LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
|
|
- Matti Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Menetelmäkuvaus TPPT 8 Espoo, LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - Mittaus lämmönjohtosondilla - Arviointi maalajitiedoista - Routaeristemateriaalien lämmönjohtavuudet Tarkkuuslämpömittari / -kalibraattori Vakiovirtageneraattori Tiedonkeruuyksikkö Sondi Näyte Harri Kivikoski, Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mika Ahonen, Eero Huttunen, Kauko Kujala Oulun yliopisto, geotekniikan laboratorio
2 1 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. TPPT-ohjelmassa kehitettiin tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmään kuuluvissa mitoitusohjeissa ja menetelmäkuvauksissa esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. TPPT-suunnittelujärjestelmään sisältyy myös päällysrakenteen elinkaarikustannustarkastelu, jonka suorittamiseksi esitetään menettelytapa. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että tierakenteen mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. TPPT-ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä, mitoitusohjeiden laadinnassa hyväksikäytetyistä koerakenteista sekä yhteenveto tien rakennekerrosten materiaaleista ja niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän Lämmönjohtavuuden määrittäminen menetelmäkuvauksen ovat laatineet Harri Kivikoski ja Seppo Saarelainen VTT Rkennus- jay hdyskuntatekniikasta. Menetelmäkuvauksen pohjana on käytetty Oulun yliopiston geotekniikan laboratorion tutkijoiden Mika Ahosen, Eero Huttusen ja Kauko Kujalan laatimaa Oulun yliopistossa käytössä olevan määrittämismenetelmän ohjetta. Menetelmäkuvauksen sisältö on käyty läpi yhdessä tielaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Joulukuussa 2001 Markku Tammirinne
3 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MITTAUS LÄMMÖNJOHTOSONDILLA Menetelmän tarkoitus Menetelmän soveltamisala Koemenetelmä Menetelmän periaate Laitteet ja tarvikkeet Näytteen valmistus ja esikäsittely Sondin kalibrointi Kokeen suorittaminen Koetulosten esittäminen Laskentayhtälöt Tulokset ja graafiset kuvaajat Tarkkuus ja toistettavuus Materiaalin mitoituslämmönjohtavuuden määrittäminen laboratoriossa Materiaalin lämmönjohtavuuden määrittäminen kenttähavainnoista LÄMMÖNJOHTAVUUDEN ARVIOINTI MAALAJITIEDOISTA ROUTAERISTEMATERIAALIEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET Routaeristemateriaalien yleisvaatimukset Routaeristemateriaalit Tavallisimmat routaeristeet Muut routaeristeet Käyttöolosuhteet Routaeristeiden mitoituslämmönjohtavuudet KIRJALLISUUS... 11
4 3 1 JOHDANTO Tierakenteen routimisen hallinta, lämpötekninen mallintaminen ja mitoittaminen edellyttää tietoja rakennekerrosten, pohjamaan ja mahdollisten routaeristeiden lämmönjohtavuuksista sulana ja jäätyneenä (Menetelmäkuvaus TPPT 18 Tierakenteen routamitoitus). Tässä menetelmäkuvauksessa esitetään määritysmenetelmä lämmönjohtavuuden mittamiseksi laboratoriossa tai kentällä, kivennäismaalajien lämmönjohtavuuden arviointi laskemalla sekä eräiden routaeristeinä käytettyjen materiaalien mitoituslämmönjohtavuusarvot. 2 MITTAUS LÄMMÖNJOHTOSONDILLA 2.1 Menetelmän tarkoitus Lämmönjohtosondilla määritetään materiaalin lämmönjohtavuus laboratoriossa /1/ tai maastossa esim. koekuopan pohjalta. Menetelmä noudattelee pääasiassa ASTM standardia D /2/. 2.2 Menetelmän soveltamisala Menetelmä soveltuu häiriintymättömien ja häiriintyneiden maanäytteiden lämmönjohtavuuden määrittämiseen. Näytteiden otaksutaan olevan isotroopisia, ts. näytteiden ominaisuuksien kaikkiin suuntiin oletetaan ovat samat. Menetelmää voidaan käyttää mitattavan materiaalin lämpötila-alueella -30 C...-7,5 C ja +1 C...50 C. Määrityksen aikana sondin lämpötila-anturista havaittu lämpötilan nousu saa olla enintään 2,5 C. Näytettä ympäröivän ilman tai muun aineen lämpötila ei saa kokeen aikana muuttua enempää kuin ± 0,2 C. Maamateriaalin sisältämän veden jäätymisen ja sulamisen faasimuutokset tapahtuvat pääosin lämpötila-alueella C. Koska nämä veden faasimuutokset varastoivat tai luovuttavat energiaa, ei tässä esitettyä menetelmää voida luotettavasti käyttää tällä lämpötila-alueella. Tämä lämpötilamittausalue asettaa rajoituksia materiaalin jäätyneen tilan lämmönjohtavuuden määrittämiseksi in situ, koska talven ankaruudesta riippuu, kuinka alhaisia ovat mittaushetkellä tutkittavien materiaalien lämpötilat esim. tien rakennekerroksissa ja pohjamaassa. 2.3 Koemenetelmä Menetelmän periaate Materiaalin kyky johtaa lämpötilagradientin vallitessa lämpöä riippuu materiaalin lämmönjohtavuudesta. Tässä esitetyssä koemenetelmässä maamateriaalin lämmönjohtavuus määritetään asettamalla tutkittavan materiaalin sisään sauvamainen lämmönjohtosondi, jonka pituus verrattuna halkaisijaan on suuri (pituus 25 x halkaisija). Sondissa on lämmitysvastus ja lämpötilan mittaukseen tarkoitettu anturi. Mittauksen aikana lämmönjohtosondi on lineaarinen lämpölähde tutkittavassa materiaalissa. Kokeessa vakiovirta syötetään sondin lämmitysvastukseen ja sondissa olevalla lämpötila-anturilla seurataan lämmityksen seurauksena näytteessä syntyvää lämpötilan nousua ajan suhteen.
5 Laitteet ja tarvikkeet Lämmönjohtosondi, joka sisältää lämmitykseen tarvittavan lämpövastuksen sekä lämpötilan mittaamiseen käytettävän lämpötila-anturin (termoparilanka tai platinavastusanturi). Lämmönjohtosondin rakenne on esitetty liitteessä 1. Vakiovirtalähde, jolla tuotetaan suuruudeltaan muuttumaton tasavirta. Lämpötilamittari, jolla mitataan lämpötilat sondin lämpötila-anturista kokeen aikana 0,05 C:n lukematarkkuudella. Jännite-, virta- ja vastusmittari, jolla voidaan mitata jännite 0,01 V:n, virta 0,002 A:n ja vastus 0,1 Ω:n tarkkuudella. Tiedonkeruulaite, johon kerätään mittauksen aikana lämpötilatiedot ajan funktiona. Tähän tarkoitukseen soveltuu esim. mikrotietokone tai muu tiedonkeruulaite. Kalibrointiaineet, joiden lämmönjohtavuudet tunnetaan (vähintään 2 ainetta). Kalibrointiaineina voidaan käyttää esim. kuivaa kvartsihiekkaa, mineraalivillaa ja vettä, johon on lisätty 0,25 paino-% hyytelöintiainetta konvektion estämiseksi Näytteen valmistus ja esikäsittely Häiriintymättömät näytteet Näytteen on oltava sylinterin muotoisessa muotissa, jonka sisähalkaisijan on vähintään 100 mm. Näytteen päät tasataan, näyte punnitaan ja sen tilavuus määritetään. Näyte asetetaan vaakasuoralle alustalle pystyasentoon. Lämmönjohtosondi asetetaan pystysuoraan asentoon sondia varten näytteen keskelle porattuun reikään (tiiviit näytteet) tai työntämällä sondi varovasti näytteeseen (löyhät näytteet). Poratun reiän halkaisija on sama kuin sondin läpimitta ja syvyys on yhtäsuuri kuin sondin pituus. Sondin kärjen alapuolelle on jäätävä tutkittavaa materiaalia vähintään 10 mm paksu kerros. Erityishuomiota on kiinnitettävä siihen, että sondin ja tutkittavan materiaalin välille muodostuu tiivis kontakti ja että sondi asettuu koko pituudeltaan tutkittavan materiaalin sisään. Kosteuden haihtumisen estämiseksi näyte sondeineen ympäröidään tiiviisti muovikalvolla odottamaan mittausta Häiriintyneet näytteet Tutkittava materiaali tiivistetään haluttuun tiiviyteen sylinterin muotoiseen astiaan, joka punnitaan. Sylinterin sisähalkaisijan on oltava vähintään 100 mm (vähintään 5 kertaa suurempi kuin tutkittavan näytteen maksimiraekoko). Näytteen tilavuus ja massa määritetään. Sondi asetetaan näytteeseen kuten luvussa on kuvattu. Jos näytteen sisältämien kivien tms. vuoksi sondin työntäminen tai reiän poraaminen ei onnistu, voidaan tutkittavan materiaalin tiivistys suorittaa kerroksittain niin, että sondi jää vähitellen tutkittavan kerroksen sisälle. Tiivistyksen aikana sondia pidetään pystysuorassa asennossa. Sondin kärjen alapuolelle on jäätävä tutkittavaa materiaalia vähintään 10 mm paksu kerros. Näytteen tilavuus ja massa määritetään. Näyte sondeineen ympäröidään tiiviisti muovikalvolla kosteuden haihtumisen estämiseksi.
