ICT-valmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Transkriptio

1 ICT-valmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: Youtube: POPmaakunta

2 Esityksen sisältö 1. Tietohallinnon, ICT-palvelujen johtamisen ja palvelujen digitalisoinnin toimintamallit 2. Muutoksen hallinta kokonaisarkkitehtuurin avulla 3. Tietojärjestelmäkokonaisuuksien valmistelu 1. Toimialariippumattomat tietojärjestelmät 2. Tietojohtamisen tietojärjestelmät 3. Terveydenhuollon tietojärjestelmät 4. Sosiaalihuollon tietojärjestelmät 5. Valtiolta siirtyvät tietojärjestelmät 6. Pelastustoimi 4. Maakunnan ICT-infrastruktuuri 5. Maakunnan palvelujen digitalisoinnin suunnittelu 6. Maakuntien kansalliset palvelu- ja kehittämiskeskukset 7. Maakuntavalmistelun keskeiset ICT-riskit 8. Päätösesitys

3 #1 Tietohallinnon, ICTpalvelujen johtamisen ja palvelujen digitalisoinnin toimintamallit

4 POP Tietohallinnon, ICT-palvelujen johtamisen ja palvelujen digitalisoinnin toimintamallit ICT-valmistelussa on tunnistettu vaihtoehtoisia skenaarioita tietohallinnon ja ICT-toimintojen organisoimiseksi POP maakunnassa. Tietohallinnon, ICT-palvelujen ja digitalisoinnin johtamisen vaihtoehtoisten toimintamallien suunnittelun tueksi keväällä 2018 tutustuttiin suomalaisten suuryritysten (VR, Valio, Stora Enso, Kone) toimintamalleihin. 9/2018 käynnistettiin maakunnan tietohallinnon toiminta- ja organisaatiomallien syvällisempi valmistelu, joka kytkeytyy tiiviisti maakuntakonsernin ja sen virasto-organisaation valmisteluun. Suunnittelutyössä tuotetaan ratkaisuvaihtoehdot 1. Maakunnan tietohallinnon johtamiseen 2. ICT-palvelutuottajaverkoston johtamiseen 3. Maakunnan palvelujen digitalisoinnin johtamiseen 4. Lisäksi tavoitteena on pilotoida asukkaiden osallistamisen toimintamallia, jonka avulla voitaisiin säännöllisesti kerätä palautetta ja ideoita POP maakunnan alueen asukkailta ICT-ratkaisujen ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen.

5 POP Tietohallinnon, ICT-palvelujen johtamisen ja palvelujen digitalisoinnin toimintamallit Valmisteluun osallistetaan syksyn aikana keskeiset tietohallinnon sidosryhmät ja asiantuntijat. Avainsidosryhmiksi on tunnistettu mm. organisaatioiden toimiva johto, tietohallinto- ja ICT-henkilöstö sekä palvelutuottajat, kehityspäälliköt ja prosessien omistajat. Aikataulutavoite 12/2018, johon mennessä on selvitetty vaihtoehtoiset mallit maakunnan päätöksenteon pohjaksi.

6 POP Tietohallinnon, ICT-palvelujen johtamisen ja palvelujen digitalisoinnin toimintamallit Maakuntauudistuksen ICT-muutosohjelman toteutus pohjautuu vahvasti kyvykkään kumppanin hyödyntämiseen toteuttamistoimenpiteissä. ICT-palvelutuotannon osalta on tehty selvitystyö Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP), Istekki Oy:n ja Lapit Oy:n kanssa. Selvitystyön pohjalta on luotu edellytyksiä yhteistyölle Istekin kanssa. Mahdollisen strategisen omistajuuden ja siihen liittyvien liikkeenluovutusten osalta PPSHP on tehnyt päätöksen, että asia ratkaistaan siinä vaiheessa, kun lakipaketeista ja maakuntauudistuksen etenemisestä on päätökset (11/2018).

7 #2 Muutoksen hallinta kokonaisarkkitehtuurin avulla (Marko Pylkkänen)

8 Muutoksen hallinta kokonaisarkkitehtuurin avulla Maakuntauudistuksessa on kyse monimutkaisesta organisaatioiden ja toimintojen yhdistämisestä. POP maakunnan suunnittelua ja kehittämistä tuetaan kokonaisarkkitehtuurin keinoin linkittämällä toisiinsa maakuntaorganisaatio ja sen toimintaan kytkeytyvät toimijat, palvelut, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisin tavoite on varmistaa ratkaisujen yhteentoimivuus. Muutoksen suunnittelun näkökulmasta on ollut keskeistä hahmottaa lähtötilanne. Lähtötilannetta on kartoitettu useilla alueen organisaatioille kohdennetulla kyselyillä (mm. ICT-infrastruktuuri, tietojärjestelmät, ICT-sopimukset). Lisäksi kevään 2018 aikana toteutettiin ns. kuntakierros, jonka avulla tarkennettiin lähtötilannetiedot maakunnan tavoitetilan suunnittelun tueksi. Tavoitetilan määrittelyssä keskeinen väline on maakunnan tietojärjestelmäsalkku, josta tunnistetaan tavoitetilaan parhaiten sopivat (1) toimialojen yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät sekä (2) toimialakohtaiset tietojärjestelmät. Tavoitetila ja järjestelmävalinnat tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnan toiminnasta vastaavien suunnittelijoiden kanssa (vastuuvalmistelijat, projektipäälliköt ja asiantuntijat). Tietoarkkitehtuurissa kuvataan maakunnan käsitteet ja tietoryhmät, joita tarvitaan mm. tiedon johtamiseen sekä erilaisten mittareiden ja integraatioiden rakentamiseen. Tietomäärittelyn ja erilaisten viitearkkitehtuurien osalta on käynnissä useita kansallisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla parannetaan yhteentoimivuutta ja tiedon toissijaista käyttöä esimerkiksi johtamisen ja kehittämisen välineenä. Osallistuminen kansalliseen yhteistyöhön (mm. maakuntien viitearkkitehtuurityö ja sote-kokonaisarkkitehtuurityö) antaa maakunnalle mahdollisuuden vaikuttaa pitkän tähtäimen kansallisiin kehityspolkuihin.

9 Muutoksen hallinta kokonaisarkkitehtuurin avulla

10 #3 Tietojärjestelmäkokonaisuuksien valmistelu

11 #3.1 Toimialariippumattomat tietojärjestelmät (Tuomo Liejumäki)

12 Toimialariippumattomat tietojärjestelmät POP maakunnan valmistelussa on tehty päätös Monetra Oy:n hyödyntämisestä osana talous- ja henkilöstöhallinnon (TAHE) palvelukokonaisuutta. POP maakunta on yhteistyössä Monetran kanssa suunnitellut ja osittain toteuttanut maakunnan TAHEtietojärjestelmäkokonaisuutta. Maakunnan taloushallinnossa jatkossa hyödynnettävät tietojärjestelmät on valittu ja niiden osalta nojaudutaan voimakkaasti Monetran tarjoamiin tietojärjestelmiin. Tällä hetkellä suurin avoinna oleva asia on maakunnan tuleva henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. POP maakunnan henkilöstö- ja ICT-valmistelijat sekä alueen organisaatioiden henkilöstöhallinnon asiantuntijat arvioivat kahta vaihtoehtoista tietojärjestelmää SWOT-analyysin avulla. Tavoitteena on, että asiasta voidaan tehdä päätös marraskuussa Väliaikaishallinnolle otetaan käyttöön Monetran tarjoama Fivaldi-järjestelmä talous- ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Sopimustenhallintaan on kilpailutuksella valittu Cloudia-järjestelmä. POP maakunta on aktiivisesti mukana Vimanan kansallisissa määrittelyhankkeissa, joista haetaan ratkaisua mm. asianhallintaan sekä verkkosivustoille. Näihin ratkaisuihin sitoutumisesta on tehtävä viralliset päätökset lähiaikoina. Sitoutuminen näihin ratkaisuihin tuodaan päätettäväksi, kun Vimanalta saadaan tarvittavat ohjeistukset. TORI-tietojärjestelmillä on riippuvuuksia maakunnan organisoitumiseen ja sitä kautta toimialojen ydintietojärjestelmiin. ICT-valmistelun kannalta on kriittistä, että tiedot mm. organisaatiorakenteesta (kustannuspaikat, toimipisteet, siirtyvä henkilöstä, jne.) saadaan riittävän ajoissa (tavoiteaikataulu 2020 vuoden alkupuolella). Tämä on edellytyksenä maakunnan toimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamiselle.

13 #3.2 Tietojohtamisen tietojärjestelmät (Jari Vanhatalo)

14 Tietojohtamisen tietojärjestelmät POP maakunnan johtamisen kannalta tietojohtamista tukevat tietojärjestelmät tulevat olemaan keskiössä. Tiedon johtaminen ja tietovarastointi -projektissa on laadittu kevään aikana tietovarastoinnin arkkitehtuurisuunnitelma sekä kartoitettu maakunnan tietolähteiden (toimijoiden tietojärjestelmät) nykytilaa. Lisäksi tavoitteena on edistää maakunnan toimijoiden kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä, jonka avulla parannetaan tiedon laatua ja käytettävyyttä sekä hoitotyön että johtamisen tarpeisiin. PPSHP:n ICT-ympäristöstä on erotettu projektin toteutusvaiheen käyttöön tietotekninen ympäristö, jonne on siirretty ensimmäiset maakunnan tasoiset tietokokonaisuudet (väestö, erikoissairaanhoidon potilaskohtainen kuntalaskutus). Projektin seuraavissa vaiheissa POP maakunnan tietovarastoon siirretään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatietoja (käynnit, asumispäivät, hoitopäivät) sekä mahdollisuuksien mukaan kirjanpidon toteumatietoja huomioiden kunkin organisaation tietojärjestelmien valmiudet tiedon tuotannossa ja siirroissa. Sote-toimintatiedon tietovarasto on tässä vaiheessa ns. tutkimusrekisteri, joka perustuu Sitra/THL:n tutkimuslupaan sekä tietoja luovuttavan organisaation suostumukseen. Tekninen tietovarastoratkaisu mahdollistaa toimintatietojen tuonnin myös muista toimialojen (esim. valtiohallinto, pelastustoimi) järjestelmistä myöhemmin tehtävän priorisoinnin pohjalta. Edellä kuvattujen tietojen siirtoon tarvitaan seuraavassa vaiheessa kuntatoimijoiden ICT- ja kirjaamisen asiantuntijoiden työpanosta. Ratkaisun rakentaminen hyödyttää laajasti alueen toimijoita eli organisaatiot saavat käyttöönsä vertailutietoa toisista maakunnan organisaatioista.

15 #3.3 Terveydenhuollon tietojärjestelmät (Pekka Kantola)

16 Terveydenhuollon tietojärjestelmät Perusterveydenhuollon osalta POP maakunnan käyttöön tulevan potilastietojärjestelmän konsolidointivaihtoehtoja viimeistellään tarvittavaa päätöksentekoa varten. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman riskitön ja kustannustehokas siirtymä yhtenäisiin kapasiteetti- ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Tällä hetkellä selvitetään toteutuspolkua, jossa kuntien ja kuntayhtymien nykyiset järjestelmät päivitetään tarvittavilta osin ( pakolliset päivitykset ). Päivitysten yhteydessä eri toimijoiden tietojärjestelmät siirretäisiin vaiheistetusti yhteiseen, maakunnalle siirtyvään tuotantoympäristöön (PPSHP kumppanien tuella) 6/2019 6/2021 välisenä aikana. Yhteisen ICT-ympäristön määrittely ja käyttöönottojen vaiheistuksen suunnittelu (mm. päivitysjärjestys) on käynnissä ja vaihtoehdot päätöksenteolle esitellään loppuvuoden aikana, jotta toteutukset voidaan käynnistää heti kun maakuntalait on käsitelty eduskunnassa. Erikseen selvitetään, että voidaanko jo ennen vuotta 2021 siirtyä yhden rekisterinpitäjän malliin, joka helpottaisi yhtenäisen ICT-ratkaisun rakentamista. Tällä hetkellä selvitetään vaihtoehtoa, jossa Oulun kaupungin päivitysprojekti ja sen osaajat valjastettaisiin tulevan maakunnan alustan rakentamiseen. Tässä skenaariossa ensimmäisenä päivittäjänä olisi Oulun kaupunki, jolloin lähes puolet käyttäjistä ja merkittävä osa tarvittavista liittymistä toteutettu valmiiksi vuoden 2021 maakuntaan siirtyvässä tuotantoympäristössä. Tämä skenaario vähentäisi merkittävästi riskejä toimintojen siirtojen näkökulmasta. Tätä vaihtoehtoa selvitetään yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa.

17 Terveydenhuollon tietojärjestelmät Terveydenhuollon tietojen siirrossa maakunnan käyttöön tukeudutaan kansalliseen Kanta palveluun. Siirtämistä koskevat suunnitelmat ja toteutus tehdään kuntatoimijoiden ja maakuntavalmistelun yhteistyönä. Lisäksi nykyisiä tietojärjestelmiä varaudutaan käyttämään katselukäytössä niiden tietojen osalta, joita ei ole siirretty Kanta-palveluihin. Hoidon tukipalvelujen ja muiden integroituvien tietojärjestelmiä yhtenäistetään erillisen suunnitelman mukaan jo ennen maakunnan aloittamista. mm. kuvantaminen, apuväline ja kuntoutus, itseilmoittautuminen, sähköiset palvelut Sairaalatoimintojen ja erikoissairaanhoidon osalta kertomusjärjestelmänä jatketaan ESKO -tuoteperheen käyttöä ja sen laajentamista Oulun kaupunkisairaalan vuodeosastotoimintaan selvitetään. Tulevaisuuden sairaala -hakkeen teknologiaohjelman (UUTE) kehityskohteita yhteensovitetaan koko maakunnan SOTE ICT-kehittämistarpeisiin.

18 #3.4 Sosiaalihuollon tietojärjestelmät (Merja Hauhtonen)

19 Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Sosiaalihuollon tietojärjestelmien yhtenäistämistä suunnitellaan osana terveydenhuollon tietojärjestelmien konsolidaatiota. Siirtymäajan tavoitteena on maakuntayhteinen sosiaalihuollon tietojärjestelmäratkaisu ja pitkässä juoksussa uudistaa ratkaisut kilpailutusten kautta maakunnan linjausten perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteentoimivuutta edistetään mm. asiakastietolakia uudistamalla. Sosiaalihuollon tiedonhallintaa ohjaa THL, jonka määrittelyjen pohjalta tietojärjestelmätoimittajat tulevat ratkaisemaan tiedonhallinnan toteuttamisen järjestelmissään 2021 mennessä. Maakuntauudistuksen pidentynyt siirtymäaika mahdollistaa sosiaalihuollon tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan paremman suunnittelun mm. asiakastietomallin käyttöönoton suunnittelulla (työ käynnistynyt 9/2018). Asiakastietomallin käyttöönoton suunnittelun tavoitteena on luoda maakunnalle yhtenäiset sosiaalihuollon prosessit ja toimintamallit, jotka perustuvat kansalliseen sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitteluun, sosiaalihuollon palveluihin, palveluprosesseihin, prosessin vaiheisiin ja asiakirjoihin. Rakenteisten asiakirjojen käyttöönotto ajoittuu Kanta II -vaiheeseen 2021 mennessä. Rakenteisuuden tavoitteena on mm. tiedon käsittelyn tehostuminen ja jalostaminen kansalliseen ja maakunnan käyttöön. Maakuntavalmiudessa keskeistä on saattaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakirjat ja tiedot maakunnan käyttöön 2021 mennessä, vähintään siltä osin kuin ne tukevat erityistason ja akuutin tiedon tarvetta tiedon syntypaikasta tai muodosta riippumatta (tietointegraatio). Kansallinen Kanta-palvelu on keskeisessä roolissa tietojen saattamisessa maakunnan käyttöön. Tästä syystä maakuntavalmistelussa pyritään edistämään sosiaalihuollon nykyorganisaatioiden liittymistä Kantaarkistoon. Jatkosuunnittelussa tullaan arvioimaan, mitä ja missä laajuudessa järjestelmiä päivitetään huomioiden tulevan maakunnan tietotarve.

20 #3.3 ja 3.4 Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät tulevaisuudessa?

21 Maakunnan linjattava SOTE-tietojärjestelmien uudistamisstrategia! Maakuntatasolla on ratkaistava halutaanko sote-toimintoihin yksi yhtenäinen kertomusjärjestelmä, jossa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tiedot olisivat yhtenä loogisena kokonaisuutena. Tällä hetkellä ongelmana on ettei tiedot eri järjestelmistä näy ristiin ja tietoja kirjataan moneen paikkaan Sairaalaan asiakkaaksi tuloprosessissa on merkittävä tehostamispotentiaali (vrt. päivystys) Sosiaalihuoltolain mukaisia toimintoja hoidetaan laajasti terveydenhuollon tietojärjestelmissä Valinnanvapaus? YO-sairaalan toiminnot? Tulevaisuuden sairaala? Kotoa-kotiin? Ennaltaehkäisy? Terveydenhuollon pidemmän aikavälin uudistussuunnittelua tehdään kansallisessa SoteDigija UNA-yhteistyössä. Siirtymäajan tavoitteena on rakentaa maakuntayhteinen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon? tietojärjestelmäratkaisu Ratkaisut tulee uudistaa kilpailutusten kautta maakunnan linjausten perusteella Kaikille SOTE-toiminnoille (yksi) yhteinen ratkaisu voidaan joko 1) hankkia markkinoilta tai 2) kehittää itse ESKO-järjestelmän investoimalla ESKO -tuoteperheen osalta tehdään ulkopuolinen arvio sitä koskevien tulevaisuuden linjausten tekemiseksi. Nämä edellä mainitut asiat kytketään maakunnan digi-strategiatyöhön

22 #3.5 Valtiolta (ELY) maakuntien käyttöön siirtyvät tietojärjestelmät (Matti Tauriainen)

23 Valtiolta siirtyvät tietojärjestelmät Vimana on käynnistänyt kansallisen projektin, jossa on selvitetty valtiolta maakuntien käyttöön siirtyviä tietojärjestelmiä (esiselvitysraportti julkaistu keväällä 2018). Vimana on perustanut projektitoimiston, jonka tehtävänä on suunnitella tekniset ratkaisut ja ratkaisujen käyttöönotot, joiden avulla tulevista maakunnista on mahdollista käyttää eri virastojen omistamia tietojärjestelmiä. Keskeisessä roolissa tulee olemaan Vimanan kansallinen kytkentäydin, jota kautta maakunnat liikennöivät kansallisiin ratkaisuihin sekä ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmiin. Vimanan projektitoimisto tarvitsee jokaisesta maakunnasta vastinpareja (n. 1 htv per maakunta) selvittämään maakuntakohtaiset tarpeet ja varmistamaan ratkaisujen toimivuus. POP maakunnan tarpeiden määrittelemiseksi tullaan tarvitsemaan tiedot valtionhallinnosta siirtyvästä henkilöstöstä, toimipisteistä sekä työssä mahdollisesti tarvittavista erikoistyövälineistä (esim. työasemaan kytkettävät lisälaitteet). POP maakunnan ICT-muutosohjelmassa on varauduttu rekrytoimaan tarvittavat valmisteluresurssit (projektipäällikkö/asiantuntija) sekä osallistamaan muut ICT-asiantuntijat, joiden tehtävänä on varmistaa POP maakunnan yhteensopivuus ja rakennuttaa tarvittavat ICT-ratkaisut. Valtiolta maakuntien käyttöön siirtyvien tietojärjestelmien tarkempi eteneminen selviää syksyn aikana, kun kansalliset aikataulut päivitetään Vimanan ja ministeriöiden toimista. STM:n johdolla on käynnissä maatalouslomituksen tietojärjestelmän uudistamisselvitys. Auki olevana asiana on ns. kasvupalveluviraston (TEM) ja Vimanan välinen roolitus ja työnjako.

24 #3.6 Pelastustoimen ICTratkaisut (Matti Tauriainen ja Marko Pylkkänen)

25 Pelastustoimen ICT-ratkaisut POP maakunnan alueella toimii kaksi pelastuslaitosta, joiden toiminnot ja ICT-ratkaisut yhdistyvät osana maakuntauudistusta. Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitos ovat yhteistyössä koonneet tietojärjestelmäkarttaa ja tunnistaneet konserniyhteisiä tietojärjestelmiä (mm. TAHE, ICT-infrastruktuuri, toimistosovellukset). Osana pelastuslaitosten valmistelutyötä on hahmoteltu tavoitetilaa tietojärjestelmien osalta. Pelastuslaitosten käyttöön tulee kansallisia ICT-ratkaisuja Turvallisuusverkon ratkaisut varautumiseen (TUVE) Tietojärjestelmiä (esim. KEJO), joiden käyttöönotto on suunniteltava yhteistyössä POP ICT-valmistelun kanssa yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Vimanan hankesalkussa on myös valmisteilla kansallinen hanke pelastuslaitosten yhteisen valvontasovelluksen hankkimiseksi. POP ICT-muutosohjelmassa on varattu resursseja (mm. projektipäällikkö, ICTinfrainvestoinnit) pelastustoimialan tarvitsemien ratkaisujen rakentamiseksi. Tarvittavat rekrytoinnit on tarkoitus käynnistää heti kun maakuntauudistuksen etenemisestä on tarvittavat päätökset.

