Työpaikat Helsingissä 2003 ja ennakkotiedot 2004

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja Työpaikat Helsingissä 2003 ja ennakkotiedot 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN ISBN LISÄTIETOJA Juha Suokas, puh Leena Hietaniemi, puh

2 Työpaikat Helsingissä 2003 ja ennakkotiedot 2004 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen alan työpaikat keskittyvät pääkaupunkiin Helsingin työpaikkamäärä kasvuun 2004 Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä kääntyi vuonna 2002 laskuun, joka jatkui myös seuraavana vuonna. Kahdessa vuodessa työpaikkamäärä väheni 2,1 prosentilla. Vuonna 2004 pääkaupungin työpaikkamäärä kääntyi uudelleen hienoiseen 0,7 prosentin kasvuun Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan. Kasvu jäi kuitenkin jälkeen naapurikuntien luvuista Espoon kasvun ollessa 2,5 prosenttia ja Vantaalla 1,5 prosenttia. Koko Helsingin seudulla työpaikkakasvu oli 1,2 prosenttia ja koko maassa 1,7 prosenttia vuonna Vuonna 2004 alkanut Helsingin suotuinen työllisyyskehitys on jatkunut vuoden 2006 alkuun asti. Tämän vahvistaa Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen viimeisimmät tiedot. Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen työpaikkamäärää oli 0,6 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja Helsingin seudun kehysalueen samoin kuin Helsingin seudun ulkopuolisessa maassa kasvu oli 1,8 prosenttia. Tämän jälkeen Helsingissä työpaikkamäärän kasvu nousi ohi muun Helsingin seudun ollen yhtä nopeaa kuin muualla maassakin. Vuoden 2006 alun työpaikkamäärä oli Helsingissä 2,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Muulla Helsingin seudulla kasvu jäi 0,9 prosenttiin ja oli seudun ulkopuolisessa maassa 2,0 prosenttia. Työpaikkakasvun voidaan ennakoida jatkuvan Helsingissä ja koko Helsingin seudulla tulevaisuudessakin tehtyjen työtuntien määrän käännyttyä voimakkaaseen kasvuun vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kuvio 1. Työpaikkamäärän muutos edellisen vuoden ensimmäisestä neljänneksestä Helsingissä, muulla Helsingin seudulla ja muualla maassa 2005 ja ,5 2,0 1,5 % 1,0 0,5 0, / I 2006 / I Muu maa Muu Helsingin seutu Helsinki 1

3 Helsinkiin uutta työpaikkaa vuonna 2004 Seuraavassa tarkastellaan Helsingin työpaikka- ja elinkeinorakennetta. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoja sekä vuoden 2000 väestölaskennan tietoja. Vuotta 2004 koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Helsingissä oli vuoden 2004 lopussa yhteensä työpaikkaa, mikä oli lähes enemmän kuin vuonna Kaikissa suurimmissa kaupungeissamme työpaikkamäärä lisääntyi ennakkotietojen mukaan vuonna Eniten uusia työpaikkoja syntyi Tampereelle, työpaikkaa. Espoossa lisäys oli 2 400, Vantaalla 1 400, Turussa ja Oulussa Kuuden suurimman kaupunkimme yhteinen osuus koko maan työpaikan lisäyksestä oli 35 prosenttia, mikä jäi 3 prosenttiyksikköä alle kaupunkien yhteisestä osuudesta kaikista maan työpaikoista. Vielä vuonna 2003 kuuden suurimman kaupunkimme yhteinen työpaikkamäärä laski kun muualla maassa työpaikat lisääntyivät yli 6 000:lla. Suurimpien kaupunkien osuus koko maamme työpaikkakasvusta jäi vuonna 2004 huomattavasti vuosien luvuista, jolloin osuus oli lähes 60 prosenttia. Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen työpaikallaan. Kaikista maamme työpaikoista 16 prosenttia sijaitsee täällä. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat viiden prosentin osuudellaan Tampere ( ) työpaikkaa) ja Espoo ( työpaikkaa). Vantaan työpaikkaa ja Turun työpaikkaa edustavat kummatkin neljää prosenttia koko maan työpaikkakannasta. Vastaavasti Oulun osuus on kolme prosenttia eli työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun yhteinen osuus kaikista maamme työpaikoista oli 25 prosenttia ja koko Helsingin seudun 1 29 prosenttia. Vuosina Helsingin osuus koko pääkaupunkiseudun työpaikkalisäyksestä oli yli puolet. Vuonna 2001 pääkaupungin osuus putosi hieman alle 40 prosentin. Kahden työpaikkakatovuoden jälkeen Helsingin osuus pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta nousi 41 prosenttiin vuonna Vuoden 2004 lopulla työpaikkaomavaraisuusaste (alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde) oli Helsingissä 134 prosenttia. Nopean kasvun myötä Vantaalla on päästy 100 prosentin työpaikkaomavaraisuuteen. Espoossa omavaraisuusaste oli 93 prosenttia. Kuvio 2. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa ja ennakkotieto 2004 (Indeksi, 1993=100) Indeksi, 1993= * Espoo Helsinki Vantaa * Vantaa Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Koko maa Kuvio 3. Työpaikkamäärän muutos edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja ennakkotieto 2004 Lkm 1 Pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. 2

4 Helsingin rajan ylittää työmatkaliikenteessä yli henkeä päivittäin Nopea työpaikkamäärän kasvu johti myös kunnan rajat ylittävän työmatkaliikenteen määrän nopeaan kasvuun viime vuosikymmenen lopulla. Nopea kasvu taittui kuitenkin hidastuneen työpaikkakehityksen vuoksi tämän vuosikymmenen alussa kääntyen laskuun vuosina 2002 ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2003 lopussa Helsingissä kävi töissä yli ulkopaikkakuntalaista eli neljä kymmenestä täällä työssä käyvästä asui muualla kuin Helsingissä. Edelliseen vuoteen verrattuna Helsinkiin sukkuloivien määrä vähentyy hengellä. Vuodesta 1993 tämä määrä on noussut reilulla kolmasosalla (34 prosenttia) eli nopeammin kuin kokonaistyöpaikkamäärä. Valtaosa näistä työmatkaajista oli kotoisin Espoosta (42 900) ja Vantaalta (39 500). Ns. Helsingin seudun kehyskunnista 2 pääkaupunkiin töihin tulevien määrä oli Helsingin seudun ulkopuolelta tuli tänne töihin hieman vähemmän väkeä kuin kehyskunnista eli henkeä. Vuoden 2003 lopulla joka viides työssä käyvä helsinkiläinen, henkeä, kävi työssä kotikuntansa ulkopuolella. Merkittävin osa tästä kaupungin ulkopuolelle kohdistuvasta työmatkaliikenteestä suuntautuu Vantaalle, mistä oli löytänyt työpaikkansa helsinkiläistä. Espoossa kävi työssä helsinkiläistä ja Helsingin seudun kehyskunnissa lähes helsinkiläistä. Helsingin seudun kuntien ulkopuolelle suuntautui helsinkiläisen työmatka. Vuodesta 2002 ulos pendelöivien määrä laski muutamalla sadalla hengellä. Vuodesta 1993 muualle sukkuloivien määrä on noussut 58 prosenttia eli huomattavasti nopeammin kuin muista kunnista Helsinkiin pendelöivien määrä tai kaupungin kokonaistyöpaikkamäärä. Työpaikat yksityisellä sektorilla Kuusi jokaisesta kymmenestä Helsingissä työssä käyvästä (63 %) saa palkkansa yksityiseltä sektorilta. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevien määrä vuodenvaihteessa 2003/2004 oli Julkisen sektorin (valtion, valtion liikelaitosten ja kuntien) palveluksessa olevien määrä oli Yrittäjiä oli Kuvio 4. Helsingissä työssä käyvien ulkokuntalaisten ja muualla kuin kotikunnassaan työssä käyvien helsinkiläisten määrä ja Helsingin Indeksi, 1993= Muihin kuntiin Muista kunnista Työpaikkamäärä Elinkeinoelämän palvelut ja hyvinvointipalvelut suurimmat työllistäjät Palvelualat muodostavat suurimman työllistävän toimialakokonaisuuden Helsingissä kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Palvelualojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli 85 prosenttia ja palvelualojen työpaikoista valtaosa on yksityiseen palvelusektoriin 3 liittyvillä aloilla. Yksityisen palvelusektorin osuus työpaikoista vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan oli Helsingissä puolet ja julkisen palvelusektorin 4 osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli reilu kolmannes. Teollisuuden 5 osuudeksi työpaikoista jäi 13 prosenttia. Maamme pääkaupungin toimialarakenne poikkeaa huomattavasti koko maan vastaavasta lähinnä yksityisen palvelusektorin ja teollisuuden kohdalla. Koko maassa yksityisen palvelusektorin osuus oli vain reilu kolmannes (36 %) ja teollisuuden osuus peräti neljännes. Elinkeinoelämän palvelut ml. kiinteistöpalvelut ja tutkimus- ja kehittämistoiminta on ylivoimaisesti suurin työllistäjä Helsingissä työpaikallaan. Helsingin osuus alan koko työpaikkamäärästä oli 27 prosenttia. Vuoden 2004 ennakkotiedot kertovat työpaikkamäärän kasvaneen vuodesta 2003 vajaalla prosentilla. Alan merkittävimmät työllistäjät olivat tietojenkäsittelypalvelu ( työpaikkaa), lainopilliset ja taloudelliset konsultoinnit ( työpaikkaa) ja tekninen palvelu ja testaus (9 200 työpaikkaa). Tutkimus- ja kehittämistoiminta työllisti henkeä. Hyvinvointipalvelujen ala on kärkityöllistäjien joukossa toiseksi merkittävin terveys- ja sosiaalipalvelujen alan Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Pornainen ja Mäntsälä. 3 Yksityisellä palvelusektorilla tarkoitetaan tässä kauppaa, hotelli- ja majoitustoimintaa, kuljetusta ja tietoliikennettä, rahoitustoimintaa sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluja. 4 Julkisen palvelusektorin aloiksi lasketaan tässä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. 5 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakennustoiminta. 3

5 työllistäessä henkeä Helsingissä. Alan kaikista työpaikoista 14 prosenttia sijaitsi Helsingissä. Alan työpaikat lisääntyivät edellisestä vuodesta kolmella prosentilla. Terveydenhuollon osuus työpaikoista oli Kaupan alalla työpaikkoja oli kaikkiaan eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin osuus kaikista kaupan alan työpaikoista oli 17 prosenttia. Tukkukaupan ja agentuurisektorin osuus työpaikoista oli , vähittäiskaupan Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto työllisti henkeä. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat kuljetus ja tietoliikenne ( työpaikkaa), muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ( työpaikkaa), julkinen hallinto ( työpaikkaa) sekä teollisuus ( työpaikkaa). Yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelualojen sekä teollisuuden työpaikkamäärät hieman kasvoivat edellisvuotisesta kun taas muilla em. aloilla ennakkotiedot kertovat työpaikkamäärän pudonneen kahdella prosentilla edellisvuotisesta. Helsingin elinkeinotoiminnan erikoistuminen Kuvio 5. Työpaikat toimialoittain Helsingissä 2000, 2003 ja ennakkotieto 2004 Kiinteistöpalv.; Liike-alämän palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Julkinen hallinto ja maanpuol. Teollisuus Koulutus Rakentaminen Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2004* Muu ja tuntematon 2003 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Työpaikat lkm. Kuvio 6. Helsingin elinkeinotoiminnan vahvimmat erikoistumisalat 2003 (Indeksi, koko maa=100) Mainospalvelut Pankki- ja rahoitustoiminta Lainop. ja taloud. konsultointi Tietojenkäsittelypalvelu Teleliikenne Tutkimus ja kehittäminen Virkistys- kult.