Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Munnukka Riitta. Puolakka Helena Jäsen. päällikkö

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ AIKA klo 15:00-17:30 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri Pöytäkirjan tarkastaja Härkönen Juha Pöytäkirjan tarkastaja Kakkola Risto Puheenjohtaja Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Pietiläinen Päivi Kansainvälisten asioiden päällikkö Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Holopainen Hanna Muu osallistuja Saariniemi Jan Varajäsen Räsänen Vesa Varajäsen Arvela Eeva Varajäsen Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 154 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö 6 Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen 158 Kunniakäynnit Kaatuneitten muistopäivänä ja Venäjältä 27 löydettyjen suomalaisten sotilaiden sankarihautajaiset Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry:n ym. esitys pitäjä- 30 nimityksestä Joutsenolle 160 Lausunto Tilayhtymä Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte ja Petteri 32 lihasikalan ympäristölupahakemuksen tarkistamisesta 161 Myö liikutaa liikkumisohjelma Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan varsinainen yhtiökokous Saimaan seutujen Opisto-osakeyhtiön varsinainen 40 yhtiökokous Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n varsinainen 41 yhtiökokous Sarastia Oy:n ylimääräinen yhtiökokous Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja 45 pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) 168 Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 55

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Jyri Hänninen ja Juha Härkönen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Käsittelyjärjestyksen muutos Toimialajohtaja Pasi Leimi selosti toimialan yt- menettelyn vaihetta. Leimi poistui kokouksesta klo Toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen, kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä ja yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen antoivat tilannekatsauksen jätevedenpuhdistusasiassa. Läsnä asian esittelyssä oli myös Johanna Alatalo asiantuntijana. Kolehmainen, Pimiä ja Saukkonen poistuivat kokouksesta klo Toimitusjohtaja Mikko Hietamies ja kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen esittelivät LATO- konsernin ajankohtaisia asioita. Hietamies ja Hämäläinen poistuivat kokouksesta klo Merkittiin, että kaupunginlakimies Johanna Alatalo oli läsnä asian esittelyn aikana.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/659/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 30 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta on antanut lausunnot Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa koskeviin hakemuksiin vuosina 2009, 2010, 2012, 2016 ja Lasten ja nuorten lautakunta on antanut lausunnon Valtioneuvosto on käsitellyt yhdistyksen hakemuksen ja hylännyt sen antamallaan päätöksellä. Kielteisen päätöksen perusteena on, että Etelä-Karjalan maakunnan alueella oppivelvollisuusikäisten lasten määrä vähenee eikä alueella voida katsoa olevan perusopetuslain 7 mukaista koulutustarvetta. Ottaen huomioon, että koulun perustaminen rasittaisi Lappeenrannan kaupungin taloutta, ei Valtioneuvoston

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ päätöksessä koulun perustamista tältäkään osin ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry on tehnyt uuden hakemuksen ja pyytänyt siihen lausuntoa Lappeenrannan kaupungilta Kaupungin aiemmissa lausunnoissa on todettu, että perusopetuslain 7 :n mukaan Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lausuntopyynnöt ovat koskeneet erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Kaupungin antamissa lausunnoissa on todettu, että kristillisen koulun perustaminen ja olemassaolo Lappeenrannassa sinänsä monipuolistaisi paikkakunnan opetustarjontaa ja sellaisenaan edistäisi kaupungin vetovoimaa. Kaupungin itse ylläpitämien peruskoulujen lisäksi Lappeenrannassa on ollut tarjolla luvun alusta lähtien steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä vuodesta 1997 lukien venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta. Venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta annetaan säätiön ylläpitämässä koulussa. Lappeenrannan kaupunki on yksi säätiön perustajista.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kristillisen koulun perustaminen tarkoittaisi, että osa oppilaista, jotka kävisivät muutoin koulua Lappeenrannan kaupungin ylläpitämissä kouluissa, kävisivät koulunsa yhdistyksen järjestämässä opetuksessa. Tämä pienentäisi kaupungin omien koulujen oppilasmääriä. Kristillisen koulun oppilasmäärä lienee oppilasta ikäluokassaan. Kaupungin keskustassa ja keskustan tuntumassa sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-6 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja tuleville oppilaille. Väestöennusteiden mukaan lasten määrä myös Lappeenrannassa tulee vähenemään olennaisesti tulevina vuosina. Tänä vuonna ensimmäisellä luokalla olevan, vuonna 2011 syntyneen, ikäluokan koko on 724. Vuonna 2016 syntyneitä lapsia asuu Lappeenrannassa 610 ja viime vuonna syntyneen ikäluokan koko on enää 520. Koska oppilasmäärä tulee vähenemään tulevina vuosina olennaisesti, ei uuden koulun perustamiselle ole tarvetta, sillä kaupunki joutuu tarkastelemaan kouluverkkoaan ja mahdollisesti lakkauttamaan itse ylläpitämiään kouluja. Vuonna 2012, 2016 ja 2017 annetuissa lausunnoissa on lisäksi otettu kantaa vuonna 2010 voimaan tulleen kotikuntakorvausmenettelyn näkökulmasta. Lausunnossa on todettu, että taloudellisesti yksityiskoulu rasittaisi kaupungin perusopetuksen järjestämistä. Koska yksityiskouluun siirtyisi yksittäisiä oppilaita eri koulujen opetusryhmistä, kaupungin oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät alenisi käytännössä lainkaan siinä tilanteessa, että opetusryhmiä ja toimitiloja on entinen määrä. Kaupunki joutuu maksamaan kotikuntakorvauksen jokaisesta yksityiskoulun oppilaasta. Kotikuntakorvaus on vuonna 2018 vuosiluokkien 1 6 oppilaasta yksityiselle koulun ylläpitäjälle 6127 euroa/oppilas ja vuosiluokkien 7-9 oppilaasta euroa. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää kaikille muille lappeenrantalaisille oppilaille laadukasta opetusta, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Käytännössä siten jokainen yksityiskoulun oppilas aiheuttaa kaupungille tulojen vähenemistä kotikuntakorvauksen verran menojen säilyessä lähes ennallaan. Vain sellainen tilanne, että koululla olisi oppilaita niin runsaasti, että se mahdollistaisi opetusryhmien perustamatta jättämisen ja koulutiloista luopumisen, talousrasitusta ei syntyisi.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lausuntopyynnössään Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry vaatii, että yksityiskouluja tulee kohdella yhdenvertaisesti ja viittaa siihen, että kaupunki on aikoinaan puoltanut Steinerkoulun sekä Itä-Suomen koulun perusopetuslupaa. Molemmat yksityiskoulut on perustettu ja ovat saaneet järjestämislupansa ennen nykyisen perusopetuslain voimaantuloa. Kaupungin toimenpitein näiden koulujen järjestämislupaa ei voida myöskään peruuttaa tai muuttaa, eikä sellaiseen toki ole tarvettakaan. Vuonna 1999 voimaan tulleen perusopetuslain perusteluissa todetaan mm. Hallituksen tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona. Perusopetuksen voimavarat turvataan julkisen koulutusjärjestelmän kautta. Tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Lainsäädännössä turvattaisiin nykyisten valtion tai yksityisten koulujen säilyminen ja säilytettäisiin mahdollisuus antaa yksittäisille uusille kouluille järjestämislupa. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tarvitsisi edelleenkin luvan perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Lupa myönnettäisiin nykyisestä poiketen oppilaitoksen perustamisen sijasta opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntäminen edellyttäisi erityistä koulutus- tai sivistystarvetta. Koulutuksen tarpeellisuutta tarkasteltaisiin suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja -tarjontaan. Lisäksi lähtökohtaisesti edellytetään, että kunta, jossa opetusta järjestetään eli koulun sijaintikunta, on tehnyt sopimuksen opetuksen järjestäjän kanssa. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän koulutuksen tulee olla tämän lain mukaista. Kunnan kanssa tehtävällä sopimuksella luvan myöntämisen edellytyksenä korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan kuitenkin alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella myöntää myös ilman kunnan kanssa tehtyä sopimusta. Tällöin luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voitaisiin myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen tai kansanopistossa muille kuin

