Tutkimukseen pohjautuvaa tietoa tavallisten. Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi?
|
|
- Kaarlo Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: TUOMAS ZACHEUS Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi? Eräänä keinona maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseen ja kulttuuristen raja-aitojen madaltamiseen on nähty liikunta ja urheilu. Lähes puolet maahanmuuttajista katsoi liikunnan ja urheilun edistäneen Suomeen sopeutumistaan, käy ilmi tuoreesta maahanmuuttajien liikuntaa koskevasta tutkimuksesta. Suomessa asuvat maahanmuuttajat liikkuvat kantaväestöä vähemmän. Varsinkin ikääntyneiden ja naisten liikunta on syntyperäisiä suomalaisia vähäisempää. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmista ainakin toinen on ulkomaalaistaustainen. Artikkeli perustuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmän (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liikuntasuhteesta, kotoutumisesta ja akkulturaatiosta. Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. Tutkimus perustuu pääosin Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. Tutkimukseen pohjautuvaa tietoa tavallisten maahanmuuttajien liikunnasta ja urheilusta ja sen vaikutuksesta kotoutumiseen on ollut Euroopassa vain vähän tarjolla. (ks. FRA ) Sen sijaan huippu-urheilun muuttoliikkeeseen (athletic talent migration) tutkijoilla on ollut enemmän kiinnostusta. (esim. Stead & Maguire 2000; Chiba, Ebihara & Morino 2001; Magee & Sugden 2002; Darby, Akindes & Kirwin 2007.) Maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. He ovat lähtöisin eri maista, erilaisista kulttuuripiireistä ja he ovat saapuneet Suomeen eri syiden takia. (Joronen 2009, 20.) Yleisimpiä syitä Suomeen muuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vaikka maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa selvästi 1990-luvulta alkaen, heistä vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Esimerkiksi vuonna 2010 luvan Suomeen muuttoon saaneita turvapaikanhakijoita tai pakolaisia oli kappaletta. (Maahanmuuttovirasto 2011). Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui pysyvästi yhteensä ulkomaan kansalaista, mikä on noin kolme prosenttia väestöstä. Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien liikuntaa ja sen merkitystä kotoutumiseen Suomessa. Maahanmuuttajien liikunta kantaväestöä harvinaisempaa Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset olivat liikunnallisesti passiivisempia kuin syntyperäiset suomalaiset, jos liikunta-aktiivisuutta mitataan sen toistuvuudella. Viidesosa maahanmuuttajista harrasti liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa ja 14 prosenttia vastaajista ei liikkunut lainkaan. Kansallisen liikuntatutkimuksen ( a, 6) mukaan taas 55 prosenttia vuotiaista suomalaisista liikkui vähintään neljä kertaa viikossa ja täysin liikkumattomia oli kaksi prosenttia. Maahanmuuttajat siis liikkuivat harvemmin kuin kantaväestö, mutta myös liikunnallisesti passiivisten osuus oli heidän keskuudessaan suurempi. Nuoret maahanmuuttajat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin vanhemmat. Noin neljännes sekä vanhimmasta (yli 60-vuotiaat) että nuorimmasta (alle 20-vuotiaat) maahanmuuttajien ikäryhmästä harrasti liikuntaa usein (vähintään neljä kertaa viikossa). Liikunnallisesti täysin passiivisia oli alle 20-vuotiaista vain neljä prosenttia, kun heitä muissa ikäryhmistä oli prosenttia. Tämä poikkeaa tilanteesta kantaväestöön verrattuna. Suomalaisen kantaväestön keskuudessa ikääntyneet ovat olleet jo Kuva: LEHTIKUVA/ROOPE SALONEN 10 Liikunta & tiede 48 4 / 2011
2 Liikunta & tiede 48 4 /
3 pitkään jokseenkin yhtä yleisesti aktiivisia liikkujia kuin nuoret. Elämän ruuhkavuosia (n vuotiaat) elävien ryhmässä heitä on sen sijaan ollut suhteellisesti vähemmän. (ks. esim. Compass 1999; Kansallinen liikuntatutkimus , 7; Zacheus 2008, 200). Maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa miehet liikkuivat yleisemmin kuin naiset. Miehistä 27 prosenttia liikkui vähintään neljä kertaa viikossa, kun naisista näin teki 17 prosenttia. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan puolestaan suomalaisista naisista vähintään neljä kertaa viikossa liikkuvia on 60 prosenttia, kun miesten vastaava osuus jää 49 prosenttiin (Kansallinen liikuntatutkimus a, 6). Suomessa naiset ovat olleet vähintään miesten veroisia liikkujia aina 1970-luvulta lähtien ja nykyisin naiset liikuminen selvästi miehiä yleisempää (ks. Laakso 1986, 90-91; Helakorpi, Patja, Prättälä & Uutela 2001, 13; Suuri kansallinen liikuntatutkimus ; Kansallinen liikuntatutkimus ) Naisten ja ikääntyneiden liikuntaan ja urheiluun kohdistuvissa asenteissa oli eroja eri kulttuuritaustan omaavien välillä. Kun Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneistä 71 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteen naisten on hyvä urheilla kanssa, entisen Jugoslavian alueella, Irakissa tai Iranissa syntyneistä tätä mieltä oli noin puolet. Ikääntyneiden urheilun tarpeellisuudesta taas täysin samaa mieltä oli venäläistaustaisista 60 prosenttia, mutta Somaliassa syntyneistä vain 27 prosenttia. Jalkapallo suosittua Kyselytutkimuksessa eri maahanmuuttajaryhmien keskuudessa suosituimmiksi liikuntalajeiksi osoittautuivat kävely (42 %), uinti (27 %), pyöräily (21 %), jalkapallo (16 %), kuntosaliharjoittelu (15 %) ja lenkkeily (15 %) (kuvio 1). Eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä löytyi etenkin hiihdon ja jalkapallon harrastamisessa. Hiihto on viimeisimpien tietojen mukaan suomalaisten neljänneksi harrastetuin liikuntalaji (Kansallisen liikuntatutkimus a, 16). Maahanmuuttajista sitä harrasti vain hyvin harva. Sen sijaan jalkapallo oli maahanmuuttajien vastauksissa neljänneksi suosituin liikuntalaji, kun se esimerkiksi Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan on vasta 12 suosituin laji. Talvilajeja harrastavat eniten Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneet maahanmuuttajat. Heistä kahdeksan prosenttia harrasti hiihtoa, kun taas esimerkiksi Irakissa, Iranissa tai Somaliassa syntyneistä näin ei tehnyt kukaan. Uudet olosuhteet eivät siis olleet saaneet aloittamaan uutta omalle kulttuurille vierasta lajia. Käve ly Uinti Pyöräily Jalkapa llo Kuntos ali Len kkeily Jumppa /v oim. Tans sit Koripallo Lent opallo Pros enttia KUVIO 1. Maahanmuuttajien suosituimmat liikuntalajit Suomessa (n = 321) Rahan puute Ajan puute Perheen tarpeet Laiskuus ja sa amattomuus Ys tävien puu te Suomen kieli Liikuntamahdo llisu uksien puute Mies ten ja naisten yh teiset liikuntaryh mät Talvi Kiinnostukse n puute Liikuntary hmien puute Tiedon puute Kotity öt Pukeutuminen Uskallukse n puute Sopivien ohjaajien puute Liikunta on järjes tetty vä ärällä tava lla Suomalaisten as enteet Ikä Liian kova kilpailu 0% 10%2 0% 30%4 0% 50%6 0% 70%8 0% 90% 100 % Erittäin paljon Melko paljon Jonkin ve rran Melko vähän Ei lainkaan KUVIO 2. Maahanmuuttajien liikuntaa haittaavat tekijät (n = ) Kustannukset merkittävin liikunnan este Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. (Sisäasiainministeriö 2009, 19). Tämän valossa ei ole ihme, että 12 Liikunta & tiede 48 4 / 2011
4 Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Tämän valossa ei ole ihme, että liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä. Noin neljäsosa sanoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä (kuvio 2). Lähes viidesosa sanoi sen haittaavan erittäin paljon liikunnan harrastamistaan ja yli kolmasosan liikkumista se haittasi melko tai erittäin paljon. Toisena puolena asiassa on haastattelujen perusteella se, ettei liikunnan harrastamisesta ole totuttu maksamaan. Aiemmassa kotimaassa liikunta oli ollut yleensä esimerkiksi vapaamuotoista pelailua, kun taas Suomessa nuorison urheilun harrastaminen on voimakkaammin sidottu organisoituun maksulliseen toimintaan. Ajanpuute ja perheen tarpeet olivat myös merkittäviä liikunnan esteitä. Yli 15 prosenttia maahanmuuttajista mielsi niiden haittaavan liikunnan harrastamistaan erittäin paljon. Lisäksi noin neljäsosa kertoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven sääolojen haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Paljon julkisuutta saaneet miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. Kulttuuritaustat määrittävät jonkin verran tekijöitä, jotka liikunnan harrastusta haittaavat. Sopivien ohjaajien puute tuntui haittaavan eniten Länsi-Euroopan maissa syntyneitä (keskiarvo 2,9 asteikolla 1 5), muttei niinkään Itä-Euroopan maissa syntyneitä (2,2). Puutteellisesta kielitaidosta oli keskimäärin eniten haittaa Afrikasta kotoisin oleville (3,0), muttei vastaavassa määrin Itä-Euroopasta kotoisin olevia (2,4). Talven olosuhteet ovat tutumpia itäeurooppalaisille (2,2) kuin Aasiassa tai Afrikassa (2,8 2,9) syntyneille, eikä niistä ollut siten liikunnallekaan haittaa yhtä yleisesti. Länsieurooppalaisille talven haitta liikunnalle tuntui sen sijaan olevan samaa luokkaa kuin aasialaisille ja afrikkalaisille. Itä-Euroopassa syntyneet (1,9) eivät myöskään tunnistaneet suomalaisten asenteiden haittaavan heidän liikuntaansa samassa määrin kuin Länsi-Euroopasta kotoisin olevat. Kulttuurierot tulevat esiin kenties konkreettisimmin pukeutumiseen ja sukupuolirooleihin liittyvissä asioissa. Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät eivät ole omiaan edistämään Afrikassa ja Aasissa syntyneitä (2,5-2,9) samalla tavoin kuin Euroopassa syntyneitä (1,9 2,2). Samoin pukeutuminen haittasi kahdella ensin mainitulla mantereella syntyneitä (2,3) enemmän kuin Euroopassa syntyneitä (1,7 1,9). Kaiken kaikkiaan niillä maahanmuuttajilla, jonka kotimaan liikuntakulttuuri muistuttaa suomalaista liikuntakulttuuria riittävästi, näyttää olevan paremmat edellytykset liikunnan harrastukseen Suomessa. Liikunnan merkitys kotoutumisessa vaihtelevaa Millainen merkitys liikunnalla on Suomeen sopeutumisessa tai kotoutumisessa? Lähes puolet (45 %) maahanmuuttajista uskoi liikunnan ja urheilun edistäneen omaa Suomeen sopeutumistaan jonkin verran tai erittäin paljon. Nuorten ja nuorten aikuisten usko monien kotoutumiseen liittyvien asioiden edistymiseen liikunnan avulla oli vähäisempää kuin ikääntyneillä. Nuorempi polvi koki ikääntyneitä harvemmin liikunnasta olevan apua suomalaisiin tutustumisessa (yli 60-vuotiaat 70 %, vuotiaat 44 %), kansojen välisen ystävyyden edistäjänä (yli 60-vuotiaat 67 %, vuotiaat 34 %), suomen kielen oppimisessa (yli 60-vuotiaat 65 %, vuotiaat 51 %) ja rasismin ehkäisyssä (yli 60-vuotiaat 74 %, alle 20-vuotiaat 48 %). Vanhin ikäluokka, yli 60-vuotiaat, koki sopeutumisen yleensäkin olleen helpompaa kuin nuoret tai nuoret aikuiset. Lähes neljäsosa yli 60-vuotiaista koki sopeutumiseen olleen erittäin helppoa ja peräti 84 prosenttia mielsi sen melko tai erittäin helpoksi. Sen sijaan vuotiaista vain 42 prosenttia koki asian helpoksi. Se, minkä ikäisenä Suomeen muutto tapahtuu, tuntuu olevan merkittävä tekijä sopeutumisessa. Ikääntyneiden ja tänne varttuneella iällä muuttaneiden kotoutuminen ja sopeutuminen Suomeen on ollut helpompaa kuin muilla. Pääosa, 77 prosenttia, yli 50-vuotiaana Suomeen muuttaneista koki sopeutumisensa olleen melko tai erittäin helppoa. Nuorina aikuisina (17 29-vuotiaana), jolloin vielä rakennetaan omaa identiteettiä muutto voi osaltaan Liikunta & tiede 48 4 /
5 aiheuttaa ongelmia. Kuitenkin tuossa ikävaiheessa muuttaneista alle puolet ja alle 17-vuotiaana muuttaneista 56 prosenttia mielsi sopeutumisensa olleen suhteellisen helppoa. Nuorena Suomeen muuttaneet ja Afrikasta kotoisin olevat olivat joutuneet kohtamaan enemmän rasismia kuin vanhemmat maahanmuuttajat. Jopa lähes neljännes (23 %) Afrikassa syntyneistä oli kohdannut melko tai erittäin paljon rasismia Suomessa. Maahanmuuttajien ja heidän parissaan työskentelevien asiantuntijoiden haastatteluista poimittiin ehdotuksia, miten liikuntapalveluja tulisi heidän mielestään kehittää: Miehille ja naisille tulisi olla erillisiä, mutta sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Näin osallistujilla on luonteva mahdollisuus luoda kontakteja paikkakuntalaisiin. Kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, on syytä olla maahanmuuttaja-asioihin keskittyvä liikunnanohjaaja. Turussa tästä on saatu hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tulisi ottaa nykyistä enemmän osaa liikuntapalvelujen suunnitteluun. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän neuvoja muun muassa liikuntatilojen varaamisesta ja liikuntahallinnon käytännöistä, jotta he voisivat järjestää liikuntaa itse. Jalkautuminen kentälle, maahanmuuttajaryhmien omat tilaisuudet ja kokoontumiset ovat esimerkiksi lehti-ilmoituksia tehokkaampia tapoja houkutella liikunnan pariin. Liikunnan hyödyistä kertominen on tärkeää. Monissakaan maissa liikunta ei ole yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin meillä, eikä siihen liittyvää tietoa ole välttämättä ollut tarjolla. NÄIN TUTKITTIIN: Tutkimus perustuu Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. Asiantuntijat (n= 15) työskentelivät 1) maahanmuuttajien liikuntapalvelujen parissa, 2) maahanmuuttajajärjestöissä tai niiden kattojärjestöissä, 3) maahanmuuttajien opettajina sekä 4) pakolaisten tukihenkilöinä. Kolmea lukuun ottamatta kaikki haastateltavat tekivät maahanmuuttotyötä palkkatyönään. He edustivat 11 eri kansallisuutta, jotka olivat Espanja, Kosovo, Venäjä, Bangladesh, Hollanti, Libanon, Somalia, Irak, Viro, Turkki ja Suomi. Haastatelluista kahdeksan oli naisia. Haastattelukieli oli Suomi, sillä kaikki haastateltavat olivat asuneet Suomessa riittävän pitkään osatakseen kieltä. Kyselytutkimuksen kohderyhmä (n= 399) koottiin maahanmuuttajien koulutusta järjestäviltä tahoilta, maahanmuuttajayhdistyksiltä ja maahanmuuttajien liikuntaryhmistä. Monessa tapauksessa tutkijat menivät lomakkeiden kanssa tilaisuuksiin, jossa maahanmuuttajia oli koolla. Lisäksi pieni osa lomakkeista toimitettiin oppilaitoksiin ja maahanmuuttajien liikuntaryhmän vetäjille postitse ja myöhemmin nämä vastuuhenkilöt lähettivät täytetyt lomakkeet takaisin tutkijoille. Vastaajat olivat iältään vuotiaita ja edustivat 68 eri kansalaisuutta. Suurin osa vastaajista oli syntyisin Itä-Euroopasta, Aasiasta tai Afrikasta. Sitä Koko kansan liikunnan edistäminen monipuolisilla palveluilla edistää myös maahanmuuttajaväestön liikuntaa. TUOMAS ZACHEUS, KT Erikoistutkija Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos Sähköposti: Artikkeli pohjautuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmän (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liikuntasuhteesta, kotoutumisesta ja akkulturaatiosta. Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. LÄHTEET Chiba, N., Ebihara, O. & Morino, S Globalization, naturalization and identity. The case of borderless elite athletes in Japan. International Review for the Sociology of Sport 36 (2), Compass Sport participation in Europe. A project seeking the co-ordinated monitoring of participation in sports in Europe. London: UK Sport & Walkden House. Darby, P., Akindes, G. & Kirwin, M Football academies and the migration of African football labor to Europe. Journal of Sport & Social Issues 31 (2), Liikunta & tiede 48 4 / 2011
6 vastoin tutkimukseen valikoitui vain harvoja Länsi-Euroopan maista kotoisin olevia. Vastaajista 70 prosenttia oli naisia. Lomakkeet käännettiin kahdeksalle kielelle, jotka olivat arabia, kurdi, somali, englanti, vietnam, ranska, albania ja venäjä. Suurin osa vastaajista käytti suomenkielistä lomaketta. Maahanmuuttajien syvähaastatteluja tehtiin kaikkiaan 21. Kaksi haastattelua pantiin toimeen ryhmähaastatteluna. Niinpä yhteensä haastattelujen kohteina oli 43 maahanmuuttajaa. Heistä 23 oli naisia. Haastateltavat edustivat 14 kansallisuutta, jotka olivat: Kosovo, Irak, Tunisia, Vietnam, Turkki, Somalia, Slovenia, Pakistan, Kuuba, Afganistan, Iran, Sudan, Venäjä ja Romania. Suurin osa haastatteluista suoritettiin suomen kielellä, mutta kahdeksassa haastattelussa puhuttiin osin suomea ja osin englantia. Lisäksi molemmissa ryhmähaastatteluissa sekä yhdessä yksilöhaastattelussa mukana oli tulkki. Maahanmuuttajien kirjoitelma-aineisto (n= 18) oli valtakunnallinen. Kirjoitelmat kerättiin maahanmuuttajien sähköpostituslistoille jätetyn ilmoituksen perusteella. Maahanmuuttajat saivat kirjoittaa omalla äidinkielellään kokemuksiaan Suomessa asumisestaan. Kirjoitusten ei siis tarvinnut välttämättä liittyä liikuntaan ja urheiluun. Kirjoitukset käännätettiin suomeksi. Kirjoitelmien kirjoittajat edustivat kahdeksaa kansallisuutta, jotka olivat Filippiinit, Venäjä, Marokko, Latvia, Puola, Thaimaa, Viro ja Ukraina. FRA Racism, ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: A comparative overview of the situation in the European Union. Wien: European Union Agency for Fundamental Rights. Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R. & Uutela, A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16 / Helsinki: Kansanterveyslaitos. Joronen, T Johdatus kirjan teemoihin. Teoksessa Joronen, T (toim.) Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, Kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta. Helsinki: Suomen Kuntourheiluliitto. Kansallinen liikuntatutkimus a. Aikuisliikunta. Helsinki: Suomen Kuntoliikuntaliitto. Kansallinen liikuntatutkimus b. Lapset ja nuoret. Helsinki: Nuori Suomi. Kay, T Daughters of Islam. International Review for the Sociology of Sport 41 (3), Laakso. L Aikuisväestön vapaa-ajan liikuntaharrastus. Teoksessa P. Vuolle, R. Telama & L. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Helsinki: Valtion painatuskeskus, Maahanmuuttovirasto [käyty ] Magee, J. & Sugden, J The world at their feet. Professional football and international labor migration. Journal of Sport & Social Issues 26 (4), Nielsen, H. S., Rosholm, M., Smith, N. & Husted, L Qualifications, discriminations, or assimilation? An extended framework for analyzing immigrant wage gaps. Empirical Economics 29 (4), Sebatier, C. & Bountry, V Acculturation in francophone European societies. Teoksessa Sam, D. L. & Berry, J. W. (toim.) The Cambridge handbook of acculturation psychology. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, São Paolo: Cambridge University Press, Sisäasiainministeriö Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2 / Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö Maahanmuuton vuosikatsaus Helsinki: sisäasiainministeriö. Stead, D. & Maguire, J Rite de passage or passage to riches? The motivation and objectives of Nordic / Scandinavian players in English league soccer. Journal of Sport & Social Issues 24 (1), Suuri kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta. Helsinki: Suomen kuntourheiluliitto. Väänänen A., Toivanen, M., Aalto, A-M., Bergbom, B., Härkäpää, K., Jaakkola, M., Koponen, P., Koskinen, S., Kuusio, H., Lindström, K., Malin, M., Markkula, H., Mertaniemi, R., Peltola, U., Seppälä, U., Tiitinen, E., Vartia-Väänänen, M., Vuorenmaa, M., Vuorento, M. & Wahlberg, K Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Esiselvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Osaaminen, työ ja hyvinvointi Helsinki: Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Walseth, K Sport and belonging. International Review for the Sociology of Sport 41 (3), Walseth, K. & Fasting, K Islam s view on physical activity and sport. Egyptian women interpreting Islam. International Review for the Sociology of Sport 38 (1), Westin, C Acculturation in the Nordic countries. Teoksessa Sam, D. L. & Berry, J. W. (toim.) The Cambridge Handbook of Acculturation Psychology. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, São Paolo: Cambridge University Press, Zacheus, T Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Liikunta & tiede 48 4 /
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto
LisätiedotMaahanmuuttajien kotoutuminen. liikuntapalvelut Turun seudulla
Turun kaupunki Kaupunkitutkimusohjelma TUTKIMUSKATSAUKSIA 10/2013 Maahanmuuttajien kotoutuminen ja liikuntapalvelut Turun seudulla Tuomas Zacheus Tästä on kyse Maahanmuuttajien kotoutuminen vaihtelee suuresti
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotTURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.
TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotLiikuntapalvelut tutuksi
Liikuntapalvelut tutuksi 2014-2016 8.9.2016 Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla Hankkeen tavoite Liikuntapalvelut tutuksi - hankkeella pyritään tavoitteeseen, jossa maahanmuuttajille muodostuu
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotMaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow Lieksalaiset asukkaat Lieksassa asukkaita n. 12 200 henkilöä Ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia yli 500henkilöä
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326
LisätiedotTilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotNAISET PAITSIOSSA? MAAHANMUUTTAJANAISTEN LIIKUNNAN TUNNUSPIIRTEITÄ SUOMESSA
NAISET PAITSIOSSA? MAAHANMUUTTAJANAISTEN LIIKUNNAN TUNNUSPIIRTEITÄ SUOMESSA TUOMAS ZACHEUS, PASI KOSKI, SUVI MÄKINEN Yhteyshenkilö: Tuomas Zacheus, puh. 044-0342195, sähköposti: tuomas.zacheus@gmail.com
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotMaahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti
Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotMaahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-
LisätiedotALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.
ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotRatsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien
Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotKansainvälinen toimintakeskus Villa Victor
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotKANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä
TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotMonikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti
Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association
LisätiedotMuutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella
Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotWebinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
LisätiedotPirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy
Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotLiikunnan ja urheilun merkitys maahanmuuttajien kotoutumiselle
Katsaukset Liikunnan ja urheilun merkitys maahanmuuttajien kotoutumiselle Tuomas Zacheus Johdanto Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisen 20 vuoden aikana yli seitsenkertaistunut. Vuonna 2008 ulkomaan kansalaisia
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotMaahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot
Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotVuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?
Pekka Myrskylä Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon? Kirjoitimme Jussi Pyykkösen kanssa EVA:lle pari vuotta sitten raportin Kadonneet työmiehet. Raportissa tarkasteltiin vain 2554vuotiaita miehiä,
LisätiedotTähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina
Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotVIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET
TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
Lisätiedot***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia ei ole tilastossa. Mies Nainen Total 0-6
Kiintiöpakolaiset 2017 Suomeen valitut Turkki 290 Syyria Turkki 240 Syyria Zimbabwe 120 Kongon demokraattinen tasavalta Hätätapaukset 100 Eri kansalaisuuksia Yhteensä 750*** ***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotTukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?
Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä? Annika Kattilakoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Maahanmuuttajien kotouttaminen
LisätiedotLIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.
Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotKuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät Kansallinen keskiarvo jakauma Korea 613 (90) h Singapore 611 (84) h Taiwan 609 (106) h Hongkong 586 (84) h Japani 570 (85) h Venäjä 539 (81) h Israel
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotKävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti
Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotNuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten
Lisätiedot