Helsingin OP Pankki Oyj. Tilinpäätös Tilinpäätösperiaatteet

Transkriptio

1 Helsingin OP Oyj Tilinpäätös 2006 Tilinpäätösperiaatteet Helsingin OP Oyj:n ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen määräysten ja kirjanpitolain mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä Osuuspankkikeskus-Osk on antanut tarkempia ohjeita edellä mainittujen Helsingin OP Oyj Postiosoite: PL 670, Helsinki Käyntiosoite: Mikonkatu 13, Helsinki Puhelinvaihde , telekopio Helsingin OP Oyj

2 Sisältö Hallituksen toimintakertomus 3 Avainlukuja 3 OP-ryhmä 3 Toimintaympäristö 3 Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana 4 Tulos 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 6 Rahoitustoiminta 6 Kiinteistöomistukset 7 Omassa käytössä olevat kiinteistöt 7 Sijoituskiinteistöt 7 Muun sijoitustoiminnan kehitys 8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys 8 Ottolainaus ja muut asiakasvarat 8 Oma pääoma ja varaukset 8 Omat varat ja vakavaraisuus 8 Helsingin OP Oyj:n konserni 9 Yhteisvastuu ja yhteisturva 10 Talletus- ja sijoitussuoja 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 10 Riskienhallinta 11 Asiakkaat ja palveluverkko 12 Varallisuudenhoito 12 Yritysasiakasliiketoiminta 13 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät 13 Henkilöstö 13 Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä 13 Hallintoelinten jäsenet 15 en vakavaraisuussäännöstö muuttuu 15 OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen 16 Tulevaisuuden näkymät 16 Tuloslaskelma 17 Tase 18 Konsernin tuloslaskelma 20 Konsernin tase 21 Helsingin OP Pankin tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 25 Tilinpäätöksen liitetiedot 32 Helsingin OP Oyj

3 Hallituksen toimintakertomus 2006 Helsingin OP Oyj:n (Helsingin OP) liikevoitto kasvoi tilivuonna 29,8 prosenttia ja oli 46,0 miljoonaa euroa (35,4 M ) 1). Tulosta paransivat etenkin korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvu. Liiketoiminnan muita tuottoja kasvatti kertaluonteisena eränä OP-Eläkesäätiön ylikatteen palautus. Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot olivat edelleen alhaisella tasolla. Talletusten määrä kasvoi 4,7 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin 19,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoi miljoonaan euroon. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt vuoden 2005 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2005 toimintakertomuksen lukujen kanssa vuoden 2005 lopussa tapahtuneen Optum Oy:n ja Okopankki Oyj:n fuusion johdosta. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt luvut ovat vertailukelpoisia keskenään. Liitetiedoissa esitetyt vertailuvuoden luvut on laskettu fuusiossa syntyneestä uudesta pankista ja eivät ole vertailukelpoisia toimintakertomustekstissä esitettyihin lukuihin. Avainlukuja Milj. euroa Muutos Liikevoitto ,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 58,3 65,8-7,5 Oman pääoman tuotto (ROE), % 13,5 19,4-5,9 Vakavaraisuussuhde, % 11,0 12,7-1,7 Henkilöstö keskimäärin Asiakkaat ,2 OP-ryhmä Helsingin OP kuuluu OP-ryhmään, joka on johtava finanssiryhmä Suomessa. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä Osuuspankkikeskus Osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. Helsingin OP on OPK:n täysin omistama tytäryhtiö. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Helsingin OP on OPK:n jäsenluottolaitos. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta yhteenliittymän tasolla. OP-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK toimii koko OP-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Toimintaympäristö Vuosi 2006 oli kansainvälisessä taloudessa erittäin hyvä. Kasvu oli edellisiä vuosia nopeampaa ja maantieteellisesti laajempaa. Alkaneen vuoden talousnäkymät ovat heikommat, mutta siitä huolimatta kansainvälisessä taloudessa odotetaan pikemminkin pehmeää laskua kuin jyrkkää alamäkeä. Euroalueella kasvu nopeutui viime vuonna, kun viennin ohella investoinnit piristyivät. Yhdysvalloissa korkojen nousu alkoi vaimentaa asuntomarkkinoita ja raskaasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutusta, mutta talouskasvu säilyi kohtuullisena. Venäjän ja Aasian kehittyvien talouksien kasvu jatkui ripeänä. Suomen taloudessa vallitsi vuonna 2006 vahva korkeasuhdanne. Kokonaistuotanto kasvoi yli 5 prosenttia. Kasvua tuki tuntuvasti voimistunut vienti, joka suotuisan kansainvälisen kysynnän ja vuoden 2005 paperiteollisuuden työkiistan alentaman lähtötason takia nousi kymmenyksen. Kotimarkkinoilla kysyntä oli tasaisen vahvaa. Investointeja lisäsivät etenkin vilkas asuinrakentaminen sekä kone- ja laitehankinnat. Yksityistä kulutusta piristi kotitalouksien tulojen myönteinen kehitys. Kotitalouksien ostovoima vahvistui palkkasumman ja työllisyyden noustua tuntuvasti. Suhdannehuippu on kuitenkin Suomessakin ohitettu. Vuonna 2007 kasvun odotetaan palautuvan pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle. Se merkitsee samalla työllisyyden kohenemisen ja ansiotason nousun hidastumista. Kaikilla päätoimialoilla suhdannetilanne säilyi viime vuonna tavanomaista parempana. Teollisuudessa tuotannon kasvuvauhti tosin hidastui loppuvuonna. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste pysyivät kuitenkin korkeina. Rakennusyritysten suhdannetilanne jatkui koko vuoden vahvana. Kapasiteetti oli täyskäytössä ja työvoimapula vaikeutti tuotannon laajentamista. Työllisyyden kannalta tärkeiden palveluyritysten tilanne säilyi valoisana. Myynnin kasvu oli tasaista, ja henkilöstön määrä lisääntyi jopa odotettuakin enemmän. Yritystiedustelujen mukaan korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan ainakin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Tuotannon ja viennin kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan loppuvuonna. Myös kulutusmenojen kasvu hidastuu hieman. Helsingin OP Oyj

4 Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan taloutensa kehitykseen on säilynyt jo pitkään varsin hyvällä vahvana. Kotitalouksien varallisuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi finanssisijoitusten ja asuntojen arvojen noustessa. Jo neljä viidestä kotitaloudesta pystyy säästämään osan kuukausituloistaan. Kuluttajahintojen nousu on ollut maltillista, vaikka nopeutuikin vuonna 2006 lievästi. Keskimäärin hintataso oli 1,6 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hintoja kohottivat eniten korkojen nousu ja asuntojen kallistuminen. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa noin 8 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla hieman enemmän. Energian hinta kääntyi vuoden 2006 jälkipuoliskolla laskuun. Hintatason nousun ennakoidaan pysyvän maltillisena kuluvanakin vuonna. Asuntojen hintojen nousun odotetaan laantuvan. Euribor-korot nousivat, kun Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan viidesti 2,25 prosentista 3,50 prosenttiin. Koronnostojen perusteluina olivat talouskasvun nopeutuminen ja inflaation pysyminen hieman EKP:n tavoitetason yläpuolella. Rahapolitiikan kiristämisen seurauksena euribor-korot nousivat noin 1 prosenttiyksiköllä, mutta pitkät markkinakorot vain puolet tästä. 12 kuukauden euribor oli vuoden lopussa 3,80 prosenttia. OPryhmän viitekorko OP-primea nostettiin viime vuoden aikana neljästi ja se oli vuoden lopussa 3,50 prosenttia. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vielä kuluvan vuoden aikana. liiketoiminnassa kasvu jatkui nopeana jo neljättä vuotta peräkkäin kaikilla keskeisillä liiketoiminta-alueilla. Rahalaitosten luottokanta lisääntyi kaikkiaan noin 11 prosenttia. Korkojen noususta huolimatta asuntoluottojen kysyntä pysyi vahvana, ja asuntoluottokanta kasvoi 14 prosenttia. Asuntohintojen nousua kompensoivat osittain pankkien lainamarginaalien kapeneminen edelleen sekä kotitalouksien tulojen ja varallisuuden kasvu. Samalla kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi kohoamistaan. Luottokannan suhde nettotuloihin kotitalouksilla yhteensä kohosi noin 96 prosenttiin. Yritysluottokannan kasvu hidastui 7 prosenttiin, vaikka yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehtiinkin edelleen runsaasti. Yritysten kannattavuus parani ja lisääntyneitä investointeja rahoitettiin paljolti tulorahoituksella. Talletusten kasvu puolestaan nopeutui 8 prosenttiin, mutta talletuskanta jäi silti entistä enemmän jälkeen luottokannasta. Luottojen ja talletusten välinen korkoero nousi usean vuoden supistumisen jälkeen markkinakorkojen nousun myötä 2,7 prosenttiyksikköön, ja pankkien rahoituskate parani. Osakemarkkinoilla nousujohteinen kurssikehitys jatkui. Suomessa noteerattujen pörssiosakkeiden hintoja kuvaava OMX Helsinki Cap indeksi nousi vuonna prosenttia, kun markkinat toipuivat kevääseen ajoittuneesta kurssinotkahduksesta. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat 25 prosenttia rahastojen arvonnousun ja ennätyksellisten 9 miljardin euron nettomerkintöjen siivittäminä. Henkivakuutuksen maksutulo puolestaan säilyi samansuuruisena kuin vuonna Vakuutussäästöt lisääntyivät kuitenkin lähes kymmenyksen. Vahinkovakuutuksen maksutulon 4 prosentin kasvussa näkyi kireä kilpailutilanne. - ja vakuutustoiminta on useimmilla osa-alueilla tiukasti kilpailtua. Väestön vaurastuminen ja ikääntyminen lisäävät edelleen varallisuudenhoitopalveluiden kysyntää. Nuorempien kotitalouksien tuntuvasti kohonnut velkaantumisaste ja yritysten varovaisuus investoinneissa alkavat hidastaa luotonannon kasvua. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Helsingin OP Oyj -konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy. Konserniin on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 1:stä Helsingin OP:n omistusta vastaava osuus. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös ja osakkuusyhtiön tulos omistusosuuden mukaan. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-op:n tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään Helsingin OP:n ja sen konsernin toimintaa emo-op:n tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Helsingin OP:n konserni. Tulos Pankin liikevoitto oli 46 miljoonaa euroa, eli 29,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (35). Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisten tuotto- ja kuluerien kehitys on kuvattu taulukossa. Helsingin OP Oyj

