Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintakertomus 2010 Käsittely: KOKO Länsi-Uusimaa ohjausryhmä, hyv KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmä, hyv.

2 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintakertomus 2010 Käsittely: KOKO Länsi-Uusimaa ohjausryhmä, hyv KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmä, hyv.

3 1 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! Ohjelma-asiakirjan aikajänne SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ KEHITTÄMISEN TAVOITTEET TOTEUTTAMINEN HALLINTO JA RESURSSIT PÄÄTÖKSENTEKO KOKO YHTEISTYÖN SIDOSRYHMÄT JÄRJESTETYT TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT VUONNA VALMISTUNEET SELVITYKSET JA RAPORTIT VUONNA KÄRKITEEMAT HYVINVOIVA LÄNSI-UUSIMAA TEKNOLOGIAN ALUEELLISET SOVELLUKSET LUOVA TALOUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT MALE MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN KONTEKSTISSA ALUEMARKKINOINTI LÄPILEIKKAAVA KEHITTÄMINEN SEUDULLISET YRITYSPALVELUT JA YRITTÄJYYDEN TUKITOIMET SEUDULLINEN YRITYSPALVELUORGANISAATIO LÄNSI-UUDENMAAN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TOIMINTAEDELLYTYKSEN SELVITTÄMIEN EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ TYÖLLISYYS SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KANSALLISET TEEMAVERKOSTOT JA YHTEISTYÖ HYVINVOINTI INNOVAATIO JA OSAAMINEN MAL -YHTEISTYÖ MATKAILU KULTTUURI JA LUOVA TALOUS DEMO-VERKOSTO MUU VERKOSTOITUMINEN SEURANTA ENNAKOINTI OHJELMAN ENNAKOIVUUS JA OPPIVUUS TALOUS / RAHOITUS... 17

4 1 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! Ohjelma-asiakirjan aikajänne SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ KEHITTÄMISEN TAVOITTEET TOTEUTTAMINEN HALLINTO JA RESURSSIT PÄÄTÖKSENTEKO KOKO YHTEISTYÖN SIDOSRYHMÄT JÄRJESTETYT TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT VUONNA VALMISTUNEET SELVITYKSET JA RAPORTIT VUONNA KÄRKITEEMAT HYVINVOIVA LÄNSI-UUSIMAA TEKNOLOGIAN ALUEELLISET SOVELLUKSET LUOVA TALOUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT MALE MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN KONTEKSTISSA ALUEMARKKINOINTI LÄPILEIKKAAVA KEHITTÄMINEN SEUDULLISET YRITYSPALVELUT JA YRITTÄJYYDEN TUKITOIMET SEUDULLINEN YRITYSPALVELUORGANISAATIO LÄNSI-UUDENMAAN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TOIMINTAEDELLYTYKSEN SELVITTÄMIEN EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ TYÖLLISYYS SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KANSALLISET TEEMAVERKOSTOT JA YHTEISTYÖ HYVINVOINTI INNOVAATIO JA OSAAMINEN MAL -YHTEISTYÖ MATKAILU KULTTUURI JA LUOVA TALOUS DEMO-VERKOSTO MUU VERKOSTOITUMINEN SEURANTA ENNAKOINTI OHJELMAN ENNAKOIVUUS JA OPPIVUUS TALOUS / RAHOITUS... 17

5 2 1. Yleistä KOKO ohjelmakausi alkoi poikkeuksellisen vaikeassa suhdannetilanteessa, mutta ennusteiden mukaan suhdanteet paranevat kauden loppuun 2013 mennessä. Klusteripohjaisen elinkeinojen kehittämisen ohella Länsi-Uudenmaan KOKO ohjelmassa on huomioitu klustereita tukevaa kehittämistyötä, joka näin tukee tasapainoisten toimintamahdollisuuksien aikaansaamista alueelle. Näitä ovat seudullisten yrityspalveluiden ja yritysneuvonnan kehittäminen, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, seutuviestintä ja yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Alueen oppilaitokset muodostavat kaksikielisyydessään uniikin osaamisen kehittymisen resurssin. KOKO ohjelma tähtää alueella kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta ohjelma panostaa kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen: Taajamat/keskukset vs. maaseutu/haja-asutus Eri kieliryhmät, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset Eri sukupolvien välinen kehitys (ikärakenne, myös Digital Natives sukupolvi) Ohjelmassa halutaan kokeilla myös uusien, vasta heikkojen signaalien asteella olevien asioiden läpivientiä ja soveltamista alueelle. Tällaisia kokeilevia elementtejä ovat mm. kaksikielisyyden nostaminen kilpailueduksi (ei kustannustekijä) Uuden sukupolven digital natives ryhmän tarpeet keskiöön Living labs käyttäjälähtöisyys osaksi arkipäivää Ekorakentaminen laajasti ajateltuna osaksi yhdyskuntien suunnittelua, mutta myös elämäntapakysymyksenä. Etätyömahdollisuuksia kehittämällä voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudulle pendelöivää suurta työvoimapotentiaalia. Pendelöinti on kasvanut myös alueen sisällä työssäkäynti- ja asiointialueen tiivistyessä. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä on mahdollistanut alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti: Länsi-Uudenmaan kumppanit ovat mm. Salo erityisesti aluestrategia-prosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyön osilta sekä Metropolialue erityisesti korkeakoulu/teknologiasekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyön ja mahdollisuuksien urbaanin ympäristön tarjoamien palveluiden osalta.

6 2 1. Yleistä KOKO ohjelmakausi alkoi poikkeuksellisen vaikeassa suhdannetilanteessa, mutta ennusteiden mukaan suhdanteet paranevat kauden loppuun 2013 mennessä. Klusteripohjaisen elinkeinojen kehittämisen ohella Länsi-Uudenmaan KOKO ohjelmassa on huomioitu klustereita tukevaa kehittämistyötä, joka näin tukee tasapainoisten toimintamahdollisuuksien aikaansaamista alueelle. Näitä ovat seudullisten yrityspalveluiden ja yritysneuvonnan kehittäminen, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, seutuviestintä ja yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Alueen oppilaitokset muodostavat kaksikielisyydessään uniikin osaamisen kehittymisen resurssin. KOKO ohjelma tähtää alueella kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta ohjelma panostaa kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen: Taajamat/keskukset vs. maaseutu/haja-asutus Eri kieliryhmät, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset Eri sukupolvien välinen kehitys (ikärakenne, myös Digital Natives sukupolvi) Ohjelmassa halutaan kokeilla myös uusien, vasta heikkojen signaalien asteella olevien asioiden läpivientiä ja soveltamista alueelle. Tällaisia kokeilevia elementtejä ovat mm. kaksikielisyyden nostaminen kilpailueduksi (ei kustannustekijä) Uuden sukupolven digital natives ryhmän tarpeet keskiöön Living labs käyttäjälähtöisyys osaksi arkipäivää Ekorakentaminen laajasti ajateltuna osaksi yhdyskuntien suunnittelua, mutta myös elämäntapakysymyksenä. Etätyömahdollisuuksia kehittämällä voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudulle pendelöivää suurta työvoimapotentiaalia. Pendelöinti on kasvanut myös alueen sisällä työssäkäynti- ja asiointialueen tiivistyessä. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä on mahdollistanut alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti: Länsi-Uudenmaan kumppanit ovat mm. Salo erityisesti aluestrategia-prosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyön osilta sekä Metropolialue erityisesti korkeakoulu/teknologiasekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyön ja mahdollisuuksien urbaanin ympäristön tarjoamien palveluiden osalta.

7 Alueen erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Uudenmaan maakuntaohjelman visiossa on tavoitteena lisätä metropolimaakunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Alueen KOKO ohjelman kärkiteemat Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset sekä Käyttäjälähtöiset palvelut toteuttavat tätä tavoitetta. Alueen KOKOn painopisteiden toteuttaminen huomioi yhdensuuntaisina maakuntaohjelman elinkeinojen, asumisen, hyvinvoinnin, osaamisen, aluerakenteen ja liikenteen sekä ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisen osa-alueita. KOKOn tavoitteiden toteutumiseksi toimenpiteet ovat osa maakuntaohjelman TOTSU toteuttamissuunnitelmaa ja alue osallistuu vuosittain yhteisen asiakirjan laadintaan. KOKOohjelman työ on osa maakuntasuunnitelman jalkautusta, mutta toimii myös maakuntaohjelman suuntaan uusia avauksia tuovana foorumina erityisesti tulevaisuusfoorumityössä. Kansallisista kehittämisinstrumenteista lähinnä yritysten rahoitukseen ja kehittämisohjelmiin liittyvät tahot kuten Tekes, Sitra, Sekes toimivat osana alueen kehittämistä ja siten KOKO ohjelman toteuttamista. Ohjelmakauden aikana pyritään osallistumaan tiiviimmin Oske -ohjelman toteutukseen sekä TEMin innovaatioverkostoon soveltuvin osin. KOKO Länsi-Uusimaa erikoistuu KOLMEEN kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueeseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset Käyttäjälähtöiset palvelut Läpileikkaavina teemoina koko alueen kehittämisessä ovat ennakointi, maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä koulutus/osaaminen. Panostuskohteet on valittu siten, että ne tukevat alueen kehittämistä taantuman jälkeisessä maailmassa eivätkä ne siten ole mitään lamalääkkeitä, vaan aitoja kehittämistoimia. Läpileikkaavissa teemoissa alueen vahvuuksina nähdään uniikki koulutustarjonta, käynnistetty MAL - suunnittelu- ja toteutustyö sekä ennakointiosaaminen. Kootusti kolme kehittämisen osa-aluetta ovat seuraavassa taulukossa: ERIKOISTUMISAIHEET VAHVUUDET KOKON ROOLI Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - Hyvinvointi Weklu Osaaminen, laaja joukko hyvinvointi- ja luoda toimivat verkostot - Kulttuuri matkailutoimijoita, LOST JA Karviainen - Matkailu Teknologian sovellukset - materiaalitekniikka - älykkäät prosessit - ympäristöteknologia Prosessiteollisuus (kemia, puunjalostus, valimot) Teknologiateollisuus (kone ja metallituotteet) uudistumiskyvyn edistäminen - avoin innovaatiokonsepti - koulutuksen tahdistus - ennakointi Käyttäjälähtöiset palvelut - kuluttajapalvelut - yrityspalvelut, b to b - julkiset palvelut Kauppa, hyvinvointi Teollinen palveluliiketoiminta Virkistys ja kulttuuri mahdollistajana uudistuville palveluille, esim. LivingLabs Alueen vahvuuksia kartoitettiin kevään 2009 aikana toteutetun tulevaisuusskenaariotyön yhteydessä. Alueen vahvuuksiksi ovat nousseet sijainti ja luonto sekä historiaan, kulttuuriin sekä teollisuusperinteeseen liittyvät aihekokonaisuudet taustana väestön monipuolinen rakenne. Mahdollisuuksia nähtiin matkailussa, logistiikassa, teollisten ja julkisten rakenteiden uudistamisessa, käden taitoihin ja luoviin aloihin liittyvissä sisällöissä sekä pendelöinnin hyödyntämisessä. TEMin toimesta alueiden vahvuustarkastelu päivitetään vuoden 2011 aikana osana väliarviointia. Selvitys nosti esiin alueen mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyä mm. kaavoituksen, osaamisen, kaksikielisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Koheesio vahvistuu panostamalla kuntien väliseen ja sisäiseen yhteistyöhön, elinkeinoelämän, hallinnon, kansalaisaktiivisuuden, maaseudun ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön sekä nuoren sukupolven (ns. digital natives) huomioimiseen. Alueen vahvuudet saadaan käyttöön kohdistamalla kehittämistoimia alueen brändiin ja identiteettiin, verkostoituvan teknologian metallinauhaan ja kemian teollisuuteen, matkailuun ja uudistuviin palveluihin.

8 Alueen erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Uudenmaan maakuntaohjelman visiossa on tavoitteena lisätä metropolimaakunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Alueen KOKO ohjelman kärkiteemat Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset sekä Käyttäjälähtöiset palvelut toteuttavat tätä tavoitetta. Alueen KOKOn painopisteiden toteuttaminen huomioi yhdensuuntaisina maakuntaohjelman elinkeinojen, asumisen, hyvinvoinnin, osaamisen, aluerakenteen ja liikenteen sekä ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisen osa-alueita. KOKOn tavoitteiden toteutumiseksi toimenpiteet ovat osa maakuntaohjelman TOTSU toteuttamissuunnitelmaa ja alue osallistuu vuosittain yhteisen asiakirjan laadintaan. KOKOohjelman työ on osa maakuntasuunnitelman jalkautusta, mutta toimii myös maakuntaohjelman suuntaan uusia avauksia tuovana foorumina erityisesti tulevaisuusfoorumityössä. Kansallisista kehittämisinstrumenteista lähinnä yritysten rahoitukseen ja kehittämisohjelmiin liittyvät tahot kuten Tekes, Sitra, Sekes toimivat osana alueen kehittämistä ja siten KOKO ohjelman toteuttamista. Ohjelmakauden aikana pyritään osallistumaan tiiviimmin Oske -ohjelman toteutukseen sekä TEMin innovaatioverkostoon soveltuvin osin. KOKO Länsi-Uusimaa erikoistuu KOLMEEN kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueeseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset Käyttäjälähtöiset palvelut Läpileikkaavina teemoina koko alueen kehittämisessä ovat ennakointi, maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä koulutus/osaaminen. Panostuskohteet on valittu siten, että ne tukevat alueen kehittämistä taantuman jälkeisessä maailmassa eivätkä ne siten ole mitään lamalääkkeitä, vaan aitoja kehittämistoimia. Läpileikkaavissa teemoissa alueen vahvuuksina nähdään uniikki koulutustarjonta, käynnistetty MAL - suunnittelu- ja toteutustyö sekä ennakointiosaaminen. Kootusti kolme kehittämisen osa-aluetta ovat seuraavassa taulukossa: ERIKOISTUMISAIHEET VAHVUUDET KOKON ROOLI Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - Hyvinvointi Weklu Osaaminen, laaja joukko hyvinvointi- ja luoda toimivat verkostot - Kulttuuri matkailutoimijoita, LOST JA Karviainen - Matkailu Teknologian sovellukset - materiaalitekniikka - älykkäät prosessit - ympäristöteknologia Prosessiteollisuus (kemia, puunjalostus, valimot) Teknologiateollisuus (kone ja metallituotteet) uudistumiskyvyn edistäminen - avoin innovaatiokonsepti - koulutuksen tahdistus - ennakointi Käyttäjälähtöiset palvelut - kuluttajapalvelut - yrityspalvelut, b to b - julkiset palvelut Kauppa, hyvinvointi Teollinen palveluliiketoiminta Virkistys ja kulttuuri mahdollistajana uudistuville palveluille, esim. LivingLabs Alueen vahvuuksia kartoitettiin kevään 2009 aikana toteutetun tulevaisuusskenaariotyön yhteydessä. Alueen vahvuuksiksi ovat nousseet sijainti ja luonto sekä historiaan, kulttuuriin sekä teollisuusperinteeseen liittyvät aihekokonaisuudet taustana väestön monipuolinen rakenne. Mahdollisuuksia nähtiin matkailussa, logistiikassa, teollisten ja julkisten rakenteiden uudistamisessa, käden taitoihin ja luoviin aloihin liittyvissä sisällöissä sekä pendelöinnin hyödyntämisessä. TEMin toimesta alueiden vahvuustarkastelu päivitetään vuoden 2011 aikana osana väliarviointia. Selvitys nosti esiin alueen mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyä mm. kaavoituksen, osaamisen, kaksikielisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Koheesio vahvistuu panostamalla kuntien väliseen ja sisäiseen yhteistyöhön, elinkeinoelämän, hallinnon, kansalaisaktiivisuuden, maaseudun ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön sekä nuoren sukupolven (ns. digital natives) huomioimiseen. Alueen vahvuudet saadaan käyttöön kohdistamalla kehittämistoimia alueen brändiin ja identiteettiin, verkostoituvan teknologian metallinauhaan ja kemian teollisuuteen, matkailuun ja uudistuviin palveluihin.

9 4 KOKO:n rooli on tukea alueen ja sen elinkeinorakenteen tasapainoista kehittymistä ja vastata uudistumisen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. KOKO 2010 on paneutunut edellä mainittujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn sekä yhteistyön eri osa-alueiden kehittämiseen. KOKO:lla on siten merkittävä yhteisen kehittämisen moottorin rooli ja ohjelman rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa. Se vahvistaa seudun omaa kykyä ja osaamista ennakoida ja saavuttaa seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita sekä mahdollistaa ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. KOKO kerää alueen toimijat verkostoiksi ja on toiminut aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen yhteistyön kehittämiseksi. 2. Kehittämisen tavoitteet Ohjelman tavoite voidaan pelkistää sanoihin positiivinen koheesion kierre. Länsi-Uudenmaan KOKO - ohjelman tavoitteena on valtakunnallisen ohjelman tavoitteen mukaisesti parantaa alueen kilpailukykyä keskittämällä kehittämisen avainkärjet tulosten aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä naapurialueiden ja erityisesti metropolialueen kanssa. Tavoitteeseen on pyritty seudullisten avaintoimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä sekä klusterikehittämistä että toimintaedellytyksiä tukevilla toimenpiteillä. Ohjelman roolina on edesauttaa yhtenäisen, vireän talousalueen muodostumisessa, jossa alueen asukkailla, yrittäjillä, oppilaitoksilla ja muilla toimijoilla sekä vierailijoilla on mahdollisuudet toimia ja yrittää. Tavoite Seurantakriteerit Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - klusteriverkostojen synty ja yhteistyö - muuttovoitto /-tappio - huoltosuhde-indeksi - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Teknologian alueelliset sovellukset - työpaikkojen määrä - yhteistyö- ja alihankintaverkostot - GASELLI-yritykset - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Luova talous, Käyttäjälähtöiset palvelut - kuntapalveluyhteistyö - tietointensiivisten palveluyritysten määrä - palvelualan kasvuyritykset - seudun palvelubarometri - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Maankäyttö, liikenne, asuminen ja elinkeinot (MALe) Läpileikkaava kehittämistyö 1. seutumarkkinointi 2. ennakointi 3. nuoriso 4. yritysten toimintaympäristö - maankäytön kehityskuva - maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat - kehityskäytävien kaavoitusnopeus - imagobarometri, tunnettuus, sosiaaliset mediat - seudun ennakointijärjestelmä - nuorisotyöllisyys - seudullinen yrityspalvelukonsepti 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Koordinaatio ja ohjaus KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostuu kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajista. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esittelee ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostavat työryhmän, jonka toteutukset raportoidaan toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tukee klusterikehittämistä ja ovat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi tarvitaan projektikohtaisia työntekijöitä ja / tai toimijoita varmentamaan hankkeiden

10 4 KOKO:n rooli on tukea alueen ja sen elinkeinorakenteen tasapainoista kehittymistä ja vastata uudistumisen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. KOKO 2010 on paneutunut edellä mainittujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn sekä yhteistyön eri osa-alueiden kehittämiseen. KOKO:lla on siten merkittävä yhteisen kehittämisen moottorin rooli ja ohjelman rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa. Se vahvistaa seudun omaa kykyä ja osaamista ennakoida ja saavuttaa seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita sekä mahdollistaa ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. KOKO kerää alueen toimijat verkostoiksi ja on toiminut aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen yhteistyön kehittämiseksi. 2. Kehittämisen tavoitteet Ohjelman tavoite voidaan pelkistää sanoihin positiivinen koheesion kierre. Länsi-Uudenmaan KOKO - ohjelman tavoitteena on valtakunnallisen ohjelman tavoitteen mukaisesti parantaa alueen kilpailukykyä keskittämällä kehittämisen avainkärjet tulosten aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä naapurialueiden ja erityisesti metropolialueen kanssa. Tavoitteeseen on pyritty seudullisten avaintoimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä sekä klusterikehittämistä että toimintaedellytyksiä tukevilla toimenpiteillä. Ohjelman roolina on edesauttaa yhtenäisen, vireän talousalueen muodostumisessa, jossa alueen asukkailla, yrittäjillä, oppilaitoksilla ja muilla toimijoilla sekä vierailijoilla on mahdollisuudet toimia ja yrittää. Tavoite Seurantakriteerit Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - klusteriverkostojen synty ja yhteistyö - muuttovoitto /-tappio - huoltosuhde-indeksi - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Teknologian alueelliset sovellukset - työpaikkojen määrä - yhteistyö- ja alihankintaverkostot - GASELLI-yritykset - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Luova talous, Käyttäjälähtöiset palvelut - kuntapalveluyhteistyö - tietointensiivisten palveluyritysten määrä - palvelualan kasvuyritykset - seudun palvelubarometri - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Maankäyttö, liikenne, asuminen ja elinkeinot (MALe) Läpileikkaava kehittämistyö 1. seutumarkkinointi 2. ennakointi 3. nuoriso 4. yritysten toimintaympäristö - maankäytön kehityskuva - maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat - kehityskäytävien kaavoitusnopeus - imagobarometri, tunnettuus, sosiaaliset mediat - seudun ennakointijärjestelmä - nuorisotyöllisyys - seudullinen yrityspalvelukonsepti 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Koordinaatio ja ohjaus KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostuu kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajista. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esittelee ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostavat työryhmän, jonka toteutukset raportoidaan toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tukee klusterikehittämistä ja ovat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi tarvitaan projektikohtaisia työntekijöitä ja / tai toimijoita varmentamaan hankkeiden

11 5 toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskeskusten henkilökunta ovat osa toteutusta. Ekologisen kestävyyden näkökulman varmistamiseksi työryhmää vahvistetaan kansalaisjärjestöjen edustajalla. Lisäksi toimintaverkostoon hankitaan mukaan solmut TKK:n ympäristötekniikan ja HY ympäristötieteen laitoksilta. Uutena asiana nähtiin tarpeelliseksi koota seudun kaikkien tahojen toimijat Seutufoorumiin, jonka tarkoituksena on kokoontua vuosittain linjaamaan alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden. Tämän osana on tarkoitus toteuttaa myös ennakointi. Vuoden 2010 osalta ensimmäinen Seutufoorum toteutettiin Lohjalla. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtui vuonna 2010 seuraavasti: - KOKO Länsi-Uusimaa ohjelmassa ovat mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, joka toimi rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtui tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksissa, joissa päätettiin kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuista ohjelman osioissa ja sovittiin, kuka minkäkin asian kohdalla on se kapellimestari, joka huolehtii yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä lisättiin osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastasivat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena ja yrityspalvelujen parantamiseksi alueelle ruvettiin valmistelemaan kesästä 2010 uutta yhteistä yrityspalveluorganisaatiota. Työtä vauhdittivat TEMin toimesta ELYn toteuttama peruskartoitus ja sen pohjalta tehdyt kuntien päätökset Päätöksenteko KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Länsi-Uudenmaan kuntien kuntajohtajat sekä yrityskeskusten toimitusjohtajat muodostivat yhdessä KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tulee seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioidaan aina koko alue tasapuolisesti. KOKO toimintaryhmä kokoontui 9 kertaa vuonna Toimintaryhmän tehtävänä on valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta. U KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmän kokoonpano 2010 Varsinainen jäsen Mäkinen Jouko varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Isotupa Juha-Pekka puheenjohtaja, kunnanjohtaja Siuntio Lisäksi Korhonen Jorma toimitusjohtaja LYKES Hakkarainen Jyrki puheenjohtaja RASEK

12 5 toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskeskusten henkilökunta ovat osa toteutusta. Ekologisen kestävyyden näkökulman varmistamiseksi työryhmää vahvistetaan kansalaisjärjestöjen edustajalla. Lisäksi toimintaverkostoon hankitaan mukaan solmut TKK:n ympäristötekniikan ja HY ympäristötieteen laitoksilta. Uutena asiana nähtiin tarpeelliseksi koota seudun kaikkien tahojen toimijat Seutufoorumiin, jonka tarkoituksena on kokoontua vuosittain linjaamaan alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden. Tämän osana on tarkoitus toteuttaa myös ennakointi. Vuoden 2010 osalta ensimmäinen Seutufoorum toteutettiin Lohjalla. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtui vuonna 2010 seuraavasti: - KOKO Länsi-Uusimaa ohjelmassa ovat mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, joka toimi rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtui tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksissa, joissa päätettiin kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuista ohjelman osioissa ja sovittiin, kuka minkäkin asian kohdalla on se kapellimestari, joka huolehtii yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä lisättiin osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastasivat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena ja yrityspalvelujen parantamiseksi alueelle ruvettiin valmistelemaan kesästä 2010 uutta yhteistä yrityspalveluorganisaatiota. Työtä vauhdittivat TEMin toimesta ELYn toteuttama peruskartoitus ja sen pohjalta tehdyt kuntien päätökset Päätöksenteko KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Länsi-Uudenmaan kuntien kuntajohtajat sekä yrityskeskusten toimitusjohtajat muodostivat yhdessä KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tulee seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioidaan aina koko alue tasapuolisesti. KOKO toimintaryhmä kokoontui 9 kertaa vuonna Toimintaryhmän tehtävänä on valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta. U KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmän kokoonpano 2010 Varsinainen jäsen Mäkinen Jouko varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Isotupa Juha-Pekka puheenjohtaja, kunnanjohtaja Siuntio Lisäksi Korhonen Jorma toimitusjohtaja LYKES Hakkarainen Jyrki puheenjohtaja RASEK

13 6 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja /kunta), rahoittajatahojen nimeämistä edustajista sekä henkilöstön edustajasta koostunut ryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat myös toimintaryhmän jäsenet. KOKO ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna UKOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokoonpano Varsinainen jäsen Varajäsen Lindström Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. Grönholm Teressa kh:n pj. Inkoo Hakala Heimo kv:n pj. Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Alanne Päivi kv:n pj. Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Penttinen Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. Piirainen / Knaapinen Rita / Petri johtaja / johtaja ELY-keskus ei varajäsentä Hartikainen / Hyypiä Tarja / aluekehit.päällkikkö Uudenmaan liitto ei varajäsentä Markku /erityisasiantuntija Antikainen / Alho Janne / Olli aluekehitysjohtaja / Työ- ja ei varajäsentä erityisasiantuntija elinkeinoministeriö Streng Leila henk.ed. Lohja Sainio Tiina henk.edust + toimintaryhmän jäsenet 3.3. KOKO yhteistyön sidosryhmät Seudun toimijatahoja ovat osallistujakuntien lisäksi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Hankoniemen kehitysyhtiö Oy, Raaseporin elinkeinokeskus Oy, Länsi- Uudenmaan Uusyrityskeskus r.y., Eteläkärjen Uusyrityskeskus r.y., Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo Oy ja Raaseporin Yrityshautomo Oy, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ry, Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Länsi-Uudenmaan työvoimatoimisto, Finnvera Oyj, Uudenmaan aluekonttori, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Ykkösakseli ry ja Pomoväst.rf., Länsi-Uudenmaan Yrityskummit, Nylands Svenska Lantbrukssällskap r.f. ProAgria ry., Luksia ammattikoulutuskuntayhtymä, Axxel Utbildning Ab, Aikuiskoulutuskeskus Lärkkulla Stiffelsen, Laurea-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia-Novium ja Kanneljärven opisto. Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Osallistujia KOKO:ssa ovat olleet alueen toimijat ja päättäjät: johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat, alueen oppilaitokset, yritysjärjestöjen ja yritysten edustajat, kolmannen sektorin edustajat myös maaseudun kehittämisen toimialueelta sekä yrityspalvelukeskusten henkilökuntaa. Lisäksi erillisiä neuvotteluja on käyty lähialueiden edustajien kanssa kuten Salon seutu, Hyvinkää-Riihimäki alue, Pääkaupunkiseutu ja Vihdin sekä Kirkkonummen kunnat. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy hallinnoi KOKO -ohjelmaa. Osallistuvat tahot kunnat, rahoittajat ja yrityskeskukset ovat sitoutuneet ohjelman toteuttamiseen osallistumalla ohjausryhmän ja työvaliokunnan työskentelyyn sekä olemalla osallisina ohjelman arviointityössä. KOKO ohjelman toteuttamisen kannalta oli oleellista yhteistyö kahden alueen elinkeinoyhtiön kesken. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ovat täydentäneet alueellisesti toisiansa. Muita kumppaneita ovat olleet yrityselämän eri järjestöt, kuten Kauppakamarit ja alueen yrittäjäyhdistykset ja uusyrityskeskus-verkosto. Oppilaitoksien kumppanuudesta on erityisesti huomioitava ammattikorkeakoulujen Novia ja Laurea yhteistyö ja sopimukset koulutustarjonnasta. Kumppaneina ohjelmatoimintaan on lisätty myös kolmannen sektorin edustajilla, jolloin kansalaisjärjestöjen aktivoiminen aluekehitykseen on aktivoitunut mm. ympäristöteknologian osa-alueella. Yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuus on konkretisoitunut käyttäjälähtöiset palvelut -teeman toteutuksessa mm. kuntapalveluiden uudet tuotantotavat.

14 6 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja /kunta), rahoittajatahojen nimeämistä edustajista sekä henkilöstön edustajasta koostunut ryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat myös toimintaryhmän jäsenet. KOKO ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna UKOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokoonpano Varsinainen jäsen Varajäsen Lindström Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. Grönholm Teressa kh:n pj. Inkoo Hakala Heimo kv:n pj. Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Alanne Päivi kv:n pj. Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Penttinen Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. Piirainen / Knaapinen Rita / Petri johtaja / johtaja ELY-keskus ei varajäsentä Hartikainen / Hyypiä Tarja / aluekehit.päällkikkö Uudenmaan liitto ei varajäsentä Markku /erityisasiantuntija Antikainen / Alho Janne / Olli aluekehitysjohtaja / Työ- ja ei varajäsentä erityisasiantuntija elinkeinoministeriö Streng Leila henk.ed. Lohja Sainio Tiina henk.edust + toimintaryhmän jäsenet 3.3. KOKO yhteistyön sidosryhmät Seudun toimijatahoja ovat osallistujakuntien lisäksi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Hankoniemen kehitysyhtiö Oy, Raaseporin elinkeinokeskus Oy, Länsi- Uudenmaan Uusyrityskeskus r.y., Eteläkärjen Uusyrityskeskus r.y., Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo Oy ja Raaseporin Yrityshautomo Oy, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ry, Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Länsi-Uudenmaan työvoimatoimisto, Finnvera Oyj, Uudenmaan aluekonttori, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Ykkösakseli ry ja Pomoväst.rf., Länsi-Uudenmaan Yrityskummit, Nylands Svenska Lantbrukssällskap r.f. ProAgria ry., Luksia ammattikoulutuskuntayhtymä, Axxel Utbildning Ab, Aikuiskoulutuskeskus Lärkkulla Stiffelsen, Laurea-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia-Novium ja Kanneljärven opisto. Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Osallistujia KOKO:ssa ovat olleet alueen toimijat ja päättäjät: johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat, alueen oppilaitokset, yritysjärjestöjen ja yritysten edustajat, kolmannen sektorin edustajat myös maaseudun kehittämisen toimialueelta sekä yrityspalvelukeskusten henkilökuntaa. Lisäksi erillisiä neuvotteluja on käyty lähialueiden edustajien kanssa kuten Salon seutu, Hyvinkää-Riihimäki alue, Pääkaupunkiseutu ja Vihdin sekä Kirkkonummen kunnat. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy hallinnoi KOKO -ohjelmaa. Osallistuvat tahot kunnat, rahoittajat ja yrityskeskukset ovat sitoutuneet ohjelman toteuttamiseen osallistumalla ohjausryhmän ja työvaliokunnan työskentelyyn sekä olemalla osallisina ohjelman arviointityössä. KOKO ohjelman toteuttamisen kannalta oli oleellista yhteistyö kahden alueen elinkeinoyhtiön kesken. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ovat täydentäneet alueellisesti toisiansa. Muita kumppaneita ovat olleet yrityselämän eri järjestöt, kuten Kauppakamarit ja alueen yrittäjäyhdistykset ja uusyrityskeskus-verkosto. Oppilaitoksien kumppanuudesta on erityisesti huomioitava ammattikorkeakoulujen Novia ja Laurea yhteistyö ja sopimukset koulutustarjonnasta. Kumppaneina ohjelmatoimintaan on lisätty myös kolmannen sektorin edustajilla, jolloin kansalaisjärjestöjen aktivoiminen aluekehitykseen on aktivoitunut mm. ympäristöteknologian osa-alueella. Yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuus on konkretisoitunut käyttäjälähtöiset palvelut -teeman toteutuksessa mm. kuntapalveluiden uudet tuotantotavat.

15 7 MAL yhteistyöverkosto Maankäytön, asumisen, liikenteen kehittämishanketta koordinoi 2010 MAL -koordinaattori. Työryhmään kuuluivat kaikista osallistujakunnista sekä Uudenmaan liitosta edustava ryhmä ja poliittisena ohjausryhmänä toimi AKO/KOKO ohjelman ohjausryhmä. Seutukehittäjät Ohjelma-alueella kuntien kehittämis- /elinkeinopäälliköt kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista ja näkymistä ja pyrkivät myös yhteisiin toteutuksiin. Seututiedottajat KOKO-alueelle koottu tiedottajaverkosto huolehti koordinoidusti ulkoisesta näkyvyydestä mm. länsi.fi portaalissa sekä muussa mediassa ja asiantuntijaryhmä huolehti seudun markkinointitoimenpiteiden käynnistämisistä. Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus ovat taanneet käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin, kuten hyvinvointi-, matkailu-, teknologiaverkostot. Oppilaitosverkosto Toimialueen oppilaitosten edustajien ryhmä käynnisti pohdintaa työvoiman koulutuksen haasteisiin liittyvistä asioista yhteistyössä yrityselämän ja ennakointityön työryhmien kanssa. Työllisyysasiantuntijaverkosto Kuntajohtajat perustivat laaja-alaisen asiantuntijatyöryhmän pohtimaan ratkaisuja nouseviin työttömyyslukuihin ja niihin liittyviin kuntien menoihin Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat vuonna Kansainvälinen kilpailukyky -seminaari Luovien alojen kansainvälistyminen ja vienti -työpaja Niin makaa kuin petaa - Kuka sinua auttaa kun olet vanha? (keskustelutilaisuus) Alueellinen Innovaatio -kehittämistyöpaja Lohja Forum - Mikä ihmeen palveluseteli? Käyttäjälähtöiset palvelut -aloitusseminaari Hyvinvointiverkoston esiselvityksen esittely Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi Länsi-Uusimaa uuteen nousuun! -Sparrausfoorumi Kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen esittely Valmistuneet selvitykset ja raportit vuonna Länsi-Uudenmaan yhteisen yrityspalveluorganisaation käynnistämissuunnitelma (Strateal) - VESInäkökulma länsi-uudenmaan kehittykseen, raportti (Jyrki Kettunen, DaWo) - Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla (Ramboll Oy) - Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen - loppuraportti (CreaMentors Oy) - Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus - loppuraportti, (Visit Southpoint Finland Ab) ja Tiivistelmä loppuraportista - Esiselvitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkko (Service Park Provider Oy) - Kehittämisselvitys Täktomin lentokenttä (ISS Proko Infra Oy) - Yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (CreaMentors Oy) - Esiselvitys bioetanolitehtaan sijoituksesta Länsi-Uudellemaalle (Ari Pulkkinen) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille , esityskalvot (Innolink Oy) - YrittäjyysPaja (Yrkeshögskolan novia)

16 7 MAL yhteistyöverkosto Maankäytön, asumisen, liikenteen kehittämishanketta koordinoi 2010 MAL -koordinaattori. Työryhmään kuuluivat kaikista osallistujakunnista sekä Uudenmaan liitosta edustava ryhmä ja poliittisena ohjausryhmänä toimi AKO/KOKO ohjelman ohjausryhmä. Seutukehittäjät Ohjelma-alueella kuntien kehittämis- /elinkeinopäälliköt kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista ja näkymistä ja pyrkivät myös yhteisiin toteutuksiin. Seututiedottajat KOKO-alueelle koottu tiedottajaverkosto huolehti koordinoidusti ulkoisesta näkyvyydestä mm. länsi.fi portaalissa sekä muussa mediassa ja asiantuntijaryhmä huolehti seudun markkinointitoimenpiteiden käynnistämisistä. Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus ovat taanneet käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin, kuten hyvinvointi-, matkailu-, teknologiaverkostot. Oppilaitosverkosto Toimialueen oppilaitosten edustajien ryhmä käynnisti pohdintaa työvoiman koulutuksen haasteisiin liittyvistä asioista yhteistyössä yrityselämän ja ennakointityön työryhmien kanssa. Työllisyysasiantuntijaverkosto Kuntajohtajat perustivat laaja-alaisen asiantuntijatyöryhmän pohtimaan ratkaisuja nouseviin työttömyyslukuihin ja niihin liittyviin kuntien menoihin Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat vuonna Kansainvälinen kilpailukyky -seminaari Luovien alojen kansainvälistyminen ja vienti -työpaja Niin makaa kuin petaa - Kuka sinua auttaa kun olet vanha? (keskustelutilaisuus) Alueellinen Innovaatio -kehittämistyöpaja Lohja Forum - Mikä ihmeen palveluseteli? Käyttäjälähtöiset palvelut -aloitusseminaari Hyvinvointiverkoston esiselvityksen esittely Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi Länsi-Uusimaa uuteen nousuun! -Sparrausfoorumi Kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen esittely Valmistuneet selvitykset ja raportit vuonna Länsi-Uudenmaan yhteisen yrityspalveluorganisaation käynnistämissuunnitelma (Strateal) - VESInäkökulma länsi-uudenmaan kehittykseen, raportti (Jyrki Kettunen, DaWo) - Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla (Ramboll Oy) - Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen - loppuraportti (CreaMentors Oy) - Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus - loppuraportti, (Visit Southpoint Finland Ab) ja Tiivistelmä loppuraportista - Esiselvitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkko (Service Park Provider Oy) - Kehittämisselvitys Täktomin lentokenttä (ISS Proko Infra Oy) - Yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (CreaMentors Oy) - Esiselvitys bioetanolitehtaan sijoituksesta Länsi-Uudellemaalle (Ari Pulkkinen) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille , esityskalvot (Innolink Oy) - YrittäjyysPaja (Yrkeshögskolan novia)

17 8 4. Kärkiteemat Skenaariotyön tuottamat alueen kärkiteemat on kuvattu kuvassa ja niitä on toteutettu toimenpidekokonaisuuksilla ja poikkileikkaavilla tukitoimilla. Toimenpidekokonaisuudet ovat ryhmitelty valittujen kärkiteemojen mukaisesti ja ovat kohdistuneet siten uusien vahvojen alkujen kehittämiseen ja vahvistamiseen ja olemassa olevien vahvojen kestävään uudistamiseen, joita kaikkia varten on tarvittu tietoa tulevista kehityssuunnista ja muutoksista. KOKO Länsi- Uusimaassa on turvattu aikaisempien ohjelmapohjaisten kehittämistoimenpiteiden tuottamien tulosten ja toiminnan jatkamiseen laaja-alaisen elinkeinopolitiikan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseksi Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointi Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa on teemakokonaisuus, jonka toimenpiteet ovat täsmennettyä jatkoa alueen keskeisille kehittämiskohteille. Esim. hyvinvointi- ja luontomatkailun kannalta keskeistä on sijainti metropolialueen kupeessa. KOKO ohjelmassa päästään synnyttämään läntiselle Uudellemaalle uusi, vahva ilme. Tämä tarjoaa runsaan ja monipuolisen kirjon matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita ja elämyksiä. Matkailun, kulttuurin ja seutuviestinnän palvelujen tuotteistamista yli kuntarajojen jatketaan. Toimia toteutetaan yhteistyössä yritysten, kunnallisten toimijoiden sekä asiantuntijoiden kesken. Asiantuntijat on koottu laajapohjaisesti matkailun/kulttuurin ja hyvinvointipalvelujen alueverkostoiksi. Hyvinvointi tarkoittaa myös alueen hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tarjonnan monipuolistamista. Esimerkkinä hyvin toimivasta järjestelystä voi mainita julkisen sektorin verkostoitumisen yksityisten palveluntuottajien kanssa. KOKO tarjoaa keinot tällaisten hyvien käytäntöjen laajentamisesta koskemaan koko seutua. Samalla on syntynyt tarvetta järjestää täsmäkoulutustilaisuuksia vastaamaan muuttuvia tarpeita. Syntyvää korkealaatuista ja helposti tavoitettavaa hoivapalvelua voidaan yhteistyössä tarjota myös alueen ulkopuolelle. Kilpailukyvyn ja laadun varmistamisen myötä se tulee aidosti houkuttelevaksi myös kansainvälisille markkinoille. Aiemmin kartoitettujen luovien alojen yritysten tunnistettujen kehitysaihioiden hankkeistamissuunnitelmia on jatkettu.

18 8 4. Kärkiteemat Skenaariotyön tuottamat alueen kärkiteemat on kuvattu kuvassa ja niitä on toteutettu toimenpidekokonaisuuksilla ja poikkileikkaavilla tukitoimilla. Toimenpidekokonaisuudet ovat ryhmitelty valittujen kärkiteemojen mukaisesti ja ovat kohdistuneet siten uusien vahvojen alkujen kehittämiseen ja vahvistamiseen ja olemassa olevien vahvojen kestävään uudistamiseen, joita kaikkia varten on tarvittu tietoa tulevista kehityssuunnista ja muutoksista. KOKO Länsi- Uusimaassa on turvattu aikaisempien ohjelmapohjaisten kehittämistoimenpiteiden tuottamien tulosten ja toiminnan jatkamiseen laaja-alaisen elinkeinopolitiikan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseksi Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointi Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa on teemakokonaisuus, jonka toimenpiteet ovat täsmennettyä jatkoa alueen keskeisille kehittämiskohteille. Esim. hyvinvointi- ja luontomatkailun kannalta keskeistä on sijainti metropolialueen kupeessa. KOKO ohjelmassa päästään synnyttämään läntiselle Uudellemaalle uusi, vahva ilme. Tämä tarjoaa runsaan ja monipuolisen kirjon matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita ja elämyksiä. Matkailun, kulttuurin ja seutuviestinnän palvelujen tuotteistamista yli kuntarajojen jatketaan. Toimia toteutetaan yhteistyössä yritysten, kunnallisten toimijoiden sekä asiantuntijoiden kesken. Asiantuntijat on koottu laajapohjaisesti matkailun/kulttuurin ja hyvinvointipalvelujen alueverkostoiksi. Hyvinvointi tarkoittaa myös alueen hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tarjonnan monipuolistamista. Esimerkkinä hyvin toimivasta järjestelystä voi mainita julkisen sektorin verkostoitumisen yksityisten palveluntuottajien kanssa. KOKO tarjoaa keinot tällaisten hyvien käytäntöjen laajentamisesta koskemaan koko seutua. Samalla on syntynyt tarvetta järjestää täsmäkoulutustilaisuuksia vastaamaan muuttuvia tarpeita. Syntyvää korkealaatuista ja helposti tavoitettavaa hoivapalvelua voidaan yhteistyössä tarjota myös alueen ulkopuolelle. Kilpailukyvyn ja laadun varmistamisen myötä se tulee aidosti houkuttelevaksi myös kansainvälisille markkinoille. Aiemmin kartoitettujen luovien alojen yritysten tunnistettujen kehitysaihioiden hankkeistamissuunnitelmia on jatkettu.

19 9 Hoiva-alan palveluverkoston esiselvitys laadittiin Service Provider Park Finlandin Petri Sipilän ja Virpi Pyykön toimesta Länsi-Uudellamaalla. Esiselvityksessä kartoitettiin kuntien ja yritysten tahtotila ja halu edetä kohti verkostomaista toimintatapaa sekä alueen yrittäjä- ja toimijapotentiaali. Tavoitteena oli hakea palveluverkolle vetäjä sekä sitoumus jatkotoimiin. Tuloksena oli ns. päivänkakkaramallin esittely alueen toimijoille huhtikuun lopussa Jatkoneuvottelut mahdollisesta liiketoimintamallista ja hankesuunnitelmasta käytiin syyskuussa kuntien perusturvayksiköiden vastuuhenkilöiden ja kahden veturiehdokastahon kanssa hyvässä hengessä. Hoivaverkoston käynnistyminen edellyttää kunnilta sitoutumista kirjalliseen palvelustrategiaan, jonka takana ovat myös luottamushenkilöt. Tätä tähdennettiin kunnille myös TEMin Hyvä-hankkeen loppupäätelmissä syksyllä Hoivaverkostotoimien odotellessa palvelustrategioiden valmistelua nostettiin yhdeksi katalysaattoriksi KOKOn kansallisen hyvinvointiteemaverkoston kautta esiin tuotu mahdollisuus hakea yhdessä muiden alueiden kanssa ylimaakunnallista hanketta. Palveluseteliseminaareihin huhtikuussa Lohjalla ja kesäkuussa Porvoossa kutsuttiin kunta- ja yritystoimijoita alueeltamme tämän tiedon jakamiseksi. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman koordinointi KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman koordinointi siirtyi Laureaammattikorkeakoululle joulukuussa 2010 ja vastuullisena koordinaattorina toimi yliopettaja Tarja Meristö. Koordinaatio sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) alueen hyvinvointitoimijoiden forum-työskentely 2) alueen vuorovaikutusverkostojen aktivointi (yhteydenotot, virtuaaliset alustat, opinnäytetyöt) 3) Monitoimijainen hankevalmistelu ja työpajatyöskentely hanketoimijoiden kesken (4Y-malli: yhteiskunta, yritykset, yhteisöt, yksilöt). Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman koordinaation toimesta järjestettiin kaksi toimijoiden verkottumistilaisuutta ( ja ). Niissä suunniteltiin yhdessä toimijoiden kanssa hyvinvointihankehakemusta EAKR-ohjelmaan sekä kevään ( ) Hyvinvointifoorumin ohjelmaa. Hankehakemus jätettiin EAKR-hakuun liittyen alueen hyvinvointipalvelujen saumattomuuteen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä palvelustrategioihin ja palveluseteliin. Hyvinvointifoorumin ohjelmaan puhujiksi saatiin mm. hallituksen STM:n politiikkaohjelman vetäjä Maija Perho Matkailu Matkailutoimialan kehittämiseksi kartoitettiin alueen matkailupalvelutuotteet VisitSoutpointFinlandin toimesta. Kartoituksen päämäärä oli selvittää alueen palvelutuotteiden tarjonta, myynti ja markkinointitarpeet. CreaMentors selvitti tämän jatkona Länsi-Uudenmaan matkailupalvelutuotteiden yhteisen myynti- / markkinointiorganisaation edellytyksiä matkailuelinkeinon vahvistamiseksi. Matka 2011 messujen valmisteluihin osallistuttiin, teemaksi valittiin Maistuva Länsi-Uusimaa alueen vahvuuksiin perustuen. Alueen yhteisen matkailukartan toteuttamiseen KOKO-alueen lisäksi liittyivät myös Vihti ja Kirkkonummi. Lisäksi osallistuttiin Etelä-Suomen Outdoors Finland hankkeen suunnitteluun ja sen tapaamisiin. Alueellisen hankkeen on määrä käynnistyä 2011.

20 9 Hoiva-alan palveluverkoston esiselvitys laadittiin Service Provider Park Finlandin Petri Sipilän ja Virpi Pyykön toimesta Länsi-Uudellamaalla. Esiselvityksessä kartoitettiin kuntien ja yritysten tahtotila ja halu edetä kohti verkostomaista toimintatapaa sekä alueen yrittäjä- ja toimijapotentiaali. Tavoitteena oli hakea palveluverkolle vetäjä sekä sitoumus jatkotoimiin. Tuloksena oli ns. päivänkakkaramallin esittely alueen toimijoille huhtikuun lopussa Jatkoneuvottelut mahdollisesta liiketoimintamallista ja hankesuunnitelmasta käytiin syyskuussa kuntien perusturvayksiköiden vastuuhenkilöiden ja kahden veturiehdokastahon kanssa hyvässä hengessä. Hoivaverkoston käynnistyminen edellyttää kunnilta sitoutumista kirjalliseen palvelustrategiaan, jonka takana ovat myös luottamushenkilöt. Tätä tähdennettiin kunnille myös TEMin Hyvä-hankkeen loppupäätelmissä syksyllä Hoivaverkostotoimien odotellessa palvelustrategioiden valmistelua nostettiin yhdeksi katalysaattoriksi KOKOn kansallisen hyvinvointiteemaverkoston kautta esiin tuotu mahdollisuus hakea yhdessä muiden alueiden kanssa ylimaakunnallista hanketta. Palveluseteliseminaareihin huhtikuussa Lohjalla ja kesäkuussa Porvoossa kutsuttiin kunta- ja yritystoimijoita alueeltamme tämän tiedon jakamiseksi. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman koordinointi KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman koordinointi siirtyi Laureaammattikorkeakoululle joulukuussa 2010 ja vastuullisena koordinaattorina toimi yliopettaja Tarja Meristö. Koordinaatio sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) alueen hyvinvointitoimijoiden forum-työskentely 2) alueen vuorovaikutusverkostojen aktivointi (yhteydenotot, virtuaaliset alustat, opinnäytetyöt) 3) Monitoimijainen hankevalmistelu ja työpajatyöskentely hanketoimijoiden kesken (4Y-malli: yhteiskunta, yritykset, yhteisöt, yksilöt). Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman koordinaation toimesta järjestettiin kaksi toimijoiden verkottumistilaisuutta ( ja ). Niissä suunniteltiin yhdessä toimijoiden kanssa hyvinvointihankehakemusta EAKR-ohjelmaan sekä kevään ( ) Hyvinvointifoorumin ohjelmaa. Hankehakemus jätettiin EAKR-hakuun liittyen alueen hyvinvointipalvelujen saumattomuuteen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä palvelustrategioihin ja palveluseteliin. Hyvinvointifoorumin ohjelmaan puhujiksi saatiin mm. hallituksen STM:n politiikkaohjelman vetäjä Maija Perho Matkailu Matkailutoimialan kehittämiseksi kartoitettiin alueen matkailupalvelutuotteet VisitSoutpointFinlandin toimesta. Kartoituksen päämäärä oli selvittää alueen palvelutuotteiden tarjonta, myynti ja markkinointitarpeet. CreaMentors selvitti tämän jatkona Länsi-Uudenmaan matkailupalvelutuotteiden yhteisen myynti- / markkinointiorganisaation edellytyksiä matkailuelinkeinon vahvistamiseksi. Matka 2011 messujen valmisteluihin osallistuttiin, teemaksi valittiin Maistuva Länsi-Uusimaa alueen vahvuuksiin perustuen. Alueen yhteisen matkailukartan toteuttamiseen KOKO-alueen lisäksi liittyivät myös Vihti ja Kirkkonummi. Lisäksi osallistuttiin Etelä-Suomen Outdoors Finland hankkeen suunnitteluun ja sen tapaamisiin. Alueellisen hankkeen on määrä käynnistyä 2011.