LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/4/07.04/ Helsingin Satama PL Helsingin kaupunki Viite Arviointiselostus saapunut LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA 1. HANKETIEDOT JA YVA -MENETTELY Arviointiselostus Helsingin Satama on saattanut vireille ruoppausmassojen meriläjitysaluetta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimittamalla Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiselostus toimitettiin Uudenmaan ELY-keskukseen Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava voi hakea tarvittavia lupia hankkeen toteuttamiselle. Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hankkeesta vastaava on Helsingin Satama, josta hankkeen yhteyshenkilöinä ovat hankepäällikkö Hannu Kärki ja laatu- ja ympäristöpäällikkö Aino Rantanen. Konsulttina arviointiselostuksen laadinnassa toimii Ramboll Finland Oy, josta yhteyshenkilönä on projektipäällikkö Jari Mannila. Uudenmaan ELY-keskus toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena. Yhteyshenkilöinä arviointimenettelyssä toimii ylitarkastaja Leena Eerola (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3, 1 mom. 10 kohta sekä asetus elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksista 2 1 mom. 3 kohta ja 3 1 mom. 1 kohta). Hanketausta ja hankkeen kuvaus Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen meriläjitysalueen käyttöönottoa Helsingin edustan merialueella. Helsingillä on tällä hetkellä käytössä kolme Helsingin Sataman hallinnoimaa meriläjitysalu- Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/4/07.04/2011 2/13 Hankkeen vaihtoehdot etta: Mustakuvun läjitysalue, Vuosaaren läjitysalue ja Taulukarin läjitysalue. Kohtuullisella etäisyydellä kantakaupungista sijaitsevat nykyiset läjitysalueet ovat täyttymässä, koska kaupungilla on aluerakennushankkeita Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Näiden alueiden esirakentamiseen liittyy huomattavia merialueiden täyttöjä ja niitä edeltäviä ruoppauksia. Tulevaisuudessa myös Hernesaaren, Koivusaaren ja Kruunuvuoren rannan alueiden rakentaminen edellyttää huomattavia ruoppauksia. Uudelle läjitysalueelle sijoitettavaksi suunniteltujen massojen kokonaismäärä on noin 4 6 milj. m 3 ktr. Lopullinen sijoitettavien massojen määrä määräytyy jatkosuunnitteluun valittavan alueen tai kahden alueen yhdistelmän ominaisuuksien perusteella. Hanke sijoittuu pääosin Metsähallituksen hallinnassa olevalle Helsingin yleiselle vesialueelle. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu useita läjittämiseen soveltuvia sijaintivaihtoehtoja. Tarkastelussa tutkittiin merialueen syvyyttä, geologisia ja merenpohjan olosuhteita sekä sijaintia suhteessa ranta-alueisiin, väyliin, luonnonsuojelualueisiin, kulttuuriperintökohteisiin ja puolustusvoimien alueisiin. Osa vaihtoehdoista karsittiin, koska ne todettiin toteuttamiskelvottomiksi. YVA-menettelyn aikana vaihtoehtoja on tutkittu yhteensä 16 sijaintipaikalta, mutta arviointiin on otettu vain kuusi sijaintivaihtoehtoa. YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot ovat: VE 0, eli toteuttamatta jättäminen VE 5 Lokkiluoto VE 8A Koirasaari VE 8B Koirasaarenluodot VE 12 Mustamatala VE 13 Kustaa Aadolf etelä VE 15 Räntty Lisäksi vertailussa on ollut mukana neljä edellisistä vaihtoehdoista muodostettuja yhdistelmävaihtoehtoa, jotka ovat: VE 5 ja VE 13 VE 5 ja VE 8A VE 15 ja VE 13 VE 15 ja VE 8A Hankkeen YVA -menettelyn tarve Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen YVA-menettelyn tarpeesta (Dnro UUDELY/4/07.04/2011). Asiaan liittyvät muut hankkeet ja suunnitelmat Liikennevirasto suunnittelee uutta yhdeksän metrin syvyistä väyläoikaisua Harmajan väylältä Etelä-Suomen talviväylälle Harmajan kaakkoispuolitse. Samalla päivitetään talviväylän ja Vuosaaren väylän risteystä Kuiva Hevosen edustalla. Liikennevirasto suunnittelee lisäksi Länsisatamaan johtavan Pihlajasaaren itäpuolisen väylän syvennystä, levennystä ja linjauksen muutosta.

3 UUDELY/4/07.04/2011 3/13 Morenialle on vuonna 2010 myönnetty lupa merikiviainesten ottamiseen Itä-Tontun ja Soratontun merialueilta. Lähempänä suunnittelualuetta ei ole tiedossa olevia merihiekanottosuunnitelmia. Helsingin edustan merialueella on tutkittu mahdollisia merituulivoiman sijoituspaikkoja. Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita suunnittelualueella tai sen läheisyydessä. Hanke liittyy Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan, jossa pyritään hahmottamaan muun muassa Helsingin kantakaupungin etelärantojen ja merellisten alueiden kehittämisperiaatteita. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on ilmoitettu Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Arviointiselostus on kuulutettu ja ollut nähtävillä seuraavissa paikoissa: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ilmoitustaulu, Kansakoulukatu 3, Helsinki. - Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2, Helsinki. - Helsingin kaupungintalo, Pohjois Esplanadi 11-13, Helsinki - Internetissä: > Vireillä olevat YVAhankkeet. Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus keskiviikkona klo Infokeskus Huutokonttorilla, Jätkäsaaressa, Tyynenmerenkatu 1, Helsinki. Hankkeelle on perustettu hankevastaavan toimesta YVA-menettelyn ajaksi asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Lisäksi järjestettiin työpajamuotoinen tilaisuus eri sidosryhmille. 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt arviointiselostuksesta lausunnot Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta, Metsähallitukselta, Puolustusvoimien Suomenlahden meripuolustusalueen esikunnalta, Liikenneviraston väylänpito-osastolta, Uudenmaan liitolta, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta ja Museovirastolta. Arviointiselostuksesta toimitettiin yhteysviranomaiselle yhdeksän lausuntoa ja 22 mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta > Annetut YVAlausunnot. Seuraavassa on esitetty yhteenveto lausuntojen ja mielipiteiden pääsisällöstä.

4 UUDELY/4/07.04/2011 4/13 Yhteenveto lausunnoista Arviointiselostus on riittävä ja siinä on kattavasti tarkasteltu eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Tarkastelussa on huomioitu merialueen syvyyttä, geologisia ja merenpohjan olosuhteita, sijaintia suhteessa ranta-alueisiin, väyliin, luonnonsuojelualueisiin ja puolustusvoimien alueisiin. Selostus on pääosin hyvin laadittu ja siinä on huomioitu annettu palaute arviointiohjelmasta. Selostus on rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen, kartat ja taulukot ovat havainnollisia. Keskeiset ympäristövaikutukset on tunnistettu hyvin ja vaihtoehtojen vertailu sekä merkittävyyden määrittely on kuvattu selkeästi. Selostuksen merkittävimmät puutteet liittyvät tehtyjen virtausmittausten ajalliseen kattavuuteen. Virtausmittausten tulisi kattaa eri vuodenajat ja niihin oleellisesti vaikuttavat sääolot. Lyhytkestoiset mittaukset on tehty eri vuodenaikoina eri vaihtoehtoalueilla eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. Mikäli hienoaineksen leviämisen ja sedimentaation arviot perustuvat tähän aineistoon, ei tuloksia voida pitää luotettavina. Sedimentin leviäminen ja samentuminen ovat hankkeessa keskeisiä vedenlaatuun ja elolliseen luontoon sekä kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia. Virtausmittausten puutteellisuuden vuoksi ei lopullisia päätelmiä eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta voida tämän aineiston perusteella tehdä. Virtausmittauksia tulee täydentää ja sedimentaation ja samentumisen mallinnusta tarkentaa hankkeen lupamenettelyn yhteydessä. Läjityksillä aiheutetaan sekä ohimeneviä että pysyviä vaikutuksia mereen ja meriekosysteemiin. Siksi läjityksissä tulee huomioida eri hankkeiden yhteisvaikutukset, kuten muut alueella tapahtuvat ruoppaukset. Suomenlahden tilaa ei tule heikentää vaan päinvastoin pyrkiä sitä parantamaan. Toiminnan vaikutusten kestot ja ajankohdat tulee suunnitella tarkkaan. Läjitysalueiden sijoittelussa tulee erityisesti huomioida kasvien ja eläinten herkät lisääntymisvaiheet. Yhdessä Itämeren yleisen rehevöitymiskehityksen kanssa läjitystoiminnalla on huomattava vaikutus muun muassa paikalliseen rakkoleväyhteisöön. Rakkolevien häviäminen vaikuttaa haitallisesti sinisimpukoihin ja useisiin kalalajeihin. Rakkolevän ja sinisimpukan elinolosuhteiden heikentyminen vaikuttaa myös sinisimpukkaa pääravintonaan käyttävän haahkan ravinnonsaantimahdollisuuksiin. Selostuksessa on todettu, että läjityksellä ei ole vaikutuksia pohjaeläimistöön useilla vaihtoehtoisilla alueilla (VE 5, 13, 15 ja yhdistelmät). Tätä johtopäätöstä pidetään virheellisenä, koska läjitys tuhoaa paikallisesti pohjaeläimistön ja muuttaa pohja-aineksen rakenteen. Tämän seurauksena paikalle mahdollisesti palaava pohjaeläimistö on lajistoltaan ja rakenteeltaan erilainen, joten vaikutus on kohtalainen tai ainakin vähäinen. Selostuksessa on mainittu suunnitelmat proomujen yhteydenpidosta Helsingin VTS-keskukseen ruoppausurakan aikana sekä läjitysalueiden yläpinnan korkeustasovaatimukset, mikäli läjitysalue sijoittuu väyläalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Lisäksi läjitysalueiden korkeustasoa seurataan säännöllisin mittauksin. Samat ohjeistukset ja vaatimuk-

5 UUDELY/4/07.04/2011 5/13 set koskevat myös uusia YVA-tarkasteluun selostusvaiheessa otettuja vaihtoehtoja VE 13 ja VE 15. VE 13 sijaitsee noin 500 metrin päässä Kronprins Gustav Adolf -hylystä, joka on merkittävä muinaismuistolain rauhoittama vedenalainen muinaisjäännös. Kohteella on Museoviraston ylläpitämä sukellusreitti, joka on ainoa laatuaan Suomessa ja sukeltajien keskuudessa suosittu. Selvitysten perusteella ei voida sulkea pois hylylle kohdistuvaa haitallista sedimentaatiota. Läjitysalueen ja alusliikenteen tuominen nykyistä lähemmäksi hylkyä olisi vahingollista muinaisjäännökselle nopeuttaen sen kulumista ja vaarantaen sukellustoimintaa. Siksi VE 13 tai yhdistelmävaihtoehto, johon VE 13 sisältyy, eivät ole toteuttamiskelpoisia vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioimisen näkökulmasta. Sedimenttitutkimuksissa havaittiin lievää PAH- ja PCDD/F -yhdisteistä johtuvaa pilaantumista. Toiminnan aikana läjitysalueelle saattaa kiintoaineen mukana levitä haitta-aineita. Jotta ympäristöluvassa voidaan asettaa tarvittavat lupaehdot haittojen vähentämiseksi ja seuraamiseksi, on tärkeää, että valittu läjitysaluevaihtoehto tutkitaan sedimenttien haitta-aineiden osalta riittävän hyvin ennen luvan hakemista. Yhteenveto mielipiteistä Selostus on hyvin laadittu ja selkeä. Yvan aikana oli esittely- ja keskustelutilaisuuksia, jotka helpottivat asiaan perehtymistä. On hyvä, että hankkeesta tehtiin yva, jossa oli monia vaihtoehtoja. Näin saadaan mahdollisuuksia ratkaista asia hankkeen haittoja vähentävällä tavalla. Selostus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen mikä vaihtoehto tai niiden yhdistelmä olisi paras. Selostuksen tulosten perusteella näyttäisi perustellulta viedä sedimentit kauemmaksi merelle. Aiemmin ajatellut lähempänä kaupungin rantaa sijaitsevat vaihtoehdot olisivat monipuolisesti ongelmallisimpia. Hankekokonaisuuden suurin ongelma oli, että siinä ei päästy kiinni itse ongelman syyhyn: ranta- ym. rakentamiseen. Hanke luo kuitenkin edellytykset hankkeesta vastaavan harjoittamalle massiiviselle ruoppaus- ja merialueen täyttötoiminnalle, jonka ympäristövaikutukset ovat paljon suuremmat ja pysyvämmät kuin läjitystoiminnan. Suuri osa aluerakennushankkeista on kuitenkin vasta suunnitteluvaiheessa, eikä kaikilla alueilla ole edes hyväksyttyä osayleiskaavaa. Vaikutusarvioinnin kannalta olennainen läjitystilavuuden tarve onkin esitetty suurpiirteisesti. Suunnitelma nostaa esiin monia kysymyksiä. Onko maaläjitystä arvioitu vaihtoehtona ottaen huomioon kaikki kulut, myös meriympäristölle aiheutuva haitta. Itämeren tilaa ei saa heikentää Helsingin kaupungin säästötoimenpiteenä. On epätodennäköistä, että 0-vaihtoehtotarkasteluissa mainitut paikalliset hankekohtaiset läjitysalueet olisivat lainkaan mahdollisia tai poikkeaisivat oleellisesti nyt tarkastelluista läjityspaikoista aluerakennushankkeista syntyvien suurten massamäärien vuoksi. Merenpohjan eliöstön tutkimukset ovat olleet melko pienialaisia läjitysvaihtoehtojen alueiden kokoon ja määrään nähden. Hankealueen levähtävää lintulajistoa ei ole selvitetty lainkaan ja selostuksen arvio hankkeen linnustovaikutuksista on puutteellinen. Maailmanlaajuisesti uhanalaiselle allille erittäin tärkeä levähdysalue löytyy läjitysalueiden vaiku-

6 UUDELY/4/07.04/2011 6/13 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO tusalueelta. Läjityksen aiheuttama sedimentoituminen heikentäisi alleille elintärkeitä ruokailualueita. Allin suojelun tulisi olla yhtenä tärkeimmistä prioriteeteista vaihtoehtojen harkinnassa se on uhanalaisin lintulaji, mitä Suomessa tavataan säännöllisesti. Suomi on myös avainasemassa allin suojelussa merkittävän osan maailman populaatiosta levähtäessä Suomenlahdella. Uloimmat läjitysvaihtoehdot ympäristöineen ovat liian heikosti tutkittuja lupien myöntämisedellytyksiin nähden. Suomella on ulkomeren Natura-alueiden perustaminen kesken ja siksi neljä ulointa läjitysvaihtoehtoa eivät tule kyseeseen ainakaan ilman täydentäviä Natura-kelpoisuusselvityksiä. Arviointia on täydennettävä linnuston osalta ennen läjitysalueen lopullista valintaa. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevassa Suomenlinnassa on vakituista asutusta sekä kulkureittien että läjitysalueiden puoleisilla lounaisrannoilla ja kulkureitin puoleisilla itärannoilla. Etäisyyttä Suomenlinnan vakituisesta asutuksesta kulkureitiksi suunnitellulle 9,6 metrin väylälle on vähimmillään vain noin 0,2 km. Etäisyyttä vakituisesta asutuksesta läjitysalueille on vaihtoehdossa 5 vain reilu 2 km ja vaihtoehdossa 15:kin vain reilu 3 km. Melu- ja valosaastehaitat Suomenlinnan vakituiselle asutukselle ovat arviointiselostuksessa jääneet arvioimatta ja tämä puute tulee korjata. Vaihtoehto VE 13 Kustaa Aadolf etelä, sijaitsee ainoastaan 500 metrin päässä Kronprins Gustav Adolfin hylystä. Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf upposi Helsingin edustalla vuonna Museovirasto on rakentanut Kronprins Gustav Adolfin hylylle Suomen ensimmäisen kulttuurihistoriallisen vedenalaisen puiston. Ainutlaatuisena vedenalaisena museona Kronprins Gustav Adolf on eräs Suomen merkittävimmistä hylkykohteista. Selostuksessa ruoppausjätteen meriläjitysalue VE 13 Kustaa Aadolf etelän haittoja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistolle pyritään vähättelemään. Matemaattisen mallinnuksen luotettavuus on kyseenalainen ja empiiriset tutkimukset tieteellisine analyyseineen ovat luotettavampia. Kohde on erityisen herkkä ja pienikin vaikutus aiheuttaa suuren merkittävyyden. Lisäksi inhimillisen erehdyksen vaara kuorman läjityksessä on mahdollinen. Koska vaihtoehtoja läjitysalueen sijoituspaikaksi on useita, varovaisuusperiaatteen mukaisesti VE 13 Kustaa Aadolf etelä tulee hylätä vaihtoehtona ja läjitysalue sijoittaa jollekin vaihtoehtoisista alueista. Arviointiselostus täyttää arviointimenettelylle YVA-asetuksen 10 :ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Arviointiselostus on asianmukaisesti käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla ja siinä on otettu huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esittämät täydennystarpeet. Yhteysviranomainen on lausunnossaan ottanut huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Yhteysviranomainen katsoo, että seuraavat seikat tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja lupahakemusten laadinnassa.

7 UUDELY/4/07.04/2011 7/13 Hankkeen kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Hankkeen kuvaus on esitetty arviointiselostuksessa selkeästi ja kattavasti. Arviointiselostuksessa on tarkennettu ja täydennetty arviointiohjelmassa esitettyjä hankkeen ja ympäristön nykytilan kuvausta sekä ympäristövaikutuksia ja niissä käytettäviä menetelmiä koskevia tietoja. Helsingin edustan merialueeseen kohdistuu monenlaisia intressejä ja sopivien läjitysalueiden löytäminen ei ole ollut helppoa. Tarkasteltujen vaihtoehtojen valintaa ja toteuttamiskelvottomien vaihtoehtojen hylkäämistä on perusteltu selostuksessa. Yhteysviranomaisen ohjelmalausunto on otettu huomioon ja uusia vaihtoehtoja, myös yhdistelmävaihtoehtoja on otettu tarkasteltavaksi arviointiselostusvaiheessa. Selostuksessa vaihtoehdot on esitetty suunnittelutaso huomioon ottaen havainnollisesti käyttäen karttoja, kuvia ja taulukoita. Haitalliset vaikutukset on tunnistettu pääosin riittävästi ja niille on esitetty lieventämiskeinoja. Kuitenkin joidenkin tarkasteltujen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää vielä jäljempänä mainittuja lisäselvityksiä. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Selostuksen mukaan hankkeen tärkeimmiksi vaikutuksiksi on tunnistettu vaikutukset merenpohjan sedimentteihin ja veden laatuun sekä kaloihin. Vaikutukset suojelualueisiin, linnustoon ja muuhun eläimistöön, maisemaan sekä ihmisiin on arvioitu vähäisiksi. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu siten, että kunkin vaikutuksen kohdalla on tarkasteltu vaikutusten suuruutta ja vaikutuskohteen herkkyyttä vaikutuksen suhteen. Vaihtoehtojen vertailussa on huomioitu vaikutusten merkittävyyttä vähentävät lieventämistoimenpiteet. Selostuksesta ei kuitenkaan käy ilmi miten lieventämistoimenpiteiden toteuttamiseen on sitouduttu. Yhdistelmävaihtoehtojen osalta tarkastelussa ei ole päästy samaan tarkkuuteen kuin tarkasteltaessa erillisiä perusvaihtoehtoja, ja niitä ei ole kaikilta osin käsitelty täysin vertailukelpoisesti perusvaihtoehtojen kanssa. Yhteisvaihtoehdoissa on otettu huomioon vaikutusalueen laajentumisesta aiheutuva haitta, mutta näissä vaihtoehdoissa ei ole vastaavan tasoisesti otettu huomioon yksittäisen alueen läjitysmäärien ja -intensiteetin vähenemistä ja mahdollisuutta vähentää haittoja läjitysten ajoittamisella. Lisäksi osa perusvaihtoehdoille esitetyistä vaikutusten lieventämiskeinoista edellyttänee, että käytettävissä on myös toinen läjitysalue. Suunnittelun tarkentuessa on syytä arvioida tarkemmin erityisesti mahdollisuutta optimoida kahden läjitysalueen käyttö siten, että haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Vaikutukset veden laatuun ja virtauksiin Yhteysviranomainen katsoo, että kokonaisuutena vesistövaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja ymmärrettävästi. Selvityksiä on kuitenkin tarpeen täydentää jatkosuunnittelua varten.

8 UUDELY/4/07.04/2011 8/13 Kiintoaineen leviämistä on arvioitu virtausmittausten perusteella tehdyn regressiomallin avulla. Virtausmittauksia on tehty melko suppeasti ja epävarmuutta aiheutuu myös mallitarkastelun yksinkertaistuksista. Muun muassa pohjatopografian vaikutusta virtauksiin ei ole otettu huomioon mallissa. Arviointiselostuksessa onkin todettu, että mallilla saatuja leviämistilanteita tulee käsitellä suuntaa ja suuruusluokkaa antavina. Virtausmittauksia tulee täydentää ja samentumisen ja sedimentaation mallinnusta tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Tulosten perusteella tulee tarvittaessa täydentää samentuneen alueen arvioituun laajuuteen perustunutta biologisten ym. vaikutusten arviointia. Läjitettävien massojen pysyvyys läjitysalueella on alueen valinnan ja valittavan vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuuden kannalta keskeinen asia, jota on tärkeätä edelleen selvittää tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Jotta ympäristöluvassa voidaan asettaa tarvittavat lupaehdot haittojen vähentämiseksi ja seuraamiseksi, on tärkeää, että valittu läjitysaluevaihtoehto tutkitaan sedimenttien haitta-aineiden ja ravinteiden osalta riittävän hyvin ennen luvan hakemista. Vaikutukset vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön Läjitysten seurauksena alueen pohjaeläimistö tuhoutuu. Haitan arvioidaan olevan paikallinen ja läjitysten päätyttyä lähistön pohjaeläimistön arvioidaan palautuvan ennalleen. Matalilla läjitysalueilla pohjaeläimistöön vaikuttaa kiintoaineen lisäksi niiden muuttuminen huomattavasti matalammiksi. Pohjaeläinmääriin vaikuttaa suuresti syvyys ja pohjanlaatu. Tämän vuoksi alueille mahdollisten läjitysten jälkeen palautuva pohjaeläinyhteisö on erilainen kuin alkuperäinen eliöstö. Vaikutukset vedenalaiseen kasvillisuuteen on arvioitu merkittävimmiksi pohjoisimmissa vaihtoehdoissa, joissa putkilokasvien on arvioitu voivan lisääntyä osin läjitysten ja osin rehevöitymiskehityksen seurauksena. Ulommissa vaihtoehdoissa ei ole arvioitu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia, mutta pidetty mahdollisena, että läjitystoiminta voi jonkin verran heikentää rakkolevän elinoloja tulevaisuudessa. Vaikka tutkituilla linjoilla ei havaittu hyvinvoivaa rakkolevävyöhykettä ja rakkolevän elinoloihin vaikuttaa voimakkaasti yleinen rehevöitymiskehitys, on myös suunnitellun läjitystoiminnan mahdollisista vaikutuksista oltava lajin tärkeyden takia mahdollisimman hyvin selvillä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa myös pohjaeläimet ja vedenalainen kasvillisuus huomioon keskeisiä vaikutuksia tarkasteltaessa ja kiinnittää huomiota niihin kohdistuvien haittojen lieventämistoimenpiteisiin. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Arviointiselostuksen mukaan läjityksistä aiheutuvasta samentumisesta todennäköisesti olisi haittaa silakan kudulle läjitysvaihtoehdoissa VE 5 ja VE 15 sekä yhdistelmävaihtoehdoissa. Esitetyillä lieventämistoimenpiteillä haittoja voidaan vähentää. Silakka kutee rannikon tuntumassa tavallisimmin 1 5 metrin syvyydessä ja tehtyjen kartoitusten tulosten perusteella muut läjitysaluevaihtoehdot eivät vaikuta merkittäviltä silakan kutualueilta. Silakan lisääntymiselle aiheutuvia haittoja voidaan eh-

9 UUDELY/4/07.04/2011 9/13 käistä parhaiten läjityspaikan valinnalla kauempana rannikosta ja läjitystoiminnan ajoituksella kutuajan ulkopuolelle. Silakan ohella käytännössä ainoa talouskala, joka lisääntyy Itäisen Uudenmaan ulkosaaristossa, on karisiika. Arviointia varten tehdyissä verkkokoekalastuksissa siikaa saatiin jonkin verran. Yhteysviranomainen katsoo, että karisiian esiintyminen hankealueella tai sen lähistöllä tulee selvittää jatkosuunnittelussa. Kirjallisuuteen perustuvassa arviossa tulee tarkastella karisiian potentiaalista esiintymistä tai lisääntymistä hankealueella. Valitun kohteen lupahakemusta varten asiaa tulee myös tutkia esimerkiksi siian kutuaikaan kutevia yksilöitä pyytämällä. Taloudellisesti hyödyntämättömillä kalalajeilla voi olla merkitystä kalastuksen kannalta tärkeiden petokalalajien saalislajeina ja nämä lajit ovat myös osa luonnon monimuotoisuutta. Taloudellisesti hyödyntämättömiä kalalajeja selvitettiin verkkokoekalastuksilla. Yhteysviranomainen toteaa, että tehdyssä kala- ja kalakantaselvityksessä saatujen tulosten perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä taloudellisesti hyödyntämättömien kalojen yleisyydestä vaihtoehtoisilla läjityspaikoilla eikä läjitysten vaikutuksesta niiden kantoihin. Kaikilla vaihtoehdoilla on kalojen karkotusvaikutusta läjitystoiminnan aikana. Mallinnuksen mukaan veden samennus on nopeasti ohimenevää kutakin läjityskertaa kohti. Vaikka yksittäisen läjityskerran karkotusvaikutus on lyhytaikaista ja paikallista, voi läjitysten karkotusvaikutus olla pitkäaikaisempaa, jos päivän aikana tehdään useita läjityksiä. Ammattikalastukselle voi aiheutua haittaa karkotusvaikutuksen lisäksi myös pyydysten likaantumisen kautta. Vaihtoehtojen vertailussa ammattikalastuksen kannalta parhaat vaihtoehdot ovat VE 8B, VE 13 ja VE 15. Arviointiselostuksen puutteista huolimatta yhteysviranomainen toteaa, että läjityspaikkavaihtoehtojen välillä vaikutusten merkittävyys on arvioitu oikeansuuntaisesti. Vaikutusten voimakkuus saattaa tosin olla suurempikin kuin on arvioitu. Vaikutukset luonnonsuojelukohteisiin, linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen Hankkeen vaikutuksia on arvioitu suunniteltujen läjitysalueiden läheisyydessä oleviin luonnonsuojelualueisiin, suojeltuihin luontotyyppeihin ja uhanalaisten lajien esiintymiin. Myös hankkeen vaikutukset Helsingin yleiskaavan ja luonnonsuojeluohjelman suojelutavoitteiden toteutumiseen on arvioitu. Selostuksen mukaan hankkeella ei ole suoria vaikutuksia maalle sijoittuviin kasvillisuuskohteisiin. Hankkeella voi kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia alueen arvokkaaseen ja runsaaseen linnustoon, muun muassa melun häiritsevä vaikutus, alusten liikkeen aiheuttama visuaalinen vaikutus ja veden samentumisen aiheuttama vaikutus ravinnonhankintaan. Toiminnalla voi olla myös haitallisia vaikutuksia lintujen ravinnonlähteisiin ja siten välillinen vaikutus lintuihin.

10 UUDELY/4/07.04/ /13 Vaihtoehtojen VE 5 ja VE 15 läheisyydessä sijaitsee arvokkaita lintualueita, joilla pesii tyypillistä saaristolinnustoa sekä uhanalaisia ja direktiivilajeja. Neljä eteläisintä vaihtoehtoa sijaitsevat väylien välittömässä läheisyydessä eikä niiden lähietäisyydellä sijaitse pesimälinnuston kannalta merkittäviä alueita. Näillä aluevaihtoehdoilla haitalliset linnustovaikutukset kohdistuvat todennäköisemmin levähtäviin ja ruokaileviin lintuihin. Helsingin ulkosaaristossa levähtää muuton aikana suuri määrä vesilintuja, muun muassa maailmanlaajuisesti uhanalaisia alleja sekä silmälläpidettäviä haahkoja. Selostuksen mukaan todennäköisin aika aktiivisimmalle läjitystoiminnalle on kesällä allien esiintymisajan ulkopuolella, koska syys- ja talvikaudella sääolot voivat rajoittaa toimintaa varsinkin ulkosaaristossa. Yhteysviranomainen katsoo, että linnustoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia tulee ehkäistä läjitystoiminnan ajoittamisella ja reittien valinnalla sekä hyödyntämällä vesistövaikutusten täydennysselvitysten tuloksia hankkeen jatkosuunnittelussa ja vaihtoehtojen valinnassa. Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin Selostuksen mukaan hankkeen vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ovat vähäisiä. Haitat kohdistuvat alueen virkistyskäyttöön, vapaa-ajan kalastukseen ja sukellukseen. Sukeltajilta on tullut runsaasti palautetta VE 13 haitallisista vaikutuksista sukellukseen. Asiaa on käsitelty tämän lausunnon kappaleessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisääntyvä laivaliikenne voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa läheiselle asutukselle. Selostuksen mukaan hankkeen aiheuttamat melu- ja valosaasteet painottuvat Pihlajasaaren ja Melkin alueille. Palautteessa on kuitenkin tuotu esiin, että selostuksessa ei ole huomioitu Suomenlinnan vakituista asutusta sekä kulkureittien että läjitysalueiden puoleisilla lounaisrannoilla ja kulkureitin puoleisilla itärannoilla. Yhteysviranomainen katsoo, että Suomenlinnan asutukselle aiheutuvat melu- ja valosaastehaitat tulee arvioida ja haittojen lieventämistoimenpiteet tulee esittää hankkeen lupavaiheessa. Vaikutukset maankäyttöön Arviointiselostuksessa nykyinen maankäyttö ja kaavatilanne on esitetty selkeästi. Kaavakartat ovat havainnollisia ja niihin on lisätty arviointimenettelyssä tarkastellut läjitysvaihtoehdot. Hankkeella ei ole oleellisia välittömiä vaikutuksia maankäyttöön eikä kaavoitukseen. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä kaavamuutoksia. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen vaikutuksia on asianmukaisesti selvitetty suunnitteluvaihe huomioon ottaen läheisiin saariin, saaristomaisemaan ja kulttuuriympäristöön. Arvioinnissa on käytetty olemassa olevien tietojen lisäksi arviointimenettelyn aikana viistokaikuluotaus- ja regressiomallinnuksessa saatuja tietoja. Liitekartalla on esi-

11 UUDELY/4/07.04/ /13 tetty tunnetut vedenalaiset muinaisjäännökset ja kulttuuriperinnön arvokohteet. Arviointiselostuksen mukaan hankkeen vaikutukset saaristomaisemaan ja kulttuurimaisemaan ovat hyvin vähäiset. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja vaikutusten suhteen. Virtausselvityksen ja pohjan topografian perusteella on arvioitu, että VE 13 kohdalla merivirrat eivät kuljeta kiintoainetta laajalle, joten vaikutuksia noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan Gustav Adolf-hylkyyn ei ole. Arviointiselostuksessa todetaan, että vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriympäristöön tarkentuvat hankesuunnitelmavaiheessa. Hankkeen lupamenettelyn yhteydessä valittavalla läjitysalueella tehdään tarkempi vedenalaisinventointi yhteistyössä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa. Arviointiselostuksesta saadun palautteen mukaan virtausmittaukset ovat puutteellisia ja Gustav Adolf-hylylle voi kohdistua haitallista sedimentaatiota. Kohde on erityisen herkkä ja pienikin vaikutus aiheuttaa suuren merkittävyyden. Lisäksi inhimillisen erehdyksen vaara kuorman läjityksessä on mahdollinen. Siksi VE 13 tai yhdistelmävaihtoehto, johon VE 13 sisältyy, eivät ole palautteen mukaan toteuttamiskelpoisia vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamisen kannalta. Yhteysviranomainen katsoo, että VE 13 vaihtoehdon tai yhdistelmävaihtoehdon, johon VE 13 sisältyy, toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi tulee hyödyntää vesistövaikutusten täydennysselvitysten ja arviointiselostuksessa esitetyn tarkemman vedenalaisinventoinnin tuloksia. Vaikutukset liikenteeseen ja vesiväyliin Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia tieliikenteeseen, koska ruoppausmassojen läjittäminen meren pohjaan Helsingin edustalle ei synnytä tarvetta kuljettaa suuria ruoppausmassoja tieverkolla. Ruoppausmassojen kuljetus ja sijoittaminen suunnitellaan urakkakohtaisesti etukäteen ja kuljetusreitti esitellään Liikennevirastolle ja sen VTS-keskukselle. Kuljetusproomujen kulkusyvyys on pienempi kuin kauppamerenkulkuväylien ja tarvittaessa proomujen kulkureitit voidaan sijoittaa väyläalueiden ulkopuolelle. Läjitysalueiden korkeustasoa myös seurataan säännöllisin mittauksin. Millään vaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta laivaliikenteeseen. Seuranta Hankkeelle on esitetty yleispiirteinen seurantaohjelma, joka tarkentuu läjitysvaihtoehdon valinnan jälkeen hankkeen jatkosuunnittelussa. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat Toiminta vaatii vesilain (587/2011) mukaan vesitalousluvan Etelä- Suomen aluehallintovirastolta (AVI). Jos vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta aiheutuu ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella tai sen vaaraa (esim. läjitettävän aineksen laadun vuoksi), vesilain mukaisen luvan lupamääräyksiä annet-

12 UUDELY/4/07.04/ /13 taessa on sovellettava myös, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään lupamääräysten antamisesta. Toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon oikeusvaikutteisissa kaavoissa osoitettu alueen käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Mikäli hankealueelta havaitaan merkkejä mahdollisista muinaismuistolain (295/1963) mukaisista muinaismuistoista, tulee asiasta olla yhteydessä Museovirastoon. Hanketta koskevan päätöksenteon yhteydessä tulee ottaa huomioon laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Lain 28 :n (vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman huomioon ottaminen) mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon lain 17 :n mukaisesti hyväksytyt vesienhoitosuunnitelmat sekä 26 k :n mukaisesti hyväksytty merenhoitosuunnitelma ja 26 g :ssä tarkoitettu erityinen toimintasuunnitelma. Osallistuminen ja raportointi Arviointiselostuksen nähtävillä olon aikana on järjestetty esittelytilaisuus, jossa paikalla olivat yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja konsultin edustajien lisäksi 12 henkilöä. Esittelytilaisuudessa keskustelua herättivät muun muassa hankkeen vaikutukset Kustaa Adolfin hylkypuistoon, Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteeseen, alueella pesivään linnustoon ja yöaikaiseen valosaasteeseen Suomenlinnassa. Keskustelua käytiin myös läjitettävien massojen alkuperästä ja Helsingin kaupungin rantarakentamisesta ja sen tarpeesta sekä läjitystoiminnan aiheuttaman samentumisen suhteesta muun muassa hulevesien ja Vantaanjoen mukanaan tuomaan sedimenttikuormaan. Esille nousi lisäksi ruoppausten ja läjityksen tarpeellisuus laivaväylien ylläpidon ja merenkulun turvallisuuden kannalta. Hankkeelle on perustettu hankevastaavan toimesta YVA-menettelyn ajaksi asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Lisäksi järjestettiin työpajamuotoinen tilaisuus eri sidosryhmille. Työpajaan osallistui 10 henkilöä, jotka edustivat muun muassa veneilijöitä, purjehdusseuroja, sukelluskerhoja sekä Suomenlinnaseuraa. Arviointiin liittyvät aineistot ovat olleet nähtävillä myös internetissä Uudenmaan ELY-keskuksen YVA-sivuilla. Hankkeen osallistumisjärjestelyt on hoidettu asianmukaisesti. Arviointiselostus on johdonmukainen. 5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄ OLO Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja tiedon lausunnosta mielipiteiden esittäjille. Lausunto on nähtävillä internetsivuilla osoitteessa: > Lausunnot YVA-asioissa.

13 UUDELY/4/07.04/ /13 Lähetämme kopiot arviointiselostuksesta saamistamme lausunnoista ja mielipiteistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ELY-keskuksessa. Yksikön päällikkö Eija Lehtonen Ylitarkastaja Leena Eerola LIITE 1) Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku Saadut lausunnot ja mielipiteet löytyvät osoitteesta > Annetut YVA-lausunnot TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiselostuksia) Lausunnon antajat Mielipiteiden esittäjät LIITE 1 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUTOKSENHAKU Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus (210/2012) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna Maksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta kuuden kuukauden kuluessa tämän lausunnon antamispäivästä.