6 Sondin kalibrointi Lämmönjohtosondi on kalibroitava ennen käyttöönottoa. Kalibrointi suoritetaan vähintään kahdella eri materiaalilla, joiden lämmönjohtavuus tunnetaan. Kalibroinnissa käytettävien materiaalien lämmönjohtavuuksien eron on oltava vähintään 0,30 W/mK. Kalibroinnissa käytettävien materiaalien lämmönjohtavuuksien tulisi vaihdella sillä alueella, jolla myös tutkittavien materiaalien lämmönjohtavuudet vaihtelevat. Kalibroinnissa suoritetaan luvun mukainen koe kalibrointiaineilla. Sondille ominainen kalibrointisuora saadaan piirtämällä koordinaatistoon kalibroinnin mukaiset pisteet (kuva 1), jossa x-akselina on mitatut arvot ja y-akselina oikeat arvot. Kalibrointisuoran yhtälö on tällöin pisteiden kautta kulkevan suoran yhtälö. Mikäli kalibrointitulosten pisteet eivät asetu samalle suoralle, voidaan kalibrointisuoran määrittämiseksi käyttää esimerkiksi ns. pienimmän neliösumman menetelmää. 0.8 Lämmönjohtavuus (W/Km) kalibrointisuoran yhtälö y = x Mitattu λ (W/Km) Kuva 1. Esimerkki kalibrointisuoran määrittämisestä kalibroinnissa mitattujen ja todellisten lämmönjohtavuuksien avulla Kokeen suorittaminen Näytteen lämpötilan annetaan ennen mittauksen suorittamista tasaantua määrityslämpötilaan. Lämpötilan tasaantumista seurataan lämmönjohtosondissa olevalla lämpötilaanturilla. Sondin lämpövastuksen kaapelit kytketään virtalähteeseen ja lämpötila-anturin johtimet lämpötilamittariin. Halutun suuruinen vakiovirta kytketään päälle ja samalla tehdään ensimmäinen lämpötilamittaus. Kokeen aikana mitataan lämpötiloja s välein minuutin ajan. Lämpötilan mittaustulokset tallennetaan tiedonkeruuyksikköön. Lämpötila-anturilla mitattu lämpötilan nousu kokeen aikana saa olla enintään 2,5 C. Mittausjärjestely on esitetty kuvassa 2.
7 6 Mittaustulokset piirretään koordinaatistoon, jossa x-akselina on ajan logaritmi log(t) ja y- akselina T (lämpötila). Pistejoukosta valitaan osuus (aikaväli t 1...t 2 ), jossa lämpötilan nousu on lineaarinen ajan logaritmin suhteen. Aikavälille t 1...t 2 sovitetaan pienimmän neliösumman menetelmällä pistejoukkoon suora. Suoralta lasketaan ajanhetkiä t 1 ja t 2 vastaavat lämpötilat T 1 ja T 2 (kuva 3). Kuva 2. VTT:n lämmönjohtavuuslaitteen mittausjärjestelmä: vakiovirtalähde, lämpötilaloggeri ja lämmönjohtosondi. Vasemmassa kuvassa lämmönjohtosondi on pöydällä ja oikeassa kuvassa asennettuna mitattavaan näytteeseen. Lämmönjohtosondin valmistaja on Soilmetric ky. Näyte poistetaan muotista ja määritetään sen vesipitoisuus. Häiriintymättömien näytteiden muotti punnitaan. kokeen aikana tehdyt lämpötilahavainnot lämpötilahavaintojen perusteella lineaariselle osalle sovitettu suora T2 T1 T o C log t t1 t2 Kuva 3. Mittaustulokset log t- T-koordinaatistossa.
8 7 2.4 Koetulosten esittäminen Laskentayhtälöt Lämmönjohtavuus lasketaan yhtälön (1) /4/ avulla λ = 23. q 4π q = 4π ( T T ) ( ) ( log t ) 2 log t1 T T ( ln t ln t ) 2 1 (1) missä 2 I R q = = l UI l λ = lämmönjohtavuus, W/mK U = jännite, V I = sondin lämpövastuksen kautta kulkeva virta, A l = sondin pituus, m q = lämmitysteho sondin pituusyksikköä kohti, W/m R = sondin lämpövastuksen resistanssi, Ω T 1 = alkulämpötila, K T 2 = loppulämpötila, K t 1 = alkuaika, s t 2 = loppuaika, s Tulokset ja graafiset kuvaajat Jokaisesta lämmönjohtavuuden määrityksestä esitetään ainakin seuraavat asiat: - näytetiedot: häiriintymätön / häiriintynyt näyte, näytteen korkeus ja halkaisija, näytteenottopaikka ja -taso, maalaji sekä liittyminen muihin tutkimuksiin, - näytteen vesipitoisuus ja kuivatilavuuspaino määrityshetkellä, - sondin pituus, lämmitysvastuksen resistanssi, määrityksessä käytetyn vakiovirran suuruus ja sondin kalibrointiyhtälö, - määrityksen aikaiset lämpötilat log t - T koordinaatistossa, - ajanhetket t 1 ja t 2 sekä lämpötilat T 1 ja T 2, - lämmönjohtavuus, - materiaalin erikoispiirteet, - määrityksen suorittamispäivämäärä. Lämmönjohtavuus ilmoitetaan yksikkönä W/mK kahden desimaalin tarkkuudella. Esimerkki lämmönjohtavuusmäärityksen tulosten esittämisestä on esitetty liitteessä Tarkkuus ja toistettavuus Lämmönjohtavuuden määrittämisessä on suositeltavaa käyttää vähintään kahta rinnakkaisnäytettä ja tulokset ilmoitetaan näiden keskiarvona. Menetelmällä tehtyjen akaisempien määritysten perusteella, jossa materiaalin lämmönjohtavuus on ollut ennalta tunnettu, tällä määritysmenetelmällä on saavutettu %:n tarkkuus.
