SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA. Satakuntaliitto, aluekehityksen toimiala MYR

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA Satakuntaliitto, aluekehityksen toimiala MYR

2 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat Älykäs ja vaikuttavuustavoitteet sisällöt erikoistuminen TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bioja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Uudistuva teollisuus Energia Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Vastuullisuus Teollisuuden uudistuminen Automaatio ja robotiikka Energia Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Hyvinvointipalvelutja -teknologia Turvallisuus Elämystalous

3 Alueprofiili Väestödynamiikka SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA Aluetalouden ja kuntatalouden dynamiikka Työllisyyden dynamiikka Yritys- ja innovaatiotoiminnan dynamiikka Osaamisen dynamiikka Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva TEM Ohjekirje

4 SATAKUNTA asukasta (2017) 17 kuntaa, joista 7 on kaupunkeja. Maakunnan keskuskaupunki Pori n as. Väestöntiheys( ) : 28,51 as/km 2 Alueen kokonaispinta-ala ( ): km² Aluekehittämisen temaattiset kehittämiskokonaisuudet: Satakunnan uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2020 Energia Automaatio ja robotiikka Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen Hyvinvointi ja turvallisuus Saavutettavuus Kehittämisteemojen yhteiset sisällöt kytkeytyvät osaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, vastuullisuuteen sekä digitalisaatioon. Satakunnan aluekehittämisen keskeisiä painotuksia ovat automaatio-ja robotiikkaklusteri, maakunnan teollisuuspuistojen toimintaympäristö sekä maakunnan tunnettuus ja saavutettavuus.

5 VÄESTÖDYNAMIIKKA Satakunnan väestönmuutos Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys Satakunnan väkiluku ( ) oli asukasta, 1342 henkeä (-0,6 %) alempi kuin vuotta aiemmin. Maakunta on Suomen 7. suurin. Suurin syy väkiluvun kehitykseen on ollut ennätysheikon ja negatiivisen nettosyntyvyyden ohella kuntien välisen muuttoliikkeen varsin syvä tappio. Väkiluvun väheneminen korvautui osin kansainvälisen muuttoliikkeen poikkeuksellisen korkealla nettotuloksella. Pitkällä aikavälillä, vuosina (ennuste v. 2015), Satakunnan väkiluvun lasku loivenee hieman. Satakunnan ikärakenneon maan keskiarvoa iäkkäämpi, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on 4,6 prosenttiyksikköä valtakunnan keskitasoa korkeampi. Väestöllinen huoltosuhde: Satakunnassa jokaista sataa työikäistä kohden on 69 lasta tai vanhusta (koko maa keskimäärin 60). Lähivuosina huoltosuhde heikkenee edelleen, mutta hidastuu vähitellen vuoteen 2040 mennessä. Huoltosuhteen heikkeneminen on peräisin ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen laskevasta suunnasta ja on siten pitkän ajan kehityksen tulosta. MaahanmuuttoSatakuntaan on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2006 nettomaahanmuutto oli 197 henkilöä (maahanmuuttajia yhteensä 443), kun vuonna 2016 saldo kohosi jo 762:een (maahanmuuttajia 1107). Vuonna 2017 saldo oli hieman alempi, 745 henkeä. Satakunnassa väestö ja työpaikat ovat sijoittuneet koko maahan verrattuna tasaisemmin koko maakunnan alueelle.

6 ALUETALOUDEN JA KUNTATALOUDEN DYNAMIIKKA Satakunnan henkeä kohden laskettu BKT on maakuntien viidenneksi suurin (v. 2015). Tämä on osaksi seurausta vahvasta (teollisuuden ja viennin osuus BKT:stä maan korkeimpia) ja monipuolisesta, resilientistäteollisesta rakenteesta. Vuoden 2015 jälkeen Satakunnassa on käynnistynyt lukuisia merkittäviä investointejaetenkin teollisuudessa. Satakunnan meneillään olevat ja tulevat investoinnit ovat yhteenlaskettuna miljardiluokkaa. Maakunnan vienninosuus koko Suomesta on vajaat 5,2 %, mikä on väestöosuutta (4 %) selvästi korkeampi (v. 2017). Siten maallemme elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja alue on Suomen vahvimpia myös viennin suhteessa väkilukuun. Teollisuuden viennin arvon osuus kokonaistuotannosta on Suomessa 34 % ja Satakunnassa 49 % (v. 2015). Satakunnan viennin arvo oli maakunnista neljänneksi korkein v. 2014, kuudenneksi suurin v ja seitsemänneksi v ja v Vuoden 2017 puolivälin jälkeen Satakunnan vienti on alkanut vetää ja vuoden 2018 tammi kesäkuussa teollisuuden viennin arvo kohosi keskimäärin jo 7 %, teknologiateollisuudessa 9,3 % ja metsäteollisuudessa 8,3 %. Viennin nousua on hidastanut Venatorintulipalosta johtunut kemianteollisuuden romahdus. Kuntatalouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista joillain mittareilla aivan kärkisijoille, toisilla taas alle maan keskitason. Lainakantaasukasta kohden oli Manner-Suomen alhaisin ja omavaraisuusaste toiseksi paras v tietojen mukaan. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 Satakunnan vuosikate /asukas on kohonnut 294 :sta/asukas 506 euroon/asukas, joka on kuitenkin vähän maan keskiarvoa alempi. Samoin kertynyt verotulo asukasta kohti on keskitasoa alempi. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret. Kartogrammi, jossa maakuntien koko on kuvattu suhteessa niiden teollisuuden viennin arvoon henkeä kohti Tilastokeskuksen mukaan.

7 TYÖLLISYYDEN DYNAMIIKKA Satakunnan työllisyysaste (15 64 v. työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä) oli vuonna 2017 oli 67,7 %, kun se koko maassa oli 69,6 %. Pitkällä aikavälillä Satakunnan työllisyysaste on pysytellyt hieman maan keskiarvon alapuolella. Työttömiätyönhakijoita oli syyskuun 2018 lopussa Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on alentunut 1940 henkilöllä (-18,2%). Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 8,7 %. Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden syyskuussa 2018 Pohjois-Satakunnassa 8,1 %, Porin seutukunnassa 9,7 % ja Rauman ALUETALOUDEN, KUNTATALOUDEN JA TYÖLLISYYDEN DYNAMIIKKA (1) seutukunnassa 7,0 % (TEM:nluokituksella). Työttömyyson alentunut suhteellisesti eniten koko maassa Satakunnassa useana kuukautena v aikana. Työttömien määrä on laskenut kaikissa alueen seutukunnissa. Yli 50-vuotiaita oli syyskuun lopussa työttömänä 3710, mikä on 970 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja alle 25-vuotiaita 1130 (-180). Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun 2018 lopussa Se on henkeä (38,0 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman kysyntäon kasvanut etenkin teollisuuden ja rakentamisen ammateissa. Työvoiman kysynnän kasvun kääntöpuolena on rekrytointiongelmien yleistyminen. Tämä näkyy erityisesti korkeakoulutetun työvoiman vähäisenä tarjontana kasvualojen kuten automaatio-ja robotiikka-alan ja laajemminkin teknologiateollisuuden tarpeisiin. Uusia avoimia työpaikkoja oli 2018 syyskuussa Se on reilut 200 vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa (2017). Eniten uusia työpaikkoja avautui rakennus, korjaus-ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä (314 työpaikkaa). Lähde: Työllisyyskatsaus, syyskuu 2018

8 YRITYS-JA INNOVAATIOTOIMINNAN DYNAMIIKKA Satakunnassa toimi vuonna 2016 kaikkiaan yritystoimipaikkaa ja yritystä (Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto 2016). Yrityskantaan kertyi kasvua vuoden 2016 aikana edellisvuodesta 0,8 %. Suomessa keskimäärin yrityskanta nousi vastaavasti 0,9 %. Vuoden 2017 aikana Satakunnassa aloitti toimintansa 1016 uutta yritystä ml. alkutuotanto. Satakunnassa yrittäjyysaktiivisuuson maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnassa yrittäjien osuus työllisistä on 11,8 %, kun koko maan keskiarvo on 10,4 %. Yrittäjien osuudessa työllisistä Satakunta sijoittuu maakunnista kuudenneksi (v tiedot). Satakunnassa oli kaudella kasvuyritystä (väh. 10 henkilöä, väh. 3 %:n kasvu). Eniten kasvuyrityksiä oli rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa. Niiden osuus oli yhteensä vajaat 60 % alueen kasvuyrityksistä. Kaikkien kasvuyritysten liikevaihto nousi yhteensä 15 % ja henkilöstö 74 % (2500 henkeä). Syksyn 2018 pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi kevääseen verrattuna, mutta pysyneet silti positiivisina (saldoluku+22). Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan alueella hieman useampi vastaaja kuin keväällä, eli 57 % alueen pk-yrityksistä. Satakunnassa t&k-menojensuhde BKT:hen on pysynyt selvästi koko maata alemmalla tasolla, mutta ero on kutistunut viime vuosina. Vuonna 2015 koko maassa keskimäärin t&k-toiminnanmenojen suhde kokonaistuotantoon oli 2,9 % ja Satakunnassa 1,1 %. Satakunnan osuus maamme t&k-toiminnasta on pieni asukaslukuun nähden. Väestöosuus on 4 %, mutta osuus yritysten t&ktoiminnan menoista on vain 1,5 % ja julkisen sekä korkeakoulusektorin yhteensä ainoastaan 0,7 % (v. 2017). Koko t&k-toiminnan menoista Satakunnan osuus on 1,2 %. Yöpymisten määrä Satakunnan majoitusliikkeissä kasvoi vuoden 2018 tammi-heinäkuussa 2,2% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (koko maa +1,6 %). Yöpymisiä oli yhteensä Kotimaisten matkailijoiden osuus Satakunnassa kasvoi vuoden 2018 tammi-heinäkuussa 8,4 % (koko maa +1,5%) ja ulkomaisten yöpymisten määrä laski 25,9 % (koko maa + 1,9%). Satakunnan yritysten kokonaismatkailutulo liikevaihdolla tarkasteltuna vuonna 2015 oli 338 milj. Matkailutoimialojen työllistävä vaikutus maakunnassa oli 2112 henkilötyövuotta.

9 OSAAMISEN DYNAMIIKKA Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 9,3 %, Satakunta 5,3 %, 2017). YRITYS-JA INNOVAATIO- TOIMINNAN SEKÄ OSAAMISEN DYNAMIIKKA (2) Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustasoon kuitenkin noussut hieman maan keskiarvoa nopeammin, kun tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden osuutta. Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä kanava osaavan henkilöstön saannissa. Osaavan työvoiman tarve, koulutuspaikat ja nuorten/koulutukseen osallistuvien odotukset eivät Satakunnassa kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Satakunnassa parannetaan alue-ennakoinnin roolia kehittämistyön ja päätöksenteon tukena. Satakunnassa yleisiä, kaikkia aloja koskevia osaamistarpeita ovat mm. turvallisuusosaaminen monilla aloilla, ympäristöosaaminen, kestävän kehityksen haasteet, projektihallinta, tiedolla johtaminen, toimitusketjun hallinta, digitalisaation tuomat muutokset työhön, viestintä-ja vuorovaikutustaidot, verkostojohtamisen ja -yhteistyön osaaminen sekä kielitaito. Työvoiman osaamisen ja koulutuksen lyhyen aikavälin osaamiskapeikkojaon tunnistettu alueellisten kehitysnäkymien laadinnan yhteydessä (Satakunnan ELY-keskus). Maakunnallisessa alue-ennakoinnin tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhteistyössä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnassa arvioidaan osaamistarpeita suhteessa maakunnan kehittämislinjauksiin. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Satakunnassa ja koko maassa v. 2017

10 LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN TILANNEKUVA LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNON- YMPÄRISTÖN TILANNEKUVA (1) Positiivinen rakennemuutos tulee lisäämään tavara- ja henkilöliikennettä erityisesti valtatiellä 8. Porin ja Tampereen välisen radan vuosittaiset matkustajaluvut ovat asettuneet vajaaseen matkustajaan. Rautateiden käyttö on asukaslukuun nähden vähäisempää kuin muualla Suomessa johtuen ensi sijassa siitä, että matka-ajat eivät ole parempia kuin henkilöautolla, ja Turun suuntaan ei ole ollenkaan ratayhteyttä. Lentoliikenneon taantunut parhaista vuosista, vuosituhannen alun reilusta vuosittaisesta matkustajasta matkustajaan (2017). Säännöllinen lentoliikenne Porista päättyi huhtikuussa 2018 NextJet lentoyhtiön konkurssin johdosta. Rautateiden ja satamien tonnimääräteivät ole palautuneet kymmenen vuoden takaisiin huippulukemiin. Näistä ollaan oltu noin % alemmalla tasolla jo useiden vuosien ajan, eikä tässä ole tapahtunut muutoksia. Satakunnan asumisväljyys on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Satakunnan asuntojen pintaala henkeä kohden on Manner-Suomen korkein (v Satakunta 45,1 m2 henkeä kohden, maan keskiarvo 40,5 m2). Satakunnassa pientalojen osuus rakennuskannasta on selvästi maan keskiarvoa suurempi (Satakunta 52,3 % rakennuskannasta, maan keskiarvo 38,6 % rakennuskannasta, v. 2017). Satakunnassa asuntojen hintakehitys on suotuisaa, esim. kaikkien vanhojen osakeasuntojen neliöhinta on 1269 /m2 (v. 2017) ja reaalinen hintaindeksi v vuoteen 2010 verrattaessa 88,8. Maassa keskimäärin vastaavat luvut ovat 2044 /m2 ja 96,3.

11 LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN TILANNEKUVA Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (2015) on päivitetty vuoden 2018 aikana. Liikennejärjestelmän kärkiteemat ovat kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut, sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, toimiva perusverkko ja liikennepalvelut, turvalliset matkat ja kuljetukset, kestävä kaupunki-ja taajamaliikenne. Valtiontukea laajakaistarakentamiseenvoi hakea Viestintävirastolta vielä tämän vuoden 2018 loppuun asti. Tuki koskee sellaisia alueita, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjonnan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti. Maakuntien liittojen tehtävänä on julkisella kilpailutuksella valita uusien hankealueiden toteuttajat. (Nopea laajakaista, Viestintävirasto). Satakuntaliitto on alkuvuonna 2018 käynnistänyt prosessin maakunnassa. Satakuntaliitto on kuulunut Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV)verkostoon vuodesta 2016 alkaen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteisesti edistettäviä teemoja ovat sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus, logistinen toimivuus ja sujuvat pendelöintiratkaisut. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmä on valmistellut verkostoyhteistyön jatkamista toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. Kasvuvyöhykkeeseen on kuulunut ( ) kuusi maakuntaliittoa ja 13 kaupunkia. Pori ja Rauma ovat olleet mukana sekä tehneet päätöksen osallistumisesta verkostoyhteistyöhön myös jatkossa. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen isäntäkaupunkina on toiminut Turun kaupunki. (PKV) hankkeille on osoitettu tukea Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksesta. Satakunnan toimijat ovat mukana verkoston hankkeissa, joissa edistetään kaasun liikennekäyttöä ja kehitetään Etelä-Suomen tavaralogistiikkaa. Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti sähkönkulutuksen (-42 %) ja jätehuollon (-34 %) päästöt ovat leikkaantuneet merkittävästi, mutta myös fossiilisten polttoaineiden päästöt (-26 %) ja tieliikenteen päästöt (-17 %) ovat vähentyneet selkeästi. Maatalouden päästöt ovat sen sijaan lisääntyneet hieman (2 %) (Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt raportti, Suomen ympäristökeskus (Syke), 2018). Pintavesien ekologinen tila on Satakunnassa edelleen keskimääräistä huonompi muuhun maahan verrattuna. Suurin ongelma on rehevöityminen. Vesien tilan parantamiseksi tähtäävät toimet näkyvät viiveellä. Pintavesien tilaa heikentää Satakunnassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja muutamissa jokivesissä pistekuormitus. Loimijoen valuma-alueella hajakuormitus on voimakkainta. Satakunnan rannikkovedet ovat paremmassa tilassa kuin sisävedet. Etenkin joet ja monet suuret järvet ovat hyvää heikommassa tilassa.

12 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN DYNAMIIKKA Satakunnan väestön hyvinvointia voidaan kuvata hyvinvoinnin jakautumisen, terveydentilan sekä koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden avainindikaattoreilla (THL), joita on kuvattu alla olevassa kuviossa. Valtakunnallista keskiarvoa parempi Valtakunnan keskiarvoa Valtakunnallista keskiarvoa huonompi Satakunnan väestön käytettävissä olevien tulojen jakauma eli taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen on hieman maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä kuvaava Gini-kerroin on Satakunnassa matalampi (v Satakunta 25, koko maa 27,2; vaihteluväli 0 100). Satakunnassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus vuotiaista on vähän valtakunnallista tasoa korkeampi. Vuosina Satakunnassa osuus oli 55,9 %, kun maan keskiarvo jäi 55,2 %:iin. 65 vuotta täyttäneissä osuus on kuitenkin matalampi (v. 2015), Satakunnassa 46,3 % ja koko maassa 52,4 %. Itsensä yksinäisiksi tuntevien osuus vastaavasta ikäryhmästä on valtakunnallista tasoa alempi, 7,2 % (koko maa 8,6 % v. 2015). vaihteluväli 0 100). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on myös maan keskiarvoa pienempi. Satakunnassa 21 % vuotiaista ei harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, kun koko maassa osuus kohoaa 22,2 %:iin (v. 2017). Satakunnassa osuus on kuitenkin selvästi kohonnut vuoteen 2016 verrattaessa. Toisaalta vuoteen 2015 nähden kehitys on silti parempaa. Satakunnassa hieman maan keskitasoa suurempi osuus väestöstä osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan. Osuus oli v Satakunnassa 29,8 % koko maan jäädessä 27,6 %:iin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaista on Satakunnassa hieman maan keskitasoa suurempi v. 2015, 36,1 %. Koko maan luku on vastaavasti 31,5 %. THL:nsairastavuusindeksissä (ikävakioitu) Satakunta sijoittuu maan keskiarvoa paremmalle puolelle. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki-ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Vuonna 2015 Satakunnan indeksi sai arvon 97,3, kun maan keskiarvo oli 100. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tilanne on pysynyt käytännössä samana. Satakunnassa asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten vuotiaiden osuus on lähellä maan keskiarvoa, n. 91 % ao. ikäryhmästä (v. 2015). Satakunnassa on menetettyjä elinvuosia (PYLL) ikävälillä 0 80 vuotta asukasta kohti 6798, valtakunnan taso hieman alempi 6280 (v. 2016). Satakunnassa 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin 10,6 %, kun koko maassa osuus on selvästi alempi 6,9 % (v. 2017). Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 8. ja 9. luokan oppilaista Satakunnassa myös maan keskiarvoa (10,2 %) suurempi osuus, 12,3 %. Ylipainoisia 8. ja 9. luokan oppilaista on Satakunnassa maan keskiarvoa (18,9 %) korkeampi osa, 23,8 %. Satakunnan äänestysaktiivisuuskunnallisvaaleissa oli vuonna ,9 %, joka ylitti hienoisesti maan keskiarvon 58,9 %.