TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2006

Transkriptio

1 1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2006 Tampereen Seudun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 51 Hallituksen allekirjoitus 51 Hallintoneuvoston lausunto 51 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Osuuspankin liikevoitto kasvoi 11,1 prosenttia ja oli 18,3 milj. euroa (16,4) 1. Tulosta paransivat etenkin korkokatteen, osinkotuottojen ja palkkiotuottojen kasvu. Kertaluonteisena eränä liiketoiminnan muita tuottoja kasvatti OP-Eläkesäätiön ylikatteen palautus. Lisäksi luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot paransivat liikevoittoa 1,8 milj. euroa (1,7). Talletusten määrä kasvoi 5,8 prosenttia, rahastojen 28,7 prosenttia, vakuutusten 14,4 prosenttia ja asiakasvarat yhteensä 12,0 prosenttia. Uusia luottoja nostettiin 6,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoi 13,9 prosenttia miljoonaan euroon. Hyvä tuloskehitys paransi vakavaraisuutta, joka oli tilikauden päättyessä 11,1 prosenttia. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, milj.euroa 18,3 16,4 11,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 63,9 65,8-1,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % 36,9 57,0-20,1 Vakavaraisuussuhde, % 11,1 10,9 0,3 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-ryhmä Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, joka on johtava finanssiryhmä Suomessa. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä Osuuspankkikeskus Osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Osuuspankki on OPK:n jäsenluottolaitos. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK toimii koko OP-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Toimintaympäristö Suomen taloudessa vallitsi vuonna 2006 korkeasuhdanne. Kokonaistuotanto kasvoi 5 prosenttia. Kasvua tuki tuntuvasti voimistunut vienti, joka suotuisan kansainvälisen kysynnän ja vuoden 2005 paperiteollisuuden työkiistan alentaman lähtötason takia nousi yli kymmenyksen. Myös kotimarkkinoilla kysyntä oli vahvaa. Investointeja lisäsivät etenkin vilkas asuinrakentaminen sekä kone- ja laitehankinnat. Yksityistä kulutusta piristi kotitalouksien tulojen myönteinen kehitys. Kotitalouksien ostovoima vahvistui palkkasumman noustua ja työttömyyden vähennyttyä. Suhdannehuippu on ohitettu. Vuonna 2007 kasvun odotetaan palautuvan pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle. Se merkitsee mm. työllisyyden kohenemisen ja palkansaajien ansiotason nousun hidastumista. 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta 2005.

3 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3 Suomalaisyritysten lähiajan näkymät valoisat Suhdannetilanne pysyi vuonna 2006 tavanomaista parempana kaikilla päätoimialoilla. Teollisuudessa tuotannon kasvuvauhti tosin hidastui loppuvuonna alkuvuoden korkeista lukemista. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste pysyivät kuitenkin korkeina. Rakennusyritysten suhdannetilanne jatkui koko vuoden vahvana. Kapasiteetti oli täyskäytössä ja työvoimapula vaikeutti tuotannon laajentamista. Myös palveluyritysten tilanne säilyi valoisana. Myynnin kasvu oli tasaista, ja henkilöstön määrä lisääntyi jopa odotettuakin enemmän. Yritystiedustelujen mukaan korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan ainakin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Tuotannon ja viennin kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan loppuvuonna. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Kuluttajien luottamus talouteen säilynyt Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan taloutensa kehitykseen on säilynyt jo pitkään varsin hyvällä tasolla. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut finanssisijoitusten ja asuntojen arvojen noustessa. Vuonna 2006 jo neljä viidestä kotitaloudesta ilmoitti pystyvänsä säästämään tuloistaan. Kuluttajahintojen nousu on ollut maltillista, vaikka nopeutuikin vuonna 2006 lievästi aiemmasta. Keskimäärin hintataso oli 1,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hintoja kohottivat eniten korkojen nousu ja asuntojen kallistuminen. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 8 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla hieman enemmän. Energian hinta kääntyi vuoden 2006 jälkipuoliskolla laskuun. Hintatason nousun ennakoidaan pysyvän maltillisena kuluvanakin vuonna. Asuntojen hintojen nousun odotetaan laantuvan. Korot nousivat selvästi, mutta ovat edelleen maltillisella tasolla. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoaan vuonna 2006 viidesti 2,25 prosentista 3,50 prosenttiin perusteluinaan kasvun nopeutuminen ja inflaation pysyminen tavoitetason yläpuolella. Rahapolitiikan kiristämisen seurauksena euribor-korot nousivat noin 1 prosenttiyksiköllä, mutta pitkät markkinakorot vain puolet tästä. 12 kuukauden euribor oli vuoden lopussa 4,03 prosenttia. OP-ryhmän viitekorko OP-Prime nousi viime vuoden aikana neljästi ja oli vuoden lopussa 3,50 prosenttia. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vielä kuluvan vuoden alkupuoliskolla, minkä jälkeen korkotason arvioidaan vakiintuvan. Näin ollen korkotason nousu jää tällä suhdannekierrolla verraten vähäiseksi. Pankki- ja vakuutusliiketoiminnassa kasvu jatkuu Pankkiliiketoiminnassa kasvu on jatkunut nopeana jo neljättä vuotta peräkkäin kaikilla keskeisillä liiketoiminta-alueilla. Kasvun ei arvioida oleellisesti hidastuvan vuonna Vuonna 2006 rahalaitosten lainakanta lisääntyi 11 prosenttia. Korkojen noususta huolimatta asuntoluottojen kysyntä pysyi vahvana, ja asuntoluottokanta kasvoi 14 prosenttia. Asuntohintojen nousua kompensoivat osittain pankkien lainamarginaalien kapeneminen edelleen sekä kotitalouksien tulojen ja varallisuuden kasvu. Kotitalouksien velkaantumisaste kuitenkin jatkoi kasvuaan. Luottojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin kohosi 96 prosenttiin. Yritysluottokannan kasvu hidastui 7 prosenttiin vuonna 2006, vaikka yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehtiinkin edelleen runsaasti. Yritysten kannattavuus parani ja lisääntyneitä investointeja rahoitettiin paljolti tulorahoituksella. Talletusten kasvu puolestaan nopeutui 8 prosenttiin, mutta talletuskanta jäi silti entistä enemmän jälkeen luottokannasta. Luottojen ja talletusten välinen korkoero nousi usean vuoden supistumisen jälkeen 2,7 prosenttiyksikköön, ja pankkien rahoituskate parani. Pääomamarkkinoilla kehitys on ollut verraten suotuisaa, ja edellytykset myönteisen kehityksen jatkumiselle lähitulevaisuudessa ovat kohtuulliset. Osakemarkkinoilla nousujohteinen kurssikehitys on jatkunut. Suomessa noteerattujen pörssiosakkeiden hintoja kuvaava OMX Helsinki Cap indeksi nousi vuonna prosenttia, sillä markkinat toipuivat kevääseen ajoittuneesta kurssinotkahduksesta loppuvuonna. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat 36 prosenttia rahastojen arvonnousun ja ennätyksellisten 12 miljardin euron nettomerkintöjen siivittäminä. Henkivakuutuksen maksutulo puolestaan säilyi samansuuruisena kuin vuonna Vakuutussäästöt lisääntyivät kuitenkin lähes kymmenyksen. Vahinkovakuutuksen maksutulon 4 prosentin kasvussa näkyi kireä kilpailutilanne.

4 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Joulukuussa aloitti toimintansa Tampereen Seudun Osuuspankin ja Pohjolan yhteiskonttori, mistä lähtien asiakkaat ovat saaneet pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Tuolloin muuttivat Tampereen Pohjolan konttorin yksityisasiakaspuolen työntekijät osuuspankin pääkonttorin uudistettuihin tiloihin. Toimitiloissa työskentelee 40 osuuspankkilaista ja 12 pohjolalaista. Tampereen Seudun Osuuspankin uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen valittiin pankin varatoimitusjohtaja Olli Lehtilä. Hän seuraa Tony Vepsäläistä, joka siirtyi lokakuun alussa Osuuspankkikeskus Osk:n johtokunnan jäseneksi ja vuoden 2007 alusta sen toimitusjohtajaksi. Lehtilän jälkeen varatoimitusjohtajaksi valittiin alkaen pankinjohtaja Mikko Rosenlund. Osuuspankin sääntöjä muutettiin vuoden 2006 aikana. Sääntömuutoksen jälkeen osuuspankilla on oikeus kieltäytyä osuusmaksujen palauttamisesta osuuskunnan toiminnan aikana. Muutoksella valmistaudutaan mahdolliseen kansainväliseen IFRS-laskentakäytäntöön siirtymiseen, jotta osuusmaksut voidaan lukea myös tuolloin omaan pääomaan. Lisäksi sääntöihin tehtiin lainsäädännön sekä erilaisten pankkien toimintaa ohjaavien määräysten muutosten edellyttämiä korjauksia ja tarkennuksia. Osuuspankin tulos Osuuspankin liikevoitto oli 18,3 milj. euroa, eli 11,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (16,4). Liikevoittoon vaikuttaneet päätuotto- ja kuluerien kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % 2004 Milj. euroa Tuotot Korkokate 27,2 24,3 12,0 23,0 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1,8 1,4 25,5 1,6 Palkkiotuotot, netto 13,7 13,0 5,1 11,6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,3 0,1 328,1 0,1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,0 1,1-95,9 0,0 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,6 2,2-74,6 1,4 Liiketoiminnan muut tuotot 2,1 0,9 122,0 0,4 Yhteensä 18,4 18,7-1,5 15,1 Tuotot yhteensä 45,6 43,0 6,1 38,1 Kulut Hallintokulut 23,0 22,9 0,5 21,2 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1,1 1,0 14,2 0,8 Liiketoiminnan muut kulut 5,0 4,4 14,1 5,7 Kulut yhteensä 29,1 28,3 3,1 27,7 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -1,8-1,7 4,8-0,8 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) 18,3 16,4 11,1 11,2 Liikevoiton kasvu johtui etenkin tuottojen lisääntymisestä. Korkokate kasvoi luotto- ja talletuskannan kasvusta sekä korkotason nousun johdosta. Korkokatteeseen vaikuttivat edelleenkin pienentyneet asiakasmarginaalit. Osinkotuottoja kasvattivat etenkin OP-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy kertaluonteisena eränä OP-Eläkesäätiön ylikatteen palautusta 1,7 milj. euroa. Arvonalentumisten purkamisen ja arvonalennettujen luottojen maksujen johdosta arvonalentumistappioiden nettomäärä muodostui tuloksen kannalta 1,8 milj. euroa positiiviseksi.

5 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5 Palkkiotuotoissa kasvoivat erityisesti sijoitusrahastojen välityspalkkiot. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,3 0,3-2,4 Luotonannosta 1,6 1,5 7,6 Maksuliikkeestä 5,1 5,2-1,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 3,6 2,9 21,8 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,0 1,0 3,7 Takauksista 0,2 0,2 3,5 Vakuutusten välityksestä 4,1 4,4-6,1 Muut 2,2 1,6 41,2 Yhteensä 18,2 17,0 6,5 Bonukset -2,4-2,1 15,3 Palkkiotuotot yhteensä 15,7 15,0 5,3 Palkkiokulut 2,1 2,0 6,4 Palkkiotuotot, netto 13,7 13,0 5,1 Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Bruttoluottotappiot 0,4 10,6-96,1 Vähennykset -2,2-12,4-82,0 Nettoluottotappiot -1,8-1,7 4,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % -0,1-0,1-0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Osuuspankin tase oli vuoden lopussa milj. euroa (1 536) eli 8,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Keskeisimmät tase- ja sitoumuserien kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 1 663, ,5 8, ,5 Luotot 1 533, ,0 13, ,0 Saamistodistukset 0,8 0,9-8,6 1,1 Osakkeet ja osuudet 47,7 47,1 1,3 12,5 Talletukset 1 102, ,5 5,8 962,1 Oma pääoma 31,1 23,4 32,6 12,0 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 200,0 182,7 9,4 132,6

6 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja (omasta taseesta) nostettiin vuoden aikana 618 milj. euroa eli 37 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli milj. euroa (1 346). Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, alhaiset korot ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,2 prosenttia. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1,5 2,5-37,1 Nollakorkoiset saamiset 0,1 0,2-27,3 Yhteensä 1,7 2,6-36,5 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,2-0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 22,7 21,7 Prosenttia taseesta 1,4 1,4 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 28,9 31,1 Prosenttia taseesta 1,7 2,0 Käypä arvo 32,6 31,5 Nettotuotto, % 7,4 7,3 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 51,7 52,8 yhteensä Prosenttia taseesta 3,1 3,4 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 0,4 milj. euron edestä. Kiinteistöhankintoja ei tehty. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin.

7 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 11,0 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Sijoituskiinteistöistä tehtiin 1,7 milj. euron arvonalentumiskirjaukset. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyy erikseen yksilöityjä kehittämiskohteita, joihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 1,4 milj. euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin vähenivät vuoden aikana 0,1 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 0,8 milj. euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Pankki Oyj:ltä, olivat 27,3 milj. euroa. Määrä oli 62,3 milj. euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 0,6 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 47,7 milj. euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,3 milj. euroa oli 1,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit 577,0 548,3 5,2 Säästämistilit 66,8 61,4 8,7 Sijoittamistilit 456,8 431,3 5,9 Valuuttatalletukset 2,4 1,6 50 Yhteensä 1 102, ,5 5,8 Muut velat 67,7 32,7 107,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 1 170, ,2 8,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Pankki Oyj:lle, kasvoivat 335,1 milj. euroon (317,3). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 1,1 milj. euroa eli 2,2 milj. euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat, vähenivät 3,2 milj. euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 18,1 milj. euroa. Pankilla oli pääomalainoja 64,6 milj. euroa (64,6). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

8 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 1,6 prosenttia 6,0 milj. euroon (5,9). Koko oman pääoman määrä kasvoi 32,6 prosenttia 31,1 milj. euroon (23,4). Luottotappiovarausta kasvatettiin 9,2 milj. euroa, minkä jälkeen varauksen määrä oli 19,3 milj. euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä 11,1 prosenttiin. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat, milj. euroa Ensisijaiset omat varat 105,8 91,7 josta pääomalainat 64,6 64,6 josta irtisanottu osuuspääoma 0,1 0,2 Toissijaiset omat varat 11,2 14,3 Vähennykset - - Omat varat yhteensä 117,0 106,0 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 1 051,7 976,7 Vakavaraisuussuhde, % 11,1 10,9 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 10,1 9,4 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,0* 14,6 * syyskuussa 2006 Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 61,1 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 117,0 milj. euroa ja taseen osoittama oma pääoma 31,1 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 86,0 milj. euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut pääomalainat (64,6), debentuurilainat (7,2), sekä vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (14,3). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (0,0). Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, milj. euroa Riskiluokka Tase-erien kirjanpitoarvo Riskipaino Riskipainotetut erät Riskipainotetut erät Ryhmä I 128,8 0 % 0 0 Ryhmä II 28,7 20 % 5,7 18,2 Ryhmä III 1 026,9 50 % 513,4 437,1 Ryhmä IV 478,9 100 % 478,9 452,1 Ryhmä V - 10 % - - Yhteensä 1 663,2 998,1 907,4 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 53,6 69,3 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen 1 051,7 976,7 ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä - - Riskipainotetut erät yhteensä 1 051,7 976,7 Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui pääosin luottokannan kasvusta.

9 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9 Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on OP-ryhmän yhteenliittymän keskusyhteisön, Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) jäsen. Yhteenliittymässä OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä toistensa veloista ja muista sitoumuksista, joita ei saada suoritetuksi OPK:n tai jäsenluottolaitoksen varoista. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 232 osuuspankkia sekä OKO Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottotapankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK antaa jäsenluottolaitoksilleen ohjeita riskien hallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisistä tilinpäätösperiaatteista. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, OKO Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki ja OP-Kotipankki Oyj. OP-ryhmä maksoi vuonna 2006 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 36,9 57,0 132,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 0,9 0,8 Omavaraisuusaste, % 2,7 2,0 1,0 Kulujen suhde tuottoihin, % 63,9 65,8 72,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

10 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, markkina- ja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja Osuuspankkikeskus Osk:n tuottaman riskitilanteeseen liittyvän stressitestin pohjalta. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 36,8 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden vastuut pankille ylittävät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 11,2 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioris-

11 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11 kien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Markkinariskien hallintaa koskeva ohjeistus, riskimittarit sekä niitä koskevat valvontarajat uudistettiin vuonna Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä taseerien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Pankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Vuoden 2006 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli 3,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 89,0 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 7,4 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2006 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin ja asiakkuusyksikön lisäksi 16 sivukonttoria. Kyröskosken sivukonttori lopetettiin kesäkuussa. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2006 aikana. Vuoden lopussa jo yli 94 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 8,2 prosenttia. Myös GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana jäsenellä ja oli vuoden lopussa

12 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Henkilöstö Vuoden 2006 päättyessä osuuspankin palveluksessa oli yhteensä 348 henkilöä, mikä oli 11 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 300. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 9 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Tampereen Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 60 ja enintään 100 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 65. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.

13 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 13 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2006 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4-jäseninen tarkastusvaliokunta. Sen tehtävänä on valvoa pankin hallintoa ja sille on toimitettava pankkia koskevat viranomaisten, keskusyhteisön, tilintarkastajan sekä muut tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää edustajisto. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa vuodessa, minkä lisäksi hänelle ja muille hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 250 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan hallintoneuvoston jäsenille verohallituksen vahvistamien matkakorvausten mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa vuodessa ja varapuheenjohtajalle euroa vuodessa, minkä lisäksi heille ja hallituksen muille jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 300 euroa kokoukselta. Päivärahat

14 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 14 ja matkakulujen korvaukset maksetaan verohallituksen vahvistamien matkakorvausten mukaisesti. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2005 järjestetyillä vaaleilla. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2009 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Hämeenkyrö-Viljakkala Jari Katara, maanviljelijä, Ylöjärvi Esa Koivunen, vanhempi konstaapeli, Hämeenkyrö Päivi-Lea Leppänen, sairaanhoitaja, Hämeenkyrö Markku Rasa, maanviljelijä, Hämeenkyrö Lempäälä Helena Alapoti, eläkeläinen, Lempäälä Hilkka Frigård, yrittäjä, Lempäälä Anita Haapasalmi, yrittäjä, Lempäälä Rauno Toikka, yrittäjä, Lempäälä Nokia Seppo Kallio, kunnallisneuvos, Nokia Rauno Kortesoja, toimialajohtaja, Nokia Aile Lahti, pitoemäntä, Nokia Raija Lehtimäki, sairaanhoitajajohtaja, Nokia Raija Nurminen, terveydenhoitaja, Nokia Mervi Veijola, sairaanhoitaja, Nokia Pirkkala Sami Palola, myynti-insinööri, Pirkkala Helena Pulkkinen, kanslisti, Pirkkala Tampere Antti Aalto, rakennusmestari, Tampere Mikko Alatalo, kansanedustaja, Tampere Laila Auer-Luttinen, työkyvyttömyyseläkeläinen, Tampere Markku Heinimäki, sähköasentaja, Ylöjärvi Matti Ilveskoski, hallintojohtaja, Tampere Mervi Juntunen, mielenterveyshoitaja, Tampere Juhani Kankare, toimitusjohtaja, Tampere Kristiina Knuutila, terveydenhoitaja, Tampere Päivi Koppanen, lehtori, Tampere Hilkka Korjus, lehtori, Tampere Jouni Koskela, maakunta-asiamies, Tampere Jussi Kuortti, toimitusjohtaja, Tampere Arja Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Matti Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Timo Lahtinen, eläkeläinen, Tampere Esa Lavikka, työsuojelutarkastaja, Ikaalinen Mikko Leppälahti, toimitusjohtaja, Tampere Kerttu Leppäniemi, eläkeläinen, Tampere Anne Liimola, päiväkodin johtaja, Tampere Anja Liukko, pääluottamusmies, Tampere

15 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 15 Terttu Lämsä, siistijä, Nokia Timo Malmi, viestintäpäällikkö, Tampere Kati Malmi, nuorisotyönohjaaja, Tampere Pirjo Meri, perushoitaja, Tampere Raija Moilanen, ammattiasiainsihteeri, Tampere Timo Mäkelä, aluesihteeri, Tampere Irja Mäki-Maukola, tiedotussihteeri, Tampere Raimo Nieminen, pääluottamusmies, Tampere Kirsileena Nurmikolu, lähihoitaja, Ylöjärvi Matti Oja, toimitusjohtaja, Tampere Anneli Oldén, hallinnon sihteeri, Tampere Pekka Paldanius, asianajaja, Tampere Pauli Pauhu, työnjohtaja, Tampere Jukka Petäjä, toimitusjohtaja, Tampere Kari Pihlajamäki, toimitusjohtaja, Tampere Tuomo Tiainen, professori, Tampere Arto Tonttila, liikkeenharjoittaja, Tampere Leena Tuominen-Saarela, ylihoitaja, Tampere Päivi Vuorinen, siivooja, Tampere Tampere-Teisko Seppo Siuko, yrittäjä, Tampere Leena Valkeeniemi-Tasanen, sairaanhoitaja, Tampere Vesilahti Pirkko Kinnari, emäntä, Vesilahti Jari Saarnio, ylikonstaapeli, Vesilahti Viiala Harri Rantala, rehtori, Akaa Jukka Saari, kuvataiteen lehtori, Akaa Ylöjärvi Martti Ahde, panttivirkailija, Ylöjärvi Kauko Nurmikolu, työsuojeluvaltuutettu, Ylöjärvi Heikki Nylander, yrittäjä, Ylöjärvi Antti Teivaala, maanviljelijä, Tampere Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Risto Nuolimaa, ( ), oikeustieteen tohtori, professori, Tampere Varapuheenjohtaja Rauno Ihalainen, ( ), yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, sairaanhoitopiirin johtaja, Tampere

16 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 16 Muut jäsenet Leena Haavisto-Witans, ( ), kansliasihteeri, Tampere Tuomo Heinonen, ( ), terveyskeskuslääkäri, Akaa Eila Henriksson, ( ), terveyskeskusavustaja, Ylöjärvi Risto Härkönen, ( ), taloustieteiden maisteri, Tampere Reijo Kilpinen, ( ), varastopäällikkö, Tampere Pauli Kiviniemi, ( ), yrittäjä, Ylöjärvi Timo Koivula, ( ), ylilääkäri, Tampere Sari Lehmussaari, ( ), yrittäjä, Nokia Raimo Lehtinen, ( ), työkalujyrsijä, Pirkkala Risto Linnainmaa, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Leena Manninen, ( ), filosofian kandidaatti, Tampere Yrjö Nevala, ( ), palopäällikkö, Ylöjärvi Sinikka Niemi, ( ), siistijä, Nokia Seppo Nieminen, ( ), talousjohtaja, Lempäälä* Tuula Petäkoski-Hult, ( ), filosofian tohtori, Lempäälä Tuula Ruokonen, ( ), työehtosihteeri, Tampere* Markku Sipilä, ( ), elinkeinojohtaja, Lempäälä* Pertti Timonen, ( ), rehtori, Tampere Seppo Tuomisto, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Aimo Tuuri, ( ), trukinkuljettaja, Nokia Veikko Viljanen, ( ), laatujohtaja, Vesilahti* Kari Virtanen, ( ), työnjohtaja, Lempäälä Jorma Välimäki, ( ), siistaaja, Nokia *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Jorma Hyrskyluoto, ( ), ekonomi, toimitusjohtaja, Tampere Varapuheenjohtaja Heikki Tuokko, ( ), rehtori, Akaa Muut jäsenet Esa Martikkala, ( ), toimitusjohtaja, Nokia Aki Ojakangas, ( ), rehtori, Tampere Erkki Uusi-Rauva, ( ), professori, Tampere Maanviljelijä Ahti Anttila jäi ikärajoituksen vuoksi pois hallituksesta Toimitusjohtaja Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, MBA, 44 v, toimitusjohtaja vuodesta 2006 Johtoryhmän kokoonpano Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, MBA, toimitusjohtaja Mikko Rosenlund, hallintotieteiden maisteri, varatoimitusjohtaja Pekka Hirvonen, varatuomari, ekonomi, hallintojohtaja Kari Koivisto, kauppatieteiden maisteri, pankinjohtaja Hannu Routamaa, merkonomi, pankinjohtaja

17 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 17 Tilintarkastajat Veikko Terho, kauppatieteiden maisteri, KHT, varsinainen tilintarkastaja KHT-yhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab, varatilintarkastaja Muu tarkastustoiminta Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan Jäsenpankkien sisäisen tarkastuksen tarkastajat suorittivat osuuspankin tarkastuksen tarkastuspäällikkö Timo Salmisen johdolla. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut merkonomi Merja Keso. Pankkien vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö tulee voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan tulevaisuudessa laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten osuuspankkien kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen OP-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelma, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-ryhmässä sovelletaan tulevan vakavaraisuussäännöstön mahdollisuutta käyttää vuoden 2007 aikana nykyistä vakavaraisuussäännöstöä. Vuoden 2008 alusta siirrytään uuteen säännöstöön. Luottoriskin osalta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten menetelmään, operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin.

18 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 18 Tulevaisuuden näkymät Pankkien toimintaympäristön ja kilpailutilanteen arvioidaan pysyvän vuoden 2006 kaltaisena. Pankin vuoden 2007 tulos ennen veroja arvioidaan olevan hieman pienempi, mikäli kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 20,9 milj. euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 7,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,5 prosenttia eli yhteensä ,31 euroa ja vararahastoon siirretään ,00 euroa. Loput tilikauden ylijäämästä eli ,48 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 19 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,86 Korkokulut , ,38 K o r k o k a t e , ,48 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,74 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä , ,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,74 Palkkiotuotot , ,10 Palkkiokulut , ,30 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,26 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,88 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,38 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,45 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,69 Liiketoiminnan muut tuotot , ,35 Hallintokulut , ,80 Henkilöstökulut , ,08 Palkat ja palkkiot , ,59 Henkilösivukulut , ,49 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,80 Muut hallintokulut , ,72 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,70 Liiketoiminnan muut kulut , ,57 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,97 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,00 0,00 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,67 Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot , ,11 Tilikauden verot , ,32 Aikaisempien tilikausien verot ,21 0,00 Laskennallinen vero , ,79 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,56 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut 0,00 0,00 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,56

20 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 20 OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,70 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,10 Vaadittaessa maksettavat , ,40 Muut , ,70 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,73 Muut , ,73 Saamistodistukset , ,40 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,40 Osakkeet ja osuudet , ,66 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , ,01 Johdannaissopimukset , ,57 Aineettomat hyödykkeet , ,00 Aineelliset hyödykkeet , ,03 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,23 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,49 Muut aineelliset hyödykkeet , ,31 Muut varat , ,64 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,30 Laskennalliset verosaamiset , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52

21 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 21 OSUUSPANKIN TASE VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille , ,08 Luottolaitoksille , ,08 Vaadittaessa maksettavat 1 044, ,19 Muut , ,89 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,27 Talletukset , ,91 Vaadittaessa maksettavat , ,86 Muut , ,05 Muut velat , ,36 Vaadittaessa maksettavat 128,35 128,36 Muut , ,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,88 Joukkovelkakirjalainat , ,88 Muut 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,34 Muut velat , ,88 Muut velat , ,88 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,16 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,95 Pääomalainat , ,34 Muut , ,61 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,56 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,00 Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,23 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , ,00 Vararahasto , ,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot , ,02 Käyvän arvon rahasto , ,02 Käypään arvoon arvostamisesta , ,02 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,15 Tilikauden voitto (tappio) , ,56 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,13 Takaukset ja pantit , ,13 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,93 Arvopaperien takaisinostositoumukset 0,00 0,00 Muut , ,93 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,06