Metsäsuhdemenetelmä. Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva, Sirpa Kärkkäinen & Leena Paaskoski
|
|
- Aili Heino
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäsuhdemenetelmä Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva, Sirpa Kärkkäinen & Leena Paaskoski
2 Teksti: Tuulikki Halla / Metsähallitus, Reetta Karhunkorva / Lusto, Sirpa Kärkkäinen / SMY & Leena Paaskoski / Lusto Kuvalähteet Kansi: Lusto - Suomen Metsämuseo Metsäkulttuuri-metsäsuhde-metsähistoria: Lusto - Suomen Metsämuseo Metsätyyppihahmot: Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys Tunnetyypit-kaaviot: Vilma Issakainen / Suomen Metsäyhdistys & Timo Kilpeläinen / Lusto - Suomen Metsämuseo Tunnetyyppien luokittelu ja kuvailu. Kantar TNS Taitto: Timo Kilpeläinen / Lusto Julkaisija: Lusto Suomen Metsämuseo yhteistyössä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa Luston julkaisuja 2 Punkaharju 2019 ISBN ISSN
3 Sisältö Esipuhe 4 Johdanto 5 Metsäsuhde 5 Metsäsuhdeajattelu 6 Metsäsuhdemenetelmä 6 Metsäsuhdemenetelmän työpajan vetäjälle 7 Mihin menetelmä sopii 7 Mitä menetelmässä tehdään 7 Mitä hyötyä menetelmästä on 9 Metsäsuhdemenetelmän tehtävät ja työpaja-aineistot 10 Ensimmäinen osio Suhteeni metsään 11 Tehtävä 1: Metsäsuhteen symboli 11 Tehtävä 2: Metsie 12 Tehtävä 3: Lempimetsä & inhokkimetsä 13 Ensimmäisen osion päätelmät 14 Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen 17 Tehtävä: Metsäsuhdekartta 17 Toisen osion päätelmät 19 Kolmas osio Jaettu metsäsuhde 20 Tehtävä 1: Logo tai slogan 20 Tehtävä 2: Arvosana 22 Tehtävä 3: Metsäsuhde elävänä perintönä 24 Kolmannen osion päätelmät 25 Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat 26 Tehtävä 1: Kohtaamisanalyysi 26 Neljännen osion tehtävän 1 päätelmät 28 Tehtävä 2: Dialoginen kohtaaminen 29 Neljännen osion tehtävän 2 päätelmät 30 Päätteeksi 32 Syventävästi metsäsuhteista 33 Lisää luettavaa 37
4 Esipuhe Metsistä on Suomessa aina ollut moneksi. Ne ovat yhtä aikaa paikka ja resurssi, elannon ja hyvinvoinnin lähde, arvokas osa luontoa ja merkittävä luonnonvara. Metsät herättävät kiinnostusta, mielipiteitä, keskustelua ja tunteita. Metsiin liittyvässä toiminnassa ja metsiä koskevassa päätöksenteossa tarvitaankin keskustelua, kuuntelua, ymmärrystä ja yhteensovittamisen kykyä. Metsäsuhdemenetelmä on työkalu oman ja muiden metsäsuhteen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, ja sen myötä vuorovaikutteisiin kohtaamisiin. Metsäsuhdemenetelmä on kehitetty osana Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta Hankkeen toteuttivat Suomen Metsäyhdistys ja Lusto Suomen Metsämuseo maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Metsähallitus osallistui hankkeeseen työpanoksella. Menetelmää pilotoivat tai kommentoivat syksyllä 2018 siitä kiinnostuneet ryhmät Akordi Oy:sta, maa- ja metsätalousministeriöstä, Metsähallituksesta, Metsätehosta ja Suomen Metsäyhdistyksestä. Kiitämme hankkeen kommentointi- ja pilottiryhmiä arvokkaasta ja innostavasta palautteesta, jonka olemme ottaneet kehittämisessä huomioon. Tuulikki Halla, Metsähallitus Reetta Karhunkorva, Lusto Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys Leena Paaskoski, Lusto 4
5 Johdanto Metsäsuhde Kaikilla ihmisillä on suhde ympäristöönsä. Suomessa metsät muodostavat keskeisen luonnonympäristön: joka toinen suomalainen asuu korkeintaan 200 metrin päässä lähimmästä metsästä. Kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä voi siten olettaa olevan jonkinlaisen metsäsuhteen. Metsäsuhde on yksilön suora tai välillinen elävä suhde metsään, yksilön ja metsän vuorovaikutteinen kokonaisuus. Metsäsuhde muodostaa osan yksilön henkilökohtaista laajempaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä, ja muotoutuu osana ihmisen elämänvaiheita. METSÄKULTTUURI yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisessa yhteydessä jakamat metsiin liittyvät toimintatavat, käytännöt, käsitykset, merkitykset ja arvot. metsähistoria yhteisön metsään liittyvän menneisyyden vaiheet, niiden kuvaus tai tutkimus. METSÄSUHDE METSÄSUHDE yksilön TAI YHTEISÖN SUORA TAI VÄLILLINEN ELÄVÄ SUHDE METSÄÄN. METSÄSUHDE MENNEISYYS NYKYISYYS TULEVAISUUS METSÄSUHDE METSÄSUHDE 5
6 Metsä on erityislaatuinen luonnon- ja kulttuuriympäristö, mikä myös erottaa metsäsuhteen luontosuhteesta. Metsään liittyy runsaasti erilaisia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja tavoitteita. Esimerkiksi työn, elinkeinojen ja ammattien näkökulmat sisältyvät metsäsuhteeseen, mutta eivät niinkään luontosuhteeseen. Myös yhteisöillä voi olla metsäsuhde. Yhteisöt jakavat metsään liittyvää tekemistä ja käsityksiä metsästä. Niinpä voidaan puhua vaikkapa metsäammattilaisten, kesämökkeilijöiden, marjastajien tai luontoyrittäjien metsäsuhteesta. Toisaalta erilaiset metsäsuhteet tai joskus jopa yksilön metsäsuhteen erilaiset piirteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Metsäsuhteet ovat kulttuurisia ja historiallisesti kerrostuneita: niissä on usein ylisukupolvisia aineksia, sillä ne elävät ja muuttuvat sukupolvien ketjussa. Metsäsuhdeajattelu Metsäsuhdeajattelun näkökulmasta kaikilla on jonkinlainen metsäsuhde. Jos ihminen ei itse määrittele metsäsuhdettaan, usein joku muu tekee sen. Oman metsäsuhteen tunnistaminen voi vahvistaa yksilön identiteettiä ja siten lisätä hyvinvointia. Metsiin liittyvässä toiminnassa ja niitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan keskustelua, kuuntelua, ymmärrystä ja yhteensovittamisen kykyä. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen voivat edistää vuorovaikutusta ja auttaa erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamisessa. Tavoitteena voi pitää jo pelkästään uusien näkökulmien avaamista, hedelmällistä metsäkeskustelua ja ymmärryksen lisäämistä. Metsäsuhdeajattelu ei tavoittele yksimielisyyttä. Kyse ei siis ole oikeassa tai väärässä olemisesta, vaan metsäsuhteiden kirjon havaitsemisesta ja ymmärtämisestä. Metsäsuhteet ovat jo lähtökohtaisesti monimuotoisia ja uuden luomisessa erilaiset näkökulmat ovatkin tärkeitä. Metsäsuhdemenetelmä Metsäsuhdeajattelua voi kehittää metsäsuhdemenetelmän avulla. Metsäsuhdemenetelmä sisältää joukon metsäsuhdeajatteluun pohjautuvia tehtäviä, jotka tehdään työpajatyöskentelynä. Menetelmän tavoitteena on auttaa metsään liittyviä toimijoita selkiyttämään omaa identiteettiään sekä kehittämään omaa työtään ja ammattitaitoaan. Se auttaa hahmottamaan yksilön metsäsuhteen syntyä, ymmärtämään siihen liittyviä erilaisia arvoja, kohtaamaan asiakkaita, sidosryhmiä ja kumppaneita, rakentamaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä antamaan eväitä kommunikointiin ja päätöksentekoon. 6
7 Metsäsuhdemenetelmän työpajan vetäjälle Metsäsuhdemenetelmän työpajassa on hyvä olla vetäjä tai fasilitaattori. Vetäjän rooli on huolehtia esimerkiksi aikataulusta ja siitä, että puheenvuorot jaetaan tasapuolisesti ja jokainen saa kertoa ajatuksensa ja tulee kuulluksi. Vetäjä voi olla joku ryhmän jäsenistä. Vetäjän on hyvä tutustua seuraaviin ohjeisiin. Mihin menetelmä sopii Metsäsuhdemenetelmä on tarkoitettu ryhmätyöhön, mutta sitä soveltaen voi mainiosti yksinkin pohtia omaa identiteettiään, arvopohjaansa ja metsäsuhdettaan ja lisätä siten metsäkulttuurista ymmärrystään. Menetelmä on kehitetty metsään liittyville toimijoille, mutta se sopii erinomaisesti myös kaikille metsistä ja metsäsuhteista kiinnostuneille. Menetelmä sopii hyvin erilaisiin koulutus- ja hyvinvointipäiviin. Menetelmää voi hyödyntää tutustumiskeinona, kun työyhteisöön tulee uusia jäseniä. Se sopii mainiosti myös pitkään yhdessä työskennelleiden kollegoiden entistä parempaan tuntemiseen. Mitä menetelmässä tehdään Työpaja sisältää sekä ennakko- että työpajatehtäviä. Tehtävät on jaoteltu neljään teemaosioon. Käytettävissä on myös työpajaan tarkoitettu Power Point -esitys. Työpajan vetäjänä 1. Tutustu etukäteen koko Tehtävät ja työpaja-aineistot -kokonaisuuteen. 2. On suositeltavaa tehdä järjestyksessä kaikki osiot. Voit myös tarvittaessa jakaa työpajan useampaan ajankohtaan, esimerkiksi osio/tapaaminen, mutta tapaamisten väli ei saa olla liian pitkä. 3. Osioissa 1-3 voi valita tehtävän, jonka haluaa ryhmän tekevän. Neljännessä osiossa tehdään kaikki tehtävät. 7
8 4. Perehdy myös Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksen tunnetyyppeihin, jotta voit kertoa niistä ryhmälle ( 5. Muokkaa Power Point -esitys työpajaan sopivaksi. 6. Kerää ryhmä. Menetelmään sisältyy paljon yhteistä keskustelua, joten se sopii parhaiten pienille ryhmille (4-6 henkilöä). Isommat ryhmät on hyvä jakaa pienryhmiin. 7. Jaa ennakkotehtävät. Ne tehdään yksin työskennellen ennen varsinaista työpajaa, esimerkiksi edellisellä viikolla tai paria päivää ennen varsinaista työpajatapaamista. Niiden tekemiseen on hyvä varata aikaa noin 20 min/ennakkotehtävä. 8. Tee varaus varsinaisesta työpajasta. Varaa työpaja-aikaa vähintään 0,5 h/hlö + yhteensä 1-2 h aloitukseen ja päätelmävaiheisiin. Sen lisäksi tarvitaan aikaa taukoihin ja välipalatarjoiluun. 9. Monista jokaiselle osallistujalle oma tunnetyyppikuva (A4) ja koko ryhmälle yksi iso tunnetyyppikuva (A3). Varaa työpajaan tehtävän mukaan esimerkiksi paperia, kyniä, aikakauslehtiä, saksia ja liimaa. 10. Työpajassa Motivoi osallistujat kertomalla, miksi menetelmä on tärkeä ja mitä hyötyä siitä on omalle työlle ja työhyvinvoinnille. Huolehdi aikataulusta ja siitä, että puheenvuorot jaetaan tasapuolisesti ja jokainen saa kertoa ajatuksensa ja tulee kuulluksi. Jos vedät samanaikaisesti useaa pienryhmää, voit esimerkiksi antaa osallistujille tietyn ajan (1-2 min.) oman osuutensa kertomiseen. Näin pystyt vaihtamaan usean ryhmän puheenvuoroja kerralla. Kiteytä lopuksi työpajan tunnelma ja anti. 8
9 Mitä hyötyä menetelmästä on Oman ja muiden metsäsuhteen tunnistaminen voi - vahvistaa yksilön identiteettiä ja siten lisätä hyvinvointia - edistää vuorovaikutusta - antaa keinoja erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamisessa - auttaa kohderyhmien tunnistamisessa ja viestinnän suunnittelussa - auttaa metsiin liittyvien palvelujen kohdentamisessa erilaisille asiakkaille 9
10 Metsäsuhdemenetelmän tehtävät ja työpaja-aineistot Tehtävä- ja työpaja-aineistot jakaantuvat neljään osioon. Jokaisen tehtävän jälkeen on päätelmävaihe. Jokaisessa osiossa on yksi tai useampia vaihtoehtoisia tehtäviä. Vaihtoehtoisista tehtävistä voi tehdä myös kaikki. Tässä osiossa: Opit Ennakkoon Työpajassa Ensimmäinen osio analysoimaan omaa Suhteeni metsään metsäsuhdettasi Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen tunnistamaan muiden metsäsuhteita ymmärtämään miten erilaiset metsäsuhteet muodostuvat teet yhden ennakkotehtävistä: Metsäsuhteen symboli, Metsie tai Lempimetsä & inhokkimetsä teet ennakkotehtävän Metsäsuhdekartta keskustelette tekemänne ennakkotehtävän pohjalta pohditte oman metsäsuhteenne tunnetyyppejä keskustelette tekemänne ennakkotehtävän pohjalta Kolmas osio Jaettu metsäsuhde Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat tunnistamaan eri yhteisöissä jaettuja metsäsuhteita ymmärtämään ja kehittämään oman yhteisösi suhdetta metsään valmiuksia kommunikoida erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kollegoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa pohdit erilaisia työhön liittyviä kohtaamisia pohditte oman metsäsuhteenne kehittymistä teette yhden tehtävistä: Logo tai slogan, Arvosana tai Metsäsuhde elävänä perintönä pohditte yhteisön metsäsuhdetta teette kaksi tehtävää: Kohtaamisanalyysi ja Dialoginen kohtaaminen pohditte vuorovaikutusta eri tunnetyyppien kanssa 10
