LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI. asiakirjaan

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 913 final ANNEX 1 LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne {SWD(2013) 524 final} {SWD(2013) 525 final} {SWD(2013) 526 final} {SWD(2013) 527 final} {SWD(2013) 528 final} {SWD(2013) 529 final} FI FI

2 LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne Tässä asiakirjassa luonnostellaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laadintaa varten konsepti, joka on syntynyt unionin eri puolilla vaikuttavien sidosryhmien ja suunnitteluasiantuntijoiden välisen, komission muun muassa ELTIS Plus -aloitteen kautta tukeman laajan keskustelun pohjalta. Konsepti heijastelee nykyaikaisen ja kestävän liikkuvuuden ja kaupunkiliikenteen suunnitelmien keskeisistä piirteistä vallitsevaa laajaa yhteisymmärrystä. Tällä konseptilla ei pyritä esittämään yhdenmukaista lähestymistapaa kaupunkien liikennesuunnitteluun, vaan sitä voidaan ja jopa pitäisi mukauttaa kunkin jäsenvaltion ja kaupunkialueen erityisolosuhteisiin. Jäljempänä esitetyt osatekijät olisi nähtävä suuntaa-antavina periaatteina. Päämäärät ja tavoitteet Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman keskeisenä päämääränä on parantaa kaupunkialueen saavutettavuutta ja edesauttaa korkealaatuista ja kestävää liikkuvuutta ja liikennettä kaupunkialueelle, sen läpi ja sen sisällä. Suunnitelmassa tarkastellaan ns. toimivan kaupungin ja sitä ympäröivien alueiden eikä niinkään kunnallisten hallintoalueiden tarpeita. Tähän päämäärään pyrittäessä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmalla on määrä edesauttaa sellaisen kaupunkiliikennejärjestelmän kehittämistä, a) jonka käyttäminen on helppoa ja jossa kaikkien käyttäjien perustarpeet täyttyvät; b) jossa tasapainotetaan kansalaisten, yritysten ja teollisuuden erilaisten liikkuvuustarpeiden ja liikennepalvelujen kysyntää ja vastataan siihen; c) ohjataan eri liikennemuotojen tasapainoista kehittämistä ja nivotaan niitä yhteen; d) noudatetaan kestävyysvaatimuksia ja haetaan tasapaino taloudellisen kannattavuuden, yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden, terveysnäkökohtien ja ympäristön laadun välillä; e) optimoidaan tehokkuus ja kustannustehokkuus; f) parannetaan kaupunkialueiden ja olemassa olevien liikenneinfrastruktuurien ja -palvelujen käyttöä; g) parannetaan kaupunkiympäristön houkuttelevuutta, elämänlaatua ja kansanterveyttä; h) parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen varmuutta; i) vähennetään ilmansaasteita ja melua, kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta sekä j) edistetään Euroopan laajuisen liikenneverkon yleistä suorituskykyä ja Euroopan liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Pitkän aikavälin visio ja selkeä toteutussuunnitelma Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin strategia kaupunkialueen ja erityisesti kaupunkiliikenteen ja liikkuvuuden infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseksi tulevaisuudessa tai se on yhteydessä tällaiseen strategiaan. FI 1 FI

3 Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan sisältyy myös suunnitelma strategian toteutuksesta lyhyellä aikavälillä. (1) Aikataulu ja talousarvio: Toteutussuunnitelmaan olisi sisällytettävä myös toteutusaikataulu ja suunnitelma talousarvioksi. Olisi yksilöitävä, mistä vaadittava rahoitus saadaan. Toteutussuunnitelman olisi hyvä kattaa 3 10 vuotta. (2) Vastuut ja resurssit: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa pitäisi jakaa selkeästi vastuut suunnitelmassa vahvistettujen politiikan ja toimenpiteiden toteuttamisesta ja yksilöitävä kunkin toimijan tarvitsemat resurssit. Nykyisen ja tulevan suorituskyvyn arviointi Kestävän kaupunkiliikenteen kehittämisen olisi perustuttava kaupunkiliikennejärjestelmän nykyisen ja tulevan suorituskyvyn arviointiin. (3) Tilanneanalyysi ja lähtötilanne: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa pitäisi esittää kattava katsaus nykytilanteeseen ja määritellä kaupunkiliikenteen suorituskyvyn tarkastuksen avulla lähtötilanne, jota vasten edistymistä mitataan. Tällaisessa analyysissa olisi tarkasteltava institutionaalisia rakenteita, suunnitteluprosessia ja toteutusmekanismeja. Siinä olisi myös arvioitava ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset. (4) Suorituskykyindikaattorit: Olisi yksilöitävä soveltuvat indikaattorit kuvaamaan kaupunkiliikennejärjestelmän nykytilannetta asiaankuuluvista toimintapoliittisista näkökulmista, joita ovat liikennepalvelujen ja -infrastruktuurin laatu ja käytettävyys; maankäyttö ja aluekehitys; turvallisuus ja varmuus; energia; ympäristö; sosiaalinen osallisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo; talouskehitys; terveys; koulutus jne. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi yksilöitävä kaupunkialueiden ongelmakohtia, joissa nykyisen liikennejärjestelmän suorituskyky on erityisen heikko mistä tahansa edellä mainitusta toimintapoliittisesta näkökulmasta katsottuna. (5) Erityistavoitteet: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmissa olisi yksilöitävä erityiset suorituskykytavoitteet, jotka ovat nykytilanneanalyysissa kartoitettu kaupunkialueen nykytilanne huomioon ottaen realistiset ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman päämäärän ja yleistavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävän kunnianhimoiset. (6) Välitavoitteet: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi asetettava mitattavissa olevat tavoitteet, jotka perustuvat realistiseen arviointiin lähtötilanteesta ja käytettävissä olevista resursseista. Nämä välitavoitteet heijastelevat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman erityistavoitteita. Kaikkien liikennemuotojen tasapainoinen ja integroitu kehittäminen Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa edistetään kaikkien soveltuvien liikennemuotojen tasapainoista kehittämistä ja kannustetaan siirtymistä kohti kestävämpiä liikennemuotoja. Suunnitelmassa esitetään teknisten, infrastruktuuriin liittyvien, toimintapoliittisten ja pehmeiden toimenpiteiden integroitu kokonaisuus, jolla on määrä parantaa suorituskykyä ja kustannustehokkuutta ilmoitettua päämäärää ja erityistavoitteita silmällä pitäen. Suunnitelmissa käsiteltäisiin yleensä seuraavia asioita: a) Julkinen liikenne: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi vahvistettava strategia, jolla parannetaan julkisen liikenteen palvelujen laatua, turvallisuutta, integrointia ja käytettävyyttä niin infrastruktuurin, liikkuvan kaluston kuin palvelujenkin osalta. FI 2 FI