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Esittelijän ehdotus oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen. Perustettaessa valtakunnalliseen tai alueelliseen sivistystarpeeseen perustuvia kouluja tulisi kuulla kuntia, joissa opetusta järjestetään. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että Opetuksen järjestämisluvan myöntäminen on vapaaharkintainen hallintotoimi. Näin ollen luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta koulutuksen järjestämisluvan saamiseen, vaikka luvan myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyisivät. Lupahakemusten käsittelyssä ja lupien myöntämisessä tulee noudattaa yleisiä hallinnon oikeusturvaperiaatteita kuten yhdenvertaisen kohtelun ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita. Mikäli Lappeenrannan kaupunki puoltaisi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen, tulisi Lappeenrannan kaupungin suhtautua samalla tavoin kaikkiin muihinkin erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämislupahakemuksiin. Yhdenvertaisuusarvioinnissa on otettava huomioon hakemusajankohta. Mikäli tällä hetkellä olisi käsittelyssä useampia yksityiskoulun perustamista koskevia lausuntopyyntöjä, olisi Lappeenrannan kaupungin lausunto saman sisältöinen kaikille: yksityiskoulut monipuolistavat koulutustarjontaa, mutta rasittavat kotikuntakorvausten myötä kaupungin taloutta eikä Lappeenrannan kaupungissa ole paikallista koulutuksellista tarvetta uuden koulun perustamiseen, sillä lasten lukumäärä vähenee lähivuosina voimakkaasti niin Lappeenrannassa kuin muuallakin maakunnassa. Edellä esitetyn nojalla ei ole perusteita muuttaa aiemmin esitettyä Lappeenrannan kaupungin näkemystä. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lasten ja nuorten lautakunta esittää lausuntonaan Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n perusopetuslupahakemukseen, että sinänsä kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kuitenkin kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää laadukasta opetusta kaupungin ylläpitämissä kouluissa, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestösuunnitteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Lappeenrannan kaupunki ei puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lupahakemusta eikä puolla muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Lisättiin pöytäkirjan liitteeksi Kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntöhakemus, jonka Kristillinen kasvatus ry oli toimittanut myös lautakunnan jäsenille. Asiasta käydyn keskustelun aikana Tiina Simola esitti Taija Myyrän kannattamana, että esitystä muutetaan siten, että Lappeenrannan kaupunki esittää lausuntonaan, että kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Lappeenrannan kaupunki puoltaa Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Tiina Simolan tekemää ehdotusta, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Alander Paavo, Iljin Harri, Koskenranta Sanna, Witherspone Isaac, Nurmi Antti, Aalto- Huhtinen Tiina, Pykäläinen Eeva-Maria) äänestivät JAA ja neljä (4) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Ikävalko Johanna, Lampi Timo, Myyrä Taija, Simola Tiina) äänestivät EI.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Eriävän mielipiteen jättivät Johanna Ikävalko, Taija Myyrä ja Tiina Simola. Eriävät mielipiteet ovat pöytäkirjan liitteenä. Täytäntöönpano Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 117 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Riitta Munnukka esitti Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus käyttää ottooikeuttaan asiassa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat, että otto-oikeutta ei käytetä, äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat, että ottooikeutta käytetään, äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Riitta Munnukan esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kaupunginhallituksen jäsentä (Kakkola, Arvela, Kukkonen, Pykäläinen) äänestivät JAA ja seitsemän (7) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Munnukka, Mäkelä, Löfman, Turkia) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ottooikeuden käyttämisen. Merkittiin, että toimialajohtaja Tuija Willberg oli selostamassa asiaa kaupunginhallitukselle. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 145 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Oheismateriaali 1. Adressi Lappeenrannan kristillisen koulun puolesta Kaupunginhallitus on päättänyt käyttää otto-oikeutta em. asiassa. Lasten ja nuorten lautakunnan asia on siirtynyt siis kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin lautakunnalla on ollut. Kaupunginhallitus on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös, aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kuntalain kommentaariteoksen Kuntalaki Tausta ja tulkinnat (Harjula-Prättälä 2015) mukaan otto-oikeus asiassa on tarkoituksenmukaisinta tehdä asiaratkaisu eli tehdä uusi päätös tai pysyttää aiempi päätös. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajan selvitys: Vastauksia kaupunginhallituksen lisäselvityspyyntöön: Kristillisen koulun opetuksen sisällöstä Perusopetuksen laajuuden vuoksi sisältöä on mahdoton kuvata lyhyesti. Alla on linkkejä, joista löytyvät yleiset opetussuunnitelmat perusteet sekä esimerkkejä Lappeenrannan kaupungin opetussuunnitelmista sekä linkkejä järjestämisluvan saaneiden kristillisten koulujen yhteiselle sivustolle sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n sivuille, joissa kuvataan yhdistyksen antamaa opetusta ja sen arvoperustaa. Opetuksen järjestäminen ja arvoperusta Opetuksen sisältö Yleiset opetussuunnitelman perusteet rusopetus/419550/tekstikappale/ Lappeenrannan kaupungin koulukohtaisia opetussuunnitelmia voi lukea eperusteet-palvelusta. Esimerkiksi Joutsenon alueen koulujen opetussuunnitelmat s/804029/perusopetus/tiedot ja Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen strategista toimeenpanosuunnitelmaa: atusjaopetus_strategia_issu ikka/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Missä kristillisiä kouluja on ja millaiset ovat niiden oppilasmäärät (tiedot on poimittu Opetushallituksen raporteista): Ylläpitäjä Koulun nimi Oppilasmäärä Vuosiluokat Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry Espoon kristillinen koulu 259 esi-9