9 Materiaalin mitoituslämmönjohtavuuden määrittäminen laboratoriossa Materiaalin mitoituslämmönjohtavuusarvon määrittämisessä tulee huomioida kappaleen 4.4 mukaisesti mm. materiaalin kokoonpuristumasta ja muista arvaamattomista olosuhde- ym. tekijöistä aiheutuvaa laskennallista varmuutta. Mitoituslämmönjohtavuuden määrittämiseen tarkoitetut materiaalin lämmönjohtavuusmittaukset laboratoriossa tulee tehdä tiiviydeltään ja vesipitoisuudeltaan käyttöolosuhteita vastaavissa olosuhteissa sulana ja jäätyneenä Materiaalin lämmönjohtavuuden määrittäminen kenttähavainnoista Materiaalin jäätyneen tilan lämmönjohtavuuden takaisinlaskenta kenttähavainnoista edellyttää lähtötietoina paikkakunnan havaintotalven lämpötilatietoja, roudansyvyys- ja routanousuhavaintoja sekä rakennekerrosmateriaalien vesipitoisuus-, tiheystietoja ja kerroksen paksuustietoja. Pohjamaasta tarvitaan vesipitoisuus- ja tiheystietojen lisäksi routimiskerroin SP. Kerstenin (luku 3) yhtälöillä määritetään rakennekerros- ja pohjamaamateriaalien sulan ja jäätyneen tilan lämmönjohtavuudet. Päällysteen ominaisuuksina käytetään kirjallisuudesta saatavia tietoja. Routanousun mitoitusohjelmalla (SSR-malli, menetelmäkuvaus TPPT 18 Tierakenteen routamitoitus) mallinnetaan havaintotalven roudansyvyys ja routanousu vastaamaan havaintoja. Tutkittavan materiaalin sulan ja jäätyneen tilan lämmönjohtavuusarvoja muutetaan, kunnes roudansyvyys-routanousumalli saadaan sovitettua havaintoihin. 3 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN ARVIOINTI MAALAJITIEDOISTA Kersten (1949) on määrittänyt kokeellisesti hienorakeisten ja karkearakeisten mineraalimaalajien lämmönjohtavuusarvoja sulassa ja jäätyneessä tilassa ja laatinut tulosten perusteella kaavat lämmönjohtavuuden laskemiseksi näiden tietojen perusteella. Lämmönjohtavuus (W/Km) lasketaan kaavoilla (2) ja (3): Sula maa λ = t 0,62 ρd ( α Log w + β ) 10 (2) Savi ja siltti: α=0,13 β=-0,029 Hiekka: α=0,10 β=-0,058 Jäätynyt maa b ρd d ρd λ = a 10 + c 10 w (3) f Savi ja siltti: Hiekka: a=0,0014; b=1,4; c=0,012; d=0,50 a=0,011; b=0,81; c=0,0046; d=0,91 joissä λ t = sulan maan lämmönjohtavuus, W/Km λ f = jäätyneen maan lämmönjohtavuus, W/Km ρ d = kuivairtotiheys, 10 3 kg/m 3 w = vesipitoisuus, paino-% α, β, a, b, c ja d ovat vakioita. Tielaitoksella käytössä olevassa Fulgeo-ohjelmassa on esitetty suuntaa-antavia maalajien ja päällysteen jäätyneen tilan lämmönjohtavuusarvoja.
