Luennon aiheet: GM-eläimet. Geenimuunnellut hiiret. Alkioiden pakastus. Geenimuunnellut eläimet: miksi ja miten?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luennon aiheet: GM-eläimet. Geenimuunnellut hiiret. Alkioiden pakastus. Geenimuunnellut eläimet: miksi ja miten?"

Transkriptio

1 Luennon aiheet: GM-eläimet Koe-eläinkurssi Petra Sipilä Geenimuunnellut hiiret Siirtogeeniset eläimet Poistogeeniset eläimet Alkioiden pakastus Terminologiaa Geenimuunnellut eläimet: miksi ja miten? Geenimuunneltu eläin: Eläimen perimää on muokattu ja muokattu perimä siirtyy jälkeläisille Siirtogeeninen (transgenic) eläin: Laajasti käsitettynä: Eläin, jonka yhteen tai useampaan soluun on viety vierasta DNA:ta Suppeampi käsitys: Eläin, jonka perimään on viety vierasta DNA:ta pronukleusinjisoinnilla. Muutos kaikissa soluissa. Terminologiaa Geenimuunnellut eläimet: miksi ja miten? Kloonaus: Valmistetaan eläimestä perimältään identtisiä kopioita Geeniterapia: Viedään perimäainesta, esim. virusvälitteisesti somaattisiin soluihin: ei sukusoluihin, joten perimäaines ei siirry jälkeläisiin Miksi geenimuunneltuja eläimiä käytetään? Soluviljelyn käyttömahdollisuudet geenien toiminnan tutkimuksessa ovat vielä nykyäänkin hyvin rajalliset Soluviljelymenetelmillä ei saada tietoa geenin toiminnan merkityksestä monimutkaisissa fysiologisissa tiloissa, kuten koko elimistössä, eikä soluviljelymalleilla voida simuloida kokonaisten kudos- tai elinjärjestelmien toimintaa Geenimuuntelulla saadaan aikaan täsmämalleja Geenimuunneltujen hiirten sovellutukset (1) Tärkein muuntogeenisten eläinten käyttöalue on Perustutkimus: Geenisäätelyn tutkiminen Uusien toiminnaltaan tuntemattomien geenituotteiden merkitys elimistössä Osittain tunnettujen geenien toiminnan merkitys osana koko elimistön toimintaa. 1

2 Geenimuunneltujen hiirten sovellutukset (2) Tautimallinnus ja lääkekehitys Pyritään geenimuuntelun avulla luomaan hiirelle tila, joka muistuttaa ihmisen sairautta (ns. tautimalli) Tutkitaan mallissa taudin syntymekanismeja ja testataan lääkkeitä Etsitään olemassa oleville lääkkeille täysin uusia indikaatioita eli käyttöaiheita Etsitään sellaisten geenituotteiden, joihin olisi mahdollista kehittää lääke (ns. druggable genes), vaikutuksia elimistöön Etsitään lääkkeiden sivuvaikutuksia Miten geenimuunneltuja hiiriä tuotetaan? Muuntogeenisten hiirten tuottotavat: Mikroinjektio: Geenimuunnos liittyy sattumanvaraisesti johonkin kohtaan perimää -siirtogeenihiiret Targetointi: Geenimuunnos liittyy tarkalleen haluttuun kohtaan perimää esim. poistogeenihiiret Siirtogeeninen hiiri Siirtogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Rakennetaan uusi geeni rekombinaattitekniikalla Perimään liitetään ylimääräinen uusi geeni, joka useimmiten on rekombinatti-dna-tekniikalla rakennettu fuusiogeeni Siirtogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Rakennetaan uusi geeni rekombinantti-dna-tekniikalla 2) DNA injektoidaan 1-soluisen alkion esitumaan 3) Injektoidut alkiot siirretään vastaanottajahiirten munanjohtimiin 4) Syntyneet poikaset genotyypataan ja fenotyypataan Siirtogeenin pitää sisältää: Promoottori Rakennegeeni PolyA sekvenssi Mahdollisesti introni Tarkista, että konstruktissasi on Kozak sekvenssi (gccrccatgg), R=adenine or guanine Mieti jo suunnitteluvaiheessa: Kuinka tunnistat siirtogeeniset hiiret Kuinka mittaat siirtogeenin toimintaa Promoter Intron Structural gene (cdna) PolyA Siirtogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 2) Injisoidaan transgeeni hedelmöittyneeseen munasoluun (in vitro, mikroskoopin alla) Siirtogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 3) Injektoidut alkiot siirretään vastaanottajahiirten (valeraskaita naaraita) munanjohtimiin GENE 2

