VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Otsikko Sivu 23 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 32

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus AIKA klo PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 23 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT VALTIONOSUUSPÄÄTÖKSET VESILAHDEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUOSILLE KEHYSKUNTIEN YHTEINEN TALOUS JA HENKILÖSTÖHALLINNON 40 PALVELUJEN TUOTANTO- JA JÄRJESTÄMISSELVITYS 32 YKSITYISTIEN PERUSKORJAUSSAVUSTUS / JOKIOISTENTIEN 42 YKSITYISTIE 33 HAKEMUS KIINTEISTÖVEROSTA VAPAUTUMISESTA TYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN NARVAN KESKUSTA-ALUEEN JA TORIALUEEN 45 KEHITTÄMISEEN 35 LAAJAKAISTA-TYÖRYHMÄN ESITYS VALOKUITUVERKON 46 RAKENTAMISESTA VESILAHDEN KUNTAAN 36 VESILAHDEN KUNNAN OSALLISTUMINEN TAVASE OY:N OSAKEANTIIN TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N SIJOITETUN 50 VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTON KARTUTTAMINEN 38 VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN OPEROINTISOPIMUS LEMPÄÄLÄN 51 VEDEN KANSSA 39 ILMOITUSASIAT LAMMASNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 54

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Uusi-Erkkilä Pertti puheenjohtaja Pispala Kristiina varapuheenjohtaja Kekäläinen Laura jäsen Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen Rajala Miia jäsen Tapanainen Harri jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj., saapui kokoukseen klo Lounasranta Marko kunnanvaltuuston 1. vpj. Rantala Riitta kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä MUUT Korhonen Ismo kehitysjohtaja :t Mäki Anne varhaiskasvatusjohtaja 30 ALLEKIRJOITUKSET Pertti Uusi-Erkkilä Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Harri Tapanainen Miia Rajala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 23 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 24 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Harri Tapanaisen ja Miia Rajalan. Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Harri Tapanaisen ja Miia Rajalan.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 25 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä n:o 1/ 25. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan viranhaltijapäätökset :t 1-3 ajalta ja päättää, että sen osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanjohtaja

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 26 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ei ottokelpoisia viranhaltijapäätöksiä ajalta Kunnanhallitus merkitsee asian tiedokseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 27 Kunnanhallitukselle ei ole saapunut viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja ajalta Ei viranhaltijapäätöksiä - Juuti Sari, liikunta- ja nuorisosihteeri - Korhonen Ismo, kehitysjohtaja - Moisio Kati, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Mäki Anne, varhaiskasvatusjohtaja - Seppänen Mika, sivistysjohtaja - Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 28 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat lautakuntien päätöspöytäkirjat: Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuspalvelujen hinnat ulkopaikkakuntalaisille vuodelle Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 6 Ilmoitusasiat 7 Hyväksyjän nimeäminen tositteille kustannuspaikoittain Tekninen lautakunta Talousarvion muutokset 4 Teknisen toimen toimintasuunnitelma vuodelle Vesi- ja viemärilaitoksen operointisopimus Lempäälän veden kanssa 6 Talouskatsaus Rakennus- ja ympäristölautakunta Talousarvion toteuma 4 Kunnanhallituksen karsinta-ja toimenpideohjeet lautakunnille /hallintokunnille vuoden 2018 talousarvioon 5 Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavat maksut / taksan tarkistus 6 Yksityistien peruskorjaussavustus / Jokioistentien yksityistie 7 Poikkeaminen (MRL 171 ) 8 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden tuntikirjanpito 9 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma vuodelle 2018 ja valvonnan toteutuminen vuonna 2017 Kunnanhallitus merkitsee saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus VALTIONOSUUSPÄÄTÖKSET KHAL 29 Vesilahden kunnanhallitukselle on osoitettu päätöksiä kunnan valtionosuuksiin liittyen. Valtionosuuspäätöksistä on kolmen kuukauden valitusaika, joten kunnanhallituksen tulee käsitellä päätökset ja päättää, käyttääkö se oikaisuvaatimusoikeuttaan. Saapuneet valtionosuuspäätökset ovat: - Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös (OKM 52/221/2016) opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävän rahoituksen tarkistamisesta vuodelle Tarkistuksen myötä Vesilahden OKM:n valtionosuus lisää kulua Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös (OKM/49/221/2016) Perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2017 ohjaustuntien laskennallista määrää koskeva oikaisu. Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä oikaisuvaatimusoikeuttaan selosteosassa mainituista päätöksistä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Mervi Lumia saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus VESILAHDEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSILTA JA SUUNNI- TELMA VUOSILLE KHAL 30 Lainsäädäntö (Suomen perustuslaki 19, Kuntalaki 1 ja Terveydenhuoltolaki 12) edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattava väestöryhmittäin. Kunnan tulee myös seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksen muodossa, minkä lisäksi kerran valtuustokaudessa on valmisteltava valtuustolle laajempi hyvinvointikertomus. Laaja hyvinvointikertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Pirkkalan kunta laatii laajan hyvinvointikertomuksen keväällä2018 ja yhteistoiminta-alueen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Vesilahden kunta noudattaa samaa aikataulua laajan hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Tavoitteena on, että kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri ja kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia tuetaan poikkitoiminnallisesti. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen väline luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus kuvaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Hyvinvointikertomuksessa tulee esittää suunnitelma keskeisistä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä kuluvana vuonna. Lisäksi lautakuntien tulee huomioida hyvinvointikertomuksessa esitetyt kehittämishaasteet talousarvion valmistelussa. Vesilahden kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma perustuu Vesilahden kunnassa hyväksyttyjen (Kunnanvaltuusto: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (hyvinvointikertomus) indikaattorit ) hyvinvointi-indikaattorien (n=68) antamaan tietoon. Indikaattorit on valittu niin, että ne antavat yleiskuvan Vesilahden kunnan ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta. Indikaattoritietoa verrataan valittujen vertailukuntien ja valtakunnan vastaavien indikaattoreiden arvoihin. Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelussa on huomioitu Vesilahden kunnan strategian painopistealueet ja tavoitteet. Hyvinvointikertomuksen on valmistellut kunnanhallituksen nimeämä hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus eri hallinnon aloilta. Hyvinvointityöryhmän jäsenet: Erkki Paloniemi, Minna Hutko, Mika Seppänen, Kati Moisio, Sari Juuti, Ismo Korhonen, Piritta Jalonen, Anne Kytölä (Sote-yhteistoiminta-alue), Päivi Paloniemi (Anne Kytölän varajäsen) ja Anne Mäki. Liitteenä n:o 1/ 30 on Vesilahden kunnan Laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan Vesilahden kunnan laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sillä lisäyksellä, että hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan lisätään nuorisotoimeen kansainvälisyys. Kunnanhallitus valtuutti Anne Mäen tekemään hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan teknisluonteisia korjauksia ennen kunnanvaltuuston käsittelyä. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus KEHYSKUNTIEN YHTEINEN TALOUS JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUJEN TUOTAN- TO- JA JÄRJESTÄMISSELVITYS KHAL 31 Maakunta- ja soteuudistus muuttaa merkittävästi kuntien palvelutuotannon laajuutta ja tätä kautta myös tukipalvelujen volyymitarvetta. Kehys-kuntien yhteinen, vuodesta 2007 lähtien hankittu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttöpalvelu vaatii sekä toiminnallisuuksiltaan että sopimushinnoittelultaan muuntautumista kuntien tuleviin tarpeisiin. Edellisten lisäksi myös tiedolla johtamisen tarpeet ja digitalisaatiokehitys merkitsevät sitä, että kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotantotavat tulee arvioida tulevaisuutta silmällä pitäen. Pirkanmaan maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun yhteydessä on jo tehty linjaus maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoavan yhtiön perustamisesta. Yhtiö perustetaan yhdessä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ja muita tukipalveluja tarjoavan Monetra Oy:n kanssa. Yhtiöön siirretään noin henkilötyövuotta Tampereen kaupungin ja PSHP:n nykyisistä talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluyksiköistä ja se tuottaa ao. palvelut Pirkanmaan maakunnalle, Tampereen kaupungille sekä mahdollisille muille kuntaomistajille. Omistajien tytäryhteisöjen on mahdollista hankkia palvelut maakunnalliselta yhtiöltä. Pirkanmaan muille kunnille mahdollistetaan osakkuus maakunnallisen yhtiöön ja sen palveluiden käyttöön. Edellä todettujen muutostekijöiden johdosta kehyskuntien kuntajohtajat ja puheenjohtajat pyysivät joulukuussa 2017 talousjohtajilta esitystä talousja henkilöstöhallinnon palvelujen vaihtoehtoisten tuotanto- ja järjestämistapojen selvittämisestä. Vaihtoehtoja tulee selvittää ottaen huomioon maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamat muutokset. Kehyskuntien talousjohdon valmistelemaa esitystä käsiteltiin kuntajohtajien ja puheenjohtajien kokouksessa Esityksen mukaan Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi toteuttaisivat vuonna 2018 yhteisselvityksen ja siihen osallistuisi myös nykyisessä tietojärjestelmäpalveluiden yhteiskäytössä mukana oleva Hämeenkyrön kunta. Tässä vaiheessa selvityksen kohteena olevat talous- ja henkilöstöhallinnon eri tuotanto- ja järjestämisvaihtoehdot voidaan tiivistää seuraavasti: Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Kunnat tuottavat palvelut itse omissa kunnissaan yhteisesti käyttöön hankituilla tietojärjestelmäpalveluilla, jotka joudutaan joko osittain tai kokonaan hankkimaan uudelleen. Kunnat tuottavat palvelut yhteisestä palvelukeskuksesta joko isäntäkuntamallilla tai yhteisenä palvelutuotantoyhtiönä. Kunnat hankkivat palvelut ulkopuoliselta alan palvelutuottajalta joko yhteishankintana tai kuntakohtaisin ratkaisuin. Kunnat hankkivat palvelut liittymällä osakkaaksi Pirkanmaan maakunnan ja Tampereen kaupungin talousja henkilöstöhallinnon tukipalvelut tuottavaan yhtiöön.

