SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI JÄMSÄN KAUPUNGISSA

Transkriptio

1 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 1 (11) ajämsä SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI JÄMSÄN KAUPUNGISSA Sisä 1 ysl u ette lo SANASTO 2 1 MIKÄ0NHYVÄSISÄYMPÄRISTÖ 3 2 SISÄILMAONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMINEN 3 3 SISÄILMAONGELMAN RATKAISEMINEN Sisäilmaongelmasta ilmoittaminen Alustavat selvitykset Sisäilmatyöryhmän toiminta, vastuu ja roolit osana sisäilmaongelmien ratkaisemista Sisäilmaongelmien ratkaisemisen prosessi Ongelman määrittely ja riskinarviointi Korjaustoimenpiteet, siivous ja materiaalien käsitteleminen Seuranta 10 4 Viestintä 10 5 LÄHTEET 11 6LIITTEET 11 LIITE 1. Sisäilmaongelmien ratkaisemisen prosessi LIITE 2. Sisäilmaongelmien aiheuttamien haittojen arviointi LIITE 3. Sisäilmatyöryhmän kokousten esityslistapohjat

2 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 2 (11) JÄMSÄ SANASTO Homeet ovat rihmasieniä, jotka lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Kosteusvaurio on rakenneosassa olevaa ylimääräistä kosteutta, jota kyseinen materiaali ei kestä vaurioitumatta tai jota ei voida selittää ympäröivien rakenteiden tai ilmatilan kosteudella. Kosteustekninen riskirakenne on rakenneosa, joka vaurioituu helposti joko vedenvuotamisen, kapillaarisen veden kulkemisen, vesihöyryn liikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta. Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioutumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksessa otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio. Näiden mikrobien esiintyminen kosteusvauriorakennuksessa on merkki rakenteiden liiallisesta kostumisesta, ellei niden esiintymiselle ole muuta syytä. Kuntoarvio on rakennuksen rakenteellisen kunnon arviointi, joka perustuu aistinvaraiseen havainnointiin rakenteita rikkomatta. Kuntotutkimus on kuntoarviota tarkempi tutkimus, jossa perehdytään rakenteiden osien kuntoon rakenteita rikkovien tai muiden tarkempien menetelmien avulla. Mikrobeihin kuuluvat mm. virukset, bakteerit, sienet, levät ja alkueläimet. Mikrobikasvusto on rakennuksen sisäpinnoilla, pintojen alla tai rakenteiden sisällä kasvava home-, hiiva- tai bakteerikasvusto, joka on silmin havaittavaa tai laboratoriotutkimuksin todennettavaa (materiaalinäyte). Mykotoksii nit ovat eräiden sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Sisäilma tarkoittaa rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa. Sisäilmasto on sisäilmaa laajempi käsite ja sillä tarkoitetaan sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös ilmanvaihtojärjestelmää. Sisäympäristö käsitteenä taas koskee sisäilmaston lisäksi myös lämpöolosuhteita sekä valaistusta, ääniympäristöä ja ergonomisia tekijöitä. Sisäympäristö käsittää myös monia muita tekijöitä kuten monet viihtyvyystekijät (esim. värit ja materiaalit). Sädesieni = aktinomykeetti = aktinobakteeri (esim. Streptomyces). Grampositiivinen bakteeri, jolla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä. VOC eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasumaisia epäpuhtauksia. Niitä ovat esimerkiksi aromaattiset hiilivedyt (tolueeni, bentseeni), aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit (etanoli, n-butanoli, propanoli). VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit, pesuaineet ja joissain tapauksissa mikrobikasvustot. Jämsän kaupunki, Seppolantie 10,42100 Jämsä, puhelinvaihde

3 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 3 (11) JÄMSÄ MIKÄ ON HYVÄ SISÄYMPÄRISTÖ? Hyvä sisäympäristö on kokonaisuus, jossa a) sisäympäristötekijät ja olosuhteet ovat kunnossa (mittaus) b) sisäympäristö on terveellinen ja koetaan hyväksi (käyttäjien kokemus) c) kiinteistöä ylläpidetään ja huolletaan laadukkaasti ja työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmien hallintaan. Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisen hyvinvointiin, koska sisätiloissa vietetään suuri osa elinajasta. Kun työtiloissa on laadukas sisäympäristö, tukee se työn sujuvuutta ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tämän vuoksi hyvä sisäympäristö on arvokas tuotantotekijä. Sisäilman terveellisyyteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja tuntemattomiin tekijöihin. Psykologisilla seikoilla on myös vaikutusta. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, säteily ja valaistus. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. orgaaniset haihtuvat yhdisteet (VOC). Biologisista tekijöistä mainittakoon erilaiset mikrobit (virukset, bakteerit, homesienet ym.) ja siitepöly. Suomen lainsäädäntö ohjaa ja velvoittaa työnantajia, mutta myös työntekijöitä, työpaikkojen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Työnantajan tulee muun muassa huolehtia siitä, että työolot ovat turvalliset ja terveelliset. Laki velvoittaa työnantajia seuraamaan työolosuhteita kaiken aikaa. Työntekijöiden ja tilojen käyttäjien tulee puolestaan ilmoittaa viipymättä havaitsemistaan puutteista esimerkiksi työoloissa sekä ylläpitää siisteyttä ja järjestystä työturvallisuuslain edellyttämänä. 2 SISÄILMAONGELMIEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Sisäilmaston parasta hallintaa on ongelmien ennaltaehkäisy. Ennakoinnilla väitetään myös kosteus- ja homeongelmia. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen käynnistyy jo rakennusta suunniteltaessa tehtävillä rakenneratkaisuilia, materiaalivalinnoilla ja laatimalla kohteelle kosteudenhallintasuunnitelma. Työmaavaiheessa tärkeintä on kosteudenhallinnan onnistunut toteuttaminen. Rakennuksen käytönaikaisia sisäilmaongelmia vähennetään rakennuksen ja talotekniikan säännöllisellä huollolla ja ammattimaiseila ylläpidolla. Seuranta- ja huoltotoimet on hyvä merkitä kiinteistökohtaiseen huoltokirjaan. Olennaista on sekin, että kiinteistö vastaa käyttötarkoitustaan. Lisäksi havaitut kosteus- ja mikrobivauriot tulee korjata viipymättä. Kiinteistöille on ennaltaehkäisyn nimissä hyvä laatia rakennuskohtainen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Ennaltaehkäisyä on myös kouluttaa tilojen käyttäjiä kiinteistön laitteiden ja järjestelmien oikeasta käytöstä. Sisäilmaongelmaan voi olla monia syitä. Rakennusten sisäilmaongelmat voivat johtua esimerkiksi rakennusten vanhenemisesta, suunnitteluvirheistä, rakennusvirheistä, käyttäjien aiheuttamista virheistä, huollon tai hoidon puutteista (esimerkiksi siivous). Siivouksen ja yleensä kiinteistön puhtaanapidon kohdalla iso merkitys on sen käyttäjien toiminnalla. Tilat tulee pitää siivottavina eli tavaramäärän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Seuraavissa kuvissa havainnollistetaan helposti siivottavaa toimistohuonetta ja hankalasti siivottavaa.

4 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 4(11) JÄMSÄ Yläpuolella oleva toimistohuoneen siivoaminen on hankalaa, koska pöytäpinta-alat on täynnä papereita ja muuta tavaraa. Lattioilla on tavaraa. Avohyllyjä on paljon eli niissä pöly kerääntyy. Tämä toimistohuone on helppo siivota. Pöytäpinnat ovat vapaana ja tietokoneen johdot eivät loju lattioilla. Ovelliset kaapit pitävät mapit ja muut siisteinä. Avohyllyjä on vähän ja ne ovat järjestyksessä.

5 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 5 (11) JÄMSÄ Sähköinen korkeussäädettävä pöytä helpottaa myös siivoojan työtä, koska korkealla olevan pöydän alta on helpompi siivota ergonomisesti. Sisäilmaongelmia ennaltaehkäistään ympäristöterveystarkastajien tekemillä terveydensuojelulain mukaisilla tarkastuksilla sekä kaupungin oman toimintamallin mukaisilla työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisesti tekemillä työpaikkaselvityksillä. 3 SISÄILMAONGELMAN RATKAISEMINEN Sisäilmaongelmat voivat olla hankalia ja monisyisiä. Niiden selvittäminen ei ole aina yksiselitteistä. Ratkaisujen löytyminen vie usein paljon aikaa ja rahaa. Ongelmien ratkaiseminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Jämsän kaupungissa on toiminut vuosia moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, jonka toimintamalli on kuvattu Työterveyslaitoksen suositusten pohjalta. Tämä malli on uudistettu versio. Mallissa pyritään huomioimaan entistä paremmin sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen, joka on yksi sisäilmatyöryhmänkin tehtävistä. 3.1 Sisäilmaongelmasta ilmoittaminen Jos kiinteistössä havaitaan kosteusvauriojälkiä, ilmoitetaan niistä viipymättä kiinteistönhoitajalle. Jos kiinteistössä epäillään sisäilmaongelmaa, toimitaan seuraavasti: 1. Havainnon tekijä ilmoittaa havainnostaan viipymättä esimiehelle. 2. Tarkistetaan työympäristön siisteys tavaramäärineen eli varmistetaan, että tavarat ovat kaapeissa ja pöytätasot yms. ovat vapaina, jotta siivoaminen on mahdollista. Pölyn kertyminen voi aiheuttaa oireita. 3. Jos oireilevia on vain yksi, kokeillaan hänelle toista työhuonetta / työtilaa. 4. Ohjeistetaan oi reilevia ottamaan yhteyttä omaan työterveyshoitajaan. 5. Esimies ilmoittaa mahdollisesta havaitusta vauriosta kiinteistöön liittyen alueensa kiinteistöjen kunnossapitomestarille, joka käynnistää tilapalveluissa sovitut toimenpiteet ja pitää esimiehen tilanteen tasalla. 6. Esimies tiedottaa myös työterveyshuoltoa (oma hoitaja) ja työsuojelua (työsuojelupäällikkö) tilanteesta kokoamallaan lyhyellä yhteenvedolla. 7. Esimies kokoaa mapin, johon hän laittaa henkilökunnan nähtäville sisäilma-asiaan liittyvän materiaalin mahdollisine muistioineen ja tutkimustuloksineen. 3.2 Alustavat selvitykset Saatuaan ilmoituksen kiinteistässä epäillystä sisäilmaongelmasta tilapalvelut alkuselvittelyissään arvioivat rakennuksen kuntoa ja huoltoa. Hyödyllistä on työyhteisön keskuudessa myös arvioida työympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden yhteyttä havaittuihin haittatekijöihin ja oireisiin sekä kertoa näistä kiinteistönhoitajille.

6 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 6 (11) JÄMSÄ SISÄILMAONGELMAN TOIMENPITEET KÄYTTÄJÄN ILMOITUKSESTA: 1. Käyttäjä havaitsee / epäilee tilassa sisäilmaongelman 2. Ilmoitus kiinteistönhoitajalle/työnjohdolle sähköisesti (tulossa kiinteistönhoidon ohjausjärjestelmä) 3. Kiinteistönhoito tutkii aistinvaraisesti ja/tai m ittaamalla: 3.1. Ilman laadun 3.2. Tarkistaa IV-koneen toiminnan (pääte-elimet tiloissallv-koneiden toiminta) 3.3. Tarkistaa mahdolliset vesivuodot 3.4. Tarkistaa rakenteiden pinnat 3.5. Tutkii ilman laadun hiilidioksidimittarilla 3.6. Mittaa tilan/tilojen lämpötilat Helposti tunnistettavat tekniset ongelmat (esimerkiksi veti ikkunasta, väärä lämpötila ja ilmastoinnin toimintahäiriöt) korjataan osana normaalia kiinteistönhoitoa eikä niiden ratkaiseminen vaadi sisäilmatyöryhmän kokoontumista. 3.3 Sisäilmatyöryhmän toiminta, vastuu ja roolit osana sisäilmaongelmien ratkaisemista Mikäli sisäilmaan vaikuttava haitta ei ole tunnistettavissa tai se ei asetu omilla tai tilapalveluiden ensisijaisilla toimilla, kutsuu tilapalvelut (kiinteistöpäällikkö) moniammatillisen sisäilmatyöryhmän koolle. Sisäilmatyöryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan esimerkiksi silloin, kun haitta- ja oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta. Sisäilmatyöryhmän toimintaa vaatii myös tilanne, jossa ongelmat aiheuttavat runsaasti huolta tai jännitteitä työyhteisössä. Ryhmä tekee ratkaisut yhdessä keskustellen ja sopien eli ryhmän keskeisin tehtävä on olla monialaisen yhteistyön foorumi. Ryhmä arvioi millainen terveydellinen riski sisäilmaongelmaan kohteessa liittyy eli miten vakavia ja todennäköisiä terveyshaittoja sisäilman haittatekijät aiheuttavat. Ryhmä pohtii toimenpiteet sisäilmaongelman ratkaisemiseksi. Ryhmän puheenjohtajana toimii kiinteistöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö laatu kokouksesta muistion. Ryhmällä on päätösvaltaa siinä suhteessa, kuin sen yksittäiset jäsenet omaavat sitä omien työrooliensa kautta. Sisäilmatyöryhmä antaa suosituksia ja näiden suositusten pohjalta se toimiala, jonka toimitilaa käsitellään, tekee päätökset kunnallisen päätöksenteon mukaisesti. Sisäilmatyöryhmään kuuluvat: tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja Tekstiilipalveluiden liikelaitosjohtaja, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kohdetyöpaikan esimies ja tarvittaessa ylemmän johdon edustaja, kohdetyöpaikan henkilöstön edustaja ja ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa (esimerkiksi ympäristöterveystarkastaja, kouluterveydenhuollon edustaja)

7 . a SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 7 (11) JAMSA Osallistuja Kohdetyöpaikan esimies /johdon edustus Kohdetyöpaikan työntekijöiden edustaja/t Kiinteistönhoito / kiinteistömestari! kiinteistöpäällikkö Työterveyshuollon edustajat Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitoksen edustaja Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Ympäristöterveystarkastaja Kouluterveydenhuolto / neuvola Rooli ja vastuualue. Kartoittaa henkilökunnan esille tuomat työkykyyn vaikuttavat olosuhteet ja oireilut. Ohjeistaa henkilöstöä ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Yhteydenotot kiinteistönhuoltoon, työterveyshuoltoon ja työsuojelupäällikköön. Toimii työryhmässä oman työpaikkansa edustajana ja pyytää henkilöstön edustajan mukaan kokouksiin Tiedottaa henkilöstölle, asiakkaille ja esimiehelleen tilanteesta sovitulla tavalla. Tuo tilojen käyttäjän näkökulmaa työryhmään Kutsuu sisäilmatyöryhmän koolle. Arvioi kohteen kuntoa ja lisäselvitysten (mm. materiaali- ja ilmanäytteet, kiinteistön kuntokartoitus) tarvetta. Huolehtii lisäselvitysten ja tutkimusten tekemisestä sekä välittää otettujen näytteiden työryhmälle. Valvoo mahdollisen ulkopuolisen urakoitsijan työtä Tiedottaa työn vaiheista kohteen esimiehelle ja työryhmälle. Osallistuu kohdekohtaisesti erikseen sovitun mukaisesti jälkiseurantaan Arvioi sisäympäristöongelman terveydellistä merkitystä yksilö- tai ryhmätasolla ja arvioi tarvetta lisäselvityksiin (mm. kyselyt). Antaa näkemyksensä tutkimustulosten merkityksestä henkilöstön terveydelle sekä ehdottaa jatkotoimenpiteitä Seuraa kohteen henkilöstön terveydentilaa Ohjeistaa tilan käyttäjää siivoukseen liittyvistä asioista kuten mitoituksesta. Tiedottaa työn sujumisesta kohteen esimiehelle Osallistuu jälkiseurantaan. Neuvoo ja ohjeistaa esimiehiä sisäilmaongelmien ratkaisemisen eri vaiheissa. Työryhmän pöytäkirjojen pitäjä. Arvioi oman näkemyksensä perusteella lisätutkimusten tarpeellisuutta. Ei kanna esimieskunnan vastuuta työyksiköistä, koska hänellä ei ole toimivaltaa työyksikön asioihin. On mukana järjestämässä koulutusta, tiedotusta tai tukea henkilöstölle. On mukana arvioitaessa mahdollisen sisäilmaongelman merkittävyyttä Osallistuu kohteessa tehtävien korjaustoimien seurantaan ja jälkiseurantaan On mukana järjestämässä koulutusta, tiedotusta tai tukea henkilöstölle. Osallistuu työryhmään, kun kyseessä on Terveydensuojelulain ilmoituksenvarainen kohde (julkinen huvi-kokoontumis- tai majoitushuoneisto, koulu, oppilaitos, päivä-, lasten- tai vanhainkoti, sellainen kuntosali tai muu liikuntatila, jonka käyttöoikeutta ei ole rajoitettu), asunto tai muu oleskelutila Arvioi kohteen kuntoa ja arvioi lisäselvitysten tarvetta On mukana arvioitaessa mahdollisen sisäilmaongelman merkittävyyttä Osallistuu jälkiseurantaan On mukana tukemassa koulu- tai varhaiskasvatuksen tiloja koskevissa sisäilmaongelmissa koululaista koulussa ja päivähoitoikäistä/vanhempia neuvolassa

8 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 8(11) JÄMSÄ Sisäilmaongelmien ratkaisemisen prosessi Sisäilmaongelmien ratkaisemisen toimintamallissa korostuu tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta, jotta ongelmien pitkittyminen ja hankaloituminen voitaisiin ehkäistä. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen Jämsän kaupungissa on kuvattu prosessinaja se on liitteessä 1. Työterveyshuollon toiminta sisäilmaongelmaa epäiltäessä / sisäilmaongelman eri vaiheissa on kuvattu alla. 14ESIMIES.KIINTEISTÖHUOLTO.rYÖSUOJELU.T (ÖNTEKIJAT.WÖTERv5HUOLLON HAVAINTO., hoitaja-iskrikeskusteiu, josta päteims onko. 51 SÄI LMAON GELMA.MONIAMMATILLINEN KESKUSTELU, ONGELMAN LAAJUUDEN MÄARITrELY.rYÖTERVEySHUOLTOTOIMINTAEHDOTUS SISÄI LMAWÖRYHMÄLLE.P(ÖTERVEYSHUOLTOTOI MENPITEET TYÖNTEKIJÖI LLE EO PÄÄTÖKSEN MUKAAN.kvselyt.työpaikkakynnit ym. ENSIVAIHE.TYÖNTEKIJÖI DEN SUUNNATUT TARKASTUKSET, LAAJUUS SOVITAAN TYÖTERVEYSHUO LLOSSA, ILMOITETAAN SISÄILMAWÖRYHMÄLLEJATYÖPAI KALLE.OIRE/LÖYDÖSRAP(JRTIN RAKENTAMINEN VALMI ISEEN RUN KOON RAKENNETUTKI MUSTEN LÄPIKÄYNTI.TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIOINTI, L.ÄÄKÄRINLAUSUNTO MYÖHÄISVAIH E 3.5 Ongelman määrittely ja riskinarviointi Sisäilmaongelmatilanteessa edetään suunnitelmallisesti, mikäli ongelma ei ole ratkennut tilapalveluiden alustavilla selvityksillä ja toimilla. Sisäilmatyöryhmä kokoontuu ja pohtii tarvittavat lisäselvitykset niin henkilökunnan / asiakkaiden terveydentilan arvioimiseksi sekä kiinteistön kunnon selvittämiseksi. Selvitysten ja tutkimusten pääpaino tulee olla rakennusteknisissä tutkimuksissa. Rakenteiden selvittämisessä olennaista on hallita rakenteiden kosteustekninen toiminta.

9 tulokset. SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 9(11) JÄMSÄ Sisäympäristö-ongelmia selvitettäessä sisäympäristöä on tarkasteltava monipuolisena kokonaisuutena, johon kuuluvat a) rakennus- ja talotekniset tekijät sekä ilmasto-olosuhteet b) tilojen käyttäjien terveydentila ja kokemukset c) sisäympäristöön liittyvät toimintatavat Laajempi ja syvällisempi rakennetutkimus on tarpeen, jos monet tilojen käyttäjistä ilmoittavat haittatekijöistä tai oireilusta ja esiintyy vakavaa työhön liittyvää sairastamista. Eli tilojen käyttäjien oireilu viittaa altistumisen mikrobeille tai tiloissa on kosteus- ja homevaurioiden merkkejä. Myös pienellä alueella esiintyvä haitta tai oireilu, joka on selvästi liitettävissä työympäristöön, on peruste rajatulle tutkimukselle. Kun kaikki sisäilmatutkimukset ja terveydentilan kartoitukset on tehty, arvioidaan altistum inen sisäilman haittatekijöille ja pohditaan niiden aiheuttamien terveyshaittojen todennäköisyys ja vakavuus. Riskinarvioinnissa on siten keskeisessä roolissa käyttäjien oireet sekä rakennuksen löydökset, kuten esimerkiksi kosteusvaurioissa esiintyvät mikrobisuvut ja niiden määrät. On muistettava, että oireiden taustalla voi olla moninaiset syy-seurausketjut ja siksi työterveyshuollon edustajalla on merkittävä rooli riskinarvioinnissa. Riskinarvioinnin tulokset vaikuttavat korjausten aikataulutukseen. Korjauksiin on ryhdyttävä nopealla aikataululla, jos katsotaan, että haitallinen altistuminen on mahdollista tai todennäköistä. Jos haitallinen altistuminen on todennäköistä, on pohdittava, soveltuuko tila työtilaksi korjausten valmistumiseen asti ollenkaan. Huomionarvoista on, että purku- ja korjaustöiden aikana sisäilman mikrobipitoisuudet kasvavat huomattavasti. Purkutyön yhteydessä syntyvän pölyn leviäminen on estettävä erilaisin suojauksin ja jos se ei ole mahdollista, on korjaustöiden ajaksi tiloissa työskenteleville hankittava toiset työtilat. Jämsän kaupungissa käytössä oleva sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen arviointityökalu on liitteessä 2. Liitteessä 3 on pohjat sisäilmatyöryhmän kokousten esityslistoille eli niistä voi tutustua kokouksissa käsiteltäviin asioihin. 3.6 Korjaustoimenpiteet, siivous ja materiaalien käsitteleminen Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Jämsän kaupunki käyttää suunnittelussa ja korjaustoimissa ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaupungin tilapalvelut valvovat korjaustoimien onnistumista. Suunnitelmat päivitetään korjaustyön aikana siten, että suunnitelmiin tulee rakenteiden todellinen tilanne. Työvaiheiden osalta laaditaan kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, merkitään muistiin käytetyt materiaalit sekä kosteuden mittauspaikatja Raporttia täydennetään valokuvin. Siivouksen ja sisäilmaongelmaisista kiinteistösitä siirrettävän materiaalin osalta Jämsän kaupungissa noudatetaan Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen ohjetta. Oppaassa neuvotaan, miten purku- ja korjaustöissä estetään pölyn leviäminen sekä neuvotaan siivousjärjestys, irtaimiston ja pintojen puhdistus sekä tekstiilien ja pehmeiden pintojen puhdistus.

10 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 10(11) JÄMSÄ Seuranta Korjausten seuranta on suunniteltava jo korjaussuunnittelun yhteydessä. Seurannassa arvioidaan saavutetut tavoitteet ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Seu rantaa tehdään moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Seurantaa voidaan toteuttaa seuraavilla menetelmillä tapauskohtaisesti - rakennustekninen seuranta / tilakatselmus (esim. talotekniikan toimiminen, kosteusvau riomerkkien tarkkailu) - seu rantamittaukset (mm. mikrobinäytteet, VOC) - käyttäjien havaintoja seuraamalla - oireiden ja terveydentilan seurannalla (mm. oirekyselyt ja terveystarkastukset) Seuranta on sekä tilan käyttäjien että tilapalveluiden suorittamaa toimintaa. Tarkka seuranta on sitä välttämättömämpi, mitä hankalampi ja laajempi vaurio rakennuksessa on ollut kyseessä ja mitä vakavammat henkilökunnan oireet ovat olleet. Ensimmäiset seurantamittaukset suoritetaan 2-4 kuukauden kuluttua korjauksen valmistumisesta. Seurantaa on syytä jatkaa ainakin vuoden ajan. Mikäli seurannassa havaitaan, etteivät haitat ole korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta poistuneet, tehdään tilanteesta uusi arviointi. Aina on mahdollista, että huomio on kiinnittynyt sisäilmaongelman kannalta väärään seikkaan. 4 Viestintä Selkeä viestintä sisäilmaongelmien toteamisesta, tutkimuksista, ratkaisuista ja vaikutuksista on tärkeää. Hyvä viestintä ei ole vain tiedon välittämistä, vaan onnistuneessa viestintäprosessissa kaikki osapuolet saavat äänensä kuuluviin. Sisäilmatyöryhmä suunnittelee ongelman käsittelyprosessin aikaisen viestinnän. Viestintä sisäilmaongelmista on haasteellista monin tavoin, koska itse ongelmakin on usein monitahoinen ja vaikea ratkoa. Asiantuntijat joutuvat toimimaan tilanteissa, joissa on paljon epävarmuustekijöitä. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa on suotavaa olla mukana kohteen henkilöstön edustaja, joka osaltaan tuo käyttäjien viestiä ja vie taas sisäilmatyöryhmän viestiä muulle henkilökunnalle. Sisäilmatyöryhmän kokoontumisista laaditaan muistiot ja ne kohdetyöpaikan esimies tiedottaa henkilöstölle ja saattaa henkilökunnan nähtäville sisäilmakansioon. Sisäilmatyöryhmässä sovitaan tiedottamisesta työpaikan henkilökunnalle ja asiakkaille sekä ulkoisista tiedotteista erikseen. Tiedotteita laaditaan yhteistyössä. Sisäilmaongelmien ratkaisemisen toimintamallin prosessikuvaukseen on kuvattu sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen paikat. Sisäilmaongelmista järjestetään tarpeen vaatiessa myös tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa sisäilmaongelmaisen kohteen työntekijät pääsevät keskustelemaan sisäilmatyöryhmän jäsenten kanssa. Tapaamiset pyritään nivomaan yhteen työpaikan tavanomaisten työpaikkakokousten kanssa. Luonnollisesti myös viestinnän sujuvuutta ja riittävyyttä seurataan.

11 SISÄILMATYÖRYHMÄN TOIMINTAMALLI 11(11) JAMSA LÄHTEET Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille Työterveyslaitos. Laadukas sisäympäristö. Työterveyslaitos. Lahtinen M., Lappalainen S. ja Reijula K Sisäilman hyväksi. Toim intamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos. Pesonen R. & Karnaattu R Piilevien kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat. Selvittäminen terveydensuojelulain mukaisilla asunnontarkastuksilla. Opinnäytetyö. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti Työterveyslaitos. Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli. 17 tietokortti. työterveyslaitos. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Työterveyslaitos. Toimiston sisäilmaston tutkiminen Työterveyslaitos. 6 LIITTEET LIITE 1. Sisäilmaongelmien ratkaisemisen prosessi LIITE 2. Sisäilmaongelmien aiheuttamien haittojen arviointi LIITE 3. Sisäilmatyöryhmän kokousten esityslistapohjat

12 SISÄILMATOIMINTAMALLI JÄMSÄN KAUPUNGISSA arviftavatj [ceim 1 rakennetutkimukset r Lisäselv Lausunto 1 tykset 1 Sisä- Sisa ilma- ilmatyö- työ ryhmä ryhma r koolle koolle 1 L Siivouksel liset toimet F LisäseIvi- ausunto] tykset_j Tiedotus henkilökunnalle r Tiedotus lehdistölle 1 Lausunto PioS TOIMIJA HAVA ITSE [ Ongelman 1 1 havaittavissa syyei S e u r a n a riskinarviointi Sisäilmat ryhmän virtuaalik ou 0 ESIMIES Lisäselvitykset L J TILA- PALVELUT TYÖTE RVEYS HUOLTO TYÖSUOJELU PUHTAUS- PALVELUT YMPÄRISTÖ- TERVEYS- VALVONTA ASIANTUNTIJA (esim. koulutervey denhuolto) KOHDETYÖPAIKAN TOIMIALAN LAUTAKUNTA

