Asiakaskirjon ymmärrys ja tuottavuus tiedolla johtamisen kulmakiveksi? ATK-päivät Tampere

Transkriptio

1 Asiakaskirjon ymmärrys ja tuottavuus tiedolla johtamisen kulmakiveksi? ATK-päivät Tampere Eeva Ketola, Projektijohtaja, LT, emba

2 Kaatunutta Sote-uudistusta valmisteltaessa Valtiovarainvaliokunnan lausunto VaVL 5/2018 Rahoituksen riittävyys ja kustannusten kasvun hillitseminen Laskennalliseen malliin siirrytään vaiheittain 20% kerralla 5 vuoden aikana Jos laskennalliset tarvevakioidut menot eivät riitä ja maakunta on käyttänyt enemmän rahaa palveluihin, niin sopeuttamistavoite n. 500 /asukas Tuottavuuden nosto Ikääntyminen ja rahojen loppuminen Sote-tietopohja 2

3 Mitkä syyt johtavat siihen, että tuottavuusloikka ei synny? ICT PROSESSIT Ei sijoiteta kunnolliseen raportointijärjestelmään Ei rahaa Digiloikkaa ei saada Ei rahaa eikä uskallusta Vyörytettävien kulujen suuruus ei visualisoidu Kilpailutus ei onnistu Markkinaoikeus viivästää Ei ole lakiosaamista Osaaminen puuttuu Raportointivaje Taloudelliset työtavat vajavaisia Työnjako ei ole optimaalinen Kilpailutus ei onnistu Työtapoja ei ole kuvattu Tiedon yhdistely puuttuu Mitataan vääriä asioita Huonot mittarit oven narina TILAT Johto ei vaadi Vanhojen rakennusten korjaaminen vie aikaa Vuokrat korkeita Ulkoistukset Uudet investoinnit kalliita On normaalia ettei tiedetä mitä hoidetaan Tehdään päällekkäisiä asioita Vertailutieto puuttuu Kilpailu puuttuu Raportointi vajavaista Osaamisvaje Case-mix puuttuu TALOUS ASIAKKAAT Seuranta ontuu Alibudjetointi Tuotanto kallista Asiakkaat vanhenevat Sairastavat enemmän Palveluntarve kasvaa volyymeissa, kalliit hoidot Veronmaksajia vähemmän Huoltosuhde kasvaa Sosiodemograafiset erot Vaihtavat palveluita HENKILÖSTÖ Tehdään päällekkäistä Ei kerrota miten Ei osata olla tuottavia Ei tiedetä Työtavat vaihtelevat Ei tunneta hoidon parissa olevia Tuottavuudesta kannusteet puuttuvat Ei palkita onnistumisesta Ei kirjata, ei saa palautetta työn sisällöstä Tieto vajavaista Kankea järjestelmä TUOTTAVUUS- LOIKKAA EI SYNNY Sote-tietopohja tuotteistus 3

4 Tiedolla johtamisen parantaminen

5 Tiedolla johtamisen edellytykset Ymmärrys siitä missä ollaan ja minne halutaan mennä Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet vs väestön tarpeet Strategiset tavoitteet Ymmärrys siitä, mitä tehdään (kliinikko) Mikä toiminnassa on tärkeää, mitä halutaan muuttaa? Ymmärrys siitä, miten kustannukset jakautuvat (talous,johto) KTM Data, laadukas sellainen (kirjaukset,ammattilaiset, tietojärjestelmät) Polttoaine Mistä data tulee Kenen rekisteri Analytiikka Miten tietoa yhdistellään, automaatio vs käsin, BI-työkalut Datan visualisointi raportointi, käyttökelpoinen valmisraportointi, meta-tiedot-kootust selitykset Ennuste ja simulointimallit Tulosten käyttö ja tulkinta, kehittämistyö- metatiedot

6 Kustannustieto johtamisen tukena pth:ssa Kustannusvertailuja on tehty (suuret,keskisuuret) kunnittain ikävakioidusti ( THL:n tarvevakioidut menot lasketaan vuosittain ikä, sp, sosioekonomia,sairastavuus ( Kummatkaan eivät kerro kuitenkaan palvelujen laadusta ja saatavuudesta Kustannuseroista keskusteltaessa kumpikaan edellisistä ei kerro palvelujen käytöstä (tarjonnan erot) vai yksikkökustannuksista (palvelun laatu, tuotannon tehokkuus) Linna ym Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Pth-avokäynnit ,1 miljoonaa käyntiä vuonna asiakkaita 3,8 miljoonaa -lääkärillä 6,4 miljoonaa -muilla 18,7 miljoonaa suun terveys 1/3 asukaista -5.1 miljoonaa käyntiä hll -yli 50-v määrä lisääntynyt

8 Tuottavuuden mittaaminen terveydenhuollossa Erikoissairaanhoidossa on pitkä historia tuottavuuden mittaamisessa Erikoissairaanhoidossa DRG-luokittelua (Diagnosis Related Groups) on tehty pitkään (Mikkola ym. 1998, Häkkinen ym. 2005), ja pystytty kuvaamaan potilaskirjo sekä vertailemaan sairaaloiden tuottavuutta (Linna ym. 2002, Saxelin ym. 2004, Kittelsen ym.2010, Manderbacka ym 2012). Perusterveydenhuollosta analogista, systemaattista asiakaskirjon (case-mix) tuntemusta ei ole kattavasti, sillä perusterveydenhuollosta on tehty yksittäisten alueiden tai toimintojen kuvausta tuotteistustyökalun avulla (Elonheimo ym. 2011, Seppälä ym 2014, Iso-Lotila ym 2016,Riihimäki ym. 2016,2018) Tavallisin tapa on johtamisessa perusterveydenhuollossa ollut esittää keskikustannus ammattilaisen käynnille Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Kunnat ja sairaanhoitopiirit ja tuottavuuden nosto Palveluntuottajien tulisi Tarjota laadukkaita, asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia, näyttöön perustuvia, tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia palveluita asukkailleen oikeaan aikaan oikeassa paikassa Ennakoida palvelujen käyttöä Löytää toiminnastaan kustannustehokkaat tavat järjestää palveluita Arvioida oman toiminnan ja ostetun toiminnan kustannusten syitä Ideoida ja kehittää uusia palvelumuotoja Räätälöidä palveluita asiakassegmenteittäin Ymmärtää palvelutuotannon eroja maakunnissa ja maakunnan sisällä Löytää kohdat, jotka kannattaa ulkoistaa Sote-tietopohja tuotteistus 9

10 Ketola E, Wickström S, Pitkänen V, Huvinen S, Seppälä TT. Perusterveydenhuollon asiakkaiden hoitoepisodit ja niiden kustannukset tulevien maakuntien alueilla tuotteistuksen pilotointi Avohilmo+Hilmo -vuosiaineisto Luokittelija (pdrg/epr) Kustannustieto -dg/käyntisyytyypeittäin tehty ryhmittely -tilinpäätöstieto Esimerkkialueet (pieni,keskisuuri,suuri)

11 Terveysongelmat/ potilaiden lkm Koko maa: Terveysongelmien määrä/potilas/pth:ssa (n=121) 0,00% 14 (n=269) 0,01% 13 (n=540) 0,01% 12 (n=1281) 0,03% 11 (n=3018) 0,07% 10 (n=6632) 0,15% 9 (n=15091) 0,35% 8 (n=33698) 0,78% 7 (n=74327) 1,72% 6 (n=156771) 3,63% 5 (n=318251) 7,37% 4 (n=592333) 13,73% 3 (n=955412) 22,14% 2 (n= ) 26,54% 1 (n= ) 23,46% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1-4 ong 86% 1-2 ong 50% Terveysongelmat (EPR)

12 Koko maa: Potilaiden lukumäärä /1000 asukasta, kun terveysongelmia (EPR) on 5 tai enemmän (2016) Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Keski-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Ahvenanmaa - Åland Potilaiden lukumäärä / 1000 asukasta Sote-tietopohja 12

13 Koko maa: Ei kirjausta episodin kustannukset palvelumuodoittain ja maakunnittain (2016) Sote-tietopohja 13

14 Top 10 PTH:n asiakaskirjon jakautuminen /1000 asukasta Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Visio 2020: visualisoitu, helposti löydettävä tieto Google THL data 1. Ongelma tiedon tarve 2. Google 3. raportointi.thl.fi 4. Klikkaa karttaa 5. Löydä alueen ja ilmiön avainindikaattorit 6. Saa vertailtavaa, tulkittua tietoa alueesta ja jaa sitä Sote tietopohja 15

16 ILMIÖ YHDELLÄ RUUDULLA ennusteen muokkaus trendi Useita eri indikaattoreita

17 PTH ja ESH kustannukset 1000 asukasta kohden 2016-aineistoilla SOSAVO_LKM_1000AS ESHPAIV_LKM_1000AS ESHVOS_LKM_1000AS ESHAVO_LKM_1000AS PTHVOS_LKM_1000AS PTHAVO_LKM_1000AS SOSAVO_KUST_1000AS KOTIH_KUST_1000AS ESHPAIV_KUST_1000AS ESHVOS_KUST_1000AS ESHAVO_KUST_1000AS PTHVOS_KUST_1000AS PTHAVO_KUST_1000AS

18 Esh ja pth yhdessä

19 Esh ja pth yhdessä Volyymit!

20 Diabeteksen ammattiryhmäkohtaiset kustannukset ja toiminnallinen ja laatutieto rinnakkain pth 30 Diabeteskomplikaatio% /palveluita käyttäneet Diabeetikoilla lapset 15 % 10 5 Diabeetikoilla 0 työikäiset % Diabeetikoilla ikääntyvät% Sisältää terveysongelma Diabetes ja Diabetes, komplisoitunut (2016) pth:ssa

21 Vaikka uudistusta ei tullutkaan, vielä THL-laki- tuli ja toisiolaki tulivat

22 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö

23

24 24 NHG:n kustannushyötyanalyysi tulevaisuuden hankkeesta 3/2019 TOIVO-hankkeen on arvioitu tuovan suoria kustannushyötyjä yhteensä kumulatiivisesti ~72M vuoteen 2025 mennessä hankkeen kustannuksia syntyy vastaavasti ~58M TOIVO-hankkeen kustannukset ja suorat kustannushyödyt Kumulatiivinen määrä 2025 mennessä, M 72,1 Hankkeiden koordinaation kustannukset VALTAVAhankkeen kustannukset VIRTAhankkeen kustannukset 57,5 2,0 30,0 25,5 53,7 18,3 TOIVOhankkeehankkeen TOIVO- kustannuks suorat et kustannushyöd yt Tiedolla johtamiseen tarvittavan työpanoksen vapautuminen Päällekkäisen kehittämistyön väheneminen Suorien kustannushyötyjen lisäksi TOIVO:n odotetaan tuovan merkittäviä epäsuoria ja laadullisia hyötyjä, ja parantavan näin tiedolla johtamisen edellytyksiä TOIVO-hankkeen epäsuorat ja laadulliset hyödyt Edellytykset paremmalle päätöksenteolle Edellytykset operatiivisen toiminnan tehostamiselle Edellytykset paremmalle riskien tunnistamiselle ja ongelmatapausten vähentämiselle Lisäksi hyötyä on odotettavissa työterveyshuollon, sosiaalihuollon ja ensihoidon tietosisältöjen kehittämisestä ja harmonisoinnista Osana Valtava-hanketta kehitetään työterveyshuollon, sosiaalihuollon ja ensihoidon rakenteista kirjaamista ja tilastointia, mikä on käytännössä investointi näiden palveluiden tietosisältöjen laajentamiseen Tämän investoinnin kustannushyödyn tarkastelu ei ole osana tässä esitettävää TOIVO-hankkeen kustannushyötylaskentaa Myös teknologisiin alustoihin liittyvät hyödyt ovat rajattu tämän analyysin ulkopuolelle, koska niitä käsitellään MATI-hankkeen kustannushyötyarvioissa

25 Mitä seuraavaksi? Palvelujen pitää olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä Palvelut turvattava Saatavuus ja saavutettavuus Tietopohjaa on laajennettava Kansallinen arkkitehtuuri on tärkeää Kansallista yhteistyötä ja vertaisarviointia tulee jatkaa shp-alueittain Tuleeko kuntoutus ja työterveyshuolto mukaan? Kaatuneen järjestämislain 1 tavoitteet edelleen hyviä Kokonaisuudistus tulee tehdä vaiheittain Pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

26 Kirjaamisen laatu on tärkeää