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Yhteisselvitystä valmistelemaan esitetään noin 10 henkilön selvitystyöryhmää, joka koostuisi selvityskuntien asiantuntijaviranhaltijoista ja 1-2 seudun kuntien yhteisestä henkilöstön edustajasta. Työryhmä käynnistää valmistelun kuulemalla eri asiantuntijoita ja markkinatoimijoita tarvittavassa laajuudessa. Työryhmän on tarkoitus hankkia selvityksen fasilitointiin myös omaa tiedonkeruuta ja työpanosta yhteen kokoava konsultti ja tarvittaessa hankitaan myös muita tarvittavia lisäselvityksiä. Esityksen mukaan kaikki vaihtoehdot tulee selvittää henkilöstönäkökulma, tiedottaminen ja vaihtoehtojen ennakkovaikutusten arvioinnit huomioiden. Yhteenvetona kuntajohdon käsittelystä kaikki kunnat/kaupungit ilmaisivat halukkuutensa yhteiseen, eri vaihtoehdot kartoit-tavaan selvitykseen esitetyllä tavalla. Kuntien johto korosti samalla riittävää ja yhdenmukaista henkilöstön osallistamista ja tiedottamista selvitysvaiheen aikana. Selvityksen käynnistäminen ja työryhmäedustajien nimeäminen viedään helmikuussa kunnanhallitusten käsittelyyn ja tavoitteena on, että selvityksen alustavat johtopäätökset eri vaihtoehdoista sekä työryhmän esitys jatkotoimista ovat hyödynnettävissä kunnissa lokakuussa Selvityksestä aiheutuvat kustannukset on tarkoituksenmukaista jakaa kuntien asukaslukujen suhteessa. Vesilahden kunnanhallitus päättää osallistua selostusosassa todettuun yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen vaihtoehtoisten tuotanto-/järjestämistapojen selvitykseen ja esittää, että työryhmään nimetään asiantuntijaviranhaltijana Minna Hutko. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - talouspäällikkö - hallintokunnat

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanhallitus YKSITYISTIEN PERUSKORJAUSSAVUSTUS / JOKIOISTENTIEN YKSITYISTIE RAK. JA YMP. LTK 6 Jokioistentien yksityistie on jättänyt Rakennus- ja ympäristölautakunnalle peruskorjausavustushakemuksen vuodelle 2018 (liite n:o 1/ 6 ) Hakemusta ei jätetty määräaikaan eli elokuun 2017 loppuun mennessä. Säästösyistä peruskorjausavustuksista luovuttiin vuonna 2017, joten avustusta ei ollut mahdollista hakea syksyllä 2016 eikä siten saada vuonna Jokioistentien yksityistien tiekunta hakee avustusta tien kantavuuden parantamiseen ja kuivatukseen. Tiekunta on myös hakenut ELY-keskuksen Yksityistielain mukaista parantamisen valtionavustusta kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseen. Kustannusarvioksi ELY-keskus hyväksyy Avustus on 50 % hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään Hankkeen on valmistuttava mennessä. Jokioistentien yksityistie on aiemmin hakenut ja saanut peruskorjausavustusta vuonna (15 % kustannusarviosta 7153 ) ja (15 % kustannusarviosta ) routavauriokorjauksiin. Vuoden 2016 hanketta ei toteutettu, koska ELY-keskus ei myöntänyt avustusta silloin. Kunnan myöntämän avustuksen maksamisen edellytyksenä ei ole valtion avustuksen saaminen, mutta saattaa vaikuttaa hankkeiden avustusten tärkeysjärjestykseen. Vuoden 2018 talousarvioon ei ole varattu rahaa peruskorjausavustuksiin, koska yhtään hakemusta ei tullut elokuun 2017 loppuun mennessä. Säästösyistä myös kiireellisiin peruskorjaushankkeisiin vuosittain varat-tua 2000 ei ole käytössä. Valtuuston hyväksymät peruskorjausavustusperiaatteet: Tärkeysjärjestys avustuksien jakamiseksi - siltojen korjaus ja uusiminen - isojen (> 1000 mm tai > 2 x 500 mm) rumpujen korjaus ja uusiminen - routakohtien parantaminen, tulvavaurioiden korjaus - liikenneturvallisuuden parantaminen - tiekunnan päättämät liikenneturvallisuuden parantamistoimet: tien siirto esim. talouskeskuksista pois, näkemäesteiden poistaminen - liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat tien kuivatustoimenpiteet ja tien kantavuuden parantaminen, jotka saavat myös valtionapua - myös muille kohteille mahdollisuus myöntää avustusta - kiireellisiin korjauksiin varaudutaan -> peruskorjausmäärärahaan lisätään varaus, jota ei jaeta kuin kiireellisiin korjauksiin Enimmäisavustusprosentit eri toimenpiteisiin - sillat ja isot rummut 20 % - routa- ja tulvavahingot % - liikenneturvallisuus 5-15 % - kuivatus ja kantavuus 5 15 % Kiireelliset korjaukset - avustusta enintään 2000 ; samat jakoperusteet kuin avustuksissa muutenkin

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanhallitus Sillat - liitteenä selvitys Vesilahdessa yksityisteillä olevien siltojen kunnosta vuonna 2009 (Ameentien silta lisätty, ei kuntoarviota), listalla olevista silloista Järviönsuontien ja Riitalantien sillat korjattu Peruskorjausavustukset haettava vuosittain elokuussa - talousarvioon varataan määräraha hakemusten perusteella - laaditaan tärkeysjärjestys hakemuksista - mikäli määrärahaa ei kaikille saada, noudatetaan jaossa tärkeysjärjestystä Liite Liitteenä on rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelemä Yksityisteiden peruskorjausavustukset vuodelle 2018 Rakennustarkastaja Lautakunta toteaa että Jokioistentien avustushakemusta ei ole jätetty hakuajan puitteissa elokuun 2017 loppuun mennessä. Avustushakemukset tulee jättää ennen seuraavan vuoden talousarvion laatimista, jotta voidaan varautua avustettaviin hankkeisiin. Jokioistentien yksityistien tiekunnan hakema avustus tien kantavuuden parantamiseen ja kuivatukseen on tärkeä ja perusteltu hanke, perusteella että myös ELY-keskus on myöntänyt avustuksen. Lautakunnalla vain ei ole varattuna yhtään varoja yksityisteiden peruskorjausavustuksiin. Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksytyn Perusteet ja periaatteet yksityistieavustusten jakamisesta Vesilahden kunnassa jakoperusteena on enimmäisavustus prosentit tien kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseksi on 5-15 %. Avustus on myönnetty tapauskohtaisesti näiden prosenttien vaihteluvälin mukaan. Tässä tapauksessa tasapuolisen kohtelun ja hankkeen tärkeyden vuoksi avustusprosentti olisi 15 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 3775,50 ELY-keskuksen hyväksymän kustannusarvion mukaan. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se käsittelisi Jokioistentien yksityistien avustushakemuksen ja mahdollisuuksien mukaan osallistuisi peruskorjaushankkeeseen. KHAL 32/ ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Liite n:o 1/ 32 Peruskorjausavustushakemus Huomioiden rakennus- ja ympäristölautakunnan esiintuomat perusteet kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden muutostalousarvioon varataan euron määräraha Jokioisten yksityistien tiekunnalle peruskorjausta varten. Avustusprosentti on 15 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 3.775,50. Tiedoksi ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus HAKEMUS KIINTEISTÖVEROSTA VAPAUTUMISESTA KHAL 33 Länsi-Vesilahden VPK ry ja Vesilahden VPK ry hakevat Vesilahden kunnalta toistaiseksi voimassa olevaa vapautusta kiinteistöverosta. Liitteenä n:o 1/ 33 Hakemus kiinteistöveron vapautumisesta. Kunta on vapauttanut kiinteistöverosta mm. nuorisoseuran talot, Rämsöön seurantalon ja LVU:n majan. Tämä käytäntö on ollut voimassa vuosikausia ja päätökset on tehty toistaiseksi voimassa oleviksi. VPK:en osalta kiinteistöverosta vapauttaminen tuli ajankohtaiseksi, kun molemmat VPK:t hankkivat kiinteistönsä omiin nimiinsä. Aiemminhan VPK:t olivat kunnan omistamissa tiloissa. Pirkanmaalta esimerkkeinä voidaan todeta, että Pälkäne ja Urjala eivät peri sopimuspalokunnilta kiinteistöveroja, Sastamala sen sijaan perii. Vapaapalokuntien hakemuksessa esiintyviin perusteluihin viitaten kunnanhallitus päättää vapauttaa Länsi-Vesilahden VPK ry:n ja Vesilahden VPK ry:n kiinteistöverosta vuodesta 2018 alkaen toistaiseksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Länsi-Vesilahden VPK ry

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Elinvoimatoimikunta Kunnanhallitus TYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN NARVAN KESKUSTA-ALUEEN JA TORIALUEEN KEHITTÄMI- SEEN Elinvoimatoimikunta Narvan keskusta-alueen kaavaa ollaan muuttamassa ja torin paikasta on käyty keskusteluja. Kaavan muutoksessa on hyvä ottaa huomioon laajempi näkökulma, jossa tarkasteltaisiin niin torin, kuin keskusta-alueenkin vetovoimaa sekä toiminaalisuutta. Lisäksi on hyvä huomioida alueen asukkaat ja heidän toiveet kehittämistyössä. Elinvoimatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että perustetaan projektiryhmä Narvan keskusta-alueen ja torialueen kehittämiseen KHAL 34/ Kunnanhallitus päättää, että perustetaan projektiryhmä Narvan keskustaalueen ja torialueen kehittämiseen. Kunnanhallitus perusti projektiryhmän Narvan keskusta-alueen ja torialueen kehittämiseen. Projektiryhmän koko on enintään 6 henkilöä. Kunnanhallitus nimesi Harri Penttilän projektiryhmän puheenjohtajaksi, joka kutsuu työryhmään muut jäsenet. Projektiryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita, esim. viranhaltijoita. Projektiryhmä antaa kehittämissuunnitelman kunnanhallitukselle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tiedoksi - Harri Penttilä - tekninen lautakunta - rakennus- ja ympäristölautakunta - elinvoimatoimikunta

18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus LAAJAKAISTA-TYÖRYHMÄN ESITYS VALOKUITUVERKON RAKENTAMISESTA VESILAHDEN KUNTAAN KHAL 35 Työryhmä: Erkki Paloniemi (pj), Antti Uusi-Rasi, Ari Arvela, Marjukka Lähdekorpi-Ojala, Ismo Korhonen ja Ari Wilén. Työryhmän nimeämä alatyöryhmä Antti Uusi-Rasi, Ismo Korhonen ja Ari Wilén ovat tehneet esitykseen perusvalmistelutyön. Vesilahden kunta on teettänyt suunnitelman valokuidun rakentamisesta kunnan alueelle. Suunnitelma johon saatiin n euroa ulkopuolista Leader-rahoitusta, valmistui syksyllä 2017, jonka jälkeen aloitettiin etsimään vaihtoehtoisia toimintamalleja varsinaisen valokuidun rakentamiselle. Asiasta pidettiin kaksi yleisötilaisuutta, toinen Rämsöössä ja toinen Kirkonkylällä. Tilaisuudet vetivät kohtuullisen hyvin kiinnostuneita paikalle ja keskustelu kävi vilkkaana. Lisäksi informaatiota on annettu mm. kunnan järjestämissä kyläilloissa. Tilaisuuksissa oli edustettuina muutamia palveluntarjoajia sekä suunnitelman tehnyt organisaatio. Tässä vaihtoehtoiset ratkaisumallit valokuidun rakentamiselle a) Kuntayhtiömalli, jossa kunta perustaa yhtiön, joka kerää liittyjät ja rakentaa valokuituverkon. b) Telian esitys, jossa Kirkonkylä ja mahdollisesti Narvan alue tehtäisiin markkinaehtoisesti. Muut alueet voisi toteuttaa esim. osuuskuntamallilla. c) TLT -Connectionin malli, jossa kunta maksaa markkinoinnista TLT:lle , jolla he aloittavat valokuidun markkinoinnin. Toteutus alkaa, kun kunnassa on 50 % liittyjiä. d) Lounean malli, jossa kunta hankkii valokuidun omiin kiinteistöihinsä :lla. Lounea sitoutuu markkinoimaan ja rakentamaan valokuidun myös muille alueille, kun liittyjiä tulee 50 %. Tilaisuuksien sekä aktiivisten palveluntarjoajien yhteydenottojen myötä työryhmä on päätynyt esittämään seuraavaa ratkaisumallia: 1. Kirkonkylän ja Narvan taajamien osalta päätettiin että toteutetaan Telian Avoinkuitu-mallia, jolloin saamme näihin kohteisiin markkinaehtoisen valokuidun, mikäli liittyjiä on vähintään 50 % alueiden vakituisessa asumiskäytössä olevista kiinteistöistä. 2. Muiden alueiden osalta päätettiin, että perustetaan Vesilahden kuituosuuskunta joka tekee markkinointisuunnitelmat ja markkinoi valokuitua eri alueille, tekee kannattavuuslaskelmat ja hoitaa eri alueiden tukihakemukset sekä organisoi kaikki tarvittavat toimenpiteet valokuidun saamiseksi. Kunta olisi osuuskunnan jäsen ja jokainen liittyjä on jäsen. Toimintamalli tarvitsee verkkohankeasiantuntijan, joka hoitaa osuuskunnan perustamisen ja organisoi yllä mainitut työt. Asiantuntija voi olla osuuskunnan palkkalistoilla, mikäli osuuskunta on

19 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus yleishyödyllinen ja valokuidusta tehdään hanke, niin tähän saattaa olla mahdollista saada palkkatukea Kantri Ry:ltä. Mikäli palkkatukea ei saa, niin on helpompaa palkata toimija kunnalle, joka laskuttaa osuuskuntaa työstään, mutta siten, että laskutus toteutetaan vasta muutaman toimintavuoden jälkeen, kun osuuskunnan talous sen kestää. 3. Niiden alueiden osalta, johon ei ole taloudellisesti mahdollista vetää valokuitua kunta kilpailutta toimijan ns. kiinteän mobiiliverkon tuottamiseksi, jossa kiinteistöön asennetaan kiinteä antenni, joka suunataan mastoa kohti. Kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarviossa 2018 ja sen investointiosassa on kirjaus: Valtuusto tekee v aikana päätöksen varsinaisen hankkeen aloittamisesta, etenemistavasta ja laajuudesta. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy laajakaistatyöryhmän ehdotuksen ja antaa sille valtuudet jatkaa valokuituverkon rakentamista Vesilahden kunnan alueelle. Järjestelyjen edetessä kustannukset tarkentuvat muutostalousarvioehdotuksiksi euroineen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus VESILAHDEN KUNNAN OSALLISTUMINEN TAVASE OY:N OSAKEANTIIN KHAL 36 Tavase Oy:n osakkaat ovat neuvotelleet vuonna 2015 osakkeenomistusta ja yhtiön rahoitusta koskevan sopimuksen, jonka mukaisesti kaikki osakkaat allekirjoittivat sopimuksen vuosien 2016 sekä 2017 aikana ja suorittivat sopimuksen mukaisen rahoitusvastuunsa Tampereen kaupungille. Valkeakosken kaupunki päätti käyttää sopimuksen mahdollistamaa irtautumista Tavase Oy:n osakkuudesta ja Valkeakosken omistamat osakkeet on vuonna 2017 myyty muille kunnille sopimuksen mukaisin ehdoin. Tavase Oy:n ylläpitämän osakasrekisterin mukaan yhtiön omistus jakautuu tällä hetkellä (pyöristetyin luvuin): Tampere 79,4 prosenttia, Akaa 8,7 prosenttia, Kangasala 8,4 prosenttia, Lempäälä 2,6 prosenttia ja Vesilahti 0,9 prosenttia. Samassa sopimuksessa haettiin ratkaisua Tavase Oy:n kesään 2015 mennessä kertyneen euron suuruisen lainarahoituksen vakauttamiseksi. Sopimuksen mukainen tavoite velan anteeksiantamisesta ei verotuksellisista syistä osoittautunut mielekkääksi toteuttaa ja sille onkin syksyn 2017 aikana selvitetty vaihtoehtoa myös ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Parhaimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa kyseisen lainasaatavan muuttaminen osakeyhtiölain mukaiseksi pääomalainaksi. Tavase Oy voi tulevaisuudessa, mikäli sille kertyy voitonjakokelpoisia varoja, maksaa pääomalainalle korkoa ja lyhentää sitä. Tampereen kaupunki on toimittanut muille osakaskunnille esityksen muutoksesta. Kesän 2015 jälkeen Tavase Oy:n toimintaa on jouduttu rahoittamaan lisää, koska yhtiöllä ei ole tuloja, mutta jonkin verran vuotuisia menoja. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin yhtiölle myöntämän luotollisen tilin limiitti on euroa ja sen turvin yhtiö kykenee toimimaan arviolta ensi kesään saakka. Tavase Oy on pyrkinyt toimimaan mahdollisimman pienin kuluin. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä oli operatiivisia toiminnan kuluja hieman yli euroa ja sen lisäksi yhtiö oli aktivoinut noin euroa hankkeen suunnittelu- ja tutkimuskuluja. Yhtiön hallituksen ilmoittaman mukaan Tavase Oy:n toiminta on jatkunut entisen laajuisena ja laatuisena kuluvana vuonna. Yhtiö ei ole maksanut osinkoa. Vaasan hallinto-oikeus kumosi yhtiön tekemän valituksen perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hylkäävän vesilupapäätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen eikä ratkaisua ole vielä saatu. Tavase Oy:n yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen järjestämään enintään euron suuruisen osakeannin. Hallitus on kokouksessaan päättänyt järjestää enintään euron suuruisen osakeannin, jossa lasketaan liikkeelle enintään kappaletta uusia osakkeita hintaan 35 euroa kappale. Osakkeenomistajat ovat oikeutettuja merkitsemään uusia osakkeita omistusosuuksiensa suhteessa. Osakeanti jakautuu kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa osakkeita tarjotaan merkittäväksi 7141 kappaletta, joista Vesilahden kunnan osuus on 61 osaketta eli euroa. Näiden merkintäaika on ja osakemerkintä on maksettava viimeistään Osakeannin toiseen vaiheen suuruus on uutta osaketta ja niistä Vesilahden kunnan osuus on 111 osaketta eli euroa. Toisen vaiheen

21 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus merkintäaika on ja osakemerkintä on maksettava viimeistään Osakeannilla kerättävät varat yhtiö käyttää velkojensa lyhentämiseen ja vuosien 2018 ja 2019 toiminnan rahoittamiseen. Kun esityksen alussa mainittu euron suuruinen pääomalainaksi muuttaminen on saatu toteutettua, jää Tavase Oy:lle korollista velkaa enintään euroa. Osakeantivaroilla maksetaan tämä velka pois ja yhtiölle jää varoja toimintansa rahoittamiseksi vähintään euroa. Myönteisen päätöksen osakeantiin ovat ainakin tehneet Tampere, Kangasala ja Lempäälä. Esityslistan liitteenä n:o 1/ 36 on Tavase Oy:n hallituksen kirje osakeannin toteuttamisesta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Vesilahden kunta osallistuu Tavase Oy:n osakeantiin merkitsemällä osakkeita yhteensä 172 kappaletta ja maksaa niistä yhteensä euroa osakeannin ehtojen mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto myöntää osakemerkintään tarvittavan euron lisämäärärahan vuoden 2018 talousarvion investointiosaan. Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta. Keskustelun kuluessa Kristiina Pispala teki seuraavan ehdotuksen: Vesilahden kunta ei osallistu Tavase Oy:n osakeantiin. Miia Rajala kannatti Pispalan ehdotusta. Puheenjohtaja päätti keskustelun asiasta ja totesi, että koska on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja sitä on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä ja äänestysmenettelyä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kristiina Pispalan ehdotusta, äänestävät EI. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen äänestystavaksi ja - menettelyksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA- ääntä (Laura Kekäläinen, Ari Perämaa, Tapani Pietilä, Harri Tapanainen ja Pertti Uusi-Erkkilä) ja 2 EIääntä (Kristiina Pispala ja Miia Rajala). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen: kunnanjohtajan ehdotus sai 5 ääntä ja Kristiina Pispalan ehdotus sai 2 ääntä. Kunnanhallituksen päätökseksi tuli kunnanjohtajan ehdotus. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

