Rautatieliikenne- ja puistoalueen muuttaminen teollisuusalueeksi Hakkilassa; Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto (Ramirent Finland Oy)

Transkriptio

1 Asemakaavan muutos nro , Hakkila Rautatieliikenne- ja puistoalueen muuttaminen teollisuusalueeksi Hakkilassa; Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto (Ramirent Finland Oy) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUVA 1 Kaava-alueen sijainti 1: Laatija: Vantaan kaupunki, Maankäyttö (MATO), Kaupunkisuunnittelu, (KAUPSU) ESA, MHO Aloite:

2 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS), joka on suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siinä osallisille annetaan tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. (Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukainen vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta, tapahtuu samanaikaisesti, erillisellä tiedotteella: "Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) 62 :n mukaisesti"). 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Anitta Pentinmikko,aluearkkitehti, Itä-Vantaan palvelualue Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Eeva Sauramo, asemakaavasuunnittelija Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan selostus sisältää asemakaavatyöryhmän eri henkilöiden kirjoittamia tekstiosuuksia ja laatimia kuvia. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Tikkurilantien ja Santaradantien risteyksen kaakkoispuolella (KUVA 1). 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Mitä alueelle suunnitellaan Korttelin tontin 3 länsipuolinen määräala, joka voimassa olevassa asemakaavassa on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T-19, yhdistetään asemakaavan muutoksella saman omistajan eteläpuolella olevaan rautatiealueeseen (LR). Sekä muutosalueen länsireunaa sivuava Hakkilan sorakuoppaan menevä rautatieraide että sen rinnalla kulkeva voimajohto on tarkoitus säilyttää. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-19 -alue) on vuonna 2010 valmistunut tila- ja nosturikeskus (Ramirent Finland Oy / Rami-Cranes Oy). Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto on kirjeellään hakenut asemakaavan muuttamista niin, että yhtiön omistamat määräalat M-0601 ja M-0602, (LR-alue ja osa puistoaluetta VP), yhdistetään teollisuustonttiin ja näistä muodostetaan uusi teollisuus- ja varastorakennusten tontti. Hakija esittää lisäksi, että muodostettavalle tontille järjestetään ajoyhteys sekä Tikkurilantieltä että Santaradantieltä. 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Kansi sivu 1 1. Perustiedot sivu Tunnistetiedot sivu Kaava-alueen sijainti sivu Kaavamuutoksen tarkoitus sivu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo sivu 2 2

3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, sivu 3 taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä sivu 3 2. Tiivistelmä sivu Kaavaprosessin vaiheet sivu Asemakaavan muutos sivu Asemakaavan muutoksen toteuttaminen sivu 4 3. Lähtökohdat sivu Selvitys suunnittelualueen oloista sivu Alueen yleiskuvaus sivu Luonnonympäristö sivu Rakennettu ympäristö sivu Maanomistus sivu Suunnittelutilanne sivu Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, sivu 10 päätökset ja selvitykset 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet sivu Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve sivu Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset sivu Osallistuminen ja yhteistyö sivu Osalliset sivu Aloite sivu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sivu Viranomaisyhteistyö sivu Asemakaavan muutoksen tavoitteet sivu Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet sivu 16 Kunnan asettamat tavoitteet Työn aikana syntyneet tavoitteet sivu Asemakaavan muutoksen kuvaus sivu Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja sivu 16 luonnonympäristöön 6. Asemakaavan muutoksen toteutus sivu Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat sivu Toteuttaminen ja ajoitus sivu Toteutuksen seuranta sivu Asemakaavoituskustannukset sivu 17 LIITEKUVAT Kuva 1 Kaava-alueen sijainti 1: Kuva 2 Ote maalajikartasta 1:3 000 Kuva 3 Maanomistustilanne 1:3 000 Kuva 4 Ote seutukaavayhdistelmästä 1: Kuva 5 Ote yleiskaavasta / 1: Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta 1:3 000 Kuva 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta ennen vuotta 2010 Kuva 8 Viistoilmakuva asemakaavan muutosalueesta, nykytilanne 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) {Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn 14 kunnan yhteistyösopimukseen. 3

4 Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma Valkealähteen ja Koivukylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Vantaan kaupungin ympäristökeskus, julkaisu A 12/2000. Pohjavesiolosuhteiden merkitys maankäytön suunnittelussa Valkealähteen-Hakkilan alueella, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Anna-Liisa Kivimäki, Raportti 2010, tilaaja Vantaan kaupunki/yke. Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö , Arkkitehdit Anttila&Rusanen, Ramboll Finland Oy, Vantaan markkinointi Oy. Rakennuslupa RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta. Vantaan Akselin kaavarunko 1, , työ nro , Vantaan kaupunki / Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy, Mikko Rusanen ja Maarit Virkkunen. Vantaan Akselin alue, hulevesiselvitys , Vantaan kaupunki / Pöyry Finland Oy, Timo Nikulainen. Vantaan Akselin alueen liikennesuunnitelma , liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut , Ramboll Finland Oy, Petri Saarelainen. 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä Asemakaavan muutoksen laadinta perustuu koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaan Vantaan yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa ratkaistaan muun muassa asuntoalueiden sisäinen katuverkko, kortteleiden tai niiden osien käyttötarkoitus, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja rakennusten ulkonäköön liittyviä seikkoja. Asemakaavan muutos esitetään kartalla 1:2 000 siihen kuuluvine asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Siihen kuuluu aina myös asemakaavan selostus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kohdan 4.3 osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan muutoksen laadintaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS -suunnitelma) on päivätty ja toimitettu osallisille. OAS - suunnitelman täydennysesitysten jättäminen on loka/marraskuussa Kaavatyön aloittamisesta ilmoitetaan osallisille. Osallisten kuulemiskirje maankäyttöja rakennuslain (MRL) 62 mukaan on päivätty Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalueelle on vuonna 2010 valmistunut tuotanto- ja varastorakennus, kooltaan k-m² (rakennuslupa RAJA; lupatunnus A; maisematyölupa MAI). Asemakaavan muutosalueelle on ajoyhteys Tikkurilantielle. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutosalueen pohjoisosa on jo pitkälle toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaan. Eteläosan täyttöalueen asemakaavatilanne ei enää ole ajan tasalla ja siksi alueen maankäyttötarkoitus halutaan muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi jo rakennetun tuotanto- ja varastorakennuksen pihaalueeksi, jollaisena se jo toimii. Samalla koko alueesta muodostetaan tontti. 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö Muutosalue sijaitsee Hakkilan logistiikka-alueella. Lähinaapureita ovat Keskon suuret teollisuusrakennukset itäpuolella ja Maarinkunnaan pientaloalue länsipuolella Luonnonympäristö Maiseman yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on entistä sora- ja sepelipintaista, kasvustosta vapaata täyttöaluetta, jonka maanpinnan taso laskee alueen pohjoisosasta etelään päin mentäessä lähes kymmenen metriä. Vasta valmistunut tuotanto- ja varastorakennustoiminta (tila- ja nosturikeskus) on muuttanut alueen asfaltoiduksi suureksi pinnaksi, jolle sijoittuvat varastokentät, kaksi nosturirataa, torninosturit sekä varsinainen tuotanto- ja varastorakennus. Ulkovarastokentillä varastoidaan myös kontteja. Maaperä (KUVA 2) Kaavamuutosalue sijoittuu hiekka-alueelle. Suurimmalle osalle aluetta on tehty täyttöja kaivutöitä. Muutosalueen ympäristössä on tehty kairauksia, joiden perusteella alue on pintaosastaan hiekkaa. Hiekkakerrosten välissä on paikoin tavattu savi- ja silttikerroksia. Kairauksilla on päästy tunkeutumaan noin 5-15 m syvyydelle maanpinnasta. Rakennettavuus maaperän suhteen (geotekniikka) Hiekka-alueella kevyet rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tiiviin hiekkakerroksen varaan. Raskaiden rakennusten perustaminen hiekka-alueella edellyttää usein rakennusten paaluttamista. Rakennusten perustamisratkaisut tulee perustua rakennuspaikkakohtaisiin pohjatutkimuksiin ja -suunnitelmiin. Pohjatutkimuksissa on erityisesti selvitettävä rakennusalueella tehdyt täyttötyöt ja hiekkakerrosten alapuolella olevat savi- ja silttikerrokset. 5

6 KUVA 2 OTE MAALAJIKARTASTA 1:4 000 Kasvillisuus Asemakaavan muutosalueelta puuttuu käytännössä kaikenlainen kasvillisuus. Eläimistö Asemakaavan muutosalueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja luonnon eläimistön suhteen. Vesistöt ja vesitalous Pohjavedet Asemakaavan muutosalue sijaitsee osittain Valkealähteen pohjavesialueella. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin Rakennettu ympäristö Väestö Asemakaavan muutosalue on asumaton. 6

7 Yhdyskuntarakenne Muutosalue sijaitsee Hakkilan selänteellä samannimisessä kaupunginosassa. Hakkila on Tikkurilan palvelualueen merkittävimpiä työpaikka-alueita. Aluetta on kehitetty ja kaavoitettu etenkin logistiikka-alan, teollisuuden ja kaupan yritysalueena, josta on hyvät liikenneyhteydet maan päätieverkkoon. Työpaikka-alue kuuluu osana "Vantaan Akseliksi" nimettyyn laajempaan alueeseen. Alueen kehityksen suuntaviivoista on valmistunut selvitys "Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö (Vantaan Markkinointi Oy / Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy ja Rambøll)( Alueen ensimmäinen kaavarunko 'Vantaan Akselin kaavarunko 1' valmistui Kolmen kilometrin säteellä Vantaan Akselista asuu ja viiden kilometrin säteellä yli asukasta. Vuonna 2009 Vantaan Akselin alueella toimi noin 300 yritystä. Kaupunkikuva/ taajamakuva Hakkilan alueesta on kasvanut maamme suurin tukkukaupan keskittymä. Aivan muutosalueen naapurustossa sijaitsee Kesko Oy:n keskusvarasto ja jakeluasema. Tälle toiminnalle tavanomaiset suuret rakennusmassat ja raskas liikenne hallitsevat ympäristön kaupunkikuvaa. Muutosalueen länsipuolelle jäävä Maarinkunnaan pientaloalue poikkeaa luonteeltaan tästä täysin. Asuinalueen toiminnat ja sosiaaliset verkostot suuntautuvatkin enemmän Keravanjoen ja Tikkurilan tahoille. Palvelut Työpaikat Asemakaavan muutosalueella ei ole omia palveluita. Alue tukeutuu Tikkurilan palveluihin. Ramirentin Hakkilan kiinteistön, Tikkurilantie 12B, kokonaistyöntekijämäärä on noin 50 henkilöä. Luku pitää sisällään Rami-Cranes Oy:n ja Ramirent Finland Oy:n henkilökunnan. Virkistys, liikunta ja urheilu Liittyminen viheralueverkostoon Muutosalueelta pääsee katualueita ja Kanervanpuistoa pitkin lähivirkistysalueille. Liikenne Muutosalue rajautuu pohjoisessa Tikkurilantiehen, johon myös nykyinen, Kesko Oy:n kanssa yhteisessä käytössä oleva ajoneuvoliittymä liittyy. Tikkurilantie on noin 6,0 metriä rakennusaluetta korkeammalla. Tien ja rakennetun teollisuusalueen välissä oleva luiska on varsin jyrkkä. Jalankulku- ja polkupyöräreitti Etelässä muutosalue rajoittuu Kanervanpuisto-nimiseen virkistysalueeseen, jolla itälänsisuuntaisena kulkee Vantaan yleiskaavan mukainen jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistomerkkejä. Tekninen huolto Vesihuolto Vedenjakelu 7

8 Asemakaava-alueen eteläpuolella on rakennettu 200 mm vesijohto, joka on yhteydessä Tikkurilan painepiiriin. Vesi tulee Helsingin Pitkäkosken vesilaitokselta Ylästön paineenkorottamon kautta. Painetasot ovat: alin +72,00 ja ylin +84,00 metriä merenpinnasta. Jätevesiviemäröinti Alueen eteläpuolella puistokaistaleella sijaitsee rakennettu 250 mm jätevesiviemäri ja Kanervanpuistossa 315mm jätevesiviemäri, jotka jatkuvat länteen Santaradan ali ja liittyvät Keravanjoen rannassa olevaan Korson-Tikkurilan 800 mm pääviemäriin. Siinä jätevedet kulkeutuvat Suutarilan jätevesipumppaamolle ja edelleen Helsingin verkossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet lasketaan mereen. Sadevesiviemäröinti Asemakaava-aluetta palveleva sadevesiviemäristö on eteläpuoleisella puistokaistaleella, missä ovat rakennetut 800 mm ja 1000 mm putket. Eristetyn kaatopaikkaalueen pintavedet ja myös aluetta kiertävä salaojaputkisto on ohjattu em. 800mm:n putkeen. Viemärit purkautuvat Santaradantien varrella olevaan avo-ojaan. Sadevedet valuvat avo-ojassa Keravajokeen. Sammutusvesi Alueen eteläpuolella on 200 mm vesijohto, jossa lähin paloposti sijaitsee noin 90 metrin päässä tontin rajasta itään. Sprinkleriveden saanti on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Hulevedet Asemakaavan muutosalueen tuotanto- ja varastorakennusalueen etelänurkkaukseen on suunniteltu sadevesien (hulevesien) hidastusallas. Kattovesiä voi myös imeyttää puhtaille hiekka- ja moreenimaille. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä/Maaperän epäpuhtaudet Tikkurilantien puoleiselta aiemmin Kuusakoski Oy:n käytössä olleelta metalliromuvarastoalueelta on pilaantuneet maat poistettu lähes kokonaisuudessaan vuonna Alueen kunnostuksen jälkeiset täytöt on tehty puhtailla kitkamailla. Muutosalueen eteläosan maaperää on kunnostettu massanvaihdoilla sekä sulkemalla entinen Valtionrautateiden rautatiealueen kaatopaikka eristerakenteilla. Tälle sepelipintaiselle alueelle on kapseloitu pilaantuneita maita, lähinnä rautaromua ja rakennusjätettä. Sepelikerrosta ei saa kaivaa edes paikallisesti ilman ympäristöviranomaisen lupaa. Sepelikerros on tila- ja nosturikeskuksen rakentamisen yhteydessä vuonna 2010 saanut asfalttikerroksen ja se toimii varastokenttänä. Luonnonsuojelukohteet Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. Liikennemelu Tikkurilantie aiheuttaa liikennemelua muutosalueelle. Lentomelu Lentomelu ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelulle. Vaaralliset kuljetukset Kaduilla tai raiteilla kulkevien kuljetusten vaarallisuutta ei ole tarkemmin selvitetty. Vaara-alueet Muutosalueen länsilaidassa kulkee etelä-pohjoissuuntainen 110 kv:n voimajohto. Voimajohto uusitaan lähitulevaisuudessa, jolloin sen vaatima vaara-aluerajaus muuttunee joitakin metrejä. 8

9 Voimajohdon länsipuolella sijaitsee Maarinkunnaan pientaloalue, jonka lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 metrin etäisyydellä voimalinjasta. Sosiaalinen ympäristö Muutosalue oli pitkään jo muokattua, kasvillisuudesta autioitunutta entistä hiekkakenttäympäristöä, johon ei varsinaisesti ole yhdistetty ihmisten sosiaalista toimintaa. Upouusi tila- ja nosturikeskus tuo muutosalueelle yrityksen sisäistä työpaikkojen sekä asiakkaiden luomaa sosiaalista kulttuuria ja kanssakäymistä Maanomistus Naapurustossa olevan asuinalueen elämäntapa on lähiömäinen. Sosiotooppi Muutosalue on sosiotoopiltaan jo rakennettua, urbaania kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. KUVA 3 MAANOMISTUSTILANNE 1:4 000 Asemakaavan muutosalue on pääosin yksityisessä omistuksessa (KUVA 3). 9

10 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidentavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteissa kehotetaan edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä (mm. koulu-, päiväkoti-, neuvola- ja nuorisopalvelut) sekä luomaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle sekä yleisesti eheyttämään kaupunkiseutua. suunnittelussa. On myös otettava huomioon riittävä viheralueiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Uutta rakentamista ei myöskään tule sijoittaa tulvavaara-alueelle. Helsingin seudulle on annettu seuraavat yleistavoitteet: Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Muilta osin asemakaavan muutosalueella ei ole alueidenkäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallinen merkitys (MRA 25). Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan koko Uudenmaan alueelle YM Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta, joka pääosin sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Alueen länsiosaan on merkitty aluevaraus voimalinjalle (KUVA 4). KUVA 4 Ote maakuntakaavasta 1:

11 Yleiskaava Vantaan Yleiskaavassa 2007 muutosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T) ja se sijaitsee pääosin tärkeällä pohjavesialueella (pv). Alueen länsireunaan on merkitty varaus voimalinjalle ja eteläreunaan kapea lähivirkistysalue (VL), jota pitkin on johdettu ohjeellinen pääulkoilureitti (KUVA 6). KUVA 6 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Vantaan Akselin kaavarunko, vaihtoehdot 1 ja 2, , työ nro Vantaan Akselin kaavarunkovaihtoehdoissa 1 ja 2, päivätty , kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehdon (Ramirent Finland Oy) alue on esitetty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi tonttitehokkuudella e=0.25. Asemakaava Korttelin ensimmäinen asemakaava on Kanerva 2 A nro SM Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-19) tonttitehokkuudella e=0,7 ja kerrosluvulla II kerrosta sekä rautatiealueeksi (LR). Länsireunassa on aluevaraus voimansiirtolinjalle ja muutosalueen eteläosassa kaavamuutosalue sisältää Kanervanpuiston puistoaluetta (P) (KUVA 7). 11

12 KUVA 7 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA 1:

13 Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen Voimassa oleva asemakaava on osittain toteutunut vuonna 2010, jolloin korttelin teollisuusalueelle valmistui tila- ja nosturikeskus sekä eteläosan LR-alueella oleva suljettu kaatopaikka sai asfalttikerroksen toimiakseen varastokenttänä. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Vantaan kaupungin rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen ja se sai lainvoiman Uusi rakennusjärjestysehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa (YLA) Lopullisen uuden rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyy Vantaan kaupunginvaltuusto. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelin länsiosan määräala M-0602 kuuluu Vantaan kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta tulee täyttämään kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen n:o 1 284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelmassa esityksen Vantaan tasapainotetusta strategiasta. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan tasapainotetussa strategiassa Vantaan visio on " Vantaa - viisas valinta ". Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1086 (Dnro UUS Y ). Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista. Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto, pohjatutkimus- ja perustamistapalausunto, Ramboll Finland Oy, Rakennuslupa RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muutosalueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueella toimivan yrityksen toimintatarpeita. Vantaan kaupunki haluaa tarjota yritykselle hyvän toimintaympäristön, joten asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Muutoshakemus on kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelmassa vuodelle

14 Asemakaavan muutostyö nro on käynnistetty vuonna 2011 kunnan aloitteesta laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Alueen suunnittelua sitovia sopimuksia tai suunnitelmia ei työn käynnistysvaiheessa ole ollut. Alueen asemakaavan muutostyö on jo kerran aiemmin käynnistetty vuonna 2007 työnumerolla alueen edellisen omistajan hakemuksen perusteella. Tämä hakemus on kuitenkin peruutettu alueen omistajan vaihtuessa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset. Asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit. Asemakaava-alueen lähialueen asukkaat. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt Vantaan kaupungin asukkaat, luottamuselimet ja viranomaiset. Itsensä osallisiksi mieltävät. Valtion viranomaiset ( ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ym.). Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt (Uudenmaan liitto, YTV ja Vantaan Energia Oy). Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät. Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijaviranomaiset Aluearkkitehti Anitta Pentinmikko Geotekniikkainsinööri Matti Holtari Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Vesihuoltoinsinööri Antti Auvinen Ympäristötarkastaja Maarit Rantataro Ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen Asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo Suunnitteluavustaja Merja Hokkanen Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Muut asiantuntijaviranomaiset Kaavoitusteknikko Raila Lindgren Aloite Asemakaavatyö on aloitettu Aloittamisesta on ensimmäisen kerran tiedotettu vuotuisen kaavoituskatsauksen yhteydessä vuonna Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Palaute annetaan kaupunkisuunnitteluyksikön toimihenkilölle kirjallisesti. Tarvittaessa OAS-suunnitelma tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelujen käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaisesti on marraskuussa

15 Mielipiteet kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuten myös asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavaehdotus hyväksytään sen jälkeen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti 30:n vuorokauden ajaksi. Tässä yhteydessä pyydetään myös mahdolliset viranomais- ja yhteisölausunnot. Arvioitu nähtävillä oloaika on alkuvuodesta Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvalle maanomistajalle kirjaamattomalla kirjeellä. Muistutukset kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ennen kuin asemakaavaehdotus menee kaupunginhallituksen kautta Vantaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Asemakaava muutos tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen annettavalla kuulutuksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään MRL 67 :n nojalla tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Myös kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Osallisten kuuleminen: Ennen asemakaavan laatimista kuullaan osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS-suunnitelma) lähetetään kohdassa määritellyille osallisille. Se on asetettu nähtäville myös määrittämättömiä osallisia varten (esim. kaikki kunnan asukkaat ja itsensä osallisiksi mieltävät) maankäyttötoimen asiakaspalveluun osoitteessa Kielotie 28 sekä Hakunilan yhteispalvelupisteeseen. OAS-suunnitelma oli nähtävillä myös internetissä osoitteessa / kaavoitus ja maankäyttö. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Osalliset voivat myös ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluun suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisen jälkeen laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus. Suunnittelutyön edetessä varsinkin kaavoitustyön luonnosvaiheeseen saattaa sisältyä suunnitelman tarkistuksia ja muutoksia. Asemakaavatyön alkaminen Asemakaavatyön alkamisesta tiedotetaan alueen asukkaille, maanomistajille, rajanaapureille, lähipiirin naapureille ja viranomaisille [Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n kuuleminen]. Yleisötilaisuudet Asemakaavan muutoksesta ei ole suunniteltu pidettäväksi yleisötilaisuutta Asemakaavan nähtävillä olo sen voimaan tulo Asemakaavan nähtävillä olosta (MRL 27) ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä nähtäville olosta ei vantaalaisille maanomistajille kirjeitse. Asemakaavan muutos hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaavoitustyön vaiheista ilmoittaminen Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan "Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa" -lehdessä. 15

16 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole käyty MRL:n 66 mukaisia viranomaisneuvotteluja. Tarvittava virkamiesviranomaisyhteistyö tapahtuu säännöllisin, erillisin neuvotteluin ympäristöministeriön, Uudenmaan ELY-keskuksen ja -liiton sekä Vantaan kaupungin kesken. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan visio: Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan tasapainotetun strategian mukaan koko Itä-Vantaa on yksi työpaikkarakentamisen painopistealue. Aktiivisen elinkeinopolitiikan toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaalle. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisäksi kohdata alueella jo toimivan tuotanto- ja varastorakennusten toimintaympäristö ja siten tukea Vantaan Akselin alueen työpaikkakeskittymän palvelutason ylläpitämistä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Muutosalueelta on sujuva joukkoliikenneyhteys sekä sopiva pyöräilyetäisyys palvelualueen aluekeskukseen. Näitä kehitetään tarvittaessa. Alue on kytkettävissä kaukolämmön piiriin, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutosalueelle laaditaan toimiva teknisten laitteiden toimintaympäristöalue, jossa rakennukset sekä oheistoiminta reuna-alueiltaan sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön saumattomasti. Alueen ja naapuruston olemassa olevat pääjalankulku- ja polkupyöräily-yhteydet säilytetään. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Vaihtoehtojen laatiminen Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi laaditaan luonnosvaiheessa yksi vaihtoehto. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan valmistelun osana laaditaan tai käytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä seuraavien arvioitavien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten perustaksi 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, 16

17 2. yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arviointimenetelmien määrittely Asemakaavatyössä käytettävät arviointitavat perustuvat eri henkilöiden kokemukseen, nykytilasta saatuun tietoon, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, laskennallisiin menetelmiin, asiantuntija-arvioihin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tunnistettuihin vaikutuksiin, osallisilta saatuun palautteeseen, vaikutusten rajaukseen ja arvottamiseen sekä hyvän ympäristön tarkastuslistoihin (esim. ekologinen lista). Koska useita vaikutuksia on mahdoton mitata yhteismitallisesti, keskeiseksi muodostuu vaihtoehtojen välisen eron löytäminen (tunnistaminen). Eri arviointitunnusmerkkejä käyttäen arvioidaan ympäristövaikutusten merkittävyys ja muutoksen suuruus sekä odotettavissa oleva vaikutus. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan selostukseen liitetään havainnollisuussuunnitelma ja ilmakuva. Niiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena sekä näyttää, miten alue on rakentunut. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ajoitus Asemakaavan muutos nro on maankäyttötoimen kaupunkisuunnittelun (KAUPSU) suunnitteluohjelmassa vuodelle Asemakaavaehdotuksen arvioitu ensimmäinen kaavoituslautakuntakäsittely on tammikuussa Ehdotus asetetaan nähtäville 30:n vuorokauden ajaksi (MRA 27 ). Vantaan kaupunginhallituksen ensimmäinen käsittely on arvioitu kevääksi Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan asukkaiden antaman palautteen pohjalta. 6.4 Asemakaavoituskustannukset Vantaan kaupunki perii kaavoitustyöstä korvauksen (MRL 59). Korvaus määräytyy kaavoituslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Perittäviä korvausluokkia on yhteensä viisi ja ne määräytyvät asemakaavan tai asemakaavan muutoksen työn laajuudesta. Vantaalla 19. päivänä lokakuuta 2011 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö, Kaupunkisuunnittelu Anitta Pentinmikko Aluearkkitehti 17

18 KUVA 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta ennen vuotta KUVA 8 Viistoilmakuva muutosalueesta, uudisrakennus konttikenttineen valmistui