Työpaikat Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 007 tilastoja Työpaikat Helsingissä ja ennakkotiedot Helsingin työpaikkamäärä kasvuun Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi vuosina 996 keskimäärin neljän prosentin vuosivauhtia Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Vuonna 00 kasvu taittui vajaaseen prosenttiin ja vuosien 00 sekä 003 aikana pääkaupungin työpaikkamäärä aleni kahdella prosentilla. Vuonna työpaikkamäärä kääntyi hienoiseen 0, prosentin kasvuun. Ennakkotietojen mukaan kasvu nopeutui vuonna, jolloin työpaikkamäärä kasvoi,3 prosentilla. Suurista kaupungeistamme koko maan keskimääräinen, prosentin työpaikkakasvu ylitettiin myös Espoossa (3, prosenttia), Tampereella (, prosenttia) ja Turussa (,8 prosenttia). Sen sijaan Oulussa ja Vantaalla jäätiin alle valtakunnallisen keskiarvon. Helsingin seudulla työpaikkakasvu oli, prosenttia. Viimeaikaista työpaikkakehitystä voidaan ennakoida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen tietojen avulla. Tiedot kertovat Helsingin kokonaistyöpaikkamäärän kääntyneen vuoden loppuun osuneen lievän taantuman jälkeen vahvaan kasvuun vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä lähtien. Viimeisimpien tietojen mukaan kasvu on jatkunut vahvana myös vuoden 007 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä lähtien Helsingin työpaikkakasvu on ollut nopeampaa kuin koko Helsingin seudulla ja koko maassa keskimäärin. Helsinkiin lähes 800 uutta työpaikkaa vuonna Seuraavassa tarkastellaan Helsingin työpaikka- ja elinkeinorakennetta. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen Kuvio. Työpaikat Helsingissä, Helsingin seudulla koko maassa /I-nelj /I-nelj. (Liukuva vuosikeskiarvo) /=00 Indeksi, työssäkäyntitilastoja sekä vuoden väestölaskennan tietoja. Vuotta koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Helsingissä oli vuoden lopussa yhteensä työpaikkaa, mikä oli lähes 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikissa suurimmissa kaupungeissamme työpaikkamäärä lisääntyi ennakkotietojen mukaan vuonna. Helsingin jälkeen eniten työpaikkoja luotiin Espoossa, lähes työpaikkaa. Tampereella lisäys oli 00, Turussa 600, Oulussa 500 ja Vantaalla vajaa 00. Kuuden suurimman kaupunkimme yhteinen osuus koko maan 6 00 työpaikan lisäyksestä oli 7 prosenttia, mikä ylitti kymmenellä 3 Koko maa Helsingin seutu Helsinki 007 TIEDUSTELUT Juha Suokas, puh (09) etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 5500, Helsingin kaupunki Puhelin (09) 30 6 ISSN (painettu) ISSN 796-7X (verkossa)

2 Kuvio. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa 993- ja ennakkotieto (Indeksi, 993=00) Indeksi, 993= * Espoo Vantaa prosenttiyksiköllä kaupunkien yhteisen osuudesta kaikista maan työpaikoista. Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen työpaikallaan. Kaikista maamme työpaikoista 6 prosenttia sijaitsee täällä. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat viiden prosentin osuudellaan Tampere ( 500) työpaikkaa) ja Espoo (0 000 työpaikkaa). Vantaan työpaikkaa ja Turun 9 00 työpaikkaa edustavat kummatkin neljää prosenttia koko maan työpaikkakannasta. Vastaavasti Oulun osuus on kolme prosenttia eli työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun yhteinen osuus kaikista maamme työpaikoista oli 5 prosenttia ja koko Helsingin seudun 9 prosenttia. Vuosina 996- Helsingin osuus koko pääkaupunkiseudun työpaikkalisäyksestä oli yli puolet. Vuonna 00 pääkaupungin osuus putosi hieman alle 0 prosentin. Kahden työpaikkakatovuoden jälkeen Helsingin osuus pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta oli 7 prosenttia vuonna nousten 59 prosenttiin vuonna. Vuoden lopulla työpaikkaomavaraisuusaste (alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde) oli Helsingissä 35 prosenttia. Nopean kasvun myötä Vantaalla on päästy 00 prosentin työpaikkaomavaraisuuteen. Espoossa omavaraisuusaste oli 9 prosenttia. Helsingin rajan ylittää työmatkaliikenteessä yli henkeä päivittäin Oulu Tampere Helsinki Turku Koko maa Pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Pornainen ja Mäntsälä. Kuvio 3. Työpaikkamäärän muutos edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 996- ja ennakkotieto henkeä Muutos, Nopea työpaikkamäärän kasvu johti myös kunnan rajat ylittävän työmatkaliikenteen määrän nopeaan kasvuun viime vuosikymmenen lopulla. Nopea kasvu taittui kuitenkin hidastuneen työpaikkakehityksen vuoksi tämän vuosikymmenen alussa kääntyen laskuun vuosina 00 ja 003. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden lopussa Helsingissä kävi töissä yli ulkopaikkakuntalaista eli neljä kymmenestä täällä työssä käyvästä asui muualla kuin Helsingissä. Edelliseen vuoteen verrattuna Helsinkiin sukkuloivien määrä lisääntyi 00 hengellä. Vuodesta 993 tämä määrä on noussut reilulla kolmasosalla (35 prosenttia) eli huomattavasti nopeammin kuin kokonaistyöpaikkamäärä. Valtaosa näistä työmatkaajista oli kotoisin Espoosta (3 00) ja Vantaalta (39 00). Ns. Helsingin seudun kehyskunnista pääkaupunkiin töihin tulevien määrä oli Helsingin seudun ulkopuolelta tuli tänne töihin hieman vähemmän väkeä kuin kehyskunnista eli henkeä. Vuoden lopulla joka viides työssä käyvä helsinkiläinen, henkeä, kävi työssä kotikuntansa ulkopuolella. Merkittävin osa tästä kaupungin ulkopuolelle kohdistuvasta työmatkaliikenteestä suuntautuu Vantaalle, mistä oli löytänyt työpaikkansa 500 helsinkiläistä. Espoossa kävi työssä 500 helsinkiläistä ja Helsingin seudun kehyskunnissa 5 00 helsinkiläistä. Helsingin seudun kuntien ulkopuolelle suuntautui helsinkiläisen työmatka. Vuodesta 003 ulos pendelöivien määrä lisääntyi lähes 000:lla. Vuodesta 993 muualle sukkuloivien määrä on noussut 60 prosenttia eli huomattavasti nopeammin kuin * 003 Espoo Helsinki Vantaa Kuvio. Helsingissä työssä käyvien ulkokuntalaisten ja muualla kuin kotikunnassaan työssä käyvien helsinkiläisten määrä ja Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä =00 Indeksi, Muihin kuntiin Muista kunnista Työpaikkamäärä

3 muista kunnista Helsinkiin pendelöivien määrä tai kaupungin kokonaistyöpaikkamäärä. Työpaikat yksityisellä sektorilla Kuusi jokaisesta kymmenestä Helsingissä työssä käyvästä (63 ) saa palkkansa yksityiseltä sektorilta. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevien määrä vuodenvaihteessa / oli Julkisen sektorin (valtion, valtion liikelaitosten ja kuntien) palveluksessa olevien määrä oli Yrittäjiä oli Elinkeinoelämän palvelut ja hyvinvointipalvelut suurimmat työllistäjät Palvelualat muodostavat suurimman työllistävän toimialakokonaisuuden Helsingissä kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Palvelualojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli 85 prosenttia ja palvelualojen työpaikoista valtaosa on yksityiseen palvelusektoriin 3 liittyvillä aloilla. Yksityisen palvelusektorin osuus työpaikoista vuoden ennakkotietojen mukaan oli Helsingissä puolet ja julkisen palvelusektorin osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli reilu kolmannes. Teollisuuden 5 osuudeksi työpaikoista jäi prosenttia. Maamme pääkaupungin toimialarakenne poikkeaa huomattavasti koko maan vastaavasta lähinnä yksityisen palvelusektorin ja teollisuuden kohdalla. Koko maassa yksityisen palvelusektorin osuus oli vain reilu kolmannes (36 ) ja teollisuuden osuus peräti neljännes. Elinkeinoelämän palvelut ml. kiinteistöpalvelut ja tutkimus- ja kehittämistoiminta on ylivoimaisesti suurin työllistäjä Helsingissä työpaikallaan. Helsingin osuus alan koko työpaikkamäärästä oli 7 prosenttia. Vuoden ennakkotiedot kertovat työpaikkamäärän kasvaneen vuodesta neljällä prosentilla. Alan merkittävimmät työllistäjät olivat tietojenkäsittelypalvelu (lähes 5 00 työpaikkaa), lainopilliset ja taloudelliset konsultoinnit (0 00 työpaikkaa) ja tekninen palvelu ja testaus (9 300 työpaikkaa). Tutkimus- ja kehittämistoiminta työllisti 900 henkeä. Hyvinvointipalvelujen ala on kärkityöllistäjien joukossa toiseksi merkittävin terveys ja sosiaalipalvelujen alan työllistäessä 8 00 henkeä Helsingissä. Alan kaikista työpaikoista prosenttia sijaitsi Helsingissä. Alan työpaikat lisääntyivät edellisestä vuodesta kolmella prosentilla. Terveydenhuollon osuus työpaikoista oli Kaupan alalla työpaikkoja oli kaikkiaan eli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin osuus kaikista kaupan alan työpaikoista oli 7 prosenttia. Tukkukaupan ja agentuurisektorin osuus työpaikoista oli 00, 3 Yksityisellä palvelusektorilla tarkoitetaan tässä kauppaa, hotelli- ja majoitustoimintaa, kuljetusta ja tietoliikennettä, rahoitustoimintaa sekä kiinteistö- ja liike-elä män palveluja. Julkisen palvelusektorin aloiksi lasketaan tässä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. 5 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakennustoiminta. Kuvio 5. Työpaikat toimialoittain Helsingissä, ja ennakkotieto Kiinteistöpalv.; liike-alämän palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Teollisuus Julkinen hallinto ja maanpuol. Koulutus Rakentaminen Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu ja tuntematon Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Työpaikat, lkm * vähittäiskaupan Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto työllisti henkeä. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat kuljetus ja tietoliikenne (3 800 työpaikkaa), muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ( työpaikkaa), julkinen hallinto ( työpaikkaa) sekä teollisuus ( työpaikkaa). Teollisuuden työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosentilla ja yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelualojen työpaikkamäärä prosentilla. Julkisen hallinnon alalla työpaikkamäärä väheni kolmella ja liikenteen työpaikkamäärä neljällä prosentilla. Helsingin elinkeinotoiminnan erikoistuminen Seuraavassa tarkastellaan Helsingin erikoistumista eri toimialoille suhteessa koko Suomeen. Alueiden erikoistuminen eli tuotantorakenteen erilaisuus perustuu lähinnä kolmeen tekijään: alueiden sijaintietoihin, tuotannon mittakaavaetuihin sekä kasautumisetuihin 6. Erikoistumisalat ovat käytännössä toimialoja, joiden asiakkaat ovat pääasiassa alueen ulkopuolella muualla maassa tai ulkomailla. Erikoistumisalat eivät välttämättä ole alueen suurimpia työllistäjiä. Siitä huolimatta niillä on ratkaiseva merkitys alueen talouden kannalta, sillä merkittävät kasvu- ja supistumisimpulssit kerrannaisvaikutuksineen tulevat alueille pääasiassa niiden välityksellä. Erikoistumisalojen vastapainona ovat paikalliset alat, joiden asiakaskunta koostuu pääasiassa oman alueen asukkaista ja yrityksistä. Seuraavassa esitettävä erikoistumisanalyysi perustuu toimialoittaisista työpaikkatiedoista laskettaviin erikoistu- 6 Sijaintiedut liittyvät alueen saavutettavuuteen, luonnonresursseihin, infrastruktuuriin ja muuhun pääomaan, työvoiman määrään ja osaamiseen ja lukuisiin muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat eri toimialojen tuotantoedellytyksiin. Tuotannon mittakaavaedulla tarkoitetaan sitä, että yrityskokoa ja tuotannon määrää kasvatettaessa yksikkökustannukset tietyillä edellytyksillä alenevat. Sen seurauksena tuotannon keskittäminen ja tuotantovolyymin kasvattaminen on kannattavaa ainakin johonkin rajaan asti. Mittakaavaetuja haetaan, paitsi varsinaisessa tuotannossa, yhä enemmän myös markkinoinnissa, hallinnossa, tuote-kehityksessä ja logistiikassa. Kasautumisen eduilla tarkoitetaan sitä, että yritykset hyötyvät muiden yritysten ja asukkaiden tai työvoiman läheisyydestä. Kun monet yritykset ja asukkaat sijaitsevat lähekkäin toisiaan eli kasautuvat, kuljetus-, liikkumis- ja kommunikaatiokustannukset ovat alhaiset. 3

4 Kuvio 6. Helsingin elinkeinotoiminnan vahvimmat erikoistumisalat (Indeksi, koko maa=00) Mainospalvelut Pankki- ja rahoitustoiminta Lainop. ja taloud. konsultointi Tietojenkäsittelypalvelu Teleliikenne Tutkimus ja kehittäminen Virkistys- kult.- ja urh. toim. Vakuutustoiminta Kustantaminen ja painaminen Kulutustavaroiden tukkuk. Järjestötoiminta Julkinen hall. ja sos. vak. Muut palv. liike-elämälle Ravintolatoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Liikennettä palv. toiminta Turvallisuuspalv. ja siivous Tekninen tukkukauppa Kiinteistöalan palvelut Indeksi, Koko maa=00 misindekseihin, jotka kuvaavat toimialan työpaikkaosuutta alueella (Helsingissä) suhteutettuna saman toimialan työpaikkaosuuteen vertailualueella (koko maassa). Kun tällä tavalla laskettu suhdeluku muunnetaan indeksiksi, se saa arvon 00, jos toimialan työpaikkaosuus on alueella yhtä suuri kuin vertailualueella. Jos indeksin arvo on suurempi kuin 00, alue on erikoistunut kyseiseen toimialaan. Kuvioihin on poimittu ne toimialat, joilla erikoistumisindeksin arvo ylittää 0 eli alat, joiden työpaikkaosuus alueella on vähintään 0 suurempi kuin koko maassa. Erikoistumisindeksi on laskettu vuoden lopun työpaikkamäärätiedoista. Helsingin, maamme ainoan metropolialueen ytimen, toimialoittaisessa erikoistumisprofiilissa korostuvat pitkälle erikoistuneet palvelualat, jotka korostuneesti lukeutuvat informaatiosektorin palvelu- ja sisältötuotantoaloihin. Mainospalvelujen, lainopillisten ja taloudellisten konsultointipalveluiden, teleliikenteen ja tietojenkäsittelypalveluiden osuus kokonaistyöpaikkamäärästä on vahvasti korostunut. Edellä mainittujen alojen työpaikoista 37-5 prosenttia sijaitsee Helsingissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan työpaikoista yli kolmannes ja graafisen teollisuuden työpaikoista lähes kolmasosa sijaitsee maamme pääkaupungissa. Elinkeinoelämän kehityksen ja tehokkuuden kannalta merkittävien alojen kuten rahoitustoiminnan, vakuutustoiminnan sekä liike-elämälle tukitoimintoja tarjoavien vartiointipalvelu- siivous yms. alojen työpaikat ovat myös voimakkaasti keskittyneet tänne. Helsinki toimii myös erittäin vahvana virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan keskittymänä. Helsingillä on myös erittäin vahva rooli maan logistisena keskuksena, joka on paitsi kansallinen tietoliikenteen ja kuljetuksen solmukohta myös kansainvälisen henkilö- ja tavaraliikenteen portti. Tähän liittyen tukkukauppa, liikennettä palvelevat toiminnat (mm. matkatoimistoala), postija kuriiritoiminta ja ravitsemistoiminta ovat vahvasti Suomessa keskittyneet Helsingin seudulle em. teleliikenteen lisäksi. Tämän lisäksi Helsinki toimii maan hallinnollisena keskuksena, jota ilmentää julkisen hallinnon ja järjestötoiminnan keskittyminen alueelle. Vuoden lopulla kuviossa 6 esitetyillä erikoistumisaloilla työskenteli henkeä, mikä oli yli puolet Helsingin kokonaistyöpaikkamäärästä.

5 Laatuseloste Aineisto: Työpaikkojen määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueelliseen työssäkäyntitilastoon. Vuotta koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Tiedot kerätty Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelusta ja Kaupunki- ja seutuindikaattoreista. Vuosia -007 koskevat työpaikkatiedot (Kuvio ) koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Edelliset tiedot: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja :3 Liitetaulukko. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä Tampereen, Turun, Oulun ja koko maan työpaikkamäärä 993- ja ennakkotieto Pääkaupunkiseutu Helsingin Tampere Turku Oulu Koko maa Yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen seutu *

6 Liitetaulukko. Työpaikat toimialoittain Helsingissä 00- ja ennakkotieto ja osuus koko maasta () * Osuus koko maasta, Kaikki toimialat yhteensä , ,0 6,3 A, B, C Maa- ja kalatalous; Mineraalien kaivu 6 0, 5 0, 65 0, 0, 0,5 D Teollisuus , , , ,3 7,5 Siitä: 5 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 889 0,8 75 0, ,7 3 0,7 6, Kustantaminen, painaminen 9 56,6 9 9,5 9353,5 9503,6 3, Kemikaalien ja kemikaalisten tuott. valm. 8 0, 863 0, 956 0,3 97 0,3 5,7 8 Metallituotteiden valmistus 8 0, ,3 0 0,3 93 0,3,8 9 Koneiden ja laitteiden valmistus 7 0,6 3 0,6 56 0,7 66 0,7,3 3 Muu sähkökoneiden ja -laitt. valmistus 55 0,7 9 0, ,6 5 0,7 6,6 3 Radio-,tv- ja tietoliikenneväl. valm. 559, 39, 39, 38,,6 33 Lääkintäkojeiden yms. valm. 73 0, ,6 75 0,6 3 0,6 8, 35 Muu kulkuneuvojen valmistus 8 0,6 0, ,3 96 0,3 7, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0 0, ,6 0 0,6 63 0,6 3,6 F Rakentaminen 5 887, ,5 76,7 7885,8,5 G Tukku- ja vähittäiskauppa 6 36, 6 6,6 6530,6 695,6 6,8 50 Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus 5 08, 5 86, 587, 596,5,0 5 Agentuuritoiminta ja tukkukauppa 656 5,8 0 5,7 3 5, ,7 3, 5 Vähittäiskauppa , ,5 00 5, 036 5,5,3 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 3,8 908, 35 3, ,9 0,6 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , , 335 9, ,5 9, 60 Maaliikenne; putkijohtokuljetus 9 3,5 9 88,5 930,5 9367,5, 6 Vesiliikenne 877 0,8 73 0,7 56 0,7 37 0,6 7,0 6 Ilmaliikenne 397 0, 360 0, 376 0, 356 0, 8, 63 Liikennettä palv. toim. ja matkatoim. 8 0, 7 535, 735,0 79,9,5 6 Posti- ja teleliikenne 58 3, , ,8 60 3, 8, 6 Posti- ja kuriiritoiminta 6 6,6 6 33,7 659,8 57,5,8 6 Teleliikenne 8 0, 7 65,9 79,0 696,9 37, J Rahoitustoiminta 7 7,8 6 8,6 6909,6 793,7 39,8 K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut , 7 6 9, , ,8 7,0 70 Kiinteistöalan palvelut 6 68,8 7 59,9 7309,0 76,9 9, 7 Kulkuneuvojen jne. vuokr. 79 0, 636 0, 709 0, 79 0, 7,0 7 Tietojenkäsittelypalvelu 587 3,9 07 3,8 850,0 5359, 37,8 73 Tutkimus ja kehittäminen 5 00,3 5 3, 505, 95,3 33,8 7 Muu liike-elämää palveleva toiminta 785,0 5 05, 303,8 5698,3 5,8 7 Lainop. ja taloud. konsult. 3,3 73 3, 06,8 038,7 37, 7-73 Tekninen palvelu ja testaus 8 89, 9 5,5 93,5 985,5 7,8 7 Mainospalvelu 3 75,0 3 85,0 3795,0 3830,0 5, 75 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta 380, 69,3 563,5 67,7,8 76 Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu 7 0, ,8 63 0, ,8 38,6 77 Siivous 7 3,9 6 93,9 607,6 70,9,9 78 Muut palvelut liike-elämälle 3, 6,3 77,3 863,3 30,6 L Julkinen hallinto , , 357 8, , 5,0 M Koulutus 736 6, 880 6,0 38 6, 080 5,9 3,9 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 8 96,9 6 8,7 695, ,0, Terv. huolto ja eläinlääkintäpalv , , , ,3 6, 853 Sosiaalipalvelut 659 5, , ,7 53 5,7, O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv , , , ,3 6, 90 Ympäristönhuolto 530 0, 333 0, 6 0,3 77 0,3 5,5 9 Järjestötoiminta 9 963, ,8 0565,9 0635,9 8,3 9 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta 5 56, 5 98, 507, 55, 3, 93 Muut palvelut 966 0, , , ,8, P,Q,X Muu ja tuntematon 367, 505, 30, 538,,3 6

7 Liitetaulukko 3. Työpaikat toimialoittain ja alueittain Helsingissä 3.. Yhteensä Maa- ja metsätal; Kaivostoimhuolto Teollisuus Sähkö-, kaasuja vesi- Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitse- Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rahoitustoiminta Kiinteistöja elinkeinoelämän Julkinen hallinto, Koulutus Terveydenhuolto- ja Muut yht. kunn. ja henk. Muu ja tunt. mistoi- minta palvelut maanpuol. sosiaalipalvelut koht.palv. A-C D E F G H I J K L M N O P-X Helsinki Eteläinen suurpiiri Vironniemen pp Ullanlinnan pp Kampinmalmin pp Takatöölön pp Lauttasaaren pp Läntinen suurpiiri Reijolan pp Munkkiniemen pp Haagan pp Pitäjänmäen pp Kaarelan pp Keskinen suurpiiri Kallion pp Alppiharjun pp Vallilan pp Pasilan pp Vanhankaupungin pp Pohjoinen suurpiiri Maunulan pp Länsi-Pakilan pp Tuomarinkylän pp Oulunkylän pp Itä-Pakilan pp Koillinen suurpiiri Latokartanon pp Pukinmäen pp Malmin pp Suutarilan pp Puistolan pp Jakomäen pp Kaakkoinen suurpiiri Kulosaaren pp Herttoniemen pp Laajasalon pp Itäinen suurpiiri Vartiokylän pp Myllypuron pp Mellunkylän pp Vuosaaren pp Tuntematon