Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015"

Transkriptio

1 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

2 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke klo R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo R002/R1 2) Hydrologinen kierto (+ H1 DL klo 12) Ke klo R002/R1 2. harjoitus laskutupa Ke klo R002/R1 3) Hydrauliikka + veden laatu (+ H2 DL klo 12) Ke klo R002/R1 3. harjoitus laskutupa Ke klo R002/R1 4) Vesihuoltotekniikka (+ H3 DL klo 12) Ke klo R002/R1 4. harjoitus laskutupa Ke klo R002/R1 5) Vesihuoltotekniikka & ymp.tekniikka (+ H4 DL klo 12) Ke klo R002/R1 5. harjoituksen laskutupa Ke klo R002/R1 6) Ympäristötekniikka (+ H5 DL klo 12) Ke klo R002/R1 6. Harjoituksen laskutupa Ke klo 12 R002/R1 H6 DL klo 12

3 1. Tehtävä a) Maaperä on hiekkaa. Paljonko on maaperän kosteuspitoisuus tilavuusprosentteinapohjaveden pinnan korkeudella? - Ht = 0, jolloin hiekan vedenpidätyskäyrältä nähdään, että θ = 47 % b) Painepotentiaali on turvemaassa 1000 m. Mikä on maan kosteuspitoisuus? Pystyvätkö kasvit käyttämään kyseistä vettä Eräiden maalajien vedenpidätyskäyrät elintoimintojensa ylläpitämiseen? - h t = m turpeen vedenpidätyskäyrältä θ = 2 %. Tämä ei ole kasvien käytettävissä, koska kasvi ei pysty aikaansaamaan kuin noin 150 metrin imun.

4 1. Tehtävä c) Paljonko on maan kosteuspitoisuus tasapainotilassa maan pinnassa, jos pohjavedenpinta on 10 metrin syvyydellä ja maa on savea? Entäs jos maa olisi hietaa? - Jos pohjavesi 10 metrissä ja maa kuivatustasapainotilassa on maan pinnalla h t = -10 m saven vedenpidätyskäyrältä θ = 32 %. Hiedan tapauksessa θ = 4 %. d) a) kohdan alue ojitetaan (ojasyvyys 1,2 m). Paljonko on maaperän kosteuspitoisuus (til. %) kuivatuksen jälkeen 20 cm:n syvyydellä, jos oletetaan, että kuivatustasapainotila on saavutettu? - Hiekka, pohjavesi 1,2 metrissä ja maa kuivatustasapainotilassa. Tällöin 0,2 metriä maan pinnan alla h t = - 1 m. Hiekan vedenpidätyskäyrältä θ = 4 %. e) Kuvassa on erikseen esitetty Kuivatettavissa oleva vesi. Mitä tällä tarkoitetaan? - Jos pohjavedenpintaa lasketaan ojituksella esim. 1,2 metriin, tarkoitetaan Kuivatettavissa olevalla vesimäärällä sitä vettä, joka luonnollisesti maaperästä tällöin poistuu.

5 2. tehtävä Aurinkolahden taajamaan rakennetaan kellarikerroksella varustettuja omakotitaloja. Perustusten kuivattamiseksi pohjaveden pintaa lasketaan salaojituksen avulla 2 metristä 3 metriin. Kuinka paljon maaprofiilista poistuu vettä kuivatustasapainotilan muuttuessa, kun maalajin painepotentiaalin ja kosteuspitoisuuden (til. %) välinen riippuvuus on seuraavanlainen? Kirjoita välivaiheet selkeästi näkyviin. Painepotentiaali (cm) Maankosteus ( til. %)

6 2. tehtävä, ratkaisu Kuivatustasapainotilassa hydraulinen korkeus, H, on sama kaikkialla. Lisäksi tiedetään, että H = hg + ht. Asetetaan painovoimapotentiaalin taso pohjaveden pinnan korkeudelle, eli pohjaveden pinnalla hg = 0, näin ollen H = 0 kaikilla syvyyksillä Lasketaan kosteuden muutokset 50 cm paksuisissa kerroksissa, ja kosteusprosenttina käytetään keskiarvoa kerroksen ylä- ja alareunan kosteusprosenteista. Syvyys maan pinnasta (cm) Kosteus aluksi (%) Kosteus lopuksi (%) Muutos (%) Muutos (cm) yhteensä. -44 Neliömetriä kohden vettä poistuu siis: 1 m * 1 m * 0,44 m = 440 litraa vettä

7 3. Tehtävä a) Huoneen lämpötilaksi on mitattu 21 C ja juomalasin pintaan alkaa muodostua kosteutta, kun lasin lämpötila laskee jäitä lisättäessä 5,6 C asteeseen. Kuinka suuri on ilman suhteellinen kosteus? [T] = C, [es] = mbar Kyllästyskosteus 21 C lämpötilassa: 24,88 mbar Kyllästyskosteus 5,6 C lämpötilassa: 9,10 mbar Huoneilman suhteellinen kosteus on siis 9,10 mbar 100 = 36, 6 % 24,88 mbar

