Elinvoimaa resurssiviisaudesta toimintamalli kaupungeille Ensimmäisen aallon prosessi ja aikataulu

Transkriptio

1 Elinvoimaa resurssiviisaudesta toimintamalli kaupungeille Ensimmäisen aallon prosessi ja aikataulu Resurssiviisaus on keino vastata ilmastonmuutokseen ja resurssien niukkuuteen tavalla, joka tukee kuntia ja kaupunkeja vahvistamaan aluetaloutta, kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Sitra ja Jyväskylän kaupunki ovat kehittäneet toimintamallia Kohti resurssiviisautta hankkeessa vuoden ajan. Hankkeessa on osoitettu erilaisten pilottien ja selvitysten avulla uusia toimintatapoja, joiden avulla voidaan vahvistaa aluetaloutta, kestävää elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia entistä vähemmillä haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Jyväskylässä ideoituja ja kokeiltuja ratkaisuja tullaan jatkossa hyödyntämään kansallisesti. Nyt Sitra hakee edelläkävijäkaupunkeja pilotoimaan resurssiviisaus-toimintamallia. Toimintamallin avulla kaupungit pystyvät vastaamaan yleisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja parantamaan valmiuksia turvatakseen toimintaedellytykset myös tulevaisuuden lainsäädännön ja velvoitteiden edessä. Ennen kaikkea kyse on edelläkävijäkaupungeista, jotka rakentavat pitkän aikavälin kestävän hyvinvointipolitiikan maapallon kantokykyjen rajoihin sopeutuvaksi. Resurssiviisas ja kestävää hyvinvointia luova kaupunki rakentuu kolmen tavoitteen varaan; ei ylikulutusta ei jätettä ei ilmastopäästöjä. Maapallon kantokyvyn rajoihin perustuva kaupunki ei kuitenkaan tarkoita nuukuutta ja elämänlaadusta tinkimistä. Resurssiviisaus on ennen kaikkea olemassa olevien resurssien järkevämpää käyttöä, osaoptimoinnista kokonaisvaltaiseen ja systeemiseen ajatteluun siirtymistä sekä nykyisten toimintatapojen haastamista kohti elinvoimaisempaa, osallistuvampaa ja viihtyisämpää kaupunkia. Toimintamallin tarkoituksena on rakentaa kaupunkien strateginen kehittäminen, elinvoimaisuus ja hyvinvointi maapallon kantokyvyn rajat huomioivaan hiilineutraaliin kiertotalouteen. Vastaaville ratkaisuille on kasvava tarve kaikkialla, globaalisti. Alueet ja yhteisöt jotka kykenevät näitä tuottamaan ovat referenssikohteita, jotka edustavat resurssiviisautta ja monistettavia cleantech- tai hyvinvointiratkaisuja. Toimintamallia lähdetään levittämään keväällä 2015 suomalaiskaupunkeihin ja rakentamaan kansallista kaupunkiverkostoa. Tähän ensimmäisen aallon pilottiin liittyy mukaan myös resurssiviisauden kansallinen koordinaattori, joka jatkaa toimintamallin operaattorina Sitran hankkeen päättyessä kesällä Jatkossa kansallinen koordinaattori tukee kaikkia niitä kaupunkeja, jotka ovat sitoutuneet toimintamallin käyttöön. Ensimmäisen aallon kaupungit lähtevät rakentamaan pitkän aikavälin resurssiviisaus-tiekarttaa ja pilotoimaan resurssiviisasta kaupunkikehittämistä uusilla toimintatavoilla. Toimintamalli rakentuu viidestä moduulista; nykytilan kartoitus, tiekartan laadinta ja toimeenpano, jonka jälkeen kaupunki saa jäsenoikeuden kansalliseen verkostoon ja

2 julkispalveluihin. Kansallisen koordinaattorin palveluihin kuuluvat mm. viestintä, benchmarking, seminaarit, pääindikaattorien laskenta ja vuosiseurannan kokoaminen. Kaupungin käynnistettyä toimintamallin mukaisen työn organisoinnin on sillä oikeus toimintamallin brändin* ja siihen liittyvien tunnusten käyttöön kaikessa viestinnässä ja sidosryhmätyössä. Lisäksi kaupunki saa osallistumisoikeuden verkoston palveluihin, työkaluihin, vertaisverkostoon ja tapahtumiin. (*Toimintamallin brändäys ja tuotteistaminen valmistellaan keväällä 2015 yhteistyössä Sitran, pilottikaupunkien sekä kansallisen koordinaattorin kanssa.) Toimintamalli ja sen käyttöä tukeva kansallinen verkosto vastaavat osaltaan myös Työ- ja elinkeinoministeriön 2014 käynnistämään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimenpiteeseen luoda alueille resurssiviisauden toimintamalli. Toimintamallin ensimmäisen aallon pilotti on kaupungeille maksuton. Kaupungilta edellytetään kuitenkin tarvittavien henkilöresurssien osoittamista toimintamallille. Arviot tarvittavasta henkilötyöpanoksesta on kuvattu tarkemmin alla. Toimintamallin operointi ja verkoston koordinointi siirtyy kesällä 2015 julkisen rahoituksen turvin perustettavalle kansalliselle koordinaattorille. Tulevien vuosien aikana toimintamallille pyritään löytämään uusia rahoitus- ja ansaintamalleja, joilla katetaan toimintamallin operoinnista ja koordinoinnista aiheutuvia kuluja, sekä turvataan palvelut toimintamallia soveltaville kunnille ja kaupungeille. Kevään 2015 aikana keskustellaan kaupunkien kanssa lisäksi mahdollisuudesta rahoittaa koordinointityötä osin kaupunkien nimellisillä vuosijäsenmaksuilla vuodesta 2016 alkaen. Prosessin kulku ja aikataulu Toimintamalliin sitoutuminen ja sen käyttöönotto edellyttää asian valmistelua kaupungeissa ja yhteistyötä Sitran sekä muiden osapuolien ( koordinaattori ) kanssa. Kun varsinainen toimintamallityö käynnistyy, mukaan liittyvät fasilitaattorikonsultti sekä mm. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat. Ensimmäiseen aaltoon otetaan mukaan kolme kaupunkia. Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet Forssa, Lappeenranta, Lahti, Pori ja Turku. Haluamme varmistaa, että ensimmäiseen aaltoon osallistuu aidosti sitoutuneita kaupunkeja. Siksi edellytämme seuraavia toimenpiteitä kaupungeilta (erillinen hakemuspaperi liitteenä); Valmisteluvaihe (ennen toimintamallin mukaisen työn organisointia) 1. Kaupunginhallituksen/-valtuuston päätös käynnistää resurssiviisaustyö ja sitoutuminen toimintamallin käyttöönottoon Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta/kaupunki sitoutuu käynnistämään toimintamallin mukaisen työn organisoinnin ja saavuttamaan pitkän aikavälin resurssiviisaustavoitteet (ei ylikulutusta, ei jätettä, ei kasvihuone-kaasupäästöjä) viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sekä erikseen asetettavat välitavoitteet (esim. 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). 2. Yhdyshenkilön (ja varahenkilöiden) nimeäminen Yhdyshenkilöt koordinoivat toimintamallityötä kaupungissa ja toimivat yhteistyössä kansallisen koordinaattorin kanssa (esim. raportointi, tiedotus, tilaisuuksien järjestäminen jne.).

3 Yhdyshenkilöiden tulee tuntea kaupungin kestävän kehityksen strategiat (tai vastaavat toimenpiteet) sekä ymmärtää niiden rooli alue- ja elinkeinokehittämisessä. Yhdyshenkilön arvioitu henkilötyöpanos kolmessa ensimmäisessä moduulissa (ja kevään 2015 aikana) on noin 10 henkilötyöpäivää (10 htp). 3. Vuoropuhelu Sitran ja koordinaattorin kanssa Vaiheessa yhdyshenkilö valmistelee yhdessä koordinaattorin kanssa nykytilan kartoitusta (resurssiviisaus indikaattorien laskenta), aikatauluttaa Tiekartta-vaiheen sekä kokoaa tiekarttatyöpajan työryhmän. Lisäksi kerätään kaupungin lähtötilannetta kuvaavat, olemassa olevat energia-, ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen (yms.) strategiat, tavoitteet ja toimenpiteet. Yhteenvetoraportti (3-5 sivua) toimitetaan koordinaattorille ja Sitraan hyvissä ajoin ennen tiekarttatyöpajaa. Toimintamallin moduulien mukainen työ Toimintamalli muodostuu viidestä moduulista, jotka kuvataan yleisellä tasolla alla. Valmisteluvaiheen ja kolmen ensimmäisen moduulin läpivienti kestää noin kuusi kuukautta. Moduulien suorittamisen jälkeen kaupunki sertifioidaan osaksi kaupunkiverkostoa, ja se saa käyttöönsä verkoston edut ja palvelut. Ensimmäisen aallon kaupunkien sertifiointitilaisuus järjestetään Sitran ja Jyväskylän hankkeen päätösseminaarin yhteydessä kesäkuussa I Nykytilan kartoitus Moduulissa lasketaan ja selvitetään resurssiviisauden johtamisen indikaattorit kaupungin osalta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Vaiheen kesto 4-6 viikkoa. Tavoite Indikaattori Ei päästöjä Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt [t CO2 ekv/as] Ei jätettä Materiaalihäviöt [t] = virrat kaatopaikalle + uusiutumattomien poltto + loppusijoitettavien jätteiden vienti Ei ylikulutusta Ekologinen jalanjälki [gha/as] (laskenta tehdään neljän vuoden välein) Raaka-aineiden kulutus (RMC) / asukas [t/as] (laskenta tehdään neljän vuoden välein, aluetaso) selvitetään mahdollisuuksien mukaan Biokapasiteetti [gha] (laskenta tehdään neljän vuoden välein) Kestävä Koettu hyvinvointi (THL:n ATH-tutkimus, WHOQOL-8) elinvoimaisuus selvitetään mahdollisuuksien mukaan Työllisyys selvitetään mahdollisuuksien mukaan

4 BKT selvitetään mahdollisuuksien mukaan II Tiekartta Kaksipäiväisessä tiekarttatyöpajassa laaditaan 2030/2050 tiekartta kaupungille, johon kirjattavien toimenpiteiden avulla kaupunki saavuttaa pitkällä aikavälillä kolme resurssiviisauden periaatetta; ei ylikulutusta, ei hukattua jätettä, ei kasvihuonekaasupäästöjä. Tiekartan laadintaa ja toimeenpanoa varten muodostetaan noin 30 henkilön työryhmä. Osallistujia kerätään kaikilta kolmelta sektorilta ( ). Tiekarttatyöryhmän osallistujien arvioitu henkilötyöpanos on neljä henkilötyöpäivää (4 htp). Lisäksi tiekarttatyöpajaan kutsutaan arviointiryhmä (esim. kaupunginjohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisyhtiön toimitusjohtaja, viestintäjohtaja, henkilöstöjohtaja, alueen yrittäjäjärjestö), jonka työpanos yhteensä 0,5 htp/jäsen. Kaupunkiorganisaation osallistujat tiekarttatyöryhmässä edustavat keskeisiä palvelualueita, liikelaitoksista ja muita yksiköitä, kattaen koko kaupunkikonsernin. Henkilöiden valinnassa tulee painottaa henkilöitä, jotka kykenevät ja haluavat viedä tiekartan osaksi organisaationsa strategiaa ja toimeenpanoa. Työryhmä muodostetaan yhdessä kaupungin, Sitran ja fasilitaattorin kanssa. Infotilaisuus (maaliskuu) 0,5 htp Tiekarttatyöpajat I ja II (huhti-toukokuu) yhteensä 2 htp Ennakko- ja välitehtävät yhteensä 1 htp tiekartan toimenpiteiden jalkauttamisen suunnittelu (toukokuu) 0,5 htp III Toimeenpano (kesän jälkeen yhdessä koordinaattorin kanssa, ei kuulu kevään pilottiin) Toimeenpano-moduuli on toimintamallin keskeinen vaihe. Tavoitteena on jalkauttaa tiekartta ja sen mukaiset toimenpiteet kaupungin strategiaan, yksiköihin/palvelualueisiin/liikelaitoksiin (tmv.) ja muihin keskeisiin työjärjestystä ja toimintakulttuuria määritteleviin toimintaohjelmiin. Toimeenpano-moduulia kehitetään yhdessä Sitran, Jyväskylän kaupungin ja fasilitaattorin kanssa 6/2015 asti. Parhaat käytännöt ja toimintatavat ovat jatkossa käytettävissä muissa kaupungeissa. Toimeenpano-moduulia ei toteuteta kevään pilotissa. Kaupunki sitoutuu käynnistämään toimeenpanoon yhdessä kansalllisen koordinaattorin kanssa vuoden 2015 aikana määriteltävien toimenpiteiden mukaisesti. Toimenpide Käytännössä esimerkiksi Integrointi pitkän resurssiviisaustiekartan vieminen osaksi kaupunkistrategiaa tähtäimen suunnitteluun palvelualueiden (tms.) omat toimintasuunnitelmat Kaupungin sisäinen organisoituminen kaupungin agendaryhmän perustaminen, jossa edustettuna keskeiset yksiköt, liikelaitokset tms. Päätöksenteon tuen päätösasiakirjamallit, liikennevalo arviointimallit tms. työkalut Toimenpiteistä hankkeiksi tiekartan toimenpiteisiin tarttuminen ja niiden rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet kaupunki osoittaa paikallisen menettelytavan hankkeiden katalysoimiseksi ja edistää public-private-partnerships malleja Indikaattorien implementointi resurssiviisaustavoitteiden ja indikaattorien integrointi päätöksentekoon, johtamisen ja järjestelmiin raportointi Osallistamiskanavat kaupunki osoittaa paikallisen menettelytavan kokeilujen ja asukkaiden osallistamiseksi ja resurssiviisauden edistämiseksi

5 Hankinnat kaupunki osoittaa paikalliset menettelyt kestävien hankintojen osalta ja edistää uusien kestävien mallien käyttöönottoa cleantech-hankintaperiaatteen edistäminen Viestintäkanavien kehittäminen ja resurssiviisausviestintä henkilöstölle: intra, henkilöstökirjeet, logot, sisäinen kieli ja identiteetti perustaminen asukkaille: asukasfoorumit, asukaslehdet, digi-alustat, paikallisagendat yrityksille: aamiaistilaisuudet, poikkialaiset seminaarit (ml. kehittämisyhtiöt, elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset) Kuva 4: Toimeenpanovaiheen esimerkkitoimenpiteitä. Toimeenpanovaiheen toteutus paikallisesti. IV Verkostojäsenyys (konseptoitu ja organisoitu verkosto käynnistyy syksyllä 2015) Kaupungin osoitettua moduulien I III mukaisen työn organisoinnin on sillä oikeus toimintamallin brändin ja siihen liittyvien tunnusten käyttöön kaikessa viestinnässä ja sidosryhmätyössä. Kaupunki saa osallistumisoikeuden kansallisen koordinaattorin ylläpitämiin ja tarjoamiin palveluihin, työkaluihin, vertaisverkostoon ja tapahtumiin. Kaupunki voi osoittaa haluamansa henkilöt osallistujiksi verkoston toimintaan (tilaisuudet & seminaarit) ja viestinnän vastaanottajiksi. V Seuranta & raportointi Moduulissa kaupunki raportoi vuoden loppuun mennessä vuosikellomaisesti paikallisen resurssiviisaustyön ja toimenpiteiden edistymisestä, sekä tulevista toimenpiteistä. Kansallinen koordinaattori laskee vuosittain resurssiviisausindikaattorit kaupungeille ja toimittaa vuosittaisen yhteenveto- ja benchmark-raportin indikaattorien ja vuosikelloraporttien pohjalta. Kaupunki toimittaa vuosittain oman yhteenvetoraportin (noin 5-10 sivua) koordinaattorille sovittuun päivämäärään mennessä. Miksi kaupunkinne kannattaa lähteä mukaan resurssiviisaustyöhön? Resurssiviisaan toimintamallin ja verkoston kautta kaupunki saa työkaluja ja keinoja uusiutumiskykyisen kestävän elinkeino- ja hyvinvointipolitiikan tekemiselle. Toimintamalli tarjoaa kansallisesti harmonisoidun kestävän kehityksen johtamismallin (logiikka, komponentit, indikaattorit), joka on integroitavissa olemassa oleviin ilmasto-, ympäristö- ja/tai energiaohjelmiin tai otettavissa käyttöön uutena ohjelmakokonaisuutena. Toimintamalli tarjoaa rakenteen ja systemaattisuuden kestävän kehityksen ja kestävän elinkeinopolitiikan johtamiseksi. Osana toimintamallia muodostuu kansallinen tuki- ja vertaisverkosto, jonka palveluihin saavat oikeuden kaikki toimintamalliin sitoutuneet edelläkävijäkaupungit. Kansallisen verkoston kautta kaupungeilla on saatavillaan paras olemassa oleva tutkimus- ja ennakointitieto systemaattisesti (esim. jätelainsäädäntö ja siihen liittyvät direktiivit). Toimintamallille luodaan yhteinen konsepti ja visuaalinen ilme, joka on helppo kommunikoida eri sidosryhmille. Kansallinen koordinaattori tarjoaa kaupungille julkisena palveluna esim. keskeisten indikaattorien laskentapalveluja. Resurssiviisaus toimintamallin levittäminen ja kansallisen verkosto-ohjelman käynnistäminen edistävät kansallista tavoitetta Suomesta cleantechin ja kestävän hyvinvoinnin mallimaana ja ratkaisujen tuottajana globaaleille markkinoille. Toimintamalli vahvistaa aluetaloutta, omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja lisää kuntien kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.

6 Kansallisen koordinaattorin palvelut osana toimintamallia Aikataulu, kevät 2015 (alustava) tammikuu kaupunkien hakemukset Sitraan ensimmäisen aallon kaupunkien valinta helmikuu Valmisteluvaihe ja tiekarttatyöryhmän kokoaminen (kaupunki & Sitra) Indikaattorien laskenta (SYKE) tiekarttatyöpajan suunnittelu (Sitra & kaupunki) maaliskuu tiekarttatyöpajan suunnittelu ja käytännön järjestelyt (Sitra & kaupunki) Info-tilaisuus ensimmäisen aallon kaupungeissa (Sitra & kaupunki) huhtikuu kaksi tiekarttatyöpajaa ja välitehtävät toukokuu keskustelut tiekartan implementoinnin osalta jatkon suunnittelu kesäkuu Sitran ja Jyväskylän hankkeen päätösseminaari Ensimmäisten kaupunkien sertifiointi ja julkistamistilaisuus päätösseminaarin yhteydessä

7 kesä-syksy toimintamallin operointi siirtyy Sitrasta kansalliselle koordinaattorille, joka tukee jatkossa kaupunkien resurssiviisaustyötä kaupunki mukaan verkostoon ja aktiivinen osallistuminen sen toimintaan.