- ja urh. toim. Vakuutustoiminta Kustantaminen ja painaminen Kulutustavaroiden tukkuk. Järjestötoiminta Muut palv. liike-elämälle Julkinen hall. ja sos. vak. Turvallisuuspalv. ja siivous Liikennettä palv. toiminta Ravintolatoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Tekninen tukkukauppa Indeksi, Koko maa=100 Seuraavassa tarkastellaan Helsingin erikoistumista eri toimialoille suhteessa koko Suomeen. Alueiden erikoistuminen eli tuotantorakenteen erilaisuus perustuu lähinnä kolmeen tekijään: alueiden sijaintietuihin, tuotannon mittakaavaetuihin sekä kasautumisetuihin 6. Erikoistumisalat ovat käytännössä toimialoja, joiden asiakkaat ovat pääasiassa alueen ulkopuolella muualla maassa tai ulkomailla. Erikoistumisalat eivät välttämättä ole alueen suurimpia työllistäjiä. Siitä huolimatta niillä on ratkaiseva merkitys alueen talouden kannalta, sillä merkittävät kasvu- ja supistumisimpulssit kerrannaisvaikutuksineen tulevat alueille pääasiassa niiden välityksellä. Erikoistumisalojen vastapainona ovat paikalliset alat, joiden asiakaskunta koostuu pääasiassa oman alueen asukkaista ja yrityksistä. Seuraavassa esitettävä erikoistumisanalyysi perustuu toimialoittaisista työpaikkatiedoista laskettaviin erikoistumisindekseihin, jotka kuvaavat toimialan työpaikkaosuutta alueella (Helsingissä) suhteutettuna saman toimialan työpaikkaosuuteen vertailualueella (koko maassa). Kun tällä tavalla laskettu suhdeluku muunnetaan indeksiksi, se saa arvon 100, jos toimialan työpaikkaosuus on alueella yhtä suuri kuin vertailualueella. Jos indeksin arvo on suurempi kuin 100, alue on erikoistunut kyseiseen toimialaan. Kuvioihin on poimittu ne toimialat, joilla erikoistumisindeksin arvo ylittää 120 eli alat, joiden työpaikkaosuus alueella on vähintään 20 % suurempi kuin koko maassa. Erikoistumisindeksi on laskettu vuoden 2003 lopun työpaikkamäärätiedoista. Helsingin, maamme ainoan metropolialueen ytimen, toimialoittaisessa erikoistumisprofiilissa korostuvat pitkälle erikoistuneet palvelualat, jotka korostuneesti lukeutuvat informaatiosektorin palvelu- ja sisältötuotantoaloihin. Mainospalvelujen, lainopillisten ja taloudellisten konsultointipalveluiden, teleliikenteen, tietojenkäsittelypalveluiden osuus kokonaistyöpaikkamäärästä on vahvasti korostunut. Edellä mainittujen alojen työpaikoista prosenttia sijaitsee Helsingissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan työpaikoista yli kolmannes ja graafisen teollisuuden työpaikoista lähes kolmasosa sijaitsee maamme pääkaupungissa. 6 Sijaintiedut liittyvät alueen saavutettavuuteen, luonnonresursseihin, infrastruktuuriin ja muuhun pääomaan, työvoiman määrään ja osaamiseen ja lukuisiin muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat eri toimialojen tuotantoedellytyksiin. Tuotannon mittakaavaedulla tarkoitetaan sitä, että yrityskokoa ja tuotannon määrää kasvatettaessa yksikkökustannukset tietyillä edellytyksillä alenevat. Sen seurauksena tuotannon keskittäminen ja tuotantovolyymin kasvattaminen on kannattavaa ainakin johonkin rajaan asti. Mittakaavaetuja haetaan, paitsi varsinaisessa tuotannossa, yhä enemmän myös markkinoinnissa, hallinnossa, tuotekehityksessä ja logistiikassa. Kasautumisen eduilla tarkoitetaan sitä, että yritykset hyötyvät muiden yritysten ja asukkaiden tai työvoiman läheisyydestä. Kun monet yritykset ja asukkaat sijaitsevat lähekkäin toisiaan eli kasautuvat, kuljetus-, liikkumis- ja kommunikaatiokustannukset ovat alhaiset. 4