10 9 4 ROUTAERISTEMATERIAALIEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 4.1 Routaeristemateriaalien yleisvaatimukset Routaeristerakenne mitoitetaan niin, ettei pohjamaan routaantuminen ja routanousu ylitä päällysteen vaurioitumisrajaa tai tien tasaisuusvaatimuksia. Routaeristerakenne koostuu eristekerroksesta, joka on yläpuolelta suojattu lämpötiloja tasaavalla kerroksella ja mahdollisesti jännityksiä jakavalla kerroksella. Alapuolelta rakenne on suojattu kuivatuskerroksella, joka estää kosteuden pääsyä eristemateriaaliin altapäin samalla viivyttäen roudan tunkeutumista routivaan pohjamaahan. Routaeristerakenteen tulee säilyttää ominaisuutensa tien koko käyttöiän. Tärkeimmät ominaisuudet ovat - lämmönjohtavuus jäätyneenä, - kestoikä, - kosteuden pääsy ja vaikutus eristeeseen, - kuormituskestävyys (staattinen ja dynaaminen kuormitus) ja - pakkasenkestävyys. Routaeristemateriaaleja on käsitelty yksityiskohtaisemmin menetelmäkuvauksessa TPPT 18 Tierakenteen routamitoitus. 4.2 Routaeristemateriaalit Tavallisimmat routaeristeet Tierakenteen routaeristeenä käytetään nykyisin yleisimmin suulakepuristettua polystyreeniä (XPS). Routaeristeenä käytettävien XPS-eristeiden puristuslujuus (puristusjännitys 2 %:n kokoonpuristumalla) vaihtelee laadusta riippuen kpa välillä (taulukon 1 XPStuotenimikkeistö puristusjännityksen mukainen). Pitkäaikainen, 50 vuoden mitoitusikään perustuva puristuslujuus noin 1 % sallitulla kokoonpuristumalla on kpa. Routaeristeenä käytettävien muottipaisutettujen polystyreenieristeiden (EPS) lyhytaikainen puristuslujuus (10 %:n kokoonpuristumaa vastaava puristusjännitys) vaihtelee laadusta riippuen kpa välillä (taulukon 1 EPS-tuotenimikkeistö puristusjännityksen mukainen). Pitkäaikainen, 50 vuoden mitoitusikään perustuva puristuslujuus (2 % sallitulla kokoonpuristumalla) on kpa. Kevytsoralajitteista käytetään routasuojauksena yleensä lajitetta KS432, jonka raekoko on välillä mm ja kuivairtotiheys 320 kg/m 3. Routaeristeissä, joissa tarvitaan erityisen suurta kuormituskestävyyttä, käytetään sementillä sidottua kevytsoraa (kevytsorabetonia), jonka kuivatiheys on kg/m Muut routaeristeet Tierakenteen routaeristeenä voidaan käyttää mitä tahansa materiaalia, joka - voidaan luotettavasti asentaa tierakenteeseen, - kestää käyttötilan kuormitukset ja jonka - routaeristyskyky voidaan pitkäaikaisesti varmistaa. TPPT-ohjelman koerakenteissa on käytetty palaturvetta, masuunihiekkaa ja LD-teräskuonaa. Muiden koerakenteiden yhteydessä on testattu routaeristeenä mm. ferrokromikuonasta valmistettua OKTO-eristettä ja lämpökäsitellystä sahanpurusta valmistettua termopurua /9/. Tärkeitä mitoitettavuuteen vaikuttavia ominaisuuksia ovat kostuminen, mittansa pitävyys, ja pysyvyys. Uusiomateriaaleista on varmistettava myös materiaalin ympäristökel-
11 10 poisuus. Käytön kannalta hyvin merkittäväksi muodostuvia ominaisuuksia ovat myös materiaalin saatavuus ja hinta. 4.3 Käyttöolosuhteet Tienrakennuksessa käytettävien routasuojausmateriaalien käyttöolosuhteet voidaan jakaa - normaaleihin käyttöolosuhteisiin, - vaikeisiin käyttöolosuhteisiin ja - ankariin käyttöolosuhteisiin. Routaeristeitä ei suositella käytettäväksi ankarissa käyttöolosuhteissa, joissa eriste voi joutua olemaan pidempiä aikoja pohjavedenpinnan alapuolella. Seuraavassa on esitetty tyypillisiä kuvauksia normaaleista ja vaikeista käyttöolosuhteista, joissa eristeet joutuvat toimimaan. Kaikkien seikkojen ei tarvitse olla voimassa samanaikaisesti. Normaalit käyttöolosuhteet - Routaeriste ei ole kosketuksissa pohjaveteen. - Routaeristyksen alapuolinen maakerros on kuivatettu asianmukaisesti. - Tierakenne on päällystetty asfaltilla tai betonilla tai eristys on kallistettu ja suojattu yläpuolelta esim. muovikalvolla. Vaikeat käyttöolosuhteet - Routaeriste on pohjavedenpinnan yläpuolella, mutta hyvin märkänä aikana pohjavesi voi lyhytaikaisesti nousta routaeristeeseen asti. - Pintavettä voi ajoittain valua routaeristeen päälle. Tierakennuksen routasuojauksessa käytettävien materiaalien mitoittavia lämmönjohtavuusja kuormituskestävyysarvoja määritettäessä on edellytetty, että ne säilyttävät asetetut ominaisuutensa 50 vuoden ajan. Tämän 50 vuoden kuluessa eristeiden lämmöneristysominaisuudet heikkenevät erityisesti kosteuden vaikutuksesta. 4.4 Routaeristeiden mitoituslämmönjohtavuudet Mitoituslämmönjohtavuusarvojen valintaperusteina ovat seuraavat lähtökohdat: - routaeristeen oletettu kosteuspitoisuus 20 vuoden kuluttua asentamishetkestä, - sallittu kokoonpuristuma ja sen vaikutus lämmönjohtavuuteen, - lämmönjohtavuusarvojen määritys jäätyneestä routaeristeestä, - routaeristeen mahdollinen vanhenemisilmiö, - muut lämmönjohtavuusarvoa lisäävät tekijät, jotka otetaan huomioon mm. tyyppihyväksyntämenettelyssä. Tyyppihyväksyntää on tehty talonrakennuksessa käytetyille peruseristeille, ja niissä on määrätty sovellettavat tuotteen mitoituslämmönjohtavuudet. Taulukossa 1 esitetyt levyeristeiden mitoitusarvot normaaleissa käyttöolosuhteissa vastaavat molemmin puolin maahan rajoittuvan eristelevyn tyyppihyväksyttyjä mitoitusarvoja. Mitoituslämmönjohtavuusarvoihin on sisällytetty mm. asennustavasta, routaeristeen kokoonpuristumasta ja muista ennalta arvaamattomista olosuhde- ym. tekijöistä aiheutuvaa laskennallista varmuutta 10 %. Em. syistä johtuen mitoituslämmönjohtavuudet saattavat poiketa merkittävästi kuivissa käyttöolo-suhteissa sovellettavaksi tarkoitetuista lämmönjohtavuuk-
12 11 sista. Materiaalin tuoteselosteissa ilmoitetaan yleensä kuivien käyttöolosuhteiden mitoitusarvot. Levyeristeiden minimipaksuudeksi suositellaan 50 mm. Ohuempien levyjen käyttöä ei suositella niiden murtumisvaaran vuoksi. Siirtymäkiilarakenteiden yhteydessä voidaan kuitenkin käyttää ohuempia levyeristeitä niiden epätasaista routimista pienentävän vaikutuksen takia. Taulukossa 1 on esitetty yleisimpien routaeristemateriaalien mitoituslämmönjohtavuudet λ mit. ja taulukossa 2 muiden routaeristemateriaalien mitoituslämmönjohtavuudet λ mit.. Taulukko 1. Yleisimpien routaeristemateriaalien mitoituslämmönjohtavuudet λ mit. /8/. Tuote Tyyppihyväksytty tuotenimi Suulakepuristettu polystyreeni XPS XPS 200 ja XPS 300 XPS 400 ja XPS 500 Muottipaisutettu polystyreeni EPS EPS 120 Routa λ mit, W/Km Normaalit käyttöolosuhteet 0,041 0,045 0,050 0,041*) λ mit, W/Km Vaikeat käyttöolosuhteet 0,045 0,050 0,060 0,050*) EPS 200, EPS 300 ja EPS 400 Routa Kevytsora KS 432 0,17 0,20 *) Tyyppihyväksyntä koskee EPS-tuotteita Isora Super 200, 300 ja 400. EPS-tuotteille, joilla ei ole tyyppihyväksyntää, sovelletaan tuoteluokan EPS 120 Routa arvoja. Levyeristeiden mitoituslämmönjohtavuus on määritetty testausmenetelmällä EN 12667, ja tulosta on korjattu maahan asennetun tuotteen kostumisen ja kokoonpuristumisen suhteen edellä kuvatulla menettelyllä. Taulukko 2. Eräiden muiden routaeristemateriaalien mitoituslämmönjohtavuudet λ mit.. Tuote λ mit, W/Km Normaalit käyttöolosuhteet λ mit, W/Km Viite no. Vaikeat käyttöolosuhteet Masuunihiekka 0,45 0,70 5,6 Palaturve 0,60 1,00 7,10 5 KIRJALLISUUS /1/ Ahonen, M., Huttunen, E., Kujala, K., Menetelmäehdotus lämmönjohtavuuden määrittämisestä lämmönjohtosondilla laboratoriossa. Väliraportti nro M10b. Espoo, joulukuu s. + liitt. 2s. /2/ ASTM standard D Standard Test of Method for Determination of Thermal Conductivity of Soil and Soft Rock by Thermal Needle Probe Procedure /3/ GLO-85. Geotekniset laboratorio-ohjeet. 1. Luokituskokeet. Rakentajain Kustannus Oy & Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. Helsinki 1985.
13 12 /4/ McGaw, R., Full-cycle heating and cooling probe method for measuring thermal conductivity. Journal of heat transfer, No. 84-WA/HT /5/ Viljas, P., Masuunihiekan lämpötekniset ominaisuudet. Diplomityö. Oulu s. +liitt. 3. /6/ Masuunihiekan käyttö päällysrakennekerroksissa. Tielaitoksen selvityksiä 23/1997.Konsultointi. Oulun kehitysyksikkö. Oulu. 36 s. TIEL /7/ Palaturpeen käyttö tierakenteessa., Tielaitoksen selvityksiä 35/1997. Konsultointi, Oulun kehitysyksikkö. Oulu s. /8/ Saarelainen S., Katujen routasuojaus. Työraportti koerakentamisesta /9/ Termopurun käyttö tie- ja maarakennuksessa. Osa 2. Pilot-tuotanto ja koerakentaminen. VTT Yhdyskuntatekniikka ja VTT Rakennustekniikka. Tutkimusraportti No Espoo s. + liitt. 5. /10/ Tien Pohja- ja Päällysrakenteet Tutkimusohjelma. RA3 koerakenteiden rakentaminen, seuranta ja tulokset. Kohderaportit Kt 83 Pello, Kt 78 Ranua ja Pt Rantsila. Espoo 2000.
14 LIITE 1 Lämmönjohtosondin rakenne Liitin tarkkuuslämpömittariin + Liitin vakiovirtalähteeseen - 1 Haponkestävä teräsputki A A 2 Lämmitysvastus 3 Lämpötila-anturi > 25d 4 Lämpöä hyvin johtava täyteaine A - A d 4
15 LIITE 2 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITYS Päivämäärä: Projekti: Näytetiedot: häiriintymätön häiriintynyt ottopaikka: Nurkankangas taso: 0.9 m maanpinnasta maalaji: sihkmr näytekorkeus: 0.7 m näytteen halkaisija: 0.3 m vesipitoisuus w: 9.8 (%) kuivatilavuuspaino γ d : 16.8 kn/m 3 Huom: Sondi: pituus l: 0.5 m resistanssi R: 20 Ω kalibrointisuora: kerroin a: vakio b: Mittaus: virta I: A t 1 : 200 s t 2 : 890 s T 1 : o C T 2 : o C λ (kalibroimaton): 1.05 W/mK λ (kalibroitu): 0.88 W/mK 23 Lämpötila ( o C) log t (s)
16 TPPT Nro Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus TPPT Menetelmäkuvaukset Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus 17 Kuormituskestävyysmitoitus. Päällysrakenteen väsyminen 18 Tierakenteen routamitoitus 19 Tien jatkuvan painumaprofiilin laskenta pixelimallilla 20 Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi 21 Mitoituksen lähtötietojen hankkiminen (työnimi) TPPT Menetelmäkuvaukset Nro 1 Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) 2 Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta 3 Liikennerasituksen laskeminen 4 Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys 5 Roudan syvyyden määritys 6 Routanousukoe. Routimiskertoimen (SP) kokeellinen määritys 7 Routimiskertoimen määritys 8 Lämmönjohtavuuden määrittäminen Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa 9 10 Radiometrinen reikämittaus 11 CPTU - kairaus 12 Läpäisevän kerroksen määrittäminen painumalaskennan tarpeisiin 13 Tien rakennekerrostutkimukset 14 Routanousun ja painuman mittaus 15 Tien vauriokartoitus ja vaurioiden kuvaus 16 Palvelutasomittaus (PTM) tien rakenteen parantamisen suunnittelussa
ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000
LisätiedotTIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
LisätiedotRAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
LisätiedotTIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 21 Espoo, 4.1.2002 TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TASAUS- VIIVA ALUSTAVA VALINTA SUUNNITTELUPERIAATTEET
LisätiedotPOHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA
Tutkimusraportti TPPT 23 13.12.2001 POHJAMAAN URAUTUMISEN JA SULAMISEN ARVIOINTI KEVÄTKANTAVUUSVAIHEESSA Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1(21) Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet
LisätiedotPUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien
LisätiedotXPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA
XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotPANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotRADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 10 Espoo, 4.12.2001 RADIOMETRINEN REIKÄMITTAUS 0.0 0.2 Kuivatil.paino Märkätil.paino Vesipitoisuus 0.4 0.6 Syvyys tien pinnasta,
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotKosteusmittausyksiköt
Kosteusmittausyksiköt Materiaalit Paino-% kosteus = kuinka monta prosenttia vettä materiaalissa on suhteessa kuivapainoon. kg/m3 kosteus = kuinka monta kg vettä materiaalissa on suhteessa yhteen kuutioon.
Lisätiedot1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet
LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ. 4. MÄÄRITELMÄT Sideainepitoisuus ilmoittaa sideaineen määrän massaprosentteina massasta.
PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät SIDEAINEPITOISUUDEN MÄÄRITYS POLTTOMENETELMÄLLÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 08.03.2002 13.06.1997 PANK-4106 1. MENETELMÄN
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotKatujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä
Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Muoviteollisuus ry EPS-rakennuseristeteollisuus VTT Routaeristetty katurakenne Ajorata Tukikerros >500 mm >300 mm Geotekstiili Routa EPS 200 Routiva
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotFRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio
1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotTien rakennekerrosten materiaalit
TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille
LisätiedotK e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.
Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ
Asfalttimassat ja päällysteet, päällysteominaisuudet PANK - 4203 PANK STABIILISUUS, MARSHALL-KOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty 15.06.1995 Korvaa menetelmän: TIE - 417 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotNAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotRIL 261-2013. Routasuojaus. rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 261-2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet RIL 261-2013 3 Alkusanat Suomen olosuhteissa pakkanen ja routa ovat vuosittain toistuvia ilmiöitä, joiden
Lisätiedotfill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02477-18 Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen kokonaislujuuden varmistamiseksi kenttäolosuhteissa Kirjoittajat: Tapio Vehmas Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI
Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN
LisätiedotRAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE
Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14
KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotKEVYTSORAN MATERIAALIOMINAISUUDET 06/05/2019
KEVYTSORAN MATERIAALIOMINAISUUDET 06/05/2019 Leca-sora on kevyttä, kestävää ja lämpöä eristävää sekä rakeisuudeltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan kitkamaan tyyppistä materiaalia. Kevytsoran keveydestä
LisätiedotTESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen
TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotAsfadur-projekti. Jäätymis-sulamiskestävyystutkimuksen vaiheet ja nykytilanne. PANK- menetelmäpäivä 26.1.2012 Kyösti Laukkanen, VTT
Asfadur-projekti. Jäätymis-sulamiskestävyystutkimuksen vaiheet ja nykytilanne PANK- menetelmäpäivä 26.1.2012 Kyösti Laukkanen, VTT 2 Asfadur-projektin tausta Päällysteen reikiintyminen sauman vieressä
LisätiedotTDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)
TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotSisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen
FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin
LisätiedotPANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät
Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotKUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 17 Espoo, 22.11.2001 KUORMITUSKESTÄVYYSMITOITUS - PÄÄLLYSRAKENTEEN VÄSYMINEN Kuormituskertaluku Päällysteen väsymiskriteeri
LisätiedotPornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293
Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki
LisätiedotNäsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro
Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu
LisätiedotAUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö
LisätiedotJOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin
TUOTEKUVAUS on koostumukseltaan erityinen kipsipohjainen, kutistumaton laasti, joka sekoitetaan veden kanssa. Palokatkomassa voidaan sekoittaa joko kaadettavaksi tai levitettäväksi läpivientien ympärille.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotMenetelmäkuvaus TPPT 6 ROUTANOUSUKOE. Routimiskertoimen (SP) määritys laboratoriossa TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 6 Espoo, 3.12.2001 ROUTANOUSUKOE Routimiskertoimen (SP) määritys laboratoriossa Heikki Onninen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02470-18 Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen tartuntalujuuden varmistamiseksi kenttäolosuhteissa Kirjoittajat: Tapio Vehmas Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotEristysvastuksen mittaus
Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta
LisätiedotKertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)
Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotBetonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotKoesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin
LisätiedotLeca-routasuojaus Suunnitteluohje
Leca-routasuojaus Suunnitteluohje 3-20 1.1.2005 Korvaa esitteen 5-22 / 30.9.2003 www.maxit.fi Leca-sora routasuojausohje 1. Leca-sora routahaittojen estäjänä... 3 2. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet
LisätiedotHIENORAKEISEN MATERIAALIN PARTIKKELIKOON MÄÄRITYS Menetelmän siirto ja validointi
HIENORAKEISEN MATERIAALIN PARTIKKELIKOON MÄÄRITYS Menetelmän siirto ja validointi TTY, Rakennustekniikan laitos, maa- ja pohjarakenteiden laboratorio (GEOLA) Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Tero Porkka Sisältö
LisätiedotMb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2
Mb8 Koe 0.11.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/ Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedot3. VIITTEET Nynäs AB / Per Redelius: Nynäs Workability Test
PANK Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-4121 LEVITETTÄVYYS MASSAVISKOMETRILLÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 30.1.1997-1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN
LisätiedotROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET VÄLIRAPORTTI
TUTKIMUSSELOSTUS ROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET VÄLIRAPORTTI Tampere 2005 1 (4) Routaeristeiden pitkäaikaiset upotuskokeet väliraportti Tilaaja Finnfoam Oy Henri Nieminen Satamakatu 5 24100
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA
Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan routasuojaus
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 Maanvastaisen alapohjan routasuojaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 2 (22) VTT:n nimen
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotMaaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa
Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään
LisätiedotVarilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero
Projektinumero 2017-5 PERUSTAMISTAPASELVITYS Varilan koulu Sastamala PERUSTAMISTAPASELVITYS 20.01.2017 1(4) Projektinumero 2017-5 Varilan koulu Sastamala YLEISTÄ Rakennuskohde Toimeksiannosta olen laatinut
LisätiedotKuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).
138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotTDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)
TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotTIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 19 Espoo, 10.12.2001 TIEN JATKUVAN PAINUMAPROFIILIN LASKENTA PIKSELIMALLILLA Jouko Törnqvist Rainer Laaksonen Markku Juvankoski
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTyön nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan
MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-8832-1 5.11.21 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-NE9JKE-1 + CU-NE9JKE-1 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo
Lisätiedot