3 Valeraskas naaras: Mikroinjektiolla DNA liittyy sattumanvaraisesti genomiin -> Tuloksena heterozygootteja poikasia (F0 eli kantaeläimet), joiden kaikissa soluissa on geenimuunnos Naarashiiri paritetaan vasektomoidun koirashiiren kanssa; vaikka munasolu ei hedelmöity, naaraan hormonituotanto vastaa raskaana olevan naaraan hormonituotantoa, jolloin se kykenee toimimaan keinoemona vieraalle alkiolle. 4) Genotyyppaus ja fenotyyppaus Siirtogeenihiirten avulla voidaan tutkia esim.: -Siirtogeeni tunnistetaan syntyvien poikasten perimästä (PCR) - PCR tehdään häntä- (tai korva-) näytteestä eristetystä DNA:sta - Siirtogeenisiksi osoittautuvat kantahiiret käytetään siirtogeeniä ilmentävien hiirilinjojen tuottamiseksi ja muutokset ilmiasussa tutkitaan F1 F0 X WT Geenin ylituoton vaikutuksia hiireen; universaali tai kudos-/soluspesifinen tuotto Transkription säätelyelementtejä eli promoottoreita; raportoijahiiret Dominantisti negatiivisen mutaation vaikutuksia ylituottamalla ko. epänormaalia geeniä Esimerkkejä transgeenihiiristä 1) Ylituottohiiret: Esim. AROM+-hiirimalli, jossa aromataasigeenin universaali ylituotto aiheuttaa korkean estrogeenija matalan androgeenipitoisuuden veressä ja kiveksissä AROM+ -hiiret Geenimuunnos aiheuttaa korkeat estrogeeni- ja alhaiset androgeenitasot Uroshiirillä voimakas fenotyyppi, naaraat normaaleja Kivesfenotyyppi: Keskeytynyt spermatogeneesi (hedelmättömyys) Piilokiveksisyys Leydigin solujen hyperplasia WT Arom+ Li et al., Endocrinology 2001; 142:

4 AROM+ -hiiret Aromataasi-inhibiittori käsittely 4 kk ikäisiä Arom+ uros hiiriä käsiteltiin 6 viikkoa finrozole:lla (10 mg/kg, Hormos Medical Ltd.) Spermatogeneesi käynnistyi uudelleen Leydigin solujen hyperplasia väheni Esimerkkejä siirtogeenilinjoista: 2) Raportoijahiiret Promoter of gene x Promoter of gene x Gene x E1 E2 E3 E4 Reporter gene Li et al., Am J Pathol. 2004; 164: Reporter genes: - galactosidase - Luciferase - EGFP & other fluorescent markers -CAT -others. Raportoijahiiret Valitse sopiva repotterigeeni käyttötarkoituksen mukaan: - Haluatko kvantitoida reportteriproteiinia? - Haluatko paikallistaa repotterin solutasolla? - Haluatko tehdä in vivo kuvantamista? Mikroinjektiotekniikan huonot puolet: Transgeeni liittyy sattumanvaraiseen paikkaan genomissa Liittyminen saattaa aiheuttaa genomissa eitoivottuja muutoksia, jotka vaikuttavat hiiren ilmiasuun Liittymiskohtasaattaa vaikuttaa transgeenin ilmentymiseen Mikroinjektiotekniikan haitat Useimmiten geenikonstruktia liittyy useita kappaleita (ns. kopioluku) Jokainen linja ainutlaatuinen kopioluvun ja integroitumispaikan suhteen; useita linjoja tarvitaan Tehoton tekniikka: 50 alkiota 1 transgeeninen poikanen Poistogeeniset hiiret 4

5 Targetointi eli geenimuunnoksen tuottaminen haluttuun kohtaan genomia -Poistogeenisen hiiren valmistus Hiiren perimästä on tuhottu geeni tai sen toiminnallinen osa, jolloin geenin tuottamaa proteiinia ei synny tai proteiini ei ole toiminnaltaan normaali. Perustuu homologiseen rekombinaatioon, jolloin geenimuunnos voidaan kohdentaa haluttuun kohtaan perimää (targetoitu geenimuunnos) Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa; tilataan klooni 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisvalikoinnin 3) Transfektoidaan alkion kantasolut ko. DNA-konstruktilla 4) Valitaan solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio ts. DNA on liittynyt haluttuun kohtaan 5) Geenimuunnellut alkion kantasolut siirretään blastokystivaiheen alkioon, ja alkio siirretään vastaanottajahiiren kohtuun 6) Syntyvistä kimeerisistä hiiristä testataan ne, jotka periyttävät geenimuunnoksen 7) Tutkitaan geenimuunnoksen aiheuttamat fysiologiset ja toiminnalliset muutokset Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa; tilataan klooni 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisselektion Ensembl.org AB2.2. ES cells Tilaa BAC-klooni sähköpostilla, useita tuottajia 2) Targetointikonstruktin kloonaus; Halutun mutaation tekeminen ja (tupla)selektion mahdollistaminen International Knockout Mouse Consortium; Saatavilla targetoituja mutaatioita ja geeni trappeja WT endogenous locus E1 Intron1; bp E2 Targeting construct ATG PGK Neo pa E1 DTA Short homology arm 1700 bp Homologous recombination Long homology arm 7951 bp Targeted locus PGK Neo pa E1 probe 1 probe 2 E2 5

6 Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista ja tilataan genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisselektion 3) Transfektoidaan alkion kantasolut ko. DNA-konstruktilla 3) Transfektoidaan alkion kantasolut targetointikonstruktilla Alkion kantasolut, ES-solut (embryonal stem cells) ovat pluripotentteja kantasoluja, jotka saadaan blastokystivaiheen alkion sisäsolumassasta. Niitä voidaan kasvattaa in vitro, manipuloida ja siirtää takaisin blastokystialkioon. ES-solut säilyttävät kykynsä erilaistua miksi tahansa elimistön soluksi From Sedivy & Joyner Gene Targeting 1992 Kantasolut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: totipotentit, pluripotentit ja multipotentit Totipotentti kantasolu: hedelmöittynyt munasolu: pystyy erilaistumaan elimistön kaikiksi solutyypeiksi, lisäksi istukan soluiksi ja sikiötä ympäröiviksi rakenteiksi Pluripotentti kantasolu: noin kolmen päivän jälkeen, totipotentit solut erilaistuvat blastokystiksi. Blastokysti muodostuu ulkosolukerroksesta, josta erilaistuu istukka ja sikiötä ympäröivät rakenteet sekä sisäsolumassasta, millä on kyky erilastua miksi tahansa elimistön soluksi (ES-solut!) Multipotentit kantasolut: aikuisen kantasolut; Esim luuytimen kantasolut pystyvät erilaistumaan kaikiksi verisoluiksi, mutteivät muiden elinten soluiksi Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista ja tilataan genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisselektion 3) Transfektoidaan alkion kantasolut ko.dna-konstruktilla 4) Valitaan solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio ts. DNA on liittynyt haluttuun kohtaan 4) Valitaan solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio ts. DNA on liittynyt haluttuun kohtaan Targeting construct Homologous area 1 Homologous area 2 pos.selection neg.selection marker marker X gene of interest X 1) pos.selection marker neg.selection marker 2) pos.selectm arker neg.selection marker pos.selectm 3) arker The Right one!! 6

7 Soluviljelyssä: Jäljelle jääneistä soluista etsitään oikeat =skriinaus solu, johon konstrukti ei ole integroitunut solu, johon konstrukti on integroitunut sattumanvaraisesti solu, jossa on tapahtunut homologinen rekombinaatio Positiivinen selektio (esim. neomysin) Negatiivinen selektio (esim. gansikloviiri) Yleensä :n poimitun kloonin joukossa vähintään 3 positiivista kloonia, homologinen rekombinaatio harvinainen tapahtuma! Negatiivinen valikointi lisää 5-10 kertaisesti positiivisten kloonien osuutta Aluksi kaikki kloonit tutkitaan PCR:llä PCR-positiiviset kloonit varmistetaan genomisella Southernilla Positiivisisissakin klooneissa vain toinen alleeli tuhoutunut eli ES-solut geenimuuntelun jälkeen heterozygootteja! gene of interest pos.selectm arker Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista ja tilataan genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisselektion 3) Transfektoidaan alkion kantasolut ko.dna-konstruktilla 4) Valitaan solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio ts. DNA on liittynyt haluttuun kohtaan 5) Geenimuunnellut alkion kantasolut siirretään blastokystivaiheen alkioon, ja alkio siirretään vastaanottajahiiren kohtuun ES-solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio, injektoidaan blastokystiin Normal C57BL/6 Blastocyst (black) Valikointi turkkivärin perusteella ICM ES cells 129/SvJ (agouti) agouti black 7

8 Poikaset ovat kimeerisiä hiiriä Kimeeristen hiirten tuotto Vaihtoehtoinen tapa; geenimuunnellut ES-solut aggregoidaan morula-vaiheen alkioiden kanssa Black mouse - no apparent ES cell contribution Chimeric founder - strong ES cell contribution Chimeric founder - weaker ES cell contribution Poistogeenisen hiiren tuottamisen vaiheet: 1) Etsitään internetin tietopankeista ja tilataan genominen klooni (yleensä BAC-klooni), joka sisältää geenin, joka halutaan poistaa 2) Kloonataan targetointikonstrukti, joka tuhoaa geenin ja mahdollistaa kaksoisselektion 3) Transfektoidaan alkion kantasolut ko.dna-konstruktilla 4) Valitaan solut, joissa on tapahtunut homologinen rekombinaatio ts. DNA on liittynyt haluttuun kohtaan 5) Geenimuunnellut alkion kantasolut siirretään blastokystivaiheen alkioon, ja alkio siirretään vastaanottajahiiren kohtuun 6) Syntyvistä kimeerisistä hiiristä testataan ne, jotka periyttävät geenimuunnoksen 7) Tutkitaan geenimuunnoksen aiheuttamat fysiologiset ja toiminnalliset muutokset sukusolut: Poikasten paritusstrategia- siirtyykö geenimuunnos jälkeläisiin? - kimeerinen hiiri X villityypin musta B6-hiiri ruskea ruskea musta - ES /+ B6 + ES /+ B6 + B6 /+ B6 + + Paritusstrategia homozygoottien tuottamiseen X tm/+ B6 tm/+ B6 Geenien ilmenemisen säätely eläinmalleissa; konditionaaliset ja indusoituvat mallit tm/tm tm/+ B6 + B6 /+ B6 25% 50% 25% 8

9 Konditionaaliset tai kudosspesifiset poistogeenihiiret Ongelma perinteisissä poistogeenimalleissa on, se että mutatoitu geeni inaktivoidaan KAIKISSA kudoksissa/soluissa -lox -teknologia (1) (vaihtoehtoisesti Flp-frt) paikka-spesifinen rekombinaasi entsyymi P1 faagista. 1) Tunnistaa 34bp DNA sekvenssinloxp = Tämä voi johtaa kuolemaan alkionkehityksen aikana Sekundaariset vaikutukset voivat peittää primaarisia vaikutuksia vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä mutaation vaikutusmekanismeista 2) Liittää yhteen kaksi LoxP kohtaa ja poistaa niiden välissä sijaitsevan sekvenssin -lox -teknologia (2) Riippuen käytettyjen loxp-kohtien suunnasta, rekombinaasi voi katalysoida myös inversion. insert 1) Tunnistaa 34bp DNA sekvenssinloxp = 2) Katalysoi LoxP-kohtien välisen alueen inversion -loxp -Teknologia (3) Vaatii kaksi hiirilinjaa 1) Hiirilinja, jossa loxp kohdat on sijoitettu poistettavan alueen molemmin puolin. Tällöin geeniä sanotaan floksatuksi. GENE 2) Siirto- tai poistogeeninen hiirilinja, joka ilmentää CRE:tä kudosspesifisen tai indusoituvan promoottorin alla insert tissue specific or inducible promoter CRE cdna -rekombinaatiolla voidaan: Tehdä kudos/solu-spesifisiä poistogeenisiä hiirimalleja -loxp periaatteet Esimerkki: geeni ilmenee aivoissa, selkäytimessä, silmässä ja haimassa Aktivoida geenejä (poistamalla esim. Stop-kasetti) Tehdä indusoitavia poistogeenisiä, esim. tamoksifeeni Tehdä pistemutaatioita Muokata kromosomeja (esim. Inversiot) Perinteinen poistogeeninen hiiri kuolee aivo- ja selkäydinongelmien takia Kiinnostuksen kohteena on haiman toiminta 9

10 -loxp periaatteet 3.Risteytetään hiirilinjoja muutama sukupolvi, jotta saadaan + flox/flox homotsygooteja 1. Tehdään floksattu hiirimalli targetoimalla - LoxP -kohdatympäröivät tutkittavaa geeniä jokaisen solun perimässä 2. Tehdään siirto- tai poistogeeninenhiirimalli, joka ilmentää CRE:tä haimaspesifisen promoottorin alla. flox/flox x flox/flox Geeni tuhotaan vain haimassa! Multipurpose Allele (Knockout-first) Indusoituvat mallit (1) Geenien ilmenemisen indusointiin in vivo on kaksi menetelmää - Tetrasykliini; Tet-On ja Tet-Off ja - Tamoksifeeni; ER/4-OHT Testa et al., Genesis Indusoituvat mallit: Tamoksifeeni (2) Hyödyntää estrogeenireseptorin ligandin sitoutumiskohtaa ja samalla säätelee viereisen alueen toimintaa Mutatoitu ligandin sitoutumiskohta (ERT): sitoutuu tamoksifeeniin, joka on estrogeeni antagonisti, suuremmalla affiniteetilla kuin endogeeniset estrogeenit Indusoituvat mallit: Tamoksifeeni (3) Paikka-spesifinen rekombinaatio yhdistettynä indusoituvaan malliin (Paikan ja ajan kontrollointi) ERt fuusioproteiini -ERT fuusioproteiini siirtyy tumaan tamoksifeenikäsittelyn seurauksena mahdollistaen välitteisen rekombinaation Heart specif. Promoter ERt PolyA Voi aiheuttaa toksisuus ongelmia 10

11 Indusoituvat mallit: Tamoksifeeni (4) ERt fuusioproteiinia tuotetaan kudos-spesifisen promoottorin ohjaamana, mutta se pysyy sytoplasmassa (ei pääse tumaan ilman ligandia) Heart-specific ERt Indusoituvat mallit: Tamoksifeeni (5) Indusointi Tamoksifeenillä; yl. kerta annos riittää, voidaan antaa IP injektiolla tai ruuan/veden mukana Heart-specific ERt E1 E2 E3 E1 E2 E3 E1 E3 -ERt -ERt -ERt Mouse Genome Informatics (MGI); Datapankki floksatuista ja hiirimalleista Vaihtoehtoinen menetelmä KO eläinten tuottoon (muut lajit kuin hiiri); Zinc-Finger Nucleases (ZFN) & Transcription activator-like element nucleases (TALEN) ZFN ja TALEN teknologiat poistogeenisten eläinten (rottien) luomiseen (1) ZFNt ja TALENt ovat muokattuja DNA:han sitoutuvia proteiineja, jotka mahdollistavat genomin targetoidut muokkauksetkatkaisemalla DNA:n kaksoisjuosteen spesifioidusta paikasta. Kaksoisjuosteen katkoksetkäynnistävät solun oman DNA:n korjausprosessit; homologisenrekombinaation ja Non-Homologous End Joining (NHEJ). Kun solu käyttää NHEJ-mekanismiakorjaukseen, syntyvät kopiontivirheet aiheuttavat ko. DNA-kohtaan mutaation. ZFN ja TALEN teknologiat poistogeenisten eläinten (rottien) luomiseen (2) Teknologioiden hyödyt: Ei laji rajoituksia Ei vaadi olemassa olevia ES-solulinjoja Nopea menetelmä Vain 3-6 kk poistogeeniseneläimen luomiseen Periytyvä geenimuunnos Universaali työkalu Toimii sekä solulinjoissa, että eläimissä Mahdollistaa nopean siirtymisen proof-of-concept -kokeista eläimiin 11

12 Siirto- vs. poistogeeniset Pronukleusinjisointi hedelmöittyneeseen munasoluun DNA integroituu satunnaiseen kohtaan genomia Kopioluku vaihtelee Kantoja tarvitaan useita geenimuunnoksen tutkimiseen Siirto- vs. poistogeeniset DNA transformoidaan ES-soluihin Solut, jotka ovat läpikäyneet homologisen rekombinaation injisoidaan 4 päiväiseen alkioon blastokystiin Targetoitu muunnos Geenimuunnoksen vaikutuksia voidaan tutkia yhdellä hiirilinjalla KYSYTTÄVÄÄ? Alkioiden pakastus: Miksi? Turvallisuus: Erilaiset taudit ja onnettomuudet voivat vaarantaa kallisarvoiset hiirikannat. Kannat voidaan elvyttää pakastetuista alkioista Taloudellisuus: Säästää huomattavasti tilaa, pidemmän päälle edullinen tapa säilyttää hiirikantoja, jotka eivät nyt ole käytössä Tieteelliset edut: Sukupolvesta toiseen jatkuvan siitostuksen mukana seuraa myös spontaaneja mutaatioita. Pakastetut alkiot säilyvät geneettisesti muuttumattomina Alkioiden pakastus: Miten? Alkiot, 2-8-soluvaiheisia, kerätään superovuloiduista, uroksen kanssa paritetuista naaraista Munanjohtimet kerätään ja alkiot huuhdellaan, Parhaannäköiset alkiot pakastetaan propanolimediumissa nestetyppeen ns. oljissa Kantariippuvaista; HY:ssa käytetään FVB/N- ja C57Bl-taustaisia; sekä erilaisia hybridejä Rutiinisti pakastetaan alkiota; arviolta 90% alkioista pitäisi selvitä sulatuksesta 12

13 Kiitos! 13

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Balansoitu kanta Koejärjestely perustuu ns. balansoidun kannan käyttöön.

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Geeninsiirron peruskäsitteet

Geeninsiirron peruskäsitteet Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet)

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Keskeinen GM lainsäädäntö ja sen sisältö Markkinoilla olevat GM raaka-aineet Tulevaisuuden

Lisätiedot

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen 11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Geenisaksilla hermoston sairauksien jäljille

Geenisaksilla hermoston sairauksien jäljille KATSAUS Aino Vesikansa Geenisaksilla hermoston sairauksien jäljille Geenisaksiksi kutsuttua CRISPR-menetelmää pidetään yhtenä tämän vuosikymmenen suurimmista tieteellisistä läpimurroista. CRISPR-menetelmän

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja histologia

Kehitysbiologia ja histologia Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen juridiset ja eettiset ulottuvuudet

Kantasolututkimuksen juridiset ja eettiset ulottuvuudet Kantasolututkimuksen juridiset ja eettiset ulottuvuudet Laura Walin OTK, FT Kantasolututkimuksen juridiset ja eettiset ulottuvuudet Kehitysbiologian lyhyt oppimäärä juristeille Alkion suoja Suomen oikeusjärjestyksessä

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

Sari Cederlöf. Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa

Sari Cederlöf. Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa Sari Cederlöf Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 6.6.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se

Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se Metsätieteen aikakauskirja 2/2002 Tieteen tori Tuomas Sopanen Koivun kukkimisen esto ja nopeuttaminen e e m t a Johdanto Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se on tunnetusti hidasta ja vaikeaa.

Lisätiedot

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta.

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Lapsille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Sisällysluettelo Miksi munasolujani pitäisi pakastaa? Millainen toimenpide on? Kuinka munasarjoista otetaan osa talteen? Mitä sitten

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10. Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee 6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

MIKRO-RNA:T LUUTA MUODOSTAVAN SOLUN SÄÄTELYSSÄ

MIKRO-RNA:T LUUTA MUODOSTAVAN SOLUN SÄÄTELYSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Solu- ja molekyylibiologia Kevät 2014 Anni-Mari Tuori MIKRO-RNA:T LUUTA MUODOSTAVAN SOLUN SÄÄTELYSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja. Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK

FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja. Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, arvioita ja laskelmia Yhtiöstä

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot