RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS
|
|
- Inkeri Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Menetelmäkuvaus TPPT 10 Espoo, RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS Kuivatil.paino Märkätil.paino Vesipitoisuus Syvyys tien pinnasta, m Tilavuuspaino, kn/m 3 Vesipitoisuus, paino-% Jouko Törnqvist Rainer Laaksonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
2 1 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän Radiometrinen reikämittaus menetelmäkuvauksen ovat laatineet Jouko Törnqvist ja Rainer Laaksonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Menetelmäkuvauksen sisältö on käyty läpi yhdessä tielaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Joulukuussa 2001 Markku Tammirinne
3 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO RADIOMETRINEN MITTAUSMENETELMÄ MITTAUSMENETTELY Mittausputki ja sen asennus Mittaus Menetelmän tuottamat mittausarvot ja mitoitusparametrit LAITTEISTON KALIBROINTI JA HUOLTO EPÄTARKKUUS KÄYTTÖÄ KOSKEVAT KÄYTTÖTURVALLISUUSVAATIMUKSET MITTAUSHENKILÖSTÖLLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA VIITTEET... 15
4 3 1 JOHDANTO Radiometrisilla mittauksilla tarkoitetaan menetelmiä, joissa käytetään epäsuorasti hyväksi radioaktiivisten aineiden väliaineessa tapahtuvan säteilyn leviämisestä ja säteilyn vaimenemisesta tehtyjä havaintoja. Haluttu tulossuure on epäsuoraan määritettävissä, jos tulossuureen ja säteilyn käyttäytymisen välillä vallitsee riittävän yksiselitteinen ja matemaattisesti esitettävissä oleva yhteys. Irtomaapeitteiden ominaisuuksien määrittämisessä radiometrisiä reikämittauslaitteistoja on toistaiseksi käytetty ainoastaan satunnaisesti ja useimmiten lähinnä tutkimushankkeissa. Yhtenä syynä tähän on ollut laitteistojen pieni määrä Suomessa sekä niiden suuri hankintahinta. Tulevaisuudessa menetelmän käytön arvioidaan yleistyvän ja osittain korvaavan mm. näytteenottoa kustannustehokkaana in situ-mittausmenetelmänä. Tässä menetelmäkuvauksessa käsitellään gamma -säteilyyn ja neutron -säteilyyn perustuvaa maahan tehdyssä reiässä tapahtuvaa mittausmenetelmää. Radiometristä menetelmää käytetään TPPT suunnittelujärjestelmän mukaisen tien painumalaskennan lähtötietojen hankintaan (Menetelmäkuvaus TPPT 19 "Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pikselimallilla"). Tällöin pääasiallinen käyttökohde on tuottaa jatkuva tai lähes jatkuva, pistekohtainen vesipitoisuustieto, jota käytetään sähköisellä maavastusluotauksella tehtävässä maastomallin vesipitoisuusmuunnoksessa (Menetelmäkuvaus TPPT 9 Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa ). Menetelmää voidaan käyttää myös tavanomaisia pohjatutkimuksia täydentävänä ja osittain niitä korvaavanakin tutkimusmenetelmänä, esimerkiksi koekuoppien sijasta, kun tutkitaan vanhan tierakenteen tilaa. Englanninkielisessä terminologiassa gamma -säteilyyn perustuvasta luotausmenetelmästä käytetään nimitystä γ- γ -logging ja neutronsäteilyyn perustuvasta menetelmästä n - n logging '. Menetelmä on periaatteessa sama kuin Troxler Electronic Laboratories'in kehittämässä kosteuden ja tiheyden pintamittauslaitteessa, josta Suomessa käytetään yleensä valmistajan mukaista nimitystä 'Troxler'. Mittausmenetelmä on edelleen läheistä sukua päällysteen tyhjätilan ja tiheyden tarkkailuun käytettävälle DOR mittauslaitteelle. Olennaisena erona tässä menetelmäkuvauksessa käsiteltävässä menetelmässä verrattuna edellä mainittuihin menetelmiin on se, että mittaus tehdään maahan tehdyssä reiässä. Mittausreikä tehdään teräsputkella, joka toimii samalla mittausputkena. Tällöin vältetään olennainen osa pintamittausmenetelmien ongelmista, jotka johtuvat mm. säteilyn hallitsemattomasta siroamisesta ympäristöön, jos mittalaitteen ja mitattavan pinnan välinen kontakti ei ole hyvä. Radiometrisen reikämittauksen pääasiallinen käyttökohde on kallioreikien tutkimuksessa rakentamisessa tai malminetsinnässä sellaisissa hankkeissa, joissa tutkimusreikä on yleensä kallioon porattu r ilman tuentaa tai suojaputkea. Kaupallisesti saatavat laitteet on yleensä suunniteltu tähän käyttöön ja satojenkin metrien syvyisten reikien tutkimiseen. Tässä menetelmäkuvauksessa esitetyt laite- ja käyttösovelluskuvaukset perustuvat suhteellisen matalan säteilyintensiteettitason omaavista, venäläisvalmisteisista PPGR - VPGR - laitteista saatuihin käyttökokemuksiin. Laitteistoa ja ennenkaikkea tulkintamenettelyä on VTT:ssä kehitetty luvuilla soveltumaan irtomaapeitetutkimuksiin. Näissä laitteissa mittaus tapahtuu syvyystasoittain pysäyttämällä mittausanturit kulloinkin mitattavaan tasoon. Tehokkaammilla säteilylähteillä varustetuilla laitteistoilla mittaus voidaan tehdä mittausreiässä näennäisesti jatkuvana (kallioreikäsovellukset) nostamalla tai laskemalla anturia vakionopeudella. Tällöin joudutaan tehostamaan säteilyturvallisuuden varotoimenpiteitä, jotka osaltaan hankaloittavat näiden laitteiden käyttöä tavanomaisissa pohjatutkimuskohteissa.
5 4 2 RADIOMETRINEN MITTAUSMENETELMÄ Tiheyden ja kosteuden mittauslaitteistot koostuvat anturista (säteilylähde ja vastaanotin), säilytys- ja kuljetuslaitteesta ja pulssilaskurista, kuvat 1 ja 2. Kuvassa 3 on esitetty jatkuvaan mittaukseen soveltuva nykyaikainen mittauskalusto. Pulssilaskuri voidaan tarvittaessa liittää tavalliseen maastokäyttöiseen maastotallentimeen tai tietokoneeseen ja käyttää hyväksi niihin rakennettavia tiedonkeruuohjelmia. Kuva 1. PPGR - tiheysmittari /1/. Kuva 2. VPGR - kosteusmittari /1/.
6 5 Kuva 3. Mittauskalusto, jolla mittaussondit lasketaan maahan vaijerivinssiä käyttäen. Kuvissa näkyy keskenään varsin samannäköiset gamma- ja neutron -sondit sekä sondin laskemiseen tarvittava kolmijalka vaijeripyörineen. Vasemmassa kuvassa on lisäksi mittaustietokone ja vaijerivinssi, oikeassa kuvassa sondien kuljetusputket. Säteitylähteitä ja niiden kuljetussuojuksia ei kuvissa näy. VTT:llä käytössä olevien sondien (vastaanotin ja säteilijä) ulkohalkaisijat ovat n. 35 mm ja maksimipituus säteilijän kanssa on n. 800 mm. Sondien pienistä halkaisijamitoista johtuen mittausputkena voidaan käyttää sisähalkaisijaltaan mm teräsputkea, joka on suhteellisen helppo painaa tai lyödä maahan sekä tiivistää putkeen tunkeutuvaa vettä vastaan. Gamma -säteilyn lähteenä on Cesium-137. Säteilijästä lähtiessään ja maan kautta kulkiessaan vaimentunutta γ -säteilyä mitataan natriumidiodikiteellä, jossa on thallium epäpuhtauksia (NaI(Tl)). Thalliumista irtoavien elektronien välähdykset (photonit) puolestaan törmäävät photokatodille vapauttaen siitä elektroneja. Elektronien irtoaminen vahvistetaan photovahvistinputkessa sähköpulsseiksi, jotka lasketaan laskurilla ja viedään edelleen tuloskäsittelyyn. Yleisesti vastaanotin tunnetaan nimellä Geiger -putki. Gammasäteily vaimentuu väliaineessa noudattaen yhtälöä (1). I = I 0 e αρx (1) jossa I I0 α ρ x = = = = = säteily referenssisäteily materiaalin absorptio materiaalin tiheys etäisyys Kaavasta (1) käy ilmi, että säteilyn vaimenemista säätelee kiinteän väliaineen tiheys sekä sen absorptio. Mikäli väliaine muodostuu kivennäismateriaalista, jossa absorptio on kaikille ainesosille sama tai lähes sama, säteilyn vaimenemisesta voidaan laskea väliaineen tiheys. Väliaineen absorptio mm. eloperäisissä materiaaleissa (liejut, turpeet) sekä mm. eräissä sivutuotemateriaaleissa (tuhkat, kuonat) poikkeavat kivennäismaasta. Näissä materiaaleissa mittaustulosten tulkinta materiaaliparametreiksi on mahdollista, jos mittauksen tulkinnassa voidaan käyttää ao. materiaalin tunnettua absorptiokerrointa.
7 6 Seosmateriaaleille, esim. edellä mainitut tuhkat ja kuonat, menettely edellyttää käytännössä yhtälön (1) ratkaisemista materiaalikohtaisella kalibroinnilla. Käytännön mittauksessa kivennäismaasta poikkeavien maakerrosten sijainti tulee tällöin tunnistaa muilla menetelmillä, esim. näytteenotolla. Kaava (1) ei myöskään ole sellaisenaan sovellettavissa kaasuille. Tästä seuraa se, että merkittäviä tyhjätiloja omaavissa rakenteissa, kuten karkeissa louheissa ja lohkareisissa maissa, radiometrisen reikämittauksen tiheysmittaustulokset ovat epäluotettavia. Maassa olevissa mineraaleissa on pieniä määriä aineita, jotka säteilevät gammasäteilyä. Tätä säteilyä kutsutaan taustasäteilyksi. Eri maakerroksissa taustasäteilyn määrä on mm. mineraalikoostumuksesta riippuvainen ja vaihtelee siten syvyyden ja paikan funktiona. Jotta kaavaa (1) voidaan soveltaa, taustasäteilyn määrä mittauksista on poistettava. Tämä tapahtuu mittaamalla taustasäteilyn suuruus ilman erillisistä säteilylähdettä. Säteilylähteen aikaansaaman säteilyn lisäys saadaan tällöin vähentämällä mitatusta säteilystä taustan säteily. Taustasäteily itsessään kertoo jossain määrin maakerrosten koostumuksesta, syntyhistoriasta jne, jolloin taustasäteilyä voidaan pitää myös menetelmän tuottamana mittaustuloksena. Tässä menetelmäkuvauksessa tätä asiaa ei käsitellä. Neutron säteilijässä Plutonium-238:n α-partikkelit irroittavat Berylliumin nopeita neutroneita, jotka menettävät energiaansa törmätessään mitattavan aineen vetyatomeihin, joista siroaa edelleen hitaita neutroneita (yhtälöt (2) ja (3)). Hitaiden neutronien takaisinsironta mitataan Helium -kaasun purkauslaskurilla, jonka keräämät sähköpulssit viedään näyttöön ja edelleen tuloskäsittelyyn. 238 Pu 238 U + 4 He (2) He+ 9 Be 12 C+ 1 n (3) Vastaanotettujen pulssien määrä kuvaa siten väliaineessa olevien vetyatomien määrää (tiheyttä). Luonnon kivennäismaalajeissa vetyä esiintyy lähes ainoastaan vedessä, jolloin neutron -mittaustulosta voidaan pitää suoraan veden määrää kuvaavana suureena. Mikäli mitattava materiaali sisältää vetyatomeja muussa muodossa kuin vetenä, se tulee erikseen ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Tällaisia materiaaleja ovat mm. hiilivetyjä sisältävät päällysteet. Menetelmä ei erottele veden eri olomuotoja. Sula tai jäätynyt vesimäärä tulostuu yhtälailla vapaana vetenä. Tämä on otettava huomioon mitattaessa routinutta maakerrosta. Tulkittava vesipitoisuus ei tällöin tarkoita siis välttämättä maan huokosissa olevan veden määrää, vaan myös jäälinsseinä esiintyvän veden määrää. Luonnossa ei esiinny neutron -taustasäteilyä. Irtomaapeitesovelluksessa edellä mainitun kahden toistaan riippumattoman mittauksen, gamma- ja neuron- säteilymittauksen, tulosten yhdistäminen antaa mahdollisuuden tehdä johtopäätöksiä maapohjan insinööriteknisten suureiden määrittämiseksi, kuva 4. Erillisinä tehtyinä ei mittaustuloksia sitävastoin voida purkaa maalajien ominaisuuksiksi, vaan tulostussuureena on säteilypulssien lukumäärä syvyyden suhteen.
8 7 Mittaus Tulossuureet Tuloskäsittely (ohjelmalla) Kuva 4. Prosessikaavio gamma- ja neutronsäteilymittausten tulosten laskennasta maakerrosten ominaisuuksiksi. Kuvassa 4 esietyssä menettelyssä tulee huomata - Kalibrointifuktiot k 1 ja k 2 pitää olla tiedossa - Tiheyttä mitattaessa veden ja kivennäismaan kiintoaineksen erilainen absorptio huomioidaan korjaamalla veden näennäistä tiheyttä kertoimella Kivennäismaan kiintotiheys vaihtelee. Perustulkinnassa, kun kiintotiheyden arvoa ei yleensä tunneta, sille oletetaan keskimääräinen vakioarvo 2,67 t/m 3.
9 8 3 MITTAUSMENETTELY Seuraavassa esitetty mittausmenettely on käytössä VTT:llä ja VTT:n käyttämälle kalustolle. 3.1 Mittausputki ja sen asennus Mittausputkena käytetään yleisemmin teräsputkea ("musta" 1 m tai 1.5 m pitkä vesijohtoputki NS40 (DIN 2440), φ u = 48.3 mm, t = 3.25 mm, φ s = 41.8 mm). Määrämittaisten putkien päihin on sorvattu kierre, jonka nousu on 11 kierr./tuuma. Ensimmäiseksi asennettavan putken alapäähän on asennettu sorvattu kartiokärki (kärkikulma n. 60 ), joka hitsataan vesitiiviisti putkeen. Putket (pituudet asennuskalustosta - yleensä ns. monitoimikaira - riippuen m) liitetään ulkopuolisella muhviliitoksella toisiinsa käyttäen 1,5 vesijohtoputken muhvia (suora malli). Liitokset tiivistetään tarvittaessa joko tappuralla ja vaseliinilla tai teflonteipillä. Tiivistäminen on tarpeen, jos mittausanturien vedenpaineensietokyky ei ole varmistettu tai, jos mittaustulosten tulkinnassa käytetään ainoastaan kuivalle putkelle soveltuvia kalibrointifunktioita. Pitkän aikaa, esimerkiksi useita vuosia tarkkailumittaukseen käytettäviin maassa oleviin putkiin ajanmittaan kondensoituu/vuotaa tiivistämisestä huolimatta mittausta haittaavaa vettä. Mittausputki asennetaan ensisijaisesti painamalla ja varovasti lyömällä tai toissijaisesti täryttämällä haluttuun syvyyteen tai kovaan pohjaan asti. Kiviseen maahan voidaan tarvittaessa tehdä asennusesireikä heijarikairalla tai poraamalla. Porauksessa huuhteluveden tai ilman käyttö ei ole suositeltavaa siitä syystä, että itse mitattava maa löyhtyy tai sen vesipitoisuus muuttuu mittausputken vierellä. Reikää tehtäessä on aina pyrittävä välttämään sitä, että putken ympärille syntyisi tyhjää ja vedellä täyttyvää tilaa. Tyhjä tila näkyy mittaustuloksissa, mutta tilan vaikutusta tuloksiin ei jälkikäteen pystytä tuloksista poistamaan. Yli 50 mm halkaisijaltaan olevaa porakruunua ei tule käyttää. Lyömällä tehtävässä asennuksessa mittausputken kierteistettyyn päähän asennetaan lyöntikappale, kuva 5, joka muodostuu muhvista sekä keskistystangosta. Lyöntikappaleen ja kierteiden vaurioitumisen estämiseksi muhvi kierretään kierteiden pohjaan asti. Kuva 5. Mittausputken asennuksessa käytettävä lyöntipää.
10 9 Mittausputki voidaan asentaa pystysuoraan tai haluttuun, asennuskoneen mahdollistamaan kaltevuuskulmaan. Putken yläpään sijainti vaakasuunnassa mitataan. Putken yläpään korkeusasema sekä mittausputkea ympäröivän maanpinnan korkeus mitataan. Pystysuorasta suunnasta poikkeavan putken lähtökaltevuus ja suunta mitataan asentamisen jälkeen putken maanpinnalle jäävästä osasta. Jos putken katkaisutaso (muhvin kohta) jää lähelle maan pintaa, käytetään kaltevuuden mittauksessa apuna ylimääräisiä jatkosputkia. Mittausputket numeroidaan. Kertaluonteisessa mittauksessa putki voidaan mittauksen jälkeen nostaa ylös ja käyttää uudelleen. Toistuvissa seuranta-/tarkkailumittauksissa, joissa putki jää maahan pidemmäksi aikaa, putken yläpää suljetaan esimerkiksi sulkumuhvilla. Mittausputkena voidaan käyttää materiaaliltaan ja dimensioiltaan myös muita kuin teräsputkia. Mittaustulosten tulkintaa varten käytettävälle putkimateriaalille on tehtävä tällöin asiaankuuluva kalibrointi. Muina putkina on käytetty ns. sähköputkia, pieniä muovisia viemäriputkia, siivilällisiä pohjaveden mittausputkia jne. Käytettävän mittausputken sisähalkaisija ei saa olla enempää kuin noin mm mittaussondin halkaisijaa suurempi. Tätä suuremmissa putkissa anturin liikkuminen putken sisällä heikentää mittauksen luotettavuutta, jos mittauksessa ja kalibroinnissa ei käytetä anturia putkeen keskistävää ohjauskappaletta. Liian ahdasta putkea käytettäessä vaarantuu mittausanturien vapaa laskeminen putken pohjalle, koska asentamisen yhteydessä putkeen syntyy helposti kulmanmuutoskohtia. Mittausputken alapää ulotetaan 0,5 m alimman halutun mittaustason alapuolelle. 3.2 Mittaus Tiheyden mittaus (gamma-säteilymittaus) tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin mitataan pelkän taustasäteilyn määrä ilman, että mittaussondiin on kiinnitetty säteilylähdettä. Tämän jälkeen mitataan sondiin liitetyn säteilijän aiheuttaman lisäsäteilyn ja taustasäteilyn summa. Kosteusmäärä mitataan neutronsäteilijällä yhdellä mittauskerralla. Mittauksen tasoväli valitaan tarvittavan erottelukyvyn mukaan. Pienimmillään mittausten väli on tyypillisesti 0.1 m ja suurimmillaan 1.0 m. Pienin järkevä mittausväli riippuu gammasäteilylähteen ja vastaanottimen välisestä etäisyydestä. Tämä väli on eräissä laitteissa portaittain säädettävissä. Sirontaluonteen johdosta hyvin tiheällä (1...5 cm) syvyysmittauksella saadaan aikaan laakea, hitaasti muuttuva tulos, eikä todellinen informaatio ole juurikaan parempaa kuin harvemmalla mittauksella. Tällä hetkellä on kehitteillä ohuempien kerrosten ominaisuuksien tunnistamista helpottava inversio-ohjelma, jolla maahan asennettujen routaeristeiden yms. ominaisuuksia voidaan menettelyllä luotettavasti tulkita. Yhden mittaustason mittaukseen (pulssien laskentaan) tarvittava aika riippuu laitteiston säteilyintensiteetistä sekä haluttavasta mittausresoluutioista eli toistettavuusvaatimuksesta. Säteilymittauksen erityispiirre moniin muihin mittauksiin verrattuna on säteilyn tilastollinen luonne. Säteilylähteen aikaansaama säteilytiheys (pulssia / aikayksikkö) vaihtelee ominaiskohinan verran tietyn keskiarvo ympärillä. Mitä pidempi mittausaika on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ajanjaksona mitattu säteilymäärä lähestyy keskiarvoa. VTT:n käyttämällä laitteistolla säteilymäärä poikkeaa keskiarvosta enintään 2 %, kun mittausjakson pituus on 10 sekuntia. Laitteiston säteilymäärää nostamalla, eli tehokkaammilla laitteistolla, voidaan mittaus samalla mittaustarkkuudella tehdä jatkuvaksi, jolloin anturia lasketaan vakionopeudella mittausputkessa.
11 10 VTT:n mittauksissa käytetään kullakin mittaustasolla mittaukseen 10 sekuntia. Mittaustasolla tehdään kolme peräkkäistä toistoa, joten tasoa ja mittauskertaa kohden aikaa menee n. 1 minuutti. Toistojen erillinen taltiointi toimii mittausmenetelmän laadunilmaisimena. Mikäli kolmen toiston aikana mitatut pulssimäärät poikkeavat toisistaan enemmän kuin asetetun raja-arvon määrän, mittausten tulkintaohjelmisto on ohjelmoitu antamaan virheilmoituksen. Vastaanottimien tuottamat pulssit 10 sekunnin mittausaikana lasketaan tiedonkeruulaitteella ja tallennetaan laitteen muistiin. 3.3 Menetelmän tuottamat mittausarvot ja mitoitusparametrit Mittauspistekohtainen tiedosto sisältää pistetiedot ja tiheysanturin taustasäteilyn, kokonaissäteilyn ja kosteusanturin neutronsäteilyn jokaisen mittaustason laskuritulokset kolmesta toistomittauksesta. Tulosten jatkokäsittely, jolloin tehdään mitatuista arvoista muunnos tiheys - ja vesipitoisuusarvoiksi, tapahtuu putkikohtaisen kalibrointitiedon avulla. Muunnoksen jälkeen tuloksena on tasokohtainen märkä- ja kuivatiheys, vesipitoisuus, huokosluku ja kyllästysaste. Tulossuureiden laskeminen ja kalibrointitietojen käsittely tapahtuu kätevimmin tietokoneohjelmalla. Laitteistotoimituksiin ei sisälly nykyisellään tulossuureiden laskentaohjelmia vaan ainoastaan sätelyintensiteetiteetin esittämiseen tarvittavia ohjelmia. Tulossuureiden käsittelyohjelmat voidaan laatia esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmilla. Ohjelman sisältö on periaatteessa esietty kuvassa 4. Mittaustulokset esitetään pistekohtaisesti. Tulokset voidaan esittää tulkittuina numeroarvoina taulukkomuotoisesti, kuva 6. VTT:n käyttämä graafinen tulostusmalli on kuvassa 7. Tulostuksessa on esitettävä pisteen tunnistetiedot, mittaaja, päivämäärä, korkeustason sidonta sekä antureiden kalibrointivuosi.
12 Kuva 6. Radiometrisen mittauksen taulukkomuotoinen esitystapa (VTT). 11
13 12 0 Kohde: PT 11689, Söderkulla -Nikkilä Piste: 2 PL4365 oik 11 Mittauspvm.: , Mp: RADIOMETRINEN N-N JA G-G LUOTAUS Mittaaja: VTT/Yhdyskuntatekniikka/Väinö Räty Tulkinta perustuu kalibrointiin: Rauta48, v Syvyys maan pinnalta, m Tilavuus- ja kuivatilavuuspaino, kn/m3 Vesimäärä/ kok.tilavuus, g/cm Vesipitoisuus w, % Huokosluku e, Kyllästysaste, % Kuva 7. Radiometristen mittausten tulosten esittäminen graafisesti (VTT) 4 LAITTEISTON KALIBROINTI JA HUOLTO Mittauslaitteisto on kalibroitava säännöllisesti. Suositeltava kalibrointiväli on kaksi vuotta, jos kalibrointifunktiot (kuvan 3 kalibrointifunktiot k 1 ja k 2 ) määritetään pelkästään kokeellisesti. Kalibrointitarve aiheutuu ensiksikin säteilylähteen säteilyintensiteetin pienenemisestä ajan mittaan. Tiheysmittarissa käytettävän Cesium-137 isotoopin puoliintumisaika on 30 vuotta ja neutronsäteilijässä käytettävän Plutonium-isotoopin puoliintumisaika 86 vuotta. Toiseksi kalibrointitarpeen aiheuttaa mittauksiin käytettävien putkityyppien vaihtaminen. Kalibroinnissa säteilyintensiteetin lasku voidaan ottaa huomioon myös laskennallisesti. Tällöinkään anturien kokeellinen kalibrointiväli ei saisi olla suurempi kuin viisi vuotta. Kalibrointifunktiot tulee ajantasaistaa (kalibroimalla tai laskennallisesti) kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Kalibrointi tehdään mittaamalla laitteiston mittausmenettelyn mukaisesti (pulssien otosaika) vesitiheys (neutron -mittaus) ja kokonaistiheys (gamma -mittaus) vähintään neljällä eri arvon aiheuttavalla materiaalilla, joiden tiheysarvot asettuvat laitteen käyttöalueen alueelle. VTT:n käyttämät kalibrointimateriaalit ovat ilma, vesi, kuiva tasarakeinen hiekka (vakiona pysyvä tiheys), kyllästetty tasarakeinen hiekka sekä betoni. Kivennäismaalajeista poikkeaville materiaaleille kalibroinnissa tulee käyttää samaa materiaalia eri vesipitoisuuksissa ja tiheyksissä. Kalibrointipisteinä käytettävien referenssisuureet, vesitiheys sekä tiheys, määritetään vähintään 0,5% virhetarkkuudella. Kalibrointifunktiot määritetään sovittamalla mitattujen pulssien ja tulossuureiden välille paras pienimmän neliösumman periaatteella parhaiten soveltuva sovitusfunktio.
14 13 Kalibrointimittaukset tehdään riittävän laajassa astiassa, johon asennetaan sekä referenssimateriaali, että mittausputki, jonka sisältä kalibrointimittaukset tehdään. Astian koko tulee valita riittävän suureksi, jotta astian reunan tai pinnan / pohjan ulkopuolelle leviävän säteilyn määrä on alle 2% kokonaissäteilyn määrästä. Kalibroinnin teknisen suorittamisen periaatetta on havainnollistettu kuvassa 8. Laitteisto ei yleensä edellytä erityisiä huoltotoimenpiteitä, vaan tavanomaiset puhtaanapitoon liittyvät toimenpiteet riittävät. Vinssijärjestelmistä sekä tiedonkeruulaitteista on valmistajan antamat huolto-ohjeet. Mittausputki 48 mm, s=3 Gamma -säteilijä Tiheys kalibrointifunktio k 1 Pulsseja / aikayksikkö Neutron-säteilijä Vesi Vesitiheys ρ w Kyllästetty maa kalibrointifunktio k 2 Betoni Pulsseja/aikayksikkö Ilmakuiva maa Ilma Kuva 8. Periaatekuva radiometrisen mittauslaitteiston kalibroinnin suorittamisesta.
15 14 5 EPÄTARKKUUS Mittaukseen aiheuttavat epätarkkuutta seuraavat tekijät: - kalibroinnin epätarkkuus - mittausputken toleranssivaihtelut ja putken väljyys (intensiteetti vähenee nopeasti etäisyyden funktiona) - tyhjätila putken ja ympäröivän maan välissä - putken lyönnin aiheuttama mitattavan maan tiivistyminen - tulkinnan epätarkkuus (erityisesti e ja S r ) - mitattavassa materiaalissa olevat kivennäismateriaalin absorptiokertoimista poikkeavat ainesosat ja vedyn esiintyminen muissa yhdisteissä kuin vedessä. VTT:n kokemuksen mukaan edellä kuvatuilla menettelyillä tavanomaisissa pohjatutkimusyhteyksissä tiheyden virheraja on suuruusluokkaa 5-10 %. Vesipitoisuuden tulkitun tuloksen virhe on suuruusluokkaa ± 5%. Kun toistomittauksissa käytetään samaa mittausputkea, mittauksilla on erittäin hyvä toistettavuus. Virhe on alle 1%. 6 KÄYTTÖÄ KOSKEVAT KÄYTTÖTURVALLISUUSVAATIMUKSET Säteilylähteiden käyttöä varten on oltava turvallisuuslupa, ellei käyttöä ole säteilylain (592/1991) 17 :n nojalla vapautettu turvallisuusluvasta. Turvallisuusluvan hakemisesta on säädetty säteilyasetuksessa (1512/1991). Turvallisuuslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä säteilyn käyttöorganisaatiota koskeva selvitys (organisaatioselvitys). Organisaatioselvitykseksi yleensä riittää, että nimetään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Jos vastaava johtaja ei itse voi aktiivisesti valvoa säteilylaitteiden käyttöä, vastaavan johtajan avuksi on nimettävä säteilylähteiden käytön turvallisuuteen perehtyneitä vastuuhenkilöitä. Näin on meneteltävä muun muassa silloin, kun säteilylähteitä on paljon tai ne sijaitsevat laajalla alueella eri paikoissa. Säteilylaitteiden käsittelyyn osallistuvien henkilöiden on tunnettava omaan työhönsä liittyvät säteilysuojausmääräykset ja työpaikkakohtaiset ohjeet. Niissä on esitettävä varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon tehtäessä huolto- ja korjaustyötä säteilylähteen läheisyydessä. Lisäksi on annettava toimintaohjeet laitteen rikkoutumisen ja tulipalon varalta. Vastaavan johtajan tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä tiedot organisaatioselvityksen laatimisesta on annettu ST-ohjeessa 1.4. Radiometrisiä mittalaitteita käytetään yleisesti teollisuuslaitoksissa samoissa tiloissa, joissa on vakituisia työpaikkoja. Säteilylähteiden läheisyydessä voidaan myös joutua työskentelemään lyhyitä aikoja. Jos säteilyn käyttö on järjestetty tässä ohjeessa annettujen turvallisuusohjeiden mukaisesti, työntekijöitä ei luokitella säteilytyötä tekeviksi työntekijöiksi. Tällöin myös henkilökohtainen annostarkkailu ja säteilylain (592/1992, muutos 1142/1998) 32 :ssä ja ST-ohjeessa 1.6 tarkoitettu työalueiden luokittelu (valvonta-alue ja tarkkailualue) ovat tarpeellisia vain poikkeustapauksissa, joista Säteilyturvakeskus päättää tapauskohtaisesti. Kun säteilylaite on asennettu käyttöön, annosnopeudet laitteen läheisyydessä eivät saa ylittää jäljempänä esitettyjä standardin ISO 7205 laiteluokituksen mukaisia arvoja. Kun laite on toiminnassa enimmäisannosnopeudet ovat seuraavat: msv/h 5 cm:n etäisyydellä laitteen pinnasta - 7,5 msv/h 1 m:n etäisyydellä laitteen pinnasta.
16 15 7 MITTAUSHENKILÖSTÖLLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA Organisaation aloittaessa mittauksen ensimmäistä kertaa, tulee mittausmenetelmän periaatteiden olla mittauksiin ryhdyttäessä tiedossa. Laitevalmistajat eivät ole varautuneet antamaan mittausten suorittamiseen erityiskoulusta, vaan laitteistojen käyttö joudutaan "opettelemaan kantapään kautta". Organisaatioissa tulee nimetä tarvittava määrä mittausvastaavia, joiden tulee mittausmenetelmän yksityiskohtien lisäksi tuntea mm.säteilyturvallisuuden perusteet (vrt. edellinen luku). Itse mittauksen suorittaminen sen jälkeen, kun mittausten suorittamiselle on luotu tarvittavat rutiinit, on suhteellisen yksinkertaista eikä edellytä erityiskoulutusta, vaan tavanomaista käyttöönopastusta voidaan pitää riittävänä. Mittaajan tulee mittausmenetelmän yleisperiaatteiden ja säteilyturvallisuusperiaatteiden lisäksi tuntea laitekohtaiset menettelyt laitteen toimintakelpoisuuden toteamisesta. Kenttämittaukset voidaan pääsääntöisesti suorittaa yhden mittaushenkilön toimesta. Tarve kahdelle mittaushenkilölle tulee vastaan, mikäli mittauspisteen saavutettavuus esimerkiksi autolla on huono. Laitekokonaisuudet painavat - laitteistosta riippuen - noin 20 kg:sta aina 100 kg:aan, painavimman yksikön ollessa n. 30 kg. 8 VIITTEET /1/ Okko, O., Tiheyden ja vesipitoisuuden mittaaminen maa- ja kalliorei'issä PPGR- ja VPGR-laitteilla, VTT Geotekniikan laboratorio /2/ Okko, O. & Törnqvist, J., Measurements of ρ and w with nuclear borehole probes. XI ECSMFE -Copenhagen 95. Danish Geotechnical Society. Vol. 1, pp
17 Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT Menetelmäkuvaukset TPPT Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus Nro 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen 18 Tierakenteen routamitoitus 19 Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pikselimallilla 20 Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi 21 Mitoituksen lähtötietojen hankkiminen TPPT Menetelmäkuvaukset Nro 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta 2 3 Liikennerasituksen laskeminen 4 Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys 5 Roudan syvyyden määritys 6 Routanousukoe. Routimiskertoimen (SP) kokeellinen määritys 7 Routimiskertoimen määritys 8 Lämmönjohtavuuden määrittäminen 9 Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa 10 Radiometrinen reikämittaus 11 CPTU - kairaus 12 Läpäisevän kerroksen määrittäminen painumalaskennan tarpeisiin 13 Tien rakennekerrostutkimukset 14 Routanousun ja painuman mittaus 15 Tien vauriokartoitus ja vaurioiden kuvaus 16 Palvelutasomittaus (PTM) tien rakenteen parantamisen suunnittelussa
ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
LisätiedotROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotVarausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
LisätiedotSÄHKÖINEN VASTUSLUOTAUS TIEN PAINUMALASKENNAN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMISESSA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 9 Espoo, 4.12.2001 SÄHKÖINEN VASTUSLUOTAUS TIEN PAINUMALASKENNAN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMISESSA 6 4 2 0-2 -4 Tierakenne w, %
LisätiedotTIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 21 Espoo, 4.1.2002 TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TASAUS- VIIVA ALUSTAVA VALINTA SUUNNITTELUPERIAATTEET
LisätiedotPANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät
Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotPANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
LisätiedotBetonin suhteellisen kosteuden mittaus
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.
LisätiedotLÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 8 Espoo, 3.12.2001 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - Mittaus lämmönjohtosondilla - Arviointi maalajitiedoista - Routaeristemateriaalien
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotTIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotAsennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3
Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti
LisätiedotKosteusmittausyksiköt
Kosteusmittausyksiköt Materiaalit Paino-% kosteus = kuinka monta prosenttia vettä materiaalissa on suhteessa kuivapainoon. kg/m3 kosteus = kuinka monta kg vettä materiaalissa on suhteessa yhteen kuutioon.
LisätiedotRAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotDestia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ
Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja
LisätiedotPyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotHeinän ja säilörehun kosteusmittari
Heinän ja säilörehun kosteusmittari FI Käyttöohjeet KÄYTTÖOHJEET WILE 25 -KOSTEUSMITTARILLE 1. Toimitussisältö 2 - Wile 25 -kosteusmittari - kantolaukku - kantohihna - käyttöohje - paristo 9 V 6F22 (paikallaan
LisätiedotKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä
KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotKäyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotPANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS
Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi
LisätiedotTien rakennekerrosten materiaalit
TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.
LisätiedotPUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien
LisätiedotHarjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015
Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotTeräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi
Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotTIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 19 Espoo, 10.12.2001 TIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA Jouko Törnqvist Rainer Laaksonen Markku Juvankoski
LisätiedotLiittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi
Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.
LisätiedotKamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje
1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin
Lisätiedotja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on
FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotKäsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotSÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotPaalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012
Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,
LisätiedotTASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotMittausverkon pilotointi kasvihuoneessa
Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5
LisätiedotTorsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473
Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson
LisätiedotInfrapunalämpömittari CIR350
Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
LisätiedotDistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR
DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotMaaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa
Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotLämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o
1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 14 Espoo, 5.12.2001 ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS hreuna h kl h r.viiva z reuna zkl z r.viiva z luonnon z 0 Heikki Onninen
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotKäyttöohje. Tiiveystesteri
Tiiveystesteri 1. Tiiveystesteri ja lisätarvikkeet 2. Laitteiston liittäminen yli- ja alapaineen mittausta varten 3. Asetukset 4. Mittaus 5. Tekniset tiedot Ilmanvaihdon yleismittari Swema 3000MD yhdessä
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
Lisätiedottesto 610 Käyttöohje
testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
Lisätiedot1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS TOURU MATTILANMÄKI JUVELA, TAMPERE
Työ nro 670 2.11.2011 RAKENNETTAVUUSSELVITYS TOURU MATTILANMÄKI JUVELA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-36 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-36 33 17 * Pohjarakennussuunnittelu
LisätiedotMittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.
1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin
LisätiedotAKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö
ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotTIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA
TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA Olet saanut käyttöösi Vitalograph Lung Monitor BT mittalaitteen (kuva oikealla). Laitteella mitataan keuhkojen toimintakykyä ja puhelimesi lähettää mittauksen jälkeen
LisätiedotASC-Alumiinitelineet
ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
LisätiedotVESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT
EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotDynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Lisätiedot