Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
|
|
- Joonas Tikkanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FI
2 EUROPEAN COMMISSION Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource efficient transport system
3 TABLE OF CONTENTS JOHDANTO...8 I NYKYSUUNTAUKSET JA TULEVAISUUDEN HAASTEET: EROON ÖLJYSTÄ KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla Tiukka hiilibudjetti liikennealalle Infrastruktuuriin on investoitava väkevästi Liikkuvuutta on lähestyttävä uudella tavalla...22 II VISIO VUOTEEN 2050: INTEGROITU, KESTÄVÄ JA TEHOKAS LIIKKUVUUSVERKKO SUURI MAHDOLLISUUS ERI LIIKENNESEGMENTTIEN INTEGROITU VISIO Tavanomaiset henkilöautot ja rekat pois kaupungeista Kaupunkien välinen multimodaaliliikenne Ympäristöystävällinen ja tehokas tavaraliikenteen runkoverkko Pitkien matkojen ovelta ovelle -palvelujen parantaminen Mannertenvälisen tavaraliikenteen maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset YHTEENVETO: UUDEN LIIKKUVUUSKONSEPTIN PIIRTEET JA EDUT...35 III - STRATEGIA: MUUTOSTA OHJAAVAT TOIMINTAPOLITIIKAT...40
4 1. TEHOKAS JA YHTENÄINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Yhtenäinen Euroopan liikennealue Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Euroopan ilmailusektori valmiiksi Merenkulun sininen vyöhyke ja sisävesiliikenteelle soveltuvat puitteet Maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden integroinnin jatkaminen Multimodaalinen tavaraliikenne: tavaraliikenteen sähköisen asioinnin (efreight) kehitys Laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työolojen parantaminen Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Vesiliikenteen työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Turvattu liikenne Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajaturvallisuuden korkea taso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Liikenneturvallisuusasioissa aktivoiduttava: tuhansia henkiä pelastettavissa Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Palvelun laatu ja luotettavuus Matkustajien oikeuksien täytäntöönpanon valvonta Saumaton liikennemuotoja yhdistelevä matkustus ja integroidut matkaliput Keskeytyksettömän liikkuvuuden varmistaminen liikennejärjestelmän häiriöiden jälkeen INNOVAATIOITA TULEVAISUUTTA VARTEN: TEKNOLOGIA JA TOTTUMUKSET Eurooppalainen liikennealan tutkimus- ja innovointipolitiikka
5 Tulevaisuuden ajoneuvot Kokonaisvaltainen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia Uuden tietoteknologian käyttöönotto koko liikennejärjestelmän laajuudelta Kestävämpiin liikennetottumuksiin Polttoaine- ja ajoneuvotehokkuusmerkinnät Sertifioidut hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Alhaisemmat nopeudet puhtaampaa ja turvallisempaa liikennettä varten Ympäristöä säästävien ajotapojen koulutus ja sovellukset Integroitu kaupunkiliikenne Uudentyyppinen kaupunkiliikenne NYKYAIKAINEN INFRASTRUKTUURI JA ÄLYKÄS RAHOITUS Liikenneinfrastruktuuri: alueellista yhtenäisyyttä ja talouskasvua Yksittäisten liikennemuotojen vahvuudet käyttöön TEN-T-politiikan uudelleentarkastelu: yksittäisistä hankkeista integroituun eurooppalaiseen verkkoon Hankkeiden ennakkoarviointi Johdonmukaiset rahoituspuitteet Liikenneinfrastruktuurirahoituksen suuntauksia Liikennesektorin rahoitustarpeet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Hinnoittelu oikealle tasolle ilman vääristymiä Saastuttaja maksaa -periaate ulkoisissa kustannuksissa Saastuttaja maksaa -periaate infrastruktuurikustannuksissa Verotus samoille linjoille liikenteen kestävyystavoitteiden kanssa Liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut: avustukset ja valtiontuki ULKOINEN ULOTTUVUUS Sisämarkkinasääntöjen ulottaminen laajemmalle ja liikennealan vuoropuhelun tehostaminen keskeisten kumppanien kanssa Energiatehokkuus ja ilmastonmuutostavoitteet monenkeskisillä foorumeilla Liikenteen turvaamista koskeva kansainvälinen vuoropuhelu EU:n liikenne- ja infrastruktuuripolitiikan ulottaminen naapurimaihin
6 4.5. Yhteistyön tehostaminen liikenteen esteiden poistamiseksi
7 List of initiatives 1. Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen Lentoasemien kapasiteetti ja laatu Merenkulun sininen vyöhyke ja pääsy satamapalvelujen markkinoille Toimivat puitteet sisävesiliikenteelle Maanteiden tavaraliikenne Multimodaalinen tavaraliikenne: efreight Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Merenkulun työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajille korkea turvallisuustaso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Matkustajien oikeudet Saumatonta liikkuvuutta ovelta ovelle Varautumissuunnitelmat liikenteen alalla Teknologian kehittämissuunnitelma Innovointi- ja käyttöönottostrategia Innovatiivista liikennettä tukeva sääntelykehys... 94
8 27. Matkatiedot Ajoneuvojen hiilidioksidipäästö- ja polttoainetehokkuusmerkinnät Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Ympäristöä säästävät ajotavat ja nopeusrajoitukset Kaupunkiliikennesuunnitelmat EU:n puitteet kaupunkien tiemaksujärjestelmille Strategia kaupunkilogistiikan päästöjen vähentämiseksi lähes nollaan vuoteen 2030 mennessä Euroopan strategisten infrastruktuurien runkoverkko eurooppalainen liikenneverkko Multimodaaliset tavaraliikennekäytävät kestäviä kuljetusverkostoja varten Hankkeiden ennakkoarviointiperusteet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Älykäs hinnoittelu ja verotus Liikenne maailmalla: EU:n ulkoinen ulottuvuus
9 Johdanto Liikenne on talouden perusta, koska se muodostaa toimitusketjun ytimen. Jos liikenneverkot eivät ole kunnossa, sisämarkkinat eivät voi toimia moitteettomasti. Liikenneinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit vauhdittavat talouden kasvua, luovat vaurautta, piristävät kauppaa, parantavat maantieteellistä saavutettavuutta ja helpottavat ihmisten liikkumista. Niillä myös luodaan työpaikkoja varsin tehokkaasti. Muiden maailman alueiden käynnistäessä mittavia, kunnianhimoisia infrastruktuuriinvestointihankkeita on ratkaisevaa, että Eurooppa säilyttää kilpailuasemansa. Liikenne on myös korkean elämänlaadun tärkeä osatekijä: sen avulla pääsee paikasta toiseen ja se tuo ihmisiä yhteen. Liikenneala on tärkeä muiden toimintojen mahdollistaja, mutta se myös muodostaa itsessään tärkeän osan taloudesta: se työllistää EU:ssa suoraan noin 10 miljoonaa ihmistä ja sen osuus BKT:stä on noin viisi prosenttia. Lisäksi monet eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisessa johtoasemassa infrastruktuurin, logistiikan, liikenteenhallintajärjestelmien ja liikennevälineiden valmistuksen aloilla. Markkinoiden yhdentyminen, talouskasvu ja liikenne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tehokkaat liikenneyhteydet ovat helpottaneet sisämarkkinoiden luomista ja syventämistä EU:ssa. Jokaisen EU:n laajentumisen myötä liikenne on kasvanut merkittävästi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä Euroopan itäisen ja läntisen osan liikennejärjestelmien yhdistämiseksi tuloksellisesti ja laajentumisen toteuttamiseksi myös konkreettisesti. Sisämarkkinoiden ja liikenteen välinen yhteys tunnistettiin selkeästi jo Euroopan yhdentymisen alkuaikoina. Liikennepolitiikka sisällytettiin yhdeksi yhteisistä politiikanaloista jo Rooman sopimuksessa. Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 niihin lisättiin Euroopan laajuinen verkkopolitiikka, jonka on määrä auttaa EU:n sisämarkkina- ja koheesiotavoitteiden saavuttamisessa 1. Samana vuonna 1992 komissio julkaisi yhteisestä liikennepolitiikasta valkoisen kirjan, jossa keskityttiin silloisten prioriteettien mukaisesti etupäässä markkinoiden avaamiseen. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2001 julkaistussa valkoisessa kirjassa painotettiin tarvetta hallita liikenteen kasvua käyttämällä kaikkia liikennemuotoja entistä tasapuolisemmin. Tässä valkoisessa kirjassa tehdään yleiskatsaus liikennealan kehitykseen, sen tulevaisuuden haasteisiin ja poliittisiin aloitteisiin, joita on syytä harkita. Liikenne tulee jatkossakin olemaan talouskasvun sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion keskeinen osatekijä. Sillä on kuitenkin vastassaan myös uusia haasteita: Viimeisimmän laajentumisen myötä Euroopan liikennepolitiikan on katettava lähes koko maanosa ja 500 miljoonaa ihmistä. Näyttämönä on talous, jonka on noustava syvimmästä maailmanlaajuisesta kriisistä sitten 1930-luvun. Kriisiä edelsi öljynhinnan ja muiden hyödykkeiden hintojen jyrkkä nousu, mikä oli oire kasvavasta epätasapainosta maailmanlaajuisten resurssien käytössä. 1 Tällä hetkellä liikennepolitiikasta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) VI jakson artiklassa. 8
10 Samanaikaisesti kansainvälinen yhteisö on yhtä mieltä tarpeesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Nykyistä resurssitehokkaamman talouden luominen on erityisen vaativa haaste liikennealalle: ala toimii edelleen lähes kokonaan öljyllä, aiheutti vuonna prosenttia 2 suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin vuonna 1990 ja on edelleen suuri melun ja paikallisten ilmansaasteiden lähde. Tässä valkoisessa kirjassa vastataan vaativaan haasteeseen pyrkimällä liikennejärjestelmän syvälliseen muuttamiseen, öljyriippuvuuden vähentämiseen, nykyaikaisen infrastruktuurin luomiseen sekä älykkäillä hallinta- ja tietojärjestelmillä avustettuun multimodaaliseen liikkuvuuteen. Se on laadittu etenemissuunnitelmaa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuonna 2050 koskevan tiedonannon ja uuden energiatehokkuussuunnitelman 2011 ohessa, ja se on olennainen osa komission resurssitehokkuusaloitetta. Tämä asiakirja jakaantuu kolmeen jaksoon: Ensimmäisessä jaksossa Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä yksilöidään liikennealan eteen todennäköisesti tulevaisuudessa tulevat haasteet lähimenneisyyden kehityksestä tehdyn arvioinnin 3 ja nykysuuntausten arvioinnin 4 pohjalta. Siinä selvennetään erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, johon liikenteessä on päästävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisessa jaksossa Visio vuoteen 2050: integroitu, kestävä ja tehokas liikkuvuusverkko pyritään luomaan vakuuttava ja toivottava tapa, jolla liikennejärjestelmä vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin ja jolla tuotetaan kansalaisille ja yrityksille parempia liikkuvuuspalveluja vuoteen Visioon liitetään tavoitteet, joiden on määrä ohjata julkisia toimia tulevan vuosikymmenen aikana. Kolmas jakso Strategia: muutosta ohjaavat toimintapolitiikat on toimintaa koskeva valkoisen kirjan osa. Siinä kuvataan aloitteita, jotka on otettava huomioon tulevien kymmenen vuoden aikana, jotta päästään ensimmäisen jakson tavoitteisiin, saatetaan liikenneala kestävälle uralle ja kurotaan umpeen vision ja todellisuuden välinen kuilu Lukuun sisältyvät kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöt. Yksityiskohtainen analyysi esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 Ex Post evaluation of Transport Policy Valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 Reference scenario ( ) kuvaillaan, miten liikenne voisi kehittyä vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisiin suuntauksiin ei puututtaisi uusilla politiikoilla (viiteskenaario). 9
11 I Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä 1. KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN 1.1. Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut 1. Viime vuosikymmen oli liikenteen alalla varsin toimelias, mikä näkyi myös tuhtina sisältönä liikennepolitiikassa. EU:n laajentuminen ja maailmanmarkkinoiden jatkuva integroituminen lisäsivät tavaraliikenteen määrää. Myös eurooppalaisten liikkuminen lisääntyi, vaikka monet kaupungit ovat pahasti ruuhkautuneet. 2. EU:n liikennepolitiikka on tehostanut liikennettä ja parantanut sen turvallisuutta. Markkinoita on avattu erityisen menestyksekkäästi tieliikenteessä ja aivan ilmiömäisesti lentoliikenteessä, jossa vapauttaminen 1990-luvun alussa johti sekä lentomatkustajien että EU:n sisäisten lentoreittien määrien ennen näkemättömään kasvuun. 3. Liikenteestä on tullut paljon turvallisempaa. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä oli vuonna 2010 noin 40 prosenttia alempi kuin vuonna 2001, vaikka 50 prosentin tavoitteeseen ei päästykään. Myös meriliikenteen turvallisuutta parannettiin sarjalla lainsäädäntöä, jolla mm. kiellettiin yksirunkoisten öljytankkereiden käyttö ja luotiin yleiseurooppalainen liikenteen valvontajärjestelmä. Varta vasten tätä tarkoitusta varten perustetut uudet lento-, rautatie- ja meriliikenteen virastot valvovat liikennetoiminnan turvallisuutta EU:ssa. 4. Ihmiset ovat EU:n liikennepolitiikan keskiössä. Palvelujen laadun korkean tason ja hyvien työolojen varmistamiseksi on säädetty oikeudellisia vaatimuksia, jotka takaavat, etteivät liikennemarkkinoiden kasvavat kilpailupaineet kohtuuttomasti vaikuta matkustajiin eivätkä työntekijöihin. EU on vahvistanut joukon matkustajien oikeuksia ensin lentoliikenteessä, sitten rautatieliikenteessä ja hiljattain myös vesi- ja linja-autoliikenteessä. 5. Liikenteen turvatoimista on syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen tullut eurooppalaisen liikennepolitiikan kysymys. EU on vahvistanut lento- ja meriliikenteen turvasäännöt, joissa katetaan sääntelystandardit ja tarkastusjärjestelmät. 6. Kansallisessa infrastruktuurikehityksessä oli aikaisemmin osin jätetty EU:n sisämarkkinoiden tarpeet huomioimatta. Tämä johti TEN-T-politiikan laatimiseen. Vuonna 2004 toteutetun EU:n laajentumisen jälkeen etusijalle asetettiin 30 hanketta. Jotkin niistä on saatettu päätökseen, ja ne vaikuttavat hyvin myönteisesti kyseisiin alueisiin. Eurooppalaista suurnopeusjunaverkkoa kehitetään, ja se on ollut huomattava menestys tietyillä yhteyksillä. Monissa TEN-T-hankkeissa on kuitenkin törmätty suunnitteluvaikeuksiin ja budjettirajoitteisiin. EU:n rahoituksen vipuvaikutus on osoittautumassa riittämättömäksi. 10
12 7. Kansainvälisiä suhteita on lujitettu. Naapurimaiden kanssa ollaan luomassa yhteistä ilmailualuetta. Yhdysvaltojen kanssa on allekirjoitettu kattava lentoliikennesopimus vuonna 2007 ja Kanadan kanssa vuonna On myös neuvoteltu Kaakkois-Euroopan liikenneyhteisösopimus. EU on aktiivisesti tukenut Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) vuonna 2006 hyväksyttyä merityötä koskevaa yleissopimusta, eräänlaista merenkävijöiden uutta perusoikeuskirjaa. Euroopan edustus kansainvälisissä instituutioissa kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä (ICAO) olisi tuloksellisempaa, jos EU puhuisi niissä yhdellä äänellä, mutta jäsenvaltiot ovat suhtautuneet siihen nihkeästi mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu 8. Liikenne on edelleen lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista energianlähteenä. Se on ainoa sektori, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes jatkuvasti kasvaneet viimeisten 20 vuoden ajan. Päästöt ovat tällä hetkellä noin kolmanneksen suuremmat kuin vuonna Tekninen edistyminen on parantanut energiatehokkuutta, mutta ei riittävästi kasvavien liikennemäärien vaikutusten kumoamiseksi. 9. Ajoneuvojen päästöstandardien (ns. Euro-luokkien) peräkkäiset tiukennukset ja polttoaineiden laadun parantaminen vähensivät merkittävästi liikenteestä aiheutuvia saaste- ja hiukkaspäästöjä. Ilman pilaantuminen ylittää kuitenkin monissa kaupungeissa ja muilla herkillä alueilla lailliset rajat, ja ilman laadun parantamiseksi onkin vielä tehtävä paljon. 10. Liikennejärjestelmän heikko ympäristönsuojelutaso liittyy myös nykyisiin liikennemalleihin, joissa tieliikenteellä on hallitseva asema sekä tavara- että matkustajaliikenteessä. Tehokkaammat ja puhtaammat rautatie- ja vesiliikenne eivät ole onnistuneet hyödyntämään potentiaaliaan keskipitkillä ja pitkillä etäisyyksillä, joilla ajetaan kaksi kolmannesta kaikista ajokilometreistä ja aiheutuu kaksi kolmannesta kaikista tieliikenteen päästöistä. Seuraavat tekijät saattavat selittää, miksi tieliikenteelle vaihtoehtoiset liikennemuodot eivät ole houkuttelevia: Rautatieverkon ja uudelleenlastausterminaalien nykyaikaistamiseksi ei ole investoitu tarpeeksi, jotta multimodaaliliikenteen pullonkaulat olisi voitu poistaa. Liikennemuotokohtaisia verkkoja ei ole liitetty kunnolla toisiinsa. TEN-T-politiikan rahoitus ei ole ollut riittävää, ja siitä on puuttunut todellinen mantereenlaajuinen multimodaalinen näkökulma. Rautatiet olivat 2000-luvun alussa ainoa liikennemuoto, jota ei ollut avattu kilpailulle EU:ssa. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaamista vuodesta 2007 ja kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoiden avaamista vuodesta 2010 koskeva lainsäädäntö on pantu täytäntöön hitaasti ja epätäydellisesti suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Lainsäädännön noudattamista ei ole riittävästi valvottu. Kansalliset matkustajaliikenteen markkinat, jotka ovat rautatieliiketoiminnan suurin segmentti, ovat vielä suurelta osin suljetut. Kilpailun puute pitää palvelujen laadun ja tehokkuuden alhaisina. 11
13 Lähimerenkulkuun liittyy suurempi hallinnollinen rasitus kuin maaliikennemuotoihin. Kansalliset rajat aiheuttavat edelleen tehottomuutta ja lisäkustannuksia rautateillä. Verot ja maksut eivät heijasta liikenteen yhteiskunnallisia kustannuksia kuin osittain. Pyrkimykset sisällyttää liikenteen ulkoiset kustannukset hintoihin ja poistaa verotuksen vääristymät ovat toistaiseksi epäonnistuneet Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen 11. Joidenkin kaikkein tehokkaimpien liikennejärjestelmän kestävyyttä parantavien toimenpiteiden määrittely ja vahvistaminen on kestänyt kaikkein kauimmin. Useita tärkeitä päätöksiä on kuitenkin nyt tehty. Muun muassa: EU asetti itselleen ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä vuonna 2009 pakolliseksi tavoitteeksi sen, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteestä perustuu uusiutuvan energian käyttöön 5 ja että polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä alennetaan kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä 6. EU hyväksyi vuonna 2009 uusien henkilöautojen CO 2 -normeja koskevan asetuksen 7, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2010 yksimielisyyteen pakettiautoasetuksen lopullisesta tekstistä. Vaikutus tulee olemaan merkittävä, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin se konkretisoituu, koska kehitys riippuu nykyisen ajoneuvokannan korvaamisesta. Ilmailun sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS) vuodesta 2012 alkaen tarjoaa kannustimia vähentää CO 2 -päästöjä ja varmistaa, että päästöjen ennustettu kasvu kompensoidaan vastaavilla vähennyksillä muilla aloilla. Komissio ehdotti vuonna 2008 uutta kaikki liikennemuodot kattavaa strategiaa tärkeimpien ruuhkiin, kasvihuonekaasupäästöihin, paikalliseen ilman pilaantumiseen ja meluun liittyvien liikenteen ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin. Maanteiden tavaraliikenteen osalta komissio ehdotti, että maksujen keräämisestä raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvoilta annettua direktiiviä (ns. eurovinjettidirektiivi) muutettaisiin siten, että jäsenvaltiot voisivat sisällyttää ilmansaasteista ja melusta aiheutuvat kustannukset matkaperusteisiin maksuihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat parhaillaan sen viimeisestä versiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta, EUVL L 140, , s. 16. Sitova tavoite koskee vain maaliikennemuotoja. Uusiutuvien energialähteiden käytöllä lento- ja meriliikenteessä voidaan kuitenkin vapaaehtoisesti edistää 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. 12
14 Lokakuussa 2010 EU oli ICAOn piirissä etulinjassa muovaamassa 190 maata kattavaa maailmanlaajuista sopimusta, jolla vähennetään ilmailun ympäristövaikutuksia ja luodaan markkinapohjaisten toimenpiteiden kehys. 12. On vielä liian aikaista arvioida näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia, mutta niillä on saatettu liikkeelle sektorin muutosprosessi, jota on elintärkeää jatkaa, syventää ja laajentaa vuoteen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN 13. Nykysuuntaus tulee todennäköisesti pahentamaan joitakin menneisyydessä ratkaisematta jääneitä ongelmia. Tämä käy ilmi komission analyysistä, jossa tarkasteltiin mahdollista tulevaa kehitystä tilanteessa, jossa politiikkaa ei muuteta (ns. viiteskenaario liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa 8 ). 14. Tässä skenaariossa oletetaan, että vuosina talous elpyy edellisen vuosikymmenen verkkaisesta kasvusta ja palaa keskimääräiseen historialliseen kasvuvauhtiin (2,2 prosenttia vuodessa). Ennuste perustuu oletukseen nopeammasta tuottavuuden kasvusta jälkeen jääneissä jäsenvaltioissa. BKT:n kasvuvauhdin ennustetaan kuitenkin hidastuvan vuositasolla 1,6 prosenttiin vuodesta 2020, koska väestö ikääntyy ja sen myötä työikäisen väestön osuus pienenee Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus 15. Kysynnän ja tuotantokustannusten kasvu tulevat vaikuttamaan öljyn hinnan tasoon ja vaihteluihin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa Maailmanlaajuisen öljyn kysynnän kasvavan 84 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2009 noin sataan miljoonaan barreliin päivässä vuonna Liikennesektorin osuus on lähes 90 prosenttia öljyn käytön ennustetusta lisääntymisestä, ja yksin Kiinassa kulutettaisiin puolet maailmanlaajuisesta öljyn lisäkäytöstä liikennesektorilla. Viiteskenaariossa öljyn hinta oletetaan suhteellisen korkeaksi verrattuna aikaisempiin ennusteisiin dollaria barrelilta vuonna 2005, 106 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 127 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina) EU:ssa liikenne on 96-prosenttisesti 13 riippuvainen öljystä ja öljytuotteista polttoaineina 14. Viiteskenaariossa öljytuotteiden osuus EU:n liikennealan Yksityiskohtainen kuvaus viiteskenaariosta esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3. Euroopan komissio, talous- ja rahoitusasioiden pääosasto: 2009 Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU-27 Member States ( ). EUROPEAN ECONOMY 2/2009, Kansainvälinen energiajärjestö (2010): World Energy Outlook Öljyn hintaennusteet on laadittu Ateenan kansallisen teknisen yliopiston (National Technical University of Athens, E3Mlab) kehittämän stokastisen, maailman energiatilannetta koskevan PROMETHEUS-mallin mukaisella mallinnuksella. Nämä ennusteet ovat lähellä IEA:n ennusteita: julkaisussaan Energy Technology Perspectives 2010 IEA olettaa öljyn hinnaksi 115 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 120 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina). Vastaava koko maailmaa koskeva luku on varsin samanlainen, 95 prosenttia. 13
15 polttoainetarpeista olisi vuonna 2030 vielä 90 prosenttia ja vuonna prosenttia Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen 17. Politiikkaa muuttamatta liikenteen kokonaismäärän odotetaan jatkavan kasvuaan taloudellisen toiminnan mukana. Tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2005 verrattuna noin 40 prosenttia vuoteen 2030 ja hieman yli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä 15. Matkustajaliikenteen ennustetaan kasvavan hieman tätä vähemmän (34 prosenttia vuoteen 2030 ja 51 prosenttia vuoteen 2050 mennessä). 18. Merkittävien toimintapoliittisten muutosten puuttuessa eri liikennemuotojen odotetaan yleisesti ottaen pitävän suhteelliset osuutensa. Maantieliikenne pitäisi siten hallitsevan asemansa EU:ssa sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä, ja henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä olisi edelleen yli kaksi kolmasosaa vuonna Ruuhkien pahenemisella olisi vakavia vaikutuksia tieliikenteeseen useissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä, jos niiden hillitsemiseen ei ryhdytä tiemaksujen kaltaisin toimenpitein. Kaupunkien ruuhkautuminen riippuu pääasiassa autonomistuksen tasosta, kaupunkialueiden leviämisestä ja julkisen liikenteen tarjoamista vaihtoehdoista, kun taas kaupunkien välisen tieverkoston ruuhkautuminen johtuu tavaraliikenteen kasvusta tietyillä käytävillä, erityisesti alueilla, joilla tällaiset käytävät kulkevat runsaan paikallisliikenteen kuormittamien kaupunkien halki. 20. Ruuhkakustannusten ennustetaan viiteskenaariossa kasvavan noin 50 prosenttia vuoteen 2050 lähes 200 miljardiin euroon vuosittain. 21. Euroopan taivas ja lentoasemat täyttyvät. Ilmailun odotetaan kasvavan yli 50 prosenttia matkustajaliikenteessä ja 125 prosenttia tavaraliikenteessä vuoteen 2020 mennessä. 22. EU:ssa näyttäisi tällä hetkellä vallitsevan saavutettavuuden 16 saralla liikenneyhteyksiin ja -kustannuksiin liittyvä selkeä kahtiajako keskeisten ja syrjäisten alueiden välillä. Syrjäisten alueiden keskimääräiset liikennekustannukset ovat korkeammat sekä pitempien etäisyyksien vuoksi että siksi, että tarjolla on vain kalliimpia tai tehottomampia liikenneratkaisuja Euroopan komissio, EU Energy and Transport in Figures, Tavaraliikenteeseen sisältyy kansainvälinen meriliikenne. Saavutettavuus perustuu tässä yhteydessä ns. mahdollisen saavutettavuuden käsitteeseen, jossa oletetaan kohteen houkuttelevuuden lisääntyvän sen koon kasvaessa ja vähenevän etäisyyden, matkaajan ja kustannusten kasvaessa. Tarkemmin saavutettavuus määritellään yleisinä liikennekustannuksina alueelta i alueelle j segmentillä r (hyödykeryhmä tai matkan tarkoitus) vuonna t ja painotettuna liikennemäärillä. 14
16 Huom: Keskimääräisten liikennekustannusten kehitys NUTS 3 -aluetasoittain verrattuina keskimääräisiin liikennekustannuksiin EU:n tasolla. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kuva 1: Saavutettavuuden muutokset vuosina viiteskenaarion mukaisesti. 23. Edellä mainitut todennäköisesti kasvavat polttoainekustannukset ja ruuhkatasot tulevat lisäämään saavutettavuuseroja entisestään. Monilta syrjäisiltä alueilta erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on edelleen huonot yhteydet Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon. Niillä kärsitään suhteettoman paljon enemmän ruuhkista ja korkeista polttoainekustannuksista (ks. kuva 1), koska ne ovat riippuvaisia alhaisen kapasiteetin maantieyhteyksistä ja alueellisista lentoreiteistä. Uusissa jäsenvaltioissa on toistaiseksi vain noin km moottoriteitä eikä lainkaan suurnopeusjunia, ja tavanomaiset rautatielinjat ovat usein huonossa kunnossa Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö 24. Viiteskenaariossa EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus suhteessa EU:n kaikkiin hiilidioksidipäästöihin kasvaisi 38 prosenttiin vuonna 2030 ja lähes 50 15
17 prosenttiin vuonna , koska liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät suhteessa vähemmän kuin energiantuotannon ja muiden alojen hiilidioksidipäästöt. Yleisesti ottaen liikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat edelleen vuoden 1990 tasoon verrattuna 31 prosenttia korkeammat vuonna 2030 ja 35 prosenttia korkeammat vuonna 2050, koska 1990-luvulla päästöt lisääntyivät nopeasti. Lento- ja meriliikenne aiheuttaisivat ajan myötä kasvavan osuuden päästöistä. 25. Uusien toimintapolitiikkojen puuttuessa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaisi liikenteessä vain 13 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä 18, ja sähköajoneuvojen läpimurto jäisi tekemättä Liikenteen ulkoiset kustannukset kasvaisivat. Liikenteen lisääntyminen johtaisi meluun liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun karkeasti 20 miljardilla eurolla (+40 prosenttia) ja onnettomuuksiin liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun 60 miljardilla eurolla (+35 prosenttia) vuoteen 2050 mennessä. 27. NO x -päästöt vähenisivät noin 40 prosenttia ja hiukkaspäästöt noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tasaantuisivat tämän jälkeen. Tämän seurauksena ilmansaasteisiin liittyvät ulkoiset kustannukset alenisivat 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. 3. TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET 3.1. Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla 28. Euroopan talouden toimijoilla on vastassaan monia maailmanlaajuisia kilpailijoita. Kehitys on maailmanlaajuista kaikilla aloilla. Tässä valkoisessa kirjassa esitettyjä muutoksia ei pitäisikään nähdä ainoastaan mahdollisuutena parantaa tehokkuutta vaan myös välttämättömänä edellytyksenä ylläpitää kilpailukykyä Euroopan liikenne- ja logistiikkasektorilla. Sektorin on jatkossakin oltava Euroopan kasvun moottorina. 29. Eurooppalaisilla liikennevälineiden valmistajilla on jo kauan ollut mukava johtoasema muuhun maailmaan nähden, ja ne ovat jakaneet maailmanmarkkinat muutamien lähinnä amerikkalaisten ja japanilaisten kilpailijoiden kanssa. Tämä on ollut mahdollista, koska niillä on ollut valta-asema yksittäisissä teknologioissa ja koska infrastruktuuriin on jatkuvasti investoitu. Tämä johtoasema on nyt kutistumassa muiden maiden investoidessa runsaalla kädellä tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) sekä infrastruktuuriin. Kiinan T&Kinvestointien kasvuvauhtia on jo usean vuoden ajan kuvannut kaksinumeroinen Hiilidioksidipäästöihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Uusiutuvien energialähteiden osuus on tässä laskettu direktiivissä 2009/28/EY vahvistetun määritelmän mukaisesti. Viiteskenaariossa, joka valmistui vuoden 2010 alussa, ei oteta huomioon CARS 21 -aloitteen (Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten) käynnistämistä uudelleen (komission päätös 2010/C 280/08, 14. lokakuuta 2010). Aloite voi sysätä sähköajoneuvojen yleistymisen käyntiin siten, että niiden osuus on viiteskenaariossa vähäiseksi ennustettua suurempi vuonna
18 luku. Tänä vuonna sen odotetaan olevan maailman toiseksi suurin T&K-valtio, ja se jättää kirkkaasti taakseen suuret EU:n jäsenvaltiot. Lisäksi Kiinassa keskitetään ponnistelut lupaavimmille huippualoille ja Euroopassa ne levittäytyvät laajalle. 30. Lentoliikennejärjestelmä ja sen toimitusketju, ilmailuteollisuus mukaan luettuna, ovat tärkeä osa Euroopan taloutta ja Euroopan kilpailukykyä alueena 20. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ja lentoasemat sekä eurooppalaiset ilmailuteollisuusyritykset ovat maailman johtavien yhtiöiden joukossa. Tämä asema on maailmanmarkkinoilla yhä vaikeampi säilyttää, koska Euroopassa törmätään kapasiteettirajoituksiin ja muilla alueilla investoidaan valtavasti lentoliikenteen infrastruktuuriin. Euroopan lentoliikennejärjestelmän kilpailukyvyn säilyttämisellä ja Euroopan avainaseman ylläpidolla maanosien välisenä lentoliikennekeskuksena on laajempaa merkitystä Euroopan koko taloudelle. 31. Suurten nopeuksien rautatieliikenteessä Kiina, joka tähän saakka on käyttänyt eurooppalaista, kanadalaista tai japanilaista teknologiaa, on nyt kehittänyt omat junansa. EU:n on pysyttävä teknologian maailmanlaajuisessa kehityksessä mukana ja ylläpidettävä kilpailuetujaan korkean arvonlisän liikenneteknologioissa. 32. Vaikka Kiinassa valmistetaan jo eniten autoja maailmassa, eurooppalaiset yritykset ovat vielä maailman johtavia tavanomaisten autojen, rekkojen ja linjaautojen valmistajia. Ne myös investoivat vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen ja sähköautojen kehittämiseen. Kiinassa sähköautojen ja sähköavusteisten hybridiautojen ostajat saavat huomattavia kannustimia. Kannustimien odotetaan auttavan Kiinaa saavuttamaan tavoitteensa valmistaa miljoona sähköautoa vuodessa alkaen vuodesta Eurooppalaiset valmistajat ovat vaarassa jäädä jälkeen maailmanlaajuisista kilpailijoista, jos innovatiivisten ratkaisujen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamiseksi ei luoda asianmukaisia puitteita. 33. Laivanrakennuksessa aasialaiset toimijat ovat hallitsevassa asemassa rahtialusten tuotannossa. Eurooppa on teknologiajohtaja matkustaja-aluksissa, erityisaluksissa kuten ruoppausaluksissa ja suuressa osassa laivavarusteteollisuutta. Telakat ja laitetoimittajat ovat meriliikenteen ja logistiikan välttämätön osatekijä. Ne tarjoavat samalla teknisiä ratkaisuja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseen. On näin ollen tärkeää, että Euroopassa säilyy osaamista ja vähintään kriittisen massan verran laivanrakennusta. 34. Eurooppalaiset logistiikkayritykset, jotka ovat toistaiseksi kiistatta maailmanlaajuisessa johtoasemassa, ovat vaarassa menettää markkinaosuuksia. Ne ovat vuosia saaneet hyötyä hyvästä infrastruktuurista, vapaakaupasta ja vähäisestä byrokratiasta kotimarkkinoilla. Euroopan infrastruktuuri on kuitenkin yhä ruuhkautuneempi ja vaihtoehtoja ilmaantuu muualle. Vertailun vuoksi 20 Lentoliikenteen merkitys Euroopan taloudelle ja yhteiskunnille korostui Islannin tulivuorenpurkauksen yhteydessä huhtikuussa Euroopan ilmatila oli suljettuna viiden päivän ajan, lentoa peruttiin, kaksi miljoonaa matkustajaa jäi mottiin ja taloudessa menetettiin miljardeja euroja. Tämä osoittaa, miten suuressa määrin Eurooppa on riippuvainen tehokkaasta ja hyvin toimivasta lentoliikennesektorista. 17
19 mainittakoon, että Kiinassa on jo maailman laajin suurnopeusjunaverkosto ja Pohjois-Afrikan satamat ovat eurooppalaisia joustavampina ottaneet hoitaakseen suuria osuuksia uudelleenlastausliiketoiminnasta. Kahdenkymmenen suurimman lentoaseman joukossa on matkustajaliikenteen määrillä laskettuna vain kuusi ja tavaraliikenteellä laskettuna vain neljä eurooppalaista lentoasemaa. Maailman lentoliikenneinfrastruktuurin painopiste on vaiheittain siirtymässä Aasiaan. Liikenneinfrastruktuuriin on investoitava jatkuvasti ja hallinnollisia menettelyjä on yksinkertaistettava, jotta EU:n asema logistisena keskuksena ei rapaudu. Muussa tapauksessa eurooppalaisten logistiikkayritysten maailmanlaajuinen johtoasema menetetään Tiukka hiilibudjetti liikennealalle 35. Eurooppa-neuvosto antoi lokakuussa 2009 tukensa tavoitteelle vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 21. Komissio on analysoinut maailmanlaajuisia skenaarioita 22, joilla voitaisiin saavuttaa kahden asteen tavoite kustannustehokkaalla tavalla. Tulokset osoittavat IPCC:n työtä mukaillen että maailman päästöjen puolittaminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä edellyttää EU:n päästöjen 23 vähentämistä vuoteen 2050 mennessä noin 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 24. Tavoite asettaa raamit myös liikennesektorin kehitykselle. 36. Mallintamisanalyysi on osoittanut, että liikennealan on valmistauduttava vähentämään päästöjään noin 60 prosenttia vuoden 1990 tason alle vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaisi päästöjen vähennystä noin 70 prosenttiin nykyisestä tasosta. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuonna Eri liikennemuotojen osuudet liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä olivat vuonna 2008 seuraavat 26 : tieliikenne 71,3 prosenttia, meriliikenne 13,5 prosenttia, lentoliikenne 12,8 prosenttia, sisävesiliikenne 1,8 prosenttia ja rautatieliikenne 0,7 prosenttia Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan kehittyneiden talouksien on oltava lähes hiilivapaita vuoteen 2050 mennessä, jotta kasvihuonekaasupäästöjen tuhoisat vaikutukset ilmastoon voitaisiin välttää. B. Metz et al. (eds), Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, KOM(2011) 112. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuonna 2050 koskeva etenemissuunnitelma ja sen vaikutusten arviointi. Kaikkien sektorien, paitsi kansainvälisen meriliikenteen ja maankäytön, yhteenlasketut päästöt. Tällainen tavoite vaatii EU:n kokonaispäästöjen vähentämistä 5080 miljoonasta CO 2 - ekvivalenttitonnista vuonna 2008 (pois luettuina kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, LULUCF) noin 1120 miljoonaan CO 2 - ekvivalenttitonniin vuonna Maailmanlaajuisesti liikenne aiheutti 22 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2008 (6604,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia) ja oli siten toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja sähkön ja lämmön tuotannon jälkeen. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä valtaosa (noin 73 prosenttia) aiheutuu tieliikenteestä, toiseksi eniten (9 prosenttia) kansainvälisestä meriliikenteestä ja kolmanneksi eniten (7 prosenttia) lentoliikenteestä. Muut päästöt (noin 11 prosenttia) aiheutuvat kotimaan sisävesiliikenteestä ja ilmailusta, rautatieliikenteestä ja putkikuljetuksista. Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö (2010), CO 2 Emissions from Fuel Combustion 2010, OECD/IEA, Pariisi. 18
20 Täysin luotettavaa dataa kokonaispäästöjen jakautumisesta matkustaja- ja tavaraliikenteen välillä ei ole, mutta tutkimus osoittaa, että matkustajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kokonaispäästöistä 28. Matkustustutkimuksista käy ilmi, että ehdottomasti suurin osa matkoista (97,5 prosenttia) on ns. lyhyitä matkoja (alle 100 km). Loput 2,5 prosenttia vastaa kuitenkin yli puolta (53 prosenttia) kaikista matkustajakilometreistä (pkm) 29. Kaupunkiliikenteen ja muun liikenteen välisen jaottelun osalta arvioidaan, että noin neljännes (23 prosenttia) päästöistä syntyy kaupunkialueilla Kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa karkeasti seuraavalla tavalla 32 : (1) Matkustaja- ja tavaraliikenne kaupungeissa: aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (16 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten linja-autoilla (0,5 prosenttia), moottoripyörillä (0,5 prosenttia) ja pakettiautoilla (6 prosenttia). Noin 13 prosenttia matkustajakilometreistä kaupungeissa kuljetaan polkupyörällä tai jalkaisin, mikä ei aiheuta päästöjä. (2) Kaupunkienväliset ja alueelliset matkat (500 kilometriin saakka): aiheuttavat noin 33 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (n. 29 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten lentokoneella (n. 2 prosenttia) ja moottoripyörillä (n. 1 prosentti). Linja-autojen, rautateiden ja sisävesiliikenteen osuus on yhteensä noin 1 prosentti. (3) EU:n sisäinen ja alueellinen tavaraliikenne (pitkät ja keskipitkät etäisyydet): Aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin maanteitse (noin 19 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä) ja seuraavaksi eniten meritse (2,5 prosenttia) 33. Sisävesiliikenteen ja rautateiden osuus on yhteensä noin 1,5 prosenttia. (4) Maanosien väliset ja kansainväliset matkat (yli 500 kilometriä): aiheuttavat yli 10 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääasiassa lentokoneella. (5) Maanosien välinen tavaraliikenne: aiheuttaa noin 11 prosenttia päästöistä ja hallitsevana on meriliikenne Lukuihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Tähän lukuun sisältyvät dieselin käytöstä mutta eivät sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt. Liikennemuotokohtaisessa energian loppukulutustarkastelussa sähkö vastaa noin 66:ta prosenttia rautateiden energiankulutuksesta. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kokonaispäästöihin sisältyvät merenkulun polttoaineet. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistamiseksi liikennejärjestelmä on jaettu viiteen laajaan osa-alueeseen. Luvut ovat karkeita arvioita, koska tämän jaottelun mukaista täsmällistä dataa ei aina ole saatavilla. Tilastotietojen puuttuessa meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen EU:n sisäiseen ja EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan liikenteeseen on voitu vain arvioida, joten siihen liittyy merkittävää epävarmuutta. CE Delftin hiljattain tekemässä tarkastelussa kävi ilmi, että EU:n sisäisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus olisi prosenttia meriliikenteen kokonaispäästöistä. (Lähde: CE Delft (2009), Technical support for European action to reducing Greenhouse Gas Emissions from international maritime transport). 19
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta
9.12.2015 A8-0341/61 61 2 kohta 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa energiaunioniin liittyvissä lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä,
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotLIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan
EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotVähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
Lisätiedotosana liikennejärjestelmää
Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotInfrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi
Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Komission tiedonanto ja direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista Sähköauton latauspalvelut Suomessa 14.2.2013 Tausta Eurooppa on liikkuvuudessaan
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.5.2018 SWD(2018) 188 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Lisätiedot14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0201 (COD) 14060/1/14 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 816 COMPET
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. marraskuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvosto Kom:n
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0114 (COD) 9672/17 ADD 2 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10024/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: CLIMA 172 ENV 585 ENT 146 DELACT 94 Euroopan komission
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)280 lopullinen 2010/0168 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, moottoriajoneuvojen hyväksymistä sähköturvallisuuden osalta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja.
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.10.2009 SEK(2009) 1455 C7-0271/09 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA
LisätiedotMistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?
Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Ilmansuojeluyhdistyksen kevätseminaari Johanna Niemistö 22.3.2019 Johanna Niemistö, Sampo Soimakallio, Ari Nissinen ja Marja Salo
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.2.2011 KOM(2011) 69 lopullinen 2008/0147 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0258/36. Tarkistus. Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
8.9.2017 A8-0258/36 36 1 artikla 1 kohta -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla 2 kohta (uusi) Nykyinen teksti 2. Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
LisätiedotLIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2013 COM(2013) 913 final ANNEX 1 LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus
22.3.2019 A8-0206/557 557 Otsikko 1 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 23.11.2012 2012/0202(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotMerilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja
Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotTieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa. Liikenne- ja viestintävaliokunta Ylitarkastaja Pyry Takala
Tieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Ylitarkastaja Pyry Takala 1 Käsittelyvaihe EU:ssa Euroopan komissio antoi toukokuussa 2017 ehdotuksensa
LisätiedotEnergia- ja ympäristöhaasteet
LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en) 16253/14 AVIATION 224 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 28. marraskuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D035899/03 Asia:
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/XXXX(INI) liikenne- ja matkailuvaliokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2015/XXXX(INI) 23.6.2015 LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle Euroopan unionin yleisestä talousarviosta
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta
8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.10.2007 KOM(2007) 606 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotHallitusohjelman liikennetavoitteet
Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUSKEINOT
LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotLiikenne- ja viestintävaliokunta Maija Ahokas
Komission suositus neuvoston päätöksiksi aloittaa neuvottelut kattavista lentoliikennesopimuksista Kiinan, ASEANmaiden, Meksikon ja GCC-maiden kanssa ja yhteisen ilmailualueiden perustamisesta Armenian
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. lokakuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. lokakuuta 2015 (OR. en) 12894/15 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: PV/CONS 51 TRANS 321 TELECOM 187 ENER 352 Euroopan unionin neuvoston 3414. istunto (LIIKENNE, TELEVIESTINTÄ
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/1. Tarkistus. Julie Girling PPE-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/1 1, Seb Dance, Catherine Bearder, Keith Taylor, Anja Hazekamp, Eleonora 2 kohta 2. kehottaa komissiota toimimaan viipymättä PM 2,5 :n suhteen ehdottamalla, että näiden hiukkasten osalta
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
Lisätiedot