JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN
|
|
- Eveliina Hukkanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN P, 2OP HEIKKI SALO, SYKSY 2015 Kurssin sisältö/aikataulu: 7 x 2h luentokertaa, perjantaisin salissa L10 (ensimmäinen luento IT115) Historiaa/Tähtitaivaan liikkeet Tähtititeelliset havaintomenetelmät Solar System Solar System Stars and stellar evolution Milky Way Galaxies + Kurssin yhteenveto Loppukoe: ti klo (yleiset tenttipäivät) Kirjallisuutta: Maailmankaikkeus (Palviainen, Oja, Ursa) (opinto-oppaassa mainittu kurssikirja) Vanhin tiede (Karttunen, Ursa) - tähtitieteen historiaa Tähtititeen perusteet (Karttunen ym., Ursa) - Tähtitieteen perusteiden oppikirja HUOM: Tähtititeen historia kurssi (3op) Tähtitieteellinen yhdistys URSA ( Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
2 TÄHTITIETEEN HISTORIAA Tähtitaivaan ilmiöiähavaittu jo varhain (n v vanhoja kaiverroksia) Kiintotähdet ja kiertotähdet, kuun vaiheet, vuodenajat, pimennykset Babylonia: Ensimmäiset kalenterit n v eaa. Ensimmäiset tähtiluettelot, matemaattiset menetelmät mm. kuun vaiheiden ennustamiseen Ajanlasku maanviljelyn tarpeisiin (vrt. Egypti Niilin tulvat) Astrologia (Babylonia) : 7 vaeltajaa -> viikonpäivien nimet (katkeamaton jakso?) Horoskoopit: alunperin lähes tieteellistä? (teoria, testaus, johtopäätökset) mutta latistui taikauskoksi planeettojen/auringon paikka eläinradassa vaikuttaa inhimillisiin tapahtumiin (Mutta: kevättasauspisteen kiertyminen...) Tieteellisen ajattelyn synty Jooniassa 600 eaa (Miletos, Efesos) Thales: selitettävä mahdollisimman suuri määrä ilmiöitä pienellä joukolla oletuksia, luottamus järkiperäisen tiedon mahdollisuuteen (Aristoteles) Pythagoras: maailmassa tasapaino ja järjestys Antiikin tähtitiede korkeatasoista Aristarkhos, Eratosthenes (maan koko, Kuun ja Auringon suhteelliset etäisyydet) Hipparkos: episyklit, tähtiluettelo Ptolemaios (n. 140 jaa): Almagest Maakeskisen planeettamallin synteesi Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
3 Esimerkki: 30,000 v. vanhoja luukaiverruksia: Kuun vaiheet? Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
4 Tähtitieteen osaston katto Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
5 Osittainen auringonpimennys keräsi parisataa katsojaa! Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
6 Miksi planeettojen liikkeiden selittäminen oli haasteellinen probleema? 40 Aurinkokunta Mars Sisaosat 20 1 Y (AU) vuotta Jupiter Saturnus Pluto Uranus Neptunus X (AU) Y (AU) Planeettojen sijainti + radat (Huom: eivät täysin samassa tasossa) Koordinaatiston origo Auringossa (Laskukaavat johdetaan Taivaanmekaniikka-kurssissa) 0-1 Venus Maa Merkurius -2 2 kuukautta X (AU) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
7 Liikkeet havaitaan suhteessa liikkuvaan Maahan Planeettojen radat Maan suhteen (ylärivi), sekä projisoituna taivaanpallolle (alarivi) 2 Merkurius 2 Venus 4 Mars Y (AU) 0 Y (AU) 0 Y (AU) X (AU) X (AU) X (AU) 10 5 Merkurius 10 5 Venus 10 5 Mars 0-6 kk 6-12kk latitude 0 latitude 0 latitude longitude longitude longitude Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
8 Antiikin episykliteoria = elegentti matemaattinen malli Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
9 Kopernikaaninen vallankumous 1600-luvulla Kopernikus, Tycho Brahe, Kepler, Galilei, Newton Planeettojen liike johdettavissa mekaniikan laeista matematiikan avulla Kaukoputken käyttöönotto Galilei 1609 (Saturnuksen arvoitus ) Tähtitieteen päätehtävä luvuilla: navigaatio merellä > Pariisin ja Greenwichin observatoriot (kirja Longitude Dava Sobel) Modernin tähtitieteen synty 1800 luvulla: Taivaankappaleet fysikaalisen tutkimuksen kohteiksi Astrofysiikka, tähtivalokuvaus, spektroskopia Linnunradan mittasuhteet 1900 luvun alussa vaati tähtienvälisen pölyn absorption ymmärtäminen Maailmankaikkeuden laajeneminen 1920luvulla (Lemaitre, Hubble) kaukoputkien kehitys Aallonpituuskaistan laajeneminen: Radiotähtitiede 1940lla Kosmisen mikroaalto-taustasäteilyn löytyminen 1960lla Satelliiteistä tehtävä avaruustähtitiede Hubble (optinen), Spitzer (IR), Compton, Fermi (gamma), Chandra (röntgen), mikroaaltotausta (COBE, WMAP, PLANCK) jne jne Planeettaluotaimet (esim. Cassini/Huygens) Jättiläisteleskoopit: ALMA (toiminnassa),eso-elt (2020), JWST (2018) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
10 Science-lehti v. 2012: current Mysteries of Astronomy Mitä on pimeä energia (Dark Energy)? Miten kuumaa on pimeä aine (Dark Matter)? Missä ovat puuttuvat baryonit (Missing Baryons)? Miten tähdet räjähtävät supernovina? Mikä aiheutti maailmankaikkeuden re-ionisaation? Mistä ovat peräisin kaikkein suurienergisimmät kosmiset säteet? Miksi Aurinkokuntamme on niin merkillinen? Kurssi toivottavasti auttaa ymmärtämään mitä kysymykset tarkoittavat, vaikkei voikaan antaa vastauksia! Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
11 Tähtitaivaan liikkeet - Tähtitaivaan vuorokautinen liike - Vuodenaikojen synty - Kuun vaiheet - Pimennykset Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
12 φ = 45 Taivaankappaleiden vuorokautinen liike Maa pyörii vastapäivään akselinsa ympäri tähdet nousevat idästä, laskevat länteen Taivaannavan korkeus = havaintopaikan leveysaste φ = 10 MILLAINEN ON TÄHTIEN LIIKE POHJOISNAVALLA?, ENTÄ PÄIVÄNTASAAJAN ETELÄPUOLELLA? Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
13 Millä leveysasteella kuvattuja? Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
14 Osa tähdistä aina horisontin yläpuolella, Osa aina horisontin alapuolella: Tähden paikka taivaanpallolla: - deklinaatio δ - leveysaste taivaanpallolla navalla δ = 90 - rektaskensio α pituusaste taivaanpallolla Havaintopaikan leveysaste φ = 65 Oulussa tähdet joiden deklinaatio δ > 90 0 φ = 25 sirkumpolaarisia tähdet joiden deklinaatio δ < φ 90 = 25 aina piilossa Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
15 Tähtivuorokausi = Maan todellinen kiertoaika 23h 56min 4s Normaaliajan vuorokausi (24h) = Aurinko näkyy samassa suunnassa = n. 4 minuuttia pidempi kuin tähtivuorokausi johtuu Maan rataliikkeestä (samaan suuntaan kuin pyöriminen) kahden keskipäivän välisenä aika pidempi kuin pyörähdysaika Vastaavasti: havaitaan tähteä tietyssä suunnassa (esim peittyy rakennuksen taakse) tähti samassa kohdassa seuraavana iltana n. 4 minuuttia aikaisemmin (kellon mukaan) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
16 Prekessio Kuun ja Auringon vaikutus litistyneeseen maapalloon (vrt. Hyrrä) Maan akselin ja Maan ratatason (ekliptika) normaalin välinen kulma ɛ Tällä hetkellä Maan akseli osoittaa kohti Pohjantähteä Maan akseli tekee täyden kierroksen vuodessa Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
17 Tähdistöt Pohjoinen+eteläinen taivaanpuolisko: yhteensä n paljain silmin näkyvää tähteä Nimistö: kreikkalaista+arabialaista alkuperää Johannes Bayer: Uranometria 1603 nimeäminen α, β,... kirkkausjärjestyksessä esim. Betelgeuse = α Orionis (α Ori) aakkosten jälkeen numerot jne. IAU 1928: virallisesti vahvistetut tähdistöjen nimet/rajat Alkuperäinen Suomalainen tähtitaivaan nimistö? Pohjantähti Otava, Pieni Otava Seulaset (Plejadit) Väinämöisen viikate, Väinämöisen vyö (Orion) Kalevan tähti (Sirius) Pohjan Kruunu Kointähti, aamutähti, iltatähti (Venus) Linnunrata Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
18 Stellarium-ohjelma: Tänään klo 21 Kesäkolmio : Vega, Deneb, Altair Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
19 Stellarium-ohjelma: Näkymä 5 kuukautta myöhemmin klo 21 Sirius, Orion etelässä Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
20 Stellarium-ohjelma: Näkymä 5 kuukautta myöhemmin klo 21 Sirius, Orion etelässä Mihin kellonaikaan Orion näkyy etelässä Syyskuun alussa? Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
21 Stellarium-ohjelma: klo 21 Sirius, Orion etelässä Mihin kellonaikaan Orion näkyy etelässä Syyskuun alussa? Muista: tähdet edistää 4 min/vrk = 2 tuntia/kuukausi Syyskuussa odotettava 5*2 tuntia ennen kuin tähdet samassa asemassa kuin Helmikuussa Eli Orion etelässä klo = 7 aamulla (liian valoisaa) Lokakuun: klo 5 Marraskuun: klo 3 Joulukuu: klo 1 Tammikuu: klo 23 Helmikuu: klo 01 Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
22 Tietystä paikasta katsoen näkyvät ja näkymättömät tähdistöt vaihtuvat prekession vaikutuksesta Voidaan käyttää avuksi Arkeoastronomiassa Taivaan etelänavan ympärillä näkymättömissä olevassa alueessa ei Antiikin aikana nimettyjä tähdistöjä Tähdistöjen mainintaa kirjallisuudessa/kartoissa voidaan käytää sijainnin/ajoituksen määrittämiseen! Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
23 Vuodenajat Maan pyörimisakseli ja ratatason normaali muodostavat 23.5 asteen kulman Talvipäivän seisaus Pyörimisakseli poispäin Auringon suunnasta Kevätpäivän tasaus Auringon suunta kohtisuorassa pyörimisakselia vasten Kesäpäivän seisaus 21.6 Syyspäivän tasaus 21.9 Auringon korkeuskulma korkeimmillaan 90 φ = 58.5 Oulussa matalimmillaan 90 φ 23.5 = 1.5 Oulussa Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
24 Auringon näennäinen rata taivaalla päivän kuluessa eri vuodenaikoina Mikäli leveysaste φ > = 66.5 Aurinko ei nouse talvipäivän seisauksen aikana (vastaavasti ei laske kesäpäivän seisauksen aikana ) Pohjoinen napapiiri Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
25 Auringon liike tähtien suhteen vuoden kuluessa ( Eläinrata, kuva: Karttusen kirja) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
26 Graafiset almanakat URSA:n sivulta (Hannu Karttunen) Musta alue: Pimeä asun < 18 tumman sininen: Astronominen hämärä 18 < asun < 12 sininen: Nauttinen hämärä 6 < asun < 12 vaalea sininen: Porvarillinen hämärä 6 < asun < 0 Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
27 Kuun vaiheet Kiertää Maan ympäri vastapäivään kerran kuukaudessa : Siderinen kiertoaika vuorokautta (tähtien suhteen) Synodinen kiertoaika vuorokautta (täysikuusta seuraavaan) KUUN VAIHEET: uusikuu ensimmäinen neljännes (valaistu puoli aurinkoon päin eli oikealle) täysikuu viimeinen neljännes (Kysymys: Mihin vuodenaikaan esim. ensimmäinen neljännes näkyy parhaiten?) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
28 Kuun pyörähdysaika sama kuin kiertoaika Maan ympäri eli sama puoli aina maata kohti = synkroninen pyöriminen (Kuun asento Maan suhteen ei täysin vakio nähdään 59% kuun pinnasta HUOM: Kuun pimeä puoli ei ole pimeä! (esim. uusikuun aikana täysin valaistu) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
29 Pimennykset ja tähdenpeitot Pimennys: kappale joutuu toisen varjoon Kuunpimennys: Kuu joutuu Maan varjoon Jupiterin kuitten keskinäiset pimennykset Tähdenpeitto (okkultaatio): kappale peittyy toisen taakse Esim. planeetta tai tähti peityy Kuun taakse Auringonpimennys: Kuu peittää Auringon Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
30 Auringonpimennys: maksimikesto n. 7 minuuttia Kuunpimennys: täydellinen pimennys 1h40 minuuttia penumbra-umbra-penumbra yhtä pitkiä Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
31 Miksi pimennyksiä ei ole kerran kuukaudessa? (kaikkiaan 2 viikon välein) Kuun ratataso vinossa maan ratatasoon nähden, ratatasot leikkaavat ns. solmuviivaa pitkin Auringonpimennys vain jos ollaan alle 10 asteen päässä solmuviivasta uudenkuun aikana Kuunpimennys vain jos ollaan alle 5 asteen päässä solmuviivasta täydenkuun aikana Kuunpimennyksiä keskimäärin alle yksi vuodessa (n. 2*5/180*12 =2/3) (näkyy kaikkialla missä Kuu horisontin yläpuolella) Auringonpimennyksiä keskimäärin yli yksi vuodessa (n. 2*10/180*12 =4/3) (näkyy vain pienessä osassa Maapalloa täydellisenä) Saros-jakso: pimennykset toistuvat samankaltaisina n. 18v välein (tunnettu n vuotta, meneillään 150 numeroitu Saros-jakso) Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
32 Vuorovesi-ilmiö Kuun painovoima Maahan: suurempi lähempänä olevaan puoliskoon heikompi kauempana olevaan puoliskoon pyrkii aiheuttamaan Maan venymisen (Samoin Aurinko) Huom: symmetrinen Maan keskipisteen suhteen Fnear F center = F far F center = Gm (x R) 2 Gm x 2 Gm (x+r) 2 Gm x 2 = Gm x 2 = Gm x 2 «1 (1 R/x) 2 1 «1 (1+R/x) 2 1 Gm x 2 Gm x 2 (1 + 2R/x 1) = 2GmR x 3 (1 2R/x 1) = 2GmR x 3 HUOM: varo verkon vääriä selityksiä! Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
33 Jatkossa käsitellään tähtitieteen kohteita kasvavilla etäisyyksiltä Maan etäisyys Auringosta: 150 miljoonaa km = 8 valominuuttia Aurinkokunnan koko: n. valovuorokausi Lähimmät tähdet: muutamia valovuosia Linnunrata: halkaisija n valovuotta Lähin naapurigalaksi: Andromeda n. 2 miljoonaa valovuotta Virgon galaksijoukko: n. 50 miljoonaa valovuotta Galaksijoukkojen kuplamaiset tihentymät: n. miljardi valovuotta Havaittava maailmankaikkeus... Mielenkiintoinen animaatio kokoskaaloista: kts. Johdatus tähtitieteeseen, Luento 1,
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP)
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP) HEIKKI SALO, KEVÄT 2013 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/alustava aikataulu: (Luennot pe 12-14 salissa FY 1103) PE 18.1 1. Historiaa/pallotähtitiedettä I to 24.1 Kollokvio
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotJuha Ojanperä Har javalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja
LisätiedotTähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät
Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,
LisätiedotAVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla
AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotMuunnoskaavat horisonttijärjestelmä < > ekvaattorisysteemi
Muunnoskaavat horisonttijärjestelmä < > ekvaattorisysteemi Edellä pallokolmioiden yleiset ratkaisukaavat: sin B sin a = sin A sin b cos B sin a = cos A sin b cos c + cos b sin c cos a = cos A sin b sin
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
Lisätiedot2.7.4 Numeerinen esimerkki
2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotTähtitieteen LUMA-työpaja
Tähtitieteen LUMA-työpaja (Ohje työpajaan, jota käsiteltiin MAOL:in syyspäivillä 2016) Pertti Rautiainen Tähtitieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tähtitieteen LUMA-työpaja: Maa on planeetta taustatietoa
LisätiedotKesäyön kuunpimennys
Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan
LisätiedotLuento 4: kertaus edelliseltä luennolta
Luento 4: kertaus edelliseltä luennolta Liikeyhtälön ratkaisu: kartioleikkaus (Kepler I r = k2 /µ + e cosf = a ǫ2 +ǫ cos f k = k ǫ < ellipsi, negativinen energia a = µ 2h ǫ = parabeli, nolla energia ǫ
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTaivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Taivaan merkit To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan idea Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita ja niihin on
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
Lisätiedot6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen
6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKAN KOTITEHTÄVÄT (syksy 2014)
TAIVAANMEKANIIKAN KOTITEHTÄVÄT (syksy 214) 1. Marsin rata taivaalla vuosina 2-22 2. Numeerinen integrointi a) 2-kappaleen liike 1/r 2 voimakentässä (Kepler liike) b) 2-kappaleen liike 1/r 3 voimakentässä
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotCASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1
TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotExploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi
Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Luennoitsijat:, Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14 16 Laskuharjoitusassistentti:
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
Lisätiedotmonta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.
keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotTapahtumia Maassa ja taivaalla
Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja
LisätiedotTaivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö
Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan
LisätiedotJohdanto: tähtitaivas
Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi
6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot5.13 Planetaarinen liike, ympyräradat
5.13 Planetaarinen liike, ympyräradat Muistellaan menneitä Jo peruskoulussa lienee opetettu tämä Newtonin gravitaatiolaki kahden kappaleen välisestä gravitaatiovoimasta: Tässä yhtälössä G on gravitaatiovakio
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotLataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa
Lataa Aikakirja 2013 - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789521089961 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.32 Mb Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet
Lisätiedot1.4. VIRIAALITEOREEMA
1.4. VIRIAALITEOREEMA Vaikka N-kappaleen ongelman yleistä ratkaisua ei tunneta, on olemassa eräitä tärkeitä yleisiä tuloksia Jos systeemi on stabiili, eli paikat ja nopeudet eivät kasva rajatta kineettisen
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
Lisätiedot1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
Lisätiedotaurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)
Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
Lisätiedotellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa
LisätiedotLataa Polaris - Heikki Oja. Lataa
Lataa Polaris - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329759 Sivumäärä: 159 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.55 Mb Tule mukaan jännittävälle retkelle läpi tähtitaivaan maailmojen. Opi tuntemaan
LisätiedotETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA
Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
LisätiedotIHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.
LisätiedotPARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotTähtitieteen pikakurssi
Tähtitieteen pikakurssi Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotPlanck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
LisätiedotTAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014
TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
1. Historia Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Johdanto Luennot (kuva: @www.astro.utu.fi) Lauri Jetsu (lauri.jetsu@helsinki.fi) Veli-Matti Pelkonen (veli-matti.pelkonen@helsinki.fi) Paikka
LisätiedotTähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä
Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä A1. Antiikin kreikkalainen monitieteilijä Eratosthenes (276-194) eaa. onnistui ensimmäisenä mittaamaan 240 eaa. maapallon ympärysmitan
LisätiedotMistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut
Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Tähdistöjä ja niiden tarinoita Ismo Elo 2013 Otava Otava on verkkopato. Jotkut muut kansat näkivät Otavassa vaunut. Ruotsissa Karlavagnen, Virossa Vanker
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotKysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!
Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.
LisätiedotFriedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö
Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotTekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012
Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se
LisätiedotYHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS
YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:
Lisätiedot16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)
16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:
LisätiedotKosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
Lisätiedotmonta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.
keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotEuclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla
Lisätiedot