TARVESELVITYS ISOKUUSEN PÄIVÄKOTI JA KOULU

Transkriptio

1 ISOKUUSEN PÄIVÄKOTI JA KOULU katu C Y-tunnus

2 Sivu 2/22 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ ARVIO KUSTANNUKSISTA ALUSTAVAT LAAJUUSTIEDOT NYKYTILANTEEN ANALYYSI TOIMIALAN KUVAUS TOIMINNAN TARPEET TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT TILANTARVE VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT RAKENNUSHANKE MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE LIIKENNEYHTEYDET KIINTEISTÖSTRATEGIA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut VÄISTÖTILATARPEET RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET JA VUOKRA-ARVIO Tilakustannukset TOIMINNAN KUSTANNUKSET ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET TOIMINNAN TAVOITTEET AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVI-tekniikka Sähkötekniikka Energialuokkatavoite Teknisten tilojen tilavaatimukset 22 6 LIITTEET: katu C Y-tunnus

3 Sivu 3/22 1 TIIVISTELMÄ Isokuusen päiväkodin ja koulun uudisrakennus sijaitsee Vuoreksen kaupunginosassa Honkakuusenkadun, Isokuusentanhuan aukion ja Tervaslammenpuiston rajaamassa korttelissa osoitteessa Isokuusentanhua 1 / Honkakuusenkatu 6 / Sydänpuunkatu 9, Tampere. Kiinteistötunnus on Tontin pinta-ala on noin 9051m 2. Etäisyys keskustorilta on noin 9km. Päiväkodin rakenteellinen mitoitus on 160 lasta ja esi- ja alkuopetus toteutetaan 2-sarjaisena, yhteensä noin 150 oppilasta (25 oppilasta / perusopetusryhmä). Rakennus suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustavaksi ja iltakäytön mahdollistavaksi. Päivähoitoikäisten ja alakoululaisten määrä kasvaa edelleen voimakkaasti Vuoreksen alueella vuoteen 2033 asti. Vuoreksen alueella tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksen paikkoja, jotta palvelut pystytään toteuttamaan lähipalveluna. Rakennus toteutetaan asemakaavan mukaisesti pääosin puurakenteisena. Tarveselvitysvaiheessa on tutkittu kolmea eri rakennevaihtoehtoa: massiivirakenteinen CLT, massiivirakenteinen hirsi ja puurankarakenne. Tässä tarveselvityksessä esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi massiivirakenteista vaihtoehtoa. Lopullinen rakenneratkaisu pyritään päättämään jo hankesuunnitteluvaiheessa. Massiivisessa CLT- tai hirsirakenteessa ei ole monikerrosrakenteelle ominaista herkkyyttä rakennusaikaisille virheille. Rakenteella toteutettuna voidaan jättää paljon puupintaa näkyviin myös sisätiloihin, jolloin rakennus näyttäytyy myös käyttäjälle puurakenteisena ja puun imagohyödyt tulevat esiin. Alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt käynnistyvät lokakuussa 2020 ja sen kestoksi on arvioitu 14 kuukautta. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa Lapsivaikutusten arviointi Terveys: Isokuusen uusi pienten lasten yksikkö mahdollistaa alueen lapsille ja oppilaille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön lähipalveluna. Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä mietitään päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta. Päiväkoti on hyvien kevyen liikenneyhteyksien ja julkisten kulkuyhteyksien varrella. Päiväkodin tontille varataan myös riittävästi polkupyöräpaikkoja. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti ja päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihasta. Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito sekä esi- ja alkuopetus pystytään tarjoamaan lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten katu C Y-tunnus

4 Sivu 4/22 Isokuusen päiväkoti ja koulu Isokuusen päiväkodin ja koulun sijainti ja lähialueen koulut ja päiväkodit katu C Y-tunnus

5 Sivu 5/ ARVIO KUSTANNUKSISTA katu C Y-tunnus

6 Sivu 6/ ALUSTAVAT LAAJUUSTIEDOT Kerrosluku 2 Bruttoala, arvio (lämpimät tilat) brm 2 Bruttoala (kylmät tilat) 66 brm 2 Kerrosala, arvio brm 2 Huoneistoala (arvio, lämpimät tilat) htm 2 varhaiskasvatuksen osuus htm 2 perusopetuksen osuus (sis. esiopetus) 960 htm 2 Pirkanmaan Voimian osuus 60 htm 2 Hyötyala hym 2 Tilavuus m 3 Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: koordinaattori Elina Kalliohaka / hyvinvoinnin palvelualue, palvelupäällikkö Tanja Moisio ja vastaava rehtori Ville Raatikainen kasvatus ja opetus, suunnittelija Matti Tanski / Tampereen Voimia Liikelaitos, hankearkkitehti Jarmo Viljakka ja tilapalveluasiantuntija Anni Andrejeff / kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka sekä LVI-asiantuntija Tapio Hyrkäs, sähköasiantuntija Juha Rautiainen, rakenneasiantuntija Minna Suomela ja hankepäällikkö Antti Lakka / Tampereen Tilapalvelut Oy. Hankearkkitehti Jarmo Viljakka on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen. Pohjatutkimuksen on tehnyt Taratest Oy ja alustavan tontinkäyttöluonnoksen BST-Arkkitehdit Oy. 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS SEKÄ ALKUOPETUS Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai kokopäivähoitona. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain (540/2018)) mukaisesti varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön katu C Y-tunnus

7 Sivu 7/22 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Päivähoitoikäisten ja alakoululaisten määrä kasvaa edelleen voimakkaasti Vuoreksen alueella vuoteen 2020-luvun loppuun asti. Vuoreksen alueella tarvitaan lisää niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksenkin paikkoja, jotta palvelut pystytään toteuttamaan lähipalveluna 1500 Vuoreksen koulupolku: 6 15 v. määrän kehitys (Väestösuunnite 2018) 1447 Määrä v v. Yhteensä katu C Y-tunnus

8 Sivu 8/ TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT Pienten lasten yksikön tilat suunnitellaan siten, että ne ovat mahdollisimman muuntautumiskykyisiä ja pystyvät palvelemaan parhaiten muuttuvassa väestörakenteessa. Lisäksi tilojen iltakäyttö mahdollistetaan alueen asukkaille ja muille toimijoille. Katso kohta TILANTARVE Päiväkoti mitoitetaan 160 lapselle ja esi- ja alkuopetuksen luokat sarjaisena, noin 150 oppilasta (25 oppilasta / perusopetusryhmä). Henkilökunnan määrä on noin 42. Tilaohjelma koostuu osista: ryhmätilat 1068 hym 2 (hym 2 =hyötyala) esi- ja alkuopetuksen tilat 485 hym 2 yhteistilat (sis. keittiö 60 m2) 633,5 hym 2 yhteensä 2186,5 hym 2 Kylmien varastotilojen ja pihavarastojen pinta-ala yhteensä 58m 2. Pihakatoksien pinta-alaksi on arvioitu noin 100m 2. Tilaohjelma liitteenä. 3.4 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja varhaiskasvatustoiminnalle. Katso myös kohta RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE ASEMAKAAVA Nykyinen asemakaava on vuodelta Kaavamääräys on YL (Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue). Tontilta on varattava 1 autopaikka 100 k-m2 kohti ja polkupyöräpaikkoja 1 kpl 150 k-m2 kohti. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksen yksi sivu on suunniteltava kiinni Isokuusentanhuan aukion vastaiseen rajaan. Rakennusoikeutta tontilla on 3600m2. Lisäksi tontille saa rakentaa 50kem2 maanpäällistä autosuoja- ja taloustilaa. Korttelialueelle saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa 200 kem2 ilmastointikonehuoneita kerrosluvun estämättä. Konehuoneen julkisivut ja materiaalit on sovitettava arkkitehtuurin tyyliin ja kaupunkikuvaan. Rakennuksen tulee olla pääosin puurakenteinen ja ilmeeltään moderni. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Rakennuksen yhteiskäyttötilojen tulee avautua Isokuusen aukion suuntaan. Autopaikat tulee rajata istutuksin katu C Y-tunnus

9 Sivu 9/22 Ote alueen asemakaavasta TONTTI Tontti rajautuu etelässä Honkakuusenkatuun, lännessä Tervaslammenpuistoon, idässä Isokuusentanhuan aukioon, pohjoisessa Pihkatiehyen kevyen liikenteen väylään ja Sydänpuunkatuun. Rakennus tulee sijoittumaan asemakaavan mukaisesti yhdeltä sivulta kiinni tontin Isokuusentanhuan aukioon. Sali ja ruokasali sekä iltakäytön sisäänkäynti sijoitetaan aukion puolelle. Piharakennukset ja oleskelukatokset sijoitetaan piha-alueelle. Lukittava paperi- ja laatikkovarasto sijoitetaan keittiön huolto-oven läheisyyteen. Piha suunnitellaan esteettömäksi. Kevyen liikenteen yhteydet piha-alueelle ja sitä kautta myös ryhmätiloihin sijoittuvat aukion ja Sydänpuunkadun puolelle. Tervaslammenpuistoon suunnitellaan ulkoporras jotta saadaan yhteys viereiseen puistoon paremmin toimivaksi. Porras on osa investointia. Tontin korkeuserot ovat suuret ja tontilla joudutaankin tekemään louhintatöitä jotta pihasta saadaan esteetön ja turvallinen käyttää. Tarveselvitysvaiheessa on arvioitu louhintatöiden määrää ja se on huomioitu kustannusarviossa. Huolto- ja henkilöliikenne tapahtuu Sydänpuunkadun kautta. Asemakaavan mukaiset autopaikat sijoittuvat vastaavasti tontin pohjoispäähän. Pysäköintialueen suunnittelussa huomioidaan invataksien katu C Y-tunnus

10 Sivu 10/22 reitit. Pysäköintialue suunnitellaan läpiajettavaksi. Autopaikkoja tontille suunnitellaan noin 27 kpl, joista noin 20 paikkaa osoitetaan liikennemerkein saattoliikenteen käyttöön. Polkupyöräpaikkoja tontille suunnitellaan noin 20 kpl, joista puolet sijaitsevat katoksissa. Pyörätelineet ovat runkolukituksen mahdollistavia. Ryhmien sisäänkäynnit sijaitsevat pihan puolella. Leikki- ja välituntipiha aidataan, eteläsivun kallioleikkauksen alueella rakennetaan normaalia korkeampi aita, korkeus noin 1600mm. Leikki- ja välituntipihan koko on noin 4870 m2, eli noin 15,6 m2 / lapsi/oppilas. Oleskelukatoksia rakennetaan yhteensä noin 100m2. Rakennus ei sijaitse melualueella. Vuoreksen alueella on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, johon myös Isokuusen päiväkoti ja koulurakennus liitetään asemakaavan mukaisesti. Huoltopihalle sijoitetaan järjestelmän mukainen syöttöpiste. Rakennuksen ja pihan korkeusasemat yhteen sovitetaan ympäröivien alueiden korkeusasemiin (aukio, kadut ja puisto). HULEVESIEN HALLINTA Kiinteistön vettä läpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialueita suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8639 asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu selvitys hulevesien hallintamenetelmistä. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa. TONTIN POHJAOLOSUHTEET Perustamisolosuhteet ovat hyvät. Alueella tulee varautua louhintaan. Tutkitulla alueella suunniteltu rakennus voidaan perustaa anturoilla luonnontilaisen moreenin tai irtilouhitun ja kiilatun kallion varaan, jolloin alustavana suunnitelmallisena mitoituspohjapaineena voidaan käyttää Psall = kn/m2. Alapohja voidaan rakentaa vastaavasti maanvaraisesti luonnontilaisen pohjamaan varaan. Kaivu maanvaraisten rakenteiden osalta tulee suorittaa siten, että kaikki eloperäiset ja/tai löyhtyneet pintamaat sekä täyttöihin kelpaamattomat täytemaat poistetaan rakennuspaikan osalta. Pohjamaa on routivaa, mistä syystä rakenteet tulee suojata roudalta, jos perustamissyvyys (rakenteen alle tuleva routimaton täyttö huomioiden) on alle 1.8 m tulevasta maanpinnan tasosta mitattuna. Rakennukset tulee salaojittaa. Tämän rakennettavuusselvityksen perusteella voidaan tehdä alueellista suunnittelua. Ennen kohteen rakennustöiden aloittamista pohjatutkimuksia tulee täydentää ja kohteeseen on laadittava erillinen perustamistapalausunto sekä maarakennustyöselitys. Jatkosuunnittelun yhteydessä tilataan tarvittaessa tarkentavat selvitykset katu C Y-tunnus

11 Sivu 11/22 Alustava tontinkäyttöluonnos (BST Arkkitehdit Oy) PALVELUVERKKO Vuoreksen alueen varhaiskasvatus- ja kouluverkkoa arvioitiin osana koko kaupunkia koskevaa päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä (2018). Alueella rakennetaan edelleen paljon, joten väestökasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun täytyy varautua. Isokuusen pienten lasten yksikkö tarjoaa päivähoidon sekä esi- ja alkuopetuksen lähipalveluna alueen pienille lapsille. Oppilaat ohjautuvat kolmannelta luokalta alkaen Vuoreksen yhtenäiskouluun. 4.2 LIIKENNEYHTEYDET Alueen kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Lähin linja-autopysäkki on Vuoreksen puistokadulla noin 150 metrin etäisyydellä rakennuksesta katu C Y-tunnus

12 Sivu 12/22 Isokuusen päiväkoti ja koulu ote virastokartasta, kevyen liikenteen väylät ja bussipysäkit vuonna KIINTEISTÖSTRATEGIA Tampereen kaupungin strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumalli- ja palveluverkkotyön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tampereen kaupungin rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Alueella ei ole vaihtoehtoisia yksityisen päivähoidon toimijoita, joilla palvelutarve voitaisiin hoitaa. Kaupungin omistaman päiväkotirakennuksen sijainti on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen katu C Y-tunnus

13 Sivu 13/ TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Rakennus on kaksikerroksinen. Perusratkaisu suunnitellaan tehokkaaksi ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä- ja hallinnon tiloista. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeita mukaillen. Iltakäytön tilat (mm. eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Päiväkotilasten ja oppilaiden kulku ulos tapahtuu märkäeteisten kautta, ratkaisusta riippuen 2.kerroksessa joko kylmän ulkoportaan kautta tai maantasokerroksessa sijaitsevan märkäeteisen kautta. Ruokasalia käyttää myös suurin osa päiväkodin lapsista, vain aivan pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Ruokasali voi olla osin kaksi kerrosta korkea, ei kuitenkaan koko tilan osalta. Sali ja ruokasali sekä iltakäyton sisäänkäynti sijoitetaan Isokuusentanhuan aukion puolelle. Sali suunnitellaan korkeaksi tilaksi. Esi- ja alkuopetuksen tiloista suunnitellaan yhtenäinen kokonaisuus. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin/aulaan, tilojen välille rakennetaan noin 2500mm korkea siirtoseinä. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Ryhmätilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Kahden ryhmän eteistila on ryhmän keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä: eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Kahdelle ryhmälle suunnitellaan yksi lepohuone. Kaappisänkyjä suunnitellaan noin 70% lapsimäärästä. Muut ryhmän tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilaohjelmassa esitetty ryhmätilojen kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen valvottavuuteen ja lapsiturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollisten aukkojen kohdilla kaidekorkeus tulee olla minimissään 1400mm. Valittu puurunkorakenne hyödynnetään rakennuksen arkkitehtuurissa ja jätetään näkyviin tiloissa mahdollisimman laajasti. Rakennus suunnitellaan ns. kengättömäksi, märkäeteisiin ja eteisiin suunnitellaan kenkätelineet. 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala. Palvelunjärjestäjä on Pirkanmaan Voimia Oy. Ateriapalvelukustannukset ovat noin / vuosi ja puhtauspalvelukustannukset noin 2,60 / m² / kk (5600,00 /kk). Päiväkotien kohdalla katsotaan ateria-ja puhtauspalvelun järjestämistä järkevimpänä monipalvelun kautta, joten molemmat palvelut tuottaa sama palveluntuottaja. 4.6 VÄISTÖTILATARPEET Hanke ei edellytä väistötilojen rakentamista. 4.7 RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET JA VUOKRA-ARVIO Tilakustannukset Asemakaavan mukaan rakennuksen tulee olla pääosin puurakenteinen. Tontinkäyttöluonnoksen, tilaohjelman, eri rakenneratkaisujen ja pohjatutkimusten perusteella on laskettu vertailevat kustannusarviot: katu C Y-tunnus

14 Sivu 14/22 1. Runko ja ulkoseinät: massiivirakenteinen CLT (3 078 /brm 2 ) 2. Runko ja ulkoseinät: massiivirakenteinen hirsi (3 039 /brm 2 ) 3. Runko ja ulkoseinät: puurankarakenne / suurelementti (kerrosrakenne) (2 914 /brm 2 ) Tässä tarveselvityksessä esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoja 1 ja 2. Lopullinen rakenneratkaisu pyritään päättämään jo hankesuunnitteluvaiheessa. Valittavan rakenneratkaisuun vaikuttaa mm. jatkosuunnittelussa tutkittava pohjaratkaisu, tilojen muunneltavuus ja joustavan käytön asettamat vaatimukset sekä kustannukset. Katso myös kohta 4.4. ja 5.3. Putkikeräysjärjestelmän investointikustannukset muodostuvat liittymismaksusta ja ostettavista osakkeista (Pirkan Putkikeräys Oy). Putkikeräyksen liittymiskustannukset liittyjälle ovat: 1) Merkintä I: rakennusoikeus k-m2 / 250 = osakemäärä x osakehinta 2) Merkintä II: rakennusoikeus k-m2 / 500 = osakemäärä x osakehinta 3) Liittymismaksu: rakennusoikeus k-m2 x liittymismaksu per k-m2 Kohtien 1 ja 2 yhteenlaskettu osakemäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Osakkeen merkintähinta on alkaen 7600,00 euroa, siihen ei sisälly eikä tule arvonlisäveroa. Liittymismaksu on alkaen 9,50 eur/k-m2 + alv. Lisäksi osakkaalta peritään jätemaksua. Putkikeräysjärjestelmän investointi ja käyttökustannukset on esitetty kohdassa 1.1. Tampereen Voimia muuttuu Pirkanmaan Voimia Oy:ksi alkaen. Keittiön laitteet ovat jatkossa palveluntuottajan oma investointi. Ne kuitenkin kilpailutetaan osana kokonaisurakkaa ja laitehankinnan lisäksi Voimia osallistuu rakennuttamis- ja rakennuskustannuksiin keittiön osalta. Kustannusarvion pohjalta arvioitu vuokrataso, katso oheinen taulukko (arvio laskettu vaihtoehdon 1 kustannusten mukaan): katu C Y-tunnus

15 Sivu 15/ katu C Y-tunnus

16 Sivu 16/ TOIMINNAN KUSTANNUKSET Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstökulut kasvavat laajenevaa toimintaa vastaavasti. Isokuusen pienten lasten yksikköön tulee kahdeksan varhaiskasvatuksen ryhmää sekä kaksisarjainen esi- ja alkuopetus. Pienten lasten yksikön tulevat henkilöstökustannukset ovat yhteensä noin , josta päivähoidon osuus on n , esiopetuksen n ja perusopetuksen n Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen ( alkaen Pirkanmaan Voimia Oy) arvion mukaan ateriapalvelukustannukset on noin / vuosi ja siivouksen noin 2,60 / m2 / kk (5 600 /kk), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liikelaitos. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisenkalustuksen kustannukset, jotka ovat noin Summasta 40 % eli on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % eli on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. 4.9 ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA Kaukolämpöä kuluu noin 200 MWh/a ja sähköä 110 MWh/a, yhteensä noin /a TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteista on tehty päätös kaupunginhallituksessa (TRE:8537/ /2014 / 64). Siinä todetaan mm. seuraavaa: Julkisen taiteen periaatteet -asiakirjassa määritellään periaatteiden soveltamisalaksi taide kaupunkija infrasuunnitteluhankkeissa, taide julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa, taide tilapäisenä tapahtumana tai hankkeena sekä taide museokokoelmien ja kaupungin taidekokoelmien esillepanona. Periaatteena on, että taiteen rooli ja laajuus määritellään aina hankkeittain, mutta lähtökohtaisesti taide on mukana kaikessa kaavoituksessa ja julkisten hankkeiden suunnittelussa. Kun julkisen taiteen ohjausryhmä määrittelee hankekohtaisesti taidehankkeiden laajuuden ja muodon, se tekee esityksensä taiteeseen osoitettavan investoinnin suuruudesta. Valituissa rakennushankkeissa suosituksena on yhden prosentin tavoitetaso. Julkisiin rakennushankkeisiin sisältyvien taidehankintojen rahoituksessa on toteutustavasta riippuen erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi talonrakennushankkeissa taiteen edellyttämät tilalliset ja rakennustekniset valmiudet sekä materiaalit sisällytetään rakennusinvestointeihin. Ns. integroidun taiteen hankkeissa taiteilijakustannukset maksetaan rakennusinvestoinneista. Itsenäisten ja erillisten taideteosten kyseessä ollessa taiteilijapalkkiot voidaan maksaa taidemuseon määrärahasta, vaikka materiaalikustannukset sisältyvät rakennushankkeeseen. Kaupunginvaltuuston päätöksellä julkisen taiteen hankintoja voidaan rahoittaa myös A.R. Winterin testamenttisäätiön rahaston varoilla. Taideinvestointi ei ole mukana Isokuusen päiväkodin ja koulun kokonaisinvestoinnissa katu C Y-tunnus

17 Sivu 17/22 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt käynnistyvät lokakuussa 2020 ja sen kestoksi on arvioitu 14 kuukautta. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa Talonrakennusohjelmassa hankkeelle on esitetty määrärahaa vuosille Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: vuosi ,1m, vuosi m ja vuosi ,9m, yhteensä 8m. Esitetään määrärahan korotusta ja investointivuosia tarkastettavaksi talonrakennusohjelmaan vuosille tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan mm. tilankäytön ratkaisuja tehostamalla. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus myöhemmin määritettävässä laajuudessa, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Vastuurajoissa noudatetaan erillistä hankintarajataulukkoa. 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Kantavien tai jäykistävien seinien määrä ja muut muutostöitä oleellisesti rajoittavat ratkaisut rakennusvaipan sisällä tulee minimoida. Muuntojousto ja tilojen mahdollinen käyttötarkoituksen muutos tulevaisuudessa huomioidaan myös ikkunoiden aukotuksen suunnittelussa. Rakennukseen suunnitellaan ulkopuolinen vedenpoisto ja pitkät räystäät joka sivulle. Etelä- ja länsisivujen räystäs toimii myös oleskelukatoksena ja passiivisena auringonsuojarakenteena. Rakennus tullaan rakentamaan asemakaavan mukaisesti puusta. Tarveselvitysvaiheessa on tutkittu kolme puurakenneratkaisua: 1. Runko ja julkisivut: massiivirakenteinen CLT 2. Runko ja julkisivut: massiivirakenteinen hirsi 3. Runko ja julkisivut: suurelementti / puurankarakenne (kerrosrakenne). Julkisivuverhous puuta Keittiö, kosteat- ja märkätilat sekä väestönsuoja toteutetaan kivi- ja betonirakenteisina. Katso myös kohta Suunnittelussa rakenneosien käyttöiäksi määritetään perustusten ja rungon osalta 100 vuotta, muut rakennusosat 50 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 järjestelmää. Rakennuksen korkeusasema suunnitellaan riittävän korkealle huomioiden pintavesien poisjohtaminen rakennuksen ympäriltä. Rakennuksen perustukset ja alapohjat toteutetaan maanvaraisesti teräsbetonirakentein katu C Y-tunnus

18 Sivu 18/22 Vesikatot kallistetaan ulospäin pitkin räystäsrakentein ja vedenpoisto toteutetaan ulkopuolisella sadevedenpoistojärjestelmällä. Massiivipuurakenteinen toteutus ja puupintojen näkyviin jättäminen edellyttää palomääräysten mukaisesti rakennuksen varustamista tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Sammutuslaitteiston rakentaminen samalla mahdollistaa 2 kerroksisen enintään 9 m korkean kouluja päiväkotirakennuksen rakentamisen paloluokassa P2, jolloin kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimus R30 ja osastoivien rakennusosien EI30. Automaattisella sammutuslaitteistolla saadaan kasvatettua sallittu henkilömäärä 250 henkilöstä 500 henkilöön. Rakenne- ja julkisivuratkaisuja tarkennetaan hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Rakennustyöt tehdään sääsuojan alla. Kerroskorkeus on 4 metriä. 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVI-tekniikka Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetusten määräyksiä ja mitoitusohjeita. Ilmanvaihto Rakennus varustetaan asetusten ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti 8l/s/hlö, vakioilmavirtajärjestelmänä. Ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Ilmastointikoneet käyvät käyttöaikana täydellä ilmamäärällä ja käyttöajan ulkopuolella mitatulla osateholla. Ilmanvaihtokoneet mitataan ja säädetään täydelle ilmamäärälle ja lisäksi mitataan osateho. Alustava konejako on: - TK01 Päiväkodin tilat, pyörivä LTO - TK02 Koulun tilat, pyörivä LTO - TK03 Sosiaalitilat, pyörivä LTO - TK04 Sali ja Ruokasali, pyörivä LTO - TK05 Keittiö, nestekiertoinen LTO katu C Y-tunnus

19 Sivu 19/22 Liittymät Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesija viemäriverkostoihin. Vesi- ja viemäri Rakennus varustetaan asetusten mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita huomioiden koulun ja päiväkodin erityispiirteet kalusteiden malleissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Keittiötilat viemäröidään rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien kourujen ja syöksytorvien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmien toteutuksessa huomioidaan siivottavuus. Lämmitys Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla, jotka sijoitetaan tekniseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet lattialämmitysverkostolle, patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Koulun tilat lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla lämmityspattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Päiväkodin tilojen lämmitysjärjestelmä on lattialämmitys. Jäähdytys Keittiön tuloilmakone varustetaan jäähdytyksellä. Jäähdytys toteutetaan ulkoasenteisella vedenjäähdytyskoneella. Sprinklerijärjestelmä Rakennus varustetaan automaattisella vesisumusammutusjärjestelmällä. Sammutusjärjestelmä toteutetaan vahingonestojärjestelmänä. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin tietoverkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla Sähkötekniikka Yleistä Rakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Rakennuksen kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja katu C Y-tunnus

20 Sivu 20/22 Rakennuksen kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Rakennuksien katolle varaudutaan toteuttamaan aurinkosähköjärjestelmä uusiutuvan energian käyttämiseksi apuna taloteknistenjärjestelmien energiakulutuksessa. Järjestelmän on nimellisteholtaan n. 25kWp. Järjestelmän toteuttaminen päätetään suunnittelu edetessä kannattavuus- ja elinkaarilaskelmin. Liittymät Kiinteistöön toteutetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy), Kiinteistö liitetään alueelliseen sähköenergian jakeluverkkoon omalla 0,4kV:n kuluttajaliittymällään. Liittymän koko ja tulosuunta selvitetään yhteistyössä jakeluverkkoyhtiön kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto), Kiinteistö liitetään teleoperaattorinverkkoon omalla liittymällään. Liittymän tulosuunta selvitetään yhteistyössä teleoperaattorin kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen toteutetaan tavanomainen kiinteä sähköenergian pääjakelujärjestelmät tavanomaista kaapelointia käyttäen. Järjestelmiä ei voi ilman asennustoimenpiteitä muunnella mittausten ja rakenteen kannalta. Sähkönjakelut toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskusten kautta. Kiinteistön sähkön kulutus mitataan pääkeskuksella. Lisäksi mitataan ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön, sähköautojenlatauksen sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. jäähdytys-, aurinkosähköjärjestelmä) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilapalvelujen kiinteistönpitoyksikön Haahtela - tietojärjestelmään. Rakennuksen kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus- ja käyttösähkön erillisiin kulutusmittauksiin. Rakennukseen toteutetaan normaalit toiminnan vaatimat maadoitus- ja potentiaalintasaus-järjestelmät. Rakennukseen ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Telejärjestelmän kerrosjakamoiden sijaitessa kerroksittain toisiinsa nähden päällekkäin, voidaan näiden osalta toteuttaa osittainen keskitetty UPSjärjestelmä. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskustilaan toteutetaan tilavaraus kompensointilaitteistolle. Kompensoinnin tarve mitataan, todetaan ja toteutetaan vasta, kun rakennus on valmis ja toiminta käynnistynyt. Kompensointi toteutetaan estokelaparistolla. Autolämmityspistorasioita ei toteuteta, mutta pääkeskukseen varataan lähdöt sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteitä varten. Sähkökäyttöisten kulkuneuvojen lataustehon mitoitus tarkennetaan katu C Y-tunnus

21 Sivu 21/22 toteutussuunnittelun yhteydessä. Pääsääntöisesti pyritään lataustehon mitoitus määrittämään siten, että kiinteistön liittymisluokka ei kasva tästä syystä. Kaapelointireitit ja sähkökalusteiden asennuspaikat suunnitellaan ja toteutetaan, yksittäiset kenttäpisteet poislukuun, luokse päästävillä ja jälkiasennus varat omaavilla ratkaisuilla. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti metallisiin johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Päiväkodin tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet toteutetaan putkittamalla uppoasennuksena seinä- ja kattorakenteeseen. Lattiarasioita ei asenneta vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta esim. pistorasia pylväillä. Lattiarasioita voidaan asentaa neuvottelu- ja kokoustiloihin tarvittaessa. Rakennukseen toteutetaan sadevesijärjestelmän sulanapitolämmitykset sekä LVI-suunnittelijan määrittelemille vesiputkille ja viemäreille saattolämmitykset. Valaistus Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi, huomioiden eri tilojen ja ulkoalueiden käyttötarkoitukset ja vaatimukset valaistukselle. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan led-valaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Sisävalaistuksen ohjelmointi ja hallinta suunnitellaan ja toteutetaan keskitettynä reititinpohjaisena järjestelmänä (Dali), jossa kukin tila on erikseen ohjattavissa ja hallittavissa. Kaikissa tiloissa hyödynnetään läsnäolotunnistus-toimintoa, kun sen on tilan toiminnan tai käyttöajan kannalta järkevää. Ryhmä-, opetus-, pienryhmä-, lepo-, toimisto- ja neuvotteluhuoneet, sali sekä ruokala varustetaan valaistuksen himmennyksellä. Yleisötiloissa valaistusta ohjataan painike- ja aikaohjauksilla. Vakiovalo-ohjauksen käytöstä ja laajuudesta sovitaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Teknisissä tiloissa valaistusta ohjataan kytkin- tai painikeohjauksena. Iltakäyttötiloissa kaikkien valaisimien sammutuspulssi otetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Tiloissa joissa ei ole valaistuksen säätöä tai muuta ohjausautomatiikkaa, valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata tilan valaistustarpeen mukaan. Salin näyttämölle toteutetaan esitysvalaistuksella. Alue-, ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla kello- ja valoisuus-ohjauksena. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät. Rakennukseen toteutetaan pääsääntöisesti kaikki tilat kattava yleiskaapelointistandardien mukainen tietoliikennekaapelointijärjestelmä, joka tukee suurta joukkoa erilaisia sovellutuksia ja palveluita katu C Y-tunnus

22 Sivu 22/22 Rakennuksen tiloihin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet sekä kiinteästi asennettavat kaapeloinnit liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle). Yleisötiloissa, joissa tilaisuuden järjestämisessä tarvitaan puhe- tai ohjelmaäänentoistoa, tulee ottaa huomioon kuulurajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen äänijärjestelmille. Rakennukseen tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä. Ulko-oville ja käyttäjäryhmiä rajaaville oville toteutetaan kulunvalvonta ja hätälukitus. Iltakäytön sisääntuloissa varaudutaan mobiililaitetunnistuksella, ovien avaamiseen. Henkilökunnan käyntioville toteutetaan varaus työaikapäätteelle. Rikosilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Kameravalvontajärjestelmän kuvantallennus tapahtuu kohteessa, mutta tallennin liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen Energialuokkatavoite Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 100(kWhE/m2 vuosi) Teknisten tilojen tilavaatimukset Lämmönjakohuoneen pinta-ala n.12 m 2 ja ilmastointikonehuoneen/-huoneiden pinta-ala n.160 m 2. Sähkö- ja teletilat n. 1,5 % kiinteistön bruttopinta-alasta. Tilavaraus sisältää sähkö, tele ja turvajärjestelmien tilatarpeen. Sähkö- ja teletilavaraus tarvitaan jokaista m² kohden. Pisin kohtisuora etäisyys tilavarauksesta mitoitusalueen reunaan 40m. Sähkötilavauraus tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan eri kerroksissa päällekkäin sekä mahdollisimman kiinteälle kohdalle (muutoksien tullessa keskustilan siirtäminen ei ole mielekästä). Pieniä tilavarauksia ei ole huomioitu (paloilmoitinkeskus, savunpoiston ohjauskeskus, jne.). IVKH-tilojen osalta ei ole huomioitu sähkötilavarausta (=vapaa seinätila). 6 LIITTEET: tilaohjelma rakennevaihtoehtojen vertailu / BST Arkkitehdit Oy Lisäksi käytettävissä: alustava kustannusarvio / A-Insinöörit Oy alustava tontinkäyttöluonnos / BST Arkkitehdit Oy pohjatutkimukset ja alustava rakennettavuusselvitys / Taratest Oy tontin pintavaaitus / Tampereen Infra paikkatietopalvelut Tampereen kaupungin suunnitteluohjeet: katu C Y-tunnus

23 EN KAUPUNKI KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA ASUMISEN KEHITTÄMINEN JA PALVELUTILAVERKOT Jarmo Viljakka HANKE ISOKUUSEN PÄIVÄKOTI JA KOULU Isokuusentanhua 1 ASIAKIRJA TILAOHJELMA tilantarve tarveselvitys huonetilat kpl á m2 yht. Huom! PÄIVÄKOTI tilat suunnitellaan kahteen tasoon 8 päiväkotiryhmää, maks. 20 lasta / ryhmä, yhteensä 160 lasta tilat yhteiskäyttöisiä viereisten ryhmätilojen välillä oviyhteys, erotettavissa yhteisistä tiloista lasiseinällä ja ovella. esitetty ryhmätilojen KAHDEN RYHMÄN TILAT 1 kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 28kpl ryhmätila ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m2, ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen Ryhmätilat 1 yhteensä ryhmää viereisten ryhmätilojen välillä oviyhteys, erotettavissa yhteisistä tiloista lasiseinällä ja ovella. esitetty ryhmätilojen KAHDEN RYHMÄN TILAT 2 kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 28kpl ryhmätila ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m2, ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen Ryhmätilat 2 yhteensä ryhmää viereisten ryhmätilojen välillä oviyhteys, erotettavissa yhteisistä tiloista lasiseinällä ja ovella. esitetty ryhmätilojen KAHDEN RYHMÄN TILAT 3 kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 28kpl ryhmätila ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m2, ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen Ryhmätilat 3 yhteensä ryhmää viereisten ryhmätilojen välillä oviyhteys, erotettavissa yhteisistä tiloista lasiseinällä ja ovella. esitetty ryhmätilojen KAHDEN RYHMÄN TILAT 4 kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 28kpl ryhmätila ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m2, ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto Ryhmätilat 4 yhteensä ryhmää Päiväkodin ryhmätilat yhteensä ( 8 ryhmää) 1068 ESI- JA ALKUOPETUS 2-sarjainen esiopetus 2x25 + alkuopetus 4x25=150 lasta ryhmähuone / esiopetus kaksi tilaa jaettavissa siirtoseinällä (db) luokkatilat OT pienryhmähuone / eriyttämistila wc 8 1,5 12 mitoitus 1ist/10 lasta (salin puku ja pesutiloissa 2wc tilaa). yksi wc kuraeteisessä(ulkokäyttö) tuulikaappi / märkäeteinen eteinen/aula varasto Esi- ja alkuopetus yhteensä /2

24 tilantarve tarveselvitys huonetilat kpl á m2 yht. Huom! YHTEISTILAT toimisto h huone, johtaja ja apulaisjohtaja. Pako-ovi. db pienneuvottelutila max. 6 henk db. neuvottelut vanhempien kanssa. Yhteys toimistoon / pako-ovi henkilökunnan työtila db. sijoitus lähelle ryhmätiloja / eri kerrokseen kuin muut työtilat kopiotila henkilökunnan taukotila neuvotteluhuone yhdistettävissä siirtoseinällä. db. Taukotilassa keittiökaluste henk. WC tekstiilihuoltotila ruokasali / aula linjasto ruokasalissa. linjasto vie pituutta 5m ja dieetti linjasto 1,6m, yht n. 25m2. Vaimennuslevyt seinillä ja katoss vaatesäilytys / vieraat iltakäyttö, esim. eteistilan tai salin yhteydessä sali yhdistettävissä ruokasaliin siirtoseinin. Iltakäyttö. Seinälle nostettava näyttämö. Vaimennuslevyt seinillä ja välinevarasto / sali myös iltakäyttö, salin yhteydessä oppilaiden puku- ja pesutilat p/t pukuh p/t suihku p/t wc p/t 2 1,5 3 kokonaismitoituksessa mukana pienkeittiö normaalikorkuinen keittiövarustus! Iltakäyttö monitoimitila mukana mahdollinen varasto. tilassa lattiakaivo, vesipiste, allas, letku monitoimitila mediavarustus. Iltakäyttö lasten ulkoilu-wc 1 1,5 1,5 käynti pihalta, sijoitus märkäeteiseen inva WC myös iltakäyttö sosiaalitilat n.42henk. á noin 1m2/h 2 42 m/n puku-,pesutilat,wc. Vss-tilassa keittiötilat / JAKELUKEITTIÖ 60 ei sisällä linjastoa. mukana varastot ja wc ja eteinen keskusvarasto siivouskeskus siivoushuone 2.kerros Kaatoallas+vesipiste Yhteistilat yhteensä 633,5 Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja 2186,5 hym2 ULKOVARASTOT ulkoiluvälinevarastot kylmää tilaa vaunuvarasto lukittava paperi / laatikkovarasto 1 8 keittiön huolto-oven yhteydessä, lukittava PIHAKATOKSET 100 erilliset+rakennuksen yhteydessä olevat (katoslippa tmv) Ulkovarastot yhteensä /2

25 ISOKUUSEN PÄIVÄKOTI JA KOULU Kerrosluku: 2 kerrosta Tilaohjelman mukainen henkilömäärä: päiväkoti 160 lasta, esi- ja alkuopetus 150 lasta + henkilöstö n.42. Yhteensä n.350 henkilöä. Tavoitteita arkkitehtuurille P2-paloluokan rajoitteita ja vaatimuksia (kaksikerroksinen rakennus) Rakennuksen korkeus enintään 9m (julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan korkeus maan pinnasta). Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Toteutuessaan alue on yksi suurimmista nykyaikaisista puukaupunkiympäristöistä Suomessa. Alueen ainoana julkisena rakennuksena Isokuusen päiväkodin ja koulun puurakenteisuus ja sen näkyväksi tekevät puupinnat sekä ulko- että sisätiloissa ovat imagollisesti tärkeitä. Yleistä paloturvallisuudesta Suurin sallittu henkilömäärä 250 tai 500, kun rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimus R30. Osastoivat rakennusosat EI30. Paloturvallisuuden kannalta määrittävää puurakennusten suunnittelussa on kantavien ja jäykistävien sekä osastoivien rakenteiden palonkesto. Kaksikerroksiselta rakennukselta edellytetään P1-luokassa R60/EI60 - luokkaa ja P2-paloluokassa R30/EI30-luokkaa, mikä ohjaa valitsemaan P2-paloluokan. Kohteen henkilömäärä edellyttää P2-luokassa sprinklausta ja paloilmoittimen. Näkyvät puupinnat (D-s2,d2) P1- ja P2-paloluokkien koulu- ja päiväkotirakennusten seinä- ja kattopinnoissa edellyttävät alle 300m 2 palo-osastoja tai sprinklausta, muuten luokkavaatimus on C-s2, d1. Sprinklauksessa käytetään nykyään pääasiallisesti sumusprinklausta, joka perustuu veden höyrystymiseen. Höyrystyvä vesi syrjäyttää tilassa olevan ilman ja hapen ja tukahduttaa palon. Sprinklaus käynnistyy paikallisesti palon lähettyvillä, joten tilaan tulee suhteellisen vähän vettä, jolloin tilojen kuivattaminen ei ole erityisen haastavaa. Sprinklausjärjestelmä on helposti integroitavissa rakenteisiin. Palo-osaston koko 2400m 2 / 4800m 2 sprinklattuna. Käyttötapa-osastointi. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset yli 300m 2 palo-osastoille C-s2-d1. Sprinklattuna D-s2,d2. Uloskäytävillä A2-s1,d0. Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimus D-s2,d2. Kulkureitin enimmäispituus lähimpään uloskäytävään, kun poistumisalue on varustettu savuilmaisuun perustuvalla paloilmoittimella ja automaattisella sammutuslaitteistolla: 60-70m riippuen huonekorkeudesta. LÄHTEET: DIGITAALISET JULKAISUT: INTERNETLÄHTEET: Paloilmoitin vaaditaan kun päiväkodissa ja muissa varhaiskasvatuksen tiloissa on yli 150 hoidettavaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki : < Ympäristöministeriö: 848/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Suomen rakentamismääräyskokoelma. Saatavilla CE0316F2C37B%7D/ Metsä Wood: Lattiat.< Puuinfo: Yleisimmät rakennejärjestelmät. < Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004: SFS5907 Rakennusten akustinen luokitus, , korjattu Puuinfo: Hirsitalon suunnittelu. < Helimäki Akustikot: Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut. Lausunto a Saatavilla Puuinfo: CLT by Stora Enso (Cross-laminated timber). < Stora Enso Wood Products GMBH 01/2015: Soundproofing of CLT internal wall structures. Saatavilla Stora Enso: Paloturvallisuus. < Hirsitaloteollisuus:< MUUT: Asiantuntijahaastattelu , Tero Lahtela, tekninen asiantuntija Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu L JJu/MKi FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

26 ÄÄNENERISTYS ILMAÄÄNENERISTYS Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä 2018 SFS5907 -standardi SFS5907 -standardin mukaan pienin sallittu ilmaääneneristysluku R'w (db) on: luokkahuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen sekä luokkahuoneen ja käytävän välillä, kun tilojen välissä on ovi, 34 db luokkahuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen sekä luokkahuoneen ja käytävän välillä, kun tilojen välissä ei ole ovea, 44 db a) Jos opetustilassa on äänekästä toimintaa tai äänekkäitä laitteita, kuten teknisen työn opetustilojen konesaleissa, ääneneristystarve on muita opetustiloja suurempi. Kerrosten välillä äänitasoeroluvun ohjearvo on 52 db. b) Jos vierekkäin sijaitsevista tiloista toisessa on äänekästä toimintaa tai äänekkäitä laitteita, ääneneristystarve voi olla suurempi. d) Kerrosten välillä äänitasoeroluvun ohjearvo on 52 db perustuen muuntojoustavuuteen ja suurempaan ääntä välittävään pinta-alaan. päiväkodissa toimintatilan, leikki- ja lepohuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen ja käytävän välillä, kun tilojen välissä on ovi, 39 db ASKELÄÄNIERISTYS Rakennevaihtoehtojen vertailu, Isokuusen päiväkoti ja koulu ääneneristysl JJu/MKi FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

27 VÄLIPOHJARAKENNE YLÄPOHJARAKENNE YLI 10m JÄNNEVÄLIT Puurakennejärjestelmästä riippumatta suositeltava välipohjarakenne on kertoriparakenne, jonka äänitekniset- ja värähtelyominaisuudet ovat hyvät. Kertoripapalkistolla kustannustehokkain jänneväli välipohjissa on 3-7,5m ja maksimijänneväli noin 9m. Kertoriparakenteen korkeus noin mm. Talotekniikka-asennuksille suositellaan alaslaskurakennetta. Kerto-Ripa-rakenne täyttää yhdessä pintaverhousten (kaksinkertainen kipsilevytys jousirangalla) kanssa ilmaäänen eristävyys- ja askeläänitasovaatimukset R w 55 db ja L n,w 53 db. Yläpohjissa suositellaan käytettävän valmiita kattoelementtejä, jotka ovat ristikoita parempia ullakkopalon hallinnan ja taipumien kannalta. Kattoelementeissä on kermi yleensä pinnassa valmiina, joten elementti on heti säältä suojattu ja rakentaminen on nopeaa. Yläpohjaelementtien suositeltava jänneväli on 9-20m. Elementtejä voi käyttää valmiina sisäkattopintana. IV-kanavat saadaan lämpimään tilaan (hyvä lämpötekninen toimivuus) kattoelementin alle, jolloin ne ovat helposti huollettavissa. Kattoelementtien palonkestoluokka on R30. Erikseen osastoitavat tilat elementtikaton alla saadaan tehtyä ulottamalla väliseinät elementtikattoon asti tai käyttämällä osastoituja alakattoja. Kevyiden väliseinien siirrot tilassa eivät vaikuta palonkestoon. Suuret jännevälit on suositeltavaa ratkaista pilaripalkki rungolla. Suurten tilojen päälle ei ole kannattavaa tehdä välipohjarakenteita. Kattorakenteilla pidemmät jännevälit onnistuvat. Pilari-palkkijärjestelmällä voidaan saavuttaa avoin, muuntojoustava pohjaratkaisu ja suuret aukotukset julkisivuissa. Järjestelmä mahdollistaa vapaan ja joustavan tilasuunnittelun sekä seinien aukotuksen. Koska kantavia väliseiniä ei ole, on tilojen välisiä seiniä helppo muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennejärjestelmä tarjoaa hyvän muuntojoustavuuden. Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu, yleistä L JJu/MKi FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

28 CLT + Esimerkkikohde: Tuupalan koulu ja päiväkoti Ristiinliimauksen ansiosta CLT on luja, tiivis ja muotopysyvä rakennusmateriaali. Massiivisuus takaa paloturvallisuuden, kestävyyden, hyvän sisäilman sekä miellyttävän äänimaiseman Pinnan hiiltyminen suojaa rakennetta palotilanteessa. Hyvä palonkestävyys massiivirakenteen ansiosta. Ei vaadi erillisiä jäykistäviä rakenteita. CLT-levyn käyttö mahdollistaa joustavan aukotuksen seinissä ja välipohjissa sekä ulokerakenteet. Ohut rakenne. CLT valmistetaan suurina levyinä, mikä mahdollistaa nopean rakentamisen ja minimoi levyjen välisten puskuliitosten määrän. Tiiviiden liittymien toteutus on helppoa. Yleisimmin levyn leveys on 2,95-3,5m ja pituus 12-16m. Levykoko vaihtelee valmistajakohtaisesti. Leveys voi olla jopa 4,8m ja pituus 20m. Aukotukset ja liitokset tehdään levyihin tehtaalla tietokoneohjatulla jyrsintätekniikalla mittatarkasti. CLT:n työstettävyys työmaalla on erinomainen. Moderni ja visuaalisesti näyttävä ulkonäkö. - Rakenteen ilmaääneneristävyys: 100mm CLT: Rw = 34dB, Rw+C = 33dB, Rw+Ctr = 31dB Riittävän ääneneristyksen saavuttamiseen tarvitaan kerroksellisia rakenteita tai paksumpi CLT-rakenne. Ilmaääneneristysluku R'w (db)=34db saavutetaan esimerkiksi CLT -rakenteen toispuoleisella kipsilevyverhouksella. ApaWood: < BSP Holz: < 120mm CLT rakenteen Rw = 36dB. CLT:n Rw ja R w on usein todennettu hyvin lähelle toisiaan, koska CLT rakenteessa tulee vähän liitoskohtia. Lähde: keskustelu asiantuntijan kanssa, Crosslam Oy Celt: < Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu, CLT L JJu FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

29 HIRSI + Esimerkkikohde: Pudasjärven koulu Hirsirakenteella voidaan tehdä sekä kantavia että ei-kantavia väliseinärakenteita. Hirren pituus n. 7m. Teollinen valmistus, lamellihirsi ja sormijatkaminen mahdollistavat periaatteessa hyvinkin pitkät hirret. Hyvä kosteustekninen toimivuus ja sisäilman laatu. Suositeltu käytettävä hirsimateriaali (HH205 tai HH270) on painumatonta höylähirttä. Huolellisella rakentamisella rakenteiden ilmavuotoluvut saadaan hyviksi. Kriittisimmät asiat hirsitalon tiiviyden kannalta ovat ulkovaipan eri rakenneosien liitokset ja läpiviennit. Hirsi on erittäin paloturvallinen. Palotilanteessa puun pintaan syntyvä hiili alkaa suojata puuta palamiselta. - Hirsi on ääniteknisesti haastava materiaali. Ilmaääneneristävyys (HH270) Rw = 40dB, Rw+C = 39dB, Rw+Ctr = 39dB Luokkahuoneiden välillä pelkkä hirsirakenne ei ole riittävä. Myös välipohjien tarvittavan ääneneristävyyden saavuttaminen vaatii kerroksellisia rakenteita. Pitkiä hirsiseiniä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riittävä poikittaisjäykistys. Detaljiikka on haasteellista erityisesti ikkunaliitosdetaljien kohdalla. Märkätilat suositellaan tehtävän levy- tai harkkorakenteilla. Merkittävimpänä tekijänä hirren osalta on näkyvän puupinnan luokitus sisäja ulkopinnoissa paloon osallistuvana tekijänä. Hirsirakenne rajoittaa suorakulmaiseen julkisivun aukottamiseen. Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu, hirsi L JJu FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

30 PUURANKARAKENNE Esimerkkikohde: Rovaniemen Tiedekeskus Pilke Rankarunkoinen suurelementti on yleisin tapa tehdä puurunkoinen rakennus. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat rakenneperiaatteeltaan samanlaisia. Elementtien korkea esivalmistusaste takaa nopean pystytyksen. + Monikerroksisilla rakenteilla saavutetaan helpommin parempi ääneneristävyys kuin hirrellä ja CLT:llä. Rankarakenteista on pitkäaikaisia kokemuksia. Rankarakenteella saavutetaan erittäin hyvä energiatehokkuus ja ilmatiiviys, aina passiivitasoon asti. Tekniikka on joustava erilaisiin tarpeisiin. - Puuranka (kantavat väliseinät) vaatii erillisen palonsuojauksen: rankarakenteessa on käytännössä aina mukana kipsilevy. Palonsuojaus voidaan saavuttaa myös esimerkiksi puisella paksulla kolmikerroslevyllä. Kipsilevy ei välttämättä riitä rakenteiden jäykistämiseen, minkä takia tarvitaan erillinen jäykistävä rakennekerros. Näkyviä puupintoja voidaan tehdä ainoastaan erillisenä rakenteena kipsilevyn päälle. Rakenteista tulee monikerroksisia ja paksuja. Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu, puuranka L JJu FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi

31 PILARI-PALKKI - JÄRJESTELMÄ Esimerkkokohde: Mansikkalan koulu Modulaarinen järjestelmä, esim. 7,2x7,2m ruudukko. Ulkoseinät voidaan tehdä esimerkiksi suurelementteinä. + Tilasuunnittelu on vapaata ja joustavaa. Mahdollista saavuttaa avoin, muuntojoustava pohjaratkaisu. Rakennejärjestelmä mahdollistaa seinien purun ja lisäämisen myös jälkikäteen. Koska seinät eivät yleensä ole kantavia, suuret aukotukset onnistuvat julkisivuissa ja väliseinissä. Järjestelmä on painumaton. Kantavan järjestelmän rakentaminen on nopeaa ja rakennukselle saadaan sääsuoja nopeasti. Ulkoseinärakenne voidaan valita vapaasti. - Haasteena tekniikan yhteensovitus (palkkien aukotus ja läpiviennit). Isokuusen päiväkoti ja koulu Rakennevaihtoehtojen vertailu, pilari-palkki L JJu FINLAYSONINKATU puh www. bst-ark. fi