhteiden ja työn tuottavuuden välisistä kytkennöistä. (Lämpöviihtyvyysindeksin skaala: 3 kylmä, 2 viileä, 1 hieman viileä, 0 neutraali, 1 hieman lämmin, 2 lämmin, 3 kuuma) [1]. I II III 105
2 2012, jolloin uusien rakennusten kokonaisenergian tarve pienenisi noin 20 %. Rakennusten määräystenmukaisuuden osoittaminen voi nykyisen tasauslaskennan ohella perustua kokonaisenergiatarkasteluun, mikä antaa suunnittelulle enemmän vapausasteita. Eri energiantuotantovaihtoehtojen energiakertoimien avulla pyritään arvioimaan ympäristökuormituksia, ja tämän uuden lähestymisen avulla pyritään kannustamaan rakentajia valitsemaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia energiavaihtoehtoja. Myös kansallisella tasolla on odotettavissa jatkossa huomattavan suuria muutoksia rakennusten energiatehokkuuteen, sillä Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaa 1950-luvun päästötasoa. Suomi pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuuden 60 prosenttiin kaikesta käytettävästä energiasta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiatehokkuutta parannettaessa yksittäisten energiatehokkaiden rakennusten lämmitysenergian- ja lämmitystehontarve tulee pienenemään kymmenillä prosenteilla verrattuna nykyisin vallitseviin ratkaisuihin. Käytännössä tämä muutos tulee asettamaan huomattavia paineita tulevaisuuden rakenne- ja talotekniikkaratkaisujen valintaan, sillä perinteiset suunnittelu- ja mitoitusperusteet eivät enää välttämättä johda tilojen loppukäyttäjien kannalta optimaalisiin sisäympäristön lämpöolosuhteisiin. Esimerkiksi oikeat ulkovaipan lasirakenteet sekä tuloilman ja lämmitysratkaisujen menoveden lämpötilatasot on syytä varmistaa, ei pelkästään energiatekniikan vaan myös lämpöviihtyvyyden näkökulmasta. Näin erityisesti siksi, että jo pienten poikkeamien optimaalisista lämpöolosuhteista on todettu vaikuttavan voimakkaasti työn tuottavuuteen ja asumisviihtyvyyteen. Ulkoiset parametrit Sisäiset parametrit Lämpöolosuhteiden arviointimenetelmät Sisäolosuhteiden vaikutuksia tilojen loppukäyttäjien lämpöaistimuksiin on arvioitu erilaisilla laskennallisilla menetelmillä jo vuosikymmenten ajan. Lämpöaistimusten arviointitarkkuus riippuu luonnollisesti sekä arviointimenetelmien rajoituksista että kulloinkin käytettävissä olevien lähtötietojen saatavuudesta ja luotettavuudesta. Yhteistä näille kaikille arviointimenetelmille on se, että ne pyrkivät huomioimaan ihmisen lämpöaistimukseen kussakin tapauksessa merkittävimmin vaikuttavat tekijät. Lämpöolosuhteiden arviointityöskentelyssä onkin tärkeää tunnistaa vaihtoehtoisten menetelmien perusperiaatteet tarkkuustasoltaan ja käytettävyydeltään sopivimman menetelmän valitsemiseksi. Ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavat tekijät Ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavat tekijät on esitetty kaaviomaisesti kuvassa 2. Lämpöaistimuksen ulkoisia reunaehtoja ovat ympäröivän tilan suureet: ilman ja pintojen lämpötilasta määräytyvä operatiivinen lämpötila, sisäilman paikallinen liike ja ilman suhteellinen kosteus. Näiden ulkoisten parametrien perusteella määräytyy ihmisen lämpötekninen vuorovaikutus lähiympäristön kanssa: konvektiivinen lämmönsiirto ihmisen ihon/vaatetuksen pintalämpötilan ja paikallisen ilman lämpötilaeron perusteella, säteilylämmönsiirto ihmisen ihon/vaatetuksen pintalämpötilan ja tilan eri pintojen lämpötilojen perusteella sekä kostea lämmönsiirto ihon ja paikallisen ilman vesihöyryn osapaine-eron perusteella. Lämpöviihtyvyyden keskeiset sisäiset parametrit ovat ihmisen vaatetus (paikallinen kehon ja sisäympäristön välinen lämpövastus) ja kehon oma metabolia eli lämmöntuotto. Metabolia puolestaan riippuu sekä tarkasteltavan henkilön yksilöllisestä anatomiasta (eri kudostyyppien määrät) että aktiivisuustasosta. Operatiivinen lämpötila Sisäilman liike Ilman suhteellinen kosteus Metabolia Vaatetus Ilman lämpötila Pintojen lämpötilat Anatomia (kudosjakauma) Aktiivisuus Kuva 2. Ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset parametrit. 106
3 Ihmisen anatomia ja fysiologia Kuten edellä jo todettiin, niin sisäisistä parametreista metabolialla on keskeinen vaikutus ihmisen lämpöaistimukseen. Metabolia esitetään alan kirjallisuudessa yleensä yksikössä (1 on SI-yksiköissä esitettynä 58 W/m 2 ). Se siis kuvaa ihmisen sisäistä aineenvaihdunnan lämmöntuottoa, ja taulukossa 1 on esitetty joitakin kirjallisuudesta saatavia viitteellisiä lämmöntuottoarvoja erilaisilla aktiivisuustasoilla. Tarkoissa ihmismalleissa metabolia määritetään yksilöllisesti siten, että nämä menetelmät huomioivat kehon eri kudostyyppien (tyypillisesti lihas-, rasva- ja ihokudos) lämmöntuoton eri aktiivisuustasoilla. Lämpöviihtyvyyden näkökulmasta tarkasteltuna ihmisen fysiologiset mekanismit pyrkivät pitämään aivojen ja sisäelinten lämpötilan varsin tarkasti arvossa +37 C. Mikäli tämä kehon sisälämpötila alkaa nousta (esimerkiksi kohonneen metabolian, lisääntyneen vaatetuksen tai kohonneiden tilan sisälämpötilojen takia), elimistö kasvattaa ihokudoksiin menevää verivirtaa (s.o. kohottaakseen ihon paikallista lämpötilatasoa ja lisätäkseen lämmönsiirtoa kehosta ympäristöön). Mikäli ihokudosten verenkierron kasvattaminen maksimiarvoonkaan ei riitä, alkaa ihminen hikoilla. Hikoilulla on oma maksimimääränsä, ja jos tämäkään ei riitä pitämään kehon sisälämpötilaa riittävän alhaisena, niin ihminen menee hypertermiatilaan. Mikäli kehon sisälämpötila puolestaan alkaa laskea (esimerkiksi alentuneen metabolian, vähentyneen vaatetuksen tai laskeneen operatiivisen lämpötilan takia), elimistö pienentää ihokudoksiin menevää verivirtaa (s.o. laskeakseen ihon lämpötilatasoa ja pienentääkseen lämmönsiirtoa kehosta ympäristöön). Mikäli ihokudosten verenkierron pienentäminen minimiarvoonkaan ei vielä riitä, alkaa ihminen tuottaa lisälämpöä vilunväristyksillä. Mikäli kehon sisälämpötila edelleen laskee, vaipuu ihminen hypotermiaan. Yksinkertaistetut lämpöaistimusten arviointimenetelmät Fangerin alun perin vuonna 1970 esittämä menetelmä [3] on yleisin ja laajimmin käytetty yksinkertaistettu lämpöaistimuksen arviointimenetelmä. Tällä menetelmällä määritetään PMV-indeksi (Predicted Mean Vote), missä arvo 0 on termisesti neutraali, positiiviset indeksin arvot ennustavat lämpimiä olosuhteita ja negatiiviset indeksin arvot ennustavat kylmiä sisäolosuhteita. PMV-indeksi määritetään kaavalla ( ) 0, 036 M PVM= 0, 303 e + 0, 028 (1) 3 ( M W) 30510, 5733, 0 6, 99( M W) ρ a 042, ( M W) 5815, 5 17, 10 M ( 5867, 0 ρ a ) 0, 0014 M ( 34, 0 T ilma ) , ( T + 273) ( T vaatteet vaatteet MRT ) ( h T T vaatteet vaatteet vaatteet ilma ) missä M on ihmisen metabolia, W on ihmisen tekemä työ, p a on ilman vesihöyryn osapaine, T ilma on ilman lämpötila, T vaatteet on vaatteiden keskimääräinen lämpötila, T MRT on tilan pintojen keskimääräinen säteilylämpötila (Mean Radiant Temperature), f vaatteet on suure joka kertoo vaatetuksen aiheuttaman lämmönsiirtopinta-alan kasvun ja h vaatteet on vaatetuksen keskimääräinen lämmönsiirtokerroin. Sinänsä tämä yksinkertaistettu menetelmä perustuu fysikaalisiin lämmönsiirtoilmiöihin. Yllä esitetyn kaavan toinen rivi estimoi vesihöyryn diffuusiota ihosta, kolmas rivi arvioi hikoilua, neljäs ja viides rivi estimoivat latenttia ja kuivaa hengityshäviötä sekä kuudes ja seitsemäs rivi ennustavat säteily- ja konvektiolämmönsiirtoa ihmisen ja ympäristön välillä. Fangerin PMV-menetelmän suurimpina puutteina pidetään yleisesti, että sillä ei voida arvioida ajasta eikä paikasta riippuvia ilmiöitä. Ajasta Taulukko 1. Ihmisen metabolia ja lämmöntuotto (metabolian yksikkö ja tätä vastaava lämmöntuoton yksikkö on wattia ihon pinta-alaa kohti; aikuisen ihmisen keskimääräinen ihon pinta-ala on 1,8 m 2 ) eri aktiivisuustasoilla [2]. Aktiivisuus Metabolia [] Lämmöntuotto [W/m 2 ] Lepo maaten 0,8 46 Lepo istuen 1,0 58 Kevyt istumatyö (toimisto, koulu) 1,2 70 Kevyt seisontatyö (kauppa, kevyt teollisuustyö) 1,6 93 Keskiraskas seisontatyö (kauppa-apulainen, kotityöt) 2,
4 riippuvia ilmiöitä ei voida tarkastella siksi, että tämä menetelmä ei huomioi ihmisen lämpöfysiologista käyttäytymistä lainkaan. Paikasta riippuvia ilmiöitä puolestaan ei voida arvioida siksi, että Fangerin menetelmä olettaa vaatetuksen tasan jakautuneeksi ympäri kehoa (yksittäisen vaatekappaleen lisääminen tai poistaminen muuttaa keskimääräistä ei paikallista vaatetuksen lämpövastusta), ja menetelmä ei huomioi lainkaan suunnasta riippuvaa säteilylämmönsiirtoa kehon eri osien ja ympäristön välillä. Fangerin menetelmällä voidaan kuitenkin sen sisäisistä oletuksista huolimatta arvioida lämpöviihtyvyyttä sellaisissa tapauksissa, joissa merkittäviä ajasta-, paikasta- ja suunnasta riippuvia lämmönsiirtoilmiöitä ei esiinny. Yksinkertaisuutensa lisäksi yksi Fangerin menetelmän vahvuuksista on se, että tällä perimmältään tilastolliseen koejärjestelyyn perustuvalla menetelmällä voidaan arvioida myös tyytymättömien suhteellinen osuus (PPD, Predicted Percentage of Dissatisfied) kaavalla ( 0, PMV PMV ) PPD = e 4, 2 Toinen varsin yleisesti käytetty, erityisesti veto-olosuhteiden arviointiin yksinkertaistettu lämpöolosuhteiden arviointimenetelmä on Draught Rating (DR) [4]. Tämä menetelmä ennustaa tyytymättömien suhteellista osuutta paikallisiin veto-olosuhteisiin kaavalla 062, ( )( ) ( + ) DR = 34 T ν 005, 37 I ν 314,, a a missä T a on ilman paikallinen lämpötila, v 0 on ilman paikallinen liikenopeus ja I 0 on ilman paikallinen DR-menetelmän ennustamat tyytymättömien osuudet [%] (2) (3) Koehenkilöiden metabolia W/m W/m W/m Koejärjestelyissä havaitut tyytymättömien osuudet [%] turbulenssiaste. Tällä menetelmällä saadaan erityisesti tilan virtauskenttien laskentaan (CFD) yhdistettynä varsin suoraviivaisia arvioita veto-olosuhteista. Menetelmän suurimpana puutteena on se, että sisäisiä parametrejä (ihmisen vaatetus ja metabolia) ei huomioida lainkaan. Myöskään ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavista ulkoisista parametreista ei huomioida säteilylämmönsiirtoa, ja laskentakaavan perusteella koko kehon ihon keskimääräiseksi lämpötilaksi oletetaan +34 C. Kuvassa 3 on esitetty vaaka-akselilla koejärjestelyissä todetut ja pystyakselilla DR-menetelmän ennustamat tyytymättömien suhteelliset osuudet erilaisissa lämpöolosuhteissa ja erilaisilla koehenkilöiden aktiivisuustasoilla [3]. Ainakaan tämän tutkimuksen tulosten perusteella DR-menetelmä ei ennusta kaikissa tapauksissa erityisen hyvin tyytymättömien suhteellista osuutta veto-olosuhteisiin. Yksittäisissä tapauksissa koejärjestelyissä havaitut ja mallin ennustamat tyytymättömien osuudet poikkeavat toisistaan jopa kymmeniä prosentteja, ja DR-menetelmä näyttää yleisesti ottaen aliarvioivan tyytymättömien osuuksia erityisesti korkeammilla metaboliatasoilla. Ihmisen lämpöaistimuksen uusi arviointimenetelmä: Human Thermal Model Ihmisen anatomian ja fysiologian todelliseen mallintamiseen perustuvia lämpöviihtyvyyden malleja on kehitetty varsin pitkään eri tutkimuslaitoksissa [5]. Yksi uusimmista tarkoista ihmisen lämpöaistimuksen arviointimenetelmistä on kehitetty Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä [6]. Tämä VTT:n Hu Kuva 3. Koejärjestelyissä todetut ja Draught Rating -menetelmän antamat estimaatit tyytymättömien suhteellisesta osuudesta.[3] 108
5 man Thermal Model (HTM) huomioi ensimmäisessä vaiheessa ihmisen anatomian ja fysiologisen käyttäytymisen sekä fysikaalisen vuorovaikutuksen ihmisen ja sisäympäristön välillä. Tuloksena saadaan ihmisen kehon eri osien kudosten ajasta- ja paikasta riippuvat lämpötilatiedot. Lämpöolosuhteiden arvioinnin toisessa vaiheessa näitä saatuja lämpötilatietoja käytetään arvioitaessa kehon paikallisia lämpöaistimuksia Zhang Huin esittämällä menetelmällä [5]. Ihmisen kudosten lämpötilojen arviointi tehdään HTM:ssä mallintamalla ihmisen anatomia (passive model) ja fysiologinen käyttäytyminen (control model) sopivalla tarkkuudella. Tässä yhteydessä riittävä tarkkuus saavutetaan kuvaamalla ihmiskeho 16 kehon osalla (pää, kaula, ylä- ja alavartalo, olka- ja kyynärvarret, kämmenet, reidet, sääret ja jalkaterät), jotka kukin jaetaan vielä eri kudoskerroksiin. Pää on kuvattu tässä mallissa pallona, ja muut kehon osat sylintereinä joiden kudoskerrokset sisältä ulospäin ovat luu-, lihas-, rasva- ja ihokudos. Ihmisen fysiologia (tässä yhteydessä kehon eri osien välinen lämmönsiirto) on mallinnettu kuvaamalla kehon osien välinen valtimo- ja laskimoverenkierto sekä kunkin kehon osan paikallinen kudosten hiusverisuonten verenkierto. Ihmismallin ja sisäympäristön välisessä lämmönsiirron arvioinnissa huomioidaan kehon eri osien (pää, kaula, ylä- ja alavartalo, olka- ja kyynärvarret, kämmenet, reidet, sääret ja jalkaterät) paikallinen konvektiivinen lämmönsiirto huoneilman kanssa sekä säteilylämmönsiirto tilan eri pintojen välillä. Lisäksi HTM-mallissa huomioidaan kehon eri osien kostea lämmönsiirto (ajavana voimana ihon ja huoneilman välinen vesihöyryn osapaine-ero). HTM:n Kuva 4. Ihmisen kehon anatomian (passive model) kuvaaminen 16 kehon osalla, jotka kukin on edelleen jaettu luu-, lihas-, rasva- ja ihokudokseen. antamana ensimmäisen vaiheen tuloksena saadaan kehon eri osien paikalliset pintalämpötilat sekä aivojen ja sisäelinten lämpötilat. Ihmismallin antamien paikallisten kudoslämpötilojen avulla arvioidaan toisessa vaiheessa kehon osille lämpöaistimus- ja lämpöviihtyvyysindeksit (Local Thermal Sensation ja Local Thermal Comfort) Zhang Huin [5] esittämällä menetelmällä. Kehon eri osien paikallisten indeksien avulla määritetään ihmisen lämpöaistimus- ja lämpöviihtyvyysindeksit (overall thermal sensation ja overall thermal comfort). Positiiviset lämpöaistimusindeksin arvot kuvaavat lämpimiä ja negatiiviset arvot kylmiksi aistittuja lämpöolosuhteita. Tilastollisen tyytymättömien suhteellisen osuuden arvioimiseksi voidaan käyttää esimerkiksi Fangerin menetelmän PPD -kaavaa (2) korvaamalla PMV-indeksi lämpöaistimusindeksillä. Tällä kaavalla arvioituna eri lämpöaistimusindeksien arvoilla seuraavat tyytymättömien suhteelliset osuudet on esitetty kuvassa 5, ja esimerkiksi lämpöaistimusindeksin arvolla 1,5 tyytymättömien suhteelliseksi osuudeksi saadaan 51 %. Kokonaisuutena HTM mahdollistaa yksinkertaistettuja menetelmiä merkittävästi luotettavampien ihmisen lämpöaistimusanalyysien tekemisen erilaisilla lämpö- ja virtausteknisillä reunaehdoilla. Tämän tekee mahdolliseksi ihmisen todelliseen anatomiaan ja fysiologiseen käyttäytymiseen sekä ympäröivän tilan kanssa tapahtuvaan fysikaaliseen vuorovaikutukseen perustuva mallinnus. Realististen lämpöolosuhteita kuvaavien indeksien määritys mahdollistaa jatkossa myös tilojen terveellisyyden ja työn tuottavuuden aikaisempaa luotettavamman estimoinnin. +4 erittäin kuuma (100 %) +3 kuuma (99 %) +2 lämmin (77 %) +1 hieman lämmin (26 %) 0 neutraali (5 %) 1 viileä (26 %) 2 hieman viileä (77 %) 3 kylmä (99 %) 4 erittäin kylmä (100 %) Kuva 5. Yleisesti käytetyn 7-portaisen lämpöaistimusindeksin (Thermal Sensation) skaalaus sekä suluissa tyytymättömien suhteellinen osuus Fangerin kaavalla (2) arvioituna. 109
6 Integroitu laskentaympäristö Human Thermal Model Anatomia (Passive Model) Fysiologia (Control Model) Kudosten lämpötilat Zhang Hui (2003) Tilamalli Lämmönsiirto Verkostovirtaus (neste/ilma) Building Information Model Lämpöaistimus- ja lämpöviihtyvyysindeksit Työn tuottavuus Kuva 6. Human Thermal Model (HTM): ihmisen lämpöviihtyvyyden arviointi integroidussa laskentaympäristössä. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Tulokset ja tulosten hyödyntäminen Eri reunaehtojen vaikutus ja merkitys VTT:n kehittämän HTM-ihmismallin avulla on tehty erilaisia simulointeja kuvassa 2 esitettyjen ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavien sisäisten ja ulkoisten reunaehtojen vaikutuksen ja merkityksen arvioimiseksi. Näiden simulointien yhteenvetona voidaan todeta, että [6] operatiivisella lämpötilalla on huomattavasti suurempi vaikutus lämpöaistimukseen kuin sisäilman suhteellisella kosteudella ihmisen aktiivisuus (metabolia) yhdessä operatiivisen lämpötilan kanssa määrittelee selkeästi tason lämpöaistimusindeksille, ja vaatetuksen määrä skaalaa lopullisen lämpöaistimusindeksin arvon Lämpöaistimusindeksi 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2, Metabolia [] 1.6 operatiivinen lämpötila asettaa selkeät rajat metabolian ja vaatetuksen yhdistelmille, kun haetaan termisesti neutraaleja olosuhteita metabolian kasvattaminen yhdellä -yksiköllä nostaa lämpöaistimusindeksin arvoa 0,8 1,5 yksiköllä, ja tämä ilmiö voimistuu silloin kun vaatetuksen eristystaso kasvaa operatiivisen lämpötilan 1 C:n nousu kasvattaa lämpöaistimusindeksin arvoa keskimäärin 0,1 0,2 yksikköä 10 % lisäys suhteellisessa kosteudessa nostaa lämpöaistimusindeksin arvoa keskimäärin 0,015 yksikköä ilman virtausnopeuden 0,05 m/s:n kasvu nostaa lämpöaistimusindeksin arvoa keskimäärin 0,04 yksikköä C 20 C 18 C 28 C 26 C 24 C 0,5 1,0 0,0 0,5-0,5 0,0-1,0-0,5-1,5-1,0-2,0-1,5 Operatiivinen lämpötila [ C] Kuva 7. Metabolian ja operatiivisen lämpötilan vaikutus ihmisen lämpöaistimusindeksin arvoon (vaatetuksena shortsit 0,19 clo). 110
7 1,0 Lämpöaistimusindeksi 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2, Metabolia [] C 20 C 18 C 28 C 26 C 24 C 0,5 1,0 0,0 0,5-0,5 0,0-1,0-0,5-1,5-1,0-2,0-1,5 Operatiivinen lämpötila [ C] Kuva 8. Metabolian ja operatiivisen lämpötilan vaikutus ihmisen lämpöaistimusindeksin arvoon (kevyt vaatetus 0,47 clo). 1,0 Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Lämpöaistimusindeksi -0,5-1,0-1,5-2,0 Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty metabolian ja operatiivisen lämpötilan yhteisvaikutuksia ihmisen lämpöaistimusindeksin arvoon erilaisilla vaatetuksilla. Tulokset osoittavat selkeästi, miten eri reunaehtojen vaikutuksia voidaan arvioida kehittyneillä lämpöolosuhteiden arviointimenetelmillä. Näiden analyysien avulla saadaan selkeitä numeerisia arvioita lämpöaistimuksista erilaisilla sisäisten (metabolia ja vaatetus) sekä ulkoisten (operatiivinen lämpötila, ilman liike ja suhteellinen kosteus) reunaehtojen yhdistelmillä. 0,5 0, Metabolia [] C 20 C 18 C 28 C 26 C 24 C 0,5 1,0 0,0 0,5-0,5 0,0-1,0-0,5-1,5-1,0-2,0-1,5 Operatiivinen lämpötila [ C] Kuva 9. Metabolian ja operatiivisen lämpötilan vaikutus ihmisen lämpöaistimusindeksin arvoon (normaali sisävaatetus 0,86 clo). Lämpöviihtyvyyden huomioiminen uudis- ja korjausrakentamisessa Sekä uudis- että korjausrakentamisen yksi selkeästi voimistumassa oleva kehityssuunta näyttää olevan energiatehokkuuden jatkuva korostuminen. Erityisesti uudisrakentamisessa energiatehokkuus tulee paranemaan merkittävästi, ja lämmitystehon tarpeiden on arvioitu pienenevän jo lähitulevaisuudessa kymmenillä prosenteilla vuosituhannen vaihteen määräystasoon verrattuna. Tämän takia tulevaisuuden energiatehokkaiden rakennusten lämmitys- ja mahdollisten jäähdytysratkaisujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet on syytä varmistaa tilojen loppukäyttäjien lämpöviihtyvyyden 111
8 takaamiseksi. Esimerkiksi radiaattoreiden ja lattialämmitysjärjestelmien menoveden lämpötilatasojen sekä ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötilojen sopivuus tulisi varmistaa erilaisilla ulkovaipan rakenneratkaisuilla ja eristystasoilla (erityisesti lasirakenteet). Korjausrakentamisessa vaihtoehtoisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden (esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen tai kunnostaminen, ulkovaipan lisäeristys, lämmitysjärjestelmän perusparantaminen tai uusiminen) välisissä vertailuissa tulisi jatkossa huomioida kunkin teknisen ratkaisuvaihtoehdon vaikutukset myös tilojen loppukäyttäjien lämpöviihtyvyyteen. Toinen varsin selkeä kiinteistöalan kehitystrendi näyttää olevan sisäolosuhteiden vaatimustason kasvu. Erilaisten sisäympäristöongelmien lisääntymisen myötä ihmisten yleinen tietoisuus sisäolosuhteista on parantumassa, ja useissa tutkimushankkeissa ollaan parhaillaan keräämässä uutta tietoa sisäolosuhteiden vaikutuksista tilojen loppukäyttäjien terveyteen ja työn tuottavuuteen. Lämpöolosuhteilla on siis sekä eettisiä että taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla, ja nämä näkökohdat tulisi huomioida rakennus- ja kiinteistösektorilla nykyistä paremmin. Yksi erityinen hyvien lämpöolosuhteiden suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon näkökulma on tilojen olosuhteiden tarpeen mukainen toteutus. Perinteisesti tilojen lämpötilatasot on suunniteltu ja mitoitettu yleisten sekä vakiintuneiden käytäntöjen mukaan, vaikka tilojen lämpöolosuhteiden tarpeissa esiintyy huomattavaa vaihtelua tiloissa tapahtuvista toiminnoista (päiväkoti, koulu, sairaala, vanhainkoti, toimisto, varasto, kauppa, jne.) riippuen. Näissä kaikissa erilaisissa rakennuskohteissa voidaan löytää kuhunkin tapaukseen parhaiten sopivat rakenne- ja talotekniset ratkaisut, kun eri tekijöiden vaikutuksia arvioidaan sellaisella menetelmällä, joka huomioi kaikki keskeiset lämpöolosuhteiden sisäiset ja ulkoiset reunaehdot. Yhteenveto Energiatehokas rakentaminen tulee asettamaan uusien rakenne- ja talotekniikkaratkaisujen käyttöönottoon uusia haasteita hyvien lämpöolosuhteiden saavuttamiseksi. Kun samaan aikaan sisäolosuhteiden vaatimustaso on nousemassa, tulee yksilöllisten lämpöolosuhteiden toteutus korostumaan rakennus- ja kiinteistöliiketoiminnassa jo lähitulevaisuudessa. Yksinkertaistetuilla lämpöolosuhteiden arviointimenetelmillä voidaan saavuttaa joissakin tapauksissa suuntaa antavia tuloksia, mutta uusia ja yksilöllisiä rakenne- ja talotekniikkaratkaisuja arvioitaessa on syytä käyttää sellaisia menetelmiä, jotka huomioivat riittävän hyvin kaikki keskeiset ihmisen lämpöaistimukseen vaikuttavat reunaehdot. Yksi tällainen ihmisen termisen aistimuksen arviointimalli (Human Thermal Model) on kehitetty VTT:llä. Lähteet [1] Lan, L, Wargocki, P, Lian, Z. Optimal Thermal Environment Improves Performance of Office Work. REHVA Journal (January 2012) [2] ISO Moderate Thermal Environments - Determination of the PMV and PPD Indices and Specification of the Conditions for Thermal Comfort, International Standard ISO 7730, International Organisation for Standardization. [3] Fanger, P O Thermal Comfort. McGraw- Hill, New York, USA. [4] Griefahn, B, Künemund, C, Gehring, U. The Impact of Draught Related to Air Velocity, Air Temperature and Workload. Applied Ergonomics 32 (2001) [5] Zhang, H Human Thermal Sensation and Comfort in Transient and Non-Uniform Thermal Environments. Doctoral Dissertation. University of California, Berkeley, USA. [6] Holopainen, R, Tuomaala, P, Piira, K. Significance of Both Internal and External Boundary Conditions on Human Thermal Sensation. Building Simulation Sydney, Australia, Nov
lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT
Ihmismallilla parempaan lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 Tiimipäällikkö TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, TkT Riikka Holopainen VTT 2 Tutkimuksen taustaa Energiatehokkaissa matalaenergia-,
LisätiedotIhmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys
Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi
LisätiedotPekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015
Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja
LisätiedotIhmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015
Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden
LisätiedotMiten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys
Miten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys energiatehokkaissa rakennuksissa Ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen 31.3.2009, VTT, Espoo, Otaniemi Erikoistutkija Pekka Tuomaala MISSÄ
LisätiedotLämpöolosuhteiden älykäs säätökonsepti. Sisäilmastoseminaari Pekka Tuomaala Johtava tutkija, TkT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Lämpöolosuhteiden älykäs säätökonsepti Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Pekka Tuomaala Johtava tutkija, TkT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Lämpöolosuhteiden älykäs säätökonsepti 1. Tausta 2. Lämpöolosuhteiden
LisätiedotHumanTool Sairaaloiden lämpöolosuhteiden älykäs säätö
HumanTool Sairaaloiden lämpöolosuhteiden älykäs säätö Pekka Tuomaala Principal Scientist, D.Sc. (Tech) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Siemens DigiDay 29.11.2017 Finlandia-talo HumanTool Sairaaloiden
Lisätiedotlämpöviihtyvyys toimistohuoneessa
Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi
LisätiedotÄlykäs lämmönsäätö sairaaloissa
Älykäs lämmönsäätö sairaaloissa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT OULUSSA 7.-8.2.2018 Pekka Tuomaala Principal Scientist, D.Sc. (Tech) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Älykäs lämmönsäätö sairaaloissa 1. Tausta
LisätiedotUudet teknologiat ja mallinnustekniikat energiatehokkuuden parantamisessa
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Uudet teknologiat ja mallinnustekniikat energiatehokkuuden parantamisessa Eneron seminaari 12.2.2015 Jari Shemeikka, Tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT
LisätiedotTOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN
TOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN Samy Clinchard, Salvatore della Vecchia, Rick Aller, Ulla Haverinen-Shaughnessy Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 TAUSTAA
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotVTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Palomiehen älyvaate tukea toimintakykyyn ja tilannekuvaan Antti Väätänen, Jari Laarni, Pekka Tuomaala, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotKosteusturvallista betonielementtirakentamista
Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMateriaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa
Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotEnergiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS
Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotSoveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotOlosuhdemittarijärjestelmä ISO7730
Olosuhdemittarijärjestelmä ISO7730 Mittaa samaan aikaan ilmanvirtausnopeus/veto, barometrinen ilmakehänpaine, operatiivinen lämpötila, kosteus ja lämpötila, hiilidioksidi(co2) Käyttökohteet: Työpisteen
LisätiedotBuild Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari
LisätiedotEU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle
EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan
LisätiedotMiksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotKristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti
Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotEnergia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista
Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotVaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa
Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
LisätiedotRakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotRakennusten energiatehokkuutta koskevat
Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja
LisätiedotSoveltamisala: JBR;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotEnergiatehokkaan rakennuksen suunnittelu
Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 06.10. Jouko Pakanen Nollaenergiatalon määrittelyä Nollaenergiatalon energiataseen laskenta voi perustua useisiin erilaisiin kriteereihin
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
Lisätiedotnzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu
nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu 25.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoi/eet ja rakennuksia koskevat EU säädökset Rakennusten energiatehokkuusdirek3iv
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA
RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotResurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry
Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotEnergiatehokkaiden pientalojen suunnittelu Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.
Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.fi Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on monissa yhteyksissä todettu olevan keskeinen merkitys kansallisten
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat
Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotAineistokoko ja voima-analyysi
TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
Lisätiedotja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe
Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotPassiivitalot. Johdanto. Energiatehokas rakentaminen. Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi
Passiivitalot Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi Rakentajain kalenteri 2011 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennusten
LisätiedotBetonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa
Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotIlmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017
LisätiedotLÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN
LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku
LisätiedotHUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
LisätiedotEnergiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008
Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään
LisätiedotRakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010
Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT
KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.
TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotNollaenergiakorjauksen tiekartta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa
LisätiedotMitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta
Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN
Lisätiedottavoitteet, osapuolet, painopisteet
Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning
LisätiedotCamfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia.
Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia. Teimme suodattimien valinnan helpoksi kuin ABC. Vastakehitetty Energy & Air Quality Rating -luokitusjärjestelmä auttaa vähentämään energiankulutusta.
LisätiedotSelainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007
Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotIkkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ
Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
LisätiedotRiihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT
Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
LisätiedotSisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa
Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy
ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
Lisätiedot