MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA."

Matilda Nurminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA. 46

2 Opetus Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golf-svingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Mäihäniemi on oppinut, että vain kyseenalaistamalla asioita pelaaja voi oppia ajattelemaan itsenäisesti, löytämään seurausten perimmäisiä syitä ja parantamaan golflyöntiään. GOLFSVINGIN VOIMAT JA TEHOT Toimittanut Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen Vartalon rotaatio on golfsvingin voiman ja tehon alkulähde. Liike, joka ei perustu vartalon kiertoliikkeeseen, on hukkaan heitettyä energiaa. Voimia purkautuu svingistä esimerkiksi jos käsien tai jalkojen liike on liian nopea suhteessa vartalonkiertoon. Tällöin pallo ei osumassa puristu tehokkaasti lapaan. Pelaajan voiman tuottoon vaikuttavat eniten rotaation kierrosnopeus, svingin kehän laajuus, massan läsnäolo osumassa ja se missä kohtaa liike-energia siirtyy vartalosta mailaan. Voiman ja energian tunteminen liikkeen aikana pitäisi olla tärkein osa tekniikkaharjoittelua. Golfsvingin harjoittelu on siinä mielessä ongelmallista, että pelaaja tuntee osuman paineen ja voiman, mutta se ei näy ulospäin. Kun pelaaja lyö palloa puhtaasti, palloon voi siirtyä vartalosta käsien ja mailan välityksellä paine, joka vastaa yli 900 kiloa. Pelaajan on hyvä pyrkiä harjoittelussaan pois tietoisesta lihasvoiman käytöstä. On helpompaa käyttää hyväksi liike-energiaa ja maan vetovoimaa. Palloon kohdistuva paine tehostuu silloin, kun käsien kiihtyvyys laskee dramaattisesti juuri ennen osumaa. Mutta mitä vähemmän mailanpään nopeus hidastuu puristusvaiheessa eli kun mailan lapa ja pallo ovat osuman jälkeen kosketuksessa toisiinsa sitä enemmän painetta on osumassa. Helpoin tapa hankkia lisää tehoja lyöntiinsä on lisätä rotaation kierrosnopeutta svingiin. Voit kääntää vartaloa niin nopeasti kuin pystyt, kunhan et menetä kontrollia liikkeestä. Rotaation tason on pysyttävä sellaisena, ettei kiertoliike menetä muotoaan esimerkiksi kallistumalla tai tasapainon menettämisen seurauksena syntyvällä kompensaatioliikkeellä. Näin saattaa käydä, jos keskivartalo pettää liikkeen aikana tai jos pelaaja vain yrittää lyödä kovempaa ja saada mailanpäähän mahdollisimman paljon nopeutta. Älä siis svingaa nopeammin, kuin mitä vartalo pystyy kääntymään. Tällöin maila ohittaa kädet ennen osumaa ja lyönnistä häviää paine. Vartalo vetää mailan osumaan ja siitä läpi. Rotaatiosta syntyvien energioiden pitäisikin aina suuntautua tasolla, joka osoittaa palloa kohti ja kohdetta päin kulkevalla linjalla. Mekaanisten liikeratojen harjoitteleminen ei välttämättä auta, vaan liikkeen pitää olla paineistettua. Svingiä ei voi määritellä pelkän ulkonäön mukaan. Lyönti voi olla tehokkaan svingin näköinen, mutta jos se ei tuota osumaan painetta, svingi on rakennettu jotain muuta kuin pallon lyömistä varten. Svingiä ei siis kannata paloitella osiin, eikä sitä kannata alkaa ohjailla pysymään oikealla planella eli liikeradalla. Dynaamisessa svingissä on otettu huomioon mekaniikan ja liikkeen suhde toisiinsa. Dynaamisessa svingissä massan läsnäololla on myös vahva vaikutus liikkeeseen. Optimaalisessa liikejärjestyksessä voimat siirtyvät ketjumaisesti tehokkaasti palloon. Hyvä esimerkki svingin kineettisestä toiminnasta on downsvingin alku, jossa hyvin pienellä vartalon liikkeellä saadaan aikaiseksi massiivinen liikeketju, joka vaikuttaa kaikkiin muihin vartalon osiin. Tästä eteenpäin svingi etenee omalla energiallaan loppuasentoon ilman tietoista yrittämistä. Tämän artikkelin kuvissa kerron golfsvingin liikkeen aikana vaikuttavista voimista, jotka eivät näy yleensä ulospäin. 47

3 Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI ALKUASENTO 3-ULOTTEISESSA TASAPAINOSSA elaaja on balanssissa ylös ja alas, vasemmalle ja P oikealle sekä eteen ja taakse. Tällöin painopiste on pelaajan keskellä. Parantaaksesi tasapainoa voit pitää jalkaterän keskikohta on ilmassa ja varpaat ovat hivenen irti maasta, jolloin tunne vartalon painosta välittyy paremmin aivoihin. VINKKI: TUNNE, ETTÄ OLET HYVIN KIINNI MAASSA. 48

4 VINKKI: KINEETTISTÄ ENERGIAA SYNTYY, KUN LIHAKSET KESKUSTELEVAT KESKENÄÄN. BACKSVINGIN ALKU TOTUUDEN HETKI acksvingin alku on tietoisen liikkeen tärkein kohta. Jos tämä B kolmiulotteinen liike aloitetaan oikein ja liikkeen suunta on planella, niin inertia eli liikkeen jatkuvuuden laki astuu voimaan ja svingiä on helppo pitää oikealla tasolla. Liikkeen jatkuvuus on yksi tärkeimmistä syistä, miksi hyvät svingit pysyvät planella niin ennen kuin jälkeenkin osumaan. Rotaatio tuottaa mailaan keskipakois- ja keskihakuisuusvoimaa. Ilman keskihakuisuusvoimaa mailan inertia eli liikkeen jatkuvuus veisi sitä suoraan linjassa taaksepäin. Keskihakuisuusvoima tuottaa mailalle sen ympyrämuotoisen kaaren. Tehokkaimman vääntövoiman tai kiertovoiman svingissä tuottavat lantionseudun, selän ja hartioiden suuret lihakset. 49

5 Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI SUUNNANVAIHTO KAHTEEN SUUNTAAN. M ailan inertia vastustaa liikkeen suunnanvaihtoa ja varsi alkaa taipua. Paine lisääntyy etummaisen jalan reidessä, kun pelaaja liikkuu maata kohti. Tour-pelaajien svingien dynaaminen ilme syntyy suunnanvaihdosta, joka on alkanut vartalosta. TIESITKÖ? MAAN VETOVOIMA AUTTAA PELAAJIA IRTAUTUMAAN FYYSISISTÄ PONNISTELUISTA DOWNSVINGISSÄ. 50

6 ANTTI MÄIHÄNIEMI Opetus TAVOITE: TUOTTAA MAKSIMAALINEN TEHO MAHDOLLISIMMAN PIENELLÄ VOIMALLA. DOWNSVINGI PURISTAVAA VOIMAA uristavaa voimaa syntyy, P kun maila altistetaan vartalon rotaatioliikkeelle. Golfsvingin liikkeen suunnan järjestys on maata vasten, etujalan päälle ja vasemman nivusen ympäri. Vartalosta lähtevän liikkeen tulisi olla samalla planella kuin muiden liikkuvien osien. Golfsvingissä vetävä voima on aina tehokkaampaa kuin työntävä. Vedon pitää olla päällä ennen osumaa, osuman aikana ja osuman jälkeen. Keskitä energiaasi siihen, että lyöt palloa alaspäin. 53

7 Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI OSUMAHETKI VOIMA = MASSA X NOPEUS sumahetkellä palloon vaikuttava O paine on voimaimpulssi, joka on alkujaan lähtenyt liikkeelle maasta pelaajan liikuttua maata vasten downsvingissä. Jokaisella liikkeellä on aina yhtä suurivoimainen vastaliike. Keskipakoisvoima syntyy svingin keskuksesta lähtevästä rotaatiosta. Se liikkuu sieltä ulospäin saaden mailan toimimaan osumahetkellä tehokkaasti. MUISTA: HYVÄN SVINGIN PURISTAVA VOIMA SUUNTAUTUU ALAS OSUMA-ALUEELLA. 54

8 Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI LOPPUASENTO PUHDAS NAUTINTO elaaja liukuu loppuasentoon osuman jäl- P keen ilman kiirettä tai suurta nopeutta. Kaikki energia on siirtynyt pallolle ja balanssin tunne on vahva. Maila tuntuu tasapainoiselta ja putoaa hanskakäden tuppeen. TIESITKÖ? KESKIMÄÄRIN SVINGISSÄ ON TEHOA KAKSI HEVOSVOIMAA. 56

Samankaltaiset tiedostot

Esittelen nyt BEN HOGANIN kehittämän harjoitteen, Opetus

Esittelen nyt BEN HOGANIN kehittämän harjoitteen, Opetus Opetus Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Mäihäniemi on oppinut, että vain kyseenalaistamalla