EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Meriturvallisuuden parantamista käsittelevä väliaikainen valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2235(INI) 23. helmikuuta 2004 MIETINTÖLUONNOS meriturvallisuuden parantamisesta (2003/2235(INI)) Meriturvallisuuden parantamista käsittelevä väliaikainen valiokunta Esittelijä: Dirk Sterckx PR\ doc PE

2 PR_INI PE /13 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT PR\ doc 3/13 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Euroopan parlamentti päätti 6. marraskuuta 2003 työjärjestyksen 150 artiklan 2 kohdan mukaisesti meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan perustamisesta. Väliaikainen valiokunta nimitti 26. marraskuuta 2003 pidetyssä kokouksessa tehtävänsä hoitamiseksi esittelijäksi Dirk Sterckxin. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan)..... Viimeksi mainitussa/viimeisessä kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Dirk Sterckx (esittelijä),...,... (... puolesta),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi. PE /13 PR\ doc

5 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS meriturvallisuuden parantamisesta (2003/2235(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 6. marraskuuta 2003 tekemänsä päätöksen meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan perustamisesta 1, ottaa huomioon 21. marraskuuta 2002, 19. joulukuuta 2002 ja 23. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselmat Prestige-öljysäiliöaluksen onnettomuudesta 2 ja aiemmat päätöslauselmansa meriturvallisuudesta, ottaa huomioon meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan joulukuuta 2003, 22. tammikuuta ja 18. helmikuuta 2004 järjestämät julkiset kuulemistilaisuudet, ottaa huomioon julkisiin kuulemistilaisuuksiin kutsuttujen puhujien kirjalliset esitykset, ottaa huomioon 12. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman kreikkalaisten ja filippiiniläisten merimiesten kohtalosta Karachissa (Pakistan) 3, ottaa huomioon väliaikaisen valiokunnan valtuuskunnan ja Prestigen kapteenin Apostoulos Mangourasin keskustelun 5. helmikuuta 2004 Barcelonassa, ottaa huomioon kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) 23. yleiskokouksessaan marras joulukuussa 2003 tekemät päätökset, ottaa huomioon työjärjestyksen 150 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan mietinnön (A5-0000/2004), A. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön aluevesillä Prestigen haaksirikon jälkeen tapahtuneet erilaiset onnettomuudet, kuten Andinet-rahtialuksesta Alankomaiden rannikon edustalla mereen päässeet vuotavat myrkkytynnyrit, ovat aiheuttaneet saastepäästöjä, B. ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan Exxon Valdesin öljykatastrofin vaikutukset ympäristöön ja ekosysteemiin näkyvät edelleen, yli 10 vuotta onnettomuuden jälkeen, ja että lyhyen aikavälin ratkaisut, kuten puhdistaminen, voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä jopa vahinkoa, 1 P5_TA(2003) P5_TA(2002)0575; P5_TA(2002)0629; P5_TA(2003) P5_TA(2004)0102. PR\ doc 5/13 PE

6 C. ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut antamaan vuonna 2004 meriturvallisuuden parantamiseksi uuden toimenpidepaketin, joka sisältää ehdotuksia merenkulkijoiden asumis- ja työskentelyolosuhteista, satamavaltioiden ja lippuvaltioiden suorittamasta valvonnasta, merenkulun seurantajärjestelmästä, matkustajavastuusta ja merionnettomuuksien tutkinnasta, D. ottaa huomioon, että Prestigen kapteenin on edelleen ilmoittauduttava päivittäin Espanjan poliisille 83 päivän pituisen vangittuna olon ja 3,2 miljoonan dollarin takuusumman maksamisen jälkeen, E. ottaa huomioon, että Corcubiónin tuomari epäsi Euroopan parlamentin pyynnön kuulla kapteenia julkisessa kuulemistilaisuudessa Brysselissä, F. ottaa huomioon, ettei kapteenin oikeudenkäynnin alkamispäivämääriä ole vieläkään vahvistettu, vaikka onnettomuudesta on kulunut melkein 1,5 vuotta, G. ottaa huomioon kapteeni Mangourasin lausumat Euroopan parlamentille muun muassa a) vaikeasta pääsystä hätähinauslaitteiden luo (sää)olosuhteiden takia, b) moottorin vahingoittumisesta, joka esti sen välittömän käynnistämisen uudelleen, ja c) sekä kapteenin että pelastustyöntekijöiden pyynnöstä viedä laiva suojapaikkaan, H. ottaa huomioon, että tarkat määrät eivät ole selvillä ja että Prestige-aluksessa oli ennen onnettomuutta tonnia raskasta polttoöljyä, josta arviolta vielä tonnia on edelleen aluksessa, ja että Espanjan viranomaisten tietojen mukaan noin tonnia on huuhtoutunut rantaan ja/tai kerätty; ottaa huomioon, että meressä on näin ollen vielä noin tonnia öljyä, joka uhkaa edelleen ympäristöä ja rannikoita, Prestigen onnettomuus ja hylky 1. pahoittelee Prestigen uppoamisen jälkeen tapahtuneita merionnettomuuksia, erityisesti Norjan rannikon edustalla tammikuussa 2004 tapahtunutta Rockness-rahtialuksen merionnettomuutta, jossa menehtyi 18 uhria; kehottaa viranomaisia tutkimaan syyt ja olosuhteet, erityisesti sen, mikä vaikutus aluksen kaksoisrunkoisuudella oli onnettomuuteen; 2. on huolissaan valtuutettu Fernándezin esittämistä Espanjan viranomaisten lausunnoista, joiden mukaan Prestigen kaltaisen onnettomuuden toistuessa tehtäisiin uudelleen päätös aluksen hinaamisesta pois rannikolta; 3. pitää tervetulleena Prestigen hylyn öljyvuotojen rajoittamista ja konkreettisia suunnitelmia hylyn suojaamiseksi; vaatii levittämään tässä yhteydessä karttunutta asiantuntemusta ja hyödyntämään sitä mahdollisissa tulevissa onnettomuuksissa; 4. toteaa huolestuneena, että vaikka Prestigen onnettomuudesta on kulunut lähes 1,5 vuotta, vieläkään kaikkia tutkimuksia sen syistä ja olosuhteista ei ole saatu päätökseen tai julkistettu ja että esimerkiksi Prestigen lippuvaltion (Bahamasaarten) tutkimus puuttuu; PE /13 PR\ doc

7 katsoo, että IMO:n puitteissa on tehtävä sopimukset merionnettomuuksien nopeasta ja riippumattomasta tutkinnasta; 5. vetoaa Espanjan oikeusviranomaisiin, jotta nämä lieventäisivät kapteeni Mangourasin päivittäistä ilmoittautumisvelvollisuutta ja selvittäisivät mahdollisimman nopeasti kapteenin oikeudenkäynnin aloittamispäivän ja aikataulun; Meriturvallisuuden parantaminen Euroopassa 6. korostaa, että Erikan ja Prestigen takia säädetyssä lainsäädännössä on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä merenkulun turvallisuuden lisäämiseksi Euroopan yhteisön aluevesillä ja että näin ollen myös jäsenvaltioiden on asetettava yhteisön sääntöjen nopea ja täydellinen täytäntöönpano ja tarkka valvonta etusijalle; pahoittelee tähän liittyen, että kahdeksan jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali ja Suomi) eivät ole vieläkään saattaneet satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta ja luokituslaitoksista annettua kahta keskeistä direktiiviä joko lainkaan tai kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä; 7. toteaa, että jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään seurantajärjestelmää koskevan direktiivin vaatimukset; kehottaa jäsenvaltioita panemaan direktiivin ja erityisesti suojapaikkoja koskevan 20 artiklan kokonaisuudessaan mahdollisimman nopeasti täytäntöön; 8. korostaa tämän vuoksi jälleen kerran, että merillä ilmenevien hätätilanteiden varalta on oltava selkeät päätöksentekorakenteet ja käskyvaltasuhteet sekä riippumaton viranomainen, jolla on valta ja asiantuntemus tarvittavien päätösten tekemiseksi; 9. pyytää komissiota saattamaan sille esitettyjen suunnitelmien arvioinnin ja paikalliset tarkastukset loppuun mahdollisimman pian ja välittämään tutkimuksen tulokset neuvostolle ja Euroopan parlamentille; 10. on huolissaan Euroopan rannikoiden edustalla yleistyvistä öljylastin siirroista alusten välillä; pyytää sen vuoksi jäsenvaltioita ottamaan hätäsuunnitelmia laatiessaan huomioon tästä toiminnasta aiheutuvat erityiset riskit; 11. toistaa pyyntönsä komissiolle tehdä mahdollisimman pian ehdotuksia suojapaikoista aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi ja sen selvittämiseksi, missä määrin nykyisissä kansainvälisissä yleissopimuksissa määrätään korvaamista koskevista toimenpiteistä; kehottaa jäsenvaltioita ja unionia ratifioimaan nämä yleissopimukset mahdollisimman pian; 12. pyytää komissiota selvittämään mahdollisuutta edellyttää Euroopan yhteisön aluevesillä liikkuvilta aluksilta pakollista vakuutusta, jotta vahingot ja suojapaikoista aiheutuneet kulut voidaan saattaa myös varustamoiden maksettavaksi; 13. pyytää neuvostoa (liikenne) ottamaan vihdoin, vuosi komission ehdotuksen julkaisemisen jälkeen, kantaa direktiiviin alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta määrättävistä (rikosoikeudellisista) seuraamuksista; tähdentää näkemystään, että pakotejärjestelmä on ratkaisevan tärkeä laittomien päästöjen ennaltaehkäisyssä mutta se ei PR\ doc 7/13 PE

8 saa johtaa yleisen rikosoikeudellisen vastuun kohdentamiseen merimiehiin ja sitä kautta merimiesten ammattikuvan vahingoittumiseen; 14. panee huolestuneena merkille eräiden uusien jäsenvaltioiden vähäisen edistymisen meriturvallisuutta koskevien yhteisön ja kansainvälisten säännösten täytäntöönpanossa; huoli kohdistuu Maltaan (lippuvaltion velvoitteet) ja Kyprokseen (sekä satamavaltion että lippuvaltion velvoitteet); kehottaa komissiota tarvittaessa suojaamaan muut jäsenvaltiot tästä aiheutuvilta vaikutuksilta tarpeellisten toimenpiteiden avulla; 15. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkaisee määrävälein mustan listan aluksista, joiden pääsy yhteisön aluevesille ja satamiin on evätty; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan listaa tarkasti; 16. pyytää komissiota tekemään ehdotuksen vaarallista lastia sisältävien konttien ja muiden lastausyksiköiden jäljittämisestä (transpondereiden avulla), jotta ne voidaan paikallistaa niiden jouduttua mereen; pyytää komissiota liittämään tämän järjestelmän SafeSeaNettietokantaan; 17. kehottaa komissiota huolehtimaan tulevassa merionnettomuuksien tutkintaa koskevassa direktiivissä järjestelmästä, jolla varmistetaan tutkimustulosten mahdollisimman tehokas vaihto jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan meriturvallisuusviraston välillä ja taataan tutkinnan riippumattomuus, mieluiten perustamalla Euroopan meriturvallisuusvirastoon riippumaton yhteisön tutkintayksikkö; 18. pyytää komissiota laatimaan ehdotuksen, jossa sallitaan tietyin edellytyksin Euroopan meriturvallisuusviraston pääsy aluksille virastolle annettujen tarkastus- ja tutkimustehtävien suorittamiseksi paikalla; Meriturvallisuuden parantaminen kansainvälisesti 19. puoltaa IMO:n pääsihteerin Efthimios Mitropoulosin EU:n jäsenvaltioille osoittamaa kehotusta toimia yhdessä aloitteellisesti IMO:ssa ja suhtautuu myönteisesti meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan tammikuussa 2004 järjestämän tapaamisen virallisen ohjelman ohessa toisensa tavanneiden komission jäsenen Loyoloa de Palacion ja IMO:n pääsihteerin sitoumukseen yhteistyön tiivistämisestä organisaatioidensa välillä; toistaa neuvostolle esittämänsä pyynnön, jonka mukaan unionin olisi haettava IMO:n jäseneksi; 20. ymmärtää IMO:n pääsihteerin huolen valtioiden yksipuolisesta ja alueellisesta toiminnasta IMO:n ulkopuolella, katsoo EU:n toiminnan voivan olla kuitenkin aika ajoin tarpeen turvallisuuden edistämiseksi; katsoo lisäksi, että EU:n toimenpiteet voivat toimia IMO:ssa liikkeelle panevana voimana, kuten yksirunkoisten säiliöalusten nopeutetun käytöstä poistamisen yhteydessä; 21. katsoo, että erityisen herkkien merialueiden (PSSA) nimeäminen IMO:ssa on järkevää vain, jos se ei jää pelkäksi poliittiseksi eleeksi vaan siihen liitetään yksiselitteiset ja täytäntöönpanokelpoiset säännökset, esimerkiksi tiukennettu ilmoitusvelvollisuus ja riskialusten reittien muuttaminen lastin laadun mukaan; PE /13 PR\ doc

9 22. ei sitä vastoin pidä sopivana, että riskialusten tulo 200 mailin suojavyöhykkeelle estetään järjestelmällisesti, koska toimenpide on oikeustoimille altis, vaikeuttaa hätään joutuneiden alusten nopeaa ja tehokasta auttamista ja johtaa alusten edestakaiseen liikennöintiin, mikä ainoastaan siirtää tai suurentaa ongelmaa; 23. korostaa, että peräti 80 prosenttia merillä tapahtuneista onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä; puoltaa tämän vuoksi pakollisten kertauskurssien käyttöönottoa STCW-yleissopimuksen puitteissa; 24. suhtautuu myönteisesti IMO:n joulukuussa 2003 tekemiin päätöksiin hätäsatamia koskevista ohjesäännöistä ja lippuvaltioiden vapaaehtoisesta auditointijärjestelmästä; kehottaa lisäksi määräämään tämän järjestelmän pakolliseksi; Sosiaalis-taloudelliset sekä ympäristöön ja kalastukseen liittyvät näkökohdat 25. toteaa, että kalastusmahdollisuuksien nopea avaaminen kyseisillä alueilla Prestigen onnettomuuden jälkeen lienee lyhytaikaisesti helpottanut vaikeuksissa olevaa kalastusalaa, mutta pelkää, että pitkään jatkuneeseen liikakalastukseen yhdistettynä päätös vaikuttaa haitallisesti kalavaroihin ja alan kannattavuuteen; 26. tähdentää, että Exxon Valdesin onnettomuudesta saatujen kokemusten perusteella Prestigen onnettomuuden ympäristövaikutuksia on tutkittava tieteellisesti pitkällä aikavälillä; tutkimus on kohdistettava muun muassa saastumisen etenemiseen ravintoketjussa ja sen vaikutukseen luonnon monimuotoisuuteen; kehottaa asianomaisia alueita, jäsenvaltioita ja Euroopan unionia sopimaan tällaisen tutkimuksen yhteisestä rahoittamisesta; 27. odottaa, että tällaisen pitkän aikavälin tutkimuksen ja tutkimustietojen vaihdon ansiosta voidaan tehdä todenmukaisempi arvio välittömistä ja myöhemmin ilmenevistä vahingoista ja omaksua harkitumpi lähestymistapa tuleviin ympäristökatastrofeihin; 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 9/13 PE

10 PERUSTELUT Prestige-öljysäiliöalus upposi 19. marraskuuta 2002 Galician (Espanja) rannikolla ajelehdittuaan sitä ennen kuusi päivää huonossa säässä. Seurauksena oli poikkeuksellisen laaja ekologinen ja taloudellinen katastrofi. Erityisesti Galician ja sen naapurialueiden kalastus- ja matkailuala kärsivät ankarasti. Öljyä levisi laajalle alalle, ja se saastutti paitsi Espanjan myös muun muassa Ranskan ja Portugalin rannikot. Euroopan parlamentti ilmaisi heti Prestigen uppoamisen jälkeen antamissaan kahdessa päätöslauselmassa huolensa tapahtuneesta ympäristökatastrofista. Parlamentti järjesti Brysselissä 19. ja 20. maaliskuuta 2003 julkisen kuulemisen, johon osallistui monia asiantuntijoita. Maaliskuussa 2003 Euroopan parlamentin valtuuskunta vieraili katastrofin kohteeksi joutuneessa Galiciassa ja sen jälkeen monissa merenkulkualan järjestöissä ja laitoksissa Brestissä (Ranskassa) huhtikuussa Havainnot on kirjattu kertomukseen sekä Euroopan parlamentin 23. syyskuuta 2003 hyväksymään päätöslauselmaan. Meriturvallisuuden parantamista käsittelevä väliaikainen valiokunta Parlamentti vaati 23. syyskuuta hyväksymässään päätöslauselmassa muun muassa meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan perustamista. Valiokunnan toiminnan oli määrä perustua parlamentin aiempaan toimintaan. Valiokunnan (MARE) asettaminen hyväksyttiin virallisesti täysistunnossa 5. marraskuuta 2003, ja sen toimivalta on seuraava: a) tarkastella yksityiskohtaisesti merionnettomuuksia, erityisesti Prestigen ja Erikan onnettomuutta ja muita viimeaikaisia onnettomuuksia ja vahinkoja b) analysoida tarkemmin niiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia erityisesti kalatalouteen, teollisuuteen ja matkailuun sekä ympäristöön ja terveyteen c) arvioida yleisemmin meriturvallisuutta koskevia standardeja ja näiden standardien soveltamista jäsenvaltioissa yhteisön ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti d) pyrkiä varmistamaan 23. syyskuuta 2003 annettuun päätöslauselmaan sisältyvien suositusten täytäntöönpano e) ehdottaa tarpeellisiksi katsottuja lisätoimia; Väliaikainen valiokunta piti perustavan kokouksen marraskuussa ja järjesti meriturvallisuuden parantamiseksi kolme julkista kuulemista (joulu-, tammi- ja helmikuussa), joissa kuultiin monia teknisiä asiantuntijoita, tieteilijöitä ja kansalaisjärjestöjen edustajia valtuuksissa mainituista aiheista. Lisäksi valiokunta keskusteli viranomaisten edustajien, kuten Euroopan komission, puheenjohtajavaltion Irlannin ja Espanjan hallituksen Prestige-onnettomuuden käsittelystä vastaavan valtuutetun kanssa. PE /13 PR\ doc

11 Keskustelu Prestigen kapteenin Apostoulos Mangourasin kanssa Väliaikaisen valiokunnan puheenjohtaja lähetti Espanjan oikeusviranomaisille tammikuussa pyynnön, jotta nämä myöntäisivät Prestigen kapteenille Apostoulos Mangourasille luvan saapua Brysseliin kuultavaksi yhdessä julkisista kuulemistilaisuuksista. Tuomari ei kuitenkaan vastannut pyyntöön. Tämän jälkeen meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen valiokunnan valtuuskunta, jonka jäseninä olivat valiokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, esittelijä ja kolme parlamentin jäsentä, vierailivat Barcelonassa 4. ja 5. helmikuuta keskustellakseen kapteenin ja tämän asianajajan kanssa. Muutamaa päivää myöhemmin, 10. helmikuuta, Euroopan parlamentti vastaanotti tuomarin kielteisen päätöksen pyynnöstä. Kapteeni Mangouras esitti omasta pyynnöstään suljetuin ovin järjestetyssä Barcelonan tapaamisessa oman näkemyksensä tapahtumista, jotka alkoivat 13. marraskuuta 2002, kun Prestige joutui vaikeuksiin, ja päättyivät 15. marraskuuta 2002, kun hänet haettiin alukselta helikopterilla. Valtuuskunnan kanssa käydyssä keskustelussa vahvistettiin pääosiltaan kapteenin maaliskuussa 2003 parlamentille lähettämä kirjallinen lausuma. Tapaamisen yhteydessä kapteeni ilmoitti voivansa antaa tarvittaessa selvityksiä ja tarkennuksia. Tässä yhteydessä hän selvitti yksityiskohtaisesti muun muassa niitä ongelmia, joita hänellä oli ollut turvaköyden kiinnittämisessä alukseen. Kapteenin mukaan asiaa vaikeuttivat sääolosuhteet, kannella ollut öljy ja vesi sekä laidan yli lyöneet aallot. Aluksella ei ollut myöskään voimaa eikä miehistöä hätähinausjärjestelmän käyttöä varten. Kapteeni korosti, että hän oli teettänyt laskelmat aluksen kallistumisen estämiseksi suoritettua painolastisäiliöiden täyttämistä ennen ja sen jälkeen siitä aiheutuvien riskien arvioimiseksi. Lisäksi kapteeni selvitti tarkemmin käskyjä, joita hän sai Espanjan viranomaisilta, pelastustoimia ja häntä vastaan vireillä olevaa oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään käskyjen noudattamatta jättämisestä ja ympäristön pilaamisesta. Kapteeni kielsi jyrkästi syyllistyneensä näihin. Lopuksi kapteeni huomautti, että ympäristökatastrofi olisi voitu estää hinaamalla Prestige hätäsatamaan. Prestigen jälkeiset onnettomuudet Huolimatta Prestigen uppoamisen aiheuttamista toimenpiteistä Euroopan yhteisöjen vesillä on tapahtunut marraskuun 2002 jälkeen erilaisia merionnettomuuksia. Yksi vakavimmista onnettomuuksista oli rahtialus Rocknessin uppoaminen 19. tammikuuta Kivillä lastattu alus, jossa oli 30 miehistön jäsentä, ajoi todennäköisesti karille aivan norjalaisen Bergenin kaupungin edustalla, minkä jälkeen se kaatui muutamassa sekunnissa. Pelastustoimet alkoivat nopeasti; 12 miehistön jäsentä pelastettiin, osa sen jälkeen kun runkoon oli porattu reikä. Muut 18 aluksessa ollutta menehtyivät kuitenkin jääkylmään veteen. PR\ doc 11/13 PE

12 Karia ei ole merkitty merikarttoihin, ja se sijaitsee käytävän ulkopuolella. Alus oli siis todennäköisesti poissa kurssiltaan, kun se ajoi karille. Tarkempien tutkimusten odotetaan selvittävän onnettomuuden tarkan syyn. Tässä yhteydessä on tärkeää selvittää, mikä osuus aluksen kaksoisrunkoisuudella oli uppoamisessa; paikalla olleiden kertoman mukaan vesi valui seinien väliin, mikä on saattanut aiheuttaa aluksen nopean kaatumisen. Muut onnettomuudet eivät vaatineet uhreja, mutta mereen päätyi (myrkyllistä) lastia. Näin kävi esimerkiksi etiopialaisen rahtialuksen Andinetin jouduttua merihätään joulukuussa 2003, jolloin Alankomaiden rannikon edustalla yli laidan pääsi kolme konttia ja 63 tynnyriä puunkyllästysaineena käytettävää arseenipentoksidia. Tällöin mereen päätyi mahdollisesti litraa kyseistä vaarallista ainetta. Esittelijän huomautukset Esittelijä toteaa, että meriturvallisuuden parantamista käsittelevän väliaikaisen Euroopan parlamentin valiokunnan asettaminen on tarjonnut mahdollisuuden jatkaa työtä, jonka perusteella laadittiin ensimmäinen kertomus Prestige-aluksesta. Kolmessa julkisessa kuulemistilaisuudessa ja Prestigen kapteenin kanssa järjestetyssä tapaamisessa saatiin hyödyllistä lisätietoa sekä Prestigen onnettomuudesta (ja sen hoitamisesta) että meriturvallisuuden parantamismahdollisuuksista niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Lisäksi meriturvallisuuden parantamista käsittelevä valiokunta on tarjonnut puolen vuoden ajan muun muassa Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, Euroopan meriturvallisuusviraston ja IMO:n poliittisille päättäjille puitteet keskinäiseen ajatustenvaihtoon meriturvallisuuden parantamisesta. Tämä on taannut, että meriturvallisuuteen on kiinnitetty koko ajan poliittista huomiota. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut myös välittömiin tuloksiin. Esimerkiksi komission jäsen De Palacio ja IMO:n pääjohtaja Mitropoulos hyödynsivät osallistumistaan julkiseen kuulemiseen ja sitoutuivat kyseisen tapaamisen epävirallisen ohjelman yhteydessä lisäämään organisaatioidensa välistä yhteistyötä. Valiokunta on näin ollen osoittautunut hyödylliseksi kansainväliseksi keskustelufoorumiksi. Valiokunta ja tämä kertomus tarjoavat lisäksi mahdollisuuden arvioida, missä määrin Prestigestä syyskuussa 2003 annetun kertomuksen suositukset on otettu osaksi politiikkaa. Eräissä tapauksissa päätelmät ovat olleet myönteisiä: on esimerkiksi toteutettu toimenpiteitä, joilla estetään raskasta polttoöljyä kuljettavien vanhojen yksirunkoisten alusten pääsy Euroopan yhteisön aluevesille, ja lisäksi on edistytty lisävaltuuksien myöntämisessä Euroopan meriturvallisuusvirastolle. Tämän ohella komissio on ilmoittanut esittävänsä vuonna 2004 täydentävän toimenpidepaketin, jolla vastataan osaan Euroopan parlamentin aiemmin esittämistä pyynnöistä. Paketti koostuu seuraavista ehdotuksista: tiedonanto merenkulkijoiden elin- ja työskentelyolosuhteita koskevien Maailman työjärjestön (ILO) säännösten täytäntöönpanosta satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin ajan tasalle saattaminen direktiivi merenkulun seuranta- ja tietojärjestelmästä (direktiivin 2002/59/EY ajan tasalle saattaminen) PE /13 PR\ doc

13 asetus lippuvaltiota koskevien IMO:n säännösten noudattamisesta (yhdistettyinä yksinkertaistettuihin PSC-menettelyihin) asetus Ateenan pöytäkirjan soveltamisesta Matkustajavastuu kaikessa (kansallisessa ja kansainvälisessä) liikenteessä sekä direktiivi merionnettomuuksien tutkinnasta. Euroopan parlamentin suosituksia ei kuitenkaan todennäköisesti ole pantu täytäntöön kaikilta osin. Jäsenvaltiot eivät esimerkiksi täytä lakisääteistä velvoitettaan nimetä hätäsatamia ja laatia hätäsuunnitelmia; tämä oli kuitenkin syyskuun 2003 päätöslauselman tärkeimpiä kohtia. Neuvosto ei ole edistynyt lainkaan tai juurikaan eräiltä muilta osin, esimerkkinä unionin jäsenyys IMO:ssa ja meren pilaamisesta määrättävät seuraamukset. Näin ollen esittelijä mainitsee päätöslauselmaehdotuksessa uusien suositusten ohella toistamiseen muutamia aiemmin esitettyjä pyyntöjä. PR\ doc 13/13 PE