VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto AIKA klo PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 3 VESILAHDEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUOSILLE YKSITYISTIEN PERUSKORJAUSSAVUSTUS / JOKIOISTENTIEN 7 YKSITYISTIE 5 LAAJAKAISTA-TYÖRYHMÄN ESITYS VALOKUITUVERKON 10 RAKENTAMISESTA VESILAHDEN KUNTAAN 6 VESILAHDEN KUNNAN OSALLISTUMINEN TAVASE OY:N OSAKEANTIIN 12 7 TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N SIJOITETUN VAPAAN 15 15OMAN PÄÄOMAN RAHASTON KARTUTTAMINEN 8 TILINTARKASTUSPALVELUJEN HANKINTA 17 9 ILMOITUSASIAT 18 Mervi Lumia Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto OSALLISTUJAT LÄSNÄ Alakoski Virpi jäsen Arvela Ari jäsen Harjula Jukka jäsen Kekäläinen Laura jäsen Kuusjärvi Matti jäsen Leppänen Ilona jäsen Lounasranta Marko jäsen Lumia Mervi puheenjohtaja Nieminen Lauri jäsen Penttilä Harri jäsen Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen Pispala Kristiina jäsen Rajala Miia jäsen Rantala Riitta jäsen Saarinen Velipekka jäsen Sorva Valto jäsen Suoniemi Susanna jäsen Tapanainen Harri jäsen Uusi-Erkkilä Pertti jäsen Uusi-Rasi Antti varajäsen POISSA Koivisto Martti jäsen MUUT Paloniemi Erkki Kunnanjohtaja Hutko Minna Hallintojohtaja Korhonen Ismo Kehitysjohtaja Mäki Anne Varhaiskasvatusjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Mervi Lumia Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Marko Lounasranta Riitta Rantala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KVAL 1 Valtuuston kokouksen laillisuus edellyttää, että valtuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Tällä kertaa valtuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle Esityslista ja kokouskutsu on lähetetty kutsuna valtuutetuille, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle. Esityslista on lähetetty tiedoksi kunnanviraston johtoryhmälle, kaikkien valtuustoryhmien ensimmäiselle varavaltuutetulle, arkistoon ja tiedotusvälineille. Lisäksi lyhennetty kokouskutsu ilman asialuetteloa on valtuuston päätöksen mukaisesti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Paikalla olevien valtuutettujen lukumäärä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KVAL 2 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Harri Penttilän ehdotuksesta pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marko Lounasranta ja Riitta Rantala.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VESILAHDEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSILTA JA SUUNNI- TELMA VUOSILLE KHAL 30 Lainsäädäntö (Suomen perustuslaki 19, Kuntalaki 1 ja Terveydenhuoltolaki 12) edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattava väestöryhmittäin. Kunnan tulee myös seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksen muodossa, minkä lisäksi kerran valtuustokaudessa on valmisteltava valtuustolle laajempi hyvinvointikertomus. Laaja hyvinvointikertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Pirkkalan kunta laatii laajan hyvinvointikertomuksen keväällä2018 ja yhteistoiminta-alueen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Vesilahden kunta noudattaa samaa aikataulua laajan hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Tavoitteena on, että kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri ja kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia tuetaan poikkitoiminnallisesti. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen väline luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus kuvaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Hyvinvointikertomuksessa tulee esittää suunnitelma keskeisistä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä kuluvana vuonna. Lisäksi lautakuntien tulee huomioida hyvinvointikertomuksessa esitetyt kehittämishaasteet talousarvion valmistelussa. Vesilahden kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma perustuu Vesilahden kunnassa hyväksyttyjen (Kunnanvaltuusto: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (hyvinvointikertomus) indikaattorit ) hyvinvointi-indikaattorien (n=68) antamaan tietoon. Indikaattorit on valittu niin, että ne antavat yleiskuvan Vesilahden kunnan ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta. Indikaattoritietoa verrataan valittujen vertailukuntien ja valtakunnan vastaavien indikaattoreiden arvoihin. Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelussa on huomioitu Vesilahden kunnan strategian painopistealueet ja tavoitteet. Hyvinvointikertomuksen on valmistellut kunnanhallituksen nimeämä hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus eri hallinnon aloilta. Hyvinvointityöryhmän jäsenet: Erkki Paloniemi, Minna Hutko, Mika Seppänen, Kati Moisio, Sari Juuti, Ismo Korhonen, Piritta Jalonen, Anne Kytölä (Sote-yhteistoiminta-alue), Päivi Paloniemi (Anne Kytölän varajäsen) ja Anne Mäki. Liitteenä n:o 1/ 30 on Vesilahden kunnan Laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä ole-van Vesilahden kunnan laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sillä lisäyksellä, että hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan lisätään nuorisotoimeen kansainvälisyys. Kunnanhallitus valtuutti Anne Mäen tekemään hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan teknisluonteisia korjauksia ennen kunnanvaltuuston käsittelyä KVAL 3/ Liite n:o 1/ 3 Vesilahden kunnan Laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy liitteenä olevan Vesilahden kunnan laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintokunnat - hyvinvointikoordinaattori Anne Mäki

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto YKSITYISTIEN PERUSKORJAUSSAVUSTUS / JOKIOISTENTIEN YKSITYISTIE RAK. JA YMP. LTK 6 Jokioistentien yksityistie on jättänyt Rakennus- ja ympäristölautakunnalle peruskorjausavustushakemuksen vuodelle 2018 (liite n:o 1/ 6 ) Hakemusta ei jätetty määräaikaan eli elokuun 2017 loppuun mennessä. Säästösyistä peruskorjausavustuksista luovuttiin vuonna 2017, joten avustusta ei ollut mahdollista hakea syksyllä 2016 eikä siten saada vuonna Jokioistentien yksityistien tiekunta hakee avustusta tien kantavuuden parantamiseen ja kuivatukseen. Tiekunta on myös hakenut ELY-keskuksen Yksityistielain mukaista parantamisen valtionavustusta kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseen. Kustannusarvioksi ELY-keskus hyväksyy Avustus on 50 % hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään Hankkeen on valmistuttava mennessä. Jokioistentien yksityistie on aiemmin hakenut ja saanut peruskorjausavustusta vuonna (15 % kustannusarviosta 7153 ) ja (15 % kustannusarviosta ) routavauriokorjauksiin. Vuoden 2016 hanketta ei toteutettu, koska ELY-keskus ei myöntänyt avustusta silloin. Kunnan myöntämän avustuksen maksamisen edellytyksenä ei ole valtion avustuksen saaminen, mutta saattaa vaikuttaa hankkeiden avustusten tärkeysjärjestykseen. Vuoden 2018 talousarvioon ei ole varattu rahaa peruskorjausavustuksiin, koska yhtään hakemusta ei tullut elokuun 2017 loppuun mennessä. Säästösyistä myös kiireellisiin peruskorjaushankkeisiin vuosittain varattua 2000 ei ole käytössä. Valtuuston hyväksymät peruskorjausavustusperiaatteet: Tärkeysjärjestys avustuksien jakamiseksi - siltojen korjaus ja uusiminen - isojen (> 1000 mm tai > 2 x 500 mm) rumpujen korjaus ja uusiminen - routakohtien parantaminen, tulvavaurioiden korjaus - liikenneturvallisuuden parantaminen - tiekunnan päättämät liikenneturvallisuuden parantamistoimet: tien siirto esim. talouskeskuksista pois, näkemäesteiden poistaminen - liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat tien kuivatustoimenpiteet ja tien kantavuuden parantaminen, jotka saavat myös valtionapua - myös muille kohteille mahdollisuus myöntää avustusta - kiireellisiin korjauksiin varaudutaan -> peruskorjausmäärärahaan lisätään varaus, jota ei jaeta kuin kiireellisiin korjauksiin Enimmäisavustusprosentit eri toimenpiteisiin - sillat ja isot rummut 20 % - routa- ja tulvavahingot % - liikenneturvallisuus 5-15 % - kuivatus ja kantavuus 5 15 %

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiireelliset korjaukset - avustusta enintään 2000 ; samat jakoperusteet kuin avustuksissa muutenkin Sillat - liitteenä selvitys Vesilahdessa yksityisteillä olevien siltojen kunnosta vuonna 2009 (Ameentien silta lisätty, ei kuntoarviota), listalla olevista silloista Järviönsuontien ja Riitalantien sillat korjattu Peruskorjausavustukset haettava vuosittain elokuussa - talousarvioon varataan määräraha hakemusten perusteella - laaditaan tärkeysjärjestys hakemuksista - mikäli määrärahaa ei kaikille saada, noudatetaan jaossa tärkeysjärjestystä Liite Liitteenä on rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelemä Yksityisteiden peruskorjausavustukset vuodelle 2018 Rakennustarkastaja Lautakunta toteaa että Jokioistentien avustushakemusta ei ole jätetty hakuajan puitteissa elokuun 2017 loppuun mennessä. Avustushakemukset tulee jättää ennen seuraavan vuoden talousarvion laatimista, jotta voidaan varautua avustettaviin hankkeisiin. Jokioistentien yksityistien tiekunnan hakema avustus tien kantavuuden parantamiseen ja kuivatukseen on tärkeä ja perusteltu hanke, perusteella että myös ELY-keskus on myöntänyt avustuksen. Lautakunnalla vain ei ole varattuna yhtään varoja yksityisteiden peruskorjausavustuksiin. Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksytyn Perusteet ja periaatteet yksityistieavustusten jakamisesta Vesilahden kunnassa jakoperusteena on enimmäisavustus prosentit tien kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseksi on 5-15 %. Avustus on myönnetty tapauskohtaisesti näiden prosenttien vaihteluvälin mukaan. Tässä tapauksessa tasapuolisen kohtelun ja hankkeen tärkeyden vuoksi avustusprosentti olisi 15 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 3775,50 ELY-keskuksen hyväksymän kustannusarvion mukaan. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se käsittelisi Jokioistentien yksityistien avustushakemuksen ja mahdollisuuksien mukaan osallistuisi peruskorjaushankkeeseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHAL 32/ Liite n:o 1/ 32 Peruskorjausavustushakemus Kunnanjohtaja:

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Huomioiden rakennus- ja ympäristölautakunnan esiintuomat perusteet kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden muutostalousarvioon varataan euron määräraha Jokioisten yksityistien tiekunnalle peruskorjausta varten. Avustusprosentti on 15 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 3.775,50. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 4/ Liite n:o 1/ 4 Peruskorjausavustushakemus Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että kuluvan vuoden muutostalousarvioon varataan euron määräraha Jokioisten yksityistien tiekunnalle peruskorjausta varten. Avustusprosentti on 15 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 3.775,50. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - rakennus- ja ympäristölautakunta - talouspäällikkö

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto LAAJAKAISTA-TYÖRYHMÄN ESITYS VALOKUITUVERKON RAKENTAMISESTA VESILAHDEN KUNTAAN KHAL 35 Työryhmä: Erkki Paloniemi (pj), Antti Uusi-Rasi, Ari Arvela, Marjukka Lähdekorpi-Ojala, Ismo Korhonen ja Ari Wilén. Työryhmän nimeämä alatyöryhmä Antti Uusi-Rasi, Ismo Korhonen ja Ari Wilén ovat tehneet esitykseen perusvalmistelutyön. Vesilahden kunta on teettänyt suunnitelman valokuidun rakentamisesta kunnan alueelle. Suunnitelma johon saatiin n euroa ulkopuolista Leader-rahoitusta, valmistui syksyllä 2017, jonka jälkeen aloitettiin etsimään vaihtoehtoisia toimintamalleja varsinaisen valokuidun rakentamiselle. Asiasta pidettiin kaksi yleisötilaisuutta, toinen Rämsöössä ja toinen Kirkonkylällä. Tilaisuudet vetivät kohtuullisen hyvin kiinnostuneita paikalle ja keskustelu kävi vilkkaana. Lisäksi informaatiota on annettu mm. kunnan järjestämissä kyläilloissa. Tilaisuuksissa oli edustettuina muutamia palveluntarjoajia sekä suunnitelman tehnyt organisaatio. Tässä vaihtoehtoiset ratkaisumallit valokuidun rakentamiselle a) Kuntayhtiömalli, jossa kunta perustaa yhtiön, joka kerää liittyjät ja rakentaa valokuituverkon. b) Telian esitys, jossa Kirkonkylä ja mahdollisesti Narvan alue tehtäisiin markkinaehtoisesti. Muut alueet voisi toteuttaa esim. osuuskuntamallilla. c) TLT -Connectionin malli, jossa kunta maksaa markkinoinnista TLT:lle , jolla he aloittavat valokuidun markkinoinnin. Toteutus alkaa, kun kunnassa on 50 % liittyjiä. d) Lounean malli, jossa kunta hankkii valokuidun omiin kiinteistöihinsä :lla. Lounea sitoutuu markkinoimaan ja rakentamaan valokuidun myös muille alueille, kun liittyjiä tulee 50 %. Tilaisuuksien sekä aktiivisten palveluntarjoajien yhteydenottojen myötä työryhmä on päätynyt esittämään seuraavaa ratkaisumallia: 1. Kirkonkylän ja Narvan taajamien osalta päätettiin että toteutetaan Te-lian Avoinkuitu-mallia, jolloin saamme näihin kohteisiin markkinaehtoisen valokuidun, mikäli liittyjiä on vähintään 50 % alueiden vakituisessa asumiskäytössä olevista kiinteistöistä. 2. Muiden alueiden osalta päätettiin, että perustetaan Vesilahden kuituosuuskunta joka tekee markkinointisuunnitelmat ja markkinoi valokuitua eri alueille, tekee kannattavuuslaskelmat ja hoitaa eri alueiden tukihakemukset sekä organisoi kaikki tarvittavat toimenpiteet valokuidun saamiseksi. Kunta olisi osuuskunnan jäsen ja jokainen liittyjä on jäsen.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Toimintamalli tarvitsee verkkohankeasiantuntijan, joka hoitaa osuuskunnan perustamisen ja organisoi yllä mainitut työt. Asiantuntija voi olla osuuskunnan palkkalistoilla, mikäli osuuskunta on yleishyödyllinen ja valokuidusta tehdään hanke, niin tähän saattaa olla mahdollista saada palkkatukea Kantri Ry:ltä. Mikäli palkkatukea ei saa, niin on helpompaa palkata toimija kunnalle, joka laskuttaa osuuskuntaa työstään, mutta siten, että laskutus toteutetaan vasta muutaman toimintavuoden jälkeen, kun osuuskunnan talous sen kestää. 3. Niiden alueiden osalta, johon ei ole taloudellisesti mahdollista vetää valokuitua kunta kilpailutta toimijan ns. kiinteän mobiiliverkon tuottamiseksi, jossa kiinteistöön asennetaan kiinteä antenni, joka suunataan mastoa kohti. Kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarviossa 2018 ja sen investointiosassa on kirjaus: Valtuusto tekee v aikana päätöksen varsinaisen hankkeen aloittamisesta, etenemistavasta ja laajuudesta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy laajakaistatyöryhmän ehdotuksen ja antaa sille valtuudet jatkaa valokuituverkon rakentamista Vesilahden kunnan alueelle. Järjestelyjen edetessä kustannukset tarkentuvat muutostalousarvioehdotuksiksi euroineen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 5/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy laajakaista-työryhmän ehdotuksen ja antaa sille valtuudet jatkaa valokuituverkon rakentamista Vesilahden kunnan alueelle. Järjestelyjen edetessä kustannukset tarkentuvat muutostalousarvioehdotuksiksi euroineen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - laajakaista-työryhmä

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VESILAHDEN KUNNAN OSALLISTUMINEN TAVASE OY:N OSAKEANTIIN KHAL 36 Tavase Oy:n osakkaat ovat neuvotelleet vuonna 2015 osakkeenomistusta ja yhtiön rahoitusta koskevan sopimuksen, jonka mukaisesti kaikki osakkaat allekirjoittivat sopimuksen vuosien 2016 sekä 2017 aikana ja suorittivat sopimuksen mukaisen rahoitusvastuunsa Tampereen kaupungille. Valkeakosken kaupunki päätti käyttää sopimuksen mahdollistamaa irtautumista Tavase Oy:n osakkuudesta ja Valkeakosken omistamat osakkeet on vuonna 2017 myyty muille kunnille sopimuksen mukaisin ehdoin. Tavase Oy:n ylläpitämän osakasrekisterin mukaan yhtiön omistus jakautuu tällä hetkellä (pyöristetyin luvuin): Tampere 79,4 prosenttia, Akaa 8,7 prosenttia, Kangasala 8,4 prosenttia, Lempäälä 2,6 prosenttia ja Vesilahti 0,9 prosenttia. Samassa sopimuksessa haettiin ratkaisua Tavase Oy:n kesään 2015 mennessä kertyneen euron suuruisen lainarahoituksen vakauttamiseksi. Sopimuksen mukainen tavoite velan anteeksiantamisesta ei verotuksellisista syistä osoittautunut mielekkääksi toteuttaa ja sille onkin syksyn 2017 aikana selvitetty vaihtoehtoa myös ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Parhaimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa kyseisen lainasaatavan muuttaminen osakeyhtiölain mukaiseksi pääomalainaksi. Tavase Oy voi tulevaisuudessa, mikäli sille kertyy voitonjakokelpoisia varoja, maksaa pääomalainalle korkoa ja lyhentää sitä. Tampereen kaupunki on toimittanut muille osakaskunnille esityksen muutoksesta. Kesän 2015 jälkeen Tavase Oy:n toimintaa on jouduttu rahoittamaan lisää, koska yhtiöllä ei ole tuloja, mutta jonkin verran vuotuisia menoja. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin yhtiölle myöntämän luotollisen tilin limiitti on euroa ja sen turvin yhtiö kykenee toimimaan arviolta ensi kesään saakka. Tavase Oy on pyrkinyt toimimaan mahdollisimman pienin kuluin. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä oli operatiivisia toiminnan kuluja hieman yli euroa ja sen lisäksi yhtiö oli aktivoinut noin euroa hankkeen suunnittelu- ja tutkimuskuluja. Yhtiön hallituksen ilmoittaman mukaan Tavase Oy:n toiminta on jatkunut entisen laajuisena ja laatuisena kuluvana vuonna. Yhtiö ei ole maksanut osinkoa. Vaasan hallinto-oikeus kumosi yhtiön tekemän valituksen perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hylkäävän vesilupapäätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen eikä ratkaisua ole vielä saatu. Tavase Oy:n yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen järjestämään enintään euron suuruisen osakeannin. Hallitus on kokouksessaan päättänyt järjestää enintään euron suuruisen osakeannin, jossa lasketaan liikkeelle enintään kappaletta uusia osakkeita hintaan 35 euroa kappale. Osakkeenomistajat ovat oikeutettuja merkitsemään uusia osakkeita omistusosuuksiensa suhteessa. Osakeanti jakautuu kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa osakkeita tarjotaan merkittäväksi 7141 kappaletta, joista Vesilahden kunnan osuus on 61 osaketta eli euroa. Näiden merkintä

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto aika on ja osakemerkintä on maksettava viimeistään Osakeannin toiseen vaiheen suuruus on uutta osaketta ja niistä Vesilahden kunnan osuus on 111 osaketta eli euroa. Toisen vaiheen merkintäaika on ja osakemerkintä on maksettava viimeistään Osakeannilla kerättävät varat yhtiö käyttää velkojensa lyhentämiseen ja vuosien 2018 ja 2019 toiminnan rahoittamiseen. Kun esityksen alussa mainittu euron suuruinen pääomalainaksi muuttaminen on saatu toteutettua, jää Tavase Oy:lle korollista velkaa enintään euroa. Osakeantivaroilla maksetaan tämä velka pois ja yhtiölle jää varoja toimintansa rahoittamiseksi vähintään euroa. Myönteisen päätöksen osakeantiin ovat ainakin tehneet Tampere, Kangasala ja Lempäälä. Esityslistan liitteenä n:o 1/ 36 on Tavase Oy:n hallituksen kirje osakeannin toteuttamisesta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Vesilahden kunta osallistuu Tavase Oy:n osakeantiin merkitsemällä osakkeita yhteensä 172 kappaletta ja maksaa niistä yhteensä euroa osakeannin ehtojen mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto myöntää osakemerkintään tarvittavan euron lisämäärärahan vuoden 2018 talousarvion investointiosaan. Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta. Keskustelun kuluessa Kristiina Pispala teki seuraavan ehdotuksen: Vesilahden kunta ei osallistu Tavase Oy:n osakeantiin. Miia Rajala kannatti Pispalan ehdotusta. Puheenjohtaja päätti keskustelun asiasta ja totesi, että koska on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja sitä on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä ja äänestysmenettelyä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kristiina Pispalan ehdotusta, äänestävät EI. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen äänestystavaksi ja - menettelyksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA- ääntä (Laura Kekäläinen, Ari Perämaa, Tapani Pietilä, Harri Tapanainen ja Pertti Uusi-Erkkilä) ja 2 EI-ääntä (Kristiina Pispala ja Miia Rajala). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen: kunnanjohtajan ehdotus sai 5 ääntä ja Kristiina Pispalan ehdotus sai 2 ääntä. Kunnanhallituksen päätökseksi tuli kunnanjohtajan ehdotus

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 6/ Liite n:o 1/ 6 on Tavase Oy:n hallituksen kirje osakeannin toteuttamisesta Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että Vesilahden kunta osallistuu Tavase Oy:n osakeantiin merkitsemällä osakkeita yhteensä 172 kappaletta ja maksaa niistä yhteensä euroa osakeannin ehtojen mukaisesti. Lisäksi kunnanvaltuusto päättää myöntää osakemerkintään tarvittavan euron lisämäärärahan vuoden 2018 talousarvion investointiosaan. Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta. Keskustelun kuluessa Kristiina Pispala teki seuraavan ehdotuksen: 1) Vesilahden kunta ei osallistu esitettyyn Tavase Oy:n osakeantiin. 2) Vesilahden kunta ei myönnä osakemerkintään tarvittavaa euron lisämäärärahaa vuoden 2018 talousarvion investointiosaan. Ilona Leppänen kannatti Pispalan ehdotusta. Puheenjohtaja päätti keskustelun asiasta ja totesi, että koska on tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja sitä on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä ja äänestysmenettelyä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kristiina Pispalan ehdotusta, äänestävät EI. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen äänestystavaksi ja - menettelyksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 JAA- ääntä (Virpi Alakoski, Ari Arvela, Jukka Harjula, Laura Kekäläinen, Matti Kuusjärvi, Marko Lounasranta, Mervi Lumia, Lauri Nieminen, Harri Penttilä, Ari Perämaa, Tapani Pietilä, Miia Rajala, Riitta Rantala, Velipekka Saarinen, Valto Sorva, Harri Tapanainen, Pertti Uusi-Erkkilä ja Antti Uusi-Rasi) ja 3 EI-ääntä (Ilona Leppänen, Kristiina Pispala ja Susanna Suoniemi). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen: kunnanhallituksen ehdotus sai 18 ääntä ja Kristiina Pispalan ehdotus sai 3 ääntä. Kunnanvaltuuston päätökseksi tuli kunnanhallituksen ehdotus. Tiedoksi - Tavase Oy

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTON KARTUTTAMINEN KHAL 37 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n julkaiseman tiedotteen mukaan keskuspuhdistamo -hanke käynnistää rakentamisvaihetta ja hakee siihen liittyen omistajiltaan lisärahoitusta yhtiöön sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) muodossa. Lisärahoituksen tarkoituksena on vähentää lainarahan määrää, myöhentää korollisen vieraan pääoman nostoa ja pitää hankkeen vaikutukset jätevesimaksuihin kohtuullisena. Omalla pääomalla rahoitetaan mm. Sulkavuoren keskuspuhdistamon aluetyöt, louhinnan aloitusvaihe ja yhteisurakoita. Yhteisurakoissa siirtoviemäreitä asennetaan kunnallisteknisten töiden yhteydessä etukäteen. Keskuspuhdistamo -hankkeen rahoitustarve on n. 300 milj., johon nyt haetaan omaa rahoitusta 26,3 milj. jo saadun 9,7 milj. lisäksi omistuksien suhteessa. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n hallitus on esittänyt ja ylimääräinen yhtiökokous on hyväksynyt ehdotuksen ( ) korottaa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa omistajien osakeomistuksen mukaisessa suhteessa, yhteensä 26.3 milj.. Yhtiön omistus jakautuu seuraavasti: Tampereen kaupunki 71,2 % Ylöjärven Vesi Oy 8,5 % Kangasalan kaupunki 7,7 % Lempäälän kunta 7,1 % Pirkkalan kunta 5,1 % Vesilahden kunta 0,5 % Osakkaiden maksujen aikataulu ulottuu kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2018 maksetaan 20 %, vuonna % ja vuonna % sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston maksuista. Vesilahden kunnan osalta maksujen yhteismäärä on , josta vuonna 2018 maksetaan , vuonna ja vuonna Osuudet on huomioitu talousarvion ja talousarviosuunnitelman investointiosassa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen ja hyväksyy Vesilahden kunnan osalta vapaan pääoman rahaston kartuttamisen tekstiosassa ilmenevin perustein ja taloussuunnitelman mukaisena. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 7/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se merkitsee tiedokseen ja hyväksyy Vesilahden kunnan osalta vapaan pääoman rahaston kartuttamisen tekstiosassa ilmenevin perustein ja taloussuunnitelman mukaisena. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto TILINTARKASTUSPALVELUJEN HANKINTA TARKltk 2 Tarkastuslautakunta päätti pyytää tarjouksen tilintarkastuksesta BDO Audiator Oy:ltä. Sopimuksen kesto on valtuustokauden 2020 loppuun. Päätöksellä tarkastuslautakunta valtuutti tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja talousjohtaja Sinikka Rantamäen hoitamaan käytännön tehtäviä. BDO Audiator Oy:ltä on saatu tarjous sopimuskaudelta Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että Vesilahden kunnan tilintarkastajaksi valitaan saadun tarjouksen mukaisesti BDO Audiator Oy. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että tarkastaja Pekka Lamminmäki poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi ja Antti Uusi-Rasi toimi sihteerinä pykälän käsittelyn ajan KVAL 8/ Tarkastuslautakunta: Kunnanvaltuusto päättää, että Vesilahden kunnan tilintarkastajaksi valitaan saadun tarjouksen mukaisesti BDO Audiator Oy. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - BDO Audiator Oy - tarkastuslautakunta

18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT KVAL 9 Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta ( / 4.474). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 12/2017. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta joulukuun lopussa 2017 oli 7,3 % (marraskuun 2017 tilanne 6,9 %), Pirkanmaalla 11,7 % (10,9 %) ja koko maassa 11,2 % (10,3 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan toiseksi alhaisin. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kokouksessa jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet: - Susanna Suoniemi jätti liitteenä n:o 1/ 9 ilmenevän Vihreiden ja Kristillisdemokraattien (KD) yhteisen valtuustoaloitteen kouluruokailun kehittämiseksi Vesilahdessa / Portaat Luomuun / Ympäristöosaava ammattilainen. Aloitteen allekirjoittivat Vihreiden valtuustoryhmän Susanna Suoniemi ja Laura Kekäläinen sekä Kristillisdemokraattien (KD) valtuustoryhmän Matti Kuusjärvi ja Riitta Rantala. - Susanna Suoniemi jätti liitteenä n:o 2/ 9 ilmenevän Vihreiden ja Kristillisdemokraattien (KD) yhteisen valtuustoaloitteen kouluruokailun kehittämiseksi Vesilahdessa / Kouluruokadiplomi. Aloitteen allekirjoittivat Vihreiden valtuustoryhmästä Susanna Suoniemen ja Laura Kekäläisen sekä Kristillisdemokraattien (KD) valtuustoryhmästä Matti Kuusjärven ja Riitta Rantalan lisäksi Kokoomuksen valtuustoryhmästä Kristiina Pispala ja Ilona Leppänen. - Susanna Suoniemi jätti liitteenä n:o 3/ 9 ilmenevän valtuustoaloitteen ylijäämäruoan hyödyntämiseksi Vesilahdessa. Aloitteen allekirjoittivat Vihreiden valtuustoryhmästä Susanna Suoniemi, Kristillisdemokraattien (KD) valtuustoryhmästä Matti Kuusjärvi sekä Kokoomuksen valtuustoryhmästä Kristiina Pispala ja Ilona Leppänen.