Alueellisten sote-toimintojen simulointi Rannikon aluetyöryhmä väliraportointi POPmaakunta

Transkriptio

1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Rannikon aluetyöryhmä väliraportointi

2 Toimeksiannon sisältö Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 1. Alueiden tilannekuva 2. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 3. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 4. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 5. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 6. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 7. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 8. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 9. Hyvät käytännöt alueella 10. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 11. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 12. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 13. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 14. Asiakkaiden osallisuus alueella 15. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 16. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 17. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 18. Mistä alueella luovutaan? Toimeksianto tarkentuu simulointiprosessin edetessä 19. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 20. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 21. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä

3 Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

4 Rannikon aluetyöryhmään nimetyt jäsenet Puheenjohtajat Mervi Koski ja Anne Mäki-Leppilampi Kummit Sirkka-Liisa Olli (varalla Leena Pimperi-Koivisto) ja Pirjo Kejonen (varalla Markku Kipinä) Jäsenet RAS: Minna Alatalo, Ritva Kanervo, Marja-Liisa Karjula, Birgitta Ala-Aho, Seppä Jyrki, Mikko Weissenfelt, Karita Pesonen, Ari Laitila Kalajoki: Anu Eskelinen, Kauno Salminen, Merja Gronoff, Sanna Lastikka, Seija Heikkilä, Sari Ängeslevä PPSHP: Kari Haukipuro Yritykset: Elina Ranta (Suomen Terveystalo Oyj) Kansalaisjärjestöt: Riikka Mannila (4H-järjestö), Markku Kestilä (Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry) Kärkihanke työntekijät: Elina Kattilakoski LAPE hanke ja I&O Rita Oinas muutosagentti Henkilöstöjärjestöt: KoHo plm Paula Anttila (Tehy), varalla ao. pj. Satu Koivusipilä (Super) JU ao.hall.j. Elisa Moilanen (Jyty), varalla Hannele Pussinen (JHL) JUKO plm Aino Liisa Haapakoski, varalla lm Jukka Rönkä Salo, Maija

5 Rannikon simuloinnin alatyöryhmät: 1. Kotoa kotiin, pj Marja-Liisa Karjula 2. Välitön avun tarve (alueellinen erikoissairaanhoito), pj Ritva Kanervo 3. Mielenterveystyö, pj Jyrki Seppä 4. Suun terveydenhuolto, pj. Kauno Salminen 5. Lapset ja perheet (vakavien vaikeuksien tuki), pj. Birkitta Ala-aho 6. Vammaisten ja erityisryhmien palvelut (vakavien vaikeuksien tuki), pj. Saija Heikkilä 7. Sairaanhoidolliset tukipalvelut, pj. Minna Alatalo 8. Muut tukipalvelut, pj.mikko Weissenfelt

6 Rannikon alueen tilannekuva 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella (75%) Rannikolla on maakunnan alueista matalin työttömyysaste Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat Yksityisen terveydenhuollon käyttö ja tarjonta vaihtelee alueen sisällä ja on maakunnan keskitasoa Materiaali tuotetaan keskitetysti valmistelusta

7 Rannikon alueen tilannekuva Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee olennaisesti Rannikon alueen sisällä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v.2016 jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi. Asukaskohtainen kustannus vaihtelee alueen sisällä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 % ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on maakunnan keskitasoa Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tiivis yhteistyö alueen ja maakunnan LAPE-työn kanssa tärkeää Materiaali tuotetaan keskitetysti valmistelusta

8 Rannikon alueen tilannekuva Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat maakunnan alueista toiseksi matalimmat Vammaispalvelut Vuonna 2016 Rannikolla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna toiseksi vähiten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä joka neljäs (25%) asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on alueista matalin Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueista korkein 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Ikääntyneiden muiden palvelujen (esim. ei- ympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito ja päivätoiminta) kustannukset ovat alueista selkeästi matalimmat 75 vuotta täyttäneitä kohden tarkasteltuna Muistisairauksiin liittyvien palvelutarpeiden tarkastelu Kotihoidon toimintamallien (mm. intensiteetin) tarkastelu Monimuotoisten asumismahdollisuuksien vahvistaminen Materiaali tuotetaan keskitetysti valmistelusta

9 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Jokainen alatyöryhmä miettinyt omasta näkökulmastaan Alueen toimijoiden omat havainnot edelliseen teemaan liittyen

10 Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella Jokainen alatyöryhmä on miettinyt aihetta ja laatinut erillisiä tiedostoja esim. exel missä kuvataan nykyistä palvelutarvetta ja arvioidaan tulevia palvelutarpeita Tarkkoja kuvauksia resursseista, aukioloajoista, käynneistä, asiakkaista hoitopäivistä, peittävyyksistä jne. Yleisesti ottaen palvelutarpeet ovat kasvavia vaikka väestön määrä hieman alueella vähenee mutta eliniän pidentyessä myös erilaiset hoidon ja palvelutarpeet kasvavat Tätä aihetta käsitellään alatyöryhmien dioissa PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle

11 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Olemme pyrkineet miettimään alueen nykytilaa palveluiden järjestämisen näkökulmasta Ohjeistus toimeksiantoon tarkentuu tämän teeman osalta. PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle. Huomioidaan monituottajuus ja tuottamistavat alueella (oma tuotanto, ostopalvelut ja palvelusetelit).

12 Valinnanvapauden huomioiminen alueella Arvio monituottajuuden edellytyksistä alueella Valinnanvapauden toteutumista, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttö arvioitu pääasiassa suun terveydenhuollon ja kotoa kotiin alatyöryhmissä Alueella on vähän yksityistä palvelutuotantoa kotiin annettavissa palveluissa Yksityistä palvelutuotantoa on terveyspalveluissa ja ympärivuorokautisissa palveluissa (tehostetussa palveluasumisessa) eri asiakasryhmille kohtuullisesti, vaihtelee alueen sisällä Palvelusetelin käyttö on vielä vähäistä vaikkakin se laajenee vähitellen

13 Kotoa kotiin työryhmä tavoitteena Rannikon alueella valtakunnallisiin suosituksiin perustuvat palveluiden kattavuudet Erityispiirteet: tukipalvelujen, kuljetuksen ja liikkumisen sekä turvapuhelinhälytysten vastaanoton järjestäminen haja-asutusalueille on haaste kotisairaala-toiminta koko alueella nähdään tarpeellisena monituottajuus vaihtelee alueittain vrt valinnanvapaus ja asiakassetelin käyttö omaishoidon kattavuusvaje ja perhehoidon lisääminen, omaisten roolin vahvistaminen ja tukeminen vapaaehtoistyön rooli ja osuus tulisi määritellä puutteellinen teknologia-osaaminen tällä hetkellä, hyödyntämätön voimavara riittävä lääkärituki kotihoidolle ts hoidetaan hyvin lähellä asiakasta niin vältytään suuremmilta kustannuksilta Palvelutarpeet ja ennakoitu muutos: kotihoidon kriteerien täsmentäminen, suora vaikutus palvelujen peittävyyteen arviointi- ja kuntoutusjakso kotihoidossa, omaishoitajien tukeminen hyte- näkökulma kaikessa toiminnassa päivätoiminnan kehittäminen, nyt osittain hyödyntämätön voimavara lyhytaikaisen/osavuorokautisen hoidon järjestäminen Osastopaikat(akuuttihoito) eli ympärivuorokautisesti lääkäripalveluja tarvitsevat potilaat hoidetaan sairaalassa keskitetty palveluohjaus ja neuvonta sekä palvelutarpeenarviointi ohjaavat palvelukulttuuria tasa-arvoinen, silti yksilöllinen palvelu

14 Välittömän avun tarpeen työryhmä Välittömän avun tarve: Päivystyspalveluiden käyttö on runsasta alueella ja matkailijat ja erilaiset yleisötapahtumat lisäävät päivystyspotilaiden määrää, alueella tarvitaan myös ympärivuorokautinen päivystyspiste Psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos päivystyksessä Sosiaalipäivystys toivotaan järjestettävän isommalla yhteistoiminta alueella ja akuutti sosiaalihuollon yksikkö (asunnottomat, sosiaaliset syyt) alueelta puuttuu Perusterveydenhuollon vastaanotot: ESH Kiireettömille sekä akuuteille vastaanottoajoille on enemmän tarvetta ja vastaanottojen aukioloaikojen laajentamiseen olisi painetta Työterveyshuollon palvelut alueella pääosin yksityisillä palveluntuottajilla, osalla vain lakisääteiset palvelut, Terveystalon asiakkailla suurelta osin sairausvastaanotot kuuluvat sopimuksen piiriin RASHKY:ssä erikoissairaanhoitoa käytetään runsaammin kuin muualla maassa. Sisätautialan lääkäreiden resurssipula jatkunut jo vuosia. Dialyysipalvelua olisi tarjota myös kuntayhtymän ulkopuolisille asiakkaille. Operatiivinen toiminta leikkaussalien osalta PPSHP:n toimintana. Alueella tarvitaan peruserikoissairaanhoidon yksikkö. Kalajoella: ostopalveluna runsaasti erikoislääkäripalveluita Geriatri oma. Esh:n palvelujen suhteen lähetteet suuntautuvat osittain tulevan maakunnan ulkopuolelle Kokkolaan. Lisäksi suuntana Oulainen, Raahe, Oys. Terveystalolla erikoislääkäripalveluita tarjolla runsaasti Sähköisen palvelun laajentaminen alueella hoidon tarpeen arvioinnissa sekä päivystyksellisessä terveysneuvonnassa Kiirevastaanottojen aukioloaikojen laajentaminen, päivystysajoille olisi enemmän tarvetta koko alueella Sosiaalipäivystys: Ikäihmisiä entistä enemmän sosiaalipäivystyksen asiakkaina ja yhteydenottojen määrät lisääntyvät muissakin asiakasryhmissä Psykiatrinen matalan kynnyksen toiminta perusterveydenhuollossa: tarve laajentaa ESH:n konsultaatiotuki perustason lääkärille esim. etätyönä tulee jatkossa korostumaan ja ESH-palvelujen tuominen lähemmäksi potilasta digitalisaation turvin tai erikoislääkärin vastaanottotoiminnan jalkauttaminen kuntiin

15 Mielenterveys- ja päihdetyön työryhmä Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut järjestetään jokaisessa sote-keskuksessa matalan kynnyksen palveluna hoidon tarpeen arviointi, ohjaus asiakassuunnitelma, moniammattillista toimintaa joka tukee kotona pärjäämistä digi- palveluiden hyödyntäminen Alueella tarvitaan n 10 paikkainen osasto joka toimii yleissairaalan alaisena psykiatrisena osastona Alueellinen mielenterveystyöryhmä työskentelee verkostotyötapaa käyttäen asiakaskohtaisesti, palvelut tuotetaan lähellä asiakasta Maakunnallisina palveluina toteutetaan erityistason ja vaativan psykiatrian hoito sekä konsultaatio ja koulutuspalvelut

16 Suun terveydenhuolto Suu terveydenhoito painottuu julkiselle sektorille, yksityistä palvelua vain vähän. Vaikeuttaa valinnanvapauden toteutumista. Kesäasukkaita merkittäviä määriä Kalajoella. Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoito suuntautuu Kalajoelta Kokkolaan ja Ouluun ja Raahen seudulta Ouluun. Väestöön nähden Raahen seudulla paljon veriteitse tarttuvia tauteja sairastavia potilaita. Kuntamaisematilastojen mukaan Rannikolla liian hammaslääkäripainotteinen toiminta Hammashoitajien saatavuus heikkoa, suuhygienistien rekrytoinnissa haastetta, hammaslääkäreiden saaminen helpohkoa Oulun läheisyyden vuoksi Kiireellisen hoidon tarve edelleen suuri eli n. 20% kaikista käynneistä kiireellistä hoitoa. Hampaallisten vanhusten määrä lisääntyy huomattavasti, hammasprotetiikalle tulee olemaan edelleen suuri kysyntä. Implantologia ja 3D -teknologia lisääntyy merkittävästi. Irtoproteesien tilalle kiinteitä ratkaisuja. Hoidot vaikeutuvat yleisterveydellisten seikkojen takia, konsultointi tulee yhä tärkeämmäksi, osan potilaista hoito edellyttää erikoissairaanhoitoa Rannikon seudulla n aikuista suoran valinnanvapauden piirissä, maakunnanliikelaitoksen asiakkaiksi siirtyvää Toiveissa on digitalisoida suun terveydenhuollon palveluja koko palveluprosessissa

17 Lapset ja perheet(vakavien vaikeuksien tuki) Lapsirikas alue ja monikulttuuriset perheet asiakkaana Moniongelmaiset asiakasperheet laajat verkostot ja palvelutarpeet, päällekkäiset asiakkuudet Lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen Perinteinen perheneuvonta perheneuvoloissa suhteellisen vähäistä painotus psykiatrisessa tuessa, ja ohjausta ja neuvontaa annetaan muissa sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa ja terveydenhoitajien taholta RSHKY:ssä Toimiva lapsi ja perhe ajattelu toiminnan taustalla Lp keskustelut ja neuvonpitomenetelmä erityisesti palveluiden nivelvaiheissa Päihdeasiakkaiden palvelutarve kasvussa (RSHKY:ssa erityisesti nuoret ja työikäiset, Kalajoella ja RSHKY:ssa ikäihmiset) Keskitetty palveluohjaus otettu käyttöön ja edelleen keskeisenä kehittämisen kohteena Lastensuojelun palvelutarpeet vaihtelevat kunnittain (Raahessa suuri palvelutarve ja suuri sijaishuollon tarve, Siikajoella, Pyhäjoella ja Kalajoella suhteessa pieni palvelutarve)

18 Vammaisten ja erityisryhmien palvelut (vakavien vaikeuksien tuki) Työllisyyttä edistäviin palveluihin on satsattu mutta nuorisotyöttömyyttä on alueella, sosiaalinen kuntoutus Maahanmuuttajatyö on arkea Laaja-alaisten kuntoutuspalveluiden kehittämistarve on tunnistettu ja resursseissa on terapiapalveluiden osalta puutteita Apuvälinepalveluissa tarvitaan sekä lähipalvelua että keskitettyjä palveluita Vammaisten palvelut järjestetään monituottaja mallilla Kehitysvammaisten peruspalvelut ovat alueella toimivat, erityispalveluita tarvitaan maakunnallisena palveluina, päivä- ja työtoiminnoissa on kehittämistarvetta (lakimuutos 2020), haastavasti käyttäytyvien ja moniongelmaisten asiakkaiden hoidon ja asumispalveluiden turvaaminen Vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämisen vaikutuksia ei voida ennakoida Henkilökohtaisen avun palvelutarve on kasvava

19 Sairaanhoidolliset tukipalvelut: röntgen, laboratorio, välinehuolto, lääkekeskus, sihteeripalvelut ja tekstinkäsittely Röntgen: monipuolinen tutkimustarjonta ilman pitkiä jonotusaikoja, yhteistyö Ras/Oys ja Kalajoelta Kokkolan suuntaan. Radiologipula alueella, ammattitaitoista hoitohenkilöstöä hyvin saatavilla Laboratorio :Raahe liittymässä v 2019 aikana NordLabiin, Kalajoki käy vastaavia neuvotteluita. Raahessa otetaan näytteitä myös ilman lääkärin lähetettä (=itse maksavat asiakkaat). Tätä mahdollisuutta ei monella muulla toimijalla ole. Millainen toiminta alueelle jää, kun tutkimusten keskittäminen tapahtuu. Tuleeko pienistä laboratorioista pelkkiä näytteenottopisteitä ja vierianalytiikkaa tekeviä yksiköitä. Miten laboratorion palveluiden käy (esim. näytteenotto vain aamupäivisin, jotta näytteet ehtivät kuljetukseen ja isoon laboratorioon analysoitavaksi Välinehuolto :toiminta nyt laitteiden, välineiden, instrumenttien ja ammattitaitoisen henkilökunnan osalta on hyvä, laitekanta osittain vanhaa, henkilöstön osaaminen on varmistettu Lääkehuolto henkilöstötilanne hyvä, juuri valmistuneet vaatimukset täyttävät solusalpaajapuhdastilat löytyvät Raahesta ja Kalajoella vastaava toiminta vastaanotolla; selvitetään yhteistyön mahdollisuuksia. Väestön ikääntyminen tuo enemmän monilääkitystä ja lääkitykseen liittyvät riskit kasvavat. Raahe: Sihteeripalvelut ja tekstinkäsittely osaaminen on varmistettu tiettyihin erityistehtäviin, yhteistyö Ras/Oys (eri potilastietojärjestelmät) laskutus, lähetteiden siirtäminen jonoihin, osastonsihteeri pooli.kalajoki: pienet resurssit, tehtävänkuva hyvin monimuotoinen. Tunnistettu puheentunnistuksen käytön laajennuksen tuomat mahdollisuudet ja tietojärjestelmien tuomat haasteet kehittämisessä.

20 Muut tukipalvelut maakuntavalmistelun tilannekatsaus saatu tästä työryhmästä Ollaan valmiita antamaan alueellista näkökulmaa tukipalvelujen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä alueella Odotetaan ja ollaan valmiita hyödyntämään maakuntavalmisteluna tehtyjen tukipalveluiden selvitysten tuloksia ICT- järjestelmistä linjaukset Potilas- ja asiakastietojärjestelmät esim. Lifecare ja huomioiden monituottajuuden toteutuminen

21 Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella/hyvät käytännöt Miten ja miksi nämä auttavat pääsemään toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin? On opeteltu nyt tekemään yhteistyötä ja se halutaan säilyttää Yhteisesti järjestetyt koulutukset Suun terveydenhuollossa liikkuva hammashoitoyksikkö kouluilla Maksuton lapsiperheiden kotipalvelu Lapset puheeksi toimintamalli Palveluohjauksen ja neuvonnan keskittäminen ja kehittäminen Kotiin annettavien palveluiden edelleen kehittäminen Konsultaatiotuki lääkäreille ja hoitajille eri asiakasryhmien palveluissa Kattavat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut vähentävät kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä Avo- ja kotiin annettavien palveluiden kehittäminen ja resurssien turvaaminen

22 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko - Keskusteltu palveluiden järjestämisestä lähipalvelu, alueellinen palvelu, maakunnallinen palvelu lähtökohdasta - Keskusteltu SOTE- keskuksiin sijoittuvista palveluista joka alatyöryhmän näkökulmasta - Kaikissa hoito- ja kuntoutusprosessin vaiheissa tutkitaan teknologian käyttöönoton mahdollisuus - ammattilaisten välinen yhteistyö - konsultointi - Etävastaanotot Toimeksianto tarkentuu tämän teeman osalta. Kesken mm. yhteistyö yliopiston maantieteen laitoksen kanssa.

23 Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella Miten palveluohjaus toteutuu alueella Aihetta ei ole vielä käsitelty alue- tai alatyöryhmissä palvelun järjestämisen näkökulmasta omana kokonaisuutenaan mutta asia on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi joka alatyöryhmässä

24 Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Keinot integraation varmistamiseen Mietitään integraation toteutumista asiakasnäkökulmasta yksilöllisesti Varmistetaan erilaisin keinoin yhteistyö myös kehittämisessä eri tahojen kanssa huomioiden perustason, erityistason ja vaativan erityistason näkökulma Kuvataan keskeisimmät palvelu- ja hoitoketjut Varmistetaan tietojärjestelmien avulla asiakaskohtaisen tiedon siirtyminen eri tasoilla Toimitaan monituottajamallin mukaisesti hyödyntäen asiakasseteli, valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti Digitalisaation ja sähköisten palvelujen kehittäminen osana palvelutuotantoa

25 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Rannikon alueen edustus on eri ICT työryhmissä Kaikissa alatyöryhmissä on tunnistettu digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet Hoito- ja asiakastietojärjestelmien tulevaisuus mietityttää, mitä järjestelmiä tullaan käyttämään Asiakkaiden omahoitoalusta on käytössä Raahessa Hoidon tarpeen arvioinnin sähköinen järjestelmä on käytössä Kalajoella Osaamisessa ja osin asenteessakin on tunnistettu kehittämisen tarvetta Tietohallinnon organisointi ja asiantuntijuuden varmistaminen alueella Esimerkiksi Chat, sosiaalinen media, virtuaalikuntoutus ja verkostotapaamiset uupuvat keinovalikoimasta lähes kokonaan Tarve tämän alueen asiantuntijatyöpanokselle on tunnistettu Läpileikkaavana kaikissa teemoissa. Miten varmistetaan alueella?

26 Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella Uudet toimenkuvat ja toimintamallit osaamisen varmistamiseksi Tunnistettu yhteistyön mahdollisuudet alueella mm. koulutusten järjestäminen, osaamisen jakaminen Alueen hyvien käytäntöjen esille tuominen osana rekrytointia Miten tukipalveluista tuetaan osaamisen ja henkilöstön näkökulmaa vrt. nyt muutoksentuki koulutus esimiehille? Tiettyjen ammattiryhmien osalta on henkilöstön saatavuudessa ongelmia, huomioitava maakuntatasoisesti

27 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella Yhteiset toimitilat esim. perhekeskus Selkeästä työnjaosta sopiminen eri toimijoiden kesken Yhteisesti hyväksytyt strategiat ja suunnitelmat Kuntien kanssa sovittava toimivat käytännöt ja foorumit yhteisten asiakkaiden ja asioiden käsittelyyn Hyviä yhteistyön rakenteita on jo olemassa mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Järjestöyhteistyö Vanhus- ja vammaisneuvostot Lapset puheeksi toimintamalli Vuosittaiset yritysyhteistyötapaamiset Yhteistyö esim. alueen kuntien ja järjestöjen kanssa. Minkälaisia yhteistyön rakenteita alueella tarvitaan yhdyspintatyöskentelyyn?

28 Mistä alueella luovutaan? Suun terveydenhuollossa erikoislääkäripalvelut maakunnan järjestettäväksi Sosiaalipäivystys laajemmille hartioille Pyritään paperittomuuteen Osittain lähete- ja lausuntokäytännöistä luopuminen Tiukoista aluerajoista Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne.

29 Simuloinnin jatkotyöskentelyn yhteisiä aiheita Ict asiat ja digiselvitys Sosiaalihuollon KANTA liittyminen Asumis/laitos/sairaalatilaselvitys Taloustietojen analysointi Tiedon hyödyntäminen, tietojohtaminen Maakunnan joukkoliikenneselvitys Valinnanvapaus- ja henkilökohtaisen budjetin pilotointi Tuotanto-organisaation miettiminen ts palvelurakenne, palveluverkko ja kustannusrakenne

30 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja aktiivisempi hyödyntäminen Palvelujen saamisen yhteiset perusteet Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen keskitetysti Palvelujärjestelmän kehittäminen ennakoivaan ja hyvinvointia- ja terveyttä edistävään suuntaan esim. lapsiperheiden kotipalvelu ja vanhemmuuden tuki Sote- henkilöstön osaamisesta huolehtiminen Monituottajuus, valinnanvapaus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Sähköisten palvelumuotojen lisääminen(korvataan muita toimintamalleja) LEAN ajattelu lisääminen

31 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Kehittämisyhteistyö mm. RAI käyttöönotto, LP- toimintamalli, asiakasvastaavatoimintamalli jne Yhteistyö rekrytoinneissa Yhteistyö osaamisen varmistamisessa; koulutukset Selvitetään yhteistyön mahdollisuuksia eri toimintamuodoissa nyt esillä jo mm. sairaanhoidollisissa tukipalveluissa välinehuolto, laboratorio, röntgen, lääkehuolto ja sihteeripalvelut Tiettyjen suun terveydenhuollon osa-alueiden keskittäminen tai keskittyminen Rannikon alueella tehostaa toimintaa kuten esim vaativat kuvantamiset, implanttiprotetiikka, oikomishoito, parodontologia, kirurgia ja nukutuksessa tehtävä hoito. Myös virka-ajan ulkopuolinen päivystys Tukihenkilö ja tukiperhepalveluiden hyödyntäminen Sosiaalipalveluissa yhteiset palvelun saamisen kriteerit Vahvistetaan toimintamallit yhteisiksi keskeisten prosessien osalta Hallinnollinen yhteistyö mm. strategioiden ja suunnitelmien laadinnassa

32 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Lapsirikas alue jossa monikulttuurisuus lisääntyy työperäisen maahanmuuton (Hanhikivi) myötä ja kesäisin turismi lisää palvelutarvetta Ikääntyvän väestön osuus on kuitenkin kasvava Tarve ympärivuorokautiselle päivystykselle on todettu Erityisesti suun terveydenhuollon mutta myös muiden palveluiden/hoitojen osalta on huomioitava yhteistyön mahdollisuus Keski-Pohjanmaan kanssa Erityisiä palvelutarpeen haasteita tällä hetkellä mm. kiireettömässä vastaanottotoiminnassa (lääkäri+hoitaja), terapiapalveluissa, matalan kynnyksen psykitrisissa palveluissa Sosiaalipäivytyksen järjestäminen laajemmalla alueella Tietojärjestelmiin liittyvät haasteet ja aikataulut Turvattava peruserikoissairaanhoidon väestön tarvetta (sairastavuus) vastaavat palvelut alueella sekä Ppshp:n leikkaussalitoiminta Halutaan säilytettäväksi yleissairaalan alaisuudessa toimiva psykiatrinen osasto Huomioitava alueen erityispiirteet

33 Samassa veneessä