11 Ensimmäinen osio Suhteeni metsään Tässä osiossa opit analysoimaan omaa metsäsuhdettasi ja tunnistamaan muiden metsäsuhteita. Tee ennakkoon yksi seuraavista tehtävistä: Metsäsuhteen symboli, Metsie tai Lempimetsä & inhokkimetsä. Tehtävä 1: Metsäsuhteen symboli Tee ennakkoon: Valitse metsäsuhteellesi symboli, esimerkiksi esine tai kuva. Voit käyttää valintasi tukena seuraavia kysymyksiä: Mitä yleensä teet metsässä tai siihen liittyen? Mitä teet mieluiten? Mitä metsään liittyvää teet työksesi tai harrastuksissasi? Miten metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Millainen on lähimetsäsi? Millainen on mielimetsäsi? Liikutko metsissä mieluummin yksin vai toisten kanssa? Mitä metsä sinulle merkitsee? Miksi valitsit tämän symbolin? Mitä ja miten se kertoo suhteestasi metsään? Tee työpajassa: Esittele muille valitsemasi symboli. Kerro ja perustele, miksi valitsit juuri tämän symbolin. Oliko valinta helppo? Mitä muita vaihtoehtoja mietit? Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten valitsemasi symboli kertoo metsäsuhteestasi. Mikä muu symboli muiden mielestä olisi voinut sopia metsäsuhteesi vertauskuvaksi? 11
12 Tehtävä 2: Metsie Tee ennakkoon: Metsie on metsäselfie, kuva itsestäsi metsässä tekemässä sitä, mitä siellä useimmiten tai mieluiten teet. Ota itsestäsi metsie ja kirjoita sille kuvateksti. Voit käyttää suunnitteluapuna seuraavia kysymyksiä: Mitä yleensä teet metsässä tai siihen liittyen? Mitä teet mieluiten? Mitä metsään liittyvää teet työksesi tai harrastuksissasi? Miten metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Millainen on lähimetsäsi? Millainen on mielimetsäsi? Liikutko metsissä mieluummin yksin vai toisten kanssa? Mitä metsä sinulle merkitsee? Miksi valitsit tämän aiheen ja paikan metsiellesi? Mitä ja miten se kertoo suhteestasi metsään? Tee työpajassa: Näytä metsiesi muille ja lue siihen liittyvä kuvateksti. Kerro ja perustele, miksi valitsit juuri tämän aiheen ja paikan. Oliko valinta itsestään selvä? Mitä muita vaihtoehtoja mietit? Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten ottamasi metsie kertoo metsäsuhteestasi. Oliko metsie muiden odotusten mukainen vai yllättävä? Millaista metsietä muut olisivat sinulta odottaneet? 12
13 Tehtävä 3: Lempimetsä & inhokkimetsä Tee ennakkoon: Pohdi, millainen on mieli-, ihanne- tai lempimetsäsi ja millainen on inhokkimetsäsi. Etsi niitä esittävät kuvat. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millainen metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Mitä metsä sinulle merkitsee? Millainen metsä sinua houkuttelee? Miksi? Millaisesta metsästä et pidä? Millaiseen metsään et halua mennä? Miksi? Miten suhteesi ja tunteesi tietynlaista metsää kohtaan ovat syntyneet? Kuinka pysyviä ne ovat? Mitä mieli- ja inhokkimetsäsi kertovat suhteestasi metsään? Tee työpajassa: Näytä kuvat muille tai kerro millaisesta metsästä eniten ja vähiten pidät. Perustele, miksi tunnet juuri näin. Kerro, oliko valinta itsestään selvä, mitä muita vaihtoehtoja mietit tai ovatko mielipiteesi mieli- ja inhokkimetsästäsi muuttuneet elämäsi varrella. Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten mieli- ja inhokkimetsäsi kertovat metsäsuhteestasi. Olivatko valintasi muiden odotusten mukaisia vai yllättäviä? Voiko lempi- tai inhokkimetsä vaihtua elämän varrella? 13
14 Ensimmäisen osion päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Tutustu erilaisiin tunnetyyppeihin ja pohdi, millaisista tunnetyypeistä oma metsäsuhteesi muodostuu. Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista. Huoleton haahuilija 5 Energinen seikkailija 5 Yhteisöllinen huolehtija Määrätietoinen 1 1 sijoittaja Seesteinen ylläpitäjä 5 Harkitseva hyödyntäjä 14
15 Energinen seikkailija. Metsä on innovatiivinen ympäristö ja virkistäytymisen lähde. Metsään liitetään energisyyden tunne, jota viestitään muille kokeilunhaluisuutena ja rohkeutena. Metsä on itsensä haastamisen paikka ja siellä voi kokea seikkailua ja vauhtia. Metsä on monipuolinen luonnonvara. Määrätietoinen sijoittaja. Metsä tuo ennen kaikkea taloudellista turvaa sekä itselle että yhteiskunnalle. Henkilökohtaisesti suhde metsään on hieman etäisempi kuin muissa tunnetyypeissä. Metsään liittyy itsevarma, selkeä ja jopa hallitseva tunne, joka ilmenee ulospäin omanarvon tuntoisuutena ja määrätietoisuutena. Harkitseva hyödyntäjä. Metsät tarjoavat työtä ja toimeentuloa ja ne ovat myös virkistäytymisen lähde. Metsään liittyy hallittu, keskittynyt sekä osaava tunne, jota viestitään muille ulospäin harkitsevuutena, tarkkuutena ja suunnitelmallisuutena. Taloudelliset, suojelulliset ja virkistykselliset arvot ovat tärkeitä. 15
16 Seesteinen ylläpitäjä. Metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsää arvostetaan enemmän metsän itsensä vuoksi ja siksi metsä ja sen suojeleminen sekä virkistyskäyttö ovat erittäin tärkeitä. Metsiin liittyvä tunne on tässä seesteinen ja luonnollinen, joita viestitään muille välittävyytenä, rauhallisuutena ja lämpönä. Metsä tarjoaa mielenrauhaa, joka tulee parhaiten esiin monimuotoisen, luonnontilaisen metsän äärellä. Yhteisöllinen huolehtija. Metsä on kaikkien yhteinen ja se hoitaa sielua ja ruumista. Lähimetsäkin on nautinto. Metsä tarjoaa virkistäytymishetken arjessa mieluiten läheisten ja perheen kanssa. On mukava nauttia metsän antimista, seurailla tapahtumia ja samoilla metsässä. Taloudellinen hyödyntäminen on hyväksyttyä, kunhan metsien suojeleminen niiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi otetaan vakavasti. Metsiin liittyvä tunne on tyytyväisyys ja yhteenkuuluvuus, joita viestitään muille hyväntahtoisuutena, avoimuutena ja helposti lähestyttävyytenä. Huoleton haahuilija. Metsä on hauska, iloinen ja rento vapaa-ajanviettopaikka, jossa on mukava käydä yhdessä kavereiden kanssa. Koska metsää saatetaan tässä ihailla satunnaisesti hieman kauempaakin, on vaikeaa valita taloudellisten ja luonnonsuojelullisten seikkojen välillä. Metsä synnyttää spontaanin ja innostuneen tunteen, joka ilmenee hauskanpitona, iloisuutena ja huolettomuutena. Rento, päämäärätön haahuilu metsässä tarjoaa energiaa ja hyvää fiilistä, joka virkistää arjessa. 16
17 Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen Tässä osiossa opit ymmärtämään miten erilaiset metsäsuhteet muodostuvat. Tehtävä: Metsäsuhdekartta Tee ennakkoon: Kuvaa metsäsuhteesi syntymistä, kehittymistä sekä käänne- ja muutoskohtia metsäsuhdekartalla. Voit käyttää metsäsuhdekartan alustana piirtämääsi aikajanaa, karttapohjaa tai mind map -menetelmää. Merkitse valitsemaasi alustaan metsäsuhteesi syntymiseen, kehittymiseen, muuttumiseen ja käännekohtiin liittyviä tietoja, paikkoja, henkilöitä, selityksiä, kommentteja ja kuvia. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miten metsä liittyi lapsuuteesi ja nuoruuteesi? Miten kotitaustasi tai kotipaikkakuntasi vaikutti metsäsuhteeseesi? Onko päiväkoti, koulu tai oppilaitos vaikuttanut suhteeseesi metsään? Liittyykö metsä ammatinvalintaasi? Onko ammatinvalintasi tai koulutuksesi vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko metsäsuhteesi muokkautunut työurasi aikana ja takia? Liittyykö metsä harrastuksiisi? Ovatko harrastuksesi vaikuttaneet metsäsuhteeseesi? Omistatko metsää? Onko metsänomistajuus vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko perheesi tai lähipiirisi vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko metsäsuhteesi vahvistunut tai heikentynyt eri elämänvaiheissa? 17
18 Tee työpajassa: Esittele metsäsuhdekarttasi muille. Kuvaile kartalle piirtämääsi reittiä, sen vaiheita, syitä ja seurauksia. Mikäli aikaa on niukemmin ja osallistujia on paljon, voidaan tehdä niin että kukin kertoo vain merkittävimmän käännekohdan metsäsuhdekartaltaan. Pohtikaa yhdessä, mikä asia tai ajankohta on eniten muovannut suhdettasi metsään ja miksi. Miettikää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mikä voisi muokata suhdettasi metsään tulevaisuudessa? Millaisia vaihtoehtoja näette metsäsuhteesi tulevaisuuden kehitykselle? Siirrätkö mahdollisuutta metsäsuhteeseen nuoremmille sukupolville? 18
19 Toisen osion päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Tutustu erilaisiin tunnetyyppeihin ja pohdi, ovatko metsäsuhteesi tunnetyypit painottuneet eri tavoin eri elämänvaiheissa. Mikä on muuttanut painotuksia? Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista. Huoleton haahuilija 5 Energinen seikkailija 5 Yhteisöllinen huolehtija Määrätietoinen 1 1 sijoittaja Seesteinen ylläpitäjä 5 Harkitseva hyödyntäjä 19
20 Kolmas osio Jaettu metsäsuhde Tässä osiossa opit tunnistamaan eri yhteisöissä jaettuja metsäsuhteita sekä ymmärtämään ja kehittämään oman yhteisösi suhdetta metsään. Tehkää yksi tämän osion tehtävistä: Logo tai slogan, Arvosana tai Metsäsuhde elävänä perintönä. Kaikki yhteisöt luovat omaa kulttuuriaan. Työelämässä puhutaan organisaatio- tai työpaikkakulttuureista. Organisaatiot synnyttävät tehtäviensä toteuttamiseksi osaamista, arvoja, tavoitteita ja toimintatapoja. Toimijat ovat ihmisiä, jotka yhteisöön tullessaan tuovat siihen aina uusia aineksia, mutta samalla myös omaksuvat yhteisön aiempaa kulttuuria. Tässä vuorovaikutuksessa organisaatio- ja työpaikkakulttuurit ovat jatkuvassa liikkeessä. Tehtävä 1: Logo tai slogan Logo kuvaa yhteisöä, sen tehtävää ja arvoja tiivistetysti ja visuaalisesti. Slogan on iskulause, joka kiteyttää yhteisön tärkeimmän tehtävän ja arvopohjan. Logon ja sloganin tulisi avata yhteisöllenne tärkeitä asioita selkeästi myös ulospäin. Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa? 20
21 Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Miksi? Tämän jälkeen ideoikaa yhteisöllenne uusi logo tai slogan, joka kuvastaa selkeästi yhteisönne metsäsuhdetta. Toteuttakaa logo esimerkiksi piirtämällä, kuvakollaasina tai vain kertomalla sanallisesti, mitä siinä olisi. Kirjoittakaa slogan ylös. Voitte käyttää logon tai metsäsuhdesloganin tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Jos metsäsuhteenne olisi väri, mikä väri se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi puulaji, mikä puu se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi auto, minkälainen auto se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi ruoka, mikä ruoka se olisi ja miten se tarjoiltaisiin? Kenelle logon ja sloganin viesti on suunnattu? Mitä sillä halutaan sanoa? 21
22 Tehtävä 2: Arvosana Aina kun puhutaan metsistä tai metsäsuhteista, puhutaan arvoista eli niistä asioista, joita yksilöt tai yhteisöt pitävät itselleen tärkeinä. Metsiin on aina liittynyt erilaisia ja toisinaan myös keskenään ristiriitaisia arvoja, asenteita ja suhtautumistapoja. Se tekee keskustelun kiinnostavaksi, mutta usein myös haastavaksi. Arvosana-tehtävän tärkein tarkoitus on synnyttää keskustelua, ei rakentaa arvohierarkioita. Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa? Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Millaista metsäsuhdetta yhteisönne tavoitteet ja tehtävät vahvistavat? 22
23 Tämän jälkeen selvittäkää yhteisönne toimintaa ohjaavat arvot. Miettikää ensin kukin itse, kuvaavatko ne yhteisönne metsäsuhdetta. Puuttuuko niistä mielestänne jokin arvo, joka paremmin kuvaisi yhteisönne metsäsuhdetta? Pohdinnassa voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Minkä koet yhteisösi toiminnassa tärkeäksi ja arvokkaaksi? Mikä on yhteisösi metsäsuhteessa tärkeintä? Millaisia arvoja yhteisönne edustaa? Millaisia arvoja sisältyy jakamaanne metsäsuhteeseen? Kirjatkaa ylös kaikki löytämänne ja keksimänne arvot. Keskustelkaa sitten kirjaamistanne arvoista yhdessä. Miten hyvin arvot kuvastavat yhteisönne metsäsuhdetta? Puuttuuko jotakin? Yllättääkö jokin? Miten yhteisönne toteuttaa näitä arvoja ja miten se vaikuttaa metsään ja ihmisiin? Miten yhteisönne arvot ovat muotoutuneet tai muuttuneet? Kuka tai mikä niihin voi vaikuttaa? Voitte lopuksi pohtia, millaista metsäsuhdetta haluatte omalla toiminnallanne vahvistaa. Valitkaa arvoista se, joka mielestänne parhaiten auttaa teitä vahvistamaan yhteisöllenne tärkeää metsäsuhdetta. 23
24 Tehtävä 3: Metsäsuhde elävänä perintönä Elävä perintö on jotakin arjessa merkityksellistä, jota ihmiset yhdessä harjoittavat, vaalivat ja haluavat siirtää tuleville sukupolville. Metsään liittyvä elävä perintö voi ilmetä lukemattomin eri tavoin. Sitä voivat olla vaikkapa jokamiehenoikeudet, luonnontuotteiden keruu, erätaidot, metsässä liikkumisen ja työn tekemisen taidot, metsiin liittyvä tietotaito ja erilaiset ammatti- ja harrastusperinteet. Yhdessä nämä metsään liittyvät erilaiset elävän perinnön ilmiöt kuvastavat suomalaista monimuotoista metsäsuhdetta. Suomalainen metsäsuhde on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa? Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Millaista metsäsuhdetta yhteisönne tavoitteet ja tehtävät vahvistavat? Tämän jälkeen pohtikaa yhdessä, millaisia taitoja ja toimintatapoja yhteisönne metsäsuhde sisältää. Kuvailkaa niitä tarkemmin. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miksi niiden vaaliminen on teille tärkeää? Mitä tallentaisitte tai siirtäisitte myös tuleville sukupolville ja miksi? Mitä nämä kertovat yhteisönne jakamasta metsäsuhteesta? Jos innostutte, luetteloikaa yhteisöllenne tärkeä taito tai toimintatapa elävän perinnön wikiluetteloon! 24
25 Kolmannen osion päätelmät Jaettu metsäsuhde koostuu niistä tekijöistä, jotka teitä suhteessa metsään yhdistävät. Keskustelkaa tehtävien pohjalta yhdessä seuraavista kysymyksistä: Jaatko metsään liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toimintatapoja, arvoja ja asenteita yhteisössäsi? Mikä teitä yhdistää? Mikä erottaa? Missä syntyy ristiriitoja? Kuinka tärkeää työssä on, että yhteisön metsäsuhde on jaettu? Miltä itse yhteisönä tai ryhmänä koette näyttävänne? Millaista yhteisyyttä jaatte? Näkyykö se tai pitäisikö sen näkyä myös yhteisönne tai ryhmänne ulkopuolelle? Kirjatkaa yhdessä ylös tärkeimmät havainnot ja yhteisönne tavoitteita palvelevat kehittämisideat. 25
26 Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat Tässä osiossa saat valmiuksia kommunikoida erilaisissa tilanteissa kollegoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tee molemmat tämän osion tehtävät. Metsät ovat yhteiskunnassamme tärkeitä ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ne liittyvät menneisyyteemme ja tulevaisuuteemme. Liitämme metsiin valtavasti erilaisia ja toisinaan myös keskenään ristiriitaisia arvoja ja merkityksiä. Erilaisissa tilanteissa ja ihmisten ja yhteisöjen kohtaamisissa ne aiheuttavat usein myös näkemyseroja. Pahimmillaan näkemyserot voivat johtaa konfliktiin, välien rikkoutumiseen. Se vaikeuttaa metsiin liittyvän toiminnan kehittämistä ja kuormittaa jaksamistakin. Parhaimmillaan näkemyserot kuitenkin tuottavat uusia ideoita ja ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi ja lisäävät ymmärrystä metsistä ja ihmisistä. Toimiva vuorovaikutus eri tahojen välillä luo onnistumisen kokemuksia. Tehtävä 1: Kohtaamisanalyysi Tee ennakkoon: Työssäsi tai elämässäsi on ehkä ollut tilanteita, joissa käsityksesi metsästä ja metsien käytöstä on eronnut keskustelukumppanisi, asiakkaasi tai sidosryhmäsi edustajan käsityksistä. Palaa tähän hetkeen ja mieti mitä tapahtui. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millaiseen tilanteeseen näkemysero liittyi? Missä olitte? Mikä oli tapaamisenne syy? Miten näkemysero ilmeni? Millaisia tavoitteita sinä liitit metsään tai sen käyttöön? Millaisia tavoitteita keskustelukumppanisi liitti metsään tai sen käyttöön? Miten reagoit keskustelukumppanin näkemyksiin? Miten keskustelukumppani reagoi sinun näkemyksiisi? Miten tapaamisenne eteni näkemyseron ilmenemisen jälkeen? Saavutitteko mielestäsi keskustelulle asettamasi tavoitteet? Miksi? Mitä ajattelit ja tunsit tapaamisenne jälkeen? Mitä luulet keskustelukumppanisi ajatelleen ja tunteneen? 26
27 Tee työpajassa: Kertokaa vuoron perään kokemastanne kohtaamisesta. Pohtikaa yhdessä, mikä kohtaamisissa ja keskusteluissa onnistui ja mikä oli haasteellista. Mistä se johtui? Pohtikaa yhdessä, mikä tekee kohtaamisen ja keskustelun onnistuneeksi. Mitä tilanteessa tapahtuu? Miten se etenee alusta loppuun? Miten asioista puhutaan? Miten niihin reagoidaan? Mikä on mielestänne hyvä lopputulos? Kirjatkaa halutessanne yhdessä ylös mielestänne onnistuneen kohtaamisen piirteet. 27
28 Neljännen osion tehtävän 1 päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Pohtikaa yhdessä, millaisia tunnetyyppejä esimerkkikertomusten keskustelukumppaneissa esiintyi. Miten heidän metsäsuhteensa voisi muodostua? Miten sinun ja keskustelukumppanisi metsäsuhteet erosivat? Oliko niissä jotain yhteistä? Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista. Huoleton haahuilija 5 Energinen seikkailija 5 Yhteisöllinen Määrätietoinen sijoittaja huolehtija Seesteinen ylläpitäjä 5 Harkitseva hyödyntäjä Tunne kuulluksi tulemisesta on meille kaikille tärkeää. Kuuntelemista voi harjoitella. Pyydä keskustelukumppaniasi puhumaan omasta metsäsuhteestaan. Kuuntele häntä keskeyttämättä, kommentoimatta ja arvottamatta siten, että pystyt jälkeenpäin kertomaan mahdollisimman hyvin ja todenmukaisesti, mitä kumppanisi halusi sanoa. Mieti, miten voit kuunnellessasi osoittaa olevasi läsnä ja kiinnostunut. 28
29 Tehtävä 2: Dialoginen kohtaaminen Ihmisten välisiä kohtaamisia voidaan ajatella monologisina tai dialogisina. Monologisessa eli yksisuuntaisessa kohtaamisessa toista ajatellaan kohteena, johon halutaan vaikuttaa. Vaikuttamiseen voi liittyä esimerkiksi tietoon liittyvää vallankäyttöä. Kohtaamisissa pyritään ensisijaisesti edistämään omia tavoitteita. Dialogisessa eli molemminpuolisessa kohtaamisessa toista ajatellaan yksilöllisenä persoonana. Keskeistä dialogisuudessa on halu ymmärtää toista, ja erityisesti niitä ajatuksia, jotka eroavat omista. Kohtaamisen tavoitteena ei ole muuttaa toisen arvoja tai ajatuksia, vaan pyrkiä ymmärtämään niitä ja niiden syntyä. Dialogisuus ei tarkoita, ettei asioista voisi olla eri mieltä. Kyse on dialogisista taidoista eli siitä, miten näkemyserot kohdataan ja miten niistä keskustellaan. Kunnioitetaanko toisen ajatuksia? Kunnioitetaanko toista, vaikka hän on eri mieltä? Dialogi avaa mahdollisuuden toisen - ja myös itsen - syvempään ymmärtämiseen. Tee työpajassa: Miettikää yhdessä, miten kannattaisi toimia haasteellisissa kohtaamisissa tai keskusteluissa. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miten aloitat keskustelun? Miten keskustelet? Miten osoitat olevasi kiinnostunut toisesta ja hänen ajatuksistaan? Miten reagoit näkemyseron syntyessä? Miten jatkat keskustelua sen jälkeen? Millaisia ovat äänensävysi ( tone of voice ) ja eleesi? Miten päätät keskustelun? Mitä ajattelet ja tunnet keskustelun jälkeen? Verratkaa haasteellisia kohtaamisia joihinkin kokemiinne onnistuneisiin kohtaamisiin. Miettikää, miten kohtaamiset erosivat toisistaan ja mistä onnistuminen johtui. 29
30 Neljännen osion tehtävän 2 päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit hakevat yhteistyöltä ja vuorovaikutukselta erilaisia asioita ja hyötyjä. Pohtikaa yhdessä, millaisia asioita keskustelukumppaninne eri tilanteissa odottavat kohtaamisistanne ja keskusteluistanne? Miten voitte muotoilla sanomaanne niin, että se kiinnostaa keskustelukumppania? Tunnetyypille luonteenomaiset vaikuttamistavat Joukkoistaminen Osallistaminen Yksilön mielipiteiden korostaminen Vuorovaikutuksen rakentaminen Dialogin ylläpitäminen Taustalla toimiminen Faktatiedon hyödyntäminen Lähde: Kantar TNS 30
31 Tunnetyypille luonteenomaiset vaikuttamiskanavat Nuorisoareenat Aktivismi Vapaaehtoistoiminta Suuret Digitaalinen media tapahtumat Yhteistyö kansalaisten kanssa Massamediat Yhteistyö järjestöjen kanssa Asiantuntijat Politiikka Lähde: Kantar TNS 31
32 Päätteeksi Kiteyttäkää lopuksi työpajan tunnelma ja anti. Kertokaa kokemuksistanne työpajassa. Mitä oivalluksia syntyi? Mitä opitte? Mitä ymmärrätte paremmin? Ideoikaa, miten voitte hyödyntää työpajan antia työssänne. Voitte antaa palautetta menetelmästä myös tekijöille! 32
33 Syventävästi metsäsuhteista Ihmisen suhde luontoon on kiinnostanut pitkään ja sitä on myös tutkittu monista eri näkökulmista ja monilla eri tieteenaloilla. Ihmisen suhdetta luontoon ja ihmisen paikkaa maailmassa voi hahmottaa monella eri tavalla. Ympäristö-, luonto- ja metsäsuhteemme pohtiminen tai suhteen erilaiset luokittelut voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin paitsi itseämme ja toisiamme, myös sitä keskustelua, jota luonnosta ja metsästä käymme. Luontosuhteella tarkoitetaan usein luontoa koskevia arvoja, asenteita ja ajattelutapoja. Tällöin luontosuhde nähdään ensisijaisesti maailmankuvalliseksi, erityisesti eettiseksi ja filosofiseksi ilmiöksi. Luontosuhde muodostuu kuitenkin myös konkreettisista luontokokemuksista ja -elämyksistä sekä toimimisesta luonnossa. Ihmisten ja yhteisöjen suhde luontoon on siis niin eettinen, filosofinen kuin käytännöllinenkin. Yksilön luontosuhteen kehittyminen on jatkuva prosessi ja luontosuhde voi vaihdella eri elämänvaiheissa. Luontosuhde on osa laajempaa maailmankuvaa, joka muuttuu ihmisen elinaikana ympäristössä tapahtuvan vuorovaikutuksen, havainnoinnin, kokemusten ja oppimisen sekä elinympäristöjen muutosten seurauksena. Luontosuhde heijastuu ihmisen luonnolle antamissa arvoissa. Luontosuhde on käytännöllinen ja tilannesidonnainen. Luontokäsitykset muotoutuvat arjessa, jokapäiväisessä toiminnassa erilaisten sosiaalisten käytäntöjen kautta. Luontosuhde on sosiaalinen suhde; se rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Luontosuhde on kulttuurinen, ihminen tulkitsee ja ymmärtää luontoa kulttuurinsa välityksellä. Näin ihmisen luontosuhde on hyvin moniulotteinen, sen muodostavat monet erilaiset merkitykset ja suhteet. Se on fyysinen ja konkreettinen, henkinen ja sosiaalinen. Metsäsuhde on syytä erottaa luontosuhteesta. Vaikka metsä on osa luontoa, metsäsuhde ei ole ainoastaan osa luontosuhdetta. Metsäsuhde pitää sisällään juuri metsän ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet, joihin sisältyy runsaasti ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Metsä- ja luontosuhteita ja -asenteita tai niiden erilaisia piirteitä ja osa-alueita on tutkimuksissa jaoteltu ja tyypitelty monin eri tavoin. Yksi laajimpia luontoasenteiden tarkastelutapoja 33
34 on yhdysvaltalaisen S. R. Kellertin 10 erilaisen luontosuhteen tyypittely: virkistyksellinen, biologinen, tieteellinen, humanistinen, moraalinen, esteettinen, utilitaristinen, dominoiva, negatiivinen ja neutraali. Tätä on suomalaisessa tutkimuksessa täydennetty vielä uskonnollisella ja terapeuttisella asenteella. 1 Eräänä perusjakona on pidetty tyypittelyä biosentriseen, humanistiseen, mystiseen ja utilistiseen luontoasenteeseen. Biosentrisessä asenteessa luontoa ja muita eliölajeja pidetään samanarvoisina ihmisen kanssa. Humanistisessa asenteessa luonto nähdään inhimillisen ihanteiden toteuttajana. Mystisessä asenteessa luonto koetaan henkiseksi. Utilistisessa asenteessa luontoa pidetään raaka-ainelähteenä. 2 Asenteiden perustana ovat ihmisen luontoon liittämät arvot. Edellä mainittuja neljää luontoasennetta voidaan siten tarkastella myös sen mukaan, liitämmekö niihin ihmis- vai luontokeskeisiä arvoja. Ihmiskeskeiset eli antroposentriset asenteet korostavat luonnon välineellistä arvoa ihmisille. Luonto pidetään silloin tärkeänä jonkin sen ihmiselle tuottaman asian vuoksi, se voi esimerkiksi olla henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin lähde. Perusasenteista humanistinen, mystinen ja utilistinen asenne ovat tällaisia ihmiskeskeisiä asenteita. Niissä luonnon arvo määrittyy sen mukaan, kuinka arvokas se on ihmisille. Luontokeskeinen eli biosentrinen asenne korostaa luonnon itseisarvoa. Luonto on siinä arvokas itsessään. Luonnon arvo ei määrity sen mukaan, kuinka arvokas se on ihmisille. Nelikenttäjako on hyvin teoreettinen. Harva meistä kokee edustavansa vain yhtä asennetta. Tutkijat ovatkin esittäneet siihen perustuen monipuolisempia asenneluokitteluja, joissa on tunnistettu jopa toistakymmentä erilaista luontoasennetta. Ihmisten luontosuhteet ovat kuitenkin moninaisia ja voivat sisältää useita erilaisia arvoelementtejä. 3 1 Vilkka, Leena Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Helsinki: Yliopistopaino. 2 Pietarinen, Juhani Ihminen ja luonto: neljä perusasennetta. - Reunala, Aarne & Virtanen, Pekka (toim.). Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari Silva Fennica, Vol. 21 no 4. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura. 3 Esim. Braito, Michael Thomas (et al.) Human-Nature-Relationship and Linkages to the environmental behavior. - Environmental Values, 2017, vol. 26, issue 3, White Horse Press. 34
35 Emootioista, tunnetiloista, lähtevä tarkastelu- ja luokittelutapa on aivan uudenlainen tapa lähestyä metsäsuhdetta. Suomalaisten suhteet metsään -selvityksessä hahmoteltiin kuusi emootioista ja eritasoisista tarpeista muodostuvaa metsään liittyvää tunnetyyppiä. Yksilön metsäsuhde rakentuu emootioiden ja erilaisten tarpeiden kautta. Tarpeet voivat olla toiminnallisia, emotionaalisia tai liittyä yhteisöjen ja identiteettien rakentumiseen. Tunnetilat vaikuttavat siihen, mitä metsästä kokee saavansa. Erilaisten tunnetilojen perusteella metsässä myös tehdään erilaisia asioita. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä vaan tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten monenlaisia tapoja suhtautua metsään avaten näkymiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota eri tilanteissa. Energinen seikkailija -tunnetyypissä (8 % kaikista suomalaisten metsäsuhteista) metsä on innovatiivinen ympäristö, virkistäytymisen lähde, metsään liittyy energisyyden tunne, joka ilmenee kokeilunhaluisuutena, rohkeutena. Metsässä voi haastaa itsensä ja seikkailla. Määrätietoinen sijoittaja -tunnetyypissä (11 % kaikista suomalaisista metsäsuhteista) metsä merkitsee taloudellista turvaa, niin itselle kuin yhteiskunnallekin. Henkilökohtainen suhde metsään on hieman etäisempi kuin muissa tunnetyypeissä. Metsään liittyy itsevarma ja hallitseva tunne, joka ilmenee omanarvontuntoisuutena ja määrätietoisuutena. Harkitseva hyödyntäjä -tunnetyypissä (18 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on toimeentulon lähde ja työn sekä virkistäytymisen paikka. Metsään liittyy hallittu, keskittynyt ja osaava tunne, joka näkyy harkitsevuutena, tarkkuutena ja suunnitelmallisuutena. Sekä taloudelliset, suojelulliset että virkistykselliset arvot ovat tärkeitä. Seesteinen ylläpitäjä -tunnetyypissä (25 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsällä on itseisarvo. Metsän suojeleminen ja virkistyskäyttö ovat tärkeitä. Metsään liitetään seesteinen ja luonnollinen tunne, joka ilmenee välittämisenä, rauhallisuutena ja lämpönä. Erityisesti monimuotoinen, luonnontilainen metsä tuo mielenrauhaa. Yhteisöllinen huolehtija -tunnetyypissä (23 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä koetaan kaikkien yhteiseksi paikaksi, joka hoitaa sekä sielua että ruumista. Lähimetsäkin on nautinto ja metsä tarjoaa virkistäytymishetkiä arjessa, mieluiten läheisten ja perheen kanssa
36 Metsien taloudellinen hyödyntäminen on hyväksyttyä, kunhan myös metsien suojelu otetaan vakavasti. Metsään liitetään tyytyväisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka ilmenevät hyväntahtoisuutena, avoimuutena ja helposti lähestyttävyytenä. Huoleton haahuilija -tunnetyypissä (15 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on hauska, iloinen ja rento paikka, jossa ollaan kavereiden kanssa porukalla. Metsään liitetään spontaani innostuksen tunne, joka näkyy hauskanpitona, iloisuutena ja huolettomuutena. Metsä tarjoaa energiaa ja hyvää fiilistä. Metsä virkistää arjessa. Emootioista lähtevissä metsäsuhteissa ilmenee myös kaikille yhteisiä elementtejä riippumatta siitä, millaiset emootiot pohjimmiltaan ohjaavat suhtautumista metsään. Tällaisia ovat esimerkiksi kokemus, että metsä on kaikkien yhteinen ja että siellä saa poistettua stressiä tai että siellä voi olla oma itsensä, kuten myös metsän herättämä turvallisuuden ja henkisyyden tunne. Myös kokemus toimimisesta luonnon hyväksi oli kaikkia metsäsuhteita yhdistävä tekijä. Selvityksen mukaan suomalaisista metsäsuhteista lähes puolet (48 %) sijoittuu yhteisöllinen huolehtija ja seesteinen ylläpitäjä -tunnetyyppeihin. Metsäkysymyksissä näissä tunnetyypeissä painotetaan luonnonsuojelullisia seikkoja toisin kuin harkitseva hyödyntäjä ja määrätietoinen -sijoittaja tunnetyypeissä, jotka painottavat taloudellisia seikkoja. Näitä tunnetyyppejä ilmenee kaikista suomalaisista metsäsuhteista yhteensä 29 %:ssa. Tunnetyyppien, asenteiden tai suhteiden tyypittelyt ja luokittelut voivat auttaa analysoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään metsäsuhteita. Jokaisen metsäsuhde on kuitenkin yksilöllinen, ainutkertainen ja muuttuva. Osalle metsäsuhde voi olla tiedostettu ja rakennettu, osalle tiedostamaton ja itsestään selvä osa arkielämää. Metsäsuhde on monin tavoin sidoksissa omaan elämäntarinaan ja -kokemuksiin, tietoihin ja taitoihin, maailmankuvaan ja identiteettiin. Se on kuitenkin sidoksissa myös kulttuuriimme, yhteiskuntaamme ja historiaamme. 36
37 Lisää luettavaa Haila, Yrjö & Lähde, Ville Luonnon politiikka. Tampere: Vastapaino. Halla, Tuulikki (et al.) Suomalaisten metsäsuhteiden tila. - Paaskoski, Leena & Roiko-Jokela, Heikki (toim.). Suomalainen metsäsuhde. Vuosilusto 12. Punkaharju: Lusto - Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian Seura. Karhunkorva, Reetta & Paaskoski, Leena Suomalainen metsäsuhde aineettomana kulttuuriperintönä. Aineettoman läsnäolo. Kulttuuriperinnön tulkintoja. Toim. Riitta Vanhatalo. Kotiseutu Suomen kotiseutuliitto: Helsinki. Karhunkorva, Reetta Metsä on paras. Näköaloja lasten metsäsuhteeseen. Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. Karhunkorva, Reetta & Kärkkäinen, Sirpa & Paaskoski, Leena Metsäsuhteiden kenttä. Luston julkaisuja 1. Punkaharju: Lusto Suomen Metsämuseo. Karhunkorva, Reetta & Matila, Airi & Paaskoski, Leena Eläviä suhteita metsään ja perintöön. - ELOSSA. Luonto ja elävä kulttuuriperintö. Toim. Aura Kivilaakso ja Leena Marsio. Helsinki: Museovirasto. Laine, Timo & Kuhmonen, Petri Ajattelukirja filosofiaan. Jyväskylä. Laurén, Kirsi Suo - sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen suosuhteen ilmentäjinä. Helsinki: SKS. Lummaa, Karoliina, Rönkä, Mia & Vuorisalo, Timo Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus. Paaskoski, Leena & Roiko-Jokela, Heikki Monta hyvää metsästä. Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. 37
38 Pietarinen, Juhani Ihminen ja luonto: neljä perusasennetta. - Reunala, Aarne & Virtanen, Pekka (toim.). Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari Silva Fennica, Vol. 21 no 4. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura. Suopajärvi, Tiina Sukupuoli meni metsään. Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa. Helsinki: SKS. Tervo, Katja Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurroksen kolme sukupolvea. Helsinki: SKS. Valkonen Jarno & Salonen Toivo (toim.) Reittejä luontosuhteeseen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Vilkka, Leena Oikeutta luonnolle. Ympäristöfilosofia, eläin ja yhteiskunta. Helsinki: Yliopistopaino. Vilkka, Leena Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Helsinki: Yliopistopaino. Erilaisia kuuntelu- ja vuorovaikutusharjoituksia löytyy verkosta esimerkiksi hakusanoilla vuorovaikutus kuuntelu harjoitus. 38
Suomalaisten metsäsuhteiden kirjo ja niiden käyttömahdollisuudet metsäalan koulutuksessa. Sirpa Kärkkäinen Oodi
Suomalaisten metsäsuhteiden kirjo ja niiden käyttömahdollisuudet metsäalan koulutuksessa Sirpa Kärkkäinen 12.4.2019 Oodi Metsäsuhde Ihmistuntemus Asiakastuntemus Eriallisuuden ymmärtäminen Vuorovaikutuksen
LisätiedotMETSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA JA METSÄSUHDEAJATTELU YMMÄRRYKSEN RAKENTAJINA. Leena Paaskoski & Reetta Karhunkorva
METSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA JA METSÄSUHDEAJATTELU YMMÄRRYKSEN RAKENTAJINA Leena Paaskoski & Reetta Karhunkorva METSÄKULTTUURINEN NÄKÖKULMA Metsäkulttuurinen näkökulma on metsien ja metsiin liittyvän toiminnan
LisätiedotMetsä on puhunut ajankohtaista nuorisoviestinnästä ja Suomen Metsäyhdistyksestä. Sirpa Kärkkäinen TTS
Metsä on puhunut ajankohtaista nuorisoviestinnästä ja Suomen Metsäyhdistyksestä Sirpa Kärkkäinen 7.6.2019 TTS 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotMETSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,
LisätiedotSuomalaisten metsäsuhteiden tila - selvitys
Suomalaisten metsäsuhteiden tila - selvitys Kestävästi metsäsuhteessa hanke 14..2018 Maa- ja metsätalousministeriö Suomen Metsäyhdistys Lusto - Suomen Metsämuseo Emootiot ohjaavat ihmisten valintoja ja
LisätiedotMetsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus
Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Askeleet kohti entistä parempaa asiakaskokemusta Tarja Ollas, Tapio Oy Kuopio 26.3.2019 Tampere 28.3.2019 Oulu 11.4.2019 Mikkeli 16.4.2019 (Kati Kontinen)
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotLusto vahvistaa suhteita metsään
Lusto vahvistaa suhteita metsään LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO STRATEGIA 2018 2022 LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO STRATEGIA 2018-2022 Suomen Metsämuseo Luston toimintaympäristössä on viime vuosien aikana tapahtunut
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotTOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS
TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotWorkshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.
Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotKOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN
KOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN 9.1.2019-27.9.2019 UUDISTA IHMISTÄ, UUDISTA TYÖTÄ ID Valmentaja eli työidentiteettivalmentaja perustuu identiteettityötä ja toimijuutta
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotJokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.
Julkinen itsetunto Muille näyttäytyvä itse-tunto on julkista itsetuntoa. Julkista itsetuntoa kuvaa henkilön tapa tuoda ilmi itsetuntoaan käytöksellään, toiminnallaan ja puheellaan. Julkista itsetuntoa
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
LisätiedotOPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017
70-20-10 - OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ Päivitetty 2017 O. Ala-Nissilä, T. Kauma, J. Kröger, T. Leppänen, M. Nissén-Feldt, E. Penttilä, S. Raatikainen, I. Sankkila, L.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
Lisätiedot8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS
87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
Lisätiedotviestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o
SUOMEN EV.LUT. KIRKKOπ koulutus vuorovaikutus keskustelu some viestintä2020! media sanomamme työyhteisö 2o2o Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelma vuoteen 2020 Viestinnän kivijalka on kirkon
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotJamk Innovointipäivät
Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotTiimin muodostaminen seurassa
Tiimiharjoitukset Tiimityössä on taikaa! Tiimin muodostaminen seurassa Kun seurasi aloittaa seuratoiminnan kehittämisen Tähtiseuraksi tai jatkaa kehittämistä kohti uutta auditointia suosittelemme toimimaan
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotVaikuttavaa viestintää koulutuspolitiikasta. Virityspäivä 2018 Anne Soinsaari HYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija
Vaikuttavaa viestintää koulutuspolitiikasta Virityspäivä 2018 Anne Soinsaari HYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Tämän päivän tavoite Ymmärretään vaikuttavan viestinnän merkitys kopotoimijalle Hahmotetaan,
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotA1. Työyhteisön hyvinvoinnin
A1. Työyhteisön hyvinvoinnin OPH Opetusalan johtamisen foorumi 7.6.2017 johtaminen Tarinoita hyvästä työyhteisön hyvinvoinnista. Mitä voimme yhdessä tehdä työhyvinvoinnin hyväksi? Mistä saamme apua, jos
LisätiedotHarjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä
Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA
KUVA Juha Mustonen KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA Koulutusta piireille SP:n yhteiskuntasuhdevaliokunta POHDITKO PROJEKTIN TAI MUUN HANKINNAN TOTEUTTAMISTA KUMPPANEIDEN TUELLA? MITÄ SINUN TULISI TIETÄÄ
LisätiedotTulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi
Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
Lisätiedotjukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015
KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen
Lisätiedotpsyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca
psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
Lisätiedot