5 Tulosanalyysi, milj. euroa Muutos, % 2004 Tuotot Korkokate 58,5 51,5 13,5 50 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1,1 0,7 51,8 1 Palkkiotuotot, netto 25,6 23,9 7,5 20 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,2 0,2 8,7 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,1 1,1 110,1 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1,3 2,3-42,0 2 Liiketoiminnan muut tuotot 24,0 19,3 24,0 19 Yhteensä 52,3 45,3 15,4 42 Tuotot yhteensä 110,8 96,9 14,4 92 Kulut Hallintokulut 47,3 44,4 6,5 42 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7,6 8,7-12,4 10 Liiketoiminnan muut kulut 9,7 10,7 9,0 10 Kulut yhteensä 64,6 63,8 1,3 61 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 0,2 2,3 109,2 0 Liikevoitto (-tappio) 46,0 35,4 29,8 31 Liikevoiton kasvu johtui etenkin tuottojen lisääntymisestä. Korkokatteen kasvu johtui luotto- ja talletuskannan kasvusta sekä yleisen korkotason noususta. Korkokatteeseen vaikuttivat edelleenkin pienentyneet asiakasmarginaalit. Osinkotuottoja kasvatti Helsingin OP-Kiinteistökeskukselta saadut osingot. Poistojen määrän pienen- tyminen johtuu ostetun saatavakannan liikearvopoiston pienentymisestä. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy kertaluonteisena eränä OP-Eläkesäätiön ylikatteen palautusta 3,6 miljoonaa euroa. Palkkiotuotoissa kasvoivat erityisesti sijoitusrahastojen välityspalkkiot. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot, milj. euroa Muutos, % Talletuksista 0,5 0,5 1,2 Luotonannosta 3,5 3,6 1,3 Maksuliikkeestä 11,4 11,4 0 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 6,5 4,6 39,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,7 1,7 2,8 Takauksista 0,4 0,4 5,2 Vakuutusten välityksestä 5,4 5,9 8,9 Muut 4,4 3,0 43,8 Yhteensä 33,8 31,1 8,4 Bonukset 4,5 4,0 13,5 Palkkiotuotot yhteensä 29,2 27,2 7,7 Palkkiokulut 3,6 3,3 9,1 Palkkiotuotot, netto 25,6 23,9 7,5 Helsingin OP Oyj

6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot olivat edelleen alhaisella tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot, milj. euroa Muutos, % Bruttoluottotappiot 1,9 4,3-55,5 Vähennykset 1,7 6,7-74,4 Nettoluottotappiot 0,2 2,3 109,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta, % 0,0 0,0 0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Helsingin OP:n tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (3 272) eli 12,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Keskeisimmät tase- ja sitoumuserien kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä, milj. euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset ,2 227 Osakkeet ja osuudet ,6 13 Talletukset , Oma pääoma ,5 184 Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,4 384 Rahoitustoiminta Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana miljoonaa euroa eli 237 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli miljoonaa euroa (2 981). Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, alhaiset korot ja asuntokaupan jat kuminen vilkkaana. Helsingin OP välittää asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja, OP-Kotipankki Oyj:n kulutusluottoja ja OKO Oyj:n rahoitusyhtiöluottoja yritysasiakkaille. Rahoitustoiminta, milj. euroa Muutos, % Luotot omasta taseesta ,4 OP-Kotipankin kulutusluotot ,8 OP-Asuntoluottopankin asuntoluotot ,8 Rahoitusyhtiöluotot ,2 Rahoitustoiminta yhteensä ,9 Helsingin OP Oyj

7 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset, milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 8,4 8,2 3,0 Nollakorkoiset saamiset 0,1 0,1 3,5 Yhteensä 8,5 8,3 3,0 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,24 0,27 0,1 Kiinteistöomistukset Helsingin OP:n kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiassa omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset, milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 5 7 Prosenttia taseesta 0,1 0,2 Käypä arvo 6,5 9,3 Nettotuotto, % 0,46 3,82 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1 1 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 1,6 miljoonan euron edestä. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 50 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 4,6 miljoonaa euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty vähintään 5,5 prosenttia. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet YIT:n laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Helsingin OP Oyj

8 Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin pysyivät ennallaan ja olivat vuoden lopussa 33 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Oyj:ltä, olivat 69 miljoonaa euroa. Määrä oli 47 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä pieneni 33 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 11 miljoonaa euroa. Pankin sijoitukset OP-sijoitusrahastoihin pienenivät 32 miljoonalla eurolla. lisäsi omistustaan Uudenmaan Pääomarahasto Oy:ssä 0,8 miljoonalla eurolla. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 4 miljoonaa euroa oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Ottolainaus ja muut asiakasvarat Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille, milj. euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,3 Säästämistilit ,6 Sijoittamistilit ,3 Valuuttatalletukset ,9 Yhteensä ,7 Muut velat ,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,6 Asiakasvarat Talletukset ,7 Rahastot ,9 Vakuutussäästöt ,9 Asiakasvarat yhteensä ,0 Helsingin OP:n asiakkaat kasvattivat edelleen säästöjään vakuutuksiin ja sijoituksiaan rahastoihin. Pankin asiakasvarat eli talletukset, sijoitukset rahastoihin ja vakuutussäästäminen, kasvoivat edellisen vuoden lopusta 454 miljoonaa euroa, eli 16 prosenttia miljoonaan euroon. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Oyj:lle, kasvoivat miljoonaan euroon (943). Pankin liikkeeseen laskemien velkakirjalainojen määrä oli 38 miljoonaa euroa eli 28 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat ja perpetuaalilaina, maksettiin Rahoitustarkastuksen luvalla ennenaikaisesti pois vuoden 2006 aikana. Vakavaraisuussuhdelukua toimenpide pienensi 1,0 prosenttiyksiköllä. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Oman pääoman määrä kasvoi 4,5 prosenttia 304 miljoonaan euroon (291). Oman pääoman kasvu johtui liikevoiton kasvusta. Poistoeroa ja luottotappiovarausta ei kasvatettu. Omat varat ja vakavaraisuus Helsingin OP:n vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 1,7 prosenttiyksikköä 11,0 prosenttiin. Vakavaraisuussuhteen lasku johtui luottokannan nopeasta kasvusta ja toissijaisten omien varojen ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Pankin omat varat ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Helsingin OP Oyj

9 Omat varat, 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat 1 24 Vähennykset 1 0 Omat varat yhteensä Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 11,0 12,7 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 11,1 11,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,0* 14,6 * syyskuussa 2006 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 259 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 304 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 45 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Omista varoista vähennetyt merkittävimmät erät ovat mm. aineettomat hyödykkeet (6) sekä yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin (1), laskennallinen verosaaminen (8) sekä suunniteltu voitonjako (31). Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, milj.euroa Riskiluokka Tase-erien Riskipaino Riskipaino- Riskipainokirjanpitoarvo tetut erät tetut erät Ryhmä I % 0 0 Ryhmä II % Ryhmä III % Ryhmä IV % Ryhmä V 0 10 % 0 0 Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä 0 0 Riskipainotetut erät yhteensä Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui pääosin luottokannan kasvusta. Helsingin OP Oyj:n konserni Helsingin OP:n konsernin liikevoitto kasvoi 53,5 prosenttia ja oli 45,9 miljoonaa euroa (30). Konsernin tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (3 273). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 10,8 prosenttia (12,5). Omat varat olivat 254 miljoonaa euroa (258), josta ensisijaiset omat varat 254 miljoonaa euroa (235). Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat miljoonaa euroa (2 071). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 13,4 prosenttia (22,9), koko pääoman tuotto (ROA) 1,2 prosenttia (2,0), omavaraisuusaste 8,3 prosenttia (8,9) ja kulujen suhde tuottoihin 61 prosenttia (40). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Vuoden 2005 luvut on laskettu fuusiossa syntyneestä uudesta pankista, jonka tulos muodostui Optum Oy:n koko vuoden ja Helsingin OP:n neljän päivän tilikaudesta. Helsingin OP Oyj

10 Yhteisvastuu ja yhteisturva Helsingin OP on OP-ryhmän yhteenliittymän keskusyhteisön, Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) jäsen. Yhteenliittymässä OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä toistensa veloista ja muista sitoumuksista, joita ei saada suoritetuksi OPK:n tai jäsenluottolaitoksen varoista. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 232 osuuspankkia sekä OKO Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottotapankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK antaa jäsenluottolaitoksilleen ohjeita riskien hallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisistä tilinpäätösperiaatteista. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, OKO Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-ryhmä maksoi vuonna 2006 rahastolle kannatusmaksuja 16,3 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 13,5 19,4 11,5 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 1,6 0,9 Omavaraisuusaste, % 8,3 8,9 7,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 58,3 65,8 66,1 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä Taseen loppusumma x Helsingin OP Oyj

11 Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) x 100 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, markkina- ja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Pankin johto raportoi säännöllisesti hallitukselle ja hallintoneuvostolle pankin riskitilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja Osuuspankkikeskus Osk:n tuottaman riskitilanteeseen liittyvän stressitestin pohjalta. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoriskejä seurataan OKO-konsernin luottoriskien seurantajärjestelmällä. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 47 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden vastuut pankille ylittivät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 32 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Vuonna 2006 luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Markkinariskien hallintaa koskeva ohjeistus, riskimittarit sekä niitä koskevat valvontarajat uudistettiin vuonna Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan Helsingin OP hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity olennaisia kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan Helsingin OP:n ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä huomattavat investointi-, kor Helsingin OP Oyj 11