8 3. Tehtävä b) Kuinka paljon vettä voi haihtua kuukaudessa (mm/kk) 25 o C lämpötilassa, jos siihen käytettävissä oleva energia on 1 W/m 2? Lämpötilassa 25 C veden latenttilämpö: Le= 2,442*10^6 J/kg. Energiaa saatavilla 1 W/m2. Neliömetriä kohti käytettävä energiamäärä on siis: 1 J s s d 30 d kk = J kk Tällä energiamäärällä voidaan haihduttaa vettä: J kk J kg = 1,06 kg Koska veden tiheys on 1000 kg/m3, on haihdunta 1 m2 alueelta 1,06 mm/kk

9 3. Tehtävä c) Käytössä on seuraavat mittaukset: Nettosäteily R n = 200 W/m 2, maahan siirtyvä lämpö G = 40 W/m 2 ja haihdunta E = 5*10 8 m/s. Arvioi tuntuva lämpö (sensible heat flux) H (W/m 2 ). Haihdunta: m s = m s s d 30 d kk 1000 mm m = 129,6 mm kk b)-kohdan tulosta apua käyttäen. 1 W/m2 energiaa riitti haihduttamaan 1,06 mm vettä, joten 129,6 mm haihtumiseen tarvittava energia (latentti lämpö) on: LE = 129,6 mm 1,06 mm = 122 W m2 Energiatase: Rn = LE + H + G 1 W m2 H = Rn LE G = W m2 = 38 W m2

10 Vihjeitä palautettaviin harjoituksiin Laskutehtävissä on käytävä ilmi, miten laskut on tehty 4. Katso demotehtävä 2 Huomaa kuitenkin, että pintakerroksen ja pohjakerroksen vedenpidätysominaisuudet eroavat Kuivatasapainotila sekä alku- että lopputilanteessa 5. Aloita muuntamalla päivittäin haihtuneen veden määrä yksikköön mm/d Lunta ei ole viimeisenä päivänä ollenkaan, kannattaa siis laskea ajassa taaksepäin Huomaa, etumerkit: mikä kasvattaa ja mikä vähentää veden määrää lumessa? 6. Laske muutokset yksikössä mm 7. Katso demotehtävä 3

11 Kotitehtävien palautus Tehtävät palautetaan erillisille papereille Palautuslaatikko löytyy Rakennus- ja ympäristötekniikan laitoksen (Rakentajanaukio 4) kolmannesta kerroksesta liikennetekniikan käytävältä huoneen 355 oikealta puolelta1. harjoituksen DL on Tehtävät voi palauttaa myös harjoituksiin Myöhässä tai sähköisesti palautettujen harjoitusten pistemäärä puolitetaan

12 Viikkoharjoituksen palautuslaatikko? Rakennus- ja ympäristötekniikan laitos (Rakentajanaukio 4) 3. krs liikennetekniikan käytävällä huoneen 355 oikealla puolella

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015

Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015 Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9

Lisätiedot

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Harjoitus 5: Vesihuolto- ja ympäristötekniikka

Harjoitus 5: Vesihuolto- ja ympäristötekniikka Harjoitus 5: Vesihuoto- ja ympäristötekniikka 11.11.2015 Harjoitusten aikatauu Aika Paikka Teema Ke 16.9. ko 12-14 R002/R1 1) Gobaait vesikysymykset Ke 23.9 ko 12-14 R002/R1 1. harjoitus: askutupa Ke 30.9

Lisätiedot

Hydrologia. L6 Haihdunta. Määritelmiä

Hydrologia. L6 Haihdunta. Määritelmiä Hydrologia L6 Haihdunta Määritelmiä Evaporaatio: haihdunta maan, veden tai lumen pinnalta Transpiraatio: kasvien elintoimintoihin liittyvä haihdunta Evapotranspiraatio: maa-alueilta tapahtuva kokonaishaihdunta

Lisätiedot

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE

MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE Aloita asennus katkaisemalla listat sopivaan mittaan. Tee tarvittavat jiiraukset valmiiksi. JIIRAUS: MDF-ja puulistat voit jiirata sahaamalla. NAULAUS: käytä viimeistelynaulainta,

Lisätiedot

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi 03.03.2015 Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja, Vallox Oy Ennen oli ennen.. päivitetty 7.10.2011 Asunnot ja niiden varustelutaso 1960,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Teagasc:

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Ojaväli ja ympärysaine

Ojaväli ja ympärysaine Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 4-6.12.2008 Ojaväli ja ympärysaine - teorian kertausta ja kansainvälistä tutkimustietoa Rauno Peltomaa Salaojayhdistys ry Teorian kertauksen lähteinä uusimmat kansainväliset