22 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTON KARTUTTAMINEN KHAL 37 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n julkaiseman tiedotteen mukaan keskuspuhdistamo -hanke käynnistää rakentamisvaihetta ja hakee siihen liittyen omistajiltaan lisärahoitusta yhtiöön sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) muodossa. Lisärahoituksen tarkoituksena on vähentää lainarahan määrää, myöhentää korollisen vieraan pääoman nostoa ja pitää hankkeen vaikutukset jätevesimaksuihin kohtuullisena. Omalla pääomalla rahoitetaan mm. Sulkavuoren keskuspuhdistamon aluetyöt, louhinnan aloitusvaihe ja yhteisurakoita. Yhteisurakoissa siirtoviemäreitä asennetaan kunnallisteknisten töiden yhteydessä etukäteen. Keskuspuhdistamo -hankkeen rahoitustarve on n. 300 milj., johon nyt haetaan omaa rahoitusta 26,3 milj. jo saadun 9,7 milj. lisäksi omistuksien suhteessa. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n hallitus on esittänyt ja ylimääräinen yhtiökokous on hyväksynyt ehdotuksen ( ) korottaa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa omistajien osakeomistuksen mukaisessa suhteessa, yhteensä 26.3 milj.. Yhtiön omistus jakautuu seuraavasti: Tampereen kaupunki 71,2 % Ylöjärven Vesi Oy 8,5 % Kangasalan kaupunki 7,7 % Lempäälän kunta 7,1 % Pirkkalan kunta 5,1 % Vesilahden kunta 0,5 % Osakkaiden maksujen aikataulu ulottuu kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2018 maksetaan 20 %, vuonna % ja vuonna % sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston maksuista. Vesilahden kunnan osalta maksujen yhteismäärä on , josta vuonna 2018 maksetaan , vuonna ja vuonna Osuudet on huomioitu talousarvion ja talousarviosuunnitelman investointiosassa. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen ja hyväksyy Vesilahden kunnan osalta vapaan pääoman rahaston kartuttamisen tekstiosassa ilmenevin perustein ja taloussuunnitelman mukaisena. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

23 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN OPEROINTISOPIMUS LEMPÄÄLÄN VEDEN KANSSA TEKNINEN LAUTAKUNTA Vesilahden kuntaan tuleva vesi sekä jätevedet hoitaa Lempäälän vesi. Nyt vesi- ja viemärilaitoksen sekä Lempäälän veden välistä yhteistoimintaa ollaan kehittämässä siten, että Lempäälän vesi vuokraisi Vesilahden koko verkoston ja tulisi vastaamaan vesi- ja jätevesiverkoston sekä pumppaamoiden käytöstä ja kunnossapidosta vesi- ja viemärilaitoksen toimintaalueella. Lempäälän vesi vastaisi myös asiakaspalvelusta, laskutuksesta sekä liittymäpalveluista. Vesilahden kunta omistaisi edelleen verkoston ja pumppaamot laitteinen ja vastaisi uusien kohteiden rakentamisesta ja saneerausinvestoinneista. Vesilahden kuntaan tulevilla liittymämaksuilla sekä verkoston vuokratuloilla voidaan ylläpitää ja rakentaa uutta verkostoa. Liite 1. operointisopimus, liite 2, vastuunjakotaulukko ja liite 3, sopeutumisjakson tehtävät). Esitys Kehitysjohtaja Yritysvaikutusten arviointi Tekninen lautakunta tutustuu sopimukseen päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle operointisopimuksen mukaisten toimintojen käynnistämisen. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka ovat yritysvaikutuksiltaan osin positiivisia ja osin neutraaleja. KHAL 38/ Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti päätösesityksen mukaisesti edellyttäen, että 1. neuvottelut yhden henkilötyövuoden siirtämisestä Vesilahden kunnasta Lempäälän Vedelle 2. Määritellään toimintaraja runkolinjasta vesimittariin saakka. 3. Lempäälän veden ja Vesilahden kunnan välisestä hintakertoimesta neuvotellaan määrävälein ja mihin suureisiin kerroin sidotaan? Liitteet: - liite n:o 1/ 38 Operointisopimus - liite n:o 2/ 38 Vastuunjakotaulukko - liite n:o 3/ 38 Sopeutumisjakson tehtävät Lempäälän ja Vesilahden kunnat selvittivät syksyn kevään 2017 aikana Lempäälän vesi- ja liikelaitoksen ja Vesilahden vesihuoltolaitoksen alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamista. Perusteellisen selvityksen jälkeen hanketta ei viety eteenpäin ja se yhtiömuodossa ei toteutunut. Yhtiövaihtoehdon jälkeen on vesi- ja viemärilaitos yhteistyön kehittämistä selvitetty Vesilahden kunnan ja Lempäälän veden (Lempäälän kunnan) kanssa. Teknisen lautakunnan esityksen jälkeen kunnanhallitus kokouksessaan / 294 nimesi vesihuoltoyhteistyön neuvottelijoiksi Vesilahden kunnasta kunnanhallituksen puheenjohtajan Pertti Uusi-Erkkilän, kunnanhallituksen jäsen Harri Tapanaisen, teknisen lautakunnan puheenjohtajan Valto Sorvan, kehitysjohtaja Ismo Korhosen ja kunnanjohtaja Erkki

24 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Paloniemen. Nimetty ryhmä on käynyt muutaman neuvottelun Lempäälän ao. edustajien ja konsulttina toimineen Pöyry Oy:n kanssa. Mikäli kunnanhallituksessa hyväksytään valtuustolle menevä ehdotus operointisopimukseksi, on pidettävässä valtuuston kokouksessa asiantuntijana taustoittamassa Pöyry Oy:n johtaja (vesi- ja jätehuollon suunnittelu) Reijo Kuivamäki. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi teknisen lautakunnan ehdotuksen vesi- ja viemärilaitoksen operointisopimukseksi Lempäälän veden kanssa. Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta. Keskustelun kuluessa Kristiina Pispala teki seuraavan ehdotuksen: Vesi- ja viemärilaitoksen operointisopimusta Lempäälän veden kanssa ei hyväksytä tässä vaiheessa, vaan se lähetetään käsittelyyn tarkennettavaksi. Miia Rajala ja Tapani Pietilä kannattivat Pispalan ehdotusta. Kunnanjohtaja teki muutetun päätösehdotuksen: Asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Tiedoksi - tekninen lautakunta

25 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KHAL 39 Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta ( / 4.455). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 12/2017. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta joulukuun lopussa 2017 oli 7,3 % (marraskuun 2017 tilanne 6,9 %), Pirkanmaalla 11,7 % (10,9 %) ja koko maassa 11,2 % (10,3 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan toiseksi alhaisin. 3. Seutuhallitus : 6 Vaikuttamistyön arviointi ja jatkokehittäminen kaupunkiseudulla 7 Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, projektisuunnitelma 8 Seudun viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelman hyväksyminen 9 Kuntayhtymän viestintäperiaatteet 10 Hyvinvointipalvelujen digikokeilun käynnistäminen 11 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, lausunto 12 Seutujohtaja Päivi Nurmisen virkavapaus ja tilapäisjärjestelyt kuntayhtymässä 4. Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallitukselle vuodesta 2017 (liite n:o 1/ 39). Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen ja toteaa tekstiosassa ilmenevät asiat. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus LAMMASNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KHAL 40 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen ja kaavatoimikunnan tarkennettujen kaavan tavoitteiden johdosta kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on kirjattu alueelta kaavoituksen pohjaksi laaditut selvitykset joita ovat arkeologinen inventointi ja rakennusinventointi, luontoselvitys sekä lausunto alueen liito-orava tilanteesta. Lisäksi suunnitelmaan on päivitetty muuttunut maakuntakaavatilanne, koska kaavan vireillä ollessa on astunut voimaan uusi Pirkanmaan maakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on myös täydennetty kaavahankkeen tavoitteita kaavatoimikunnan kokouksessaan esittämästi sekä muutettu kaavahankkeen arvioitu aikataulu. Ohessa on liitteenä kunnanhallitukselle tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapunut palaute. Valmistuneisiin pohjaselvityksiin voi tutustua osoitteessa: Aluearkkitehti on toimittanut päivitetyn päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteenä - liite n:o 1/ 40 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapunut palaute - liite n:o 2/ 40 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Lammasniemen asemakaava ja asemakaavan muutos, Kunnanhallitus toteaa tiedoksi saadun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (pv ) saapuneet palautteet. Kunnanhallitus hyväksyy Lammasniemen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman pv ja päättää asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kuulutus - osalliset