4 b) Moottoroimaton liikenne: Kestävän liikenteen suunnitelmaan olisi sisällytettävä suunnitelma jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuuden ja turvallisuuden sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvaamisen parantamiseksi. Olemassa olevaa infrastruktuuria olisi arvioitava ja tarvittaessa parannettava. Uuden infrastruktuurin kehittämistä olisi ulotettava moottoriliikenteen reittejä laajemmalle. Voitaisiin suunnitella jalankulkijoille ja pyöräilijöille osoitettuja infrastruktuureja heidän erottamisekseen raskaasta moottoriliikenteestä ja tarvittaessa välimatkojen lyhentämiseksi. Infrastruktuuritoimia olisi täydennettävä muilla teknisillä, toimintapoliittisilla ja pehmeillä toimenpiteillä. c) Intermodaaliliikenne: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman olisi edistettävä eri liikennemuotojen yhdistämistä, ja siinä olisi yksilöitävä erityisesti, miten saumatonta multimodaalista liikkuvuutta ja liikennettä edistetään. d) Tieliikenteen turvallisuus kaupungeissa: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi oltava toimia, joilla parannetaan tieliikenteen turvallisuutta kyseisen kaupunkialueen tieliikenteen pahimpien turvallisuusongelmien ja riskialueiden analyysin pohjalta. e) Tieliikenne (liikkuva ja pysähtynyt): Tieliikenneverkon ja moottoriliikenteen osalta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi tarkasteltava liikkuvaa ja pysähtynyttä liikennettä. Toimenpiteillä olisi pyrittävä optimoimaan olemassa olevan tieinfrastruktuurin käyttöä ja parantamaan tilannetta yksilöidyissä ongelmakohdissa ja yleisesti. Olisi tarkasteltava mahdollisuuksia osoittaa tiealueille varattua tilaa muille liikennemuodoille tai muihin julkisiin toimintoihin ja käyttötarkoituksiin, jotka eivät liity liikenteeseen. f) Kaupunkilogistiikka: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi esitettävä toimenpiteitä, joilla tehostetaan kaupunkilogistiikkaa, tavaratoimitukset kaupungeissa mukaan luettuina, samalla kun vähennetään niihin liittyviä ulkoisia vaikutuksia, kuten kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä ja melua. g) Liikkuvuuden hallinta: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan olisi sisällyttävä toimia, joilla edistetään siirtymistä kohti nykyistä kestävämpiä liikkuvuuden muotoja. Kansalaiset, työnantajat, koulut ja muut asiaankuuluvat toimijat olisi otettava toimiin mukaan. h) Älykkäät liikennejärjestelmät: Älykkäitä liikennejärjestelmiä voidaan soveltaa kaikissa liikennemuodoissa ja -palveluissa sekä matkustaja- että tavaraliikenteen puolella, joten niillä voidaan tukea strategioiden muodostamista, toimintapolitiikan toteuttamista ja kaikkien kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan otettujen toimenpiteiden seurantaa. Horisontaalinen ja vertikaalinen integrointi Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa noudatetaan yhdennettyä lähestymistapaa, tehdään korkean tason yhteistyötä, koordinoidaan eri hallintotasojen ja asiaankuuluvien viranomaisten välillä ja kuullaan niitä kaikkia. Paikallisen suunnitteluviranomaisen tulisi perustaa tätä varten tarkoituksenmukaiset rakenteet ja menettelyt. Integroituun suunnitteluun ja toteutukseen kuuluvat a) paikallistason osastojenvälinen kuuleminen ja yhteistyö sen varmistamiseksi, että kaupunkiliikenteen suunnitelma on siihen liittyvien alojen (mm. liikenne, maankäyttö- ja aluesuunnittelu, yhteiskunnalliset palvelut, energia, terveys, koulutus, noudattamisen valvonta ja poliisityö jne.) toimintapolitiikkojen, strategioiden ja toimenpiteiden kanssa johdonmukainen ja niitä täydentävä; b) tiivis tietojenvaihto i) hallinnon eri tasojen (esim. kaupunginosan, kunnan, taajaman, alueen ja jäsenvaltion tasolla) ja ii) naapurikaupunkien asiaankuuluvien viranomaisten välillä. Tällaiseen tietojenvaihtoon tulisi osallistua myös erityisesti niiden elinten ja viranomaisten, FI 3 FI

5 jotka vastaavat liikenne- ja liikkuvuuspalveluista ja kaupunkialueilla olevasta ja niille johtavasta infrastruktuurista; c) asianomaiseen kaupunkialueeseen vaikuttavien jo tehtyjen tai tekeillä olevien kehitysja/tai liikennesuunnitelmien tuntemus ja asianmukainen huomioon ottaminen. Osallistava lähestymistapa Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa noudatetaan avointa ja osallistavaa lähestymistapaa. Paikallisen suunnitteluviranomaisen olisi otettava asiaan kuuluvat toimijat kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja talouden toimijat alusta saakka mukaan suunnitelman laadintaan ja toteutukseen koko prosessin ajaksi, jotta suunnitelmalle varmistettaisiin laaja hyväksyntä ja tuki. Seuranta, tarkastelu ja raportointi Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman toteutusta olisi seurattava tiiviisti. Suunnitelman päämäärien, erityistavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamisessa edistymistä olisi arvioitava säännöllisesti valittujen indikaattoreiden pohjalta. Olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin asiaankuuluvien tietojen ja tilastojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman toteutuksesta tehtävän arvioinnin olisi perustuttava seurantaraporttiin. Laadunvarmistus Paikallisilla suunnitteluviranomaisilla olisi oltava mekanismit, joilla varmistetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatu ja se, että suunnitelmassa on noudatettu kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman konseptia. FI 4 FI