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Salaojitus. Jarmo Nissinen Salaojitus Jarmo Nissinen 01.11.2017 Ohjelma 1.11.2017 1 Miksi salaojitetaan 2 Vesitalous 3 Peruskuivatus 4 Salaojitusmenetelmät, suunnittelu / toteutus 5 Salaojien huolto 6 Rahoitus Maveplan Oy November

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

[MTTTA] TILASTOMENETELMIEN PERUSTEET, KEVÄT 209 https://coursepages.uta.fi/mttta/kevat-209/ HARJOITUS 5 viikko 8 RYHMÄT: ke 2.5 3.45 ls. C6 Leppälä to 08.30 0.00 ls. C6 Korhonen to 2.5 3.45 ls. C6 Korhonen

Lisätiedot

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen Metsätieteen päivät 26.11.2018 Tieteiden talo, Helsinki Jori Uusitalo Suometsien puunkorjuu Puunkorjuu suometsissä on ympäristötekijöiden kannalta sekä korjuuteknisesti

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 6 5 4 5 4 3 + 4 3 2 3 2 1. a) 88 b) 66 c) 78 d) 76 Ratkaisu. Suoralla laskulla: 6 5 4 5 4 3 + 4 3 2 3 2 1

Lisätiedot

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄN TIEDOT/VASTAUSOSOITE Yritys LASKUTUSOSOITE

Lisätiedot

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio

Lisätiedot

Maakauhat. Lumikauhat

Maakauhat. Lumikauhat Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys Toimiva salaojitus Pellon vesitalous kohdilleen 1.3.2017 Markus Sikkilä Salaojayhdistys Kuivatuksen tarkoitus Liiallisen veden poisjohtaminen pellolta käyttämällä paikalliskuivatusta ja peruskuivatusta

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia

Lisätiedot

www.legalett.com Yhteensä = 62,4kWh/m PERUSTUKSEN LÄMPÖOMINAISUUDET Olettamukset

www.legalett.com Yhteensä = 62,4kWh/m PERUSTUKSEN LÄMPÖOMINAISUUDET Olettamukset PERUSTUKSEN LÄMPÖOMINAISUUDET Olettamukset Rakenne: Legalett t ja pasiivipuurunko laatan päällä. 300mm EPS pohjaeriste Maapohja: Sora (lambda 3,0) saven päällä (lambda 1,4) Lämpötilaolosuhteet: Ulkolämpötila:

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

MC-160SA Elektroninen kosteusmittari puulle ja rakennusmateriaalille KÄYTTÖOHJE FIN

MC-160SA Elektroninen kosteusmittari puulle ja rakennusmateriaalille KÄYTTÖOHJE FIN MC-160SA Elektroninen kosteusmittari puulle ja rakennusmateriaalille KÄYTTÖOHJE FIN MC-160SA KÄSIKIRJA. PIIKITÖN KOSTEUSMITTARI. JOHDANTO MC-160SA-kosteusmittauslaite on EXOTEK INSTRUMENTS AB:n uusi kädessä

Lisätiedot

MC-160SA. Elektroninen kosteusmittari. puulle ja rakennusmateriaalille

MC-160SA. Elektroninen kosteusmittari. puulle ja rakennusmateriaalille MC-160SA Elektroninen kosteusmittari puulle ja rakennusmateriaalille KÄYTTÖOHJE FIN -1- JOHDANTO MC-160SA-kosteusmittauslaite on EXOTEK INSTRUMENTS AB:n uusi kädessä pidettävä kosteuden mittauslaite, jossa

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden

Lisätiedot

Toimivaa rakentamista Träullitilta

Toimivaa rakentamista Träullitilta Toimivaa rakentamista Träullitilta Rakenna luonnonlakien mukaan Luonnon rakennuspalikat Lastuvilla, vesi ja sementti. Toimivan, kestävän ja ympäristöystävällisen rakennusmateriaalin luomiseen ei tarvita

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset

Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2017 Raportti 2 (6) Sisällysluettelo 1 Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset... 1 1.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laboratoriomittausten kehittäminen Laatija: Olli Tuominen, TTY

Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laboratoriomittausten kehittäminen Laatija: Olli Tuominen, TTY 24.1.2019 RAKENNUSFYSIKAALISET KOSTEUSOMINAISUUDET Laboratoriomittausten kehittäminen Olli Tuominen, Tampereen teknillinen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys RAKENNUSFYSIKAALISET KOSTEUSOMINAISUUDET Laboratoriomittausten

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke 12.12.2016 Kuivauksessa pyritään saamaan tuote tilaan, jossa mikrobiologinen pilaantuminen estyy. Kuvassa MC = tuotteen kosteuspitoisuus

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro

Lisätiedot

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Ongelmanratkaisu ja Tekstikoe HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 3A (Vastaukset) Alkuviikolla

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot