Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus
|
|
- Kalle Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa
2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja rakentamiseen yhdistämällä Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Aikaisempien tutkimusten mukaan palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, koska puuverhouksen maalaus nosti sen huoltokustannuksia. Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympärimaalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympäri maalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Tutkimuksen alussa Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q-treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2). Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset SBI-testissä. Positiivinen asia oli, että pintakäsittely normaalilla maalilla ei heikentänyt palosuojaustasoa. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR 600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän nosto on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C- paloluokan taso koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin
3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan rakennuksen. C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa Suomessa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tämä kuitenkin edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Käytetään voimakkaammin käsiteltyä Q-treat materiaalia, sillä tässä tutkimuksessa käytetty materiaali ei kuvaa voimakkaammin Q-treat käsitellyn materiaalin palo-ominaisuuksia. Q-treat tuoteperheessä on useita käsittelyvaihtoehtoja ja voimakkuuksia, joista on mahdollisuus valita palosuojaukseen paremmin toimiva vaihtoehto. Maalausprosessia tulee kehittää siten, että ympärimaalaus TeknoSafe- palosuojamaalilla voidaan toteuttaa yhdellä kertaa siten, että levitysmäärä on vähintään 250 g/m 2. Verhouslaudan minimipaksuutta tulee nostaa ponttien kohdalta. Samalla tulisi minimoida palolle altis pinta-ala. Jos ratkaisu täyttää B-luokan vaatimukset, niin sille on haettava hyväksyntä kohdemaista. Lisäksi täytyy toteuttaa tutkimus Suomessa, jossa vertaillaan B-luokkaan palosuojatun puun käytön kannattavuutta kilpailevaan vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Parhaiten tämä onnistuu rakentamalla kaksi identtistä rakennusta, joista toinen toteutetaan palosuojatuillla puutuotteilla ja toinen automaattisella sammutusjärjestelmällä ja käyttämällä normaaleja puutuotteita.
4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Tutkimuksen tavoitteet Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Tulokset Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalin höyläys Kartiokalometrikokeet Materiaalin palosuojamaalaus SBI testit Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Jatkotoimenpiteet 25
5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja puun modifiointiteknologioita seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Puutuotteiden palosuojaukseen on tullut markkinoille useita eri vaihtoehtoja, jotka perustuvat joko puun kyllästämiseen/modifiointiin (Dricon, Wolmanit Firestop) tai pintakäsittelyyn (Teknosafe, HRprof). Kyllästämällä palosuojatun puun käytön kannattavuutta muihin ratkaisuihin on aikaisemmin vertaillut Boren, Viinikainen et al Tutkimuksen tulos oli, että kyllästämällä valmistetun palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä kokonaiskustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen) että elinkaarikustannuksiltaan (materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Tutkimuksen perusteella palosuojatun ulkoverhouslaudan kustannuksia nosti erityisesti maalaus, joka täytyi tehdä paloa edistämättömällä maalilla ja normaalia suuremmalla levitysmäärällä palosuojakyllästyksen lisäksi. Palosuojakyllästetyn puun pintakäsittelyä tarvitaan kahdesta syystä: ulkonäön vuoksi (värivaihtoehtoja) ja palosuoja-aineen huuhtoutumisen estämiseksi. Olemassa olevien ratkaisujen hinta on korkea, koska sekä palosuojakyllästys että palosuojapintakäsittely joudutaan toteuttamaan suurilla ainemäärillä. Maalauksen hintaa nostaa vielä ympärimaalausvaatimus, koska palosuoja tarvitaan myös näkymättömällä puolella. Palosuojattuja puutuotteita on yleensä kehitetty palosuoja-ainelähtöisesti tavoitteena B-luokka lähinnä ulkoverhouslaudalle. Homeasioihin ja koko rakenteen toimivuuteen lämpö, kosteus-, homeja paloteknisesti ei juuri ole kiinnitetty huomiota palosuojattujen puutuotteiden kehityksessä.
6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 2. Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja yhdistämällä kevyt Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja ulkoverhousverhouslaudoille. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on - Toimiva seinärakenneratkaisu palo-, home-, kosteus- ja lämpöteknisesti, jolle on mahdollista saada hyväksyntä parantuneesta paloturvallisuudesta - Seinärakenneratkaisulla tulee olla niin laaja sovellusalue eri rakennustyypeissä, että kannattava liiketoiminta on mahdollista Oletuksena on, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe-palosuojamaalauksella on saavutettavissa seuraavia etuja - TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa vain näkyvälle lappeelle/pinnoille tai kertamaalauksena pienemmällä ainemäärällä, sillä Q-treat kyllästys/käsittely antaa tuotteelle peruspalosuojan myös tuotteen näkymättömälle taustapuolelle - Sekä Q-treat käsittely että TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa huomattavasti pienimmällä ainemäärillä kuin nykyisin, koska molemmat ehkäisevät puun palamista - Maalauksen avulla tuotteeseen saadaan myös värivaihtoehtoja - Q-treat käsittely antaa palosuojaa, vaikka TeknoSafe maalin tehoaineet huuhtoutuisivat tai hilseilevät pois - Q-treat käsittely ehkäisee pintarakenteen homehtumisriskiä Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi yhdistelmäkäsittelyllä (Q-treat käsittely ja Teknosafe palosuojamaalaus) on mahdollista toteuttaa seinärakenne, joka on kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu rakenteen palosuojaukseen kuin kilpaileviin palosuoja-aineisiin perustuvat ratkaisut. Tutkimuksia ja testaustuloksia on saatavilla sekä TeknoSafe palosuojamaalauksesta että Q-treat käsittelyistä, mutta ei näiden yhdistelmistä. Tämän vuoksi liiketoimintamallin tarkastelu edellytti pienimuotoista yhdistelmätuotteen testausta.
7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Palomääräykset ja materiaalien luokitus Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan Tärkeitä määritelmiä Palokuorma Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine täydellisesti palaa. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorman tiheys ilmaistaan määräyksissä megajouleina huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m2). Rakennustarvikkeet Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen leviämiseen sekä savun tuottoon ja palavaan pisarointiin. A1 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon. A2 Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu. B Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu. C Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti. D Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä. E Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä. F Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määri-tetty. s1 Savuntuotto on erittäin vähäistä. s2 Savuntuotto on vähäistä. s3 Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia. d0 Palavia pisaroita tai osia ei esiinny. d1 Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti. d2 Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia. Suojaverhous Pinnan muodostava verhous, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevan rakenteen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta. Suojaverhousten luokat kuvataan merkinnöillä: K1 10, K2 10, K2 30, K2 60. RakMK:n osassa E1 on käytössä suojaverhousluokat K2 10 (suojausaika 10 min) sekä K2 30 (suojausaika 30 min). Suojaverhous vaaditaan P2-paloluokan rakennuksissa. Suojausverhouksissa käytettävä materiaali on määrätty Suomen palomääräyksissä ja suojaverhousmateriaalilta vaadittu paloluokka riippuu mm. rakennustyypistä, kerrosluvusta ja käyttökohteessa (sisä- vai ulkopinta). Kuvassa 1 on esitetty K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuvassa 2 on esitetty esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.
8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 Kuva 1. K2 luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE Suojaverhoukset) Kuva 2. Esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta Suojaverhoukset.
9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Sisäpuoliset pinnat Taulukossa 1 on esitetty sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun suojaverhouksen takana oleva rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään B-s1, d0-luokkaa. Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita. P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpinnan suoja-verhouksen tarvikeluokkavaatimus määräytyy sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksen mukaan. P2-luokan 3 4-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa. Ulkoseinät ja parvekkeet Taulukossa 2 on esitetty ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset. Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. P2-luokan rakennuksen ulkoseinän ulkopinnalle tai, mikäli ulkoseinärakenteessa on tuuletusrako, tuuletusraon sisäpinnalle asetetut suojaverhousvaatimukset, kun ulkoseinärakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2- s1, d0-luokkaa: P2-luokan 3 4-kerroksinen rakennus: - K2 10 -luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. P2-luokan 5 8-kerroksinen rakennus: - Yleensä K2 30-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. - Mikäli julkisivu on vähintään B-s2, d0 -luokkaa, K2 10-luokan suojaverhous A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.
10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 10 Taulukko 1. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset.
11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Taulukko 2. Ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset.
12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Kuten edellä mainituista rakennusten palomääräyksistä, ohjeista ja standardeista ilmenee, niin yhtä samaa rakennetta ei voi käyttää kaikissa rakennuksissa. Tämä siis siksi, että eri rakennuksissa vaaditaan seinärakenteen materiaaleilta ja eristeiltä erilaisia paloluokkavaatimuksia. Täten on valittava aluksi yksi seinärakenne, jonka soveltuvuus ja toimivuus (palo-, home-, kosteus- ja lämpötekninen toiminta) eri rakennustyyppeihin ovat niin laajat, että mahdollisuudet kannattavalle liiketoiminnalle ovat olemassa Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan Taulukossa 3 on esitetty rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Normaali puu kuuluu luokaan D. Palosuojattuna puu voi kuulua luokkaan C tai D. Taulukon 3 mukaan C-luokassa maksimikokonaislämmöntuotto saa olla SBIkokeessa 15 MJ ja B-luokassa vain 7,5 MJ. Normaalin puun tehollinen lämpöarvo on noin MJ/kg. Tämä tarkoittaa karkeasti yleistäen, että normaalia puuta tulee modifioida/palosuojata siten, että sen lämmöntuotto pienenee kolmasosaan alkuperäisestä, jos tavoitteena on paloluokka B. SFS-EN
13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 13 Taulukko 3. Rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta lattiamateriaaleja. Lyhenteet: FIGRA=Palon kehittymisnopeus,lfs=sivusuuntainen liekin leviäminen, Fs=liekin leviäminen ja THR600s= kokonaislämmöntuotto. SFS-EN
14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset Lähtökohtana oli, että yhdistetyssä Q-treat käsittelyssä ja TeknoSafe palosuojamaalauksessa molempien käsittelyiden ainemääriä voidaan pienentää huomattavasti verrattuna siihen, että palosuojaus toteutettaisiin pelkästään yksin toisella näistä aineista. Lisäksi on tärkeää tutkia, voidaanko tuote valmistaa nykyisillä koneilla ja laitteilla. Toteutunut testausjärjestely: 1. Raaka-aineeksi valittiin mänty 32*125 mm terveoksainen pintalauta yhteensä 102 kpl. 2. Raaka-aine lajiteltiin ja koodattiin. 3. Ennen Q-treat käsittelyä testimateriaalia tasaannutettiin sisätiloissa, jonka jälkeen lautojen päistä otetaan 100 mm pitkät koodatut koepalat kuiva-tiheyden mittausta varten (2 koepalaa per lauta). 4. Juuri ennen Q-treat käsittelyä koemateriaali punnittiin 5. Käsittelyn jälkeen materiaali punnittiin ja otettiin kaksi koepalaa noin 20 cm lautojen päästä kuiva-tiheyden mittausta varten. 6. Koemateriaalin höylättiin Lieksan Saha Oy:llä. Sydänlape höylättiin käyttölappeeksi (UYV 26*120 mm). 7. Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen palo-ominaisuuksia kartiokalometrilla, joka edullinen tapa hakea sopivinta yhdistelmää B- ja C-luokan kriteerien täyttämiseksi. Testin tarkoituksena on siis löytää yhdistelmäkäsittely, jolla saavutetaan arviolta vähintään C-luokan palo-ominaisuudet. Kartiokalometrikoetta varten katkaistiin kolmesta laudasta noin 1000 mm pitkät kappaleet, joiden pintalape on kokonaisuudessaan kyllästynyttä pintapuuta ja joissa vesilasin imeytymä on ollut koe-erän keskimääräisellä tasolla. Näistä kappaleista otettiin kustakin viisi koepalaa kartiokalometritestiin. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Koepalat pintakäsiteltiin Teknosafella alla olevan taulukon mukaan: Koepalat Pintakäsittely 1.1, 2.1 ja 3.1 Ei pintakäsittelyä 1.2, 2.2 ja 3.2 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 100 g/m2 1.3, 2.3 ja 3.3 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 150 g/m2 1.4, 2.4 ja 3.4 Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 200 g/m2 1.5, 2.5 ja 3.5 Sydänpuulappeelle + syrjät 250 g/m2 8. Koemateriaali ympäri maalattiin TeknoSafe:llä. Punnitus tehtiin ennen ja jälkeen pintakäsittelyn. 9. SBI-testaus toteutettiin Latviassa MeKAn testauslaboratoriossa. Tulosten perusteella päätettiin, että Q-treat kappaleet pintakäsitellään kertaalleen ympäri TeknoSafe palosuojamaalla. Tavoitteena oli yli 250 gramman levitysmäärä per neliö.
15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulokset 5.1 Materiaalin Q-treat käsittely Materiaalille tehtiin Q-treat käsittely StoraEnson Uimaharjun sahalla. Kuvissa 3 ja 4 on käsiteltyä koemateriaalia. Kuva 3. Q-treat koemateriaalia. Kuva 4. Koemateriaali Q-treat käsittelyn jälkeen.
16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin höyläys Materiaali (32*125 mm) mänty)höylättiin Lieksan Saha Oy:llä kovametalliterillä muotoon UYV 26*120 mm. Koemateriaalia höylättiin yhteensä 5 kuutiota ja höyläys sujui ongelmitta. Kuvassa 5 näkyy koemateriaalia höyläyksen jälkeen. Kuva 5. Koemateriaalia höyläyksen jälkeen.
17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Kartiokalometrikokeet Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen (Q-treat käsittely + Teknosafe palosuojamaalaus) palo-ominaisuuksia Savoniassa kartiokalometrikokeillalla, joka edullinen tapa esitestata materiaalien palo-ominaisuuksia. Kartiokalometrikoetta varten valittiin viisi lautaa, joista koepalat kartiokalometrikoetta varten otettiin. Nämä laudat lähetetään Savoniaan, jossa niistä otetaan kustakin viisi oksatonta koepalaa kartiokalometritestiin sekä jokaisesta laudasta yksi oksaton koepala kuivatiheyden määrittämiseksi. Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne. Kuvassa 6 on kuva kartiokalometritestistä ja koepalasta. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Kuvassa 7 on esitetty syttymisajat ja kuvassa 8 lämmövapautuminen eri käsittelyryhmillä. Kuva 6. Kartiokalometrilaitteisto ja testipala.
18 Taulukko 4. Yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista. Ominaisuus Sydänlape g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos kg/m3 Pinta g/m2 Teknosafe + Tiheyden muutos 5 40 kg/m3 Pinta 0 g/m2 Teknosafe + vesilasi kg/m3 Normaali mänty Teknosafe levitysmäärä g/m2 g/m2 260, ,4 0 0 Irradiance level from cone kw/m Specimen mass g 114, , , , , , Time to ignition s 27,375 28, , , , ,4375 Mass remaining after test g 71, , , ,494 59,48 58,84 Total mass loss (g) g 43, , ,97 58,258 61,98 66,02 Total heat released MJ/m 2 68,425 68,775 73,5 82,28 88, Maximum heat release rate kw/m2 127,75 117, ,18 204, ,7 Av. heat release rate 60 s after ignition kw/m 2 85,125 85,7 105, ,74 146,15 163,8 Av. heat release rate 180 s after ignition kw/m 2 76,725 76,65 88,9 100,5 120, ,7 Av. heat release rate 300 s after ignition kw/m 2 74,625 76,35 84,7 95,8 111, ,9 Total heat released 300 s after ignition MJ/m 2 20, , , , , , Max heat release rate, 30s sliding average kw/m 2 68, , , , , , Effective net heat of combustion MJ/kg 12, , , ,77 12,985 14,22 Total smoke production m 2 0, , , , , ,59418 Average smoke production m2/s 0, , , , , , Average specific smoke production m 2 /kg 22,345 20, ,42 26,602 24,7025 9,53 Total CO-production g 0, , , , , ,00335 Total CO2 produced per mass unit burnt g/g 0, , , , , ,98108
19 Kuva 7. Syttymisajat eri käsittelyryhmillä. Kuva 8. Lämmönvapautuminen eri käsittelyryhmillä.
20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Materiaalin palosuojamaalaus Koemateriaalin palosuojamaalaus TeknoSafella tehtiin automaattisella maalauslinjastolla, jonka jälkeen maalin annettiin kuivua 48 h ennen lajittelua ja katkontaa SBI-testeihin. Kuva 9. Maalaus tehtiin automaattisella maalauslinjastolla. Kuva 10. Maalauksen jälkeen koemateriaali kuivattiin orsilla huoneenlämpötilassa vähintään 24 h. Kuva 11. Katkottu ja lajiteltu SBI-koemateriaali vasemmalla ja oikealle kuva, jossa näkyy tummemman ruskealla Q-treat käsitelty osuus koemateriaalin poikkileikkauksesta.
21 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy SBI testit SBI-kokeen tulos on sovellettavissa seinärakenteelle, joka on samanlainen kuin testissä tai rakenteelle, jossa on käytetty testimateriaaleja paremmin paloa kestäviä materiaaleja. Tämän vuoksi SBI-kokeissa päätettiin testata seuraavaa seinärakennetta: o Q-treat käsitelty ulkoverhouslauta UYV 26*120 mm, joka pintakäsiteltiin ympäri Teknosafe palosuojamaalilla min levitysmäärä 200 g/m2. o Tuuletusrimat 40*40 mm. o Tuulensuojalevynä käytettiin kipsilevyä. Kuva 12. SBI-testiseinän rakenne. SBI koetta varten tehtiin kolme koeseinää, joiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukossa 5 on myös esitetty yhteenveto SBI-kokeiden tuloksista. SBI-kokeet toteutettiin MeKAn testauslaboratoriossa, Latviassa. Kuvassa 13 on esitetty koeseinä 1 palotestin alussa ja lopussa.
22 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 22 Taulukko 5. Koeseinien tiedot sekä tulokset SBI-kokeesta. Koesarja Koeseinä 1 Koeseinä 2 Koeseinä 3 Tiheyden muutos Q-treat käsittelyssä vähintään (kg/m3) TeknoSafe levitysmäärä vähintään (g/m2) Pintamaalin levitysmäärä (g/m2) Syttymisaika (min) 5:50 5:50 5:45 FIGRA=Palon kehittymisnopeus (W/s) B<120 W/s ja C<250 W/s LFS=sivusuuntainen liekin leviäminen Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä Ei sivusuuntaista leviämistä THR 600s= kokonaislämmöntuotto (MJ) 11,3 11,7 13 B<7,5 MJ ja C<15 MJ Arvio savuntuotto (s1, s2 tai s3) S1 S1 S1 Arvio palavat pisarat (d0, d1 tai d2) d0 d0 d0 Arvio paloluokasta (B, C tai D) C C C Kuva 13. Koeseinä 1 palotestin alussa (vasemmalla) ja lopussa (oikealla).
23 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka jälkeen tuote höylätään ja ympäri maalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympärimaalataan 3 5 kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Toisaalta pelkästään Q-treat käsiteltyä verhouslautaa käytetään harvoin pintakäsittelemättömänä. Ennen SBI-testejä Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q- treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli g/m2) Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset. Positiivinen asia on, että myös koeseinä 2 täytti C-s1, d0 luokan, vaikka se oli pintakäsitelty normaalilla maalilla yhdistetyn Q-treat ja TeknoSafe- palosuojamaalauksen jälkeen. Kaikkien koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR600s) tulisi rajoittaa vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä. Testituloksiin vaikuttaa myös ulkoverhouslaudan paksuus, profiili ja asennussuunta (pysty tai vaaka). Testissä ulkoverhouslaudan asennussuunnaksi valittiin vaaka-asennus, joka antaa yleensä huonommat tulokset kuin pystysuunta. Kuvan 13 perusteella palaminen oli suurinta vaakaponttien kohdalla. Ponttien liitoskohdissa materiaali on ohuinta ja palamispinta-alaa on eniten. On mahdollista, että perinteisellä suorakaiteen muotoisella verhouslaudalla ja pystyasennuksella olisi saatu hieman paremmat tulokset, sillä tällöin palopinta-ala olisi ollut pienempi. Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3 5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C-paloluokan taso
24 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 24 koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita, palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita. On ilmeistä, että C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa uutta liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tästä ei voida kuitenkaan laatia liiketoimintamallia tämän tutkimuksen puitteissa, koska se edellyttäisi tarkkoja vertailulaskelmia kilpailevaan vaihtoehtoon eli rakentamiskustannuksia täytyy verrata vaihtoehtoon, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Lisäksi täytyy testata, millaisella käsittelyvoimakkuuksilla ja prosesseilla saadaan valmistettua B-luokan tuote yhdistämällä Q-treat käsittely ja ympärimaalaus kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan kerrostalon.
Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit
Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen osatutkimus proj.nr. A31942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720 Lieksa Laatija: Hannu Boren, Borenova
LisätiedotLIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY:N, PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -HANKKEEN TUOTTEIDEN PALOKÄYT- TÄYTYMISEN TESTAUS
Testiraportti LIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY:N, PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -HANKKEEN TUOTTEIDEN PALOKÄYT- TÄYTYMISEN TESTAUS 07.01.2014 Projekti insinööri Kalle Kiviranta Savonia ammattikorkeakoulu Raportti
LisätiedotPuun palosuojaus ja alumiinin korvaus modifioidulla puulla. Toimitusjohtaja Hannu Boren, Borenova Oy
Puun palosuojaus ja alumiinin korvaus modifioidulla puulla Toimitusjohtaja Hannu Boren, Borenova Oy Borenova Oy Kymmenen vuotta asiantuntiapalveluita tarjoaa asiantuntiapalveluita puutuotteita kehittäville,
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotPALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA
PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
LisätiedotPARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE
PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotUudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä
Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten
LisätiedotPuukerrostalokoulutus
Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt
LisätiedotUudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa
Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo
2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
LisätiedotPuukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit
Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.
LisätiedotRakennusten paloluokitus, RakMK E1
Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS
ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotJussi Tapola Helsinki 08.09.2014. Palonsuojamaalaus
Jussi Tapola Helsinki 08.09.2014 Palonsuojamaalaus Jussi Tapola Myyntineuvottelija Tuotevastaava palonsuojamaalit Puuteollisuusmaalit Etelä-Suomi puh. 046-8510998 Jussi.Tapola@teknos.fi Puupintojen palosuojaus
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotKESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU
KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU Otto Tuominen 29.02.2012 ULKOVERHOUSLAUTOJEN MAALAUS Maalaus työmaalla, toimintaa säätelee RYL 2012 Maalaus teollisesti, toimintaa säätelee RT 21-10492 Teollinen
LisätiedotFontefire WF Palosuojamaali. Tikkurila Oyj - Arto Nummela
Fontefire WF Palosuojamaali Tikkurila Oyj - Arto Nummela Tikkurilan uusi vesiohenteinen palosuojamaali puumateriaalien palosuojaukseen Fontefire WF 10.7.2016 2 Palosuojamaali Yksi palosuojametodeista Kuumuudessa
LisätiedotRakennusvaipan paloturvallisuus
Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow 2012
Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F
LisätiedotKESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU
KESTÄVÄ JA PALOTURVALLINEN PUUJULKISIVU Otto Tuominen 29.02.2012 ULKOVERHOUKSEN PINTAKÄSITTELY Maalaus työmaalla, toimintaa säätelee RYL 2012 Maalaus teollisesti, toimintaa säätelee RT 21-10492 Teollinen
LisätiedotSALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS
SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.
LisätiedotPintojen ja katteiden paloluokat
TEKNINEN TIEDOTE 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään rakennustarvikkeiden ja katteiden jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan. 2.0 RAKENNUSTARVIKKEIDEN
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotKatteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotKingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin
TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen
LisätiedotMUUTOSLOKI ( ) Kingspan Kooltherm -palosuunnitteluohje, palosuojaukset P1-paloluokan rakennuksen
MUUTOSLOKI (20.5.2019) Kingspan Kooltherm -palosuunnitteluohje, palosuojaukset P1-paloluokan rakennuksen julkisivussa VERSIOHISTORIA versio 1.2 20.5.2019 versio 1.1 24.10.2018 versio 1 16.8.2018 MUUTOKSET
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
LisätiedotRakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy
Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä
1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde
LisätiedotRakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi
Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka henry.weckman@vtt.fi Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuutta koskevaa osaa E1
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2015 C(2015) 4394 final ANNEX 1 LIITE asiakiran KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx, rakennustuotteiden paloteknisen käyttäytymisen luokittelusta Euroopan parlamentin
LisätiedotUUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?
UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? Paloturvallinen puutalo roadshow 2018 Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja Puuinfo Säädösten rakenne ENNEN ASETUKSILLA ANNETUT SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS-KOKOELMAN
LisätiedotMahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy
Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotEN Hki Kati Mäkikyrö Transtech Oy
EN 45545-2 Hki 07.10.2014 Kati Mäkikyrö Transtech Oy EN45545-2 EN45545-6 EN45545-3 EN45545-6 EN 45545 tavoite: Matkustajien ja henkilökunnan suojeleminen palon syttymistodennäköisyyttä pienentämällä sekä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10588/15 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. heinäkuuta 2015 Vastaanotta: MI 444 ENT 133 COMPET 333 DELACT 84 Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotEläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotRakennustuotteiden paloluokitus EN mukaan mihin tarvitaan, mitä kertoo ja miten saadaan
Rakennustuotteiden paloluokitus EN 13501-1 mukaan mihin tarvitaan, mitä kertoo ja miten saadaan Paloseminaari 18 Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Mihin
LisätiedotPintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0
Pintaluokat & Materiaalit Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat Versio 1.0 1 Alkusanat Vuonna 2002 Suomessa siirryttiin käyttämään eurooppalaista paloluokitusjärjestelmää rinnakkain suomalaisen
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotPuu pintamateriaalina_talo
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan
LisätiedotPUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,
LisätiedotOSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu
PALO OSA 1: PALO Tulipalo on luonteeltaan kolmivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa, syttymisvaiheessa, lämpötila kohoaa hitaasti noin +400 C:seen. Tämä vaihe on henkilöturvallisuuden kannalta ratkaiseva
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Ympäristöministeriön
LisätiedotLAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO LAUSUNTO NRO PALO/1638/2008 LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ
LisätiedotPUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto
LisätiedotPALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI TIIA RYYNÄNEN. Your industry, our focus
PALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI Your industry, our focus 6.2.2019 TIIA RYYNÄNEN Rakennustuotteiden palokäyttäytymisen luokitus Rakennustuotteiden palokäyttäytymistä koskevassa luokitusstandardissa
LisätiedotPuun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä
Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista
Lisätiedot4 RAKENNUSTARVIKKEIDEN
4 RAKENNUSTARVIKKEIDEN JA PINTOJEN LUOKITUS 4.1 EUROOPPALAINEN RAKENNUSTARVIKKEEN LUOKITUS Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne osallistuvat paloon. Luokituksessa tarkastellaan
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotLausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä
LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä
LisätiedotHallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys
Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,
LisätiedotLÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN
Liite 6 Jani Jämsä, Pelastusopisto LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Palavat lämmöneristeet lisäävät rakennuksen palokuormaa ja vaikuttavat siten rakennuspalon kehittymiseen ja
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
LUONNOS 09.10.2019 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten paloturvallisuudesta
LisätiedotUusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Paloturvallisuus ja standardisointi 2018, Espoo Jorma Jantunen Uudet säädökset 1.1.2018 ja tuleva ohjeistus Vuonna 2017 vireille tulleet
Lisätiedot3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011
LisätiedotRT RakMK KH RakMK LVI RakMK SIT RakMK Infra RakMK
Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
LisätiedotRakennustuotteiden luokitus EN ja EN miten edetään testattaessa uusi tuote luokitusta varten
Rakennustuotteiden luokitus EN 13501-1 ja EN 13501-5 miten edetään testattaessa uusi tuote luokitusta varten Paloseminaari 20 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2018 Tiia Ryynänen VTT Expert Services
LisätiedotPALAMATON RAKENTAMINEN
KASIL FINLAND PALAMATON RAKENTAMINEN WWW.KASIL.FI PALOLUOKITUS A1 - DIN 4102 - Material Testing Institute Dresden, test.nro. 05-6-3610 K rakennuslevy on kova, täysin palamaton (A1) ja kosteudenkestävä
LisätiedotMääräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa
1 Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 01.04.2015 19.11.2015 5 Uusien palomääräysten kehityskaari RTT E1 taustaselvityshanke Teollisuuden
LisätiedotEläinrakennuksen palo osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotLiimattu mabashira -tutkimus
Liimattu mabashira -tutkimus Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen osatutkimus proj.nr. A13942 Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie 26 81720 Lieksa 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. PROJEKTIN TAVOITE
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 6.4.2011 Jorma Jantunen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Rakennusten paloturvallisuutta koskevan määräysehdotuksen lähtökohtana
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotR a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O
S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL
LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,
LisätiedotTUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet
SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotUudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta
Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan
LisätiedotPalon leviämistä estävät räystäät
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus
LisätiedotThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00774-12 ThermiSol EPS- ja Platina -eristeiden paloturvallinen käyttö tiiliverhoillussa ulkoseinässä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo
LisätiedotPalomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola
Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO
TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7
LisätiedotPuutuotteiden modifiointi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ikkunoiden ulkopuitteisiin, trooppisten kovapuiden käytölle ja kreosoottikyllästykselle
Puutuotteiden modifiointi Vaihtoehtoisia ratkaisuja ikkunoiden ulkopuitteisiin, trooppisten kovapuiden käytölle ja kreosoottikyllästykselle Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta
E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön
LisätiedotRakennustuotteiden paloluokitus EN ja EN mitä huomioitava kokeissa
Rakennustuotteiden paloluokitus EN 13501-1 ja EN 13501-5 mitä huomioitava kokeissa Paloseminaari 19 Paloturvallisuus ja standardisointi 7.2.2017 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy 1 Rakennustuotteiden
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotCPR-luokitus ja kaapelivalinnat
CPR-luokitus ja kaapelivalinnat Mitä ovat CE- ja CPR-merkinnät? Mitä CPR-merkintä kertoo kaapelista? Lassi Siivola, Nestor Cablesin myyntijohtaja CPR-luokitus Kaapeleita koskeva CPR- eli rakennustuoteasetus
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotPuurakentamisen asema rakentamismääräyksissä
Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä Työryhmän loppuraportti Helsinki 2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT Ympäristöministeriö Taitto: Ainoliisa
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
Lisätiedot