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Confido Pohjanmaan Kristillinen Vaasan kristillinen koulu 63 esi-9 Kasvatus ry /Vaasa Helsingin kristillisen koulun Helsingin kristillinen koulu kannatusyhdistys Jyväskylän kristillisen koulun Jyväskylän kristillinen koulu kannatusyhdistys Keski-Uudenmaan kristillisen Keski-Uudenmaan kristillinen 217 esi-9 koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys (Järvenpää) koulu Kuopion kristillisen päiväkodin Kuopion kristillinen koulu 113 esi-9 ja koulun kannatusyhdistys Lahden kristillisen koulun Lahden seudun kristillinen koulu 145 esi-9 kannatusyhdistys Oulun kristillinen kasvatus ry Oulun kristillinen koulu 166 esi-9 Porin kristillisen koulun Porin kristillinen koulu 106 esi-9 kannatusyhdistys Rovaniemen seudun kristillisen Rovaniemen kristillinen koulu koulun kannatusyhdistys Suomen Adventtikirkko Suomen kristillinen yhteiskoulu 434 esi-9 - Kopun koulu Vihti (Kaarina) - Siikasalmen koulu Liperi Kopun koulu (Vihti) - Tampereen kristillinen koulu Siikasalmen koulu (Liperi) Tampereen kristillinen koulu Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Karkun opiston lukio (Sastamala) Lukio Oppilasmääräkehitys kristillisissä kouluissa

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n opetuksen piirissä olevien määrä ja arvio tulevien vuosien oppilasmäärästä Kuluvana lukuvuonna Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n tarjoamassa opetuksessa on 21 oppilasta, joista 19 asuu Lappeenrannan kaupungin alueella. Oppilaat maksavat opetuksesta 140 euroa kuukaudessa. Mikäli opetus saa järjestämisluvan, opetus muuttuu maksuttomaksi ja on todennäköistä, että oppilasmäärä kasvaa. Sijaintipaikalla ja saavutettavuudella on jossain määrin vaikutusta oppilaaksi hakeutumiseen. Tällä hetkellä opetusta annetaan Kimpisen koulukeskuksen tuntumassa Armilankatu 31 olevissa tiloissa. Jos sijainti on tulevaisuudessakin kaupungin keskustassa, on se saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Oppilasmääräarviossa vertailua voi hakea Vaasan (63), Porin (106) ja Kuopion (113) kristillisistä kouluista.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Tämänhetkinen oppilasmäärä vuosiluokilla on esitetty taulukossa. Oppilaista yksi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Luokka-aste Kotikunta Lappeenranta Taipalsaari Yhteensä 19 2 Lappeenrannan kristillisestä opetuksesta päättötodistuksensa saaneita lapsia ei ole, sillä ylin vuosiluokka on tällä hetkellä 7. Koulutaipaleensa jossain vaiheessa kristillisessä opetuksessa olleita lapsia on siirtynyt toiselle asteelle sekä lukioon että ammattiopistoon. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry on hakenut perusopetuslupaa enintään 200 oppilaalle. Hakemukseen on liitetty seuraava arvio oppilasmäärän kehittymisestä:

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Koulun toiminnan vaikutus kaupungin rahoitukseen ja opetuksen resursseihin Kotikuntakorvaus vuonna 2019 yksityisille opetuksen järjestäjille on: 1-6 luokat: 6.204,16 e/oppilas 7-9 luokat: 9.926,66 e/oppilas lisäopetus: 7.788,25 e/oppilas Kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa on laskennallisia kustannuksia varten ikäryhmittäiset hinnat, jotka sisältävät mm. myös sote-palvelujen kustannukset. Tänä vuonna peruskouluikäisten ikäryhmittäiset hinnat ovat: 7-12 vuotiaat 7.277,45 e vuotiaat ,93 e

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Osviittaa siihen, mikä tästä olisi perusopetuksen osuus, saa kaatuneen maakuntauudistuksen aineistosta. Uuden kunnan valtionosuuksissa vastaavat hinnat olisivat olleet 7-12 vuotiaat 5.846,56 e/lapsi vuotiaat ,56 e/lapsi Tämä ei siis ole todellinen maksettava valtionosuus, mutta paras käytettävissä oleva keino erottaa perusopetuksen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta. Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupungin järjestämän 1-6 vuosiluokkien yleisopetuksen järjestämisen kustannus on ollut keskimäärin euroa/oppilas ja vuosiluokilla euroa/oppilas. Edellä kerrotulla tavalla laskettu laskennallinen oppilaskohtainen valtionosuus ei kata kotikuntakorvausta eikä myöskään kata vuoden 2017 toteutuneita keskimääräisiä kustannuksia. Keskimääräinen kustannus vaihtelee opetusryhmän oppilasmäärästä riippuen; ryhmän kustannus muodostuu suurimmaksi osaksi opettajan palkkakustannuksesta ja keskimääräinen oppilaskohtainen hinta riippuu oppilaiden lukumäärästä. Mikäli valtioneuvosto myöntäisi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:lle järjestämisluvan ja yhdistyksen arvioima oppilasmääräkehitys toteutuisi, vaikuttaisi se Lappeenrannan kaupungin maksamaan kotikuntakorvaukseen seuraavasti:

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kristillisen koulun kotikuntakorvausten vaikutus opetustoimeen 1-6 lk á hinta 6 204, lk á hinta 9 926,66 lisäopetus á hinta 9 926, Ikäluokka Oppilaita 1. luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka lisäopetus Yhteensä kotikuntakorvaus , , , , ,34 Oppilaskohtainen määräraha , , , , , , , , , ,34 vuosiviikkotuntia 206,73 248,77 285,02 297,06 323,87 vastaa opettajaa 9,40 11,31 12,96 13,50 14,72 Kotikuntakorvaukset ovat hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimintakatteessa. Jos kotikuntakorvaukset tulisi kattaa toimialan toimintakatteesta, tarkoittaisi se, että kaupungin kouluista tulisi vähentää opettajaa tai vastaava määrä opettajan työpanosta. Koska oppilaat siirtyisivät todennäköisesti eri kouluista ja eri opetusryhmistä, pienenisi ryhmän koko näissä opetusryhmissä 1-2 oppilaalla, mutta ei niin paljoa, että ryhmiä voitaisiin kohtuudella yhdistää. Myöskään ruokailukustannukset eivät yksittäisten oppilaiden siirtymisen vuoksi laskisi. Kokonaista koulua ei oppilaiden siirtymisen vuoksi voitaisi heti lakkauttaa, ellei suurin osa oppilaista siirtyisi samasta koulusta. Koska opetustunteja jouduttaisiin kuitenkin kotikuntakorvauksen kattamiseksi vähentämään, kohdistuisi se laajaan joukkoon kaupungin kouluja. Viikottaisia opetustunteja jouduttaisiin vähentämään tai pieniä ryhmiä yhdistämään yhteensä opetustunnin eli opettajan työpanoksen verran. Muutos koskettaisi siis lähes

