YMPÄRISTÖLUPA- PÄÄTÖS

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lupalautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖLUPA- PÄÄTÖS LPR/1080/ /2018 Annettu julkipanon jälkeen 1 (12) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee ympäristöluvanvaraista toimintaa. Ympäristölupaa haetaan betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen hyötykäyttöä varten Mustolan satama-alueella. 2. Luvan hakija: Lappeenrannan kaupunki, Elinvoima ja kaupunkikehitys, kadut ja ympäristö PL Lappeenranta 3. Laitos ja sen sijainti: Betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa Terminaalinkatu, 53420, Lappeenranta Kiinteistöt , , , , Kuva 1: Betoni- ja tiilijätteen käyttökohteet Mustolan sataman Terminaalikadun läheisyydessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (12) 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Ympäristölupahakemus koskee betoni- ja tiilimurskeen sekä asvalttimurskeen sijoittamista maarakentamiseen. Kyseinen toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 2 :n 12 b kohdan perusteella pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle tonnia vuodessa lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset ja kaavoitustilanne Luvat Alue sijaitsee Mustolan sataman ympäristölupaan liittyvällä satamaalueen rajauksen sisäpuolella. Mustolan satamalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Kiinteistölle varastoidulle betoni- ja tiilimurskeelle (etäisyys n metriä tämän hakemuksen mukaisesta läjityspaikasta) on myönnetty ympäristöluvat ja , joilla materiaali on ollut tarkoitus hyödyntää kiinteistön kenttärakenteissa. Kaikkea luvan mukaista materiaalia ei ole pystytty hyödyntämään vaan se on jäänyt osittain varastokasalle. Kaavoitus Satama-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat seuraavat vahvistetut asemakaavat: kanava-alueen asemakaava , satama-alue, rautatie-, puisto- ja katualueet , katu-, suojaviher- ja teollisuusraidealueet , kaavamuutos ja kaavamuutos Satama-alueella on kaavamerkinnät LK (kanava-alue), LS (satama-alue, jonne ei saa sijoittaa pysyviä nestemäisten kemikaalien varastointi- ym. paikkoja), LS-1 (satamaalue, jonne saa sijoittaa kemikaaleja; ei kuitenkaan myrkyllisiä,

3 3 (12) reaktiivisia jne. eivätkä käsiteltävät aineet saa aiheuttaa ympäröivälle asutukselle terveydellistä tai hajuhaittaa) sataman itäosassa ja LP-1 (yleinen pysäköintialue kuorma-autoja varten). Välittömästi sataman eteläpuolella olevilla alueilla on valtaosin kaavamerkintä T (teollisuusja varastointirakennusten korttelialue), lisäksi K (liike- ja toimistorakennusten korttelialue) ja ET (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). Maanomistus Suunnittelualueet sijaitsevat Lappeenrannassa Mustolan satamaalueella Lappeenrannan kaupungin omistamilla kiinteistöillä. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Maaperä Sataman alueelle on aikoinaan läjitetty Saimaan kanavan kaivumassoja. Perusmaana alueella on savi. Kalliopinnan syvyydestä ei ole tietoa. Häiriintyvät kohteet Mustolan satama sijaitsee kanava- ja satama-alueilla ja sen läheisyydessä on valtaosin teollisuuden toimintaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee n. 1,2 km etäisyydellä lounaassa. Vesistöt Mustolan satama sijaitsee Mustolan sulun alapuolella 120 metrin etäisyydellä Saimaan kanavaa, ennen Soskuan sulkua. Lähialueella ei ole muita vesistöjä. Pohjavesi Satama ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole pohjavedenkäyttöön soveltuvia alueita. Lähin pohjavesialue (A Joutsenonkangas , I-luokka) sijaitsee noin 3 kilometrin päässä koillisessa.

4 4 (12) 8. Laitoksen toiminta Toimintakuvaus Mustolan sataman alueella hyödynnetään maarakentamisessa betonija tiilimursketta noin m 3 sekä asfalttimursketta noin 100 m 3. Hyödyntämiskohteet ovat kemikaalien varastointiin käytettävän konttikentän rakenteet sekä junaradan tukipenger (kuva 1). Materiaali on murskattu kappalekokoon, joka on alle 150 mm. Mustolan satamassa sijaitsevasta kemikaalikonttikentästä poistetaan rakenteessa oleva alumiinikuona. Kentän uudelleen rakentamisessa jakavassa kerroksessa käytetään satama-alueella kiinteistöllä varastoituna ollutta betoni- ja tiilimursketta. Kentällä oleva asfaltti jyrsitään alumiinikuonan poiston yhteydessä alla olevan kantavan kerroksen kalliomurskeen sekaan. Kantava kerros ja asfalttimurske kaivetaan kasalle ja hyödynnetään kentän uudelleen rakentamisessa kantavassa kerroksessa. Kemikaalikonttikentän rakenteissa hyödynnettävä betoni- ja tiilimurskeen määrä on noin m³ eli n t (kerroin 2,6). Kaivannon pohja on savea. Kaivannon pohjalle tehdään suodatinkerros luonnonkivimateriaalista siten, että havaitun vedenkorkeuden maksimitaso ei nouse luonnonmateriaalin yläpuolelle. Suodatinkerroksen päälle tehdään noin mm jakava kerros betonija tiilimurskeesta. Kantava kerros noin mm tehdään kallio- ja asfalttimurskeesta 0-32 mm. Junaradan tukemiseksi, heikosti kantavan maaperän takia, sekä talvikunnossapidon helpottamiseksi rakennetaan tukipenger. Tukipenkereeseen käytettävän betoni- ja tiilimurskeen määrä on noin m³ eli n t. Materiaali peitetään kalliokiviaineksella. Liikenne Betoni- ja tiilimurskeen siirtäminen varastosta hyödyntämiskohteisiin tapahtuu satama-alueella. Sataman toimintaan liittyvän raskaan liikenteen määrä on noin kuorma-autoa vuodessa. Hyödynnettävän materiaalin määrä on noin m 3. Materiaali siirretään hyödyntämiskohteisiin kuorma-autolla. Kuljetusten määrä nuppikuormina on noin 200. Hyödyntäminen ei siten aiheuta merkittävää lisäystä alueen liikennöintiin. Betoni- ja tiilimurskeen kuormauksessa, siirrossa ja täytössä käytetään kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, kuorma-autoa sekä

5 5 (12) maantiivistyskalustoa. Työkoneiden polttoaineena on dieselöljy, joka tuodaan alueelle tarpeen mukaan säiliössä auton lavalla. Tankkaus tehdään päällystetyllä alueella. 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Vesistövaikutukset Toiminnasta ei synny jätevesiä. Rakentamisessa käytettävästä betoni- ja tiilimurskeesta tehdyn liukoisuusmäärityksen perusteella haitta-aineiden liukoisuus on vähäistä. Kadmiumin liukoisuuden osalta materiaali ylittää Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä (843/2017) annetun raja-arvon. Kadmiumin raja-arvo päällystetylle kenttärakenteelle on 0,06 mg/kg ja peitetylle vallirakenteelle 0,04 mg/kg. Hyödynnettävän materiaalin kadmiumin liukoisuus on 0,089 mg/kg. Taulukoissa 1 ja 2 tuloksia on verrattu tutkimusajankohtana voimassaolevaan asetukseen (591/2006).

6 6 (12) Radan tukipenkereen alueelta hulevedet ohjautuvat ojastoa pitkin Saimaan kanavaan. Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan ovat vähäisiä. Päästöt ovat työkoneiden aiheuttamia pakokaasuja ja betoni- ja tiilimurskeesta aiheutuvaa pölyä. Betoni- ja tiilimurske on valmiiksi murskattuna. Toiminnassa voi aiheutua pölypäästöjä betoni- ja tiilimurskeen kuormaamisessa ja kuormien purkamisessa. Murske on ollut varastoituna sateelle alttiina. Materiaalissa on todennäköisesti tapahtunut kovettumista, jolloin pölyävä hienoaines on sitoutunut. Kovettumista tapahtuu, koska betonissa jäljellä oleva reagoimaton sementti pääsee murskauksen seurauksena reagoimaan veden kanssa. Pölypäästöjä vähennetään tarvittaessa kastelemalla kasaa. Betoni- ja tiilimurskeen siirto kenttärakenteisiin kestää noin yhden viikon. Kuljetusreitit ovat asfaltoituja, joten liikennöinnistä ei aiheudu pölypäästöjä.

7 7 (12) Melu Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia maarakentamisesta aiheutuvaa melua. Melua voi syntyä kuormaamisesta, kuormien purkamisesta sekä tiivistämisestä. Betoni- ja tiilimurske on jo valmiiksi murskattua, joten käsittelymelua ei synny. Melu on samankaltaista, kuin sataman normaalista toiminnasta aiheutuva melu. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päällystetyssä kenttärakenteessa betoni- ja tiilimurske ei ole kosketuksissa veden kanssa, joten päästöjä ei käytännössä tapahdu. Radan tukipenkereessä materiaali on peitettynä sepelillä, jolloin sadeja sulamisvedet voivat liuottaa haitta-aineita. Haitta-aineiden liukoisuudet ovat materiaalissa pieniä. Suotautuvan ph on emäksistä, mutta vesimäärä on niin pieni, ettei sillä ole ympäristön kannalta merkitystä. Maaperä on hienojakoista, joten mahdolliset haitta-aineet eivät juurikaan pääse leviämään maaperään tai pohjaveteen, vaan kulkeutuvat ojastoa pitkin Saimaan kanavaan. Jätteet Toiminnasta ei synny jätteitä. Betoni- ja tiilimurske siirretään suoraan varastokasasta rakenteeseen. Ympäristöriskit Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä. Toiminta on suoraan verrattavissa normaaliin maarakentamiseen. Ympäristöön kohdistuvat riskit aiheutuvat mahdollisesta haitta-aineiden liukenemisesta ja kulkeutumisesta ympäristöön. Materiaalille tehtyjen haitta-aineanalyysien perusteella liukeneminen on hyvin vähäistä. Työssä tarvittavaa polttoainetta ei varastoida alueella. Tankkaus tehdään asfaltoidulla alueella ja tankkaustilanteessa on imeytysainetta saatavilla.

8 8 (12) 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 11. Lupahakemuksen käsittely Betoni- ja tiilimurskeen laatua tarkkaillaan kuormauksen yhteydessä. Materiaalin seasta poistetaan sinne kuulumattomat jätteet. Materiaalierästä on jo analysoitu haitta-aineiden kokonais- ja liukoiset pitoisuudet, joten käytön aikana ei tehdä uusia analyysejä. Päästötarkkailu suoritetaan pölyämisen jatkuvalla havainnoinnilla silmämääräisesti. Kemikaalikentällä betoni- ja tiilimurske sijoitetaan osittain poistettavan alumiinikuonan tilalle. Kentän tarkkailua on tehty alumiinikuonan takia. Tarkkailua jatketaan alumiinikuonan poiston jälkeen, jotta voidaan varmistua kuonan haittavaikutusten poistumisesta. Betoni- ja tiilimursketta tarkkaillaan samassa tarkkailussa. Tarkkailusuunnitelma päivitetään alumiinikuonan poistamisen jälkeen. Radan tukipenkereeseen sijoitetun betoni- ja tiilimurskeen tarkkailu sisältyy sataman valumavesien tarkkailuun. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Hakemuksen johdosta on saatu lausunto Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Lappeenrannan seudun ympäristöterveysvalvonta on tarkastanut Lappeenrannan kaupungin Elinvoima- ja kaupunkikehitys/kadut ja ympäristön ympäristölupahakemuksen eikä sillä ole huomautettavaa siihen. Lappeenrannan kaupunki, terveydensuojeluviranomainen, Terveydensuojeluviranomaisella ei ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakemuksesta on oltu yhteydessä Kaakkois-Suomen Ely-keskukseen.

9 9 (12) Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole saapunut muistutuksia. Tarkastukset ja neuvottelut - II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 12. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää Lappeenrannan kaupungin Elinvoima ja kehityksen kadut ja ympäristölle ympäristönsuojelulain 27 mukaisen ympäristöluvan betoni- ja tiilimurskeen sekä asvalttimurskeen hyödyntämiselle maarakentamisessa. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Hakemuksessa esitetyissä kohteissa (kuva 1) saadaan käyttää yhteensä 2000 m³ eli noin 5200 t betoni- ja tiilimurskaa ( ), joka on peräisin kiinteistöllä varastoidusta materiaalista sekä 100 m³ asvalttimurskaa ( ). YsL 52 ja Kentän rakennekerrostäyttö tulee tehdä siten, että kaivannon pohjalle tehdään suodatinkerros luonnonkivimateriaalista siten, että havaitun vedenkorkeuden maksimitaso ei nouse luonnonmateriaalin yläpuolelle. Suodatinkerroksen päälle tehdään noin mm jakava kerros betoni- ja tiilimurskeesta. Kantava kerros noin mm tehdään kallio- ja asfalttimurskeesta 0-32 mm. Kenttärakenne tulee pinnoittaa Mustolan sataman kemikaalikentän vaatimuksen mukaisella pintarakenteella. Raidepengerrakenteeseen sijoitettava betoni- ja tiilijäte tulee peittää vähintään 10 cm kerroksella luonnonkiviaineista. YsL Toiminnan aloittamisesta sekä rakentamisen loppuunsaattamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristötoimeen. Rakentamisen toteuttamisesta tulee tehdä loppuraportti, jossa esitetään rakentamisessa toteutettu rakenne ja käytetyt jätemäärät. YsL 170, YsA 15

10 10 (12) 13. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 52 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä. Hakemuksessa esitetyn toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 11 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristönsuojelulain 49 :n (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Materiaalin käsittelystä aiheutuva mahdollinen haitta rajoittuu normaaliin maarakentamisesta aiheutuvaan melu- ja pölyhaittaan. Koska materiaali on jo murskattu, ei murskauksesta aiheutuvia haittoja enää aiheudu. Materiaalista on tehty haitta-ainetutkimukset. Haitta-aineiden liukoisuudet alittavat muiden kuin kadmiumin osalta asetuksen 843/2017 mukaiset raja-arvot. Raja-arvon ylitys on vähäinen ja ottaen huomioon alueen maaperän (paksu savikerros) sekä käyttötarkoitus teollisuusalueena ei materiaalin hyödyntämisestä katsota aiheutuvan haittaa ympäristölle. Tämän perusteella ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Läjitystoiminta ei vaikeuta nykyistä tai tulevaa maankäyttöä (YsL 11 ). Toiminta ei ole yleiskaavan vastaista (YsL 49 ). Toiminnalle ei ole ollut tarpeen asettaa ympäristönsuojelulain 59 :n mukaista jätevakuutta, koska jätteen määrä on vähäinen ja se on jo käsitelty maarakentamisessa soveltuvaan palakokoon (alle 150 mm). Materiaalin käytöllä voidaan katsoa olevan todellinen käyttötarve, koska sillä korvataan altaassa oleva alumiinikuona sekä vahvistetaan olemassa olevaa raiderakennetta. Tämän johdosta kohteessa ei ole riskiä, että jätemateriaali jäi käsittelemättömänä alueelle. Jätelain 62 :n mukaista seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan perustuvaa määräystä ei ole ollut tarpeen antaa, koska kuonakasaalueen tarkkailusta määritellään pilaantuneen maaperän

11 11 (12) kunnostamiseen liittyvän ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoittaminen mahdollistaa viranomaisen valvonnan toiminnan luvanmukaisuuden arvioimiseksi (määräys 3). Toiminnan reunaehdot kuten jätteen määrä ja laatu sekä rakentamistapa noudattavat toiminnanharjoittajan ilmoittamaa eikä niitä ole ollut tarvetta muuttaa (määräykset 1 ja 2). Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 198 ). 15. Päätöksen voimassaolo 16. Ympäristölupamaksu 17. Muutoksenhaku Tämä päätös on voimassa saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 29 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YsL 70 ). Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on 961 taksa vähäinen työmäärä % Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä. 18. Sovelletut oikeusohjeet

12 12 (12) 19. Päätöksen tiedoksianto Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) Päätös annetaan tiedoksi hakijalle ja Kaakkois-Suomen Elykeskukselle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla (YsL 85 ) Liitteet 1 Muutoksenhakuohje