26 #4 Maakunnan ICTinfrastruktuuri (Marko Niskala)

27 POP maakunnan toiminta rakentuu maakunnallisen ICT-infrastruktuurin varaan POP maakunnan toiminnan tarvitsema ICT-infrastruktuuri rakentuu vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Tällä hetkellä valmistellaan eri osa-alueiden ratkaisusuunnitelmia yhteistyössä PPSHP:n ja POP maakunnan tulevien palveluntuottajien kanssa. Suunnitelmiin sovitetaan PPSHP:n nykyinen toimintaympäristö ja Tulevaisuuden Sairaalan Uusi Teknologia (TulSa/UUTE) -hankkeen myötä tulevat muutostarpeet. Vastuiden siirtymisen jouhevoittamiseksi POP maakunta tulee antamaan suosituksia siitä, miten vuosina hankittavien laitteistojen maakuntayhteensopivuus varmistetaan. Maakuntaan siirtyvä laitekanta on myös inventoitava, johon pyritään löytämään mahdollisimman automatisoitua ratkaisua. Inventoinnin pohjalta suunnitellaan laitekannan siirto.

28 POP maakunnan toiminta rakentuu maakunnallisen ICT-infrastruktuurin varaan POP alueen kattavan tietoliikennekilpailutuksen valmistelu on käynnistetty 12/2017 Tarjouspyynnön määrittely on loppusuoralla ja tavoitteena on laatia hankintasopimukset 4/2019 Yhteishankinnan avulla luodaan maakunnan laajuinen tietoliikenneratkaisu, jota voivat hyödyntää yhteishankintaan osallistuvat kuntatoimijat ja tuleva maakunnan kaikki toimialat. Yhteinen tietoliikenneratkaisu helpottaa palvelujen siirtoa kuntatoimijoilta ja valtionhallinnolta POP maakunnalle. Maakuntalainsäädännön astuttua voimaan väliaikaishallinnon valmistelutehtäviin rekrytoidaan iso joukko valmistelijoita, joita varten tarvitaan toimivat ICT-ratkaisut ja niihin liittyvät tukipalvelut. Tähän on hahmoteltu innovatiivista pilvipalveluun pohjautuvaa ratkaisua yhdessä palvelutuottajan kanssa. ICT-infrastruktuurin keskeisin suunnitteluperiaate on jatkuvuuden turvaaminen. Tästä syystä uudet maakunnan ratkaisut pyritään rakentamaan olemassa olevien rinnalle, joka mahdollistaa palvelujen häiriöttömän siirron pitkällä aikavälillä (5-10 vuotta). Toteutusvaiheessa huomioidaan kansallisten ratkaisujen kehittyminen (Vimana) ja niiden vaikutus lopputulokseen. Riskinä kokonaisuuden näkökulmasta on se, että kansalliselta tasolta ei hahmoteta muutoksen monimutkaisuutta, eikä sieltä saada riittävän selkeitä linjauksia suunnittelutyön tueksi.

29 #5 Maakunnan palvelujen digitalisoinnin suunnittelu (Juhani Heikka & Tapio Matinmikko)

30 POP maakunnan palvelujen asiakaslähtöinen digitalisointi on priorisoitu korkealle POP maakunnan ICT-valmistelussa on rakennettu ja pilotoitu työkalupakkia, jonka avulla käydään läpi toimialojen toimintaprosessit ja tunnistetaan palvelujen digitalisointipotentiaali erityisesti asiakkaiden näkökulmasta. Tätä varten on luotu prosessi ja arviointikehikko, jonka avulla voidaan jäsentää kyseessä olevan digitalisointitarpeen strategianmukaisuus, toteuttamiskelpoisuus ja digitalisoinnin avulla saavutettavat hyödyt. Valtiovarainministeriö rahoittama digitukihanke (POUTA) on käynnistetty PPL:n vetämänä syyskuun alusta. Hankkeessa tullaan kokoamaan koko maakunnan kattava digitukiverkosto, käynnistämään ja koordinoimaan sen toiminta. Hankkeen aikana tullaan muodostamaan pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma sekä kannustin mallit digituen jatkuvuuden turvaamiseksi myös hankkeen jälkeen.