13 MERKITTÄVÄ RISKI 1 Haitallinen altistuminen mahdollista Toimenpiteet altisteiden 1 pienentämiseksi on käynnistettävä nopeasti O Kosteusjälkiä rakenteissa (ei mikrobikasvustoa) O Riskirakenteita O Korjattu kosteusvaurio O Tilat ajoittain voimakkaasti alipaineisia Mahdollisia vuotoilmareittejä sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin O Työtilaan liittyviä toistuvia infektioita (kuten poskiontelontulehdukset) tai O Oireita merkittävällä osalla henkilökunnasta O Näkyvät vauriot sisäpinnalla Työtilaan liittyviä allergiaoireita O Mikrobikasvustoa materiaaleissa tai sairauksia kuten astma, tai ympäröivissä rakenteissa nuha, silmätulehdukset, usein O Poikkeavaa mikrobialtistusta toistuva poikkeuksellinen todettu väsymys ja/tai päänsärky tai O Tilat voimakkaasti alipaineisia Yksittäisiä oireettomia O Ilmayhteys vaurioituneesta tilasta henkilökunnassa tai rakenteesta työskentelytilaan RISKINARVIOINTI SISÄILMAONGELMIEN AIHEUTTAMIEN TERVEYSHAITTOJEN ARVIOIMISEKSI JÄMSÄN KAUPUNGISSA Vaaran taso Rakennuksen kunto Henkilöstön terveydentila KOHTALAINEN RISKI Ei kosteusvauriota. Vähäisiä ärsytysoireita (kuten - Haitallinen altistuminen. Ei riskirakenteita silmä-, nenä- ja kurkkuärsytystä) epätodennäköistä Tilat eivät ole voimakkaasti yksittäisillä työntekijöillä alipaineisia. Toimenpiteet altisteiden Ei vuotoilmareittejä esim. vähentämiseksi ovat tarpeellisia läpivientien ja kuilujen kautta kohtuullisessa aikataulussa Yhdistelmä lähteistä: Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18 sekä Timo Kauhanen 2004: työsuojelulainsäädännön Soveltaminen kosteus-ja homevaurioissa. Kuopion yliopisto, tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004. s. 30)

14 SISÄILMATYÖRYHMÄN ESITYSLISTAT 1 (1) JAMSA LIITE 3. Sisäilmatyöryhmän kokousten esityslistapohjat Ensimmäinen sisäilmatyöryhmän kokoontuminen, käsiteltävät asiat: 1. Taustatiedot a. työntekijöiden määrä kohteessa, asiakasmäärät b. työskentely- ja asiakasajat c. kauanko tilat olleet käytössä d. millaiset oireet, milloin alkaneet ja monellako e. mahdolliset havainnot muutoksista joissakin sisäilmaan vaikuttavissa tekijöissä (esim. ilmanvaihto, rakennus, siivous) 2. Nykytilanne a. Tilapalveluiden havainnot rakennuksen tilanteesta b. Työterveyshuollon käsitys terveydellisestä tilanteesta c. Työsuojelun käsitys tilanteesta d. Ympäristöterveystarkastajan käsitys tilanteesta 3. Jatkotoimenpiteet a. Henkilöstön ja asiakkaiden suhteen b. Rakennuksen suhteen 4. Tiedottamisesta sopiminen 5. Seuranta ja seuraava tapaaminen sisäilmatyöryhmällä Sisäilmatyöryhmän kokoontuminen seurantakäynneille, käsiteltävät asiat: 1. Nykytilanne a. Kohdetyöpaikan käsitys tilanteesta b. Tilapalveluiden havainnot rakennuksen tilanteesta c. Työterveyshuollon käsitys terveydellisestä tilanteesta d. Työsuojelun käsitys tilanteesta e. Ympäristöterveystarkastajan käsitys tilanteesta 2. Mahdolliset tutkimustulokset a. tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutusten arviointi b. henkilökunnan ja asiakkaiden terveydellisen tilanteen arviointi 3. Jatkotoimenpiteet a. Henkilöstön ja asiakkaiden suhteen b. Rakennuksen suhteen 4. Tiedottamisesta sopiminen 5. Seuranta ja seuraava tapaaminen sisäilmatyöryhmällä