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ kaikkia Lappeenrannan koulujen 6000 oppilasta ja vaikuttaisi heidän opetukseensa heikentävästi. Vertailun vuoksi todettakoon, että tulevana lukuvuonna yksisarjaisissa kaupungin kouluissa esim. Lönnrotin koulussa on 118 oppilasta ja vuosiviikkotunteja 224, Pulpin koulussa 128 oppilasta ja vuosiviikkotunteja 238 ja Korvenkylän koulussa 136 oppilasta ja 254 vuosiviikkotunteja. Opetustunteja tulisi siis vähentää noin yhden yksisarjaisen koulun verran. Alle kouluikäisten lasten ikäluokat ovat Lappeenrannassakin selvästi pienempiä kuin nyt koulussa olevat ikäluokat. Esimerkiksi vuonna 2011 syntyneen, kuluvana lukuvuonna 1. luokalla olevan ikäluokan koko on 724, mutta vuonna 2018 syntyi vain 520 lappeenrantalaista. Tulevien vuosien ikäluokkien pienenemisen johdosta joudutaan kouluverkkoa tarkastelemaan. Oppilaiden siirtyminen yksityiseen kouluun lisäisi paineita kasvattaa ryhmäkokoja ja lakkauttaa joitakin kaupungin nykyisiä kouluja. Adressi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n keräämä, 1162 nimen adressi on jätetty Lappeenrannan kaupungille samassa yhteydessä kuin lausuntopyyntö. Lausuntopyyntö on vedetty pois Uusi lausuntopyyntö on toimitettu , mutta siinä yhteydessä ei ole viitattu adressiin ja adressi on jäänyt liittämättä lausuntopyyntöä koskevan asian valmisteluun. Adressi on oheismateriaalina. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lasten ja nuorten lautakunnan päätöksen sekä edellä olevan lisäselvityksen tiedoksi ja päättää ilmoittaa lausuntonaan, ettei Lappeenrannan kaupunki puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta perusopetuksen järjestämiseen luokka-asteilla 1-9 Lappeenrannassa. Selvityksistä ilmenee, että Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestöennusteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Kristillisen koulun opetuksen järjestämislupa aiheuttaisi Lappeenrannan kaupungille negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, paineita opettajien vähentämiseen, ryhmäkokokojen kasvattamiseen ja koulujen lakkauttamiseen.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Samalla kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupunki ei puolla jatkossa muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano toimialajohtaja Tuija Willberg Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Oheismateriaali 1. Adressi Lappeenrannan kristillisen koulun puolesta Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n selvitys : Selvitykset Lappeenrannan kaupunginhallituksen esittämiin kysymyksiin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/659/ / Mikä on Kristillisen koulun erityinen koulutus- tai sivistystarve?

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Suomalainen yhteiskunta on sekularisoitunut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on luonut kasvavan tarpeen maailmankatsomuksellisille kouluille koko maassa. Siksi mm. kristillisten koulujen määrä on kasvanut voimakkaasti, turvaten vanhempien oikeuden saada omaan maailmankatsomukseensa pohjautuvaa opetusta lapsille. Valtion hallinto on myös ymmärtänyt tilanteen ja myöntänyt useita uusia opetuksen järjestämisen lupia kristilliselle kouluille ja Steiner-kouluille eri puolille Suomea, täydentämään ja rikastuttamaan opetuksen tarjontaa. Tälläkin hallituskaudella monen kristillisen koulun määräaikainen lupa on vahvistettu pysyväksi. Lappeenrannan talousalueella tarvetta osoittaa kouluun ennakkoilmoitettujen lasten määrä, koulua tukevan adressin allekirjoittaneiden määrä, sekä se että koulun oppilasmäärä on ollut kasvussa huolimatta maksullisesta opetuksesta. 2. Kasvustrategia 19:stä 70:een vuodessa. Miten kristillinen koulu aikoo selvitä siitä? Perusopetuslupahakemuksessa on osoitettava edellytykset koulun toiminnalle lähtien luvan alusta. Nämä edellytykset ovat olleet kunnossa jo edellisillä hakukerroilla. Yhdistyksellä on o o o aiesopimus paikallisen kiinteistösijoittajan kanssa tarvittavien tilojen järjestämisestä ennakkoon ilmoittautuneet opettajaresurssit, suurelta osin lappeenrantalaisia opettajia toimivan koulun kautta suuri osa välineistöstä Toiminnan kannalta jatkaminen ilman perusopetuslupaa on huomattavasti suurempi haaste, kuin se että oppilasmäärä lisääntyisi. 3. Onko 70 oppilasta realistinen lukumäärä jo ensi lukukaudella? Luku perustuu vanhempien ilmoitukseen, mutta muiden paikkakuntien koulujen kokemusten perusteella on todennäköistä, että aloitusmäärä jää alle ennakoidun. 4. Miten kaikkien kaupunkilaisten oppilaiden tasa-arvo toteutuu?

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Tällä hetkellä kristillisen koulun oppilaat ovat epätasa-arvoisessa suhteessa muihin lapsiin. Valtionosuusjärjestelmän tuotoissa näiden lasten tuoma osuus ei kohdennu heidän opetuksensa järjestämiseen Kristillinen koulu ei ole tasa-arvoisessa asemassa esim. Steinerkouluun nähden. o Steinerkoulu perustaa opetuksensa kasvatusopilliseen järjestelmään, mutta steinerpedagogiikan taustalla on teosofinen maailmankatsomus o Tässäkään mielessä kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta toivovat eivät ole samalla viivalla. Varhaiskasvatuksessa on yksityisiä toimijoita ollut jo pitkään, ja niiden määrä on lisätty nopeassa tahdissa o kaupungin taholta ei ole nähty ongelmaa talouden, tasaarvon tai muiden tekijöiden puolesta o Steiner-pohjalta on mahdollista jatkaa päiväkodista kouluun o Kristillisestä päiväkodista kristilliseen kouluun ei voi siirtyä ilman että perhe kustantaa opetuksen Kaupungin strategiassa mainitaan että lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus o lasten oikeuksien sopimus turvaa myös lapsen oikeuden kasvaa omaan kulttuuriseen ja maailmankatsomukselliseen tuntemukseen 5. Minä vuonna eri puolilla Suomea olevat kristilliset koulut on perustettu? Perustamisvuodet ja perusopetusluvan saamisvuodet on esitetty taulukossa alla. Paikkakunta Perustamisvuosi (jos alkanut kotikouluna tai ilman valtion lupaa) valtionosuus / perusopetuslupa saatu * Muuta 1 Rovaniemi Oulu Lahti Aloittanut suoraan perusopetusluvalla 4 Vaasa

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Jyväskylä Kuopio Aloittanut suoraan perusopetusluvalla 7 Järvenpää Aloittanut suoraan perusopetusluvalla 8 Espoo Pori Liperi Toiminut aiemmin Joensuussa 11 Vihti Tampere Helsinki Kaarina Sastamala (Karkun opisto) luvulla 1985 Lupa aikuisten perusopetukseen * uudistunut perusopetuslaki 1999 Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lasten ja nuorten lautakunnan päätöksen sekä edellä olevat lisäselvitykset tiedoksi ja päättää ilmoittaa lausuntonaan, ettei Lappeenrannan kaupunki puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta perusopetuksen järjestämiseen luokka-asteilla 1-9 Lappeenrannassa. Selvityksistä ilmenee, että Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestöennusteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Kristillisen koulun opetuksen järjestämislupa aiheuttaisi Lappeenrannan kaupungille negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, paineita opettajien vähentämiseen, ryhmäkokokojen kasvattamiseen ja koulujen lakkauttamiseen. Samalla kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupunki ei puolla jatkossa muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Asiassa käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jyri Hänninen esitti, että kaupunginhallitus

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ merkitsee lasten ja nuorten lautakunnan päätöksen ja edellä olevat lisäselvitykset tiedoksi ja päättää ilmoittaa lausuntonaan, että Lappeenrannan kaupunki puoltaa perusopetusluvan myöntämistä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemukseen perusopetuksen järjestämiseen luokka-asteilla 1-9 enintään 50 oppilaalle Lappeenrannassa. Jani Mäkelä ja Tapio Arola kannattivat Hännisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat Jyri Hännisen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on Jyri Hännisen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä viisi (5) kaupunginhallituksen jäsentä (Kakkola, Arvela, Räsänen, Puolakka, Saariniemi) äänestivät JAA ja kuusi (6) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Munnukka Mäkelä, Turkia) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen Jyri Hännisen esityksen asiassa. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Hanna Holopainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Täytäntöönpano toimialajohtaja Tuija Willberg Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kunniakäynnit Kaatuneitten muistopäivänä ja Venäjältä löydettyjen suomalaisten sotilaiden sankarihautajaiset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/447/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Jorma Kallio Kaatuneitten muistopäivänä suoritetaan perinteiset kunniakäynnit haudoilla ja muistomerkeillä sekä haudataan Venäjältä löydetyt sankarivainajat Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Kaupunki, seurakunnat, Maasotakoulu ja raja- ja rajavartioasemat järjestävät yhteistyössä veteraaniasian neuvottelukunnan kanssa vuosittain Kaatuneitten muistopäivän tilaisuudet. Tänä vuonna päivän ohjelmaan sisältyy myös Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kanssa järjestetyt Venäjältä löydettyjen suomalaisten sotilaiden sankarihautajaiset. Seppeleenlaskutilaisuuksiin jokainen osallistuva yhteisö nimeää yhden edustajan. Päivän aikataulu on seuraava: Keskustassa: klo klo Ehtoollisjumalanpalvelus Lappeen Marian kirkossa Sankarihautausmaalla järjestettävä Sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen sekä seppeleiden laskut haudalla Seppelpartioiden lähettäminen - Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkille - Äiti Karjala -patsaalle - Karjalasta tuotujen sankarivainajien muistomerkille - Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ kaatuneitten haudalle Vanhalle hautausmaalle - Vapaussodan muistomerkille Keskuspuistoon klo klo Joutsenossa: klo Nuijamaalla: klo Ylämaalla: klo Lappeenrannan kaupungin tarjoama kenttäkahvitus juhlayleisölle kaupungintalon edustatorilla yhteistyössä Sotilaskotiyhdistyksen kanssa. Muistotilaisuus kutsuvieraille Maasotakoululla Ehtoollisjumalanpalvelus Joutsenon kirkossa Kunniakäynnit ja seppeleenlaskutilaisuudet kaikilla Sotiemme muistomerkeillä Joutsenossa Kirkkokahvit Joutsenon seurakuntakeskuksessa Ehtoollisjumalanpalvelus Nuijamaan kirkossa Kunniakäynti ja seppeleenlasku päämuistomerkillä Nuijamaan sankarihautausmaalla Kirkkokahvit Nuijamaan seurakuntatalolla Ehtoollisjumalanpalvelus Ylämaan kirkossa Kunniakäynti ja seppeleenlasku päämuistomerkillä Ylämaan sankarihautausmaalla Kirkkokahvit Ylämaan kirkon seurakuntasalissa (JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet järjestetään edellä esitetyn aikataulun mukaisesti ja nimeää yhden edustajan kuhunkin alla mainittuun seppeleenlaskutilaisuuteen: - Sankarihautajaisissa sankarihautausmaalla - Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkillä - Äiti Karjala-patsaalla - Karjalasta tuotujen sankarivainajien muistomerkillä - Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla - Vapaussodan sankarivainajien muistomerkillä - Päämuistomerkillä Joutsenon sankarihautausmaalla - Päämuistomerkillä Nuijamaan sankarihautausmaalla - Päämuistomerkillä Ylämaan sankarihautausmaalla

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kaupunginhallitus päättää järjestää Sankarihautausmaan tilaisuuden jälkeen kenttäkahvituksen kaupungintalon edustatorilla. Seppelekustannukset rahoitetaan puoliksi seurakuntayhtymän kanssa. Kaupungin osuus kaatuneitten muistopäivänä järjestettyjen tilaisuuksien kustannuksista rahoitetaan menokohdalle 1110/1201 "Kaatuneitten muistopäivä" varatusta yhteismäärärahasta. Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin edustajat seuraavasti: Sankarihautajaisissa sankarihautausmaalla: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkillä: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Äiti Karjala-patsaalla: kaupunginhallituksen jäsen Päivi Kukkonen Karjalasta tuotujen sankarivainajien muistomerkillä: kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja Tapio Arola Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla: kaupunginhallituksen jäsen Helena Puolakka Vapaussodan sankarivainajien muistomerkillä: kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Hanna Holopainen Päämuistomerkillä Joutsenon sankarihautausmaalla: kaupunginhallituksen jäsen Juha Härkönen Päämuistomerkillä Nuijamaan sankarihautausmaalla: kaupunginvaltuutettu Kai Karhukorpi Päämuistomerkillä Ylämaan sankarihautausmaalla: kaupunginvaltuutettu Jukka Lohko Merkittiin, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Täytäntöönpano Nimetyt edustajat Tapahtumatoiminta

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry:n ym. esitys pitäjä- nimityksestä Joutsenolle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/695/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen, joutsenolaisten Marttojen, Lions Club Joutsenon ja Joutsenon Rotaryklubin esitys : Joutsenon kaupunki liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kotimaisten kielten keskus on ehdottanut, että vanhat lakkautetut kunnat voisivat käyttää pitäjä-nimitystä. Erityisesti pitäjä-nimitys sopisi Joutsenon kaltaiselle maalaismaiselle liitoskunnalle. Pitäjä-nimityksellä uuteen kuntaan liittynyt entinen kunta erottuisi uuden kunnan muista kylistä tai kaupunginosista. Allekirjoittaneet joutsenolaiset yhdistykset esittävät, että Lappeenrannan kaupunginhallitus myöntää Joutsenolle pitäjä-nimityksen. Perusteena yhdistykset toteavat, että Joutsenossa on vahva kotiseutuhenki ja Joutseno-nimen säilyminen vahvistaisi Joutsenon henkistä vahvuutta ja joutsenolaisten yhteenkuuluvuutta. Samalla yhdistykset toivovat, että Lappeenrannan kaupunki käyttää Joutsenosta uutisoidessaan nimitystä pitäjä. Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 380 vuotta Joutsenon perustamisesta. Nimitys on tarkoitus ottaa käyttöön virallisesti Joutseno-päivien yhteydessä elokuussa Suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa aiheeseen vuonna 2012 (ks. Kielikello 1/2012) ja sen mukaan on