31 POP palvelujen digitalisointiprosessi

32 POP palvelujen digitalisointiprosessi

33 POP palvelujen digitalisointiprosessi

34 POP palvelujen digitalisointiprosessi Arviointikehikkoa on testattu sosiaalipalveluissa. Työvälineitä tullaan seuraavaksi kokeilemaan suunterveydenhuollon kokonaisuudessa. Seuraavassa vaiheessa menetelmän käytön osaamista pitää laajentaa palkkaamalla ICT-valmisteluun ICT-muutosohjelman mukaisia digitalisoinnin asiantuntijoita. Näin voidaan peilata läpi kaikki maakunnan toimialat ja nostaa keskeiset teemat osaksi maakunnan digi-strategiavalmistelua, jonka valmistelu on päätetty käynnistää (maakuntauudistuksen johtoryhmä ).

35 #6 Maakuntien kansalliset palvelu- ja kehittämiskeskukset

36 Maakunnille on perustettu 3 palvelukeskusta 1. Vimana, jonka toimialana maakuntien yhteiset ICT-ratkaisut 2. Maakuntien Tilakeskus, joka tarjoaa maakunnille niiden tarvitsemia tiloja ja työympäristöjä (ml. kiinteistöjen tietoliikennekaapeloinnit, laitetilat, kiinteistövalvontaratkaisut, jne.) 3. SoteDigi, jonka tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja. 4. Näiden lisäksi PPSHP on yhtenä perustajajäsenenä mukana sairaanhoitopiirien perustamassa Una Oy:ssä, jonka kautta rakennetaan yhteishankintoja maakuntien asiakasja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden uudistamiseksi. Kaikilla edellä mainituilla yhtiöllä on sidonnaisuuksia ja rajapintoja POP maakunnan tietohallinto- ja ICT-toimintoihin Kansallisten toimijoiden toimintoja vasta käynnistellään eikä niiden palveluista, sitovista aikatauluista, sopimuksista, työnjaosta, roolituksesta ole vielä selvyyttä Keskeinen asia huomioon otettavaksi on se, että maakunta vastaa palveluista ja niiden toimivuudesta. Näin ollen, mikäli kansallista tasolta ohjataan kansallisten ratkaisujen käyttöön (käyttö- tai muu velvoite) on niistä palveluista oltava tarvittavat faktat, sopimukset ja realistiset käyttöönottoaikataulut maakunnan käytettävissä viimeistään vuoden 2019 alkupuolella.

37 #7 Maakuntavalmistelun keskeiset ICT-riskit

38 ICT-valmistelun keskeisimmät riskit 1. Toteuttamisvaiheen resurssointi Jo nyt on näköpiirissä, että käynnistyvät ICT-muutostoimenpiteet vaativat merkittäviä henkilöresursseja, eikä kaikkia osaajia tulla löytämään sisäisten hakujen kautta. Tästä syytä maakunnan tulee rakentaa tarvittavat kumppanuudet (in-house) kuntoon, joka mahdollistaa joustavamman ja pitkäjänteisemmän resurssien hankkimisen. 2. Eri tasojen päätöksentekokyvykkyydestä POP maakuntavalmistelussa tulee luoda valmiuksia sille, että organisaatiorakenteista ja toimintamalleista kyetään päättämään ajoissa, jotta tarvittavat määritykset voidaan tehdä maakunnan käyttöön tuleviin tietojärjestelmiin. Kaikki ratkaisut on kyettävä testaamaan hyvissä ajoin ennen maakunnan toiminnan alkamista, jotta voidaan välttyä palvelutoiminnan häiriöiltä. 3. Toimijoiden epäselvät roolit Maakunnat ovat jo pitkään viestineet kansalliselle tasolle, että maakunnan ICT-toimijoiden (mm. Vimana, SoteDigi, Kela) roolit eivät ole riittävän selviä. Käytännössä maakuntien käytössä ei ole riittävän yksityiskohtaista tietoa suunnittelutyön pohjaksi. Tämä voi johtaa siihen, että maakuntien on tehtävä omat ratkaisunsa, koska riskit kasvavat muuten sietämättömän suuriksi. Vastuu palveluista ja niiden toimivuudesta on aina maakunnalla.

39 #8 Päätösesitykset

40 Muutosjohtajan esitys Maakuntauudistuksen johtoryhmä merkitsee ICT-valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi.