KEMIA. Kemi. uusi aikakausi on alkanut. PUTOA tai pärjää laboratoriokisa. ÖTÖKÄT marssivat ruokapöytään. MERKURIUS testaa aineen rajat

Transkriptio

1 KEMIA 6/2018 Kemi PUTOA tai pärjää laboratoriokisa kiihtyy uusi aikakausi on alkanut ÖTÖKÄT marssivat ruokapöytään MERKURIUS testaa aineen rajat POTILAS käy petrimaljalle Tutustu uusiin kotisivuihimme, arvioi ja voita! (09)

2 chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Vaikuta, vaikutu, verkostoidu MESSUKESKUS HELSINKI Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille a ta er ille, k t s llä mi au lan a de e ih lla h ioa kan. e l y l r b i t B e ja Mu ss ija ik u ja ta. rple m le o kal a. i o u t o il ö m en mu Sha tu a t i es isty u j h l n t a s m ry ap ä. en paljo Bar äjä lvelu taa i t t t v t i a s oh, K. ää pa av ty Pä ja 33 n ita rt ja, p i ja aa! K ht yri t a o i a! 14 d.fi o a es p j an a k o a i t 65 lan d em in en al kk tte up. ie : K -kl Stod ät 0 5 ofin aid 100 sia tuo t ka aan a s V i 4 a a i l e, t sm i lm ri, C rase ta h. 0 emb at saa a te tum oi a yl j e s j j o u a e j h h l t is, p ch oh ryt J.F us illa tta pa Po ikal um kela om, aa, rek, Sir ed essu tuu t ta t e s Pa n t ik ri th se lli os s.c ala a. M nne ami hu inaa ona sa a K sku o a n s u a Y e o m. a nn ta es i t p a j Ha ssuk sa rase a E oh uks ses n ta t s k s a d ö k e a k u a a k m s j ty a um a, t A um llik le ke yri im ht arej listi ht pää ela@ a Tu ssu at sop a e p a k i p Ta min nob Me kenn ua Ta ynt.kos y a se yös ra a sin M nn m ta ha

3 SISÄLLYS 50 Aurinkokennotutkimus etenee Mustat paneelit tulevat Lauri Lehtinen Eurofins Scientific Finland Oy 6 Mitä suurempi volyymi, sitä kustannustehokkaampi toiminta, taustoittaa toimitusjohtaja Lasse Mäkelä globaalin Eurofinsin Suomen-toimintojen huimaa kasvua. Pysyvätkö pienet ja julkiset laboratoriot kyydissä mukana? 52 Kiertolannoite haastaa väkilannoitteet Kalevi Rantanen 56 Mittarit seuraavat, kuinka Maito kuivuu jauheeksi Hilkka Vähänen 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Dementti demografia Hilkka Vähänen 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Laboratoriokentän myllerrys kiihtyy Kuka pärjää, kuka putoaa? Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire Maija Pohjakallio 14 Hyönteistalous tulee Ötökät marssivat ruokapöytään Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen 14 Pioneerin osastaan tietämättömät jauhopukit mutustavat perunaa Luonnonvarakeskuksen hyönteislaboratoriossa Jokioisissa. Oikein ravittuina hyönteiset itsekin ovat terveellistä popsittavaa. 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Biokomposiitti syntyy sivuvirroista Elina Saarinen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Pyörällä pääsee Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Elisabeth Helander Tieteen ja ympäristön asialla Sisko Loikkanen 40 Tutkijat matkaavat Aineen äärirajoille Eeva Pitkälä 44 Tulevaisuuden kaupunki syntyy Tulostetusta tekokivestä Katja Pulkkinen 46 Tampereella kasvatetaan Ihminen petrimaljalle Emma Kaustara Valio 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Futuristinen Shanghai Sisko Loikkanen 52 Valio tuotteistaa karjanlannasta optimoituja lannoitetiivisteitä. Takaisin peltoon ohjattavia kierrätyslannoitteita kehitetään nyt laajalla rintamalla. 20 AJANKOHTAISTA Uusioraaka-aineiden tarve voi muuttaa Kaatopaikat kaivoksiksi Elina Saarinen 21 UUTISIA 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Pidetään nuorten mielenterveydestä huolta Emilia Hiltunen Design Reform Oy 44 Mitä voi tehdä 3d-tulostetusta geopolymeeristä? Viipurin pienoismallin, ehdottaa yksi Lappeenrannan järjestämän rakenneideakilpailun finalisteista. KEMIA 6/2018 3

4 Ketterä ja aktiivinen Kemia-lehti täyttää 45 vuotta Mainostaja, varaa paikkasi nyt! Juhlanumero ilmestyy 7. marraskuuta. Scanstockphoto Juhlanumero 7/2018 tavoittaa painettuna lehtenä ja sähköisenä näköisversiona yli kotimaista ammattilaista ja päättäjää, joiden toimialoina ovat kemia lähialoineen, kierto- ja biotalous, ympäristöala sekä terveys ja turvallisuus. Osan erikoispainoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön. Varaa nyt paikkasi suurnumerosta: 1/1 s. vain euroa 1/2 s. vain euroa 1/4 s. vain euroa paikka näyttävällä juhlapalstalla vain 450, 690 tai 990 euroa Hintoihin lisätään alv 24 %. Katso lisätiedot ja mallipalsta: > Juhlimme ketterää Kemia-lehteä! Kysy lisää ja varaa paikkasi 15. lokakuuta mennessä. Jaana Koivisto puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Leena Joutsen puh leena.joutsen@kemia-lehti.fi Palautetta lukijoilta: Ammattialalehtien ehdoton ykkönen. Mielenkiintoisia artikkeleita ja tuotetietoutta. Monipuolista tietoa kemian mahdollisuuksista. Laaja-alainen yleissivistävä tiedelehti. Mainoksetkin tuovat lisätietoa. Tulee luettua kannesta kanteen. KEMIA Kemi

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 3. lokakuuta 2018 Vol. 45 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Asolantie 29 b, FI Vantaa puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Joutsen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Försäljning Sales Jaana Koivisto Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Joutsen leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö Kontorschef Office Manager Sanna Alajoki sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2018 ISO 9002 Markku Joutsen Kunnes Oman elämänsä toisin todistetaan keisarit MUSTAVALKOISET TARZAN-LEFFAT olivat lapsuuteni televisio-ohjelmiston jännittävintä antia. Tuskin pystyin sormieni lomasta tirkistämään, kuinka julmat villit raahasivat ihmispoloja uhrattaviksi. Ennättäisikö Tarzan apuun? Oli turvallista pelätä sellaista, mitä tapahtui vain elokuvissa. Ei oikeassa elämässä uhrata ihmisiä. Eihän? SOMEAJAN IHMISUHRIT revitään kappaleiksi virtuaalisella alttarilla, jolta sille sysätyn on mahdotonta rimpuilla vapaaksi. Raaka tylytys on sivistynyt versio entisaikojen brutaaleista riiteistä, joilla tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, menestystä ja apua korkeammilta voimilta. Rooleja on tarjolla niin kivittäjille kuin katsojille. Pelin jännitystä lisää se, ettemme tiedä ennalta, keneen myrsky seuraavaksi osuu ja mistä syystä. Media lisää panoksia kaivamalla kulloisestakin kohteesta raskauttavaa aineistoa. Sosiaalisen median pikaoikeudenkäynneissä ihminen analysoidaan ja tuomitaan ehkä vain yhden Sillä ei ole merkitystä, onko kohde syyllinen, syytön vai siltä väliltä. tehdyn tai sanotun asian perusteella. Sillä ei ole merkitystä, onko kohde syyllinen, syytön vai siltä väliltä. Kun mielipaha päässä kilahtaa, tviitti taivaisiin vilahtaa. On luonnollista vaatia paljon niiltä, joilla on valtaa, asemaa tai johtajuutta. Vastuullinen työ edellyttää vastuullista käyttäytymistä. Kohujen taustoja tulisi kuitenkin tutkia oikeudenmukaisesti. Pikatuomiot voivat johtaa pikapotkuihin tai muihin seurauksiin, jotka eivät välttämättä ole suhteessa tapahtuneeseen. Netti on myrkyllinen ympäristö myötätunnolle. Julkisilla palstoilla lauotaan omilla nimillä ja kasvoilla hämmentävän haavoittavia viestejä. Monella tuntuu olevan kovasti mielipiteitä mutta vain harvalla rakentavaa sanottavaa. Jospa yrittäisimme kontrolloida ensin omia sanomisiamme, sitten vasta toisten. ROOMAN KEISARIEN kerrotaan kääntäneen peukalonsa alas merkiksi siitä, että voittaneen gladiaattorin tuli surmata häviölle jäänyt. Peukalo ylös säästi hävinneen. Eleestä on tullut jokamiehen oikeus, kun oman elämänsä keisarit peukuttavat häpeäpenkissä istuvalle tuomionsa. Aikuisten antaman esimerkin valossa ei ole yllättävää, että nettikiusaaminen yleistyy myös lasten ja nuorten keskuudessa. Se oli vain läppää, kiusaaja voi puolustautua, lapsi tai aikuinen. Virtuaaliveistelyä, ei mitään vakavaa. Öiset kyyneleet kiusatun tyynyllä ovat oikeita. Kemia-lehti on muuttanut. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, Vantaa. Leena Joutsen KEMIA 6/2018 5

6 Laboratoriokentän myllerrys kiihtyy Kuka pärjää, kuka put Suomen laboratorioalan toiminnat keskittyvät kovaa vauhtia muutamalle kansainväliselle suuryritykselle. Pystyykö alalla alkanut teknologian murros pitämään julkiset ja pienet laboratoriot mukana kilpailussa? Juha Granath Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkelä on saapunut yhtiön Raision toimipisteestä asiakastapaamiseen Espoon Tapiolaan. Asiakkaan nimi pysyy liikesalaisuutena, mutta elintarvikeanalytiikan alasta on kyse. Käymme läpi kuluneen kauden asiat ja palautteen. Kuuntelen muutostarpeet ja kysyn, miten voimme palvella vieläkin paremmin, Mäkelä kuvailee tapaamista. Kivenheiton päässä Otaniemessä on Eurofinsin tuorein yritysostos. Testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalvelujen tuottaja VTT Expert Services Oy ja sen tytäryhtiö, etenkin kaivos- ja polttoaineanalytiikan osaajana tunnettu Labtium Oy siirtyivät Eurofinskonsernin omistukseen viime vuodenvaihteessa. Kauppa joutui Kuluttaja- ja kilpailuviraston (KKV) syyniin, koska osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti 350 miljoonaa euroa ja niiden Suomen liikevaihto 20 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa tuli mutkia matkaan. KKV hyväksyi kaupan vain ehdollisena, koska siinä yhdistyivät Suomen kiinteiden polttoaineiden analytiikkapalveluiden markkinoilla toimivat suurin ja toiseksi suurin yritys. Eurofins sitoutui myymään kiinteiden polttoaineiden analytiikan liike- toimintansa. Jos kauppa ei synny tietyn ajan kuluessa, myynti siirtyy riippumattomalle asiantuntijalle, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä. Lasse Mäkelän mukaan Eurofins on saanut VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n haltuunoton hyvään vauhtiin. Yhtiö hakee parhaillaan ostajaa kiinteiden polttoaineiden analytiikan liiketoiminnalle. Ostaja voi tulla yhtä hyvin Suomesta kuin ulkomailta. Kiinnostusta on kyllä ilmennyt, Mäkelä kertoo. Eurofinsin viimeisin ostos on jatkoa Suomessa jo jokin aika sitten käynnistyneelle laboratoriokentän uusjaolle. Mittatekniikan keskuksen ylijohtajan tehtävistä eläköitynyt professori Timo Hirvi kantaa huolta laboratorioalan keskittymisestä suuryritysten käsiin. Tässä häviää taas yhden julkisen toimijan näkökulma. Eurofins pyrkii näköjään valtaamaan markkinoita hinnalla millä hyvänsä. Tosin VTT:n organisaatio saattoi olla liian raskas kaupalliseen analytiikkaan, alan grand old man Hirvi pohtii. Eurofins Scientific on maailman johtava bioanalyysipalveluiden tarjoaja, jonka rekisteröity kotipaikka on Luxemburgissa ja pääkonttori Brysselissä. Konserniin kuuluu yli 400 laboratoriota, sen liiketoiminta ulottuu 44 maahan, ja se työllistää yli henkeä. Eurofinsin liikevaihdon odotetaan tänä vuonna ylittävän neljä miljardia euroa. Kymmenien laboratorioiden verkosto Suomessa Lasse Mäkelä lyö kahvittelun lomassa pöytään Eurofinsin huimat kasvuluvut Suomessa. Kun Mäkelä tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2010, sen liike- Eurofinsin liikevaihdon odotetaan ylittävän neljä miljardia euroa. vaihto oli viisi miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli 50. Nykyään sekä orgaanisesti että yritys- ja liiketoimintakauppojen myötä kasvaneen Eurofinsin Suomen-toimintojen liikevaihto on lähes 70 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä noin 700. Henkilökunnan osaaminen ja määrätietoinen työ sekä omistajamme luottamus ovat kasvun tae. Kukaan kilpailijoistamme ei ole investoinut yhtä paljon palveluidensa ja liiketoimintansa kehittämiseen täällä Suomessa kuin Eurofins, Mäkelä kehaisee. Meillä on Suomessa 32 akkreditoitua testauslaboratoriota, yhdeksän akkreditoitua tarkastuslaitosta, kolme akkreditoitua kalibrointilaboratoriota sekä akkreditoidut tuote- ja järjestelmäsertifiointilaitokset. Toimitusjohtaja listaa yhtiön monipuolista tarjontaa. Tarjoamme palveluita elintarvike-, maatalous- ja ympäristöanalytiikassa. VTT:n kanssa tekemämme yrityskaupan myötä mukaan tulevat myös testaus-, mittaus- ja sertifiointipalvelut. Mäkelä muistuttaa vielä, että Eurofins tarjoaa asiakkailleen yli validoitua analyysimenetelmää. Akkreditoitujen laboratorioiden kiinteät perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat merkittäviä. Päivittäisessä laboratorioanalyysien suorittamisessa vaadittavan työn ja kulutustarvikkeiden määrä eivät myöskään pääsääntöisesti kasva samassa suhteessa näytemäärän mukaan. Mitä suurempi volyymi, sitä kustannustehokkaampi toiminta, taustoittaa Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkelä yhtiön menestystä. 6 KEMIA 6/2018

7 oaa? Eurofins Scientific Finland Oy KEMIA 6/2018 7

8 Professori Timo Hirvi neuvoo pieniä laboratorioita erikoistumaan. Julkisen puolen taas on keskityttävä tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen, Hirvi sanoo. Juha Granath Mitä suuremmalla asiakasnäytevolyymilla laboratoriotoimija pystyy yksikköään operoimaan, sitä pienempi on yksittäiselle palvelusuoritteelle kohdistuva osuus toiminnan kiinteistä kustannuksista ja sitä kustannustehokkaammin laboratorio pystyy palvelujaan tarjoamaan, Mäkelä muotoilee. Päättäjiltä puuttuu luonnontieteiden osaamista Eurofinsin analyysien edulliseen hintaan vaikuttanee myös se, että valtaosa niistä tehdään suurissa tehtaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Analytiikan tietotaitoa olisi myös Suomessa. Timo Hirvi sanoo suomalaisen laboratorioalan osaamisen olevan yhä tasokasta. Hän kuitenkin pelkää tason kärsivän, kun Eurofinsin lisäksi muutkin kansainväliset yritykset tekevät tuloaan yhä vahvemmin. Tuorein osoitus kansainvälisen laboratoriojätin Suomi-innosta on heinäkuulta. Yli 40 maassa toimiva, noin 1,6 miljardin liikevaihdolla operoiva Synlab osti Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n koko osakekannan. Suomalaislaboratorio on tullut tunnetuksi muun muassa dopingtestauksen osaajana. Nykyisellä mallilla julkiset laboratoriot pienenevät, ja osaaminen heikkenee. Julkisen puolen on keskityttävä tutkimukseen, menetelmien kehittämiseen, vertailulaboratoriotoimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön, Hirvi painottaa. Professorin ohje pienille laboratorioille on erikoistuminen. Mies ei puhu ainoastaan akateemisella äänellä. Hirven kumppaneineen perustama mikrobiologinen elintarvike-, vesi- ja ympäristölaboratorio Novalab Oy myytiin viime vuonna sekin kansainväliselle Synlab-konsernille. Pienten yritysten etuina ovat pikaanalyysit, näytteenoton ohjeistus ja asiakkaan saamien tulosten tulkinta. Suuret laboratoriot ovat etäällä asiakkaistaan, ja näytteisiin liittyvä yhteistyö on vähäistä. Näin turhien analyysien määrä voi kasvaa. Kansainvälisten laboratorioketjujen tuotokset ovat Hirven mukaan toki hyviä. Kun tehdään paljon mittauksia ja analyyseja, laadunvarmistus on yleensä luotettavampaa, professori muistuttaa. Julkisen laboratoriotoiminnan osalta Hirvi harmittelee sitä, että jokainen hallinnonala ylläpitää omia pieniä laboratorioita sen sijaan, että keskinäistä yhteistyötä tiivistettäisiin ja kansainvälistä yhteistyötä kehitettäisiin. Nyt analyyseja tehdään ympäristö-, terveys- ja elintarvikepuolella, kun ne voitaisiin tehdä yhdellä kerralla yhdessä paikassa. Sieltä jokainen saisi tulokset käyttöönsä. Hirvi on vuosien mittaan tehnyt aiheesta lukuisia selvityksiä valtionhallinnolle. Ne eivät kuitenkaan ole johtaneet mihinkään. Johtopäätökseni on, että päätöksentekijöiltä puuttuu luonnontieteellistä osaamista. Yhteispeli parantaa kriisivalmiutta Professori Janne Nieminen johtaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laboratoriopalveluiden kemian tutkimusyksikköä. Nieminen ohjaa vieraansa työhuoneeseensa remontissa olevien käytävien läpi. Helsingin Viikissä sijaitsevan Kaaritalon tiloja kunnostetaan, sillä lähitulevaisuudessa taloon muuttavat Eviran seuraksi muun muassa Suomen ympäristökeskuksen Syken laboratoriot. Nieminen ehdotti jo kuluvan vuosikymmenen alussa, että laboratorioalan toimintoja kannattaisi keskittää Viikkiin. Ajatus on vihdoin ottanut tulta. 8 KEMIA 6/2018

9 Luonnonvarakeskus Luke tuli jo naapuriin, Syke muuttaa ensi vuonna, ja Helsingin yliopiston kanssa suunnittelemme yhteistyötä, Nieminen kertoo. Synergialla on iso merkitys. Tämä auttaa säilyttämään kriisivalmiutemme, osaamisemme ja kapasiteettimme. Janne Niemisen mukaan kansainväliset laboratoriojätit eivät uhkaa Eviraa, jolla on 260 työntekijää ja laboratoriotoimintaa kuudella paikkakunnalla. Me hoidamme lakisääteisiä tehtäviä valvonnassa, ylläpidämme laboratoriovalmiuksia, teemme tutkimusta ja toimimme vertailulaboratoriona. Yhteiskunnan jokainen sektori terveydestä teolliseen tuotantoon tarvitsee laboratorio- ja testauspalveluja. Sen sijaan Niemisen uhkakuvia ovat muun muassa kansainvälisen kaupan monimutkaiset toimitusketjut ja ilmastonmuutoksen vaikutukset: taudit leviävät entistä laajemmalle ja nopeammin. Kun tilanne on päällä, voidaan luottaa vain olemassa olevaan osaamiseen ja kapasiteettiin. Ruokaskandaalit, kuten fiproniili kananmunissa tai Brasilian pilaantuneen lihan myynti, heikentävät luottamusta. Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy lähialueillamme, ja uudet hometoksiinit ja tuholaiset uhkaavat viljasatoja. Näiden torjunnassa emme voi olla muiden varassa, Nieminen korostaa. Kun tilanne on päällä, voidaan luottaa vain olemassa olevaan osaamiseen ja kapasiteettiin, jota sitten skaalataan tarpeen mukaan. Ei pidä jäädä ideologisesti jumiin Janne Niemisen mielestä tarvitaan selkeä kansallinen strategia laboratorioalan palveluiden, laadun ja toiminnan varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Se on osa kriisivalmiutta, sisäistä turvallisuutta ja suomalaisen infran ylläpitoa ja kehittämistä. Tässä ei pidä jäädä ideologisesti jumiin akselilla yksityinen vastaan valtio. Pitää nähdä kansallinen etu, Nieminen sanoo. Hän perää myös keskittämistä ja yhteistyötä, jollaista Timo Hirvikin kaipaa. Niemisen mukaan suurten julkisten laboratorioiden, kuten Eviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tullilaboratorion, välisen yhteistyön yksi kompastuskivi on, että ne kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen. Kattavan valtion valvontalaboratorion perustaminen ei esityksestä huolimatta onnistunut. Tilanne paranisi, jos edes luotaisiin strategia laboratoriotoiminnalle ja katsottaisiin asiaa sektoreittain kokonaisstrategian pohjalta. Nyt kaikki pitävät kiinni vain omistaan, Nieminen noituu. Viikissä on jo kylvetty yhteistyön siemen. Eviran tutkimushuoneessa komeilee Luonnonvarakeskuksesta lainattu IRMS-laite, jonka avulla viime kesän toriratsioissa paljastettiin joukko mansikkarikollisia. Ulkomaalaisia marjoja pyrittiin kauppaamaan suomalaisina. Kerätyn vertailutiedon avulla laitteen tekniikka voi erottaa ulkomaiset mansikasta kotimaisista. Luonnon- Juha Granath Kenttämittauksiin soveltuvat laitteet yleistyvät, ja osa analytiikasta siirtyy kohteen viereen, kertoo Eviran Janne Nieminen esitellessään Luonnonvarakeskukselta lainattua IRMS-laitetta. KEMIA 6/2018 9

10 varakeskus käyttää laitteita ympäristöja ilmastotutkimuksissa, mutta tekniikka toimii tarvittaessa vaikkapa luomuvalvonnassa. Uusimmat, toistaiseksi hintavat laitetekniikat, kuten genomisekvensaattorit ja korkean erotuskyvyn HR-massaspektrometrit, tuottavat valtavia datamääriä. Laboratoriotoiminnan keskittäminen on järkevää jo laitteiden kalleuden takia ja myös riittävän näytevirran ylläpitämiseksi, Nieminen sanoo. Yritykset havittelevat vertailulaboratorioiksi Ympäristöanalytiikan ei pidä hyödyttää pörssiyhtiöitä vaan kansantaloutta ja ympäristöä, tähdentää Syken laboratorionjohtaja Tero Eklin. Viiden vuoden kuluttua toimijat lasketaan yhden käden sormilla. Juha Granath Suomen ympäristökeskuksen laboratorionjohtaja Tero Eklin suunnittelee parhaillaan muuttoa Viikin Kaaritaloon Syken laboratoriokeskuksessa Helsingin Kuninkaanlammessa. Viikkiin lähtee Eklinin mukana hänen 35 alaistaan. Syken meriekologian tutkimuslaboratorio siirtyi Viikkiin jo viime syksynä. Meidän laboratoriokeskuksemme on tarkoitus päästä uusiin tiloihin loppuvuodesta Muuton myötä meistä tulee entistä selkeämmin osa Viikin tiedeyhteisöä, Eklin kertoo. Syken ympäristöhallinnon laboratoriotoimintaa on myllerretty rankasti viime vuosina. Vielä 20 vuotta sitten se oli yhdessä VTT:n kanssa ympäristöanalytiikan merkittävimpiä toimijoita. Nykyään Syken osuus markkinoiden ympäristöanalytiikan kokonaistuotannosta on enää promilleluokkaa. Syke ei osallistu ympäristöanalytiikan kilpailutuksiin. Nyt toimintamme pohjautuu ulkopuoliseen rahoitukseen. Sen avulla selviämme tehtävästämme tuottaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin erilaisia ratkaisuja ja analytiikkaa, Eklin sanoo. Syken laboratoriokeskuksella on tärkeä rooli riippumattomana ympäristöanalytiikan kansallisena vertailulaboratoriona. Onko näin myös tulevaisuudessa? Alan kansainväliset ketjut ovat muun muassa Skandinaviassa laajentaneet liiketoimintaansa myös vertailulaboratoriotoiminnan puolelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan piiriin kuuluva hanke selvittää parhaillaan julkisen vertailulaboratoriotoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tulevaisuutta ympäristömittauksissa, Eklin kertoo. Samalla pohditaan myös vaihtoehtoja toiminnan järjestämiseksi Suomessa. Eklinin lähtökohta on, että ympäristöanalytiikan pitäisi hyödyttää niin kansantaloutta kuin ympäristöä. Pörssiyhtiöiden tehtävä on sen sijaan olla hyödyksi omistajilleen. Julkinen sektori on vuosikymmenten aikana osallistunut merkittävästi alan kehittämiseen. Isot ketjut eivät osallistu yhteisössä tehtäviin töihin vaan pyrkivät pörssiyhtiöinä tekemään mahdollisimman vahvaa tulosta. Markkinaliberalismin aikana julkisen sektorin toiminta nähdään usein haitallisena. Tilannetta pitäisi tarkastella kokonaisuutena, jossa julkinen ja yksityinen sektori kehittävät toimialaa yhdessä kansantalouden ja ympäristön kannalta tärkeissä aiheissa, Eklin sanoo. Uusi teknologia tuo vaihtoehtoja Kun Eurofins-konserni runsas vuosi sitten osti Ramboll Finland Oy:n ja Ahma insinöörit Oy:n ympäristöalan palvelut, toimitusjohtaja Lasse Mäkelä sanoi yhtiönsä halunneen saavuttaa ostoilla selkeän markkinajohtajan aseman. Pelko on, että siitä tulee määräävä markkina-asema, Tero Eklin sanoo. Arvioni mukaan Eurofins ja Synlab hallitsevat nykyään 60 70:tä prosenttia Suomen ympäristönanalytiikan markkinoista. Uskon, että viiden vuoden kuluttua markkinoiden toimijat lasketaan yhden käden sormilla. Laboratorionjohtaja Eklin ei kuitenkaan ole synkkä mies. Hihasta löytyy Kummeli-sketsistä lainattu Pena sen vielä viime hetkellä keksi -kortti, laboratorioalalla käynnissä oleva teknologian murros. Bisnestä tehdään yhä vanhoin keinoin, otetaan näyte manuaalisesti, lähetetään se analysoitavaksi ja odotetaan tulosta. Uusi teknologia tuo vaihtoehtoja, kuten jatkuvatoimiset laitteet, avoimen datan, droonit. Nämä eivät toistaiseksi kiinnosta kansainvälisiä ketjuja. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 10 KEMIA 6/2018

11 bestlab Oy on laadukas rakennusalaa palveleva laboratorio. Laboratoriomme on FINAS-akkreditoitu ja EVIRAN hyväksymä. Toimipaikkamme sijaitsevat Vaasassa, Seinäjoella ja Helsingissä. Palveluihimme kuuluvat asbestianalyysit, mikrobianalyysit ja muut haitta-aineanalyysit. UPM:n Selluliiketoiminta työllistää maailmanlaajuisesti henkilöä ja kuuluu UPM Biorefining -liiketoiminta-alueeseen. Lisää meistä osoitteesta Haemme nyt käyttöinsinööriä UPM Pietarsaaren sellutehtaalle. Vastaat kuitulinjojen valmistusprosessista ja osallistut tuote- ja prosessinkehitystyöhön. Osallistut projekteihin ja henkilöresurssien suunnitteluun. Olet vahvasti mukana turvallisuustyössä ja turvallisuuden edistämisessä. Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus alalta, erinomaiset vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukykyä. Tehtävässä vaaditaan sitoutumista turvallisuuteen, esimiestaitoja, yhteistyökykyä, innovatiivisuutta ja vahvaa englannin kielen taitoa. UPM tarjoaa sinulle mielekkään työn kestävän tulevaisuuden hengessä, innostuneen ja motivoituneen tiimin sekä hyvät kehitysmahdollisuudet urallasi. Lue lisää ja hae tehtävään osoitteessa mennessä. Liitäthän hakemuksesi oheen ansioluettelosi. Lisätietoja tehtävästä antaa Tero Virkkala, tero.virkkala@upm.com, puh Haemme Vaasan laboratorioon tiiminvetäjäksi/vastuuhenkilöksi Kemistiä tai vastaavaa Vastaat haitta-aineanalyysien (asbesti, PAH, PCB) suorittamisesta rakennusmateriaaleista yhdessä tiimisi kanssa. Hoidat myös mm. raporttien hyväksymisen ja asiakaskontaktit. Sinulla on kemistin koulutus tai vastaava koulutustausta ja kokemusta rakennus- ja laboratorioalalta. Kommunikoit sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Sinulla on tehokas ja huolellinen työote, hyvät organisointitaidot ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. Johdat tiimiäsi innostavasti ja tavoitteellisesti. Tarjoamme monipuolisen, vastuullisen tehtäväkentän ja vakituisen paikan laadukkaisiin analyyseihin panostavassa yrityksessä. Tehtävä täytetään, kun sopiva ehdokas löytyy. Lähetä siis hakemuksesi mennessä osoitteeseen rekry@bestlab.fi. Lisätietoja antaa Hannes Rahja, Haluaisitko tankata autoasi kiinteään hintaan 89 /kk? Onhan se nyt järkevää tietää polttoainelasku ennakkoon. Se onnistuu, kun valitset kaasuauton ja tankkaat siihen Gasumin kotimaista biokaasua kiinteään kuukausihintaan. Lue lisää gasum.fi #AJANKAASULLA Audi Opel Seat ŠKODA Volkswagen

12 TÄTÄ MIELTÄ Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire MUOVI ON monissa käyttökohteissa erinomainen materiaali, mutta sen ongelma on, että systeemi on rikki. Muovin kertakäyttökulutus on liian kiivasta, eikä muovijätettä saada tehokkaasti kerättyä ja hyödynnettyä. Systeemistä myös vuotaa päästöjä, mikä pilaa ympäristöä. EU:n komissio julkaisi vuoden alussa muovistrategian. Suomessa valmistuu pian ympäristöministeriön alaisuudessa valmisteltu kansallinen muovitiekartta. Suunnitelmien ytimen muodostavat muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon. Kemialla on tavoitteiden toteuttamisessa keskeinen rooli. Kemian avulla voidaan ymmärtää materiaalien rakenteita ja niiden vaikutusta aineen ominaisuuksiin sekä sitä, miten materiaaleja rakennetaan ja puretaan osasistaan. EUROOPASSA KIERRÄTETÄÄN nykyisin noin kolmannes jätemuoveista. Kolmannes päätyy energiakäyttöön, loput kaatopaikalle tai roskana luontoon. Suurin osa kierrätyksestä on mekaanista. Muovijäte lajitellaan, pestään, murskataan, sulatetaan uudelleen ja prosessoidaan uusiomuovirakeiksi. Rakeista valmistetaan esimerkiksi kukkaruukkuja tai muovikasseja. Muita reittejä muovien kierrättämiseen ovat kemialliset menetelmät, kuten kaasutus, nesteytys ja liuottimien käyttö, sekä bioteknologiset menetelmät. Kemiallisten reittien osuus kierrätyksestä on vasta vajaat kaksi prosenttia, mutta käynnissä on paljon kehitystyötä. Kemiallisen kierrätyksen lopputuotteena ei saada suoraan uusiomuovia vaan yleensä polttoaineita tai kemikaaleja. Yhdysvalloissa kehityskohteet ovat pitkälti samoja. Ero on, että Atlantin takana Leena Joutsen sääntelyn ohjaava vaikutus on pieni. Asiat etenevät tai ovat etenemättä pääosin yritysvetoisesti. Monet tunnetut brändit, kuten Coca- Cola, Nestlé ja Unilever, ovat tehneet merkittäviä lupauksia kierrätys- tai biopohjaisten raaka-aineiden käytön lisäämisestä muovipakkauksissa. NOPEIN TAPA rakentaa uusi muovitalous on tehdä se yhteistyönä. Jotta muovi saadaan paremmin kiertoon, muovijätteen keräyksen, jatkojalostuksen ja jalostettujen tuotteiden markkinoiden on pelattava yhteen. Avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. Muovijätteen prosessointiteknologiat eivät sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan. Ekologisin kierrätysreitti voi olla eri jätteille erilainen. Kierrätyksen kehittäminen ei yksin riitä. Osassa käyttökohteita perinteinen muovi on hyvä korvata uusilla biopohjaisilla materiaaleilla. Tarvitaan myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla voidaan antaa alkusysäys uusille ratkaisuille. Sääntelyllä voidaan kannustaa kierrätykseen ja vauhdittaa uusiotuotteiden markkinoita suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa. UUDEN MUOVITALOUDEN rakentamisella on kiire, jotta maapallomme toiminta ei häiriinny ja jotta luonnonvarat riittävät kasvavalle ihmiskunnalle. Kehitystyön kärki vaihtelee. Osa kehittyvistä maista tarvitsee pikaista apua perusjätehuoltonsa kuntoon laittamisessa. Pohjoismaissa voidaan keskittyä vaikkapa mikromuovipäästöjen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen sekä muovin materiaalikierrätyksen kasvattamiseen. Kansainvälisillä muovisopimuksilla pitäisi ilmastosopimusten tapaan asettaa yhteisiä tavoitteita ja vauhdittaa parhaiden käytäntöjen jakamista. Jokaisen panosta tarvitaan. Viime kädessä meillä kaikilla kuluttajina ja äänestäjinä on yllättävän iso vaikutus siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Maija Pohjakallio Maija Pohjakallio on kemiantekniikan tohtori, joka vetää VTT:ssä Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tiimiä.

13 NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA Nornickel Harjavalta on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. Analysaattoreiden, analysointitarvikkeiden ja vertailuaineiden luotettava toimittaja Orgaaniseen ja epäorgaaniseen polttoanalytiikkaan tarvikkeet kaikkien valmistajien laitteille. CHN/O/S, IRMS, Hiili ja Rikki, Typpi/Proteiini ym: Katalyytit ja reagenssit Vertailuaineet Tina- ja hopeakupit Laivat ja upokkaat Kvartsi- ja lasiosat Kysy laitekohtaista listaa teille sopivista tarvikkeista. Meiltä myös tunnetuilta valmistajilta analysaattorit: CHNS/O ja IRMS Typpi ja Rikki AOX ja Kloori HARJAVALTA Työhyvinvoinnin erikoislehti OTA TTT-LEHTI AVUKSESI, KUN kaipaat tukea ja vinkkejä työhyvinvointiin kehitätte työpaikallanne uutta haluat luotettavaa tietoa työturvallisuudesta ja -terveydestä. TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 /vuosi (norm. 83 ). > Tilaa lehti

14 Hyönteistalous tulee Ötökät marssivat ruokapöytään Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipiste sijaitsee keskellä kaunista, hiljaista maalaismaisemaa. Pelloilla tehtävästä tieteellisestä työstä vihjaavat rajatut tutkimuslohkot, joiden ympäriltä kasvillisuus on lanattu alas. Hilkka Vähänen 14 KEMIA 6/2018

15 Jos olet tavallinen nelikymppinen suomalainen, olet elämäsi aikana syönyt jo parikymmentä kiloa erilaisia hyönteisiä, ja syöt niitä vastedes entistä enemmän. Kehitystä avittaa Luonnonvarakeskus, joka tutkii hyönteisten kasvattamista uudessa laboratoriossaan. Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen Ohut näkkileipä näyttää ensi silmäyksellä tavalliselta, no, näkkäriltä. Tarkemmin katsoen leivän pinnalle ripotellut mustat siemenet eivät kuitenkaan ole siemeniä vaan tummien hyönteisten palasia. Suomalaisen uutuusvälipalan raaka-aineena on käytetty kotisirkkoja, sekä murskattuina että kokonaisina. Ajatus hätkähdyttää hetken, mutta ennakkoluulot sikseen. Rousk. Maistuu sirkkanäkkäriltä. Tai itse asiassa ihan vain rapealta suolakeksiltä, joka ajaa hyvin asiansa pienenä hiukopalana. Snacksien vieressä seisovat pullot sisältävät astetta eksoottisempaa palanpainiketta: sirkkasmoothieta. Sekään ei maistu ötököiltä. Kielelle leviää raikas tuulahdus mangoa. Muhkurainen suklaanappi sujahtaa suuhun jo sujuvasti. Puraisun jälkeen selviää, että maun perusteella sirkkasuklaata ei erota perinteisestä. Suklaa on juuri niin herkullista kuin suklaa yleensäkin. Mutta miksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusyksikön pöytään on katettu näin paljon sirkkatuotteita? Koska hyönteistalous tulee, vääjäämättä, vastaa Luken tuore pääjohtaja, kemiantekniikan tohtori Johanna Buchert. Buchert muistuttaa aikamme globaaleista haasteista. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu vaativat uusia ratkaisuja ja resursseja. Hyönteiset ovat äärimmäisen ekotehokkaita ravinnon tuottajia, pääjohtaja sanoo. Hyönteiset sopivat ihmisen ravinnoksi mutta myös lemmikki- ja tuotantoeläinten rehun proteiinilähteeksi. Tätä nykyä rehuun lisättävä proteiini on yleisimmin kalajauhoa tai soijaa. Ihmisten määrä kasvaa, joten myös rehun tarve kasvaa. Kalastuksen lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. Soijapapuja viljellään lähinnä Etelä-Amerikassa, jossa viljely rasittaa sademetsiä. Suomeen rehuproteiinin lähteeksi tuotavasta soijasta ainakin osan voisivat korvata kotimaiset hyönteiset. Suomalaiset avoimia hyönteisruualle Sirkkojen ja muiden hyönteisten sisällyttäminen ruokatuotteisiin tuli meillä mahdolliseksi vuonna 2017, kun Suomi muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Nyt hyönteisiä saa kasvattaa ja myydä elintarvikkeiksi kahdeksassa unionimaassa. Hyönteiskasvatus ruuaksi on trendi, jolla on markkinarakoa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Miika Tapio. KEMIA 6/

16 Hyönteistuotteilla on nyt tilausta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Miika Tapio, joka on perehtynyt etenkin mustasotilaskärpästen genetiikkaan. Mustasotilaat viihtyvät hyvin optimaalisesti valaistussa kasvatusympäristössään. Kiinnostus hyönteisravintoon lisääntyy koko ajan. Tapio arvioi, että alan tuotanto kymmenkertaistuu muutamassa vuodessa. Suomessa toimii jo viitisenkymmentä hyönteiskasvattajaa ja kolme rekisteröitynyttä rehun jatkojalostajaa. Uusia hyönteisyrityksiä syntyy jatkuvasti eri puolille maata. Alan ripeää kasvua selittää meillä se, että suomalaiset ovat tutkitusti avoimia hyönteistaloudelle ja hyönteisten ruokakäytölle. Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan prosenttia kansasta on valmis ottamaan ötökät lautasilleen joskaan ei välttämättä muodoissa, joissa hyönteisiä muualla maailmassa syödään. Vaikkapa Thaimaalle tyypilliset kokonaisina paistetut heinäsirkat eivät ole suomalaisten ykkössuosikkeja. Me kaikki syömme hyönteisiä jo nyt, valitsemme kaupassa sirkkapihvit tai emme. Meillä sirkat ja toukat maistuvat mieluiten jauhettuina ja osana suolaista ruokaa, Tapio kertoo. Tutkimuksissa kansalaiset ovat nimenneet pääsyyksi hyönteisten syömiselle niiden hyvän maun. Kuvat: Hilkka Vähänen Toki myös kasvavalla ympäristötietoisuudella on osansa asiaan. Tapio kiittelee sitä, että viranomaiset ovat Suomessa olleet poikkeuksellisen avoimia ja yhteistyöhaluisia hyönteisravinnon ja -kasvattamisen edistämisessä. Kansa ilmaisi kiinnostuksensa, ja viranomaiset vastasivat kutsuun nopeasti ja ponnekkaasti. Toisaalta hyönteisruuassa ei ole kyse mitenkään uudesta asiasta, vaikka moni sen sellaiseksi mieltää. Me kaikki syömme hyönteisiä jo nyt, valitsimmepa kaupassa sirkkapihvit tai emme, Tapio huomauttaa. Jokainen suomalainen syö vuodessa puoli kiloa hyönteisiä tavallisen ruuan mukana. Hyönteisiä päätyy väistämättä monenlaisten raaka-aineiden, kuten viljan, sekaan. Näin niitä jauhautuu osaksi jauhoja ja edelleen viljatuotteita. EU on määrittänyt ylärajat sille, kuinka paljon hyönteistä jauhoissa saa olla, mutta nollatoleranssia on mahdotonta ylläpitää. Sirkkasuklaakaan ei ole varsinaisesti uutuus. Kaakaopapujen myötä kaikkiin suklaatuotteisiin on aina ajautunut myös hyönteisiä. Mustasotilaita ja jauhomatoja Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön pääkompleksin takapihalla 16 KEMIA 6/2018

17 Toukat tekevät tehokompostin Hyönteisiä voidaan hyödyntää ainakin kolmella tavalla: ihmisten ruokana, tuotantoeläinten rehun proteiinilisänä ja niin sanotussa teknisessä käytössä. Tekninen käyttö voi tarkoittaa vaikkapa hyönteisten valjastamista jätteen käsittelyyn. Kärpäsentoukat toimivat luonnon jätteenkäsittelijöinä, joten ne hajottavat jätettä myös kotikompostissa. Toukat myös vähentävät jätteen määrää syömällä sitä. Kun makro-organismit ovat saaneet oman urakkansa hoidettua, työtä jatkavat mikro-organismit. Toisiaan tukevat prosessit tehostavat kompostin toimintaa. Me emme siis ehdota mitään vallankumouksellista, kun kehotamme lisäämään kompostiin toukkia, sanoo tutkija Cecilia Lalander Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta. Kompostissa toukat estävät myös salmonellabakteerin leviämistä. Bakteeri inaktivoituu toukan syötyä sen. Meidän tutkimuksessamme salmonellan määrä putosi dramaattisesti jo viikossa toukattomaan kontrollikompostiin verrattuna. Toukat vähentävät Lalanderin mukaan myös muiden bakteerien määriä kompostissa. Loiseliöiden määrään ne eivät vaikuta. Lisäksi toukat laimentavat lääkkeiden ja hyönteismyrkkyjen pitoisuuksia. Ruotsalaisryhmä tutki esimerkiksi epilepsialääkkeenä käytettävän karbamatsepiinin hajoamista toukkakompostissa. Karbamatsepiini hajoaa hitaasti vesistöissä, ja sen puoliintumisaika maaperässäkin on kymmeniä päiviä. Toukkakompostissa puoliintumisaika lyheni 1,9 päivään. Nykylainsäädäntö ei salli kotitalousjätteellä ruokittujen toukkien syöttämistä tuotantoeläimille. Kompostissa ahertaneita toukkia ei siis voida enää hyödyntää rehuna. Kärpäsentoukkien kompostikäyttö tuo silti paljon lisäarvoa. Jäte on aina paras käsitellä sen syntypaikalla, jolloin vältytään kalliilta kuljetuskustannuksilta. Toukkakomposti on yksinkertaisempana rakenteena muutenkin halvempi kuin mädätykseen perustuva. paistaa aurinko. Kun sieltä lähtee kävelemään pitkin peltojen ympäröimää hiekkatietä, saavutaan metsäsaarekkeelle. Puiden siimeksessä katseilta piilossa seisoo tumma, matala rakennus, entinen kananpoikien hautomo. Nyt se on uudistettu kasvuympäristöksi vielä pienemmille hyötyeläimille. Vanhassa hautomossa toimii Luken uusi hyönteisten tutkimusympäristö InsectLab, jossa etsitään ratkaisuja hyönteistalouden kysymyksiin, kuten hyönteisten kasvattamiseen ja niille sopiviin rehuihin sekä niiden lisäyspopulaation hallintaan. Laboratorion sisältä löytyy kaksi kasvatushuonetta. Niiden valoisuutta, ilmankosteutta ja lämpötilaa kontrolloidaan tarkasti. Puitteet ovat pienet, mutta tutkimusympäristön avulla voidaan simuloida hyönteisten kasvatusta myös suuremmassa mitassa. Katseen vangitsee ensimmäiseksi häkki, jonka kohdelamppujen valossa lentelee satoja isoja, tavallista huonekärpästä hieman solakampia kärpäsiä. Ne ovat aikuisia mustasotilaskärpäsiä. Mustasotilaiden toukat asustavat peremmällä samassa huoneessa aikuisten kärpästen kanssa. Toukkien kotina palvelevat avoimet, laakeat muoviastiat, joiden pohjaa peittää muutaman sentin kerros kompostiainesta. Suuremmassa tuotannossa kasvatusastiat pinottaisiin päällekkäin kuin tar- Griinsect Oy Hilkka Vähänen Suomalaisia hyönteistuotteita. Griinsectin runsaskuituisten ja runsasproteiinisten kotisirkkanäkkäreiden koostumuksesta 6 8 prosenttia on hyönteistä. Kotimaisia sirkkoja sisältävät myös Entisin hedelmäiset smoothiejuomat ja erilaiset suklaanapit. KEMIA 6/

18 Hyönteistuotanto on tarkkaan valvottua Veikko Somerpuro Sen paremmin EU:ssa kuin kansallisellakaan tasolla ei ole erityistä hyönteisiä koskevaa lainsäädäntöä. Hyönteisten tuotantoon elintarvikkeiksi sovelletaan yleisiä elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Hyönteisten elintarvikekäytön osalta eletään kuitenkin murrosvaihetta, kertoo ylitarkastaja Riina Keski-Saari Elintarvikevirasto Eviran elintarvikehygienian jaostosta. Vuosi 2018 on siirtymäaikaa, jonka kuluessa jo markkinoille ehtineitä tuotteita voidaan myydä vapaasti. Vuoden 2019 alusta astuvat voimaan uudet säännöt. Niiden mukaan EU:n alueella saa myydä elintarvikekäyttöön vain niitä hyönteislajeja, joille on tämän vuoden aikana aloitettu uuselintarvikeasetuksen mukainen lupahakemusprosessi, Keski-Saari kertoo. Suomessa myynnissä ovat nykyisin kotisirkka, mehiläinen käytännössä sen kuhnuritoukka ja jauhomato. Tulevaisuuden ruokahyönteisiä voi olla monia muitakin. Hyönteisten elintarvikekäytön turvallisuudesta tiedetään vasta vähän, sillä aihetta ei juuri ole tutkittu. Tämän takia myös mahdollisten riskien kattava arviointi on hankalaa. Perusasiat ovat kuitenkin selvillä. Hyönteisissä on mikrobiologisia, kemiallisia ja allergiariskejä. Riskit riippuvat pitkälti hyönteislajista. Lisäksi riskeihin vaikuttaa se, kuinka hyönteinen on prosessoitu, eli käytännössä se, millainen elintarvike on kyseessä. Yleisesti ottaen hyönteiset ovat hyvä kasvualusta mikrobeille, sillä ne sisältävät runsaasti ravinteita ja vettä. Mikrobiologisista riskeistä on niin vähän tietoa, että nykyvaatimusten mukaan hyönteisistä tuotettava elintarvike pitää kuumentaa jossain tuotantovaiheessa. Jotkut ihmiset ovat allergisia hyönteisille. Etenkin äyriäisallergiat saattavat ristireagoida hyönteisproteiinien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuottaja viestii mahdollisista riskeistä asiakkaalle ja että pakkauksen allergiamerkinnät ovat kunnossa, sanoo Keski-Saari, joka muutenkin painottaa tuottajavastuun merkitystä. Hyönteistuotannossa korostuu toimijan vastuu omien tuotteiden turvallisuudesta ja niistä annettujen tietojen paikkansapitävyydestä. Hyönteiset ovat sitä, mitä ne syövät Yksi ruokahyönteisten erikoisuuksista muihin tuotantoeläimiin verrattuna on se, että monet niistä ovat Suomessa vieraslajeja. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä ei saa päästää kasvatustilojen ulkopuolelle. Myös hyönteisille syötettävien rehujen pitää Keski-Saaren mukaan olla turvallisia ja laadukkaita. Hyönteiset ovat juuri sitä, mitä ne syövät. Rehun laadun merkitys korostuu, koska nykylainsäädännön mukaan elintarvikekäyttöön meneviltä hyönteisiltä ei saa poistaa ruuansulatuskanavaa. Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert muistuttaa hyönteistalouden olevan kokonaan uusi ala, joka edellyttää paitsi uusia innovaatioita, tuotantoteknologiaa ja tuotekonsepteja myös ennen kaikkea tutkimustyötä. Uudessa alassa on tietysti riskinsä, mutta myös sen mahdollisuudet ovat valtavat, Buchert tähdentää. Pääjohtaja painottaa myös voimavarojen yhdistämistä. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten pitää tehdä yhteistyötä ja rakentaa yhdessä kokonainen innovaatioekosysteemi. Luke tarjoaa modernin testausalustan hyönteistalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Hyönteistalouden mahdollisuudet ovat valtavat. Olemme mielellämme mukana tutkimuksen eturintamassa, hymyilee Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert. 18 KEMIA 6/2018

19 Kuvat: Hilkka Vähänen Jauhopukkien toukat eli jauhomadot mönkivät mieluiten kasvatuslaatikoiden kompostikerroksessa valolta suojassa. Aikuisina jauhopukit ovat rauhallisia kuoriaisia. jottimet palautuspisteen kärryssä. Toinen laboratoriossa elävistä lajeista on tutumpi ja kotoisampi jauhopukki, jonka toukkia kutsutaan jauhomadoiksi. Jauhopukit ovat kuoriaisina helpompia pitää hallinnassa kuin kärpäset. InsectLabin jauhopukit mutustelevat rauhallisesti perunansiivuja muovisessa kotilaatikossaan. Jauhomadot on eroteltu omaan astiaansa. Ne osoittautuvat aikuisia yksilöitä ujommiksi. Tarvitaan paikalle laboratorion työntekijä, joka kaivaa muutaman esille lyhyttä kuvaussessiota varten. Naps! Naps! Kamera ehtii räpsähtää vain pari kertaa ennen kuin madot mönkivät hämmästyttävän vikkelästi takaisin valolta piiloon. Hyönteiset venyttävät täällä vauhdikkaasti myös mittaansa ja lisäävät painoaan. Tutkimuksen päämääränä on kuitenkin löytää kaikkein tehokkain tuotantotapa. Laboratoriossa kokeillaan siksi myös erilaisia kasvua rajoittavia olosuhteita. Näin selvitetään, kuinka suuri ero on optimaalisen ja epäoptimaalisen kasvun välillä. Luken tutkijat esimerkiksi syöttävät toukille monia erilaisia rehuja saadakseen selville, millä yhdistelmällä syntyy pulskin ja ravinteikkain lopputulos. Ekologisuuden aste riippuu rehusta InsectLabin avajaisiin puhujaksi saapunut Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkija Cecilia Lalander tietää mustasotilaskärpäsistä ja niiden toukista kaiken. Mustasotilaskärpänen on ihanteellinen kasvatettava, jolla on ideaalinen elinkaari, Lalander kehuu. Toukat ovat suuria, huomattavasti suurempia kuin tavallisen huonekärpäsen toukat, ja ne ovat 40-prosenttisesti proteiinia. Ei ihme, että kiinnostus pohjoisamerikkalaiseen kärpäseen on kolmen viime vuoden aikana Hyönteisruuasta tulee ekologisinta silloin, kun ötököille syötetään sivuvirtoja ja jätteitä. räjähtänyt, kuten ruotsalaistutkija ilmiötä kuvailee. Mustasotilaan toukkavaihe kestää pari, kolme viikkoa. Sen ajan toukat käyttävät lähinnä ruokailuun. Ne popsivat varastoon, myös aikuisen kärpäsen tarpeisiin, sillä aikuisena hyönteinen ei syö enää mitään. Siihen on hyvä syy. Aikuisella kärpäsellä ei ole suuta. Juuri siksi mustasotilaskärpänen ei myöskään ole potentiaalinen tautien levittäjä, sillä se ei hakeudu syömään ihmisten ruokaa tai jätteitä. Nuoruusvaiheen ahmimisen ansiosta mustasotilaan toukissa on myös runsaasti rasvaa. Tarkka rasvaprosentti riippuu niiden syömästä rehusta. EU-lainsäädäntö on ruuantuotantoon liittyvissä asioissa hyvin turvallisuusorientoitunutta. Elintarviketuotantoeläimille ei pääsääntöisesti saa syöttää toisista tuotantoeläimistä valmistettua rehua, kalajauhoa lukuun ottamatta. Syynä tähän ovat 1990-luvun hullun lehmän taudin tapaukset. Niiden nähtiin johtuneen naudoille syötetyistä eläinproteiineista, joiden kautta tautia aiheuttavat prionimutaatiot pääsivät leviämään tuotantoeläinpopulaatioon. Koska kärpäset on EU:ssa luokiteltu tuotantoeläimiksi, niiden toukkia ei saa ruokkia ruoka- tai muulla kotitalousjätteellä. Kaupan entiset elintarvikkeet ovat toukkien ruokana sallittuja, kunhan ne eivät sisällä lihaa tai kalaa. Meidän on siis toistaiseksi syötettävä kärpäsille hedelmiä ja vihanneksia, jotka tutkimustemme mukaan ovat vähiten optimaalista ruokaa. Tehokkaimmin toukat kasvaisivat kotitalouksien sekaruokajätteellä, Lalander sanoo. Hyönteisruuasta tulisi ekologisinta silloin, kun ötököitä ruokittaisiin sivuvirroilla ja jätteillä, vaikkapa juuri kotitalouksien orgaanisella jätteellä. Orgaanista jätettä olisi käytettävissä paljon. Nykyaikaiset yhteiskunnat tuottavat suuria jätevirtoja, talousjätteen lisäksi maatalouden jätettä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Suomessa syntyy vuosittain yli 21 miljoonaa tonnia ravinteikasta biomassaa. Miika Tapio muistuttaa hyönteisruuan ympäristöystävällisyyden riippuvan nimenomaan siitä, mitä kasvatettaville hyönteisille syötetään. Jos rehuksi kasvatettavat hyönteiset ruokitaan samalla rehulla, joka muuten syötettäisiin suoraan sioille, prosessi ei ole ekologinen. Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia. KEMIA 6/

20 AJANKOHTAISTA Uusioraaka-aineiden tarve voi muuttaa Kaatopaikat kaivoksiksi Kun neitseelliset raaka-aineet hupenevat, katseet kääntyvät kohti muita materiaalilähteitä. Yhden sellaisen voivat muodostaa Euroopan vanhat kaatopaikat. Uusi tietopankki kertoo, mitä mihinkin on haudattu. Elina Saarinen Rautaa, alumiinia, harvinaisia maametalleja. Muovia, mineraaleja. Vanhoille kaatopaikoille on haudattu valtavat määrät materiaalia, jonka kaivaminen esiin voi tulevaisuudessa olla kannattavaa. Eurooppalaisten yhdyskuntajäte- ja kaivosjätekaatopaikkojen materiaalivarantotietoja on nyt koottu kansainväliseen tietopankkiin. Jossain vaiheessa primäärisistä raaka-aineista voi tulla pulaa. Tämän tietopankin avulla voi tutkia, mitä sekundäärisiä raaka-aineita on tarjolla kaatopaikoilla eri puolilla Eurooppaa. Tietopankki edistää kaatopaikkakaivostoimintaa, summaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin projektipäällikkö Heikki Särkkä kaatopaikkojen roolia tulevaisuuden raaka-ainereserveinä. Tänä vuonna avatun Smart Ground -tietopankin avulla tiedetään, missä mitäkin materiaalia on ja kuinka helposti se on otettavissa käyttöön. Smart Ground -tutkimuksessa kehitettiin myös laskennallisia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida kaatopaikan avaamisen kannattavuutta, toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Tietopankista löytyy tällä hetkellä satoja kaatopaikkoja etenkin Unkarista, Italiasta ja Isosta-Britanniasta. Kunhan sovelluksen liiketoimintasuunnitelma valmistuu, datamäärä kasvaa. Kaksi pilottikohdetta Suomesta Suomesta Smart Ground -tietopankissa on mukana kaksi pilottikohdetta: Aijalan rikastushiekka-alue Salossa sekä Metsäsairilan kaatopaikka Mikkelissä. Metsäsairilassa kaatopaikan sisältöä tutkittiin koekairauksin ja näytteitä analysoimalla. Viidestä kairauspisteestä löytyi tavanomaista yhdyskuntajätettä, ei haitta-aineita. Saimme uutta tietoa vuosikymmeniä sitten loppusijoitetun jätteen koostumuksesta. Vaikka vanha kaatopaikka ei vielä tänä päivänä ole kaivosmielessä taloudellisesti kannattava materiaalien uudelleen käyttöönoton kannalta, niin asiaa on syytä selvittää, toteaa Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Lue lisää aiheesta: smart-ground Yksi merkittävä tulos on myös se, että vanhasta jätetäytöstä ei ole nykytilassa odotettavissa haittoja ympäristön kannalta. Heikki Särkkä kertoo, että kaikilla tietopankin kaatopaikoilla ei ole tehty kairauksia. Suurimmassa osassa tiedot pohjautuvat kaatopaikan pitäjiltä kerättyyn informaatioon. Laajamittaisen kaivostoiminnan aloittaminen edellyttääkin yleensä lisätutkimuksia. Varsinkin vanhoilla kaatopaikoilla voi olla myös haitallisia jätteitä, kuten asbestia, Särkkä huomauttaa. Idea tietopankin kokoamisesta syntyi aikoinaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tutkimushanke sai EU:lta 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Smart Ground -hankkeen suomalaisia toteuttajia olivat Metsäsairila Oy:n lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Geologian tutkimuskeskus GTK. Lisäksi hankkeessa toimi ulkomaalaisia kumppaneita neljästä Euroopan maasta. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Vanhat kaatopaikat saattavat jossakin vaiheessa muodostua merkittäväksi materiaalilähteeksi. Etenkin kaatopaikoille päätyneiden metallien talteenotto kiinnostaa jo nyt. 20 KEMIA 6/2018

21 Petri Järvinen ChemBio Finlandiin puoli vuotta Nobelistit mukana juhlaseminaarissa On aika merkitä kalenteriin vuoden 2019 ChemBio Finland. Monipuolista ohjelmaa juhlistaa Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisseminaari, jonne on luvassa nobelistivieraita. Get together -tilaisuus kuuluu ChemBio Finlandin odotetuimpiin ohjelmanumeroihin. Vuoden 2017 tapahtumassa päivitettiin kuulumisia iloisissa tunnelmissa. Kaikille avointen Kemian Päivien teemoja ovat kiertotalous, ympäristö-, elintarvikeja radiokemia, kemian opetus, analytiikka, laskennallinen kemia, energia ja turvallisuus. Plazalla kuullaan molempina päivinä valittuja paloja esiintyjiltä. Radiokemian seminaarissa kuullaan, kuinka varmistetaan ydinjätteiden turvallinen loppusijoitus ja miten suomalaiset innovaatiot auttoivat Fukushiman ydinonnettomuuden jälkien puhdistuksessa. Toisena teemana on radiokemia terveyttä edistämässä. HUSiin on asennettu maailman ensimmäinen sairaalakäyttöön soveltuva BN- CT-neutronikiihdytin, jota käytetään etenkin pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa. Suomen Akatemian järjestämässä energiaseminaarissa käsitellään muun muassa maamme energiajärjestelmän vahvuuksia ja haasteita, puhtaan energian teknologioita ja asumisen kestäviä energiaratkaisuja. UUTISIA Kemian Päivien tarjontaan voi tutustua osoitteessa www. kemianseurat.fi, jonne ohjelmatiedot päivitetään lokakuun aikana. Kemianteollisuus ry:n Save the World -seminaarissa puidaan muovien kierrättämistä ja käsittelyä. Suomen Bioteollisuuden ohjelman teemoja ovat tekoäly ja neurotutkimus. ChemBio Finlandin näyttelytilan varaukset ovat hyvässä vauhdissa. Lisätietoja saa tapahtuman verkkoportaalista chembiofinland.fi. Messukeskus järjestää ChemBio Finland -tapahtuman joka toinen vuosi yhteistyössä Kemian Seurojen, Suomen Bioteollisuus ry:n (FIB) ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Kemia-lehti on tapahtuman päämediakumppani. Leena Joutsen Suosittu kemian ja bioalan ammattilaisten kohtaamispaikka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa maaliskuuta. Ajankohtaisen ohjelman lippulaivana ovat Kemian Päivät. Myös Kemianteollisuus ry ja Suomen Bioteollisuus järjestävät laajat seminaarikokonaisuudet. Satavuotista toimintaansa ensi vuonna juhlistavan Suomalaisten Kemistien Seuran juhlaseminaariin on luvassa kolme kemian nobelistia, jotka esiintyvät myös näyttelyalueen Plaza-aukiolla. Yhdysvaltalainen K. Barry Sharpless tunnetaan stereoselektiivisistä hapetusreaktioista, joista hänet palkittiin vuonna Vuoden 2016 nobelisti, skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart on suuntautunut supramolekulaariseen kemiaan ja nanokemiaan. Vuonna 2009 palkittu israelilainen biokemisti Ada E. Yonath on kristallografian tut- kija ja yksi harvoista tieteen naisnobelisteista. Radiokemian keksinnöistä asumisen energiaan Luotettavat AAS-laitteistot Thermon ice-sarjan liekki-, uuni- ja yhdistelmä-aas: Monipuoliset ja helppokäyttöiset Pienet käyttökustannukset Nopea ja osaava suomalainen huolto sekä tuotetuki Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi , KEMIA 6/

22 UUTISIA Joensuussa tutkitaan kestävää energiaa Joensuussa toimiva Kareliaammattikorkeakoulu on tarttunut kestävien energiaratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin valitsemalla ne tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa strategisiksi vahvuusalueiksi. Ammattikorkeakoulu Kareliassa on vireillä lukuisia tutkimusprojekteja, joilla ratkaistaan kestävän energian käytännön ongelmia. Karelia on nivonut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa myös osaksi opetusta. Panostusten myötä toiminnasta on kehittynyt laaja kokonaisuus, joka kiinnostaa laajalti ja monialaisesti. Tutkimustyön tarkoitus on vihreämmän tulevaisuuden mahdollistaminen läheltä saatavilla polttoaineilla. Ammattikorkeakoululla on oma toimipiste Sirkkalan energiapuistossa Joensuussa. Sirkkalan energiapuistossa pystytään tutkimaan eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia, kertoo Karelian projektipäällikkö Joonas Hirvonen. Sirkkalassa vierailee monien alojen asiantuntijoita tutustumassa Karelian toimintaan. Alue houkuttelee kasvavissa määrin myös kansainvälisiä vierailijoita. Keskiössä biodiesel, biokaasu ja pelletit Karelia tekee yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa, toimivatpa ne aurinkoenergian, puun tai puupohjaisten polttoaineiden parissa. Tutkimuksen keskiössä ovat kuitenkin erityisesti biodiesel, biokaasu ja pelletit. Valmistamme itse erilaisia biodieseleitä ja pellettejä ja niiden seoksia eri puulajeista, Hirvonen kertoo. Biodieseleiden kalorimetristen arvojen määrittämisessä ja pellettien lämpöarvon mittauksissa ja keskinäisissä vertailussa tutkijat ovat hyödyntäneet viime vuonna käyttöön ottamaansa pommikalorimetriä, jonka ansiosta tulokset ovat olleet helposti toistettavia. Simo Paukkunen Joonas Hirvonen kollegoineen pyrkii mittausten avulla löytämään tehokkaimmat biodieselit ja lämpöarvoltaan parhaat pelletit. Nopea ja tarkka laite on edistänyt tutkimuksen tekoa, mutta kehitysideoitakin on syntynyt muutama. Olemme kaivanneet lait- Muovipakkausten talokeräys yleistyy teen etupaneeliin paikkaa muistitikulle tai -kortille, jotta tulokset saisi siirrettyä helpommin omalle koneelle. Vesa Rauhala Yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta löytyy muovipakkausten keräyslaatikko. Pääkaupunkiseudun kunnissa muovipakkauksia kerätään jo liki 6 000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Lain mukaan vastuu pakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä kuuluu pakkausten valmistajille, mutta jätehuoltoyritykset voivat järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöissä. Fortum laajensi Riihimäen muovijalostamoaan Fortum on avannut uuden käsittelylinjan muovijalostamossaan Riihimäellä. Jalostamo kykenee uuden linjan ansiosta muuntamaan nykyiseen verrattuna kolminkertaisen määrän muovijätettä kierrätysmuoviksi. Jalostamon käsittelykapasiteetti on jatkossa noin tonnia vuodessa. Riihimäen muovijalostamon kapasiteetin laajennus mahdollistaa muovinkierrätyksen merkittävän laajentamisen Suomessa, sanoo Fortumin kierrätys- ja jäte- liiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa. Fortum käsittelee Riihimäellä kaikki Suomessa erilliskerätyt kuluttajamuovipakkaukset. Vuonna 2017 jalostamossa prosessoitiin noin tonnia muovijätettä. Vuonna 2018 määrä nousee todennäköisesti jo tonniin. Fortumin Circo-kierrätysmuovilla korvataan neitseellistä raaka-ainetta jo monissa muovituotteissa. Yhtiön mukaan kiinnostus uusiomuovin käyttämiseen tuotteissa kasvaa koko ajan. Fortum Kuluttajilta kerätyt käytetyt muovipakkaukset saavat Fortumin jalostamossa uuden elämän kierrätysmuovina. 22 KEMIA 6/2018

23 Kraton Chemical taas paras kesäduunipaikka Oululainen mäntyöljyn jalostaja Kraton Chemical on jälleen valittu vuoden parhaaksi kesätyönantajaksi. Kraton vei Vastuullisin kesäduuni kilpailun voiton pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa. Yhtiö sai myös Akavan kunniamaininnan korkeakouluopiskelijoiden työllistämisestä. Suurten yritysten sarjassa voittaja oli Fastems ja uudessa 1000Plus-sarjassa Ikea. Monialakonserni Algol ylsi suurten sarjassa ja maaliyhtiö Teknos 1000Plussarjassa pronssille. Kilpailuun osallistui 128 työnantajaa. Vastauksia tuli lähes kesätyöntekijältä. Kemianyritykset tarjosivat nuorille reilut kesätyöpaikkaa, kun määrä viime vuonna oli Erinomaisia lukuja selittää se, että kemia kuuluu Suomen suurimpiin teollisuudenaloihin. Isot yritykset luonnollisesti palkkaavat paljon kesätyöntekijöitä. Yhtä tärkeitä nuorille ovat myös pienet yritykset, jotka saattavat palkata yhden tai kaksi kesätyöntekijää, sanoo Kemianteollisuus ry:n osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Anni Siltanen. AIV-liuosastiat kerättiin hyötykäyttöön Suomen 4H-liitto ja Eastman Chemical Company järjestivät syyskuussa tempauksen, jossa kerättiin talteen maatilojen käytetyt muoviset AIV-liuosastiat. 4H-nuoret vastaanottivat viljelijöiden tuomia tynnyreitä ja kanistereita yhteensä peräti parikymmentätuhatta. Keräyspisteitä oli yli 50 paikkakunnalla. Pohjoisin sijaitsi Kuusamossa, eteläisin Salossa, itäisin Ilomantsissa ja läntisin Jurvassa, kertoo Eastmanin Keski-Suomen asiakaspäällikkö Sami Saarikettu. 4H-liiton yhteyspäällikön Patrik Lindforsin mukaan järjestö on organisoinut myös lannoitesäkkikeräyksiä. Haluamme auttaa maatiloja kierrätyksessä ja samalla tarjota töitä maaseudun nuorille, Lindfors sanoo. Keräyksen rahoitti Taminco Finland Oy, joka on Eastman Chemical Companyn suomalainen tytäryhtiö. Kaikki kerätyt astiat kierrätetään muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Päivi Ikonen Johanna Kokkola/Salama Visual Liuosastiat muuttuvat pian uusiomuovirakeiksi. Bio-Rad Laboratories Food Science -tuotteet nyt Labemasta! Kromogeeniset agarit iq-check PCR-kitit Vesianalyysit Legionella testaus TSE-testaus Courtesy of Bio-Rad Laboratories, Inc., 2018 Kysy lisätietoja: tai labema@labema.fi

24 UUTISIA Innovaatiokilpailu etsii uusia teräsideoita Teräksenjalostajat SSAB ja Sandvik Materials Technology etsivät yhdessä uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat terästuotteiden jäljitettävyyden läpi koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren. Innovaatiokilpailu haastaa tutkimusryhmät ja yritykset ideoimaan, kuinka saataisiin aikaan tarkka, sormenjälkityyppinen älytunniste, joka takaa koko eliniän mittaisen jäljitettävyyden terästuotteille levyistä, nauhoista ja putkista erilaisiin lopputuotteisiin. Ratkaisu voi hyödyntää monenlaista teknologiaa tai niiden yhdistelmiä digitaalisuudesta ja tekoälystä kemiaan ja metallurgiaan. Kilpailun toteuttamisesta vastaa konsulttiyritys Spinverse. Lisätietoa kisasta saa osoitteesta spinverse.com. Kilpailuaika päättyy 2. marraskuuta. UPM vie koululaiset metsään Metsäyhtiö UPM järjestää syksyn mittaan metsäretkiä peruskoulujen kuudesluokkalaisille. Retkien tavoitteena on tarjota koululaisille metsäkokemus ja kertoa heille kestävästä metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Retkillä tutustutaan sekä metsien talous- että virkistyskäyttöön, metsäluontoon ja luonnonsuojeluun sekä uusiutuvasta raaka-aineesta eli puusta saataviin tuotteisiin. Oppilaat pääsevät myös istuttamaan taimia tulevaisuuden metsäksi. Gasum osti Enegian energiamarkkinapalvelut Kaasuyhtiö Gasum Oy on ostanut energia-alan asiantuntijayrityksen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan. Gasumin omistukseen siirtyivät Enegia Consulting Oy, Energia Portfolio Services Oy ja IntSream Oy henkilökuntineen. Yrityskaupan myötä Gasum aikoo laajentaa palvelutarjontaansa maakaasumarkkinoilla ja yhtiön koko toiminta-alueella Pohjoismaissa. Suomalaista osaamista jättihiihtokeskukseen Norjaan on nousemassa uusi, maailman suurin sisähiihtokeskus, jonka toteutukseen osallistuvat myös suomalaiset yritykset. SSABkonserniin kuuluva Ruukki toimittaa keskuksen teräksisen päärungon, katon kantavat levyt, katosta ripustettavan hiihtoradan sekä porrastornit ja huoltosillat. Teräsrakenteet käsitellään Tikkurilan kehittämällä polyuretaaniyhdistelmällä, joka on tarkoitettu voimakkaan ilmastorasituksen kohteeksi joutuvien pintojen suojaukseen. Hiihtokeskuksen lumipinta-ala on noin neliömetriä, mikä vastaa viittä jalkapallokenttää. Keskuksessa on maastohiihtoradan lisäksi myös kolmella hiihtohissillä varustettu laskettelurinne. Kokonaisuuden on määrä avautua alkuvuodesta Spinverse Älyä teräkseen! Tulevaisuuden älykäs teräs voi itse ilmoittaa ominaisuutensa konepajalle ja elinkaarensa päähän tullut tuote kertoa elämäntarinansa kierrättäjille. Suomalainen kuppikeksintö valloitti Lontoossa Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero! Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa Juhlanumero 7/2018 ilmestyy 7. marraskuuta. Varaa paikkasi viimeistään 15. lokakuuta! Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli :lle ammattilaiselle. Tiedustelut ja varaukset: puh puh Kartonkivalmistaja Kotkamillsin kehittämä kokonaan muoviton kertakäyttökahvimuki esittäytyi kansainväliselle yleisölle Lontoossa syyskuussa järjestetyssä Luxury Packaging -tapahtumassa. Ekologinen suomalaisinnovaatio herätti laajaa kiinnostusta, sillä ilman muovipinnoitetta valmistettavan kupin kierrättäminen on yksinkertaista ja hoituu normaalissa kartonkikierrätyksessä. Kartonkiset kahvikupit päällystetään yleensä PEmuovilla. Muovi pitää kierrätysvaiheessa erottaa puukuiduista, mikä tekee kuppien kierrättämisestä monimutkaisen, hankalan ja kalliin prosessin. Kotkamillsin kuppien suojakerrokset ovat muovin sijaan vesipohjaisia, joten erotteluongelmaa ei ole. Yhtiön toimitusjohtaja Markku Hämäläinen uskoo täysin muovittomien kartonkipakkausten mullistavan elintarviketeollisuuden ja muidenkin teollisuudenalojen pakkausmarkkinat. Me haluamme olla mukana ratkaisemassa muovijäteongelmaa, kuppi kerrallaan, Hämäläinen sanoo. Kotkamills Muoviton kartonkikuppi on biohajoava, maatuva ja helposti kierrätettävä. KEMIA Kemi 24 KEMIA 6/2018

25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Pidetään nuorten mielenterveydestä huolta NUORUUS ON suurten muutosten aikaa. Se on myös isojen kysymysten ja ihmettelyn aikaa. Suoriudunko hyvin koulussa ja harrastuksissa? Mitä lähden joskus opiskelemaan? Miten sulaudun uuteen kaveri- tai opiskeluporukkaan? Millainen aikuinen minusta on kasvamassa? Muutos ja myllerrys voivat ahdistaa nuorta. Mielenterveysongelmat ovat nuorten ja koululaisten yleisimpiä terveysongelmia. Nuoret kärsivät erityisesti mielialahäiriöistä, ahdistuneisuudesta, käytöshäiriöistä ja päihdeongelmista, usein niin, että ongelmia on useampi päällekkäin. Tutkimusten mukaan joka viidennellä tai jopa joka neljännellä nuorella on jonkinlainen mielenterveysongelma. Nuorilla on noin kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia kuin lapsilla. Viime aikoina nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Pohjoismaissa. Syitä tähän on etsitty. Yksi teoria on, että koulutyö aiheuttaa lisääntyvää stressiä. Myös koventuneet ulkonäkö- ja ympäristön paineet ovat voineet vaikuttaa. Samoin perheen kriisit, köyhyys, työttömyys tai avioero voivat vaikuttaa nuoren mielenterveyteen. ON TÄRKEÄÄ, että nuorten mielenterveysongelmat otetaan tosissaan ja nuori ohjataan tehokkaaseen hoitoon. Kouluissa terveydenhoitaja, koulukuraattori, -psykologi ja -lääkäri ovat henkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä, jos elämä tuntuu ahdistavalta tai vaikealta. Myös netistä löytyy apua. Netissä toimivalla Mielenterveystalolla on nuorille omat sivut osoitteessa Mielenterveysseuran Sekaisin-chatissa (sekaisin247.fi) voi purkaa huoliaan ammattilaiselle. Mielenterveysongelmat ovat pääosin parannettavissa. Ainakin niitä voidaan helpottaa paljon ammattilaisten avulla, esimerkiksi keskusteluterapialla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että apua on helposti ja nopeasti tarjolla. Nopea hoitoon pääsy takaa nuorelle paremmat mahdollisuudet päästä nopeammin takaisin normaalielämään nauttimaan nuoruuden ihmeistä. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Espoonlahden lukion oppilas. Google luottaa tuulivoimaan LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. pisara soittaa saavinpohjan rumpua: nyt alkaa sataa! Teknologiajätti Google ostaa suomalaista tuulivoimaa Haminanpalvelukeskuksensa käyttöön. Google on allekirjoittanut pitkäaikaisen sähköntoimitussopimuksen CPC Finland Oy:n kanssa. Amerikkalaisyritys kertoo sitoutuvansa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja hankkivansa sähkön paikallisilta toimijoilta. CPC rakentaa Googlen tarpeisiin tarkoitetun tuulivoimalan Isojoen tuulipuistoon Pohjanmaalle. Voimala käynnistyy syksyllä Googlella on nyt 14 tuuli- ja aurinkovoiman toimitussopimusta eurooppalaisten yritysten kanssa. Neste osti hollantilaisen rasvatoimittajan Neste on ostanut osake-enemmistön hollantilaisesta IH Demeter BV:stä. Demeter on eläinrasvojen ja -proteiinien toimittaja, jonka uudeksi nimeksi tulee Neste Demeter BV. Yrityksen entiset omistajat jatkavat sen vähemmistöomistajina. Neste on maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja, joka hyödyntää raaka-aineinaan jätteitä ja tähteitä. Yhtiön kasvustrategia perustuu maailmanlaajuiseen jäte- ja tähderaaka-aineiden hankintaan. Venator sulkee Porin titaanidioksiditehtaan Yhdysvaltalainen Venator aikoo lopettaa titaanidioksidituotantonsa Porissa. Yhtiön mukaan syynä päätökseen on kustannusten odottamaton kasvu. Noin 450 henkeä työllistävän Porin-tehtaan toiminta jatkuu kuitenkin supistetussa muodossa vuoteen 2021 asti. Tehdas kärsi pahoja vaurioita tammikuussa 2017 sattuneessa tulipalossa. Laitosta on sittemmin korjattu, mutta sen tuotanto ei ole päässyt täyteen vauhtiin. Kiinalaisen kameraosaajan tuotekehitys Tampereelle Kiinalainen mikrokomponenttien ja kuluttajaelektroniikan toimittaja AAC Technologies avaa tuotekehitysyksikön Tampereelle. Yksikkö aloittaa parinkymmenen hengen tiimillä, mutta kiinalaisyhtiö aikoo kasvattaa sen työntekijämäärän kolmessa vuodessa noin sataan. Hervantaan sijoittuva yksikkö keskittyy kamerateknologiaan, kuten kuvasensoreihin, linssisuunnitteluun ja kuvankäsittelyyn. Investoinnin arvon lasketaan nousevan 20 miljoonaan euroon. Suomi isännöimään spektroskopiakongressia Seuraava eurooppalainen molekyylispektroskopian EUCMOS-kongressi on päätetty pitää kesällä 2020 Jyväskylässä. Joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi yhdistää eri tieteenalojen edustajat keskustelemaan molekyylien tunnistamisesta, muokkaamisesta ja tutkimusmenetelmistä. Jyväskylän yliopiston kemian professorin Jan Lundellin mukaan päätös kokoontumispaikasta on kunnianosoitus suomalaiselle molekyylispektroskopian osaamiselle. KEMIA 6/

26 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa Kemia-lehden lukijoista 81 % 72 % 65 % katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) Näin Vihreät sivut vaikuttavat: 52,9 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 19,1 % 17,6 % 20,6 % Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy Lisätietoja ja tilaukset: ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi

27 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service BASF OY Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, Helsinki puh. (09) myynti@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu Helsinki Postiosoite PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BOREALIS POLYMERS OY PL Porvoo puh. (09) etunimi.sukunimi@borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa. DOSETEC EXACT OY Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu Turku puh. (02) Mobile: info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. KEMIA 6/

28 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut EUROFINS LABTIUM OY Eurofins-perheen uusi jäsen Laboratorio- ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie Kotka puh. (05) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Jauheiden varastointi- ja siirtolaitteistot Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennys- ja täyttölaitteistot Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille Dosing Systems for powders and liquids KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F Pori PL 78, Pori puh. (02) faksi (02) info@ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut näkyvästi verkossa. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A Helsinki puh innolims@innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie Vilppula puh. (03) faksi (03) kalpro@phpoint.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods Vihreitä sivuja ei ohiteta. METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B Espoo puh mail@metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS Vihreät sivut 28 6/2018

29 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu Turku puh. (02) Asiakaspalvelu: puh cc.nordic@perkinelmer.com Vihreät sivut myös verkossa SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat AA Breda The Netherlands puh. +31 (0) faksi +31 (0) info@skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha Helsinki puh. (09) myynti@suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A Helsinki puh. (09) faksi (09) posti@seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut näkyvästi verkossa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja Espoo puh. (09) sales@softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView TANKKI OY Oikotie 2, Ähtäri puh. (06) faksi (06) tankki@tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment Tietojen haku onkin nyt kätevää. Varaa oma paikkasi pian. OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh KEMIA 6/

30 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service TESTWARE OY Puurtajantie Hollola puh. (03) testware@testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD Products 3D-mittalaitteet 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, Tampere puh kari.karppinen@valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE Solna, Sweden puh faksi info.sweden@wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers Vihreät sivut Tietojen haku onkin nyt kätevää. Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh Tule mukaan Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Netissä > Vihreät sivut. Hinnat alkaen euroa + alv / koko vuosi. Ehdit mukaan juhlanumeroon 7/2018, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 15. lokakuuta mennessä. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm ) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää: > Ilmoittajalle Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Tutustu ja tule mukaan! > Vihreät sivut 30 6/2018

31 KIERTO TALOUDEN BISNESMALLI ANTAA VAATTEELLE MONTA KIERROSTA Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava. Lukijatutkimus, Focus Master LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA! Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: kestävään raakaainehankintaan ekologiseen tuotesuunnitteluun resurssiviisaaseen tuotantoon vastuulliseen kuluttamiseen kierrätys- ja jätehuoltovaiheeseen Tilaa Uusiouutiset-lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. (03) Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan Uusiouutiset-lehden painetun version kestotilauksena 89 /vuosi. Tilaan Uusiouutiset-lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 /vsk. Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset-lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50. Mottagaren betalar portot Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Jaicom Oy Tunnus VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kansainvälinen tutkijaryhmä: Uusiutuvat lähteet kattavat energiantarpeen Pelkästään uusiutuvaan energiaan perustuvalle tulevaisuudelle ei ole esteitä. Näin sanoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka työhön osallistui muun muassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Näkemys perustuu satoihin aiheesta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ryhmä analysoi. Ryhmä julkaisi tuloksensa Renewable and Sustainable Energy Reviews -lehdessä. Tutkimus on vastine samassa lehdessä viime vuonna ilmestyneelle artikkelille. Tutkija Benjamin Heard ryhmineen kyseenalaisti vuoden 2017 artikkelissa muun muassa sen, kestävätkö uusiutuvaan energiaan perustuvat järjestelmät äärimmäisiä sääoloja ja auringon ja tuulen puutetta. Heard epäili myös sähköverkon vakaata toimivuutta vaihtelevissa olosuhteissa. Vaikka monet Heardin esiin nostamat seikat ovat tärkeitä, on muistettava, että nykyteknologia tarjoaa niihin kaikkiin ratkaisut, sanoo Tuulivoimaloille ja aurinkopaneeleille löytyy riittävästi tilaa. Uudet teknologiat tarjoavat ratkaisut kaikkiin muihinkin uusiutuvan energian tuotannon haasteisiin, sanovat kansainväliset tutkijat. voimalla tai akuilla, voidaan tuottaa energiavarastoksi esimerkiksi vetyä tai synteettistä kaasua. Keinoja on Brownin mukaan monia muitakin sähköverkon vakauttajista uusiin elektronisiin ratkaisuihin. LUT:n professorin Christian Breyerin mukaan ratkaisut ovat vieläpä edullisia etenkin, kun otetaan huomioon tuuli- ja aurinkovoiman laskevat kustannukset. Orgaaniset höyryt vaikuttavat kaikkialla ilmakehässä Orgaaniset yhdisteet voivat osallistua aerosolihiukkasten kasvuun myös ilmakehän kylmässä yläosassa, paljastaa PNAS-lehden julkaisema tuore tutkimus. Haihtuvia orgaanisia höyryjä päästävät ilmaan puut ja muu kasvillisuus. Höyryjen on aiemmin oletettu vaikuttavan aerosolihiukkasten muodostumiseen vain ilmakehän alaosassa, jossa niiden pitoisuudet ovat suurimmat ja lämpötila korkea. Nyt orgaanisia höyryjä ha- vaittiin jopa korkealla vuoristossa tehdyissä mittauksissa, kertoo apulaisprofessori Katrianne Lehtipalo Helsingin yliopistosta. Kansainväliseen tutkimukseen osallistuivat Suomesta myös Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Ennen kuin orgaaniset yhdisteet voivat muodostaa tiivistymiskykyisiä höyryjä, niiden täytyy hapettua. Hapettumistuotteiden havaitsemiseen tarvitaan erittäin tarkkoja massaspektrometrejä. Tutkijat onnistuivat tavoitvastinetutkimusta johtanut tohtori Tom Brown saksalaisesta Karlsruhen teknillisestä yliopistosta. Jos aurinko- tai tuulienergiaa ei talvisaikaan voida korvata sähköntuonnilla, vesiteessaan yhdistämällä kahdella erityyppisellä massaspektrometrillä mitatut orgaanisten molekyylien pitoisuudet. Mittaukset tehtiin Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin Cloud-kammiossa. Aerosolihiukkasten kasvuprosessien ymmärtäminen on olennaista ilmastomallien rakentamisessa. Hiukkaset vaikuttavat ilmastoon, kun ne ovat kasvaneet nanometrin kokoon. Silloin ne voivat muodostaa pilvipisaroita tai sirottaa auringonvaloa. Tärkeimpiä metsän ilmakehään päästämiä haihtuvia höyryjä on alfa-pineeni, jota tuottavat varsinkin männyt. 32 KEMIA 6/2018

33 Nanoputkista syntyi värillisiä kalvoja Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on onnistunut luomaan hiilinanoputkista erivärisiä, vihreitä, ruskeita ja hopeanhohtoisia ohutkalvoja. Hiilinanoputket ovat yleensä aina mustia tai tummanharmaita. Värillisten kalvojen aikaansaamisen mahdollisti Aallon tutkijoiden kehittämä nanoputkien valmistusmenetelmä. Putket kasvatetaan siinä metallin ja hiilen aerosoleista kaasun muodossa, jolloin putkien rakennetta voidaan muokata. Ryhmän tuorein keksintö on lisätä kasvatusreaktoriin hieman hiilidioksidia, jonka ansiosta voidaan säädellä eriväristen nanoputkien kasvua. Värillisiä nanoputkia tehtiin nyt todennäköisesti ensimmäistä kertaa suoralla synteesillä. Suorassa synteesissä kalvot saavat värinsä jo valmistusprosessin aikana sen sijaan, että putket käsiteltäisiin vasta sen jälkeen. Suoralla synteesillä voidaan tuottaa kerralla suuria määriä puhdasta, virheetöntä materiaalia. Tämä tehostaa tuotantoa, sillä jälkikäsittely vie huomattavasti aikaa, ja putkien puhdistaminen jälkikäteen voi myös vahingoittaa putkien rakennetta. Yksiseinäisiä hiilinanoputkia eli erikokoisiksi ja erimuotoisiksi rullattuja yhden atomikerroksen paksuisia grafeeniliuskoja hyödynnetään elektroniikassa sekä kosketusnäytöissä ja -pinnoissa. Uusi, nopea valmistusmenetelmä on tulevaisuuden sovellusten kannalta hyvin lupaava. Värillisiä ohutkalvoja voitaisiin käyttää värikkäiden Aalto-yliopisto Professori Esko Kauppinen esittelee reaktoria, jossa nanoputket valmistetaan. kosketusnäyttöjen tai optisilta ominaisuuksiltaan täysin uudenlaisten aurinkokennojen valmistamiseen, sanoo tutkimusta johtanut professori Esko Kauppinen. Tutkimuksen julkaisi Journal of the American Chemical Society. VTT Vauhtia 3d-tulostukseen nanotimanteilla Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Carbodeon Oy ovat kehittäneet muovimateriaalin, joka mahdollistaa entistä nopeamman 3d-tulostuksen. Materiaalista syntyy myös entistä kestävämpiä tulosteita. tökohteita. Nauhan hyvä suorituskyky perustuu sen sisältämiin nanotimanttihiukkasiin, 4 6 nanometrin kokoisiin timanttipartikkeleihin. VTT tuotti sulaprosessointia varten tarvitun nanodis- Uutta, nanotimanteilla vahvistettua PLA-muovia testasivat VTT:n polymeeripilottiyksikön tutkijat Sini-Tuuli Rauta (vas.), Jari Kankaanpää, Satu Pasanen ja Timo Flyktman. Uusi, tulostettava komposiittimuovi soveltuu sekä kuluttajien että teollisuuden käyttöön. Carbodeonin markkinoille tuoma tulostusnauha laajentaa myös 3d-tulostuksen käytpersoidun materiaalin kemian pilottilaitteillaan ja selvitti sitten komposiitin toimivuutta. Nanotimanttilisäys helpotti muovimateriaalin sulaprosessointia ja paransi sen mekaanisia ominaisuuksia, kertoo tutkija Satu Pasanen, joka on vastannut kehitystyön pilotoinnista. Pallomaiset nanotimantit toimivat voiteluaineen tavoin ja hidastavat tulostimen suuttimen kulumista. Lisäksi nanotimantit parantavat muovin lämmönjohtavuutta, minkä ansiosta tulostusnopeutta voidaan kasvattaa merkittävästi. Carbodeonin toimitusjohtajan Vesa Myllymäen mukaan tulostusnauha tulee myyntiin myös granulaattimuodossa. Tuoteperhe saa myöhemmin jatkoa. 33

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Sairaalabakteeri kuriin uusin asein Tutkijat löysivät syövän uuden syntymekanismin Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet uuden molekyylitason mekanismin, jonka vuoksi tietyt ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan eturauhassyövän aggressiiviseen muotoon. Tulokset julkaisi Cell-tiedelehti. Professori Gong-Hong Wein vetämä tutkimusryhmä hyödynsi työssään sekä geneettisiä, solu- ja molekyylibiologisia että laskennallisia menetelmiä. Näin löytyi säätelymekanismi, jossa eri SNP-muodot säätelevät HOXA2-transkriptiotekijän sitoutumista dna:han. Sitoutuessaan HOXA2 kiihdyttää kahden uuden syö- Antibiooteille vastustuskykyiset sairaalabakteerit ovat iso riesa kaikkialla maailmassa. Turun yliopistossa on kehitetty uusi keino, jolla voidaan pitää aisoissa antibiooteille vastustuskykyinen sairaalabakteeri Acinetobacter baumannii. Bakteeri asettuu hiusmaisten proteiinirakenteidensa, niin sanottujen acu-karvojensa avulla lääketieteellisten laitteiden ja välineiden pinnoille. Näin bakteeri voi levitä koko sairaalaan. Yliopiston kemian laitoksessa toimiva, tutkija Anton Zavialovin johtama ryhmä tutki bakteerin acu-karvoja röntgenkristallografian avulla. Tällöin selvisi, että jokaisen karvan kärjessä on kolme sormea, jotka tarttuvat erittäin tiukasti laitteiden vettä hylkiviin muovipintoihin. Havaintonsa jälkeen ryhmä tuotti vasta-aineita, jotka sitoutuvat karvasormiin ja estävät näin bakteerien takertumisen. Sairaaloiden olisi löytömme avulla mahdollista vähentää taudinaiheuttajien leviämistä helpoilla ja edullisilla toimenpiteillä, Zavialov sanoo. Toinen hyvä, yksinkertainen ratkaisu olisi hänen mukaansa käyttää lääketieteellisissä laitteissa muovien sijaan lasia tai muita vähemmän vettä hylkiviä materiaaleja. Multiresistentti Acinetobacter baumannii -bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi terveydenhuollon hankalimmista taudinaiheuttajista. Uusien pägeenin, CEACAM21:n ja PCAT19:n, ilmentymistä ja edistää siten eturauhassyövän etenemistä parantumattomaksi muodoksi. Löydöstä jalostamalla ja soveltamalla voidaan tehdä aiempaa tarkempia syöpädiagnooseja ja jakaa potilaita jatkossa korkeamman ja matalamman riskin ryhmiin, Wei uskoo. Nyt löytyneet uudet syöpägeenit ja mekanismit avaavat myös mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin potilaskohtaisiin eturauhassyövän hoitostrategioihin. Eturauhassyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpä, jo- Oulun yliopisto AIV sai oman bakteerin Tutkijat haluavat seuraavaksi selvittää, kuinka nyt löydetty säätelykoneisto vaikuttaa syöpäsolujen leviämiseen. hon Suomessa sairastuu vuosittain noin miestä. Tutkimukseen osallistui antibioottien kehittäminen sitä vastaan on Maailman terveysjärjestön WHO:n kiireellisyyslistan kärjessä. Suomalainen kemian nobelisti Artturi Ilmari Virtanen jäi aikoinaan ilman hänen mukaansa nimettyä bakteeria. Puute on nyt paikattu. Acidipropionibacterium virtanenii -bakteerilaji kunnioittaa Virtasen liki sadan vuoden takaista propionihappobakteerien tutkimusta. Uuden lajin löysivät ja nimesivät Helsingin yliopiston tutkijat, jotka nykyään paneutuvat samoihin bakteereihin. He eristivät uutuuskannan suomalaisesta mallastetusta ohrasta. myös Turun yliopisto ja joukko kansainvälisiä tutkimuskumppaneita. 34 KEMIA 6/2018

35 Kosteikot kertovat tundran hiilitaseen Kosteikot ovat avain alueen kasvihuonekaasutaseen tarkkaan määrittämiseen. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston biogeokemian tutkimusryhmän mallinnustuloksista. Itäsuomalaistutkijat ovat mitanneet pitkään Länsi-Venäjän tundran hiilitasetta. Heidän Global Change Biology -lehdessä julkaisemansa tuore tutkimus kertoo, että alue on 10 viime vuotta toiminut hiilen nettonieluna. Se on siis kasvien yhteyttämisen ja kasvun myötä sitonut ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin kasvillisuudesta ja maaperästä on vapautunut ilmakehään. Kaikkein suurinta hiilensidonta on ollut tundran kosteikoissa. Koska märät kosteikot ovat myös isoja metaanilähteitä, niiden merkitys alueellisen kasvihuonekaasutaseen kannalta on olennainen. Arktiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Ikiroutaan on sitoutunut runsaasti hiilidioksidia ja metaania. On tärkeää tietää, pysyvätkö kasvihuonekaasut varastossaan myös tulevaisuudessa. Arktisen alueen kosteikot toimivat ainakin vielä hiilinieluina. Tšernobylin ydinturma näkyy eläimissä yhä Vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa yhä lähiseudun luontoon ja muokkaa esimerkiksi metsämyyrien suolistobakteeriyhteisöä. Tämä käy ilmi Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksesta. Tutkijat tekivät dna-analyyseja alueen myyrien ulosteista. Analyysit osoittivat, että Firmicutes- ja Bacteroidesbakteeriryhmien keskinäiset suhteet muuttuvat jyrsijöiden ruuansulatuskanavissa. Ero oli niin merkittävä, että suolistobakteerit kertovat 90 prosentin varmuudella, elää- Metsämyyrien elinympäristö mullistui ydinonnettomuuden jälkeen. kö myyrä korkean vai alhaisen säteilytason ympäristössä. Suolistobakteerit säätelevät sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia ja voivat olla osallisia muun muassa tautien puhkeamisessa. Säteilyn vaikutus suolistomikrobeihin avaa tutkijoiden mukaan uuden tutkimusalueen. Silloisessa Neuvostoliitossa sattunut Tšernobylin voimalan reaktorin tuho on historian vakavin ydinturma. Laitoksen ympärille muodostettiin 30 kilometrin suojavyöhyke, jolla asuminen on virallisesti kiellettyä. Majavat muokkaavat maisemaa ja ilmastoa Majavien pystyttämä tiivis pato pitää lammikon pinnan korkealla. Majavilla on yhä enemmän ilmastollisia vaikutuksia, kertovat Helsingin yliopiston tutkijat. Suomen kasvavat majavapopulaatiot ovat luoneet runsaasti uusia elinympäristöjä jokien ja lampien rannoille. Kun jyrsijöiden rakentamat padot nostavat veden pintaa, vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä, jota karkaa patoaltaista ilmaan. Majavalammikot voivat kuitenkin olla paitsi hiilen lähteitä myös hiilinieluja. Tutkijoiden arvion mukaan majava-altaat ja majavien synnyttämät niityt saattavat sitoa jopa tonnia hiiltä vuodessa. Toisaalta ne voivat puskea ilmakehään vuosittain hiilitonnia. Majavaperhe muuttaa asuinsijaa yleensä muutaman vuoden välein. Jyrsijöiden lähdön jälkeen pato vähitellen rapautuu ja allas tyhjenee, kunnes paikalle saapuu uusia majavia, jotka korjaavat rakennelman ennalleen. Näin vesiekosysteemi ja maaekosysteemi vuorottelevat jatkuvasti.

36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Biokomposiitti syntyy sivuvirroista Kotoasi voi pian löytyä haarukka, hammasharja tai puutarhapöytä, joka on tehty puutuotevalmistuksen ja selluntuotannon sivuvirroista. Ensimmäisinä uudesta biokomposiitista syntyneet tuotteet, sarja keittiövälineitä, ovat jo kaupan hyllyllä. Elina Saarinen Suomalainen kodintuotevalmistaja Orthex on tuonut markkinoille sarjan aivan uudenlaisesta biokomposiitista valmistettuja keittiövälineitä. Komposiitin fossiilipohjaista muovia korvaava osa on tehty kuusesta ja sokeriruo osta. Puuosa taas on peräisin puutuotteiden ja sellun valmistuksessa syntyvistä sivuvirroista. Kun raaka-aineesta peräti 98 prosenttia on biopohjaista, materiaali pienentää tuotteiden hiilijalanjälkeä yhtiön laskelmien mukaan 80 prosenttia. Orthexin keittiövälinesarja on DuraSense-nimisen biokomposiitin ensimmäinen valmis tuotesovellus. Yhtiö on suunnitellut sen yhdessä komposiitin valmistajan, metsäjätti Stora Enson kanssa. Orthexin toimitusjohtajan Alexander Rosenlewin mukaan puupohjaisesta raaka-aineesta valmistetut tuotteet vastaavat ominaisuuksiltaan vastaavia muovisia keittiövälineitä. Ne ovat hygieenisiä, kestäviä ja konepestäviä, Rosenlew sanoo. Vahvuuden ja kovuuden leikkuulautoihin sekä paistinlastojen ja juustohöylien kahvoihin ja muihin tuotteisiin tuo hänen mukaansa biokomposiitin sisältämä puu. Myös polymeerit kiertoon Stora Enson biokomposiitissa puukuidut voidaan haluttaessa yhdistää monenlaisiin polymeereihin, sekä biopohjaisiin että kierrätettyihin. Jatkossa sen aineksina voidaan yhtiön mukaan käyttää myös kierrätettyjä polymeerejä. Uutuuskomposiitti tehdään tällä hetkellä yhtiön Hylten-tehtaassa Ruotsissa. Kun komposiitin puuraaka-aineena hyödynnetään muun tuotannon sivuvirtoja, koko puuaines hyödynnetään optimaalisesti, sanoo yhtiön biokomposiittiliiketoiminnan johtaja Patricia Oddshammar. Komposiitti on myös eettinen tuote, sillä puut ovat peräisin vastuullisesti hoidetuista, sertifioiduista metsistä. Stora Enso uskoo voivansa laajentua biokomposiittien avulla uusille markkinoille, joita perinteisesti ovat hallinneet muovit. Biokomposiitti sopii materiaaliksi esimerkiksi huonekalujen, kuormalavojen, työkalujen ja autojen sisustusten valmistukseen. Se käy myös lukuisiin kuluttajatuotteisiin leluista hammasharjoihin ja kertakäyttöisistä ruokailuvälineistä kauneus- ja lifestyletuotteisiin sekä puutarhakalusteisiin, Oddshammar luettelee. Kun sellutehtaan sivuvirrat käsitellään taitavasti, ne voivat lopulta päätyä vaikka keittiöön. Stora Enson biokomposiitin ensimmäinen tuotesovellus on sarja kokkausvälineitä. Orthex Oy Kasvun mahdollisuudet Suomalainen muoviteollisuus on viime vuodet hakenut aktiivisesti uusia bio- ja kierrätysmateriaaleja. Samaan aikaan metsäteollisuus on kehittänyt puupohjaisia materiaaleja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Sekä Stora Ensossa että Orthexissa uskotaan biopohjaisten tuotteiden markkinan maailmanlaajuiseen kasvuun. Mahdollisuuksia avautuu sekä raaka-aineiden toimittajalle että kuluttajatuotteiden valmistajalle. Biopohjainen muovi ja sivuvirtojen kierrättäminen hyötykäyttöön tukevat myös kestävää kasvua. Suuri osa muovituotteissa nykyään käytettävistä uusiutumattomista materiaaleista voitaisiin korvata biokomposiiteilla. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. 36 KEMIA 6/2018

37 SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 9/1983 Neste Oy:n petrokemian laboratorio harjakorkeudessa Kaksinkertaisia harjannostajaisia vietettiin tutkimuskeskuksessa , kun uusi petrokemian laboratoriorakennus ja koehallin laajennus olivat saavuttaneet tämän juhlinnan arvoisen virstanpylvään. Projektin suunnittelu aloitettiin tammikuussa 1982 ja louhintatöihin päästiin syys marraskuussa. Joulukuussa aloitettiin varsinaiset rakennustyöt ja valmistumistavoite on tämän vuoden loppuun mennessä. Uudessa petrokemian laboratoriossa on varattu tutkimustilat polymerointitutkimusta, muovien mekaanista testausta, prosessitekniikan tutkimusta ja synteesityöskentelyä varten. Lisäksi uudet tilat rakennetaan myös sähkökemian tutkimusta varten. Kemia-Kemi 7/1993 Kemiralta vedenpuhdistusosaamista Etelä-Koreaan Kemira on solminut eteläkorealaisen Kyunggi-yhtiön kanssa kaupan, jonka mukaan Kemira myy sille vedenpuhdistusta sekä puhdistuskemikaalien valmistusta ja käyttöä koskevan taito-tietopaketin. Sopimus avaa Kemiralle uuden markkina-alueen ja vahvistaa yhtiön asemaa johtavana vesikemikaalien toimittajana maailmassa. Vuosi sitten yhtiö teki vastaavanlaisen lisenssisopimuksen Yhdysvaltojen koillisosaan. Euroopassa Kemiralla on toistakymmentä vesikemikaalien tuotantolaitosta. Nopeasti teollistunut Etelä-Korea satsaa tällä hetkellä runsaasti varoja ympäristöasioiden hoitoon. Tuoreimmassa viisivuotissuunnitelmassa tähän on varattu viisi miljardia dollaria. Kiireellisimpiä kohteita ovat sekä kunnallisen että teollisuuden jäteveden puhdistuksen parantaminen ja neljän pahoin likaantuneen joen puhdistaminen. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa blogspot.com. Ida Pimenoff Pyörällä pääsee PYÖRÄILLESSÄ on mukava tarkkailla ympäristöä, rakennustyömaita, ojanpientareen kasvillisuutta, Keskuspuiston vehreyttä ja muita liikkeellä olevia. Ajatukset kulkevat omia ratojaan, kuten kerran kesäaamuna töihin polkiessani. Maantiepyörien renkaiden pitää olla mahdollisimman kapeat, sellaiset että niillä on vaikea ajaa hiekkatiellä. Ajopelin paino on minimoitu ja nopeus maksimoitu. Kevyellä pyörällä voi suhauttaa vaikka kuntosalille, jossa voi sitten latoa rautaa tankoihin. Nykyisin fillaroidaan myös fatbikeilla, paksurenkaisilla pyörillä, joilla voi ajella maastossakin. MUTTA OVAT renkaat sitten millaiset tahansa, taakkatelineen puute hämmästyttää. Tuleehan siitä tietysti painoa lisää, jos on teline ja siinä vielä pyörälaukku tai pari. Koska tavaraa on kuitenkin joskus pakko kuljettaa mukanaan, monen pyöräilijän selässä pullottaa hiostava reppu. Se vasta kätevää on? Toki riskinsä on tarakassakin. Lapsena sulloin tarakalle pitsineuletakin, jonka hiha sotkeentui ketjujen väliin. Revin neuleen väkisin irti. Se takki oli entinen. Äitiä harmitti. Hameverkkoja polkupyörissä näkee nykyään harvoin. Tai jos näkee, ne ovat entisaikojen kudottujen sijaan muovisia. KYPÄRÄSTÄ ollaan monta mieltä. Kaupunkipyörien myötä käyttösuosituksesta jouduttaneen luopumaan. Erikoista turvallisuusajattelua edusti nuori, joka viiletti kädet irti ohjaustangosta, kännykkää tuijottaen. Kypärä sentään oli päässä. Toinen kännykänvahtaaja eteni rullalaudalla. Toivottavasti heillä on kaikki hyvin. Oma polkupyöräni on parikymmenvuotias, ei kovin kevyt, mutta rullaa hyvin. Siinä on tarakkakin. Armottoman vanhanaikaista, mutta tällä mennään. Ei kai pyörää tarvitse keksiä uudestaan? Anja Nystén KEMIA 6/

38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Elisabeth Helander Tieteen ja ympäristön asialla Radiokemisti Elisabeth Helander on tehnyt pääosan urastaan tutkimuksen edistäjänä. Toinen kulmakivi hänen elämässään on ympäristön suojeleminen. Sisko Loikkanen Filosofian tohtori Elisabeth Helander nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1970-luvulla, kun hänestä tuli Suomen Akatemian tutkimusjohtaja. Häntä oli esittänyt tehtävään Tieteen keskustoimikunta, mutta hallitus kavahti takajaloilleen, eivätkä kaikki muutkaan sulattaneet naisen nimittämistä vaikuttajan paikalle. Kiista levisi lehtien palstoille. Minua pidettiin myös liian nuorena ja radikaalina, Helander hymyilee. Nimityksen runnoi voimaan presidentti Urho Kekkonen, joka käveli viileästi ministereidensä yli. Tapaus oli valtiosäännöllisesti niin kiinnostava, että siitä tuli alan oppikirjoihin esimerkki siitä, kuinka presidentti saattoi päättää asian vastoin hallituksen kantaa. Akatemiassa tuoreella johtajalla oli takanaan oman organisaation tuki mutta edessään iso työmaa. Suomalaista tiede-elämää piti lähteä kansainvälistämään ja tutkijoiden kotimaista yhteistyötä lisäämään. Tieteellisen tason nostamista palvelivat myös 1980-luvun alussa käynnistetyt tutkimusalojen arvioinnit ulkomaisten asiantuntijaryhmien voimin. Ensimmäiseksi arviointikohteeksi osui epäorgaaninen kemia. Tulos oli varsin kriittinen, mikä herätti kemistipiireissä paheksuntaa. Reippaaseen amerikkalaiseen tyyliin laadittu raportti sisälsi aika negatiivisiakin kommentteja. Tajusimme, että jatkossa pitää pyytää arvioijia kirjoittamaan vähän hillitymmin. Suomalaiset luonnontieteilijät ottivat kuitenkin kritiikistä opikseen. Tutkijat ymmärsivät uudistusten tarpeen ja muun muassa sen, että tulokset pitää julkaista arvostetuissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Helanderin kaudella akatemiassa ryhdyttiin kehittämään myös tutkijakoulutusta ja tutkimusohjelmatyyppistä rahoitusta. Syntyivät tutkimuksen huippuyksiköt. Uusi biotekniikan ja molekyylibiologian tutkimus- ja tutkijankoulutusohjelma loi perustan alan nykyiselle osaamiselle. Helander kiittelee etenkin professori Pirjo Mäkelän panosta sen rakentamisessa. Hän oli todella kaukonäköinen ja aikaansaava ihminen, jonka kanssa oli etuoikeus tehdä töitä. Parinkymmenen akatemiavuoden jälkeen Helander siirtyi opetusministeriöön, mutta sai pian nimityksen johtajaksi EU-komission aluepolitiikan pääosastoon Brysseliin. Siellä hän vastasi muun muassa innovaatio-ohjelmista ja kaupunkiasioista. Erityisesti häntä kiinnostivat yhteistyöohjelmat. Raja-alueyhteistyö oli usein hyvin käytännöllistä. Ohjelmissamme huolehdittiin esimerkiksi junien aikataulujen synkronoinnista ja ambulanssien pääsystä toimimaan yli rajojen. Helander viihtyi Belgiassa erinomaisesti. Myös puoliso, Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtuurin historian professorina työskennellyt Vilhelm Helander vieraili siellä mielellään. EU-urakan jälkeen Helander hoiti vielä vuoden mittaisen viransijaisuuden Åbo Akademin hallintojohtajana ennen kuin jäi vuonna 2008 lopullisesti eläkkeelle. Kiehtova radiokemia Elisabeth Helander on kemistisukua, joten tieteenala tuli hänelle tutuksi jo varhain. Isoisäni oli Polyteknillisen opiston kemian yliopettaja. Isä työskenteli väitöksensä jälkeen kemistinä Yhdysvalloissa ennen kuin palasi Suomeen ja perusti perheen. Kirjoitettuaan vuonna 1959 ylioppilaaksi Helander lähti opiskelemaan ke- Elisabeth Helander Syntynyt Helsingissä vuonna Ylioppilas, Grankulla samskola. Filosofian kandidaatti ja tohtori (radiokemia), Helsingin yliopisto. Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristö Ympäristönsuojelun neuvottelukunta ja sisäministeriön ympäristönsuojeluosasto Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Johtaja Euroopan komission aluepolitiikan pääosastossa Åbo Akademin hallintojohtajan sijainen Suomen Unesco-toimikunnan jäsen ja sen luonnontieteen jaoston puheenjohtaja Pohjoismaisen tiedepoliittisen neuvoston puheenjohtaja YK:n tieteen ja teknologian neuvoaantavan komitean jäsen Ruotsin Strategisen ympäristötutkimussäätiön MISTRA:n hallituksen jäsen Harrastaa klassista musiikkia ja kieliä. Naimisissa, puoliso professori Vilhelm Helander. Kaksi aikuista lasta. 38 KEMIA 6/2018

39 miaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistoon. Pääaineenaan hän luki radiokemiaa, jonka ensimmäistä professuuria hoiti Jorma K. Miettinen. Joskus vitsailtiin, että vanha kemian laitos oli niin ankea paikka, että ovessa olisi voinut olla kyltti Kemian museo. Radiokemia sen sijaan oli uusi, kiehtova ala ja Miettinen äärimmäisen dynaaminen ihminen. Professorin innovatiivinen persoona loi laitokseen loistavan ilmapiirin. Kun Miettinen meni kahville, me opiskelijat ryntäsimme perässä, jotta pääsisimme kuulemaan hänen uudet ideansa. Yhden kahvitauon aikana niitä saattoi tulla kymmenen. Helanderin opinnot sujuivat alkuun verkkaisesti, mutta esikoisen syntymä pani niihin vauhtia. Lopputenttinsä hän suoritti pari viikkoa ennen toisen lapsensa laskettua aikaa. Vuonna 1966 valmistuneella nuorella maisterilla ei ollut vastaan sanomista, kun Miettinen ehdotti väitöskirjan tekoa. Pyysin vain, että saisin ohjaajakseni Pentti Kaurasen, joka on erittäin hieno, syvästi sivistynyt ja yhteiskunnallisesti suuntautunut henkilö. Helanderia ilahdutti varsinkin Kaurasen laaja-alainen kiinnostus luonnontieteisiin. Tämä piti joka toinen vuosi luentokurssin aiheesta, joka oli hänelle itselleenkin melko uusi ja johon hän halusi perehtyä. Muistan erityisesti Kaurasen ilmakemian kurssin, jollaista kukaan ei ollut koskaan pitänyt. Jorma K. Miettisen kansainvälisten kontaktien ansiosta laitokseen virtasi myös vierailevia luennoijia, mikä ei ollut 1960-luvun Suomessa tavallista. Jatko-opiskelijoiden edellytettiin osallistuvan luennoille, mistä aiheutui pieniä paineita. Oletuksena oli, että luennoitsijalle piti esittää jokin kysymys. Siellä sitä istuttiin Miettisen vaativasti tuijottaessa ja mietittiin kuumeisesti, mitä kysyä. Se oli aika kasvattavaa, Helander naurahtaa. Helander väitteli vuonna Nyt jo edesmennyt Miettinen muisteli tapausta vielä 90-vuotispäivillään. Hän piti minusta varmaan siksi, että olin ensimmäinen, joka valmistui sekä maisteriksi että tohtoriksi radiokemiasta. Sisko Loikkanen Elisabeth Helanderilla on nyt aikaa myös harrastuksille. Minulla on kausikortit Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertteihin, ja opiskelen italiaa ja viroa, eläkeläinen hymyilee. Ympäristön puolesta Eräällä fysiikan valtakunnallisella kesäkurssilla Helander havahtui huomaamaan, että hämmästyttävän monien suomalaisten tutkimusaiheena olivat radioaktiiviset hajontakaaviot. Se pani minut pohtimaan, mitä tällaisessa pienessä maassa oikeastaan pitäisi tutkia. Tämä herätti minussa kiinnostuksen tiedepolitiikkaan. Helander oli jo ennen väitöstään aloittanut työn tieteen pohjoismaisen yhteistyöelimen Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristössä. Siellä hänen yhdeksi tehtäväkseen tuli selvityksen laatiminen ilmansuojelun kehityksestä. Tämä puolestaan vahvisti kemistin elinikäistä kiinnostusta ympäristöön ja siitä huolehtimiseen. Aihe sai myös yhä laajempaa julkisuutta. Minulle tärkeitä teoksia olivat erityisesti Rachel Carsonin Äänetön kevät ja Harvardin professorin Harvey Brooksin OECD:lle tekemä raportti Science, Growth and Society. Brooksin selkeä tiedepoliittinen ajattelu muodosti tavallaan perustan koko työskentelylleni Suomen Akatemiassa. Ennen akatemiaan siirtymistään Helander ehti työskennellä vielä ympäristönsuojelun neuvottelukunnassa ja siitä muodostetussa sisäministeriön ympäristönsuojeluosastossa. Ympäristöasioista innostuneisiin suhtauduttiin silloin hieman ennakkoluuloisesti, ja ympäristönsuojelun ajateltiin pelkästään heikentävän teollisuuden kilpailukykyä. Ajan myötä käsitykset ovat tietysti muuttuneet kokonaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. KEMIA 6/

40 Tutkijat matkaavat Aineen äärirajoille Taiteilijan näkemys Bepi- Colombosta ottamassa alkuvauhtia Maan kiertoradalta. Alimpana kantoalus, keskellä eurooppalainen MPO-luotain ja ylinnä japanilainen MMO-luotain. Aluksen aurinkopaneeleilla päällystetyt siivekkeet aukeavat myöhemmin matkan varrella. ESA/ATG medialab 40 KEMIA 6/2018

41 Avaruuslento Merkuriukseen kertoo materiaalitieteilijöille, mitä aine kestää ja mikä aine kestää. Kohti atomien maailmaa kulkevat tutkijat puolestaan etsivät tietoa siitä, miten rakentaa aivan uudenlaisia materiaaleja. Eeva Pitkälä Nimeä BepiColombo kantava miehittämätön avaruusalus aloittaa näinä päivinä pitkän taipaleensa kohti Auringon lähintä naapuria, Merkurius-planeettaa. Historiallisen tutkimusretken toteuttavat Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Japanin avaruusjärjestö Jaxa. Retki on ainutlaatuinen myös materiaalitieteen kannalta. Matkalla Merkuriukseen mennään tunnettujen materiaalien suorituskyvyn rajalle. Olosuhteet ovat kovemmat kuin yhdelläkään aiemmalla eurooppalaisella avaruuslennolla, kertoo tutkija Mikko Nikulainen, joka johtaa Esan materiaali- ja komponenttifysiikan osastoa. Lämpötilan vaihtelut Merkuriuksen pinnalla ovat äärimmäisiä. Planeetta paahtuu päiväsaikaan jopa 450 celsiusasteen pätsissä, mutta öisin se kärvistelee hyytävässä 170 asteen pakkasessa, jollainen vallitsee myös pysyvästi varjossa olevissa jäisissä kraattereissa. Esan tutkijoiden on pitänyt löytää oikeat materiaalit aluksen rakentamiseen ja varsinkin sen pinnoittamiseen. Heidän tehtävänään on myös ollut sen varmistaminen, että jokainen mukaan valittu materiaali toimii luotettavasti ja riittävän pitkään. Laaja tutkimuksellinen ja teollinen yhteistyöverkosto on joutunut ennakoimaan materiaalien elinkaaret ja miettimään, kuinka niiden kriittiset ominaisuudet muuttuvat seitsemän ja puolen vuoden matkan ja Merkuriuksen kiertoradalla kulkemisen jälkeen. Olisiko heijastavissa päällysteissä värjäytymiä? Halkeilisiko monikerroksinen eristys? Kykenevätkö aurinkopaneelit pitämään suorituskykynsä? Lämpenisivätkö herkät mittarit? Suomalaista tekniikkaa BepiColombon kantoalus MTM kuljettaa mukanaan kahta satelliittiyksikköä ja mittaamattoman arvokkaita tutkimuslaitteita. Kaikkiaan 16 erilaista instrumenttia kerää tietoa aurinkokunnan pienimmästä planeetasta. Merkurius-luotaimet ja -laitteet joutuvat sietämään monessa mielessä ankaria oloja. Näännyttävän lämpötilan lisäksi vastassa on noin 11 kertaa korkeampi säteilytaso kuin Maan kiertoradalla. Pitkällä matkalla on mukana melkoisesti elektroniikkaa, joka on pidettävä kuumuudelta suojassa. Todellinen tekninen haaste on ollut lämmön hallinta alusten sisällä, Nikulainen kertoo. Esa on rakentanut kahdesta luotaimesta isomman, MPO:n. Luotain asettuu kiertämään Merkuriusta radalla, jolla se pyyhkäisee planeetan ympäri reilussa parissa tunnissa. Matalimmillaan luotain on vain 400 kilometrin päässä planeetasta. MPO-luotaimen laitevalikoimaan kuuluu muun muassa suomalainen Sixs-spektrometri, jolla mitataan Auringon röntgensäteilyä ja hiukkasia. Aurinkomonitoritutkimusta johtaa tohtori Juhani Huovelin Helsingin yliopistosta. Myös luotaimen Mixs-spektrometri pohjaa pitkälti suomalaiseen tieteelliseen ja tekniseen osaamiseen. Laitteen avulla mitataan Merkuriuksen pinnan kemiallista koostumusta ja topografiaa röntgensätein brittitutkija Sarah Dunkinin johdolla. Laitteen toinen päätutkija on Helsingin yliopiston Karri Muinonen. Planeetan pintakerroksen sisältämiä kemiallisia yhdisteitä tutkitaan myös gamma- ja neutronisädelaitteella. Serena- ja Phobus-laitteilla puolestaan selvitetään Merkuriuksen kaasukehän koostumusta. Japanin avaruusjärjestön MMO-luotain tarkkailee viiden tutkimuslaitteiston voimin planeetan magneettikenttää ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Tinaviikset pois Yhdysvalloissa huomattiin jo vuonna 1940, että puhtaalla tinalla päällystetyissä kytkimissä ja releissä syntyy spontaanisti ohuita, ihmishiusta hienompia säikeitä, jotka aiheuttavat oikosulkuja. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa menetti luvuilla neljä satelliittia tällaisten tinaviiksien vuoksi. Ongelmia on raportoitu myös ohjusten ja ydinvoimaloiden järjestelmistä. Oikosulkuja tuottavista tinaviiksistä on pyritty eroon lisäämällä tinaan lyijyä, mutta sittemmin huomattiin, kuinka myrkyllistä lyijy on käsittelijöilleen. EU: n vaarallisten aineiden vähentämistä koskeva direktiivi edellyttää nykyisin, että valmistajat eivät käytä lyijypitoisia juotosmetalleja. Euroopan avaruus- ja ilmailuteollisuudelle on myönnetty poikkeuslupa, jonka nojalla teollisuuden juotteissa saa edelleen olla tina-lyijylejeerinkiä, tosin rajoitetusti. Vastaisuudessa poikkeuslupaan ei tarvitse turvautua. Tulevissa projekteissamme tinaviiksien synty saadaan estettyä hyödyntämällä ALD-tekniikkaa eli päällystämällä piirikortit ultraohuella metallikerroksella. Silloin voimme ottaa laajemmin käyttöön prosesseja, jotka ovat toistaiseksi tarkoitettuja vain maanpäälliseen käyttöön, Mikko Nikulainen kertoo. Avaruusjärjestö tekee ALD-kehityksessä yhteistyötä alan suomalaisen erikoisosaajan Picosun Oy:n kanssa. Hanketta johtaa Esan materiaali-insinööri, tekniikan tohtori Jussi Hokka. ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen keksi jo 1970-luvulla tutkija Tuomo Suntola, jonka innovaatio on palkittu viimeksi toukokuussa vuoden 2018 Millennium-palkinnolla. Nykyisin ALD-pinnoitusmenetelmää käytetään puolijohdeteollisuudessa kaikkialla maailmassa. Menetelmällä valmistettuja ohutkalvoja on muun muassa älypuhelimissa ja tietokoneissa. Menestyksellä on epäilemättä laajemmatkin sovellukset, sillä tinaviikset ovat putkahtaneet esiin maanpäällisen elektroniikan ongelmana nyt, kun puhdasta tinajuotetta käytetään laajasti, Nikulainen sanoo. KEMIA 6/

42 Kerrospukeutuminen pitää viileänä Mikko Nikulainen esittelee tekoälyn optimoimaa 3d-tulostettua avaruusmutteria. Ihminen olisi tehnyt tämän toisin, tutkija naurahtaa. Eeva Pitkälä BepiColombon kriittiset materiaalit on testattu pääosin Esan teknisessä keskuksessa Estecissä Alankomaissa. Kaikkea suunnittelua on ohjannut lämmönhallinta. MPO-luotain on varustettu monimutkaisella lämpöputkien labyrintilla. Suljettu putkijärjestelmä toimii ihmisen hikihuokosten lailla, paitsi että neste kiertää siinä jatkuvasti. Lämmön annetaan karata avaruuteen, mutta haihtunut neste palaa jäähdyttyään takaisin sitomaan uutta lämpöä. Lämmöntorjunnasta vastaa luotainta varten suunniteltu 6,5 senttiä paksu eriste-elementti, joka peittää aluksesta suurimman osan. Elementti koostuu kaikkiaan 97 kerroksesta räätälöityjä, kuumuutta kestäviä alumiini-, muovi- ja lasikeraamisia kankaita. Pähkinä purtavaksi oli aurinkopaneelien suojaus. Aurinko paistaa Merkuriukseen yli kuusi kertaa kirkkaammin kuin Maahan. Jos paneelit joutuisivat suoraan kohti valoa, ne lämpenisivät liikaa ja lakkaisivat lopulta toimimasta. Merkuriuksen oloja vastaavassa simuloinnissa kennojen teho putosi jo kuukaudessa 20 prosenttia. Ratkaisuksi löytyi erityispinnoite, jolla aurinkopaneelit päällystettiin. Lisäksi paneelien kallistuskulma optimoitiin kääntymään sopivasti poispäin Auringosta. MPO-luotainta puetaan kerrospukuun ennen matkaan lähtöä. Kohti aineen keskipistettä Siinä missä avaruusalus lähtee kohti kosmosta, tutkija Peter Liljeroth kulkee päinvastaiseen suuntaan mutta yhtä kiehtovaan kohteeseen: aineen ytimeen. Liljerothin tutkimuksessa on kyse nanokoon kemiasta eli aineen kontrolloimisesta atomitasolla. Me tönimme jäätävässä kylmyydessä atomeja yksi kerrallaan nähdäksemme, mitä ne sitten tekevät, Aaltoyliopiston professorina työskentelevä Liljeroth kuvailee työtään, jonka suurimmaksi motivaatioksi hän tunnustaa uteliaisuuden ja kokeilemisen ilon. Hänen ryhmänsä on onnistunut luomaan uusia atomihiloja, joilla on ennalta määritelty sähkövaste. Palkintona työstä häämöttää fyysikoiden tavoittelema Graalin malja, uudenlainen säädeltävä elektronirakenne, joka saattaa mahdollistaa täysin räätälöityjen magneettisten tai suprajohtavien materiaalien toteuttamisen. Sukupolvensa johtaviin nanotutkijoihin kuuluva Liljeroth sai hiljattain ESA työhönsä viiden vuoden rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Hänen tuloksiaan ovat esitelleet arvostetuimmat tiedelehdet, kuten Nature Physics ja Science. Yhteistyössä teoreettisen fysiikan tutkijoiden Teemu Ojasen ja Ari Harjun ryhmien kanssa Liljerothin ryhmä onnistui viime vuonna hallitsemaan kuparin pinnalla olevien klooriato- 42 KEMIA 6/2018

43 mien elektronisia ominaisuuksia. Näin syntyi keinotekoisia materiaaleja, jotka luotiin tunnelointimikroskoopin avulla 269 celsiusasteen äärilämpötilassa. Tunnelointia ja atomivoimaa Aallon tutkijat hyödyntävät avaruusmatkailijoiden tavoin huipputeknologiaa. Otaniemeläislaboratorioon osunut maallikko voisi helposti luulla saapuneensa avaruustutkimuskeskukseen. Ainakin sisustuselementit ovat kovin samanlaiset: isoja krominhohtoisia laitteita, vilkuttavia mittareita ja laitteiden osien päälle kääräistyä välkkyvää foliota. Peter Liljeroth liikuskelee futuristisessa ympäristössä kuin kotonaan. Tätä tunnelointimikroskooppia voidaan käyttää sekä yksittäisten atomien ja molekyylien kuvaamiseen että tuottamaan kemiallisia reaktioita, joilla syntetisoidaan uusia molekyyleja, professori esittelee. Mikroskoopin toiminta perustuu kvanttitunnelointi-ilmiöön. Sillä on mahdollista saada kolmiulotteisia kuvia kohteen pintarakenteesta yksittäisen atomin tarkkuudella. Tunnelointimikroskoopissa on ohut, terävä neula, jota kuljetetaan näytteen pinnalla. Pinnan ja neulan välille syntyy virtaa, jonka suuruus riippuu asetetusta jännitteestä ja tutkittavan pinnan elektronirakenteesta. Myös atomivoimamikroskopiassa näytettä tunnustellaan terävällä kärjellä. Me olemme yhdistäneet mikroskoopit, jotka siis käyttävät samaa kärkeä. Tutkimuskärjen terävyys on yksi ainoa atomi. Atomirakenne määrittelee aineen sähköiset ominaisuudet oikeissa materiaaleissa. Keinotekoisia materiaaleja laatineet tutkijat hallitsevat siis aineen rakennetta, toki vasta hyvin pienessä mittakaavassa. Tulevaisuudessa voi olla toisin. Joskus voidaan ehkä tuottaa täysin uudenlaisia materiaaleja monenlaiseen elektroniikkaan, optoelektronisiin komponentteihin ja herkkiin antureihin. Uudet ominaisuudet mahdollistavat sovelluksia, joista vielä ei ole aavistustakaan. Peter Liljeroth aikoo rakentaa 2,5 miljoonan euron ERC-apurahallaan uusia kvanttimateriaaleja ja keinotekoisia hiloja. Niiden avulla voimme jonakin päivänä tuottaa kaksiulotteisia topologisia eristeitä ja suprajohteita, hän uskoo. Grafeenin mahdollisuudet Nykyfysiikan kuumimpia tutkimusaiheita ovat niin sanotut topologiset eristeet, suprajohteet ja metallit. Topologisen eristeen pinta johtaa sähköä mutta sisus ei. Tätä voitaisiin hyödyntää lämpöhäviöttömän tietokoneen rakentamisessa. Hyvin lupaava topologinen aine on grafeeni, yhden atomin paksuinen tasomainen hiiliatomien arkki. Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita grafeenin ainutlaatuisista sähköisistä ominaisuuksista. Grafeenissa näkyy jopa huoneenlämmössä kvantti-ilmiöitä, esimerkiksi Hallin ilmiö, joka yleensä voidaan havaita vain hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Tämä yhdessä korkean johtokyvyn kanssa tekee grafeenista hyvin mielenkiintoisen uusia sähköisiä laitteita ajatellen, Liljeroth sanoo. Hänen ryhmänsä on hiljattain val- mistanut yksiulotteisia grafeeninauhoja ja erilaisia yhdistelmärakenteita. Ne tehtiin atomi kerrallaan kasvualustan pinnalla tapahtuvien polymerisointireaktioiden avulla. Ensin selvitimme, että keinotekoisia materiaaleja voidaan valmistaa siirtämällä atomeja haluttuihin paikkoihin. Sitten tuotimme yksinkertaisia grafeeninauhoja. Jatkossa haasteena on saada aikaan monimutkaisempia järjestelmiä, joilla kuitenkin on täsmällinen rakenne, Liljeroth kuvaa tutkimuksen etenemistä. Uudet tulokset tasoittavat tietä grafeenin käytölle esimerkiksi mikroprosessoreissa. Niissä johdinmateriaalina käytettävä kupari voitaisiin ehkä joskus korvata grafeenista valmistetuilla nanonauhoilla. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Anni Hanén/Aalto-yliopisto KEMIA 6/

44 Kaupunkilaisten päätöksellä uudesta materiaalista rakennetaan ensimmäiseksi skeittiparkki. Lopullinen toteutus saattaa poiketa havainnekuvasta. Havainnekuvat Design Reform Oy Tulevaisuuden kaupunki syntyy Tulostetusta tekokivestä Lappeenrannassa kehitetään uudenlaista komposiittimateriaalia teollisuuden sivuvirroista. 3d-tulostettavasta materiaalista toivotaan betonin korvaajaa rakennusteollisuuteen. Katja Pulkkinen Voimmeko tulevaisuudessa asua rakennuksissa, joiden elementit tulevat 3d-tulostimesta ja jotka ovat alkujaan peräisin teollisuuden hukkamateriaaleista? Todennäköisesti kyllä, sanoo liiketoimintajohtaja Antti Korhonen Fimatec Oy:stä. Maailmalla ollaan menossa siihen suuntaan, että betonin käyttöä rakentamisessa pyritään vähentämään. Betoni halutaan korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla, joilla voidaan vähentää ilmastopäästöjä ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, Korhonen toteaa. Hän uskoo, että uudet rakennusmateriaalit muuttavat maailmaa merkittä- Geopolymeeria saadaan teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä. västi jo lähitulevaisuudessa. Fimatec on mukana uuden polven materiaalituotannon Urban Infra Revolution -hankkeessa, jota koordinoi Lappeenrannan kaupunki. Projektiin osallistuu useita muitakin yrityksiä sekä tutkijoita ja oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena ovat uudet geopolymeerikomposiitit, joita voidaan valmistaa teollisesti 3d-tulostamalla. Geopolymeeri on nopeasti kovettuva betoninkaltainen aine, jota saadaan monista teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä. Komposiitilla tarkoitetaan materiaalien yhdistelmää, jossa materiaalit eivät liukene tai sekoitu toisiinsa. Fimatec toimii hankkeessa laitevalmistajan roolissa. Yritys kehittää teollisuudelle tarkoitettua 3d-tulostinta, jolla voidaan perinteisten rakennuselementtien lisäksi tulostaa mitä mielikuvituksellisimpia muotoja. Laitteen kehitystyö on Korhosen mukaan hyvässä vauhdissa. Enää odotellaan sellaista materiaalia, jonka teollinen tuotanto olisi mahdollisimman sujuvaa. Esimerkiksi kovetusvaiheessa ei saa tulla pitkiä taukoja, Korhonen kuvailee materiaalille asetettavia vaatimuksia. Tulostettaviksi käyvät tosin ehkä myös vanhemmat materiaalit, kunhan niitä ensin hieman käsitellään. Nykyisiä geokomposiitteja voidaan mahdollisesti muokata tulostukseen soveltuviksi sopivalla reseptiikalla. Materiaalikuorma kevenee Uuden geokomposiitin reseptiikkaa kehittävät kiertotalouden ja materiaalikemian asiantuntijayritys Apila Group sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Meillä on työn alla materiaaliyhdistelmä, jonka sideaineena voi toimia esimerkiksi tuhkasta silikaatin avulla valmistettava geopolymeeri, kertoo Apila Groupin toimitusjohtaja, epäorgaanisesta kemiasta tohtoriksi väitellyt 44 KEMIA 6/2018

45 Urban Infra Revolution Lappeenrannan kaupungin johtama kolmivuotinen hanke käynnistyi marraskuussa Hankkeessa kehitetään betonin korvaajaksi materiaalia, jonka raaka-aineina käytetään teollisuuden jätteitä ja sivuvirtoja. Osallistujina Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö, Apila Group, Design Reform, Fimatec, Metsäliitto, Nordkalk, Outotec, Total Design ja UPM. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa tulee EU:lta. Lopusta rahoituksesta vastaavat mukana olevat organisaatiot. Mervi Matilainen. Polymeerin valmistuksessa käytettävä natriumsilikaatti eli vesilasi on tuttu lisäaine myös betonin tuotannossa. Materiaaliyhdistelmän täyteaineena ja lujitteena voidaan hyödyntää monenlaisia teollisuuden sivuvirtoja. Lopputulos on tietynlainen keinotekoinen kivi. Geokomposiitit ovat materiaaliteollisuudessa tuttu juttu, mutta nyt haetaan nimenomaan sellaista uutta komposiittia, joka soveltuu 3d-tulostukseen, tähdentää professori Timo Kärki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Kärjen tausta on erilaisten kuitukomposiittien ja kierrätysmateriaaleista valmistettavien komposiittien kehittämisessä. Hän kertoo toimivansa materiaalikehityksen ja pilotoinnin välimaastossa. Tässä hankkeessa meidän tutkimusryhmämme rooli on materiaalikehityksen siinä kohdassa, jossa materiaalia skaalataan laboratoriosta teolliseen mittaan. Uuden geokomposiitin raaka-aineina käytettäviä sivuvirtoja ovat esimerkiksi metsäteollisuuden viherlipeä- eli soodasakka, kaivosteollisuudesta saatava rikastushiekka sekä rakennusjätteestä muodostuva betonimurska ja teollisuuden sivuvirtana syntyvät erilaiset puukuidut. Kärjen ryhmä paneutuu parhail- laan raaka-aineiden ominaisuuksiin ja siihen, minkälaisilla lisäaineilla uusi komposiitti saadaan tulostuskelpoiseksi. Lisäksi materiaalin on sovittava nimenomaan rakennusteollisuuden käyttöön. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, syntyy komposiitti, joka keventää asumisen hiilijalanjälkeä ja materiaalikuormaa. Betonin pääraaka-aine on sementti, jonka tuotanto aiheuttaa tätä nykyä seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Sivuvirtojen hyödyntäminen pienentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat yleensä myös pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää vielä käytön jälkeenkin. Liikkeelle skeittirampista Uuden materiaalin ja uusien laitteiden myötä on ehkä mahdollista vapautua rakentamisen kaavamaisesta muotokielestä. Sen tilalle voivat tulla kaarevat, funktionaaliset muodot. Näin saataisiin aikaan vaikkapa entistä esteettisempiä meluvalleja tai puistonpenkkejä. Materiaalin ja etenkin sen olosuhdekestävyyden testaaminen aloitetaan kokeilemalla sitä erilaisiin kaupunkirakenteisiin. Tätä varten järjestettiin kilpailu, jossa etsittiin uusia rakenneideoita. Tuomaristo valitsi ideoista viisi parasta, joista kaikki kaupunkilaiset saivat keväällä 2018 äänestää suosikkiaan. Ylivoimaisen voiton 87 prosentin äänisaaliilla vei tulostettu skeittiparkki. Lappeenrannan kaupunki hakee nyt sille paikkaa ydinkeskustasta. Ehdotus työstetään valmiiksi skeittiparkkiidean esittäjien ja lajin harrastajien kanssa. Parkin tulostaa Fimatec. Kokonaisia taloja uudesta materiaalista voidaan ryhtyä tekemään vasta pienempien pilottirakenteiden jälkeen. Komposiitin laajamittaisempi käyttö vaatii vielä monenlaista lisätestausta, jotta rakennusmateriaaleilta edellytettävät ominaisuudet, kuten paloturvallisuus- ja lujuusvaatimukset, täyttyvät. Myös materiaalin päästöt ja kierrätettävyys on tutkittava. Timo Kärjen mukaan hankkeessa tuotetaan tietoa materiaalin ja sen turvallisuuden määrittelyä varten. Tuotteen varsinaisesta hyväksynnästä ja sertifioinnista vastaavat hankkeen jälkeen yritykset, jotka ottavat materiaalin tuotantoonsa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Rakenneideakilpailun finaaliin ylsi myös monikäyttöinen veistos, joka toivottaa tulijat tervetulleiksi Lappeenrantaan. KEMIA 6/

46 Tampereella kasvatetaan Ihminen petrimaljalle Tamperelaistutkijat kehittävät ihmissoluista uutta monikudosmallia, jonka rakentamisessa yhdistyvät biologia, lääketiede ja tekniikka. Yhdistelmän avulla laboratoriossa voidaan jäljitellä esimerkiksi sydänkohtausta tai lääkkeiden toimintaa elimistössä. Emma Kaustara Tampereella rakennetaan parhaillaan ihmiskehoa uuteen muottiin: monikudoksiseksi malliksi kasvatusalustalle. Kun niin sanottu body on chip -alusta on valmis, sen avulla voidaan tutkia monia biologisia prosesseja ja sairauksia entistä tarkemmin laboratoriooloissa. Alustaa kehittää Suomen Akatemian rahoittama monikudosmallintamisen huippuyksikkö. Yksikön muodostavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden yhteinen tutkimusinstituutti BioMediTech, jonka toiminnassa yhdistyvät biologia, lääketiede ja lääketieteellinen tekniikka. Huippuyksikkö on saanut työhönsä akatemialta kahdeksan vuoden rahoituksen, josta on nyt meneillään ensimmäinen vuosi. Monikudosmallintajien ensimmäisenä tavoitteena on saada aikaan uusi soluviljelymenetelmä. Menetelmässä kasvatetaan useista eri solutyypeistä verisuonittuneita, hermottuneita kudoksia. Hermosoluyhteyksien avulla kudokset voidaan kehittää ohjaamaan itse itseään oikean ihmiskehon kudosten tavoin. Soluviljelmissä pyritään ottamaan mukaan kaikki imitoitavalle kudokselle tärkeät solutyypit, esimerkiksi sydäntä jäljiteltäessä sydänlihassolut, hermosolut, verisuonet ja tukisolukko. Mallinnuksen tavoitteena on huomioida myös solutyyppien yhteistoiminta. Viljellyille soluille rakennettava arkkitehtuuri on selvästi vaativampi kuin aiemmissa soluviljelymalleissa. Body on chip -systeemi on tämänhetkistä organ on chip -järjestelmää monimutkaisempi siinä, että samassa viljelyssä yhdistetään useita kudostyyppejä, kertoo biomateriaalien ja kudosteknologian professori Minna Kellomäki Tampereen teknillisestä yliopistosta TTY:stä. Kellomäki toimii monikudosmallintamisen huippuyksikön johtajana ja johtaa myös BioMediTech-instituuttia, jossa työskentelee yhteensä yli 350 tutkijaa. Verisuonten ja hermotuksen sisällyttäminen kudokseen on parhaillaan työn alla. Lisäksi näytteisiin on tarkoitus saada mukaan sisäänrakennettuja mittauslaitteita, jotka varmistavat hyvän datan saamisen mutta eivät vaikuta viljeltyihin soluihin, Kellomäki kertoo. Uuden huippuyksikön tekniikkaan keskittyvää tutkimusta tehdään lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella Hervannassa, kun taas biologiaan ja lääketieteeseen painottuva työ on sijoitettu Tampereen yliopiston Kaupin kampukselle. BioMediTechin tutkimustoiminta on maailmalla arvostettua. Tamperelaiset tunnetaan muun muassa ihmisen varaosien kehittäjinä. Kantasoluihin pohjautuvien luuhoitojen saralla olemme maailman ykkösiä. Myös kudosmallintamisen osaalueella lähestymme kovaa vauhtia terävintä kansainvälistä kärkeä, kuvailee suomalaisosaamisen tasoa TTY:n biolääketieteen tekniikan professori Pasi Kallio, joka johtaa BioMediTech-instituutissa mikro- ja nanojärjestelmien tutkimusryhmää. Kallio on yksi TTY:n tutkijoista, jotka vastaavat monikudosmallinnushankkeessa tarvittavan teknologian ja materiaalien kehittämisestä. Materiaaleilla, joissa solut kasvavat, on suuri merkitys lopputulokselle, Kallio sanoo. Huippuosaajien huippuyksikkö Suomen Akatemian Monikudosmallintamisen huippuyksikkö toimii Tampereella. Yksikkö rakentaa uutta body on chip -alustaa, jolla mallinnetaan ihmiskehoa. Mallin avulla voidaan tutkia sairauksia ja lääkkeiden vaikutusta laboratoriossa. Akatemia rahoittaa yksikköä vuosina Noin sadan tutkijan yksikköä johtaa Tampereen teknillisen yliopiston professori Minna Kellomäki. Ihmiset eivät ole paperinukkeja Monikudoksellisuuden lisäksi uuden mallin keskeinen ominaisuus on, että se ottaa askeleen eteenpäin kaksiulotteisista soluviljelymalleista. Uudet kasvuympäristöt ovat kolmiulotteisia. Ihmiset eivät ole paperinukkeja. Kudoksemme ovat kolmiulotteisia, joten myös malliemme ja kudosviljelmiemme pitäisi jäljitellä kolmiulotteisuutta, sanoo solu- ja kudosteknologian apulaisprofessori Susanna Miettinen Tampereen yliopistosta. Miettinen vetää BioMediTechissä aikuisten kantasoluja tutkivaa ryhmää. Kudosten kasvattaminen alkaa juuri ihmisen kantasoluista, jotka jalostetaan eri solutyypeiksi, kuten sydänlihassoluiksi, maksasoluiksi, hermosoluiksi, rasvasoluiksi tai luusoluiksi. Miettinen tähdentää rakenteilla olevan mallinnoksen olevan ensimmäi- Kun ihmisestä on saatu kasvatettua kolmiulotteinen monikudosmalli, sairauksia päästään tutkimaan aivan uusin keinoin, lupaa professori Minna Kellomäki, joka johtaa Suomen Akatemian uutta huippuyksikköä. 46 KEMIA 6/2018

47 Tampereen teknillinen yliopisto KEMIA 6/

48 Monikudosmallin rakennustyössä ahertaa reilut sata tutkijaa ja opiskelijaa. Tampereen teknillinen yliopisto nen, jossa hermosolut sulautetaan toimivaksi osaksi mallia. Näin mahdollistuu muun muassa neurologisten sairauksien tutkiminen laboratoriossa. Toimivan verenkierron ansiosta päästään tarkastelemaan myös esimerkiksi sydänsairauksien vaikutuksia muihin kudoksiin, ei vain sydämeen, Miettinen kertoo. Projektissa selvitetään myös sitä, kuinka hermosoluilla voidaan ohjata muiden kudosten toimintaa ja miten niiden avulla voidaan luoda palautesilmukka muista soluista takaisin hermosoluihin. Maksa on ihmiskehon tärkein elin aineenvaihdunnan kannalta. Maksa esimerkiksi aktivoi tai hajottaa monet lääkeaineet. Maksasolut muodostavat siksi keskeisen osan kudosmallia etenkin lääkeainetestauksissa. Rasvasolut taas toimivat kudoksen energiavarastona ja mahdollistavat lipidien, hormonien ja lääkeaineiden varastoinnin tutkimuksen. Luusolut puolestaan säätelevät tärkeää mineraalitasapainoa. Niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi osteoporoosia ja luihin vaikuttavien lääkeaineiden toimintaa. Kehon mikrobiympäristön mallintamista ei ainakaan vielä ole suunnitteilla hankkeessa. Miettinen uskoo, että siihenkin saatetaan päästä jossain vaiheessa. Elimistössä on suuri määrä mikrobeja, joilla epäilemättä on vaikutuksensa kudosten toimintaan. Jos aletaan mallintaa suolikudoksia, myös mikrobiyhteisö pitää ottaa huomioon. Kudosten pohjana käytettävät kantasolut ovat Tampereella ihmisperäisiä. Esimerkiksi luukantasolut tehdään tyypillisesti ihmisen rasvasta tai luuydinnäytteestä. Maailmalla rakennetut kudosmallit nojaavat pitkälti eläinperäisiin soluihin. Eläintestit ja eläinpohjaiset mallit eivät kuitenkaan kykene ennustamaan toimintoja ja tapahtumia ihmiselimistössä. Hiiri ei ole ihminen, Susanna Miettinen sanoo. Hiiren entsyymit eroavat ihmisen entsyymeistä. Sellaiset hoidot, jotka ovat hiirillä tehokkaita, eivät suuressa osassa tapauksista ole tehokkaita ihmisillä. Toisaalta monien ihmisille tepsivien lääkkeiden vieminen markkinoille voi pysähtyä eläinkoevaiheeseen, jos ne eivät toimi eläimillä. Myös siksi lääketieteessä ja toksikologiassa kaivataan kipeästi mahdollisuutta tutkia lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja esimerkiksi kudosvaurioiden paranemista nimenomaan ihmisperäisissä kudoksissa. Teknologia luo otolliset olot malliin Pelkät solut eivät pärjää maljalla, vaan niille pitää luoda tekniikan avulla otolliset olosuhteet. Teknologian roolina body on chip -hankkeessa on luoda monikudosmalliin kehon kaltaiset olosuhteet, on kyseessä sitten terve, sairas tai vaurioitunut kudos. Pelkät solut eivät pärjää maljalla, vaan niille on luotava tekniikan avulla otolliset olosuhteet ja toisaalta myös sellaiset olosuhteet, joissa on mahdollista jäljitellä sairauksia ja vaurioita, Pasi Kallio kuvailee. Lisäksi on rakennettava menetelmät lääkeaineiden viemiseksi soluihin, jotta lääkkeiden vaikutuksia päästään tutkimaan. Kudosten kasvuolosuhteiden luomisen ja kontrolloimisen lisäksi tekniikkaa tarvitaan kehittämään juuri kudosmalleja varten suunnitellut mittausme- 48 KEMIA 6/2018

49 netelmät. Mittaukset ovat tarpeen, jotta nähdään ja ymmärretään, kuinka solut reagoivat olosuhteiden muuttuessa. Kuvantamismenetelmien avulla voidaan selittää ja havainnollistaa kolmiulotteisesti se, mitä maljalla tapahtuu. Tietokonemallien avulla kyetään myös ennustamaan ja selittämään solujen toimintaa. Biologiaa ja tekniikkaa tarvitaan molempia, jotta saadaan tämän tasoiset mallintamiset toimimaan, Kallio summaa. Yhtenä haasteena on kyetä yhdistämään mikroskooppisen pienet rakenteet huomattavasti isompiin rakenteisiin. Monet ongelmat on kuitenkin ratkaistu jo aiemmissa projekteissa BioMediTech-instituutin ja sen edeltäjien parikymmenvuotisessa tutkimushistoriassa. Esimerkiksi sydänlihassolujen sarkomeerirakenteet ovat tärkeitä solujen toiminnalle. Maljassa kasvatettujen sydänlihassolujen sarkomeerirakenteet ovat satunnaisia eivätkä kovin hyvin vastaa luonnollisen sydänlihassolukon rakenteita. Solujen kasvualustaa voidaan kuitenkin kasvatusvaiheessa venyttää aktiivisesti. Tutkijat ovat havainneet, että tämä suuntaa sarkomeerit vähemmän satunnaisesti. Näin kudosmallien solut saadaan muistuttamaan enemmän kehon oikeita soluja. eteenpäin. Aivohalvaustapauksissa suotuisin vaihtoehto on liuotushoito, mutta se on aloitettava nopeasti. Muuten vaihtoehdoksi jää kirurginen toimenpide. Tarvetta uusille hoidoille siis olisi. Lihavuus ei ole varsinaisesti sairaus, mutta siitä seuraa monia terveydellisiä haittoja. Liikakilot paisuttavat rasvasoluja niin, että osa solukosta jää ahtaalle ja alkaa kärsiä hapenpuutteesta, jolloin kudos tulehtuu. Etenkin aineenvaihdunnan häiriöt ja rasvakudosten tulehdukset ovat ylipainoisilla yleisempiä kuin normaalipainoisilla. Ylipaino myös aiheuttaa terveysongelmia jo nuorena, sillä se rasittaa keuhkoja ja sydäntä. Sydänkohtaus tulee samanlaisena normaali- ja ylipainoiselle, mutta ylipainoiselle huomattavasti nuoremmalla iällä, Miettinen kiteyttää. Tampereella rakennettavissa monikudosmalleissa pyritään mallintamaan sekä lihavuudelle että kakkostyypin diabetekselle tyypillisiä kudoksia. Ensin on silti saatava terveet ihmiskudokset toimimaan solumaljalla. Vasta sen jälkeen voidaan sairastuttaa ne ja tutkia vaurioita, Miettinen muistuttaa. Lopullisena tavoitteenamme on saada paitsi ihminen maljalle myös potilas maljalle. Teknologia kulkee myös tässä yhtä jalkaa biologian ja lääketieteen kanssa. Kudosvaurioiden tuottamiseen ja terveiden solukoiden sairastuttamiseen soveltuva tekniikka pitää kehittää yhtä aikaa kudosmallin itsensä kanssa. Kun jäljitellään sydänkohtausta, tarvitaan keino luoda sydänlihassoluihin happivaje, joka aiheuttaa solujen vaurioitumista. Mallin puitteissa tämä tehdään viemällä viljelmän sykkivät sydänlihassolut hypoksia- eli happivajekammioon, jossa happitason muutoksia pystytään hallitsemaan systemaattisesti. Sitten tarkkaillaan, kuinka happivaje vaikuttaa sydänlihassolujen toimintaan, Pasi Kallio kuvailee. Uuden monikudosmallin tuottama apu on iso asia erityisesti sydänpotilaille. Sydänsolut eivät uusiudu juuri ollenkaan, joten happivajeesta jää arpi sydänkudokseen. Mitä suurempi arpi, sitä suurempia ongelmia sydänkudoksessa ilmenee myöhemmin, Susanna Miettinen sanoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kansanterveysongelmien kimppuun Kaikkia sairauksia ei kyetä tutkimaan yhden kudosmallin avulla. Tamperelaiset ovat valinneet oman mallinsa tutkimuskohteiksi kolme kansanterveydellisesti merkittävää ongelmaa: sydäninfarktit, aivohalvauksen ja lihavuuden. Miettisen mukaan Suomessa sattuu vuosittain noin sydäninfarktia ja noin aivohalvausta. Olisi erittäin tärkeää, että ymmärtäisimme entistä paremmin, mitä sydänkohtauksen tai aivohalvauksen iskiessä tapahtuu kudostasolla. Näin voitaisiin kehittää tehokkaampia tapoja ehkäistä ja lääkitä kohtauksia. Etenkin aivohalvausten hoitomuotojen testauksessa on Miettisen mukaan jääty jumiin eläinkokeisiin. Uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on tyssänyt kerta toisensa jälkeen siihen, ettei eläinkoevaiheesta ole päästy Jonne Renvall Eläinkokeet eivät kykene ennustamaan esimerkiksi lääkkeiden toimivuutta ihmisellä. Tarvitaan ihmissoluihin perustuva kudosmalli tutkijoiden käyttöön, sanoo professori Susanna Miettinen. KEMIA 6/

50 Aurinkokennotutkimus etenee Mustat paneelit tulevat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät uudenlaisia aurinkokennoja, jotka perustuvat mustaan piihin ja perovskiitteihin. Lauri Lehtinen Musta pii tulee nyt vauhdilla aurinkoenergiaan. Aalto-yliopiston professorin Hele Savinin tutkimusryhmän kehittämät uudet sysimustat aurinkopaneelit ovat edenneet esiteolliseen koesarjaan ja selättäneet massatuotannon haasteet. Aalto-yliopiston valmistaman mustan piin salaisuus ovat syvät nanorakenteet, joiden ansiosta kennoihin saadaan optisesti täydellinen, aidosti erittäin musta pinta. Teollisuus käyttää jo mustaa piitä, mutta siinä on paljon parantamisen varaa. Sen nanorakenteiden laakea muoto heikentää materiaalin optisia ominaisuuksia eli kykyä vangita valoa. Laakea nanorakenne vaatii toimiakseen erillisen heijastusta estävän kerroksen, Savin kertoo. Kun kerros voidaan jättää pois Aaltoyliopiston kennoista, jää pois myös yksi valmistusvaihe, mikä puolestaan laskee tuotantokustannuksia. Aallon kennot on pinnoitettu ALDmenetelmällä eli atomikerroskasvatuksella valmistetulla ohutkalvolla. Se peittää kuivasyövytyksellä tehdyt harjanteet, mikä takaa, etteivät valon synnyttämät elektronit pääse karkaamaan. Tämä parantaa kennon hyötysuhdetta erityisesti valon sinisessä ja ultravioletissa osassa. Onnistunut laminointi Esiteollisessa koesarjassa testattiin muiden prosessiaskelien lisäksi kennojen nanorakenteen kestävyyttä moduulivaiheen laminoinnissa. Siinä piin päälle laminoidaan lasilevy etyylivinyyliasetaatilla. Samalla välistä imetään pois ilma. Suojaavan lasin liittäminen pinnaltaan monimuotoisen piirakenteen suojaksi oli yksi kriittisistä vaiheista. Vaikka pii on materiaalina suhteellisen kovaa, teolliset olosuhteet, tärinä ja muut häiriöt olisivat saattaneet tuhota nanorakenteen, joka on kennon toiminnan kannalta oleellinen. Savinin mukaan huolena oli etenkin se, kuinka hauras rakenne kestäisi robottien käsittelyn. Huoli osoittautui turhaksi. Kennot ja niistä valmistetut paneelit selvisivät tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Laminointi tehtiin suomalaisten toimijoiden tehtaissa. Valoe valmisti taustakontaktoidut ja Naps Solar etupinnastaan sähköisesti liitetyt paneelit. Nanorakenteen piikkiviidakko säilyi kyllin ehjänä, ja myös ilma saatiin pois, eikä rakenteeseen jäänyt näkyviä kuplia. Tärkeä hyötysuhde Aallon parhaat paneelit tuottavat sähköä yli 20 prosentin tehokkuudella. Tutkijat havaitsivat, että mustat kennot sietävät raaka-aineen epäpuhtauksia sinisiä standardikennoja paremmin. Ne myös säilyttävät tehonsa pidempään. Aurinkopaneeleiden hinta on kuluvalla vuosikymmenellä pudonnut dramaattisesti. Kiinalaisille kennoille joitakin vuosia sitten asetetut polkumyyntitullit poistuvat, mutta asian vaikutus järjestelmien kokonaishintaan on maltillinen. Karkeasti ottaen kennot, elektroniikka ja asennus vastaavat kukin noin kolmasosasta järjestelmän kokonaishinnasta. Jos kennojen hinta laskisi vaikkapa 15 prosenttia, se merkitsisi ainoastaan viittä prosenttia kokonaishinnasta. Alalla ei enää mennä paneeleiden hinta edellä, joten hyötysuhteen merkitys on noussut tärkeäksi. Kun järjestelmien käyttöiäksi arvioidaan kolme vuosikymmentä, eliniän aikainen parempi hyötysuhde maksaa pitkällä tähtäimellä itsensä hyvin takaisin, Hele Savin sanoo. Syvien nanorakenteiden valmistaminen on kalliimpaa, mutta alustavat laskelmat osoittavat, että lopputuotteen suurempi teho riittää kompensoimaan eron. Aalto-yliopiston kanssa yhteistyötä tekevä Michiganin teknillinen yliopisto on laskenut, että täysin mustan piin kenno voisi olla loppuhinnaltaan jopa kymmenisen prosenttia nykykennoja halvempi. Yhden työvaiheen poistumisen lisäksi säästöä saataisiin siirtymällä yksikiteisestä monikiteiseen piimateriaaliin. Sinkkiä titaanin tilalle Sveitsiläinen kemisti Michael Grätzel kehitti 1990-luvulla uudenlaisen, väriaineherkistetyn aurinkokennon ja käynnisti samalla kennotutkimuksen uuden aallon. Grätzel-kennojen ydin on titaanidioksidinanopartikkeleista koostuva kerros, johon on kiinnitetty orgaanisia väriaineita. Kennoissa käytettävät perovskiitit ovat kidemuodoltaan yhteneväisiä aineita, joiden kohdalla tiettyjä alkuaineita voidaan vaihdella keskenään. Perovskiittikennoissa voitaisiin siis hyödyntää titaanidioksidin sijaan myös muita elektrodimateriaaleja, esimerkiksi sinkkioksidia. Kennojen fotoanodeja olisi helppo valmistaa ympäristölle hellävaraisesti myös suuressa mitassa. Juuri sinkkioksidi olisi hyvän saatavuutensa vuoksi edullinen vaihtoehto titaanidioksidille, mutta siitä tehdyt kennot eivät ole olleet yhtä tehokkaita. Tampereen teknillisen yliopiston kemian ja biotekniikan laitoksessa toimiva, professori Nikolai Tkachenkon johtama tutkimusryhmä päätti selvittää, voitaisiinko sinkkioksidikennojen teho nostaa titaanidioksidikennojen tasolle tai jopa paremmaksi. Lisää tehoa suunnittelulla Tamperelaiset ottivat työkalukseen ultranopean spektroskopian. Menetel- 50 KEMIA 6/2018

51 Musta on uusi musta. Maailman ensimmäiset pikimustat aurinkokennot nappaavat hyvin myös talvivalon. Hele Savinin ryhmä/aalto-yliopisto mää tarvittiin, koska aurinkokennojen sisällä tapahtuvat valokemialliset reaktiot ovat erittäin nopeita. Elektronit siirtyvät kennossa ulkoiseen piiriin puolijohdemateriaalin läpi. Mitä pidempi elektronien keskimääräinen vapaa matka puolijohteessa on, sitä todennäköisemmin ne pääsevät ulkoiseen virtapiiriin ja tuottavat sähköä. Jos taas elektronit jäävät loukkuun puolijohteeseen, ne yhtyvät ennen pitkää orgaaniseen väriaineeseen, eikä sähköä synny. Spektroskopia paljasti syyn titaanidioksidikennojen paremmuuteen. Havaitsimme, että fotoelektronit siirtyvät väriaineesta puolijohteeseen nopeammin titaanidioksidissa kuin sinkkioksidissa, kertoo tutkija Kirsi Virkki, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Maailmalla on tehty tutkimuksia, joiden tulokset tukevat tamperelaishavaintoja. Sinkin peli ei silti ole menetetty. Vaikka sen rekombinaatio väriainee- seen tapahtuu hieman hitaammin, huolellisella suunnittelulla myös sinkkioksidikennoista voidaan saada erittäin tehokkaita, Virkki sanoo. Vaaditaan vain lisää tutkimusta ja kehitystä, jota sinkkioksidin osalta on tehty vasta vähän. Vaikka teollisiin sovelluksiin on matkaa, Virkki luottaa Grätzel-kennoihin. Perovskiiteillä on painava sanansa aurinkosähkön tulevaisuudessa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 6/

52 Kiertolannoite haastaa väkilannoitteet Uudet kierrätyslannoitteet ovat nousemassa synteettisten lannoitteiden rinnalle. Takaisin peltoon kiertäviä lannoitteita kehitetään laajalla rintamalla. Kalevi Rantanen Saksalainen kemisti Justus Liebig osoitti 1800-luvulla, että karjanlantaa voidaan korvata kivennäissuoloilla. Keksinnön pohjalta sai alkunsa lannoiteteollisuus, jonka nykyisin arvioidaan ruokkivan välillisesti noin 40 prosenttia ihmiskunnasta. Synteettisillä väkilannoitteilla on etunsa. Kaiken pellosta otetun kierrättäminen takaisin ei ole helppoa. Paikallisessa yhteisössä suljettu kierto vielä onnistuu. Nykymaailmassa maito, vilja ja liha vaeltavat kuitenkin pitkiä matkoja maatiloilta jalostukseen ja lopulta kuluttajatuotteisiin. Kuluttajat tuottavat elimistössään jätettä, jonka sisältämien alkuaineiden palauttaminen takaisin peltoon on hankalaa. Jätevedenkäsittelyssä valtaosa typestä haihtuu ilmakehään. Suuri osa fosforista taas päätyy lietteen mukana viherrakentamiseen. Huomenna tilanne voi olla toinen, sillä katkennutta ketjua suljetaan nyt monella tavalla. Karjanlannasta laatulannoitteita Maidonjalostaja Valio kehittää prosessointitekniikkaa, jolla lehmien lannasta syntyy fosfori- ja typpilannoitteita. Olemme yhdistelleet tunnettuja tekniikoita uudella tavalla, kertoo yhtiön alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen. Yhtiö suunnittelee tuotantokoon pilottilaitosta Nivalaan. Parintuhannen lehmän tuottama lietelanta kerätään kilometrin säteeltä. Vuodessa laitos käsittelee noin 50 miljoonaa litraa lantaa, josta saadaan tonnia fosforilannoitetiivistettä ja tonnia typpilannoitetiivistettä. Puhdasta vettä, jota voidaan käyttää teknisenä vetenä tai levittää luontoon, laitoksessa syntyy 28 miljoonaa litraa. Lisäksi siellä muodostuu biokaasua määrä, joka riittää omakotitalon lämmittämiseen. Laitoksen ympäristölupaprosessi on parhaillaan menossa. Kun se valmistuu, investointiesitys voidaan viedä eteenpäin Valion omistajahallinnolle, Nousiainen kertoo. Lannoitetiivisteitä on helppo kuljettaa pitemmälle kuin lietettä. Tiivistemuodosta on silti etua lähelläkin. Lietelannan levittäminen on kallista, ja raskas levityslaitteisto kuormittaa peltoa. Lisäksi kasvit kykenevät hyödyntämään lietelannan typpeä vain heikosti. Myös lannoituksen optimointi helpottuu, kun fosfori- ja typpilannoitteet erotetaan toisistaan. Valio on tehnyt lannoituskokeita Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Tutkijat uskovat, että typpilannoitetiiviste parantaa nurmisatoja, sillä tiivistettä voidaan levittää myös kasvukauden aikana. Näin typen hyväksikäyttö tehostuu. Fosforipitoinen jae voidaan puolestaan sijoittaa nurmea uusittaessa muokkauskerrokseen, mikä vähentää ravinnevalumia. Nykyisin liete sijoitetaan nurmen pintaan, jolloin osa fosforista kulkeutuu vaakasuoraan pellosta ympäristöön. Valion tavoitteena on saada tulevaisuudessa prosessoitua mahdollisimman suuri osuus maitotilojen lannasta. Paljon riippuu kuljetusmatkoista, Nousiainen sanoo. Arvioimme vähän aikaa sitten, että osuus voisi olla 20 ja 30 prosentin välillä. Maitotalouden rakennekehitys kuitenkin etenee nopeasti, eli tilat suurenevat. Silloin lietteen käsittelystä tulee yhä kannattavampaa, ja luku voi nousta suuremmaksi. Jos pilottilaitos toimii toivotusti, voi avautua myös vientimahdollisuuksia. Monissa Euroopan maissa karjatiloilla on paljon lehmiä mutta vähän maata, johon lietelannan voisi levittää. Maailmanlaajuisesti katsottuna puhdas vesi on monessa paikassa yhtä arvokasta kuin lannoitteet. Uusi teknologia poistaisi siten monia pullonkauloja. Fosforia jätevedestä ja resurssikontista Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY rakentaa uutta menetelmää fosforin erottamiseksi jätevesistä. Ravita-nimisen menetelmän idea on ottaa fosfori talteen fosforihappona, josta saadaan lannoitetta ja jota voidaan hyödyntää myös teollisuudessa. Fosforiravinteen valmistusta on tähän asti tutkittu Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa. Nyt rakenteilla on koelaitos, jossa testataan kaupallisen tuotteen valmistusta. Prosessiin voidaan myöhemmin yhdistää myös typen talteenotto. Teknologian tutkimuskeskus VTT kumppaneineen on Resurssikonttihankkeessaan lähestynyt fosforin ja typen kierrätystavoitetta toisesta suunnasta. Ensimmäinen ero on teknologiassa, jolla hyötyaineet erotetaan ilman biologisia menetelmiä. Niiden sijaan jätevesi ensin flokkuloidaan eli hiutaloidaan ja sitten suodatetaan viiralla. Seuraavat vaiheet ovat mikrosuodatus ja adsorptio sekä nanosuodatus tai aktiivihiilikäsittely. Toinen ero on mittakaava. VTT:n konseptissa kierrätysyksikön laitteet sijoitetaan yhteen konttiin. Tarkoitus on käyttää kontteja siellä, minne suurten puhdistamojen palveluja on vaikea ulottaa, esimerkiksi saaristossa. 52 KEMIA 6/2018

53 Valio haluaa tulevaisuudessa prosessoida mahdollisimman suuren osan lypsylehmien lannasta lannoitetiivisteiksi ja panna pellot niiden voimalla entistä parempaan kasvuun. Valio KEMIA 6/

54 VTT:n kokeissa typpi adsorboitiin ja eluoitiin eli uutettiin kiinteässä faasissa eroon ammoniumsulfaattina, jota voidaan käyttää lannoitteena. Typpiadsorbentin toimitti Aquaminerals, joka valmistaa sitä Paltamossa luonnonmineraaleista. Menetelmiä ovat kehittäneet etupäässä Oulun yliopiston tutkijat. Fosfori taas saostettiin ja erotettiin kalsiumfosfaattina. Tutkijat pilotoivat menetelmää Paraisten jätevedenpuhdistamossa. Siellä saatiin typestä talteen puolet ja fosforista peräti 93 prosenttia. Projektin tuloksia hyödynnetään nyt Business Finlandin tukemassa Resurssikontti 2 -hankkeessa. Siihenkin osallistuu VTT:n lisäksi myös yrityksiä. Jatkamme typen adsorption ja eluoinnin tutkimusta. Tutkimme fosforin ja hiilen sekä puhdistetun veden talteenottoa ja hyödyntämistä jätevesistä. Tavoitteenamme on lisätä typen ja fosforin pitoisuuksia lopputuotteessa, kertoo erikoistutkija Hanna Kyllönen VTT:stä. Vaihtoehtona kuiva kierrätys Kun etsitään taloudellista ratkaisua, typen ja myös fosforin pienet pitoisuudet jätevedessä voivat muodostua ongelmaksi. Yksi vaihtoehto on luopua laimentamasta jätöksiä vedellä eli korvata märkä viemäriverkko kuivakäymäläjärjestelmällä. Tampereelle nousevan kiertotalouskaupunginosan Hiedanrannan kulttuurikeskuksessa Kuivaamossa on pari vuotta toiminut 13 kuivakäymälää ja viisi vedetöntä urinaalia. Uloste ja virtsa kerätään erillisiin säiliöihin, mikä helpottaa kierrätystä. Olemme päässeet niin pitkälle, että kohta voidaan myydä ihmisjätteestä jalostettua maanparannusainetta, joka samalla toimii lannoitteena, kertoo käymälöiden suunnittelija ja toimitusjohtaja Raini Kiukas Digitoilet Systems Oy:stä. Hiedanrantaan on rakennettu myös leväkasvattamo, jossa kasvatetaan leviä virtsan voimalla. Levistä saadaan lannoitetta tai energiaa. Virtsan lannoitekäyttöä on tutkittu Hiedanrannan Hierakka-hankkeessa. Yksi kompastuskivi on keräysjärjestelmän puuttuminen, mutta suurimmat ongelmat voivat olla hallinnollisia ja psykologisia. Vielä toistaiseksi laki kieltää virtsan käytön lannoitteena. Jos ja kun laki muuttuu, on tehtävä vielä paljon valistustyötä. Moni nyrpistää virtsalle nenäänsä, vaikka se on oikein käsiteltynä tehokas ja turvallinen lannoite. Kuivakäymälätekniikka täydentää viemäriverkostoa puhdistamoineen mutta tuskin korvaa sitä ainakaan pian, vaikka tekniikka toimiikin. Infrastruktuuri, jota on rakennettu 1800-luvulta asti, muuttuu hitaasti. Siksi tarvitaan teknologioita lannoitteiden valmistamiseksi sekä kuivista että lietemäisistä jätevirroista. Kaupallistuminen on jo vauhdissa Yksi hyvistä uutisista on, että kaupallistakin kierrätysteknologiaa on jo saatavissa. Helsingin yliopisto on verrannut neljän kierrätyslannoitevalmistajan tuotteiden tehoa Helsingin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla. Tutkimuksessa on mukana neljä valmistajaa, Ecolan Oy, Soilfood Oy, HSY ja virolainen Tuhala Bio Oü. Kokeita on tehty vuodesta Vuonna 2017 hyvämultainen lannoittamaton peltolohko tuotti kauraa liki neljä tonnia hehtaarilta. Väkilannoite nosti sadon kuuteen tonniin. HSY:n ravinneliete eli puhdistamoliete, joka on käsitelty lannoitekäyttöön sopivaksi, antoi melkein yhtä hyvän tuloksen. Rukiilla toimi parhaiten HSY:n biokuitukompostin ja ammoniumsulfaatin yhdistelmä. Satoa tuli viisi tonnia eli kaksinkertainen määrä lannoittamattomaan peltoon verrattuna. Tuloksia voidaan yhä parantaa sovittamalla lannoitus tarkasti pellon tilanteen mukaan. Kierrätyslannoitteet voivat olla sekä orgaanisia että epäorgaanisia. Orgaaninen kierrätyslannoite sisältää myös hiiltä. Se parantaa maaperän rakennetta, ehkäisee tiivistymistä ja tehostaa hyödyllistä mikrobitoimintaa, eli se voi toimia myös maanparannusaineena. Hyvä maaperä tehostaa lannoitteiden vaikutusta ja ehkäisee kemikaalien huuhtoutumista ympäristöön. Orgaanisten lannoitteiden huono puoli on koostumuksen vaihtelu. Epäorgaaniset lannoitteet ovat täsmä- VTT:n liikuteltava konttipuhdistamo tuottaa jätevedestä monenlaisia hyödykkeitä. VTT 54 KEMIA 6/2018

55 kemikaaleja. Haluttu koostumus saadaan tarvittaessa aikaan yhdistämällä molempia. Väkilannoitteet pysyvät siksi edelleen mukana kuvioissa, mutta kierrätysmateriaalien osuus voi kasvaa merkittävästi. Kierrätyslannoitteet ovat ainakin joissain kokeissa olleet hyvin kilpailukykyisiä. Haltialan tilalla rukiin viljely mineraalilannoitteella antoi katetta 700 euroa hehtaaria kohti. HSY:n ravinneliete tuotti euron katteen. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kierrätyskelpoista fosforia on saatavissa Suomen biomassoista tonnia. Se on paljon enemmän kuin epäorgaanisen fosforin kulutus, joka on tonnia. Fosforin kulutus on siis periaatteessa katettavissa kierrätyslannoitteella. Typpeä on saatavissa tonnia. Korvattavissa olisi karkeasti puolet epäorgaanisen typen kulutuksesta, joka tätä nykyä on tonnia. Kiertolantaviskiä odotellessa Teknisiä haasteita on vielä ratkaistavana. Yhdyskuntajäteliemen lannoitekäyttöä voivat vaikeuttaa raskasmetallit, kuten kadmium ja lyijy. Myös mikromuovi voi olla ongelma. Lisäksi jäte saattaa sisältää vahingollisia bakteereja ja lääkejäämiä. Kun haitta-aineet saadaan pois, törmätään vielä vanhakantaisiin asenteisiin. Brittilehti Courier kertoi huhtikuussa kierrätyksen kohtaamasta vastarinnasta Skotlannissa. Siellä on tuotettu ihmisjätöksistä hyvää lannoitetta termisellä hydrolyysillä eli kuumentamalla lietettä korkeassa paineessa. TH-kakuksi kutsutun lopputuotteen hintakin on houkuttelevan alhainen. Silti skottiviljelijät epäröivät. He pelkäävät, että viskiteollisuus, heidän tärkeä asiakkaansa, vierastaa ihmisjätteillä tuotettua viljaa. Näin ei välttämättä ole loputtomiin. Ehkä joku keksii piankin tuoda markkinoille vihreää kiertolantaviskiä. Asenteiden muutos vie tosin aikaa. Kiertolannoitteet eivät siksi heti korvaa mineraalituotteita, mutta kilpailua lisäämällä ne pakottavat valmistajat parantamaan kaikkia lannoitteita. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Scanstockphoto Hiivalietteestä valmistettava Marmite-levite on esimerkiksi Britanniassa yleinen leivänpäällys. Samannäköistä mikrobimassaa saatetaan kasvattaa ruuaksi tulevaisuuden pitkillä avaruuslennoilla. Astronauttien jätökset kiertämään ruokapöytään Kierrätyslannoitustekniikan etulinjassa kulkee avaruustutkimus. Pennsylvanian valtionyliopiston astrobiologit ovat selvittäneet suljettua ravinnekiertoa avaruuslentoja varten. Mikrobit muokkaavat avaruuslentäjien ulosteesta ja virtsasta ruoka-aineita, jotka ovat syötäviä joko sellaisenaan tai edelleen jalostettuina. Tutkijat antoivat anaerobisten bakteerien käsitellä jätöksiä reilun metrin pituisessa, halkaisijaltaan kymmensenttisessä suljetussa sylinterissä. Näin syntyi metaania, jolla ruokittiin Methylococcus capsulatus -nimistä mikrobia. Tutkijaryhmän kasvattamasta mikrobimassasta 52 prosenttia oli proteiinia ja 36 prosenttia lipidejä eli rasvoja. Methylococcusta käytetään jo eläinten rehuna. Massasta uskotaan syntyvän herkkuja myös avaruusmatkailijoille. Yksi tutkijoista, geotieteiden professori Christopher House kertoo, että mikrobimassa muistuttaa Marmite- ja Vegemite- tahnoja, jotka ovat etenkin anglosaksisissa maissa suosittuja leivänpäällyslevitteitä ja mausteseoksia. Myös Marmite ja Vegemite tehdään mikrobituotteista eli olutpanimoiden hiivalietteistä. Tutkijat kokeilivat kahden muunkin bakteerin kasvattamista ruuanlähteeksi. Alkalofiilinen Halomonas desiderata -massa sisälsi 15 prosenttia proteiineja ja 7 prosenttia lipidejä. Termofiilisen Thermus aquaticusin biomassassa proteiineja oli 61 ja lipidejä 16 prosenttia. Yksi tutkimuksen rahoittajista on ollut Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa. Avaruudessa on hyötyä mahdollisimman suorasta, pienikokoisesta ja vähän energiaa kuluttavasta kierrätysjärjestelmästä. Amerikkalaisten kehittämää teknologiaa hyödynnettäneen ennen pitkää Maassakin. Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke on ennakoinut Jumalan vasara -romaanissaan maailmaa 2100-luvulla. Robotit kierrättävät silloin ihmisen jätteet vaikkapa filet mignon -sisäfilepihviksi, kirjailija visioi. KEMIA 6/

56 Mittarit seuraavat, kuinka Maito kuivuu jauheeksi Valio on siirtynyt monitoroimaan maitojauheen valmistumista kiinteänä osana tuotantoprosessia. Tarkat, reaaliaikaiset mittaustulokset suoraan jauhevirrasta ovat nostaneet tuotannon tehokkuutta. Hilkka Vähänen Suomalaiset maitotilat lähettävät Valio Oy:n meijereihin vuosittain liki kaksi miljardia litraa maitoa. Tämä tarkoit- taa, että yhtiö vastaanottaa reilut viisi miljoonaa maitolitraa joka päivä. Venäjän-viennin tyrehtyminen länsimaiden asettamiin kauppapakotteisiin on saanut aikaan sen, että puolet määrästä on tätä nykyä kuivattava maitojauheeksi. Maallikko saattaisi erehtyä pitämään prosessia yksinkertaisena. Kuivaaminen on kuitenkin osattava toteuttaa taiten, sillä ylimääräinen kuivuus ei tuo lisäarvoa, sanoo yhtiön vastaava tutkija, tekniikan tohtori Marko Outinen. Siinä ainoastaan hukataan valtavasti kuivaamiseen käytettyä energiaa. Mitä kustannustehokkaammin ylimääräinen vesi poistetaan, sen parempi. Jauheen oikea kuivuusaste vaikuttaa myös lopputuotteen laatuun. Liian kuivan jauheen ominaisuudet huononevat, ja liian kosteaksi jäänyt jauhe voi paakkuuntua tai ruskettua säilytyksen aikana. Kerran saimme reklamaation siitä, että perille saapunut kontillinen demineralisoitua herajauhetta muistutti pikemminkin sementtisäkkejä, Outinen muistelee. Kostea jauhe saattaa myös tukkia prosessilaitteiston. Scanstockphoto Jauheeksi kuivaaminen säilyttää maidon kätevässä muodossa. 56 KEMIA 6/2018

57 Ottaa aikansa, jos täytyy pysähtyä poistamaan tonni märkää jauhetta, joka on jäänyt väärään paikkaan jumiin. On siis monta syytä siihen, että yhtiö on kiinnostunut hiomaan prosessia mahdollisimman sulavaksi. Maidon kuivauksen optimointi ei kuulosta rakettitieteeltä. Sitä voisi ajatella, että kuiva mikä kuiva, tarkoilla mitoilla tuskin on väliä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tietää paremmin kuin juustomestari Kuivaaminen on osattava toteuttaa taiten, sillä ylimääräinen kuivuus ei tuo lisäarvoa. Kuivauksen optimointiin kuuluu olennaisena osana se, että Valio on siirtynyt seuraamaan maitojauheen syntymistä FT-NIR-mittauslaitteilla suoraan osana valmistusprosessia. Pika-analytiikka ja sen sisällyttäminen osaksi tuotantolinjastoa oli kiinnostanut Valiota pitkään. Marko Outinen, jolla on takanaan liki kolmen vuosikymmenen ura yhtiössä, on päässyt tarkkailemaan potentiaalisten mittauslaitteistojen kehitystä aitiopaikalta. Valion kemistit alkoivat ensi kertaa harkita tuotantolinjan näytteiden reaaliaikaista mittaamista ja syöttämistä laboratorion tietojärjestelmään vuonna 1992, mutta silloin laitteet olivat vielä liian epätarkkoja. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Nyt analysoimme jauheet jo säännönmukaisesti laadunvalvontalaboratorioissa FT-NIR-laitteilla ja teemme kemiallisia analyyseja vain referenssin vuoksi, Outinen kertoo. Hän esitteli Valion mittausjärjestelmää laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin isännöimässä Teollisuusanalytiikkapäivässä. FT-NIR-tekniikka (Fourier transform near-infrared) perustuu molekyylispektroskopiaan eli suomalaisittain värähtelyspektroskopiaan. IR- ja NIR-laitteistoilla mitataan näytteestä spektri. Kun sitä verrataan spektrikirjastoon, voidaan tunnistaa nopeasti, mistä aineesta on kyse. Valiossa on opittu luottamaan mittaustapaan. Aluksi yhtiö hyödynsi NIR-menetelmää kuivatun maidon laadun ja koostumuksen tarkistamiseen laboratoriossa. Tässä vaiheessa näytteitä käytiin hakemassa manuaalisesti linjastosta laboratorioon tunnin välein. Koska tuotantolaitoksen kuivauslinjat ovat korkean hygienian aluetta, käytäntö merkitsi sitä, että kemistin tai laborantin piti myös vaihtaa koko varustuksensa tunnin välein. Siinä alkoi ajatella, että aika kätevä olisi inline-mittari, joka kertoisi reaaliajassa, jos jotakin on menossa pieleen. Ajatukset johtivat inline-nir-järjestelmän hankintaan. Valio pilotoi inline-systeemiä ensin Seinäjoen meijerissään. Kun kokemukset siellä osoittautuivat hyviksi, samanlainen järjestelmä otettiin käyttöön myös Lapinlahden yksikössä. Nyt yhtiöllä on käytössään kolme inline-nir-laitetta. Olimme tutustuneet laitteeseen alustavasti jo aiemmin ja huomanneet sen tuottavan nopeita ja tarkkoja tuloksia. Sittemmin saimme laitteiston vielä koekäyttöön ennen kuin lopulliset hankintapäätökset tehtiin, Outinen kertoo. Henkilöstö on tullut sinuiksi uuden tekniikan kanssa hyvin. Vanhasta kyllä juustomestari tietää paremmin -asenteesta päästiin pian yli, kun huomattiin uuden mittaustavan hyödyt. Sitten inline-mittaaminen otettiin lämpimästi vastaan. Tarkempi mittaaminen näkyy myös tuloksena viivan alla. Kuivureiden teho on käytännössä kasvanut prosenttia ja energiankulutus vähentynyt saman verran sen jälkeen, kun otimme käyttöön inline-analytiikan yhdistettynä automaattiseen prosessikontrollisysteemiin. Tietotekniikan kompastuskivet Täysin hankaluuksitta siirtyminen uuteen teknologiaan ei ole sujunut. Mittaukset toimivat erittäin hyvin, mutta ohjelmistojen ja tiedon siirron kanssa on ilmennyt haasteita, Outinen sanoo. Päänvaivaa on aiheuttanut se, kuinka Suurin hyöty saadaan, kun tulokset ohjaavat suoraan tuotantoprosessia. löytää mittausantureille sopivat näytteenottopaikat tuotantolinjastossa. Aina kun antureita siirrettiin, ne piti myös kalibroida uudelleen, sillä NIR on herkkä pienillekin muutoksille. Nestevirtojen analysointi on Outisen mukaan syytä tehdä paikassa, jossa on laminaarivirtaus ja mielellään mahdollisuus sulkea sivuvirtaus mittauksen ajaksi esimerkiksi automaattiventtiileillä. Jauhemaisten näytteiden analysointi edellyttää anturin sijoittamista niin, että jauhetta kertyy mittausta varten muutama millimetri. Analyysin jälkeen jauhe puhalletaan paineilmalla pois, ja uutta jauhetta alkaa kertyä mittakohteeseen saman tien. Ongelma oli alussa tiedon nopea karttuminen. Mittaustuloksia tallentui niin paljon, että linjaston tietotekniikka meni tukkoon. Eihän normaalitilanteessa kukaan tahdo katsella viittä miljoonaa spektriä. Nykyisin spektridataa otetaan talteen vain kalibrointivaiheessa. Mittarilla on ollut hankaluuksia myös muun järjestelmän kanssa keskustelemisessa. Käyttöjärjestelmä- tai tietoturvapäivityksen jälkeen on voinut käydä niin, että mittausdata on jäänyt matkan varrelle, jolloin on tarvittu ITtukea. Järjestelmä vaatii käyttöönoton jälkeenkin jatkuvaa paapomista. Lisäksi tulokset ovat joissain kohteissa näkyvillä vain paikallisella näytöllä. Ne pitäisi aina saada välittömästi myös valvomon näytöille. Keskeinen yhtiötä askarruttava kysymys on mittaustulosten hallinta. Suurin hyöty inline-analysaattorista saadaan, kun se yhdistetään automaattiseksi osaksi prosessikontrollisysteemiä, eli rakennetaan järjestelmä, jossa inline-nir-tulokset suoraan ohjaavat tuotantoprosessia. Oman kokemuksensa pohjalta Outinen neuvoo, että inline-nir sopii parhaiten tuotantolinjalle, jossa tehdään jatkuvasti samantyyppistä tuotetta. Pienetkin muutokset prosessissa tai raaka-aineissa voivat vaikuttaa tuloksiin ja vaativat ainakin anturien uudelleenkalibrointia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 6/

58 ULKOMAILTA Panimojätti siirtyy Uusiomuovin kautta kohti muovittomuutta Tanskalainen panimoyritys Carlsberg siirtyy käyttämään kierrätettyä uusiomuovia oluttölkkiensä pakkauskääreissä. Seuraava askel ovat kokonaan muovittomat monitölkkipakkaukset. Carlsberg on lanseerannut ensimmäisen uusiomuovisen oluttölkkien pakkauskääreensä. Kääre tuli markkinoille syyskuussa Ruotsissa, jossa sitä on käy- Kestävyysjohtaja Simon Boas esittelee panimojätin innovaatiota, muovitonta sixpack-pakkausta. Elina Saarinen tetty tölkkien sixpack-pakkauksissa. Yhtiön tarkoituksena on vaihtaa uusiomuoviin myös muissa monitölkkipakkauksissa ja muillakin markkinoilla vuoden 2019 aikana. Uusiomuovilla on 60 prosenttia pienemmät päästöt kuin neitseellisellä muovilla. Haluamme myös kasvattaa markkinoiden kysyntää uusiomuoveille. Kierrätystavoitteet pakkausjätteille ovat koko ajan yhä tiukemmat, perustelee Carlsbergin pakkausinnovaatiojohtaja Nanna Harbo. Kierrätysmuovi valmistetaan Ranskassa Carlsbergin tanskalaisessa panimossa syntyvästä muovikalvojätteestä ja muista muovikalvoista. Uusiomuovista tehty kääre on mattapintainen, mikä sopii Harbon mukaan hyvin yhtiön uuteen ilmeeseen, jonka yhtiö julkisti Kööpenhaminassa 6. syyskuuta. Muoviton pakkaus, puinen olutpullo Uusiomuovikääre on kuitenkin vasta väliaskel matkalla kohti kokonaan muovitonta oluttölkkien monipakkausta. Carlsbergin innovaatio on alumiinisten oluttölkkien 4-, 6- ja 8-pakkaus, jossa ei ole käytetty muovikäärettä lainkaan. Sen sijaan tölkit on kiinnitetty toisiinsa erikoisvalmisteisilla liimapalasilla. Ainoastaan pakkauksen kantokahva on muovinen. Liimaan perustuva niin kutsuttu snap pack lanseerattiin elokuussa Norjan ja Ison-Britannian markkinoilla. Pakkaus on tulossa ennen pitkää myös Suomeen. Carlsberg laskee innovaation vähentävän yhtiön muovin käyttöä 75 prosenttia eli tonnia vuosittain. Tämä vastaa noin 60 miljoonaa muovipussia. Yhtiön tavoitteena on vähentää panimoidensa ja tuotteidensa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön Together towadrs zero -ohjelmaan kuuluu myös jäteveden minimoiminen. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, johon ei päästä ilman kumppaneita. Uskomme, että kaikki pakkaukset voi tehdä kestävämmin. Esimerkiksi muovin voi korvata uusiomuovilla ja tulevaisuudessa ehkä biomuoveilla, kertoo Carlsbergin kestävyysjohtaja Simon Boas. Yhtiö on jo kolme vuotta kehittänyt myös puukuidusta valmistettavaa olutpulloa. Se tulee Euroopan markkinoille ensi vuonna. Lasipulloille lisää ikää Aasian markkinoilla Carlsberg on ottanut käyttöön uuden pinnoitusmenetelmän uudelleentäytettävissä lasipulloissa. Pullon ulkopintaan suihkutettava pinnoite vähentää kolhiintumista ja kaksinkertaistaa pullon eliniän niin, että pullo voidaan täyttää ja käyttää uudelleen peräti 50 kertaa. Olutpullon elinkaarta pidentää myös korkin sisäpintaan painettava pinta, joka absorboi jopa kaksi millilitraa pulloon jäänyttä happea ja parantaa näin oluen laatua ja käyttöikää. ZerO2 cap -korkki säilyttää oluen 15 prosenttia paremmin kuin tavanomaiset korkit, yhtiö kertoo. Carlsbergin kestävyysohjelmaan kuuluu myös siirtyminen ympäristösertifioituun vihreään painomusteeseen pullojen etiketeissä. Muutos koskee noin puolta miljardia pulloa vuodessa. Olemme pystyneet vähentämään haitta-aineita painoväreissä ja parantamaan etikettien ja mustelietteen kierrätettävyyttä. Kiertotalous tarvitsee tällaisia vetovoimatekijöitä, sanoo Douglas Mulhall, joka kehittää kiertotalousratkaisuja yhteistyössä Carlsbergin kanssa. Elina Saarinen 58 KEMIA 6/2018

59 Plastic Road Pyöräilyn mekkana tunnettu Hollanti näyttää suuntaa myös jätemuovin uusiokäytölle. Kierrätysmuovisen pyörätien ontelomainen rakenne pitää huolen siitä, että tie kuivuu nopeasti rankankin sateen jälkeen. Muovijätteestä syntyi pyörätie Alankomaissa on vihitty käyttöön maailman ensimmäinen uusiomuovista rakennettu pyörätie Plastic Road. Testikäytössä toimiva tienpätkä sijaitsee Zwollen kaupungissa noin 70 kilometrin päässä Amsterdamista. Tielle polkaisivat ensimmäisinä sen ideoineet keksijät Anne Koudstaal ja Simon Jorritsma yhdessä kaupunginvaltuuston ja maakuntahallinnon edustajien kanssa. Noin 30 metriä pitkän pyörätienpätkän materiaali on pääosin muovijätettä. Kierrätysmuovia käytettiin tientekoon määrä, joka vastaa noin :ta kertakäyttöistä muovimukia tai puolta miljoonaa muovista pullonkorkkia. Tien rakensi yhteisvoimin kolme hollantilaista yritystä. Älyä mukana Muovinen pyörätie on samalla maailman ensimmäinen älypyörätie. Pilottitie on varustettu antureilla, jotka seuraavat ympäristöään koko ajan. Sensorit raportoivat muun muassa tien pinnan lämpötilan ja polkijoiden määrän. Anturit monitoroivat myös tien kestävyyttä ja kulumista. Hankkeen toinen pilottipyörätie avataan marraskuussa läheisessä Giethoornin kaupungissa, jossa testataan muita tien käyttöön liittyviä asioita. Kahden pilotin uskotaan tuottavan riittävästi tietoa Plastic Road -tuotteen hiomiseksi valmiiksi. Seuraavassa vaiheessa projektissa on tarkoitus kokeilla kierrätysmuovilla päällystettyjä parkkipaikkoja, asemalaitureita ja jalkakäytäviä. Tavoitteet korkealla Maailmassa käytetään vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia muovia. Suurin osa muovista joutuu elinkaarensa lopussa kaatopaikoille, poltettavaksi tai roskana luontoon. Kierrätykseen muovia päätyy vain vähän; esimerkiksi Euroopassa vain seitsemän prosenttia muovituotteista sisältää uusioraakaainetta. Plastic Road -hankkeen toimijat haluavat luoda kestäviä tapoja jätemuovin hyödyntämiseen uusissa kohteissa. Tarkoituksena on, että muovipyöräteiden materiaalista on tulevaisuudessa kierrätysmuovia täydet sata prosenttia. Päivi Ikonen Muovipullot kiertävät huiviksi Vanhat muovipullot voi nyt halutessaan kietoa jalostetussa muodossa kaulaansa. Espanjan Kataloniassa toimiva päähine- ja huivivalmistaja Buff on ryhtynyt hyödyntämään tuubihuiviensa materiaalina kierrätyskuitua, jonka raaka-aineena palvelevat käytetyt muovipullot. Yhteen huiviin hupenee muovia kahden pullon verran. Repreve-kuidun toimittaa Buffille maailman johtava kierrätyskuidun tuottaja Unify. Uusiokuidun raaka-aineena käytettävät muovipullot tulevat pääosin Kiinasta, jossa kuituvalmistajalla on tuotantolaitoksia. Kiinalaislaitosten tuotantoprosessissa uusiokuitujen materiaaliksi päätyy jopa muovipulloa tunnissa. Kierrätyskuidun ominaisuuksiin kuuluu muun muassa erittäin tehokas kosteudensiirto, joten materiaalista valmistettu huivi kuivuu nopeasti. Uusiokuituinen polyesteri on myös joustava ja pehmeä materiaali, joka valmistajan mukaan suojaa hyvin käyttäjäänsä sekä viileydeltä että auringolta. Buff Päivi Ikonen Muovipulloista syntyneen tuubihuivin materiaalista 95 prosenttia on kierrätettyä polyesteria ja viisi prosenttia elastaania. KEMIA 6/

60 KEEMIKKO Dementti demografia NYKYMIES TYÖSSÄ SKARPPAA illat roolipelejä larppaa. Nykynainen lounaalla karppaa kiireessä miehen ohi harppaa. Nainen keskittyy luomaan uraa mies juomaan kapakassa kuraa. EI NOUSE KANSANTUOTE kun valuu kurkkuun export-juote. Kun mies vain pelaa ja pelaa nainen työn ja joogan väliä kelaa. Ei näin muodostu yhtään paria kun Jenna ei enää tapaa Karia. EI SYNNY ENÄÄ VAUVOJA tarvittaisiin taikasauvoja. Uhanalainen on Suomen väki sen jo sokea ministerikin näki. Suuret ikäluokat kermat kuori jäljelle jäi vain velkavuori. ENNEN UURASTI RAHVAS oli Jussi, suo ja kuokka. Nykyään jälkikasvua hankkii vain maahanmuuttajaluokka. Aherrus ja perhe on ulkoistettu vapaata vaatii kansa etuoikeutettu. Kaikki tahtoo jatkuvaa kivaa mistä veronmaksajat, ministeri tivaa. VAKA VANHUSTEN SUOMESSA ei maailmaan tule lapsia. Niiden sijaan kasvussa on Alzheimer, luukato, epilepsia. Harvinaiseksi käy alatiesynnytys yleistyy puhallus-paineluelvytys. Pyörii poliittinen puppugeneraattori ihmisiä liikuttaa rollaattori. Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Keemikko Juomatelineellistä rollaattoria etsivä 60 KEMIA 6/2018

61 HENKILÖUUTISIA Sami Leinonen uskoo aurinkoenergiaan Kemiantekniikan diplomi-insinööri Sami Leinonen aloittaa lokakuussa oululaisen Pohjolan Energia Groupin toimitusjohtajana. Leinonen siirtyy tehtävään Ruotsista, jossa hän on johtanut paperi- ja pakkausyhtiö Mondi Örebrota. Ennen Mondin-pestiään hän työskenteli muun muassa UPM-konsernissa. Mikä houkutteli miehen aurinkosähköyhtiöön? Uusiutuvan energian kehittäminen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi on tärkeää meille kaikille. Aurinkoenergia on globaalisti nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto, Leinonen perustelee päätöstään. Tuoreen toimitusjohtajan mukaan Pohjolan Energia on tehnyt uraauurtavaa työtä tuodessaan luotettavat aurinkosähköjärjestelmät suomalaisten pientaloasukkaiden ulottuville. Aurinkosähkön pientuotanto oman aurinkovoimalan kautta on helppo tapa tukea kestävää kehitystä ja samalla rakentaa itsenäistä, muista toimijoista riippumatonta energiantuotantoa oman talouden tarpeisiin, sanoo Leinonen, jonka mukaan palvelukonseptille on selkeää kysyntää myös muissa Pohjoismaissa. Yhtiön uuden keulamiehen ensimmäisiä tavoitteita onkin liiketoiminnan kansainvälistäminen Suomen naapurimaihin. Hänen mukaansa aurinkoa riittää varmasti myös pienvoimaloiden tarpeisiin. Suurin osa suomalaisista asuu alueella, jolla auringon vuotuinen säteilyenergian määrä on samalla tasolla kuin Pohjois-Saksassa. Päivi Ikonen Sami Leinosen mukaan aurinkovoima on kotitalouksille helppo ratkaisu. Nykyaikaiset pientuotantoon tarkoitetut aurinkovoimalat ovat lähes täysin huoltovapaita, hän sanoo. Johanna Ivaskan ryhmän syöpätutkimus palkittiin Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johtama Turun yliopiston tutkimusryhmä on saanut vuoden 2018 Medixpalkinnon, euroa. Ryhmä löysi syövän leviämistä ehkäisevän proteiinin. Shank-proteiini hidastaa syöpäsolujen liikkumista ja estää niitä tarttumasta kudoksiin. Mutaation proteiinissa on tiedetty altistavan autismille. Palkittu ryhmä onnistui selvittämään mekanismin, jonka kautta altistuminen tapahtuu. Tämä on esimerkki tieteellisestä perustutkimuksesta parhaimmillaan, Ivaska sanoo. Shankia ei ollut koskaan tutkittu syövän yhteydessä. Kun aloimme syöpätutkijoina selvittää yhteyttä, meistä tuli samalla autismin tutkijoita. Medix-palkinnon jakaa Helsingin yliopisto, ja palkintosumman lahjoittaa Oy Medix Ab, jonka pääomistaja on Minervasäätiö. Johtajaksi Orioniin Johanna Ivaska aloitti lokakuun alussa yliopistotyönsä ohessa työn lääkeyhtiö Martti Ahlstén Palkittu tiimi Turun BioCityn aulassa. Istumassa Maria Georgiadou (vas.), Johanna Ivaska ja Johanna Lilja. Seisomassa vasemmalta Guillaume Jacquemet, Ilkka Paatero, Pranshu Sahgal, Hussein Al-Akhrass, Paulina Moreno-Layseca, James Conway, Jenni Siivonen, Emilia Peuhu, Hellyeh Hamidi ja Petra Laasola. Orionin syöpätutkimuksen johtajana. Tutkija sanoo olevansa innoissaan yhteistyön laajenemisesta. Jokainen uusi lääke perustuu perustutkimukseen. Lääkekehitys edel- lyttää kuitenkin sellaisia voimavaroja, joita yliopistomaailmalla ei ole tarjota. Nyt minulla on tilaisuus osallistua prosessin toiseen päähän eli lääkehoitojen löytämiseen. KEMIA 6/

62 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Pauli Suhosen väitöskirja Dynamical aspects of driven and chaperone-assisted polymer translocation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Hendrick W. de Haan (Ontarion yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Jouko Lampinen. M.Sc. Lidija Zivanovicin väitöskirja Structural and dynamic properties of solid-liquid interfaces studied by Molecular Dynamics simulations tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Paolo Raiteri (Curtinin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Adam Foster. DI Mikael Broasin väitöskirja Quality, Microstructural Refinement and Stability of Atomiclayer-deposited Aluminum Nitride and Aluminum Oxide Films tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja Dr. Achim Trampert (PDI-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Mervi Paulasto-Kröckel. DI Noora Isoahon väitöskirja Carbon Nanostructures for Enzymatic Electrochemical Biosensors tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Martyn G. Boutelle (Imperial College London, Iso-Britannia) ja Dr. Daren J. Caruana (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tomi Laurila. M.Sc. Pavel Voroshilovin väitöskirja Novel light-trapping structures for thin-film solar cells tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Humeyra Caglayan (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Constantin Simovski. DI Mikko Poutasen väitöskirja Interplay of Light and Self-Assembly in Functional Soft Materials: From Photo-Controlled to Photonic Structures tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Albert P. H. J. Schenning (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. Helsingin yliopisto FM Antti Takolanderin väitöskirja Assessing the effects of climate change on Baltic Sea macroalgae implications for the foundation species Fucus vesiculosus L. tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Veijo Jormalainen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Alf Norkko. M.Sc. Zhongmei Hanin väitöskirja Combining Focused Ion Beam Patterning and Atomic Layer Deposition for Nanofabrication tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Tittonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. Ph.D. Katherine Icay-Rouhiaisen väitöskirja Computational analysis of micrornas in biomedicine tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Rolf Skotheim (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Sampsa Hautaniemi. FM Martta Viljasen väitöskirja Adaptation to Environmental Light Conditions in Mysid Shrimps tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Nicholas Roberts (Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Juha Voipio. M.Sc. Chao Yanin väitöskirja Highly oxygenated organic molecules in the atmosphere: sources and roles in new-particle formation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Andreas Wahner (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Markku Kulmala. M.Sc. Diego Balboa Alonson väitöskirja Human Pluripotent Stem Cells and CRISPR-Cas9 Genome Editing to Model Diabetes tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Timothy J. Kieffer (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Timo Otonkoski. FM Krista Heinolaisen väitöskirja Analysis of vascular endothelial growth factor receptor functions in gene-targeted mice tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Cecilia Sahlgren (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Hannu Sariola. M.Sc. Androniki Maragkidoun väitöskirja Exposure to coarse particles and floor dust biological and chemical contamination inside Jordanian indoor environments tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Marianne Glasius (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Tareq Hussein. M.Sc. Hui Zhangin väitöskirja Responses of Arctic permafrost peatlands to climate changes over the past millennia tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Swindles Graeme (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Atte Korhola. Itä-Suomen yliopisto FM Simo Näkin väitöskirja Functionalization of porous silicon nanovectors for targeted cancer therapy tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Craig Duvall (Vanderbiltin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vesa-Pekka Lehto. FM Ari Kauppisen väitöskirja Pathogenic viruses in Finnish waters occurrence, fate and control tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Ari Hörman (Puolustusvoimat) ja kustoksena dos. Ilkka Miettinen. Jyväskylän yliopisto FM Jaana Wallinin väitöskirja Aquatic effects and risk assessment of multi-metal leachates from metal mining and acid sulphate soils tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi FT Carmen Casado-Martinez (Ecotox-keskus, Sveitsi) ja kustoksena prof. Juha Karjalainen. FM Aigi Margusin väitöskirja Adaptation to stressful environments: invasion success of the Colorado potato beetle tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Helen E. Roy (Centre for Ecology and Hydrology, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Leena Lindström. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Svetlana Proskurinan väitöskirja International trade in biomass for energy production: The local and global context tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Jukka Konttinen (Tampereen yliopisto) ja johtava tutkija Lauri Sikanen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Esa Vakkilainen. DI Jonna Tiaisen väitöskirja Losses in low-reynolds-number centrifugal compressors tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Ricardo Martinez-Botas (Imperial College London, Iso- Britannia) ja TkT Arttu Reunanen (Sulzer Pumps Finland Oy) ja kustoksena prof. Jari Backman. Oulun yliopisto M.Sc. Robert Hartmannin väitöskirja Flotation using cellulose-based chemicals tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi FT Jaakko Leppinen (Outotec Oyj) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. TkL Severi Anttilan väitöskirja Influence of minor elements on some weldability issues of intermediate purity stabilized ferritic stainless steels tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Veli Kujanpää (VTT) ja kustoksena prof. David Porter. M.Sc. Xinying Shin väitöskirja Electronic and photocatalytic properties of transition metal decorated molybdenum disulfide tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Liljeroth (Aaltoyliopisto) ja kustoksena dos. Wei Cao. M.Sc. Olga Bibikovan väitöskirja Plasmon-resonant gold nanoparticles for bioimaging and sensing applications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimivat prof. Walter Blondel (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja Dr. Vladimir Sivakov (Leibnitz-instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Matti Kinnunen. FL Teija Paakkolan väitöskirja Novel genetic causes and functional studies of severe neurological and multi-organ diseases in children tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jonathan Beever (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Reetta Hinttala. Tampereen teknillinen yliopisto DI Peyman Jafaryn väitöskirja Cyber-Security Solutions for Ensuring Smart Grid Distribution Automation Functions tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Lars Nordström (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja prof. Matti Lehtonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Sami Repo. M.Sc. Nadia Moreira Goncalvesin väitöskirja Temperature Dependence of the Transcription Dynamics of Synthetic Genes in Escherichia coli tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Marjan De Mey (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Andre S. Ribeiro. M.Sc. Masoumeh Hasanin väitöskirja Wearable Passive RFID Tags in Advanced Applications: Detection Methods of RFID-Enabled Sensor Tag and RFID-based Localization tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Pasi Liljeberg (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Leena Ukkonen. Tampereen yliopisto M.Sc. Chandra Krishna Prajapatin väitöskirja Study of Hypertrophic Cardiomyopathy Using Human Induced Pluripotent Stem Cell Derived Cardiomyocytes tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Anna Kostareva (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Katriina Aalto-Setälä. Turun yliopisto M.Sc. Meraj Hasan Khanin väitöskirja Functional and molecular characterization of a potential oncogene sharpin tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Laura Machesky (Beatsoninstituutti, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Jeroen Pouwels. FM Janina Staufferin väitöskirja Stress induced alterations in redox status and telomere length as a potential mechanism of biological ageing tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Sylvie Massemin (Hubert Curien -instituutti, Ranska) ja kustoksena dos. Tapio Eeva. M.Sc. Imran Mohammadin väitöskirja Novel regulators of T helper cell differentiation contribute to autoimmune inflammation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Rämet (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jaana Vuopio. M.Sc. Gayathri Murukesanin väitöskirja Acclimation responses of hydrogen producing cyanobacteria tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Romantschuk (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Yagut Allahverdiyeva-Rinne. Jatkuu sivulla KEMIA 6/2018

63 Harvinaiset maametallit kestomagneeteista kiertoon Tutkija Junhua Xu kehitti väitöstyössään uuden menetelmän, jonka avulla vanhoista kestomagneeteista saadaan eristettyä niiden sisältämät harvinaiset maametallit eli REE-aineet (Rare Earth Elements). Kestomagneetteja käytetään sähkögeneraattoreissa. Kun magneetteja poistetaan käytöstä, REE-aineita ajautuu kaatopaikoille. Magneeteissa on viime aikoina hyödynnetty etenkin neodyymiä, joka on hinnaltaan muita REE-metalleja halvempaa ja jonka magneettiset ominaisuudet ovat paremmat. Junhua Xun kehittämät zir- koniumfosfaattiin pohjautuvat ioninvaihtimet erottavat toisistaan neodyymin, koboltin ja dysprosiumin. Muutaman käsittelyn jälkeen kaikki kolme saadaan talteen puhtaina. Harvinaisten maametallien kysyntää on vauhdittanut sähkö- ja hybridiautojen ja tuuliturbiinien yleistyminen. REEaineita käytetään laajalti myös esimerkiksi tietokoneissa ja muussa elektroniikassa. REEmetallien tuotantoa hallitsee Kiina. Ekologisesti parasta olisi kierrättää sähkögeneraattorien komponentit ja käyttää myös harvinaiset maametallit Junhua Xu uudelleen. Teollisuuden kiinnostus REE-aineiden kierrättämiseen kuitenkin vaihtelee neitseellisen raaka-aineen Junhua Xun kehittämä skaalautuva erottelumenetelmä harvinaisille maametalleille. Junhua Xu on työskennellyt EU-rahoitteisessa nuorten tutkijoiden koulutusverkostossa, jossa on selvitetty sähkögeneraattorien elinkaarta ja sen komponenttien kierrättämistä uuteen käyttöön. hinnan mukaan. Tällä hetkellä hinta on niin alhainen, että kierrätykseen perustuvat tuotantolinjat on lakkautettu. M.Sc. Junhua Xun väitöskirja Recovery of rareearth elements from NdFeB magnets by zirconium phosphate ion exchangers tarkastettiin Helsingin yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Dimitrios Panias Ateenan teknillisestä yliopistosta Kreikasta ja kustoksena professori Anu Airaksinen. Evoluutio muokkasi lupaavan lääkekohteen Evoluutio on muovannut membraanipyrofosfataasien ominaisuuksia useaan otteeseen useiden reittien kautta. Havainnon teki väitöstyössään tutkija Erika Artukka. Membraanipyrofosfataasit (mppaasit) ovat proteiineja, joita on kasveissa, bakteereissa, arkeoneissa ja alkueliöissä. Proteiinit ovat lupaavia lääkekohteita esimerkiksi malarian hoidossa, ja niitä voidaan hyödyntää myös vaikkapa kuivuutta kestävien viljelykasvien kehittämisessä. Membraanipyrofosfataasi- entsyymit pumppaavat ioneja solukalvon läpi. Na+ ja H+ -ionien kuljetusspesifisyys on Artukan mukaan muuttunut monta kertaa, mikä on ollut seurausta lukuisista pienistä aminohappomuutoksista. Membraanipyrofosfataasientsyymit muodostavat alaperheitä, joiden K+-ioniriippuvuus ja ionin pumppausominaisuudet eroavat toisistaan. Artukan väitöstutkimus vahvisti käsitystä, että H+ioneita pumppaavat mppaasit ja tuplapumput eli sekä Na+ Biokemisti Erika Artukka löysi väitöstutkimuksessaan uuden mppaasien alaperheen. että H+ -ioneita kuljettavat mppaasit ovat kehittyneet Na+-ioneita pumppaavista entsyymeistä. FM Erika Artukan väitöskirja Evolution of transport specificity and potassium requirement in membrane pyrophosphatases tarkastettiin Turun yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Markku Kulomaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Reijo Lahti. KEMIA 6/

64 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki Nanotiedepäivät Jyväskylä Energia 2018 Tampere Kokkola Material Week Kokkola materialweek.fi Farmasian päivät Helsinki Nordic Chemistry Learning 2018 Jyväskylä Tieteen päivät Helsinki Labquality Days Helsinki Uusi Teollisuus Tampere ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki chembio.messukeskus.com Life Science Live Turku HENKILÖUUTISIA Marita Niemelästä Aallon kemian alumni 2018 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi on valittu teknologiajohtaja Marita Niemelä Neste Engineering Solutions Oy:stä. Niemelä valmistui vuonna 1987 kemian diplomi-insinööriksi Aallon edeltäjästä Teknillisestä korkeakoulusta TKK:sta. Kymmenen vuotta myöhemmin hän väitteli TKK:ssa tekniikan tohtoriksi. Vuodesta 2012 Niemelä on toiminut biopolttoaineiden ja biojalostuksen dosenttina Aalto-yliopistossa. Marita Niemelä on tehnyt Väitökset jatkuvat M.Sc. Xi Qiaon väitöskirja Regulation of MYC activity by post-translational modifications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Marie Arsenian- Henriksson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Westermarck. Helena Seppälä Helsinki Chemicals Forum Helsinki MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Cleanzone Frankfurt, Saksa cleanzone.messefrankfurt.com Scanpack 2018 Göteborg, Ruotsi scanpack.se Organic Process Research and Development Milano, Italia PAP-FOR 2018 Pietari, Venäjä st International Microprocesses and Nanotechnology Conference Sapporo, Japani imnc.jp 30 th International Symposium on the Chemistry of Natural Products and 10 th International Congress on Biodiversity Ateena, Kreikka th European Bioplastics Conference Berliini, Saksa european-bioplastics.org merkittävän työuran. Lisäksi hän on ollut tiiviissä yhteydessä kemian tekniikan korkeakouluun ja tukenut ydintoiminto- Åbo Akademi FM Axel Meierjohannin väitöskirja Application of LC-MS/MS for environmental analysis tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi tohtori Johan Eriksson (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Leif Kronberg. 6 th International Conference on Metal-Organic Frameworks Auckland, Australia mof2018.com International Conference On Phosphorus, Boron And Silicon Barcelona, Espanja premc.org/conferences/ pbsi-phosphorus-boron-silicon RNA Nanotechnology Ventura, Yhdysvallat IYPT2019 Opening Ceremony Pariisi, Ranska Interplastica 2019 Moskova, Venäjä Lignofuels 2019 Oslo, Norja lignofuels th European Biopolymer Summit Gent, Belgia biopolymer-conference-europe Antimicrobial Peptides Barga, Italia nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa ipsc-2019.julius-kuehn.de ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat jamme. Hän on osallistunut aktiivisesti koulun opetukseen pitämällä luentoja ja ohjaamalla opinnäytetöitä, kiittää Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine. Niemelällä on yli 25 vuoden kokemus öljynjalostus- ja muusta kemianteollisuudesta sekä metsäteollisuudesta. Viime vuosina hän on keskittynyt bioenergian, biopolttoaineiden ja biojalostuksen uusiin teknologioihin. Vuodesta 2017 Niemelä on ollut myös Suomen Akatemian hallituksen jäsen. FM Nitin Agrawalin väitöskirja Structural characterization of avidins with novel binding properties tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Narayanaswamy Srinivasan (Intian tiedeinstituutti) ja kustoksena prof. Mark S. Johnson. Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa partec.info 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia > Events 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids/ 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta esoc2019.conf.tuwien.ac.at NIMITYKSIÄ Helen Oy Prosessikemian asiantuntijaksi on nimitetty DI, FM Leena Vänskä. Luonnonvarakeskus (Luke) Pääjohtajana on aloittanut TkT Johanna Buchert, joka toimi aiemmin Luken tutkimusylijohtajana. Ennen Lukeen siirtymistään Buchert työskenteli Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusjohtajana. Orion Oyj FM (kemia) Heidi Adler on nimitetty immateriaalioikeudet-osaston johtajaksi. Adler siirtyi Orioniin Kolsterista, jossa hän toimi head of biotech & chemistry -tehtävässä. Suominen Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Pekka Ojanpää, joka aloittaa tehtävässä viimeistään helmikuussa Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty talousjohtaja Tapio Engström. Ojanpää on tällä hetkellä Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kemiran johtotehtävissä. 64 KEMIA 6/2018

65 SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. SEUROISSA TAPAHTUU Sirpa Herve kertoi Liverpoolin-kokouksen osallistujille Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlista, joita seura viettää ensi vuoden aikana ympäri Suomea. Ympäristökemistit koolla Liverpoolissa Euroopan kemian seurojen liiton EuChemSin Kemia ja ympäristö -jaosto piti kesäkokouksensa 25. elokuuta Ison-Britannian Liverpoolissa. Kokouksen avasi vasta valittu kreikkalainen puheenjohtaja Ioannis Katsogiannis, joka kertoi järjestön tuoreimmat kuulumiset. EuChemSin yhdeksäs kemian kongressi (9 th EuChemS Chemistry Congress) on päätetty järjestää vuonna 2022 Irlannin Dublinissa. Tämän jälkeen kuultiin jäsenten raportit omista maistaan. Kerroin Suomalaisten Kemistien Seuran tulevasta 100-vuotisjuhlasta ja siihen liittyvistä tapahtumista sekä Helsingin alueella että muualla maassa. Suomalaisten kemistien aktiivisuus herätti melkoista huomiota. Samoin kevään 2019 Kemian Päiville saapuvien kemian nobelistien esiintyminen kiinnosti kovasti, kuten myös tapahtuman muu englanninkielinen ohjelma. Jaoston järjestämä 17:s ICCE-konferenssi (EuChemS International Conference on Chemistry and the Environment) pidetään Kreikan Thessalonikissa kesäkuuta Liverpoolin-kokouksessa tehtiin päätös konferenssin yhteydessä jaettavan palkinnon saajasta. Vuonna 2021 järjestettävä 18:s ICCE-konferenssi pidetään Italian Venetsiassa. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! Liity kemian seuroihin: SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Elina Simonen/Kansallisteatteri Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistyksen FinTAC ry:n Yritysvierailu Tutustuminen UMP Raflatacin (Tesomankatu 31, Tampere) tiloihin ja tuotantoon. Kahvitarjoilu. Sitova ennakkoilmoittautuminen mennessä osoitteeseen Finska Kemistsamfundets Teaterkväll Lilla Teatern (Georgsgatan 30, Helsingfors) kl. 19: Fly me to the moon. Deltagaravgiften för medlemmar 15 euro. Icke medlemmar betalar fullt biljettpris (normal 34 euro, pensionär 31 euro, studerande 16 euro). Anmälningar senast 4.11.: Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous Suomen Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) kello Kokouksen asialistalla muun muassa Kompan palkinnon julkistaminen. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Kolme sisarta. SKS:n jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Ilmoittautumiset 5. lokakuuta mennessä osoitteessa Kansallisteatterin Kolmea sisarta tulkitsevat Elena Leeve (vas.), Emmi Parviainen ja Marja Salo. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/ lokakuuta 7. marraskuuta 8/ marraskuuta 13. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen KEMIA 6/

66 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Tarunhohtoisesta Shanghaista on tullut futuristinen kaupunki, jonka taiteellinen siluetti on kuin lupaus tulevaisuuden huipputeknologian kehityksestä. Futuristinen Shanghai Shanghai on 24 miljoonine asukkaineen Kiinan väkirikkain alue ja taloudellinen keskus. Se kuuluu myös jättivaltion johtaviin tiedekaupunkeihin. Sisko Loikkanen Shanghaissa toimii kymmeniä yliopistoja, liki alan kuin alan tutkimuslaitoksia ja huomattava joukko tutkimusintensiivisiä yrityksiä. Kun Kiinan valtio vuonna 2017 jakoi vuosittaisia tunnustuksia tieteen ja teknologian yrityksille ja tutkijoille, Shanghai nappasi palkinnoista neljäsosan. Shanghain johtava yliopisto on Fudan, joka kuuluu maan kärkikastiin eli niin sanottuun C9-liigaan. Samassa eliittiryhmässä on myös kaupungin Jiao Tong -yliopisto. Fudanin kasvatteja on aiemmin siirtynyt parempien mahdollisuuksien perässä professoreiksi Yhdysvaltojen kuuluisiin yliopistoihin, Harvardiin, Yaleen ja Stanfordiin. Nykyisin liikenne on Kiinan erinomaisen tutkimusrahoituksen ansiosta kaksisuuntaista. Shanghaihin on saapunut esimerkiksi kemian nobelisti Barry Sharpless. Hän on sitoutunut työskentelemään vähintään kuukauden vuodessa orgaanisen kemian SIOC-instituutissa, jossa hänelle on varattu oma laboratorio ja henkilökunta. Tieteellisen työn lisäksi amerikkalaisprofessori ohjaa instituutin väitöstutkijoita. SIOC-instituutissa paneudutaan muun muassa synteesikemiaan, luonnonainekemiaan ja metalliorgaaniseen kemiaan. Instituutti on tehnyt merkittävää työtä erityisesti katalyysin parissa. Elämäntieteitä ja huippufysiikkaa Shanghaissa pitävät päämajaansa monet yritysjätit, kuten teräksentuottaja Baosteel, Kiinan suurin autonvalmistaja SAIC ja maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja Jinko Solar. Iso osa kaupungin teknologisesta ja luonnontieteellisestä osaamisesta on keskittynyt valtavaan korkean teknologian puistoon Zhangjiangiin, joka perustettiin vuonna Puiston päätoimialoja ovat elämäntieteet, informaatio- ja ohjelmistoteknologia sekä puolijohteet. Zhangjiangissa on omat alueensa yrityksille, innovaatiotoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle. Teknologiapuistossa toimivien tuhansien firmojen joukossa on paljon myös ulkomaisia suuryrityksiä, muun muassa lääkeyhtiöt GSK ja Novartis sekä tietokonejätit HP, IBM ja Intel. Muutama vuosi sitten Kiinan tiedeakatemia starttasi puistossa Shanghai Tech -nimisen yliopiston, joka on kooltaan pieni mutta sitä tasokkaampi. Tekniikan alan tutkimuslaitos tekee yhteistyötä monien yhdysvaltalaisten kärkiyliopistojen kanssa. Zhangjiangissa toimii myös vuonna 2009 avattu synkrotronisäteilylaitos, jonka synkrotronirengas on sijoitettu ultramoderniin käärmeenmuotoiseen rakennukseen. Sähkömagneettista synkrotronisäteilyä käytetään muun muassa materiaalien tutkimukseen. Fyysikkoja Shanghain tulevaisuudensuunnitelmat ovat jopa hätkähdyttäneet. Kaupunkiin aiotaan rakentaa supertehokas laser, joka tuottaa peräti 100 petawatin laserpulsseja. Lasersäteet aiotaan kohdistaa vain kolmen mikrometrin suuruiselle alueelle. Näin on määrä synnyttää tyhjästä hiukkas-antihiukkaspareja. Hanketta vetää professori Ruxin Li Shanghain optiikan ja hienomekaniikan instituutista. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. 66 KEMIA 6/2018

67 KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat TOIM. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY 1/ Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/ Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/ Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/ Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/ Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/ Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/ Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/ Laboratoriot, patentit, tutkimus NRO POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA 99 % Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. 89 % Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa. OSATEEMOINA MM. Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki Pohjoinen teollisuus, Oulu /2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki /2018 EuroSafety 2018, Tampere /2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki Energia 2018, Tampere Kokkola Material Week, /2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli :lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Asolantie 29b, Vantaa

68 PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Monipuoliset liitännät Staattisen sähkön poisto Elektroninen vesivaaka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellälä Automaattinen viritys ja linearisointi Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: (09)