12 jaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Helsingin OP ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2006 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli prosentti taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 50 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 0,5 prosenttia, eli selvästi edellisvuotista matalampi. Sitoutuneen pääoman tuotto pieneni, koska tilikauden aikana pankki myi vuokralla olleita sijoituskiinteistöjä. Tilikauden lopussa omistetuista sijoituskiinteistöistä pääosa oli rakentamattomia tontteja ja keskeneräisiä kohteita, joista ei kertynyt vuokratuloa. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2006 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Asiakkaat ja palveluverkko sai vuoden 2006 aikana uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla oli vuoden 2006 lopussa ( ) asiakasta. Pankilla on 32 toimipistettä sekä puhelin- ja verkkopalveluyksikkö, joista kaikista asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Kaikki konttorit tarjoavat täyden palvelun yksityisasiakkaille ja pienemmille yrityksille. Yritysasiakkaita palvelee keskitetty Yrityspankki Mikonkadulla ja palkansaajajärjestöjä ja työttömyyskassoja Järjestöpankki Hakaniemessä. Viisi kauppakeskuksissa toimivaa palvelupistettä palvelee yksityisasiakkaita useimmissa pankkipalveluissa myös iltaisin klo asti. Aleksin, Ison Omenan, Ruoholahden ja Jumbon konttorit palvelevat pidennetyin aukioloajoin maanantaista perjantaihin kello Pidennettynä ilta-aikana tarjotaan kaikkia muita paitsi kassapalveluita. Helsingin OP:lla on Pohjolan kanssa yhteiskonttori 11 toimipisteessä. Näissä työskentelee 24 pohjolalaista, joista 7 on asiamiestä. Asiakkaat saavat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta Arkadialla, Hakaniemessä, Jumbossa, Korsossa, Leppävaarassa, Malmilla, Mikonkadulla, Pasilassa, Tapiolassa, Tikkurilassa ja Sellon palvelupisteessä. Helmikuusta 2007 lähtien Pohjolan vakuutuspalveluita saa myös Iso Omenan konttorista. Henkilökohtaisen palvelun rinnalla Helsingin OP tarjoaa kattavat ja pankin aukioloajoista riippumattomat palveluvaihtoehdot. Asiakkaiden käytettävissä ovat Internet-, puhelin- ja mobiilipalvelut sekä 59 Helsingin OP:n omaa maksuautomaattia. Verkkopalvelusopimusten määrä oli lähes sopimusta. Yksityishenkilöt käyttävät pääasiallisena maksutapanaan Internetiä maksujensa hoidossa. Asiakkaiden tekemistä tilitapahtumista lähes 97 prosenttia tehdään muualla kuin pankin konttoreissa. Konttoreiden uudistamistyötä jatkettiin vuoden 2006 aikana. Pankin palveluverkko laajeni vuoden aikana yhdellä toimipisteellä Kauppakeskus Jumboon. Pasilan konttori muutti syksyllä uusiin tiloihin Pasilan asemalle. Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on 30 toimipistettä, joista 25 sijaitsee Helsingin OP:n toimipisteen yhteydessä. Näiden lisäksi Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on toimipisteitä Ullanlinnassa, Herttoniemessä, Korsossa, Kauppakeskus Myyrmannissa ja Sipoossa. Varallisuudenhoito Helsingin OP jatkoi panostamista varallisuudenhoitopalveluihin myös vuonna Konttoreissa sijoitusneuvonnassa työskentelevien henkilöiden määrää lisättiin edelleen ja koko henkilöstön osaamista säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä kehitettiin suunnitellusti. Pörssikurssien suotuisa kehitys ja kotitalouksien taloudellisen luottamuksen edelleen jatkunut paraneminen loivat osaltaan edellytyksiä suomalaisten säästämiskäyttäytymisen muutoksen jatkumiselle. Sekä kotitaloudet että yhteisöt sijoittivat entistä suuremman osan varoistaan aikaisempaa monipuolisempaan säästämis- ja sijoittamisratkaisujen valikoimaan. Helsingin OP:n asiakkaiden sijoitusrahastosäästöjen määrä kasvoi vuonna prosenttia ja vakuutussäästöjen määrä 18 prosenttia. Vuoden lopussa rahastosijoitusten arvo oli 871 miljoonaa euroa ja vakuutussäästöjen määrä 382 miljoonaa euroa. Myös strukturoitujen joukkolainojen myynti kasvoi voimakkaasti edellisestä vuodesta. Pankin arvopaperi- ja rahastovälityksestä saamat palkkiot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 38 prosenttia 6,3 miljoonaan euroon. 12 Helsingin OP Oyj

13 Yritysasiakasliiketoiminta Yritysasiakasliiketoiminta muodostaa Helsingin OP:n kokonaisliiketoiminnasta noin neljänneksen. Yrityssektorin luottokanta oli vuoden 2006 lopussa 736 (685) miljoonaa euroa eli 26 prosenttia kokonaisluottokannasta ja ottolainauskanta 668 miljoonaa euroa (629) eli 33 prosenttia koko ottolainauskannasta. Yritysasiakkaiden lukumäärä vuoden vaihteessa oli Yritysten ja yhteisöjen luottokanta kasvoi 51 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Luottokannan kasvu saavutettiin 338 miljoonan euron uusluotonannolla. Ottolainaus kasvoi 39 miljoonalla eurolla eli 6 prosentilla. Yritysten rahastokanta ja vakuutuskanta kasvoi yhteensä 65 miljoonaa euroa, eli 28 prosenttia 295 miljoonaan euroon (230). Asiakassuhteiden aktiivisen hoidon lisäksi on panostettu merkittävästi yritysasiakkaiden varallisuudenhoidon kehittämiseen ja kassanhallinnan tehostamiseen sekä sähköisen taloushallinnon tunnetuksi tekemiseen. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Helsingin OP kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Helsingin OP:ssa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat palkkion OKOn osakkeina. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Henkilöstö Osaava ja aktiivinen henkilöstö on Helsingin OP:n keskeinen menestystekijä. Tämän vuoksi osaamisen johtaminen ja oppimisen edistäminen on ollut jatkuvan kehittämisen kohteena. Erityistä huomiota on kiinnitetty monimuotoiseen työssä oppimiseen ja samalla kehitetty pankin omia koulutusohjelmia osallistavammiksi ja aiempaa tehokkaammiksi. Strategian mukaisesti on erityisesti panostettu myynnin johtamis- ja myyntivalmennukseen. Erityiseksi haasteeksi on vuoden aikana noussut osaavan henkilöstön rekrytointi, koska kilpailu työvoimasta pääkaupunkiseudulla on kasvanut. Vuoden lopussa työsuhteessa Helsingin OP:hen oli 654 henkilöä. Vastaava luku edellisen vuoden lopussa oli 601 henkilöä. Vuoden aikana pankkiin oli työsuhteessa keskimäärin 654 henkilöä. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 615. Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy:ssä työskenteli joulukuun 2006 lopussa 89 henkilöä (96), missä oli edelliseen vuoteen vähennystä 7 henkilöä. Työsuhteessa pankin tytäryhtiössä oli keskimäärin 96 henkilöä, mikä oli 2 henkilöä enemmän kuin vuonna Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä Yhtiökokous Helsingin OP:n omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta ja päätettävä seuraavista asioista: - tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman konsernitaseen vahvistamisesta; - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen ja konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta; - vastuuvapaudesta hallintoneuvoston jäsenille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; - palkkion määräämisestä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja tilintarkastajille; - hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä; ja valittava hallintoneuvoston jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarvittaessa varatilintarkastaja. Hallintoneuvosto Pankin toimintaa valvoo hallintoneuvosto, johon kuuluu kuusitoista (16) jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisesta yhtiökokouksesta kolmen vuoden kuluttua seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, aluksi arvan ja myöhemmin toimiajan mukaan. Hallintoneuvoston jäsenten eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen tai niiden konsolidointiryhmiin kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallintoneuvoston jäsen saa kuitenkin kuulua vain hallintoneuvoston suostumuksella. Helsingin OP Oyj 13

14 Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvoston on erityisesti: 1. vahvistettava hallituksen jäsenten ja varajäsenten lukumäärä sekä valittava ja vapautettava hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet sekä määrättävä edellä mainittujen muiden kuin toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan varamiehen palkkaedut; 2. valittava ja vapautettava toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ennen kuin toimitusjohtajan toimi täytetään tai toimitusjohtaja vapautetaan tehtävästään, on asiasta hankittava lausunto osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 3 :ssa tarkoitetulta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöltä, jolle on lausuntoa varten toimitettava tointa hakeneiden hakemusasiakirjat; 3. annettava varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä tilintarkastuskertomuksesta; sekä 4. käsiteltävä muut hallintoneuvostolle lain mukaan kuuluvat tehtävät. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2006 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Helsingin OP Oyj:n yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja pankin toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Sanotun valvonnan toteuttamiseksi hallintoneuvosto toimituttaa valitsemallaan tarkastusvaliokunnalla vähintään kerran vuodessa pankin hoidon ja hallinnon tarkastuksen. Hallitus Pankilla on hallitus, jonka tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään viisi muuta jäsentä. Hallintoneuvosto voi lisäksi valita hallitukseen enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään sen kalenterivuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai johon puheenjohtaja äänten mennessä tasan on yhtynyt. Hallituksen jäsen ja varajäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Kuulumisesta toisen liikeyrityksen hallintoon on kuitenkin ilmoitettava hallitukselle. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen saavat kuulua vain hallintoneuvoston luvalla ja muu hallituksen jäsen vain hallituksen luvalla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan tehtävänä on Helsingin OP:n toiminnan välitön johto lain, yhtiöjärjestyksen, ohjesäännön, yhtiökokouksen, hallintoneuvoston ja hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon otettuna ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet niihin valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa pankin tilaa sekä sen liiketoiminnan kehitystä ja hoitoa koskevat selvitykset. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että pankin toiminta on hallituksen vahvistamien toimintasuunnitelmien mukaisesti tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 400 euroa kuukaudessa sekä 2500 euron vuosipalkkio ja muille jäsenille 200 euroa kokoukselta. Päivärahat sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallitukseen kuuluville jäsenille maksetaan palkkiona 400 euroa kokoukselta lukuun ottamatta Osuuspankkikeskuksen ja Helsingin OP Oyj:n edustajia, joille ei makseta kokouspalkkiota. Päivärahat sekä matkaja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. 14 Helsingin OP Oyj

15 Hallintoelinten jäsenet Hallintoneuvosto (Hallintoneuvosto valittiin ) Puheenjohtaja: Honkapohja Seppo, professori Varapuheenjohtaja: Kauppi Simo, toimitusjohtaja, asti Varapuheenjohtaja: Hulkkonen Jukka, toimitusjohtaja, alkaen Muut jäsenet Alaperä Pentti, toimitusjohtaja Björklöf Lars, Agronomi, toimitusjohtaja * Haanmäki Pekka, hallintojohtaja Harjuniemi Matti, puheenjohtaja Hynynen Matti, yksikönjohtaja Hämäläinen Pentti, toimitusjohtaja, asti Tarkkanen Olli, toimitusjohtaja, alkaen Kangasniemi Erkki, puheenjohtaja Kullberg Mirja-Leena, toimitusjohtaja * Laurila Ukko, toimitusjohtaja Lievonen Kirsi-Marja, henkilöstöjohtaja * Manninen Kari, toimitusjohtaja Näsi Olli, toimitusjohtaja Tukiainen Matti, johtaja Usvasalo Marja, toimitusjohtaja *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus (Hallitus valittiin ) Puheenjohtaja: Karhinen Reijo, toimitusjohtaja Varapuheenjohtaja: Laine Timo, toimitusjohtaja, asti Varapuheenjohtaja: Erkki Böös, pankinjohtaja, alkaen Muut jäsenet Laamanen Tomi, professori, alkaen Liusjärvi Olli, toimitusjohtaja, alkaen Tonteri Hannu, toimitusjohtaja Teinilä Timo, varatoimitusjohtaja, asti Hellqvist Pertti, toimitusjohtaja Harsu Juha, pankinjohtaja, hallituksen sihteeri Toimitusjohtaja Tonteri Hannu, 56, Okopankki Oyj:n toimitusjohtaja , Helsingin OP Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2006 Johtoryhmän kokoonpano Tonteri Hannu, toimitusjohtaja Teinilä Timo, varatoimitusjohtaja Harsu Juha, pankinjohtaja Huttunen Jussi, pankinjohtaja Venäläinen Markku, pankinjohtaja Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KPMG Oy Ab, Helsingistä ja KHT Timo Nummi, Keravalta sekä varatilintarkastajaksi KHT Fredrik Westerholm. KPMG:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Raimo Saarikivi. Helsingin OP Oyj:n sisäisen tarkastuksen suorittaa Osuuspankkikeskuksen sisäinen tarkastus. en vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö tulee voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan tulevaisuudessa laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten Helsingin OP:n kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Helsingin OP Oyj 15

16 OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen OP-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelma, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-ryhmässä sovelletaan tulevan vakavaraisuussäännöstön mahdollisuutta käyttää vuoden 2007 aikana nykyistä vakavaraisuussäännöstöä. Vuoden 2008 alusta siirrytään uuteen säännöstöön. Luottoriskin osalta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten menetelmään, operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin. Tulevaisuuden näkymät en toimintaympäristön ja kilpailutilanteen arvioidaan pysyvän vuoden 2006 kaltaisena. Pankin vuoden 2007 tulos ennen veroja arvioidaan olevan hieman matalammalla tasolla, mikäli kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. 16 Helsingin OP Oyj

17 Tuloslaskelma e Korkotuotot Korkokulut Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Muista yrityksistä Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Liikevoitto (-tappio) Tilinpäätössiirrot Tuloverot Laskennallinen vero Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen Tilikauden voitto (tappio) Helsingin OP Oyj 17