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Esittelijän ehdotus tarkoituksenmukaista, että paikannimet jatkavat elämäänsä puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Entisiä kunnannimiä voi edelleen käyttää muun muassa asukkaiden nimityksissä, yhdistysten, yritysten, paikallislehtien ja rakennusten nimissä sekä alueiden niminä peruskartoissa. Uutisoinnissakin voidaan muissa kuin hallinnollisissa yhteyksissä hyvin käyttää pelkkää vanhaa kunnannimeä, jos se tunnettuutensa vuoksi paikannetaan valtakunnallisesti. Pitäjän käyttöönotto entisten kuntien nimitykseksi voi aiheuttaa sekaannustakin, koska se on historiallisesti ollut käytössä eri merkityksessä. Kaikki kunnat eivät myöskään ole aikoinaan olleet pitäjiä, ja nimitys on yhdistetty lähinnä maaseutumaiseen ympäristöön. Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto on suosittanut, että maalaismaisista liitoskunnista voisi käyttää nimitystä pitäjä erottamaan niitä toisaalta nykyisistä kunnista ja toisaalta pienemmistä kaupunginosista ja kylistä. Kaupunginhallitus merkitsee esityksen tiedoksi ja toteaa, että Lappeenrannan kaupunkiin liittyneistä entisistä maalaismaisista liitoskunnista voidaan käyttää myös pitäjä- nimitystä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano esitykset tekijät

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lausunto Tilayhtymä Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte ja Petteri lihasikalan ympäristölupahakemuksen tarkistamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/449/ /2019 Käsittelyhistoria Lupalautakunta Aiempi käsittely: Lupalautakunta 40 Esittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Valmistelija/lisätiedot: Terveystarkastaja Maritta Arokivi Ympäristötarkastaja Taina Lahtela Julkiset hakemusasiakirjat Viite ESAVl/2829/2019 Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Lappeenrannan kaupunginhallitus pyytävät Lappeenrannan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa viitekohdassa mainitusta hakemuksesta. Asian vireille tulo Ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 mukaan laitoksen ympäristölupa on tarkistettava, jos se ei vastaa voimassa olevia päätelmiä ja ympäristösuojelulakia tai sen nojalla annettuja säädöksiä taikka, jos luvassa on määräys päästötasoja lievemmistä raja-arvoista. Toiminnanharjoittajan antaman selvityksen perusteella Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut, että Tilayhtymän Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte ja Petteri lihasikalan ympäristölupa ei kaikilta osin vastaa BATpäätelmien sisältöä. ELY-keskus on saanut toiminnanharjoittajalta selvityksen luvan tarkistamistarpeesta Toiminnanharjoittaja on selvityksessään verrannut tilan nykyistä toimintaa BAT- päätelmiin. Tilalla on käytössä hyvät toimintatavat

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ jotka vastaavat suurelta osin BAT- päätelmiä, vaikka nykyisen ympäristöluvan määräykset eivät vastaakaan kaikilta osin BATpäätelmien sisältöä. Toiminta Hakemuksen mukaan ympäristölupa koskee Lappeenrannan kaupungin Partalan kylässä tilalla Perätalo 3:1 tapahtuvaa lihasikataloutta. Tilalla on nykytilanteessa kolme sikalarakennusta, joiden yhteydessä on neljä lietelantasäiliötä. Lisäksi käytössä on etälietelantasäiliö. Laajennus toteutettaisiin rakentamalla yksi uusi sikalarakennus ja yksi uusi etälietelantasäiliö. Sikalan ympäristölupa on myönnetty 2920 lihasialle. Nykytilanteessa tilalla on 1600 kpl sikoja 3 rakennuksessa. Laajennusta ei ole vielä toteutettu, sillä tilalla on eletty muutoksien aikaa, suhdanteet ovat vaihdelleet ja tilalla on tapahtunut myös muutoksia. Uusi sukupolvenvaihdos on tapahtunut kun Mika Ryösö möi osuutensa tilayhtymässä oleville Atte ja Petteri Ryösölle. Lupahakemuksen BAT-päivitys Hakemuksen mukaan Tilayhtymän Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte ja Petteri voimassa olevassa ympäristöluvassa (dnro KAS Y ) ei ole määrätty ilmaan vapautuvaa ammoniakkia koskevista päästöraja-arvoista, eikä BAT-päätelmien edellyttämästä tarkkailusta, joten Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen mukaan ympäristölupa on tältä osin tarpeen tarkistaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätöksen perusteluissa ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan direktiivilaitoksen päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava päätelmiin. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa olosuhteissa. Siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevissa BAT-päätelmissä on esitetty parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa olevan muun muassa lannassa eritetyn kokonaistypen ja fosforin sekä ilmaan vapautuvien ammoniakkipäästöjen tarkkailu. Ammoniakkipäästöille on päätelmissä asetettu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-AELarvot). Tilayhtymä Ryösön voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty ilmaan vapautuvaa ammoniakkia koskevista

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Esittelijän ehdotus päästöraja-arvoista, eikä BAT-päätelmien edellyttämästä tarkkailusta, joten ympäristölupa on tarpeen tarkistaa. Lupalautakunta Lappeenrannan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntonaan Tilayhtymä Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte ja Petteri ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Ympäristönsuojeluviranomainen Tilayhtymä Ryösön tila ei sijaitse pohjavesialueella ja rakennuspaikka on maa ja metsätalousaluetta. Lihasikalassa on toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaan 1600 sikaa. Direktiivilaitostilalla on voimassaolevan luvan mukaan lupa 2920 sialle, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Koska lupamäärään ei ole tulossa muutosta ja tilayhtymä voi tarvittaessa nostaa kapasiteettia 2920 sialle, lupamääräysten tarkistaminen BAT päätelmien vuoksi on siten perusteltua. Päästöille on ympäristöluvan tarkistamismenettelyssä määrättävä päästörajaarvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Ympäristönsuojeluviranomainen ei ota kantaa seurannan toteutustapaan eikä teknisiin toimenpidemenetelmiin liittyen lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritykseen sekä ilmaan vapautuviin ammoniakkipäästöihin. Ympäristönsuojelun tietoon ei ole tullut valituksia liittyen Tilayhtymä Ryösön lihasikalan toimintaan. Terveydensuojeluviranomainen Tilayhtymän Ryösö Kari, Mika, Maritta, Atte, Petteri hakemus koskee voimassa olevan luvan BATpäivitystä koskien ilmaan vapautuvaa ammoniakkia. Lähin pysyvä vakituinen asunto on noin 700 metrin etäisyydellä kun hakijan talouskeskus jätetään ottamatta huomioon. (Lupapäätös KAS-2006-Y ). Lupalautakunta toteaa BATpäivityksestä, että terveydensuojelulain (763/1994) mukaisesti elinympäristöön vaikuttavan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ vaikuttavia tekijöitä. Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että ympäristöluvan tarkistaminen tältä osin on aiheellinen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lappeenrannan kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Kaupunginhallitus saattaa lupalautakunnan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja toteaa, ettei sillä ole muuta lausuttavaa asiassa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Myö liikutaa liikkumisohjelma 2025 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1735/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajan kirje : Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on kokouksessaan 2/ hyväksynyt Myö liikutaa Lappeenrannan liikkumisohjelman Liikkumisohjelman perusteet pohjautuvat Lappeenranta 2033 strategiaan. Kaupungin strategiassa asukkaiden omaehtoinen liikkuminen on nostettu sen merkittäväksi tekijäksi. Sykettä ja säpinää strategian ideana on aktivoida lappeenrantalaiset liikkumaan ja harrastamaan sekä samalla luomaan edellytyksiä vetovoimaisille tapahtumille. Myö liikutaa - Lappeenrannan liikkumisohjelman 2025 valmisteluvaiheessa on asukkaita ja eri toimijoita osallistettu laajasti. Liikkumisohjelman pääviestit ovat muodostuneet kuntalaisille suunnatun kyselyn sekä viiden eri työpajan tuloksena. Työpajoissa syntyneitä verkostoja on tarkoitus edelleen hyödyntää liikkumisohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Liikkumisohjelman tarkoituksena on lisätä lappeenrantalaisten omaehtoista liikkumista, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa painotetaan eri toimijoiden yhteistyön vahvistamista sekä asukkaiden mahdollisuuksia liikkua lähellä asuinympäristöään. Myö liikutaa - Lappeenrannan liikkumisohjelma 2025 on

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Esittelijän ehdotus lähtölaukaus kohti aktiivisempaa lappeenrantalaista liikkumiskulttuuria. Ohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Ohjelman lupauksena on, että rakennamme yhdessä lappeenrantalaista liikkumisen edistämisen mallia, mallia joka kelpaa esimerkiksi muille yhteisöille. Lupauksen toteutuminen edellyttää, että kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioidaan niiden vaikutus lappeenrantalaisten liikkumiseen. Toisaalta on tärkeää että yhteiseen tekemiseen liikkumisen edistämiseksi saadaan mukaan uusia toimijoita. Liikkumisohjelman painopistevalinnat on tehty lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi, aikuisväestön liikkumisen edistämiseksi sekä yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi. Kaikille käyttäjäryhmille yhteisiä haasteisia ja kehittämiskohteita olivat mm. liikkumisen olosuhteet, matalan kynnyksen mahdollisuudet, yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen, osallistaminen, viestintä sekä kokeilukulttuurin edistäminen. Ohjelmatyön mukana kuntalaisilta saatiin iso määrä erilaisia yksittäisiä ideoita liikkumisen edistämiseksi ja näitä tullaan käyttämään liikkumisohjelman toimeenpanossa. Liikkuminen on koko kaupungin asia. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsittelee liikkumisohjelman linjauksia ja täytäntöönpanotoimia lautakunnan seminaarissa Linkki liikkumisohjelmaan Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala lähettää Myö liikutaa Lappeenrannan liikkumisohjelman 2025 tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Liikuntajohtaja Pasi Koistinen on valmistautunut esittelemään liikkumisohjelmaa kaupunginvaltuustolle ennen valtuuston seuraavaa kokousta klo Merkitään tiedoksi ja saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin.

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

39 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/737/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa_tilinpäätös 2018 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan varsinainen yhtiökokous pidetään Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asian, mm. tilinpäätös v. 2018, joka on esitelty kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus nimeää edustajan Kiinteistö Oy Seniori- Saimaan varsinaisen yhtiökokoukseen Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokousedustajaksi kaupunginsihteeri Juha Willberg. Täytäntöönpano nimetty edustaja

40 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Saimaan seutujen Opisto-osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/691/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Saimaan seutujen Opisto_yhtiökokouskutsu 2. Saimaan seutujen Opisto_tilinpäätös Saimaan seutujen Opisto- osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina Etelä-Karjalan kauppakamarin tiloissa. Kokouksessa käsitellään oheismateriaalissa olevan kokouskutsun mukaiset asiat, mm tilinpäätös v ja hallituksen jäsenten valinta. Kaupungilla on yhtiön osakekannasta 1 % eikä hallituspaikkaa. Kaupunginhallitus päättää edustaja nimeämisestä Saimaan seutujen Opisto- osakeyhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen Päätös Päätettiin, että edustajaa yhtiökokoukseen ei nimetä. Täytäntöönpano mahdollisesti nimetty edustaja Saimaan seutujen Opisto- osakeyhtiö

41 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/729/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n yhtiöjärjestyksen mukainen yhtiökokous pidetään torstaina klo 9.00 kokoushuone Mallissa Lappeenrannan kaupungintalolla. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat mm. tilinpäätös v. 2018, joka on esitelty kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus nimeää edustajan Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokousedustajaksi kaupunginsihteeri Juha Willberg. Täytäntöönpano nimetty edustaja

42 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Sarastia Oy:n ylimääräinen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/700/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Sarastia Oy_osakassopimus Oheismateriaali 1. Sarastia Oy_esityslista Kunnan Taitoa Oy ja KuntaPro Oy yhdistyvät lukien Sarastia Oy- nimiseksi yhtiöksi, jonka ylimääräinen yhtiökokous on Kokouksessa päätetään yhdistymiseen liittyvistä asioista kuten suunnatusta osakeannista, hallituksen jäsenten ja nimitysvaliokunnan jäsenten valinnasta. Lappeenrannan kaupungilla ja konserniyhteisöillä on Kunnan Taitoa Oy:n ja sitä kautta uuden yhtiön osakkeita, mutta omistuksen suhteellinen osuus pienenee merkittävästi yhdistymisessä. Kaupungilla ei ole edustajaa yhtiön hallituksessa tai nimitysvaliokunnassa. Sarastia Oy jatkaa Kunnan Taitoa Oy:n tapaan ns. inhouseyhtiönä. Uudessa yhtiössä tarvitaan mm. sidosyksikkö- ja hankintayksikköaseman turvaava osakassopimus. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus nimeää edustajan Sarastia Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen

43 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteenä olevan Sarastia Oy:n osakassopimuksen. Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokousedustajaksi kaupunginsihteeri Juha Willberg. Täytäntöönpano nimetty edustaja Sarastia Oy

44 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/722/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Esityslista_Kiinteistö Oy Ylämaan Keskus 2. Talousarvio_Kiinteistö Oy Ylämaan Keskus Esittelijän ehdotus Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona Ylämaa- talolla. Kokouksessa käsitellään varsinaisen yhtiökokouksen asiat mm tilinpäätös v Kaupunkikonsernin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet Timo Hämäläinen ja Kimmo Valtonen. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinaiseen yhtiökokoukseen Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokousedustajaksi kaupunginlakimies Johanna Alatalo. Täytäntöönpano nimetty edustaja

45 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1279/ /2017 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 203 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Veijovuori Matti etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaavakartta/k2674/Metodistikirkko 2. Selostuksen liitteet 1-6/k2674/Metodistikirkko 3. Selostus/k2674/Metodistikirkko Asemakaavamuutosalue sijaitsee vajaan kilometrin päässä Lappeenrannan ydinkeskustasta etelään Kiviharjunkadun ja Mäntykadun kulmauksessa. Suunnittelu koskee Suomen Metodistikirkon tonttia sekä siihen rajoittuvia yleistä pysäköintialuetta ja osaa Rinkelimäenkujan kevyen liikenteen väylästä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2150 m². Metodistikirkko on luopunut kirkkorakennuksen käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi syksyllä 2017 ja rakennus on jäänyt tyhjilleen. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), pysäköimisaluetta (LP) ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisen kirkkotontin ja pysäköintialueen kehittäminen kerrostaloalueena. Asemakaavan muutoksella muodostetaan näiden tilalle asuin-, liike- ja

46 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. toimistorakennusten korttelialue (AL). Rinkelimäenkujan lounaisosa on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). Tontin rakennusoikeus kasvaa 550 krs-m2:sta 1600 krs-m2:iin ja kerrosluku viiteen (V). AL-korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitustoiminnan ja palveluasumisen tiloja. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja alueen maanomistajan kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Suomen Metodistikirkon hakemuksesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä- Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 1 mielipide. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteen sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 373 Esittelijä:

47 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Kaavakartta/k2674/Metodistikirkko 2. Selostuksen liitteet 1-6/k2674/Metodistikirkko 3. Selostus/k2674/Metodistikirkko Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan muutoksen 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävillä oloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kuulutus lausuntopyyntö Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

48 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Liitteet 1. Selostus/K2674/Metodistikirkko 2. Selostuksen liitteet 1-6/K2674/Metodistikirkko 3. Kaavakartta/K2674/Metodistikirkko Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Asemakaavamuutos on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelussa Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 373) asemakaavan ja asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää lausunnon kaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelussa sekä kaupungin internetsivuilla. Tiivistelmät ehdotusvaiheen lausunnosta ja muistutuksesta sekä vastineet niihin: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ) Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnon esittämät asiat. Kaupunkisuunnittelun vastine: OK 2. Muistutus ( )

49 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Alueella, jolla rakennusten sijoittelu tontille ja rakennusten korkeudet vaihtelevat, on ajoittaista varjostusta lähes mahdotonta välttää. > Alueen muiden rakennusten korkeudet eivät vaihtele, joten tämänkin rakennuksen enimmäiskorkeuden tulisi olla kolme. Toisekseen, siirtämällä rakennuksen ja autopaikoituksen paikkoja keskenään vältetään varjostus- ja muut haitat miltei täysin. Perustelut rakennuksen ja autopaikoituksen siirtämisestä toistensa paikoille olivat vajavaisia eivätkä tarjoa selitystä sille, millä tavalla se huonontaisi liikenteen toimivuutta tai turvallisuutta. Kaupunkisuunnittelun vastine: Muistutuksen jättäjän kanssa on pidetty maastokatselmus metodistikirkon tontilla Katselmuksessa käsiteltiin suunnitellun rakennuksen suhdetta ympäröivien rakennusten korkeuksiin ja rakennuksen sijoittumista tontille. Kaavan mahdollistama kerrosluku poikkeaa Yläkangaskadun pohjoispuolen kolmikerroksisista rakennuksista, mutta noudattaa sen sijaan Snellmaninkadun itäpuolen viisikerroksisia kerrostaloja. Lisäksi on huomattava, että kaavamuutosalueen itäpuoliset kerrostalot ovat käytännössä nelikerroksisia (kolme kerrosta + maanpäällinen kellarikerros). Uusi kerrostalo on viisikerroksinen, joten rakennusmassoissa on vain yhden kerroksen ero, mikä ei ole kaupunkikuvallisesti merkittävä. Asemakaavamääräyksiä koskevan ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan rakennusten suositeltavana korkeuden määrittelytapana pidetään kerrosluvun osoittamista. Sitä voidaan täydentää määräämällä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema, kun on tarpeen erityisen tarkoin ohjata rakennuksen korkeutta suhteessa viereisiin rakennuksiin. Oheisessa kuvassa (Ark idea ) on havainnollistettu uuden suunnitellun kerrostalon korkeutta naapuritalon korkeuteen. Nykymääräysten mukaan kerrostalon kerroskorkeuden tulee olla vähintään 3 metriä.

50 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Asemakaavakarttaan on muistutuksen johdosta lisätty uudisrakennuksen enimmäiskorkeutta koskeva määräys. Rakennusalan itäreunaan on merkitty rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi +120,0. Muistutuksessa on myös esitetty, että uudisrakennuksen ja pysäköintialueen paikkoja vaihdettaisiin keskenään. As. Oy Rinkelipuiston kerrostalo on rakennettu kiinni kaavamuutosalueen puoleiseen tontinrajaan ja talon päädyssä on asuinhuoneiden pääikkunoita. Rakennusmääräysten mukaan asuinhuoneen pääikkunan edessä on oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Lisäksi kaupunkikuvallisista syistä rakennus tulisi sijoittaa samaan linjaan Yläkangaskadun muiden kerrostalojen kanssa, jolloin rakennusalasta muodostuisi kapeahko rinteeseen sijoittuva ala. Tästä johtuen rakennuksen ja autopaikkojen sijaintien vaihtaminen keskenään ei ole tarkoituksenmukaista. Asemakaavassa varmistetaan katu- ja liikennealueiden ja kortteleiden sisäisten liikennejärjestelyiden turvallisuus. Liittymän paikkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. liittymien välimatkaan ja sijaintiin, kadun suuntaukseen, liittymän turvallisuuteen sekä sen havaittavuuteen ja näkemiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen. Katutilan suunnittelussa liikenneturvallisuutta edistetään konfliktitilanteita vähentämällä, eli liikennemuotojen erottelulla sekä selkeällä ja yksinkertaisella liikenneympäristöllä. Suunnittelualueen kohdalla on Kiviharjunkadun ja Mäntykadun liittymä. Kiviharjunkatu on kokoojakadun omainen katu, jonka länsi- ja pohjoispuolella on pyörätie ja etelä-/itäpuolella jalkakäytävä. Kiviharjunkadun liikennemäärä on suunnittelualueen kohdalla nykyisin noin 2000 ajoneuvoa/ vuorokausi. Liikenteen on ennustettu kasvavan suunnittelualueen kohdalla 5210 ajoneuvoon/ vrk vuonna 2035.

51 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 13/ Kadun linjaus kaartuu jyrkästi itään noin 50 metrin päästä Mäntykadun risteyksestä. Kiviharjunkadulla on 3,5 metrin päässä suojatien reunasta Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n kerrostalon tonttiliittymä ja seuraava tonttiliittymä on vain 33,5 metrin päässä edellisestä. Uuden kerrostalon tonttiliittymä on huomattavasti turvallisempaa sijoittaa tonttikatuluokkaisen Yläkangaskadun puolelle kuin Kiviharjunkadulle, koska uusi liittymä Kiviharjunkadulle katkaisisi yhtenäisen katuosuuden ja kadun kaartuessa näkyvyys suunnittelualueen tontilta oikealle ei tulisi olemaan riittävä. Lausunnonantajalla (ELY-keskus) ei ollut huomautettavaa asemakaavasta. MRA 27 :n kuulemisen jälkeen asemakaavakarttaan on muistutuksen johdosta lisätty uudisrakennuksen enimmäiskorkeutta koskeva määräys. Rakennusalan itäreunaan