6 Elinkeinoelämän kehityksen ja tehokkuuden kannalta merkittävien alojen kuten rahoitustoiminnan, vakuutustoiminnan sekä liike-elämälle tukitoimintoja tarjoavien vartiointipalvelu- siivous- yms. alojen työpaikat ovat myös voimakkaasti keskittyneet tänne. Helsinki toimii myös erittäin vahvana virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan keskittymänä. Helsingillä on myös erittäin vahva rooli maan logistisena keskuksena, joka on paitsi kansallinen tietoliikenteen ja kuljetuksen solmukohta myös kansainvälisen henkilö- ja tavaraliikenteen portti. Tähän liittyen tukkukauppa, liikennettä palvelevat toiminnat (mm. matkatoimistoala), posti- ja kuriiritoiminta ja ravitsemistoiminta ovat vahvasti Suomessa keskittyneet Helsingin seudulle em. teleliikenteen lisäksi. Tämän lisäksi Helsinki toimii maan hallinnollisena keskuksena, jota ilmentää julkisen hallinnon ja järjestötoiminnan keskittyminen alueelle. Vuoden 2003 lopulla kuviossa 6 esitetyillä erikoistumisaloilla työskenteli henkeä, mikä oli hieman yli puolet Helsingin kokonaistyöpaikkamäärästä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen työpaikat keskittyneet Helsinkiin Helsingin kokonaistyöpaikkamäärän kasvun vauhtipyöränä on toiminut osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimialakokonaisuus. Näihin ns. KIBS 7 -aloihin sisällytetään tietojenkäsittelyalaan, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, lainopillisiin ja taloudellisiin palveluihin, mainosalaan, teknisten palvelujen sekä konsultti- ja henkilöstöpalveluihin liittyviä toimialoja (ks. liitetaulukko 4). Kun vuosien välillä Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi lähes neljänneksellä, niin KIBS-alojen kokonaistyöpaikkamäärä kaksinkertaistui. Helsingin työpaikkamäärän hengen lisäyksestä osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus oli peräti Näin toimialakokonaisuuden, jonka osuus kaikista työpaikoista on 13 prosenttia, osuus työpaikkojen määrän kasvusta oli yli kolmannes. Kaikkiaan KIBS-alojen työpaikkoja oli Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla vuoden 2003 lopulla. Helsingin osuus kaikista alan työpaikoista oli 30 prosenttia ja pääkaupunkiseudun 45 prosenttia. Helsingin työllisyyden kannalta merkittävimmistä KIBS-aloista voimakkaimmin toimintojaan oli tänne keskittänyt mainospalvelut, missä yli puolet alan kaikista työpaikoista sijaitsi pääkaupungissa. Lakiasiain palveluissa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa kummassakin Helsingin osuus ylitti 45 prosenttia. Ohjelmistojen suunnittelussa, tietojenkäsittelyssä ja luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksessa Helsingin osuus oli yli kolmannes. Laskentatoimessa ja työnvälityksessä kummassakin reilusti yli viidennes työpaikoista sijaitsi Helsingissä. Ainoastaan teknisissä palveluissa osuus jäi alle viidenneksen. Kaikkein merkittävimmin pääkaupunkiin keskittyneet alat olivat muut tietojenkäsittelypalvelut 8, yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja perintätoimistot, joissa prosenttia työpaikoista sijaitsi täällä. Nämä alat eivät kuitenkaan työllistäjinä yllä samaan luokkaan kuin edellä mainitut alat. Yksittäisistä aloista merkittävin työllistäjä Helsingissä oli ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus työpaikalla. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat tekniset palvelut 9 (8 000 työpaikkaa), työnvälitys ja henkilöstön hankinta (4 700 työpaikkaa) sekä luonnontieteen ja tekniikan tutkimus (4 400 työpaikkaa). Liikkeenjohdon konsultointi, mainospalvelut sekä tietojenkäsittely kukin työllistivät henkeä. Kuvio 7. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen alan ja muiden toimialojen työpaikkamäärä Helsingissä (Indeksi, 1995=100) Indeksi, 1995= Kibs-alat Muut toimialat yht. Kuvio 8. Helsingin ja muun maan osuudet osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen alan työpaikoista ja työpaikkamäärä 2003 Muu tietojenkäsittelypalvelu Yhteiskuntatiet. ja humanistinen tutk. Perintätoimistot Mainospalvelu Messujen järjestäminen Lakiasiain palvelu Tietokanta ja -verkkopalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Taideteoll. muotoilu ja suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valm Markkinatutk. ja mielipideselv Tietojenkäsittely Luonnontieteen ja tekniikan tutk Atk-laitteistokonsultointi Tekninen testaus ja analysointi Laskentatoimi ja kirjanpito Työnvälitys ja henkilöstön hankinta Tekninen palvelu Helsinki muu maa % 7 Knowledge Intensive Business Services. 8 Manuaaliset rekisteripalvelut: tietojen keruu, lajittelu ja jäsentely myyntiä varten, esim. lehtileike- ja referaattipalvelu. Muualla luokittelematon tietojenkäsitelypalvelu. 9 Mm. arkkitehtipalvelut, yhdyskuntasuunnittelu ja rakennustekniset palvelut. 5

7 Liitetaulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien, Tampereen, Turun ja Oulun työpaikkamäärä sekä ennakkotieto 2004 Pääkaupunkiseutu Helsingin Tampere Turku Oulu Koko maa Yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen seutu * Liitetaulukko 2. Työpaikat toimialoittain Helsingissä ja ennakkotieto 2004 sekä osuus koko maasta 2004 (%) * Lkm Osuus, % Lkm Osuus, % Lkm Osuus, % Lkm Osuus, % Osuus koko maasta, % Kaikki toimialat yhteensä , , , ,0 16,2 A, B, C Maa- ja kalatalous; Mineraalien kaivu 398 0, , , ,1 0,4 D Teollisuus , , , ,1 7,3 Siitä: 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus , , , ,7 6,5 22 Kustantaminen, painaminen , , , ,5 30,6 24 Kemikaalien ja kemiallisten tuott. valm , , , ,3 5,8 28 Metallituotteiden valmistus , , , ,3 2,8 29 Koneiden ja laitteiden valmistus , , , ,7 4,0 31 Muu sähkökoneiden ja -laitt. valmistus , , , ,6 15,0 32 Radio-,tv- ja tietoliikenneväl. valm , , , ,1 11,1 33 Lääkintäkojeiden yms. valm , , , ,6 19,6 35 Muu kulkuneuvojen valmistus , , , ,3 7,8 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto , , , ,6 14,1 F Rakentaminen , , , ,8 12,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa , , , ,8 16,9 50 Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus , , , ,4 11,8 51 Agentuuritoiminta ja tukkukauppa , , , ,9 24,1 52 Vähittäiskauppa , , , ,5 14,0 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , , , ,9 20,6 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , , , ,8 19,2 60 Maaliikenne; putkijohtokuljetus , , , ,6 12,3 61 Vesiliikenne , , , ,7 28,6 62 Ilmaliikenne 360 0, , , ,1 9,3 63 Liikennettä palv. toim. ja matkatoim , , , ,0 23,3 64 Posti- ja teleliikenne , , , ,4 27,1 641 Posti- ja kuriiritoiminta , , , ,7 22,0 642 Teleliikenne , , , ,8 34,5 J Rahoitustoiminta , , , ,6 38,9 K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut , , , ,6 27,1 70 Kiinteistöalan palvelut , , , ,0 19,6 71 Kulkuneuvojen jne. vuokr , , , ,2 16,4 72 Tietojenkäsittelypalvelu , , , ,0 37,7 73 Tutkimus ja kehittäminen , , , ,4 34,4 74 Muu liike-elämää palveleva toiminta , , , ,1 25,9 741 Lainop. ja taloud. konsult , , , ,9 38, Tekninen palvelu ja testaus , , , ,5 17,7 744 Mainospalvelu , , , ,0 50,0 745 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta , , , ,4 21,5 746 Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu , , , ,8 37,2 747 Siivous , , , ,9 21,5 748 Muut palvelut liike-elämälle , , , ,3 31,6 L Julkinen hallinto , , , ,2 24,6 M Koulutus , , , ,9 13,7 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , , , ,0 14, Terv. huolto ja eläinlääkintäpalv , , , ,0 15,6 853 Sosiaalipalvelut , , , ,0 12,8 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv , , , ,3 26,0 90 Ympäristönhuolto , , , ,4 16,5 91 Järjestötoiminta , , , ,8 27,3 92 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta , , , ,1 33,6 93 Muut palvelut , , , ,8 14,2 P,Q,X Muu ja tuntematon , , , ,2 10,0 6

8 Liitetaulukko 3. Työpaikat toimialoittain ja alueittain Helsingissä Yhteensä Maa- ja Teolli- Sähkö-, Raken- Tukku- ja Majoi- Kuljetus, Rahoi- Kiinteis- Julkinen Koulu- Tervey- Muut Muu ja metsä- suus kaasu- taminen vähittäis- tus- ja varas- tustoi- tö- ja hallinto, tus den- yht.kunn. tunt. tal; Kai- ja vesi- kauppa ravitse- tointi ja minta elinkei- maan- huolto- ja henk.- vostoim. huolto mistoi- tietoliik. noelämän puol. ja sosi- koht. minta palvelut aalipal- palv. velut A,B,C D E F G H I J K L M N O P-X Helsinki Eteläinen suurpiiri Vironniemen pp Ullanlinnan pp Kampinmalmin pp Takatöölön pp Lauttasaaren pp Läntinen suurpiiri Reijolan pp Munkkiniemen pp Haagan pp Pitäjänmäen pp Kaarelan pp Keskinen suurpiiri Kallion pp Alppiharjun pp Vallilan pp Pasilan pp Vanhankaupungin pp Pohjoinen suurpiiri Maunulan pp Länsi-Pakilan pp Tuomarinkylän pp Oulunkylän pp Itä-Pakilan pp Koillinen suurpiiri Latokartanon pp Pukinmäen pp Malmin pp Suutarilan pp Puistolan pp Jakomäen pp Kaakkoinen suurpiiri Kulosaaren pp Herttoniemen pp Laajasalon pp Itäinen suurpiiri Vartiokylän pp Myllypuron pp Mellunkylän pp Vuosaaren pp Tuntematon

9 Liitetaulu 4. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen alan työpaikat Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 2003 Helsinki Pääkaupunkiseutu yht. Koko maa Osuus koko maasta, % Helsinki Pääkaupunkiseutu Kaikki toimialat yhteensä ,4 25,4 KIBS-alat yhteensä ,9 45,1 Tietojenkäsittelypalvelu ,2 60,5 721 Atk-laitteistokonsultointi ,6 53,7 722 Ohjelmistojen suunnittelu ja valm ,3 59,8 723 Tietojenkäsittely ,4 61,7 724 Tietokanta ja -verkkopalvelut ,7 62,6 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu ,4 68,5 Tutkimus ja kehittäminen ,0 56,7 731 Luonnontieteen ja tekniikan tutk ,6 56,6 732 Yhteiskuntatiet. ja humanistinen tutk ,4 57,6 Lainopilliset ja taloudelliset palvelut ,1 37, Lakiasiain palvelu ,6 50, Laskentatoimi ja kirjanpito ,9 29, Perintätoimistot ,3 54,5 Mainos- ja markkinointipalvelut ,0 56, Markkinatutk. ja mielipideselvitykset ,7 59, Mainospalvelu ,2 56, Messujen järjestäminen ,5 57,6 Tekniset palvelut ,7 32, Tekninen palvelu ,2 31,3 743 Tekninen testaus ja analysointi ,8 38, Taideteoll. muotoilu ja suunnittelu ,1 50,5 Konsultti- ja henkilöstöpalvelut ,9 42, Liikkeenjohdon konsultointi ,3 60, Työnvälitys ja henkilöstön hankinta ,3 34,8 Liitetaulu 5. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen työpaikat Helsingissä Kaikki toimialat yhteensä KIBS-alat yhteensä Tietojenkäsittelypalvelu Atk-laitteistokonsultointi Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi Tietojenkäsittely Tietokanta ja -verkkopalvelut Muu tietojenkäsittelypalvelu Tutkimus ja kehittäminen Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen Yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus ja kehittäminen Lainopilliset ja taloudelliset palvelut Lakiasiain palvelu Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta Perintätoimistot ja luottotietopalvelu Mainos- ja markkinointipalvelut Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset Mainospalvelu Messujen ja kongressien järjestäminen Tekniset palvelut Tekninen palvelu Tekninen testaus ja analysointi Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Konsultti- ja henkilöstöpalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Työnvälitys ja henkilöstön hankinta Aineisto: Laatuseloste Työpaikkojen määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueelliseen työssäkäyntitilastoon. Vuotta 2004 koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Tiedot kerätty Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelusta ja Kaupunki- ja seutuindikaattoreista. Vuosia 2005 ja 2006 koskevat työpaikkatiedot (Kuvio 1) ja tehtyjä työtunteja koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Edelliset tiedot: Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2005:15 8