KIVIAINESTEN OTTO RAUMAN MAANPÄÄN ALUEELLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Transkriptio

1 KIVIAINESTEN OTTO RAUMAN MAANPÄÄN ALUEELLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 7 1. JOHDANTO Hankkeen tausta ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointi Projektiryhmä 8 2. HANKKEESTA VASTAAVA 9 3. HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS Hankealueen sijainti ja nykytila Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen toimintojen yleiskuvaus Toiminnasta muodostuvat päästöt Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnin tarve Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus sekä tiedottaminen YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 19 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Arvioitavat ympäristövaikutukset Tarkastelualue Merkittävyyden arviointi Arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Vaikutusten muodostuminen 36

3 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve LIIKENNE Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset liikenteeseen Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve MELU Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Meluvaikutukset Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve TÄRINÄ JA ILMANPAINEAALTO Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Tärinävaikutukset Ilmanpaineaallon vaikutukset Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve ILMANLAATU JA ILMASTO Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset ilmanlaatuun Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 73

4 12.3 Nykytila Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve PINTAVEDET Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset pintavesiin Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve LUONTO JA LUONNONSUOJELU Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve IHMISTEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN Vaikutusten muodostuminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Epävarmuudet ja seurantatarve YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA RISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Räjäytykset Polttoainevuodot Kuljetukset 101

5 18.4 Vaikutusten lieventäminen 101 OSA III: JATKOTOIMENPITEET HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat ja kaavat Maa-aineslupa Ympäristölupa Vesilain mukaisen luvan tarve 105 OSA IV: JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 110 SANASTO JA LYHENTEET 111 LÄHTEET 112 LIITTEET LIITE 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ( ) LIITE 2 Meluselvitys (Ramboll, ) LIITE 3 Työpajamuistio (Ramboll, )

6 TIIVISTELMÄ Metsä Fibre Oy suunnittelee Rauman Maanpään tehdaskiinteistön alueelle kiviaineksen ottoa ja murskausta. Alueella on voimassa Maanpään asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. YVA-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Metsä Fibren tehdasalueen toiminnan edelleen kehittäminen ja kaavan mukainen teollinen toiminta tulevaisuudessa. Teollisuusalueen toteutuminen edellyttää alueen louhimista tasaiseksi. Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan alueen kaavan mahdollistaman tehokkaan rakentamisen edellyttämän louhinnan ympäristövaikutuksia. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alue louhitaan tasoon +6 9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin m 3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Ottotoiminnan kesto määräytyy materiaalien hyödyntämismahdollisuuksien mukaan. YVA-menettely Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki 468/1994) mukaisessa menettelyssä. Hankkeeseen ei sovelleta uutta voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 ). Hanke edellyttää YVA-lain ja -asetuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointia kiviaineksen oton osalta, koska ottomäärä ylittää YVA-asetuksen hankerajan. Arviointimenettelyä on sovellettava kiven, hiekan ja soran ottohankkeeseen, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa (vastaa noin tonnia kalliomursketta). Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen selvitys hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vastaa Metsä Fibre Oy. Maa-ainesten oton ja hyödyntämisen suunnittelutyö etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Hankkeesta on laadittu alustavat suunnitelmat kiviaineksen otosta. Vaikutusarviointien tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomaisena toimiva Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Toiminnan kehittäminen alueelle jatkuu YVA-menettelyn päättymisen jälkeen tarvittavilla lupaprosesseilla. Tavoitteena on, että kiviaineksen otto käynnistyy alueella 2018 ja toiminta kestää alueella enintään kolme vuotta. Hankkeen esittely Hankealue sijaitsee Maanpään alueella, Rauman teollisuusalueella. Alue sijaitsee noin kolme kilometriä Rauman keskustasta lounaaseen. Hankealue rajoittuu pohjoispuolelta teollisuusalueeseen, jossa sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas. Alueelle on laadittu Maanpään asemakaava, jossa hankealue on merkitty teollisuusalueeksi. Nykyisen teollisuusalueen laajentaminen vaatii alueen louhimista tasaiseksi. Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosysteemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraaka-ainetta erilaisiksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen laajentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuuden luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatkokehittämisessä. Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on tehty vaihtoehtoinen alustava louhintasuunnitelma. Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luontevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Yksityiskohtaiset ottamis- ja maankäytön suunnitelmat tullaan esittämään myöhemmin alueen käytön tarkentuessa tarvittavissa rakennus- ja ympäristölupahakemuksissa. 1

7 Arvioidut vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on suunniteltu vaihtoehtoinen ottoalue asukkailta saatujen palautteiden perusteella sekä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vaihtoehtoinen aluerajaus on otettu ympäristövaikutusten arviointityöhön vaihtoehtona 2. Lopullinen ottoalue voi olla myös erimuotoinen kuin kumpikaan näistä vaihtoehdoista. Lopullinen hankealue määräytyy suunnitelmien tarkentuessa. Toiminta tulee kuitenkin olemaan kokonaisuudessaan hankealueen rajauksen sisäpuolella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus YVA-ohjelman mukaisella alueella. Alue louhitaan tasoon +6 9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin m 3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Vaihtoehto VE2: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus alueella, jolla on pyritty minimoimaan ympäristövaikutukset asutuksen suuntaan. Alue louhitaan vastaavasti kuin vaihtoehdossa 1 tasoon +6 7 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr. Pintamaiden ja alueella käytettävien murskeiden määrät ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Arvioinnin tulokset Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kokonaisuudessaan merkittävyydeltään vähäisiä kummassakin hankevaihtoehdossa. Hanke muuttaa hankealueen maankäyttömuodon, mutta hankealueella ei sijaitse asutusta. Hankealueella sijaitseva paikallisesti merkittävä luontokohde ja virkistyskäyttöön liittyvät polut poistuvat käytöstä hankkeen toteutuessa. Hankealueen lähialueella hanke ei muuta maankäyttöä, mutta aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia. Hanke mahdollistaa voimassa ja vireillä olevissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa hankealueelle osoitetun maankäytön mukaisen toiminnan toteuttamisen kummassakin vaihtoehdossa. Hanke ei estä kaavoissa hankealueen ulkopuolelle sijoittuvien kaavamerkintöjen toteuttamista. Hankkeen aikana asemakaavassa osoitetulle lähivirkistysalueelle kohdistuu melua. Hankkeen positiiviset vaikutukset kaavoitukseen ovat merkittävyydeltään kohtalaisia. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankkeen toteuttamisen myötä Maanpään alueen kallioalueen määrä vähenee, kun hankealue tasataan. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia rakentamattoman rantavyöhykkeen säilymiseen katkeamattomana kummassakaan vaihtoehdossa. Metsäinen rantavyöhyke estää hankkeen toiminnan aikaisten toimintojen, hankealueelle sijoittuvan meluvallin ja myöhemmin tasatun alueen näkymistä hankealueen länsi- ja eteläpuoliselle ranta-alueelle, mutta hankkeella on negatiivisia vaikutuksia ranta-alueen maisemakuvaan ja käyttöön. Hankealueen ja sen eteläpuolisen merenlahden rantojen asuin- ja lomarakennusten välillä kasvaa metsää, joka estää näkymien avautumisen ja maisemavaikutusten syntymisen. Hanke aiheuttaa maisemavaikutuksia kummassakin vaihtoehdossa, mutta kokonaisuudessaan maisemavaikutusten merkittävyyttä voidaan pitää vähäisenä vaikutusten kohdentuessa hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Hankkeella ei ole maisemakuvaa heikentävää vaikutusta hankealueen vaikutusalueella sijaitseville arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriympäristöille. Arvoalueet sijaitsevat kaukana ja näkyvyyttä arvoalueille ei ole. Laituritien varrella sijaitsevan rakennuskannan ja hankealueen väliin jää metsäinen vyöhyke eikä rakennusten tai niiden pihapiirien rakennushistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin kohdistu vaikutusta. Muinaisjäännöksille ei kohdistu vaikutuksia. Liikenne Hankkeen aiheuttama liikennemäärän kasvu on pientä. Suurimmat vaikutukset tulisivat Hakunintielle, mikäli kaikki kuljetukset suuntautuisivat kohti satamaa. Käytännössä kuljetukset suuntautu- 2

8 vat kuitenkin pääosin Hankkarintietä etelään ja Turuntielle. Kuljetusreitin tiet on suunniteltu raskaalle liikenteelle ja niiden vieressä kulkee kevyen liikenteen väylät. Vaikutusten merkittävyys liikenteen sujuvuuteen ja kevyeen liikenteeseen arvioidaan siten myös vähäisiksi. Hankealueen läheisyydessä Hankkarintiellä ei ole valo-ohjattuja risteyksiä, joten liittyminen voi vaikeutua hetkellisesti varsinkin vasemmalle käännyttäessä. Muissa risteyksissä vaikutukset arvioidaan pieniksi. Melu Hankealueen kallion poislouhinnan vaikutusta Mudaistenperän rannan ja Laituritien asuin- ja lomarakennusten kohdalla on tutkittu asemakaavavaiheessa melun leviämisen mallinnuksena. Kallion poislouhinta ei lisää nykyisen metsäteollisuuden melutasoa kyseisillä alueilla. Metsäteollisuuden melulähteet sijaitsevat melko korkealla (rakennusten katoilla) ja nykyisellään ääni kaareutuu louhittavan kallion yli, jolloin sen melulta suojaava vaikutus on vähäinen. Murskauslaitosten meluvaikutukset on pyritty minimoimaan sijoitussuunnittelulla ja meluvallein. Suurimmat meluvaikutukset aiheutuvat louhinnasta, jonka melua ei pystytä yhtä tehokkaasti suojaamaan kuten muita toimintoja. Louhinta- ja murskaustoiminnan myötä Laituritien varrella ja Mudaistenperän rannoilla päiväajan keskiäänitaso nousee kiinteistöjen kohdalla noin 7 10 db. Yöaikaan äänitason muutos on merkittävästi tätä pienempää. Tulosten perusteella melutason päiväohjearvo ylittyy 0 6 rakennuksen kohdalla riippuen vaihtoehdosta ja louhinnan vaiheesta. Kokonaisuutena kummassakin hankevaihtoehdossa hankkeen meluvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Tärinä ja ilmanpaineaallot Hankkeessa syntyy tärinävaikutuksia kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Tärinäarvioinnissa on huomioitu sekä rakenteisiin aiheutuvia haittoja, että ihmisten mahdollisesti kokemia häiriövaikutuksia. Tärinästä rakennuksiin aiheutuvat rakenteelliset vauriot ovat epätodennäköisiä, mikäli pysytään arvioinnissa laskettujen raja-arvojen alapuolella. Lisääntynyt tärinä voi aiheuttaa häiriötä osalle vaikutusalueen asukkaista ja rakenteissa saattaa ilmetä pieniä pintahalkeamia. Tärinävaikutukset arvioidaan merkittävyydeltään kohtalaisiksi. Ilmanpaineaallon aiheuttama vaurioitumisriskin arvioidaan ulottuvan enimmillään metrin etäisyydelle louhintakohteesta. Vaurioitumisriskin piirissä on tällöin enimmillään 1 2 teollisuus- /varastorakennusta. Vaurioitumisriskin piirissä ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Hankevaihtoehtojen ilmanpaineaallon vaikutus on merkittävyydeltään vähäinen. Tärinävaikutusten merkittävimmät lieventämiskeinot ovat louhinnan suunnittelu tehtävien tärinätarkkailumittausten perusteella, ja ajoitus päiväsaikaan, jolloin mahdollisimman pieni määrä asukkaista häiriintyy tärinästä. Ilmanlaatu Hankkeen pääasiallinen ilmanlaatuvaikutus on pölyäminen. Merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat murskaustoiminnasta, koska siihen liittyy useita pölyäviä vaiheita ja se on jatkuvaa koko työpäivän ajan. Molemmissa vaihtoehdoissa pölypäästöjen vaikutusalueet ovat suhteellisen pieniä. Mikäli maa-aines on kuivaa ja sää on tuulinen, hienojakoinen pöly voi levitä muutaman sadan metrin alueelle. Korkeammat päästöt esiintyvät jaksoittaisesti ja normaalitilanteen pölyvaikutukset ovat leviämislaskelmien perusteella paikallisia. PM 10 -raja-arvojen ylittyminen hankealueen toiminnan takia asuin- ja lomakiinteistöillä on epätodennäköistä, joten vaikutus on merkittävyydeltään vähäinen. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa varastokasojen sijoittelulla ja kastelulla. Murskaimien ja kuljettimien koteloinnilla voidaan myös vähentää pölyämistä. Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Hankealue ei ole maa- tai kallioperän suojeluarvoltaan merkittävä. Hankealue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Louhintaa ei uloteta pohjaveden pintaa alemmaksi. Kallion tiiveydestä ja meren läheisyydessä johtuen vaikutukset arvioidaan pieniksi. Lähialueen talouksilla on vesijohtoverkosto, joten vaikutuksia juomaveteen ei arvioida tulevan. Kokonaisuutena maa- ja kallioperä- sekä pohjavesivaikutukset arvioidaan kummassakin vaihtoehdossa vähäiseksi. 3

9 Pintavedet Tarkasteltavista kiviainestoiminnoista ei aiheudu suoria päästöjä vesistöihin vaan kuormitusta aiheuttaa alueilta tuleva hulevesikuormitus (pääasiassa kiintoaine ja typen yhdisteet). Typpikuormitus kohdistuisi erityisesti satama-altaan aallonmurtajan sisäpuolisiin osiin. Typpi ei ole selkeästi tuotantoa rajoittava tekijä alueella, joten kuormituksen lisäyksen ei arvioida muuttavan rehevyystilannetta havaittavasti. Louhinnan ja murskauksen aikana voi rankkasateiden yhteydessä muodostuvissa hulevesissä olla runsaasti epäorgaanista kiintoainesta. Mereen kulkeutuessaan kiintoainekuormitus voi hetkellisesti samentaa vesistöä. Samentuman merkitys satama-altaassa aallonmurtajan sisäpuolella jää oletettavasti vähäiseksi, paikalliseksi ja epäorgaanisena sedimentoituu nopeasti pohjalle. Kokonaisuutena pintavesivaikutusten merkittävyys arvioidaan kummassakin vaihtoehdossa vähäiseksi. Luonto ja luonnonsuojelu Louhinta-alueelle sijoittuvat luontotyypit menetetään louhinnan myötä kokonaan. Hankealueelle sijoittuvista luontotyyppikohteista arvokkain on sekä vaihtoehdossa 1 että vaihtoehdossa 2 iäkäs ja harvapuustoinen kalliomännikkö, joka on mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälaki ei ole kuitenkaan voimassa teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joten rajaus ei estä hankealueen ottamista kaavoitusta vastaavaan käyttöön. Vaihtoehdossa 2 hankealueelle sijoittuu lisäksi toinen kalliomännikkö, jonka luontoarvojen on kuitenkin arvioitu olevan tavanomaisia eikä siten täyttävän metsälain 10 kohteelle määriteltyjä kriteereitä. Hankealue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen ja vesistöjen ympäröimään niemeen, eikä hankealueelle sijoitu siten seudullisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan liito-oravan lisääntymispaikan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat hankealueelta poispäin itään, joten hanke ei vaikuta niihin. Kokonaisuutena tarkasteltuna hankkeen vaikutusten merkittävyys luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankealueella vaikutus on pysyvä, hankealueen ulkopuolelle kohdistuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia. Etäisyydestä johtuen hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelualueisiin, luonnonsuojeluohjelmien kohteisiin tai Natura verkoston kohteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kiviaineshankkeen toiminnoista ei muodostu sellaisia päästöjä tai meluvaikutuksia, joilla voisi olla vaikutuksia alueiden suojeluarvoihin. Ihmisten terveys, elinolot, viihtyisyys ja turvallisuus Merkittävimmät sosiaaliset, eli ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat hankealueen muuttumisesta pysyvästi luonnonympäristöstä teolliseksi ympäristöksi, sekä melusta, pölystä ja tärinästä. Louhinnan ja murskauksen vaikutus melutasoon, tärinään ja ilmanlaatuun on tilapäinen ja lakkaa toiminnan päättyessä. Tilapäisyydestä huolimatta etenkin vakituisille asukkaille, jotka viettävät aikaa melun vaikutusalueella päivittäin, kolme vuotta on asuinviihtyvyyden näkökulmasta suhteellisen pitkä aika. Nykyisin koetut meluhaitat, asukkaiden kokema huoli louhinnan vaikutuksista asuinviihtyvyyteen sekä epävarmuus alueelle tulevan toiminnan laadusta ja mahdollisista tulevista häiriöistä sekä suunnitelmien toteutumisaikataulusta aiheuttaa huolta ja hankkeen vastustusta etenkin hankkeen lähiympäristön asukkaissa. Hanke voi myös vaikuttaa kielteisesti hankealueen vaikutusalueelta mahdollisesti myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoon, ostohalukkuuteen ja myyntiaikoihin sekä kiinteistönomistajien rakennussuunnitelmiin. Louhinnan myötä hankealueella nykyisin oleva virkistystoiminta estyy ja alue muuttuu pysyvästi teolliseksi. On todennäköistä, että ihmisten Maanpään alueeseen liittämät luonto- ja virkistysarvot menetetään suurelta osin. Laajan yhtenäisen metsäalueen häviämisen myötä hanke vaikuttaa kielteisesti Maanpään alueen monimuotoiseen kokonaisuuteen, joka nykytilassa sisältää yhtenäisen luonnontilaisen metsäalueen lisäksi kallioisen ranta-alueen sekä Mudaistenlahden vesialueen. Vaikutukset kohdistuvat laajaan potentiaaliseen käyttäjäryhmään Rauman alueella. Kokonaisuutena elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys arvioidaan suureksi. 4

10 Terveyteen kohdistuvina vaikutuksina voidaan pitää päästöistä aiheutuvia vaikutuksia. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, joten niillä ei arvioida olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ilmapäästöjen terveysriskien arvioinnissa verrattiin pölyn leviämislaskelmien tuloksia ilmanlaadulle annettuihin raja-arvoihin. Screening-mallin perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity PM 10 -hiukkasille asuin- tai lomakiinteistöjen luona. Melun vaikutusarvioiden pohjalta verrattiin arvioinnin tuloksia terveyden suojelemiseksi annettuihin melun ohjearvoihin (VNp 993/1992). Ohjearvot ylittyvät 4 6 loma-/asuinkiinteistöllä louhinnan aikana, joka kestää alle vuoden (vaihe 3). Muutos nykytilaan on pieni, muutamia desibelejä, ja terveysvaikutusten näkökulmasta kohtuullisen lyhytaikainen. Yksittäiset asukkaat voivat kokea melun häiritseväksi ja kokea välillisesti, kuten unettomuuden kautta, terveysvaikutuksia. Muutos on kuitenkin palautuva, joten kokonaisuutena hankkeen terveysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Luonnonvarojen hyödyntäminen Kiviainestoiminta on itsessään luonnonvarojen käyttöä ja hyödyntämistä. Louhittava kiviaines on siten suurin luonnonvarojen käyttöön vaikuttava tekijä hankkeessa. Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta hankkeella on sekä paikallista että alueellista vaikutusta. Työmaalla käytetään luonnonvaroista tehtyjä tuotannontekijöitä kuten polttoaineet ja räjähdysaineet. Hankkeen (työmaa ja asemakaavan mukainen teollisuusalue) toteutuessa metsätalous ja metsien monikäyttö väistyvät hankealueelta. Hankkeella ei ole toiminnan aikaisia tai toiminnan jälkeisiä merkittäviä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä sijaitseviin metsätalousmaihin. Ottotoiminnan ulkopuolella sijaitsevilla metsätalousalueilla on mahdollista marjastaa, sienestää ja metsästää. Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden hyödyntämiseen. Ympäristöriskit ja häiriötilanteet Työssä tunnistettiin ja arvioitiin myös häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvia vaikutuksia. Tarkasteltavat riskitilanteet liittyivät räjäytyksiin, polttoainevuotoihin, kuljetuksiin, vastaanotettavien maamassojen laatuun, sortumiin ja rankkasateisiin. Riskitilanteiden mahdollinen vaikutus rajautuu hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Arvioinnin tulos ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus Kokonaisuudessaan arvioidut vaihtoehdot osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Hankkeesta aiheutuu negatiivisia vaikutuksia lähiympäristöön, mutta vaikutusten laajuus on pääosin rajattu ja louhinnan kesto väliaikainen sekä toimenpiteillä toteutetaan suunniteltua maankäyttöä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin haitallisten vaikutusten lieventämistoimia ja vaikutusten seurantaa. Hankkeen sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää lisäksi avointa tiedotusta ja vuorovaikutusta. 5

11 6

12 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN AR- VIOINTIMENETTELY 7

13 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Metsä Fibre Oy suunnittelee Rauman Maanpään tehdaskiinteistön alueelle kiviaineksen ottoa ja murskausta. Alueella on voimassa Maanpään asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. YVA-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Metsä Fibren tehdasalueen toiminnan edelleen kehittäminen ja kaavan mukainen teollinen toiminta tulevaisuudessa. Teollisuusalueen toteutuminen edellyttää alueen louhimista rakentamiskelpoiseksi. Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan alueen kaavan mahdollistaman tehokkaan rakentamisen edellyttämän louhinnan ympäristövaikutuksia. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alue louhitaan tasoon +6 9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin m 3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Ottotoiminnan kesto määräytyy materiaalien hyödyntämismahdollisuuksien mukaan. 1.2 Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki 468/1994) mukaisessa menettelyssä. Hankkeeseen ei sovelleta uutta voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 ). Hanke edellyttää YVA-lain ja -asetuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointia kiviaineksen oton osalta, koska ottomäärä ylittää YVA-asetuksen hankerajan. Arviointimenettelyä on sovellettava kiven, hiekan ja soran ottohankkeeseen, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa (vastaa noin tonnia kalliomursketta). Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen selvitys hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vastaa Metsä Fibre Oy. Maa-ainesten oton ja hyödyntämisen suunnittelutyö etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Hankkeesta on laadittu alustavat suunnitelmat kiviaineksen otosta. Vaikutusarviointien tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomaisena toimiva Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Toiminnan kehittäminen alueelle jatkuu YVA-menettelyn päättymisen jälkeen ympäristö- ja rakennuslupaprosesseilla. Tavoitteena on, että kiviaineksen otto käynnistyy alueella 2018 ja toiminta kestää alueella enintään kolme vuotta. 1.3 Projektiryhmä Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta. Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Rambollissa osallistuneet seuraavat henkilöt: FM, ymp. ins. Eero Parkkola, projektipäällikkö, terveys DI Virve Suoaro, projektikoordinaattori, maaperä- ja pohjavesivaikutukset, liikennevaikutukset, luonnonvarat, terveys, riskit ja poikkeustilanteet MMM (limnologia) Anna Hakala, pintavedet, pohjaeläimet ja kalasto YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, maisema ja kulttuuriympäristö, paikkatieto ja kartat FM (biologia) Jussi Mäkinen, luonto ja luonnonsuojelu Ins. (AMK) Timo Korkee, meluvaikutukset DI Kirsi Koivisto, tärinävaikutukset FM (kemia) Toni Keskitalo, ilmapäästöt FM, ymp. ins. Venla Pesonen, ihmisten elinolot ja viihtyvyys 8

14 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana toimii Metsä Fibre Oy. Metsä Fibre Oy valmistaa sellua ja muita biotuotteita neljällä tehtaalla Suomessa: Joutsenossa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella. Tehtaiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 2,5 miljoonaa tonnia. Lisäksi Metsä Fibrellä on kuusi sahaa Suomessa ja Venäjällä sijaitseva Metsä Svirin saha. Metsä Fibren Äänekosken uuden sukupolven biotuotetehdas, joka on metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa, käynnistyi elokuussa Metsä Fibre on osa Metsä Groupia. Lisätietoa verkkosivuilta 3. HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 3.1 Hankealueen sijainti ja nykytila Hankealue sijaitsee Maanpään alueella, Rauman teollisuusalueella (Kuva 3-1). Alue sijaitsee noin kolme kilometriä Rauman keskustasta lounaaseen. Hankealue rajoittuu pohjoispuolelta teollisuusalueeseen, jossa sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas. Kuva 3-1. Hankealueen sijainti. 9

15 Alueelle on laadittu Maanpään asemakaava, jossa hankealue on merkitty teollisuusalueeksi. Nykyisen teollisuusalueen laajentaminen vaatii alueen louhimista tasaiseksi. Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosysteemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraaka-ainetta erilaisiksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen laajentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuuden luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatkokehittämisessä. Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on tehty vaihtoehtoinen alustava louhintasuunnitelma. Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luontevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Yksityiskohtaiset ottamis- ja maankäytön suunnitelmat tullaan esittämään myöhemmin alueen käytön tarkentuessa tarvittavissa rakennus- ja ympäristölupahakemuksissa. Tässä esitetään kiviainesten ottotoiminnan ja käsittelyn periaatteet. Alue on kallioista ja metsäistä, pääosin rakentamatonta aluetta. Noin 20 hehtaarin hankealue sijoittuu kiinteistöille ja Se on kokonaisuudessaan Metsä Fibren omistuksessa. Alueen läheisyydessä toimii Metsä Fibre Oy:n lisäksi Forchem Oy:n mäntyöljytehdas sekä Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamo (Kuva 3-2). Kuva 3-2. Hankealueen nykytila ja ympäristön muut toiminnot. 10

16 3.2 Arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointityön aikana alueelle on suunniteltu vaihtoehtoinen ottoalue asukkailta saatujen palautteiden perusteella sekä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vaihtoehtoinen aluerajaus on otettu ympäristövaikutusten arviointityöhön vaihtoehtona 2. Lopullinen ottoalue voi olla myös erimuotoinen kuin kumpikaan näistä vaihtoehdoista. Lopullinen hankealue määräytyy suunnitelmien tarkentuessa. Toiminta tulee kuitenkin olemaan kokonaisuudessaan hankealueen rajauksen sisäpuolella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus YVA-ohjelman mukaisella alueella (Kuva 3-3). Alue louhitaan tasoon +6 9 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr, jonka lisäksi alueelta poistetaan noin m 3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. Ottotoiminta kestää kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Kuva 3-3. Vaihtoehdon 1 mukainen hankealue ja ottotasot. 11

17 Vaihtoehto VE2: Kalliokiviaineksen otto ja murskaus alueella, jolla on pyritty minimoimaan ympäristövaikutukset asutuksen suuntaan (Kuva 3-4). Alue louhitaan vastaavasti kuin vaihtoehdossa 1 tasoon +6 7 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Kalliota louhitaan noin m 3 ktr. Pintamaiden ja alueella käytettävien murskeiden määrät ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Kuva 3-4. Vaihtoehdon 2 mukainen hankealue ja ottotasot. 3.3 Hankkeen toimintojen yleiskuvaus Kiviaineksen otto Ottamistasot ja vaiheistus Kiviaineksia otetaan alustavan suunnitelman mukaan +6 9 m mpy tasoon. Alueelle tehdään tieyhteys Maanpääntieltä hankealueen pohjoispuolelta +6 m mpy tasolle. Hankealueen luoteisosaa ei alustavan suunnitelman mukaan tarvitse louhia, vaan alue tasataan maaleikkauksilla ja täytöillä +6 m mpy tasolle. Alueen itäosa nousee tasoon +9 m mpy vaihtoehdossa 1 ja + 7 m mpy vaihtoehdossa 2. Suunniteltu ottomäärä ja aikajänne Alueelta louhitaan kiviaineksia yhteensä noin m 3 ktr, joka on noin t. Koko kiviaineksen otto kestää enintään kolme vuotta, josta louhintaa on noin 11 kuukautta. Lisäksi alueelta poistetaan noin m 3 pinta- ja kaivumaita. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena. 12

18 Valmistelevat työt Ottamisalue merkitään maastoon. Ottamisalueen ja ottoalueen rajan väliin rakennetaan tarvittaville alueille putoamissuojat, kuten aidat. Ennen varsinaista kalliolouhintaa ottoalueelta poistetaan pintamaat ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että ne toimivat oton ajan meluvalleina. Korkeimmilla kohdilla maapeite on ohut tai puuttuu, alavimmilla osilla esiintyy paksumpia maakerroksia. Lisäksi alueen luoteisosasta tehdään maaleikkausta, minkä jälkeen alue tasataan murskeilla haluttuun korkoon. Alueelta poistetaan yhteensä noin m 3 kantoja, hakkuutähteitä, pinta- ja kaivumaita. Louhinta Hankealueella louhitaan kalliota. Louhinta toteutetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytysten määrä on kohdekohtaista ja työ tehdään räjäytyssuunnitelmien mukaan noudattaen räjäytystöistä annettuja säädöksiä. Ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu esim. hydraulisella iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Kiviaineksen jalostus Alueella louhitusta kiviaineksesta valmistetaan kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Kalliolouhe murskataan murskauslaitteistolla. Murskausyksiköitä on tarpeen mukaan alueella samanaikaisesti 1 2 kpl. Murskauslaitokset sijoitetaan alueen pohjoispäähän kalliokielekkeiden tai pintamaakasojen taakse melu- ja pölyhaittojen minimoimiseksi. Kiviaineksen murskauksessa pienennetään suuresta ja epätasaisesta lähtömateriaalista määrätyn seulan läpäisevää tuotetta, jonka maksimiraekoko ja raekokojakautuma ovat määrätyt. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Välivarastointi Hankealueella välivarastoidaan jalostettuja kiviainestuotteita kuten mursketta sekä alueen pintaja kaivumaita. Kiviainestuotteita varastoidaan silloin, kun se on logistisesti järkevää. Välivarastokasoja voidaan käyttää myös väliaikaisina melu- ja pölyesteinä asutuksen suuntaan. Osa kiviaineksesta (noin m 3 ktr) käytetään tehdasalueella myöhemmin rakentamiseen joko louheena tai murskeena Tukitoiminnot Tukitoiminta-alue Alueelle rakennetaan tukitoiminta-alue, joka siirtyy tarvittaessa ottotoiminnan mukana. Tukitoiminta-alue toimii työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkausalueena. Työkoneiden säilytys- ja tankkauspaikat sijoitetaan nesteitä läpäisemättömälle alustalle. Alueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Murskauslaitos ottaa käyttöenergian sähköverkosta tai polttoöljyllä toimivasta aggregaatista. Kuormauskalustoa ja murskauslaitosta varten alueella varastoidaan kevyttä polttoöljyä kaksoisvaippasäiliössä. Säiliöt varustetaan ylitäytön estimillä ja lukoilla. Ottoalue siistitään vaiheittain, jolloin toimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, varikkoalueet ja työmaaparakit poistetaan siltä alueelta, jossa louhinta on saatettu loppuun. Jätehuolto Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteettivesiä. Jätteet toimitetaan tehtaan jätehuoltojärjestelmän kautta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai kierrätykseen. Vaaralliset jätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja valumaaltaalla varustetussa kontissa/muussa lukittavassa tilassa. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta. 13

19 Pintamaat, kaivannaisjäte Toiminnasta syntyvä kaivannaisjäte, joka koostuu pintamaista, muista maa-aineksista, kannoista ja hakkuujätteistä, hyödynnetään tarvittaessa louhinnan ja murskaustoiminnan aikana suojavalleihin. Kaikki ylimääräinen maa-aines, pintamaat, kannot ja hakkuutähteet toimitetaan pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi ja pilaantumattomien maa-ainesten osalta hyödynnettäväksi tai maankaatopaikalle. Alueella on maaleikkausta noin m 3 ja pintamaita noin m 3. Pinta- ja irtomaat käytetään alueella meluvalleihin, jotka on esitetty luvussa 9.5. Louhinnan jälkeen pintamaat kuljetetaan alueelta pois, mikäli niitä ei tarvita alueen rakentamisessa Toiminta-ajat Toimintaa on alueella arkisin maanantaista perjantaihin klo Eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä (kuten poraus, rikotus ja räjäytys) tehdään maanantaista perjantaihin klo Kuormaus ja kuljetus ajoitetaan arkipäiville kello Tarkemmat toimintaajat tullaan määräämään lupapäätöksessä. Mikäli louhinnalle haetaan ympäristölupaa, tullaan ottoja murskaustoiminta toteuttamaan ns. MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) 8 mukaisten aikarajojen mukaisesti Vesien hallinta (veden käyttö, käsittely ja johtaminen) Tarvittava talousvesi otetaan toiminta-alueelle tehtaan tai kunnan verkostosta tai paikalle tuodusta vesisäiliöstä. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin tai kerätään säiliöön. Murskaustoiminnassa ei muodostu jätevesiä. Kasteluvetenä pölyntorjunnassa hyödynnetään usein alueen hulevettä. Esim. murskausprosessissa vettä suihkutetaan kiviaineksen päälle. Vesi sitoutuu murskeeseen. Toiminta-alueella syntyvät hulevedet johdetaan tehtaan hulevesijärjestelmän kautta mereen Liikenne Hankealueen liikenne koostuu kiviainesottotoimintaan liittyvästä liikenteestä (kiviainesten kuljetus), työkoneiden siirrosta ja työmatkaliikenteestä. Liikennöinti hankealueelta tapahtuu raskaan liikenteen portin kautta (Hankkarintie 11, Kuva 3-5). Kuljetukset suuntautuvat tarpeen mukaan joko Hankkarintietä pohjoiseen kohti Rauman keskustaa tai etelään kohti Turuntietä. Kiviaineskuljetuksia sekä kantojen, hakkuutähteiden, pinta- ja kaivumaiden kuljetuksia tulee olemaan vaihtoehdossa 1 keskimäärin noin ja vaihtoehdossa 2 noin täysperävaunuyhdistelmää päivässä. Kuva 3-5. Liikenneyhteydet hankealueelle. 14

20 3.4 Toiminnasta muodostuvat päästöt Melu Tärinä Kalliokiviaineksen otossa aiheutuu melua mm. louhinnassa porauksesta ja räjäytyksistä sekä kiviaineksen käsittelyssä rikotuksesta, murskauksesta sekä louheen ja kiviainestuotteiden siirroista ja kuljetuksista. Melupäästöjen luonne on tyypillisesti samanlaista kaikessa kalliokiviaineksen ottamisessa, mutta toiminnan laajuus, volyymi ja käytettävät laitteet vaikuttavat melun leviämiseen ja esiintymiseen louhittavan alueen ympäristössä. Kiviainestoiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poravaunu, rikotuksessa käytettävä hydraulivasara sekä murskauslaitos. Näiden lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen siirroista, kuormauksista sekä kuljetuksista alueen sisällä ja alueelta ulos. Poraus määrittää varsin pitkälti melun vaikutusalueen laajuuden, sillä poravaunu sijaitsee louhittavan kallion päällä ja näin sen melu leviää usein esteettömämmin ympäristöön kuin muiden melulähteiden melu. Murskauslaitos sijaitsee useimmiten louhoksessa ja sen melun leviämistä rajoittavat louhoksen seinämät sekä louheen ja kiviainestuotteiden varastokasat. Rikotuksella tarkoitetaan ylisuurten lohkareiden rikkomista pienemmiksi useimmiten kaivinkoneen puomiin kiinnitettävällä hydraulivasaralla. Rikotus aiheuttaa muusta melusta usein selkeämmin erottuvaa ääntä, joka saattaa olla impulssimaista pitkänkin etäisyyden päässä. Murskauksen tapaan rikotus tehdään usein louhoksessa, jolloin sen melun leviämistä rajoittavat louhoksen seinämät sekä louhe- ja kiviainestuotekasat. Melua aiheutuu myös louheen ja kiviainestuotteiden kuormauksista, siirroista ja kuljetuksista. Näissä käytetään tyypillisiä maarakennuksessa käytettäviä työkoneita (mm. pyöräkuormaajat, kaivinkoneet, kuorma-autot ja dumpperit). Eri laitteistoista ja käsiteltävistä materiaaleista johtuvat lähtömelutasot huomioidaan melumallinnuksessa. Kiviainestoimintaan liittyviä tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä laitteista ja kuljetuksen aiheuttamasta liikenteestä. Liikenteen tärinän vaikutusalue rajautuu teiden välittömään lähiympäristöön. Kiviaineshankkeissa tärinävaikutukset keskittyvät päiväaikaan ja vaikutusten suuruuteen vaikuttavat kerrallaan räjäytettävän alueen koko, panostus ja lähialueen maaperäolosuhteet. Haitallista tärinää voidaan lieventää oikealla työn suorituksella ja suunnittelulla. Louhintasuunnan ja räjäytysaineen sekä murskausmenetelmän valinnalla voidaan lieventää tärinän tasoa. Tärinävaikutusten osalta usein sekoitetaan toisiinsa maaperän kautta välittyvän tärinän ja ilman kautta etenevä ilmanpaineaallon vaikutukset. Usein on niin, että ikkunoiden ja seinäpintojen värähtelyt johtuvat räjäytysten ilmanpainevaikutuksista eivätkä ole niinkään seurausta maaperän kautta välittyvästä tärinästä. Nämä koetaan epämiellyttäviksi, mutta ovat usein vaarattomia. Niin maaperän kautta etenevä värähtely kuin ilmanpaineaaltokin voidaan havaita aistinvaraisesti huomattavasti kauempana (jopa kilometrin etäisyydellä) kuin mistä aiheutuu todellisia materiaalisia vahinkoja Päästöt ilmaan Kiviainestoiminnassa pölyämistä aiheuttavia toimintoja ovat räjäytykset, louhinta, maa-aineksen lastaus ja purkaminen, kuljetus ja murskaus. Myös tuotteiden varastokasat sekä kentät ja kulkutiet pölyävät, säätilanteesta ja olosuhteista riippuen. Kiviainestuotannon merkittävin pölypäästön aiheuttaja on käsiteltävän materiaalin putoaminen sen kulkiessa tuotantovaiheesta toiseen. Itse murskausprosessi aiheuttaa yleensä suurimmat pölypäästöt. Murskaimen syöttöaukot, pudotuskohdat kuljettimelta toiselle ja pudotuskohta kiviaineskasoihin sekä seulojen alkupäät ovat suurimmat hiukkaspäästölähteet. Kiviaineksen laatu vaikuttaa pölyn määrään. 15

21 Suurin osa kiviainestoiminnan pölypäästöistä muodostuu suurista, yli 30 mikrometrin (µm) hiukkasista. Yleensä tuon kokoluokan hiukkasten kulkeutumismatka on luokkaa metriä, joten ne laskeutuvat maahan todennäköisesti toiminta-alueella Päästöt vesiin Louhinta vaikuttaa pintaveden hydrologisiin olosuhteisiin muuttamalla valuma-alueita ja pintaveden virtaussuuntia. Sade- ja sulamisvesiä pidättävien maakerrosten poistaminen lisää valuntaa. Louhinnan yhteydessä tehtävistä räjäytyksistä aiheutuu ympäristöön typpikuormitusta ja siksi louhosalueelta syntyvät hulevedet voivat olla hyvinkin typpipitoisia. Kiviainestoiminnan hankealueen suoto- ja valumavesien mukana kulkeutuu alueelta myös kiintoainetta, joka voi paikallisesti samentaa vesistöjä. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu kohdassa 3.1 kuvatut hankealueen viereiset toiminnot ja niiden kanssa aiheutuvat yhteisvaikutukset. Hanke liittyy Metsä Fibre Oy:n tehtaan toiminnan edelleen kehittämiseen. Hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erillisiä hankkeita tai suunnitelmia, joilla voisi olla yhteysvaikutuksia Maanpään kiviainesten oton kanssa Valtakunnalliset ja alueelliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja päätöstä tarkistettiin tavoitteiden sisällön osalta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) päivitettiin suunnitelmaan vuonna Maa-ainestoimintaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon Jätesuunnitelma vuoteen 2020 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on kuvattu tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet. Rakentamisen materiaalitehokkuus -painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa-ainesten hyödyntämistä. Tavoitteina on maamassojen hyötykäytön lisääminen, maa-ainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen. 16

22 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnin tarve Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994, ns. YVA-laki) ja asetukseen (Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006, ns. YVA-asetus) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVAmenettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä menettelystä tai sen aikana laadittujen asiakirjojen sisällöstä voi valittaa. YVA-menettelyyn kuuluvien arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä lausunnot. Tässä hankkeessa sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaa 2b) kiven, soran tai hiekan otto, jonka mukaan hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Hankkeeseen ei sovelleta uutta voimaan tullutta YVA-lakia (252/2017), koska tämän hankkeen arviointiohjelmasta on kuulutettu ennen uuden lain voimaantuloa (40 ). 4.2 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet Hankkeesta vastaava on tässä arvioinnissa Metsä Fibre Oy. Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa YVA-konsultti Ramboll Finland Oy. Yhteysviranomaisena toimii alueellinen ELY-keskus, joka tässä hankkeessa on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus ohjaa ja valvoo ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomainen tiedottaa ohjelmavaiheen ja selostusvaiheen vireilläolosta, kokoaa niistä annetut mielipiteet ja lausunnot sekä antaa lausuntonsa. 4.3 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely muodostuu kahdesta vaiheesta: menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jonka jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm. tiedot hankkeesta, sen maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin; hankkeen vaihtoehdot tiedot tarvittavista suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä; kuvaus ympäristön tilasta, arviointimenetelmät ja käytettävät lähtöaineistot ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. osallistumisen järjestäminen aikataulut Arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm. arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkistettuina selvitys hankkeen ja suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin hankkeen tekninen kuvaus, ml. keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, päästöt, liikenne, jätteet jne. arvioinnin lähtöaineisto selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista 17

23 selvitys toteuttamiskelpoisuudesta haitallisia ympäristövaikutusten ehkäisemis- ja rajoittamistoimet vaihtoehtojen vertailu ehdotus seurantaohjelmaksi selvitys arviointimenettelystä ja osallistumisesta Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle toukokuussa 2017, jolloin arviointimenettely virallisesti käynnistyi (Kuva 4-1). Kuulutus arviointiohjelmasta ja arviointiohjelma hankkeen vaikutusten arvioinnista olivat nähtävillä Rauman kaupungin palvelupisteessä (Valtakatu 2) sekä Rauman pääkirjastolla (Alfredinkatu 1). Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta (liite 1). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehty arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta ja tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa on tarkennettu myös nykytilaa koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia. Tämä arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot eri tahoilta arviointiohjelmavaiheen tapaan. Myös kansalaisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä arviointiselostuksesta. Lausuntojen ja mielipiteiden määräaika esitetään yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden jättämiseen annetun määräajan päättymisestä arviolta maaliskuussa Toukokuu 2017 Arviointimenettelyn käynnistyminen Hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle Toukokuu- Heinäkuu 2017 Marraskuu 2017 Kuuleminen Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman nähtäville (1 2kk) Lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta (1 kk) Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta (1 2 kk) Arviointiselostus Hankkeesta vastaava arvioi ympäristövaikutukset ja toimittaa arviointiselostuksen yhteysviranomaiselle Joulukuu 2017 Kuuleminen Yhteysviranomainen asettaa arviointiselostuksen nähtäville (1 2kk) Lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta (1 kk) Maaliskuu 2018 Arviointimenettelyn päättyminen Yhteysviranomainen antaa lausunnon arviointiselostuksesta (2 kk) Kuva 4-1. Arviointimenettelyn kulku ja tavoiteaikataulu. 18

24 4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus sekä tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä, kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä, arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä. Kirjalliset mielipiteet arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta osoitetaan niiden nähtävilläoloaikana yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma, arviointiselostus ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta antamat lausunnot ovat nähtävillä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla: sekä hankkeesta vastaavan verkkosivuilla: Arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuus sekä arviointiohjelma- sekä arviointiselostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksien tavoitteena on tiedottaa hankkeesta ja kartoittaa asioita, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat otettavan arvioinnissa, suunnittelussa ja tulevassa päätöksenteossa. Arviointiohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Metsä Fibre Oy:n Rauman tehtaan auditoriossa. Selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään samassa paikassa syksyllä 2017 sen jälkeen, kun arviointiselostus on valmistunut ja se on asetettu nähtäville. Yleisötilaisuuden tarkempi ajankohta ilmoitetaan yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Yleisötilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tilaisuudessa esitellään hankesuunnitelmia, arvioituja vaikutuksia, arviointimenetelmiä ja arvioinnin tuloksia. Tilaisuuksissa yleisöllä on mahdollisuus keskustella hankevastaavan, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa sekä esittää näkemyksiä hankkeen vaikutuksista. Kaikissa tilaisuuksissa yleisön esittämät toiveet ja ongelmat kirjataan muistiin, ja ne otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Hankkeen aikana arviointiselostusvaiheessa järjestettiin työpajatilaisuus lähialueen asukkaille. Työpajassa pohdittiin hankkeen lähialueiden käyttöä, merkitystä, nykytilaa, hyviä ja huonoja puolia sekä ongelmakohtia. Tilaisuudessa esiteltiin melu-, pöly- ja tärinävaikutusten arviointien alustavia tuloksia sekä keskusteltiin vaikutusten merkityksestä ja haittojen lieventämiskeinoista osallistujien kanssa. Lisäksi pohdittiin mitä kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia hankkeen toteuttamisella olisi ihmisten arkeen ja elämään. Työpajasta saatua tietoa hyödynnettiin erityisesti hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointityössä. Samalla työpaja toimi tiedonsaantikanavana osallisille sekä osallisten ja hankevastaavan välisenä keskustelufoorumina. Työpajamuistio on arviointiselostuksen liitteenä. 4.5 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 19

25 20

26 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 21

27 5. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset hankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset (Kuva 5-1). Kuva 5-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arvioitavien toimintojen aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä ja niiden tunnistamisessa on käytetty apuna kokemuksia sekä hankkeen eri osatekijöiden ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuvia tietoja. Tässä hankkeessa erityisesti tarkasteltaviksi vaikutuksiksi arvioitiin etukäteen: melu- ja tärinävaikutukset vaikutukset ilmanlaatuun liikennevaikutukset vaikutukset asuinviihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön vaikutukset vesistöihin ja niiden ekologiseen tilaan vaikutukset luonnonolosuhteisiin 22

28 5.2 Tarkastelualue Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin alustava ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. Tarkastelualue kattaa Maanpään kiviainestoiminnan hankealueen ympäristöineen. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Rajausta on tarkennettu kunkin vaikutuksen osalta arviointityön aikana ja vaikutusalueet on kuvattu jäljempänä kunkin vaikutuksen yhteydessä erikseen luvuissa Merkittävyyden arviointi Vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin vaikutuksen keston, alueellisen laajuuden ja vaikutuksen ympäristössä aiheuttaman muutoksen voimakkuuden suhteen. Merkittävyyteen vaikuttaa myös vaikutuskohteen herkkyys. Vaikutuksen kokonaismerkittävyys saadaan edellä mainittujen tekijöiden summana. Merkittävyyden arviointi tehtiin vaikutuksittain. Mahdollisissa poikkeustilanteissa aiheutuvien päästöjen vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin päästökohteen herkkyyden perusteella, koska päästön suuruus voi vaihdella eri poikkeustilanteissa huomattavasti ja siten vaikutuksen kestoon, laajuuteen ja muutoksen voimakkuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta. Vaikutuksen suuruus Vaikutusalueen herkkyys Suuri kielteinen Keskisuuri kielteinen Pieni kielteinen Ei vaikutusta Pieni myönteinen Keskisuuri myönteinen Suuri myönteinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Merkityksetön Kohtalainen Suuri Suuri Kuva 5-2. Merkittävyyden arviointi. Väreillä kuvataan vaikutusarvioinnin negatiivista tai positiivista merkittävyyttä, joka on saatu ristiintaulukoimalla vaikutusalueen herkkyys ja vaikutuksen suuruus. 5.4 Arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon (Dnro VARE- LY/1457/2017) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta oli nähtävillä samoissa paikoissa kuin arviointiohjelmakin. Lausunnossa kerrotaan miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Lausunnossa on esitetty myös eri tahoilta tulleet lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Yhteysviranomaisen esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVAselostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVA-selostuksessa on esitetty taulukossa

29 Taulukko 5-1. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen antaman lausunnon huomiointi arviointityössä. Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunnon huomiointi arviointityössä Hankekuvaus 1. Hankkeen taustatietoihin tulisi lisätä alustava kuvaus tulevasta toiminnasta 2. Tarkennettava kuvaus pintamaista, kaivannaisjätteistä ja välivarastointikasoista 3. Louhinnan toteuttaminen rakennusluvalla on epävarmaa näin suuressa louhintahankkeessa Vaihtoehtojen käsittely 4. Vaihtoehtoja voidaan pitää riittävänä 5. Toiminta-aikojen rajoituksia tulisi selvittää mm. meluhaittojen lieventämiseksi Vaikutukset ja niiden selvittäminen 6. Myös tulevan toiminnan vaikutukset tulisi arvioida, mikäli ne ovat osa hankekokonaisuutta Nykytilan kuvaus 7. Nykytilan kuvaukseen tulee lisätä asukasmäärä, johon välittömät vaikutukset kohdistuvat 8. Satakunnan maakuntakaavaa koskevia tietoja tulee täydentää Melu ja tärinä 9. Varsinkin meluvaikutukset tulee arvioida huolellisesti 10. Asemakaavan melusuojaustarve tulee tuoda esille Sellutehtaan tonttiin liitetty Maanpään tontti mahdollistaa, että alueen teollista toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Toiminnot tulevat muodostamaan ympärilleen ekosysteemin, joissa eri toimijat jalostavat puuraaka-ainetta erilaisiksi biotuotteiksi bio- ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen laajentaminen sellutehtaan välittömään läheisyyteen mahdollistaa jo olemassa olevan selluteollisuuden luomien synenergiaetujen hyödyntämisen alueen jatkokehittämisessä. Pintamaiden hyödyntäminen ja kaivannaisjätteet on kuvattu luvussa Meluvallien sijoittuminen on esitetty luvussa 9.5. Louhinnan tarve tulee tarkentumaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarkentuessa siten, että uusi alue sijoittuu luontevasti olemassa olevan teollisuustontin yhteyteen. Lopullinen ottoalue voi olla myös vaihtoehdon 1 ja 2 välimuoto, mikäli tuleva toiminta sitä vaatii. YVA-menettelyn aikana on tutkittu myös muita toteutusvaihtoehtoja. Arviointiin otettiin mukaan vaihtoehto 2, joka rajattiin kauemmaksi asutuksesta ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Lopullinen louhinta-alue tulee toteutumaan hankealueen rajauksen sisäpuolelle, mutta se voi olla erimuotoinen kuin kumpikaan vaihtoehdoista. Vaihtoehtoa 1 voidaan pitää monien ympäristövaikutusten osalta maksimitilanteena. Toiminta-aikojen rajoitukset eivät tuo merkittävää parannusta meluvaikutuksiin, joten niitä ei ole esitetty tässä YVAselostuksessa. Tulevasta toiminnasta ei ole käytettävissä sellaista tietoa, jonka perusteella arviointia voisi tehdä. Alueen ottaminen asemankaavan osoittamaan käyttöön edellyttää alueen louhintaa. Alueelle sijoittuville toiminnoille haetaan niiden edellyttämät luvat. Tiedossa on, että tuleva toiminta ei edellytä YVA menettelyä. Tuleva toiminta tulee olemaan metsäteollisuutta tukevaa toimintaa. Asuinrakennusten määrä on esitetty luvussa 6.3. Välittömien vaikutusten kohdistuminen on esitetty arvioittain luvuissa Maakuntakaavaa koskevia tietoja on tarkennettu luvussa 6.3 Meluvaikutukset on arvioitu liitteen 2 meluraportissa. Tiivistelmä vaikutuksista on esitetty luvussa 9. Asemakaavan melunsuojaustarve koskee alueelle tulevaa toimintaa. Melunsuojaustarpeen riittävyyttä ei ole arvioitu, sillä tuleva toiminta ei ole vielä tiedossa. 24

30 Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 11. Menetelmien käyttökelpoisuus, yleinen luotettavuus ja epävarmuudet tulee kuvata siten, että ne ovat ymmärrettävissä myös ilman erityistä asiantuntemusta 12. Nykyinen melu- ja tärinätilanne tulee kuvata ja tarvittaessa tehdä täydentäviä mittauksia 13. Riittävän monipuolisuuden varmistamiseksi tulisi esittää vastaavan louhintahankkeen lupa- ja mittaustietoja arvioinnin luotettavuuden arvioimiseksi 14. Tulokset ja haitantorjuntatoimet esitettävä tarpeeksi selkeästi ja ymmärrettävästi Luonto 15. Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt olennaiset seikat tulee tarkistaa Sosiaaliset vaikutukset 16. Taloudellisten menetysten määrän arviointi ei kuulu YVA-menettelyn piiriin, mutta niiden laatu tulisi kuvata yleisesti 17. Ulkoilureitin merkitys tulisi arvioida sosiaalisena vaikutuksena Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot 18. Haitantorjuntakeinojen konkreettisuuteen ja selkeään esittämistapaan tulee kiinnittää huomiota Vaikutusten seuranta 19. Vaikutusten seurantaohjelma tulee esittää arviointiselostuksessa Osallistuminen 20. Arviointimenettelyn esille tuominen ja osallistumiseen kannustaminen olisi suositeltavaa näkyä hankevastaavan verkkosivuilla Raportointi 21. Havainnollistavan materiaalin käyttöön ja yleistajuisuuteen tulee kiinnittää huomiota 22. Selostuksesta tulisi löytyä vastaus lausunnoissa, mielipiteissä ja yleisötilaisuudessa esille nousseisiin kysymyksiin 23. Teollisuusalueelle sijoittuvien toimintojen nykyiset vaikutukset tulisi käydä ilmi Vaihtoehtojen vertailu 24. Ns. alavaihtoehdot tai erilaiset tilanteet (esim. toiminta-ajat) tulee ottaa huomioon vertailussa Lausunnon huomiointi arviointityössä Menetelmät ja epävarmuudet on esitetty arvioittain luvuissa Nykyinen melutilanne on esitetty luvussa 9.3 ja nykyinen tärinätilanne luvussa Alueella ei ole nykyisin toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää tärinää. Vastaava louhintahankkeen mallinnus- ja mittaustuloksia ei voi verrata tähän hankkeeseen muuten kuin melulähteiden lähtötiedoissa. Alueen maastomuodot ja nykytilanne vaikuttavat enemmän melutilanteeseen. Meluvaikutukset on arvioitu luvussa 9. Tulokset ja haitallisten vaikutusten vähentämistoimet on esitetty arvioittain luvuissa Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt luontohavainnot on tarkistettu ja olennaiset asiat on esitetty luvussa 14. Taloudellisten menetysten laatu on kuvattu luvussa Vaikutukset virkistyskäyttöön ja alueella sijaitsevaan ulkoilupolkuun on arvioitu luvussa 15. Haitallisten vaikutusten vähentämistoimet on esitetty arvioittain luvuissa Esitys louhinnan ja murskauksen vaikutusten seurannaksi on esitetty luvussa 20. Hankkeesta ja YVA-ohjelman lausunnosta on kerrottu lähialueen asukkaille kirjeitse. Lisäksi Metsä Fibre Oy on avannut internetsivut hanketta varten Havainnollisuuteen on kiinnitetty huomiota. Lausunnoissa, mielipiteissä ja yleisötilaisuudessa esille nousseet kysymykset on esitetty luvussa 15. Teollisuusalueen nykyiset vaikutukset on esitetty arvioittain luvuissa Alavaihtoehtoja ja toiminta-aikojen rajoituksia on tutkittu YVA-menettelyn aikana. Toiminta-aikojen rajoitukset eivät tuo merkittävää parannusta meluvaikutuksiin, joten niitä ei ole esitetty tässä YVA-selostuksessa. 25

31 6. YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ 6.1 Vaikutusten muodostuminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön muodostuvat siitä, miten hankkeen toiminnot estävät, rajoittavat, mahdollistavat tai parantavat hankealueen ympäristön nykyistä tai suunniteltua maankäyttöä. Hankkeen toiminnot vaikuttavat suoraan hankealueella ja voivat välillisesti heikentää lähiympäristön maankäyttömuotoja muualle kantautuvien vaikutusten johdosta (esim. melu, pöly tai maisemavaikutukset). 6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen karttatarkasteluun ja kaavoitustilanteen tarkasteluun. Lähtötietoina on käytetty analyysiä nykyisestä yhdyskuntarakenteesta sekä hankealueella ja sen lähiympäristössä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Tarkastelussa on huomioitu valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet sekä vireillä olevat kaavahankkeet. Arvioinnissa hankesuunnitelmaa on verrattu alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön. Hankkeen vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä tarkasteltaessa näkökulmana on ollut arvioida kuinka paljon hanke muuttaisi alueiden nykyistä luonnetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin (asutus, virkistysalueet, elinkeinot). Kaavatarkastelun tuloksena arvioitiin hankkeen vaikutusta kaavojen tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin sekä kaavojen laatimis- tai muutostarvetta. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona. Tyypillisesti muutosherkkiä ovat alueet, joilla tai joiden lähiympäristössä sijaitsee arvokkaita luontokohteita, asumista tai muuta sellaista maankäyttöä, joka saattaa muutoksesta häiriintyä. 6.3 Nykytila Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Hankealue sijoittuu niemeen Maanpään alueelle välittömästi olemassa olevan tehdasalueen eteläpuolelle. Yhdyskuntarakenteellisesti hankealue ja sen lähialue kuuluvat harvan maaseutuasutuksen alueeseen. Alueesta itään runsaan kilometrin etäisyydelle sijoittuvat Sampaanalan ja Kortelan taajama-asutukset. Sampaanalassa, noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta, on Sampaanalan päiväkoti. Hankealue on kallioista ja metsäistä, pääosin rakentamatonta aluetta. Hankealueen aivan pohjoisin osa sijoittuu teollisuusalueen reunalle. Alueen korkeuserot ovat melko suuret; hankealueen itäisin osa nousee noin +25 m mpy luoteisimman osan jäädessä alle +5 m mpy. Hankealue rajautuu pohjoisessa teollisuusalueen tiehen ja hankealueen lävitse kulkee joitakin polkuja. Hankealueesta etelään sijoittuu Laituritie. Mudaistenperän merenlahden rannoilla hankealueesta etelään sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia. Etäisyyttä vaihtoehdon 1 mukaisesta rajauksesta lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy matkaa noin 170 metriä ja vaihtoehdon 2 rajauksesta noin 250 metriä (Kuva 6-2). 26

32 Taulukko 6-1. Asuin- ja lomarakennusten, liike- tai julkisten rakennusten sekä teollisten rakennusten lukumäärät vaihtoehtojen ulkorajasta mitattuna (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2017). Etäisyys hankealueen rajasta Vakituiset asuinrakennukset Lomarakennukset Liike- tai julkiset rakennukset Teolliset rakennukset VE1 0,5 km km km VE2 0,5 km km km Kuva 6-1. YKR aineiston mukainen yhdyskuntarakenne vuonna Taajamalla (punaiset alueet) tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta, jossa on otettu huomioon asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylät on jaettu kahteen luokkaan eli asukkaan pienkyliin (vihreä) ja yli 39 asukkaan kyliin (sininen). Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. 27

33 Kuva 6-2. Hankkeen läheisyyteen sijoittuva asutus. Hankealueen eteläosan läpi kulkee polkuja, joiden kautta pääsee mm. Laituritien pysäköintialueelta Maanpään alueen länsirannalle. Osa poluista on merkitty maastoon. Maanpään kalliorannoilla on ulkoilijoiden itse rakentamia nuotiopaikkoja, ja rantoja käytetään auringonottoon. Laituritien päässä on pienvenesatama, joka sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Hankealueen lähiasukkaat voivat käyttää aluetta marjastukseen ja sienestykseen. Alueen virkistyskäyttöä on käsitelty laajemmin luvussa 15. Maanpään alueen asemakaavassa hankealueen etelä- ja länsipuoli on osoitettu lähivirkistysalueeksi (luku 6.3.2). Alueen herkkyys muutokselle arvioidaan vähäiseksi johtuen hankealueen sijoittumisesta teollisuusalueen välittömään läheisyyteen. 28

34 6.3.2 Kaavoitustilanne Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan kokonaismaakuntakaavan Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. joulukuuta 2013 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1, jonka ympäristöministeriö on edelleen vahvistanut Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä alueisiin mahdollisesti liittyvä energianhuolto. Tuulivoima-alueita ei ole osoitettu hankealueelle tai sen läheisyyteen. Satakunnan 2. vaihemaakuntakaava Satakunnan 2. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineisto on ollut nähtävillä Vaihemaakuntakaavassa teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Hankealue sijoittuu keski- ja pohjoisosastaan Teollisuus- ja varastotoimintojen alueelle (T1) ja eteläosastaan maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Taulukossa 6-2 on eritelty tarkemmin, mille maakuntakaavamerkintöjen alueille hanke sijoittuu. Kuva 6-3. Ote Satakunnan maakuntakaavan, 1. vaihemaakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan (luonnos) epävirallisesta yhdistelmästä. 29

35 Taulukko 6-2. Satakunnan maakuntakaavan merkintöjä. Merkintä Kuvaus Määräys Teollisuus- ja varastotoimintojen alue Matkailun kehittämisvyöhyke Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke Merkinnällä osoitetaan merkittävät teollisuus- ja varastotoimintojen alueet. Merkinnällä osoitetaan merkittävät teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia, ja joita koskee EU-direktiivi 96/82/EY vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (SEVESO IIdirektiivi). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet, joihin kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu- ym. reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämis- ja yhteensovittamistarpeita. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta tai muusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle sekä mahdollisille pohjavesialueille aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta lähiympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Alueen suunnittelussa tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Suunnittelumääräys Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologiset kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kehittämissuositus Alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella maankäytön suunnitelmalla. 30

36 Suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla alueiden käyttöä on läheisen alueen toiminnan tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Satamatoimintojen kehittämisen kohdealue Rautatieliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Merkinnällä osoitetaan niiden kauppasatamien lähialue, johon kohdistuu satamatoimintojen alueiden käyttöön liittyviä laajennus- ja kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan rataverkon kehittämisen kannalta tärkeät yhteystarpeet. Merkinnällä osoitetaan tieverkon kehittämisen kannalta tärkeät yhteystarpeet. Suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee turvata pitkän aikavälin satamatoimintojen kehittämisedellytykset ja aluevaraukset. Satamatoimintojen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, yleiseen virkistykseen, linnustoon, muuhun eläimistöön sekä vedenalaiseen luontoon ja vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Aluetta suunniteltaessa tulee Liikennevirastolle, satamatoiminnasta vastaavalle taholle ja museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Maankäytön suunnittelulla on turvattava rautatieliikenteen yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Yhteystarpeen toteuttamiseksi on rataverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettävä alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot. Maankäytön suunnittelulla on turvattava tieliikenteen yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Yhteystarpeen toteuttamiseksi on tieverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettävä alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot. Yleiskaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Hankealueesta etelään sijoittuu Eteläisten rantojen osayleiskaava. Rauman oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (2003) alue on osoitettu pääasiassa virkistysalueeksi ja alueelle on merkitty viheryhteystarve. 31

37 Yleiskaava 2025 Raumaan on vireillä koko kuntaa koskeva oikeusvaikutteinen Yleiskaava 2025 (Kuva 6-4). Kaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueiden käyttö yleispiirteisesti. Isoja ratkaisuja Raumalla ovat muun muassa yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat, uusien asuinalueiden varaaminen, kyläalueiden rakenteen turvaaminen sekä viher- ja virkistysyhteyksien kehittäminen. Merkittäviä ovat myös liikenneverkon kehittäminen, logistiikka- ja tuotantoalueiden riittävyyden turvaaminen sekä sataman kehittäminen. Strateginen yleiskaava Visio 2025 valmistui vuonna 2012 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Yleiskaava Visio 2025 ohjeelliseksi perustaksi jatkettaessa yleiskaavaprosessia juridiseen vaiheeseen. Tekeillä olevassa Yleiskaavan strategisessa vaiheessa Visio 2025 alue on pääosin osoitettu uudeksi satamalaajennukselle ja/tai teollisuuden käyttöön varatuksi alueeksi (alue varataan satamalaajennuksen käyttöön, mutta ennen satamalaajennuksen toteutumista aluetta voidaan käyttää teollisuuden tarpeisiin). Pohjoisin osa ulottuu osin teollisuus- ja varastoalueelle. Kaavoitusprosessissa Järviluodon satamalaajennusta varten on tarkasteltu kahta tielinjausvaihtoehtoa. Toinen näistä kulkisi Maanpään alueen lävitse, hankealueen eteläpuolitse. Tielinjaukset on merkitty kaavaluonnosmateriaalin kaavakarttaan tieyhteystarpeina. Hankealueen länsipuolelle on merkitty tärkeä merellinen kontaktikohta. Hankealueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat merkinnät kaavaluonnosmateriaalin kaavakartassa on esitetty taulukossa 6-3. Kuva 6-4. Ote Yleiskaava 2025 luonnosmateriaalin kaavakartasta. 32

38 Taulukko 6-3. Yleiskaava 2025 luonnoksen merkintöjä hankealueella ja sen läheisyydessä. Merkintä Kuvaus Määräys Uusi satamalaajennukselle ja/tai teollisuuden käyttöön varattava alue Alue varataan satamalaajennuksen käyttöön, mutta ennen satamalaajennuksen toteutumista aluetta voidaan käyttää teollisuuden tarpeisiin. Teollisuus- ja varastoalue Tieyhteystarve Virkistysalue Aluetta suunniteltaessa on luotava yhtenäinen virkistysreittiverkosto. Erityisesti tulee kehittää yhteyksiä meren rantaan ja turvata virkistysalueet ranta-alueella. Tärkeä merellinen kontaktikohta Asemakaava Hankealueella on voimassa hyväksytty Maanpään alueen asemakaava (AK ) (Kuva 6-5). Asemakaavassa hankealue sijoittuu Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T). Maapinnan likimääräinen korkeusasema on Korttelialuetta kiertää melusuojaustarve (me1) ja Järviluodon satamalaajennukselle johtava ohjeellinen katuvaraus (lt-varaus). Hankealueen etelä- ja länsipuoli on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Hankealueesta noin 140 metrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Erillispientalojen korttelialue (AO). Kaavan yleismääräyksen mukaan Teollisuusalueella hulevedet on käsiteltävä korttelialueella ja niiden pääsy mereen tai virkistysalueelle on tarvittaessa voitava estää. Alueelle on esitettävä hulevesisuunnitelma. Hankealueen pohjoispuolinen osa sijoittuu vahvistetulle asemakaava-alueelle (AK 441) (Oy Metsä-Botnia Ab, nyk. Metsä Fibre Oy). Asemakaavassa hankealue sijoittuu Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Alueen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi. Hankkeen toiminta on maakuntakaavan ja vireillä olevan yleiskaavan sekä alueelle laaditun asemakaavan mukaista, mutta hankealue rajautuu lähivirkistysalueeseen ja läheisyyteen sijoittuu erillispientalojen korttelialue. 33

39 Kuva 6-5. Ote Maanpään alueen asemakaavasta. 6.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hankealue jää nykyiseen tilaansa. Kiviainestoimintojen aiheuttamia kielteisiä maankäytöllisiä vaikutuksia ei aiheudu. Maakunta- ja kuntakaavoituksessa alueelle on suunniteltu sellaista toimintaa, jonka edellytyksenä on hankkeen mukainen alueen tasaaminen. Hankkeen toteuttamatta jättämisestä aiheutuu keskisuuria kielteisiä vaikutuksia kaavoitukseen. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset kaavoitukseen ovat merkittävyydeltään kohtalaisia negatiivisia Vaihtoehdot 1 ja 2 Hankevaihtoehtojen suhde maankäyttöön Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu suuria alue- tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia muutoksia. Hanke tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kun teollisuus- ja varastoalueeksi kaavoitetulta alueelta hyödynnetään alueelta saatavat kiviainesvarat. Vaikutukset muun muassa luonto- ja maisema-arvoihin on arvioitu hankkeessa. Hankealue ei sijoitu taajama-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen eikä hajauta yhdyskuntarakennetta. Hankealue on nykyisellään pääosin metsätalouskäytössä lukuun ottamatta ranta-alueen virkistyskäyttöön liittyviä hankealueen läpi kulkevia polkuja. Hankealueen tasaaminen muuttavat hankealueen maankäytön. Hankealueen nykyinen metsätalouskäyttö ja virkistyskäyttö väistyvät muuttuen hankkeen päätyttyä tasatuksi alueeksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa asemakaavan mukaisen teollisuus- ja varastoalueen toteuttamisen. 34

40 Hankealueen lähiympäristö on toisaalta teollisuusaluetta (hankealueen pohjoispuoli), toisaalta virkistykseen käytettävää ranta-aluetta sekä haja-asutusta. Nykyinen teollisuustoiminta aiheuttaa nykyisellään alueelle jonkin verran melua. Hankkeen kielteiset vaikutukset kohdistuvat pääosin hankealueen ulkopuolisille alueille. Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen hankealuetta ympäröivän maankäytön, kuten virkistyskäytön ja lähiasutuksen, kannalta kielteistä ja pitkäkestoista, lukuun ottamatta nykyistä teollisuusaluetta. Hanke ei estä lähialueiden nykyistä maankäyttöä. Lähialueen asutusta ja virkistyskäyttöä voi häiritä hankkeen toiminnan aikana esimerkiksi mahdollinen pölyäminen, melu ja maiseman muuttuminen, joita on arvioitu kunkin vaikutusarvioinnin yhteydessä. Maiseman muutos tulee olemaan pysyvä. Alueen herkkyys muutokselle arvioidaan vähäiseksi, koska se sijaitsee teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kummassakin vaihtoehdossa kokonaisuudessaan suuruudeltaan keskisuuria kielteisiä. Hanke muuttaa hankealueen maankäyttömuodon, mutta hankealueella ei sijaitse asutusta. Hankealueella sijaitseva paikallisesti merkittävä luontokohde ja virkistyskäyttöön liittyvät polut poistuvat käytöstä hankkeen toteutuessa. Lisäksi vaihtoehdossa 2 myös arvokas kalliomännikkö menetetään osittain. Maanpään alueen vapaan virkistysalueen pieneneminen vaikuttaa alueen virkistysarvoon negatiivisesti. Hankealueen lähialueella hanke ei muuta maankäyttöä, mutta aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia. Vaihtoehdon 2 vaikutukset lähimpään asutukseen ovat hieman lievemmät kuin vaihtoehdon 1. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset maankäyttöön ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Hankevaihtoehtojen suhde kaavoitukseen Toiminta on maakuntakaavan ja vireillä olevan yleiskaavan sekä alueelle laaditun asemakaavan mukaista, mutta hankealue rajautuu lähivirkistysalueeseen ja sen läheisyyteen sijoittuu erillispientalojen korttelialue. Alueen herkkyys on siten kohtalainen. Kaavoitukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kummassakin vaihtoehdossa kokonaisuudessaan keskisuuria myönteisiä. Hanke mahdollistaa voimassa ja vireillä olevissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa hankealueelle osoitetun maankäytön mukaisen toiminnan toteuttamisen. Hanke ei estä kaavoissa hankealueen ulkopuolelle sijoittuvien kaavamerkintöjen toteuttamista. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset kaavoitukseen ovat merkittävyydeltään kohtalaisia positiivisia. Hanke sijoittuu maakuntakaavan laajalla matkailun kehittämisvyöhykkeellä osittain teollisuus- ja varastotoimintojen alueelle, jolla ei ole matkailuelinkeinoja. Hankkeen aikana asemakaavassa osoitetulle lähivirkistysalueelle kohdistuu melua, mutta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen asemakaavan mukaisen toiminnan aikainen melu on asemakaavan mukaisesti rajoitettava 40 db melutason alapuolelle. Hanke ei estä satamalaajennukselle yleiskaavaluonnoksessa osoitetun vaihtoehtoisen tieyhteyden toteuttamista hankealueen eteläpuolitse. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) lausunnon mukaan louhinta- ja murskaustoiminnassa on tarpeen ottaa huomioon maaperän tärähdysten vaikutukset viereisen Metsä Fibre Oy:n kemikaalien käyttö- ja varastointipaikkojen perustuksiin. Hankkeen aiheuttamia tärinävaikutuksia on arvioitu luvussa Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ympäristölupaviranomainen tarkistaa lupaa myöntäessään, että toiminta, jolle lupaa haetaan, täyttää ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. 6.6 Epävarmuudet ja seurantatarve Hankealueella ja sen läheisyydessä voimassa olevien kaavojen kaavalliseen tarkastelun ei liity epävarmuustekijöitä. 35

41 7. MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 7.1 Vaikutusten muodostuminen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat hankealueella tapahtuvasta kiviaineksen otosta, jalostettujen kiviainestuotteiden välivarastoinnista ja meluvallista. Hankealueen tasaaminen louhimalla ja täyttämällä ei ole kauas näkyvä muoto, vaan se vaikuttaa pääosin hankealueen sisäiseen maisemaan ja mahdollisesti välittömään lähiympäristöön. Hankealueella sijaitsevien kalliomäkien poistuminen ja hankealueen eteläreunaan toteutettava noin viisi metriä korkea meluvalli voivat näkyä paikoin lähiympäristön maisemassa. 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtötietoina käytettiin mm. hankkeen suunnitelmia, ilmakuvia, karttoja ja maisemaan sekä kulttuuriympäristöön liittyviä inventointitietoja. Arviointi perustuu etenkin alueen yleis- ja asemakaavoituksen aikana laadittuihin selvityksiin. Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on lueteltu Ympäristöministeriön ja Museoviraston verkkosivuiltakin löydettävissä olevissa kohdeluetteloissa ( Maakunnallisesti arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön alueet ilmenevät Satakunnan maakuntakaavoista ja niiden taustaselvityksistä. Paikallisesti arvokkaista alueista ja kohteista sekä muinaisjäännöksistä on tietoa alueelle laaditun asemakaan (Maanpään alueen asemakaava) taustaselvityksissä. Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan arvioitiin asiantuntija-arviona. Kalliokiviainesten oton ja alueen tasaamisen maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä tarkasteltiin näkökulmista miten ja kuinka paljon hanke muuttaa alueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman, kulttuuriympäristön ja alueen käytön kannalta erityisen herkille alueille. 7.3 Nykytila Maiseman yleiskuvaus Maisemallisessa maakuntajaossa hankealue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja Satakunnan rannikkoseutuun. Satakunnan rannikkoseutu on vaihtelevaa saaristoaluetta, jonka maa on alavaa, ja pienipiirteisyys on maaperän monipuolisuuden seuraus. Kalliomaiden ohella seudulla on sekä pohja- ja kumpumoreenialueita, kuten myös jonkin verran savikoita ja harjumuodostumia. Hankealue sijoittuu mereen työntyvälle Maanpään kallioselänteelle ja osin alavaan metsään välittömästi nykyisen teollisuusalueen eteläpuolelle. Pohjoisinta osaa lukuun ottamatta hankealue on metsäistä kallioaluetta. Alueen metsät vaihtelevat tuoreista kuusikankaista karuihin kalliomänniköihin. Osa hankealueen kallioista on paljaita, muuten hankealueen puusto estää näkymien avautumisen. Kallioiden lailta avautuu paikoin rajoittuneita näkymiä hankealueen ulkopuolelle, kuten pohjoisen suuntaan niin, että teollisuuslaitosten korkeimmat rakenteet näkyvät. Hankealueen länsipuoliselta rantavyöhykkeeltä hankealueen ulkopuolelta avautuu näkymiä lännen suuntaan merelle. Hankealueen itäpuolella on hankealuetta korkeammalle kohoava kalliomäki. Hankealueesta etelään sijaitsee matala merenlahti, jonka rannat ovat asuttuja. Lahden ja hankealueen väli on metsäistä kallioselännettä. Alueen herkkyys maiseman muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. 36

42 Kuva 7-1. Nykytilamaisemaa hankealueen koillisosassa koilliseen teollisuusalueen suuntaan kuvattuna. Kuva 7-2. Nykytilamaisemaa hankealueen eteläpuoliselta metsäiseltä vyöhykkeeltä Laituritieltä kuvattuna hankealueen suuntaan. 37

43 Kuva 7-3. Maisema-analyysikartta Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä (Kuva 7-4). Lähimpään valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen Rauman seminaariin (RKY 2009) kertyy matkaa noin 2,8 kilometriä. Satakunnan 2. vaihemaakuntakaavassa (luonnos) on osoitettu maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt alueille suoritettujen päivitysinventointien mukaisesti. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin maakunnallisesti arvokas useasta kokonaisuudesta koostuva kulttuuriympäristöalue Omakotialueet sijoittuu hankealueesta 1,6 kilometrin etäisyydelle itään ja koilliseen. Lisäksi noin 2,5 kilometrin etäisyyksillä pohjoisessa ja etelässä sijaitsevat Petäjästen, Otanlahden ja Syväraumanlahden ja 38

44 lähisaarten huvilat sekä Kortelan huvilat. Kyseiset alueet on osoitettu voimassa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävinä kulttuuriympäristöinä hieman eri rajauksilla. Hankealueen eteläpuolella Laituritien varrella sijaitsee ja 1950-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alueella on oma, 1950-luvun tyyppitaloista koostuva yhtenäinen rakennuskantansa. Alueella on tehty rakennusinventointi Rauman sataman laajennussuunnitelmiin liittyen vuonna Selvityksen mukaan kaava-alueen asuinrakennukset ovat kaikki arvokkaita, lievemmin suojeltavia, arvoluokka B, yksittäiskohteita. Näissä kohteissa tulee säilyttää pihapiiri, ei niinkään yksittäisiä rakennuksia. Alueen herkkyys kulttuuriympäristön muutoksille arvioidaan vähäiseksi. Kuva 7-4. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. 39

45 7.3.3 Muinaisjäännökset Alueelle on tehty muinaisjäännösinventointi asemakaavoituksen (Maanpään alueen asemakaava) yhteydessä. Inventoinnissa alueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat lähimmillään vajaan puolentoista kilometrin etäisyydellä. 7.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hankealue jää nykyiseen tilaansa. Kiviainestoimintojen aiheuttamia kielteisiä maisemallisia vaikutuksia ei aiheudu. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Hankealueella tapahtuva louhintatoiminta ja kiviainestuotteiden välivarastointi ei näy hankealueelta kauas lähiympäristön metsäisyyden vuoksi. Toiminta on nähtävissä hankealueella alueen sisäisessä maisemassa ja pohjoispuoliselta tehdasalueelta ja paikoin länsipuoliselta rannalta ja mereltä. Alueelle on laadittu hyväksytty Maanpään alueen asemakaava ja hankkeen toiminta on edellytys asemakaavan mukaisen maankäytön toteuttamiseksi hankealueen kohdalla. Alueelle on tehty maisemaselvitys asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksen mukaan alueen tärkeimmät maisemalliset arvot liittyvät rantavyöhykkeeseen ja kallioiden lakialueeseen. Asemakaavan maisemaselvityksen mukaan asemakaavan toteuttaminen heikentää Maanpään alueen maisema- ja virkistysarvoja. Asemakaavan toteuttamisen myötä kallioalue pienenee, jolloin on erityisen tärkeää säilyttää ranta-alueen koskemattomuus muulta kuin virkistyskäytöltä ja suojata se lähialueiden toimintojen haittavaikutuksilta. Hankkeen toteuttamisen myötä Maanpään alueen kallioalueen määrä vähenee, kun hankealue tasataan. Hankkeen toteuttamisella ei ole kummassakaan vaihtoehdossa vaikutuksia rakentamattoman rantavyöhykkeen säilymiseen katkeamattomana. Metsäinen rantavyöhyke estää hankkeen toiminnan aikaisten toimintojen, hankealueelle sijoittuvan meluvallin ja myöhemmin tasatun alueen näkymistä hankealueen länsi- ja eteläpuoliselle ranta-alueelle, mutta hankkeella on kuitenkin kielteisiä maisemallisia vaikutuksia ranta-alueen maisemakuvaan ja käyttöön. Rantavyöhyke ei estä täysin hankkeen näkymistä länsipuoliselta rannalta. Hankealueen ja sen eteläpuolisen merenlahden rantojen asuin- ja lomarakennusten välillä kasvaa metsää, joka estää näkymien avautumisen ja maisemavaikutusten syntymisen. Vaihtoehdossa 2 metsäinen vyöhyke on leveämpi kuin vaihtoehdossa 1. Hanke aiheuttaa maisemavaikutuksia, mutta kokonaisuudessaan maisemavaikutuksien suuruutta voidaan pitää kummassakin vaihtoehdossa pienenä kielteisenä vaikutusten kohdentuessa hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Hankkeella ei ole kummassakaan vaihtoehdossa maisemakuvaa heikentävää vaikutusta hankealueen vaikutusalueella sijaitseville arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriympäristöille. Arvoalueet sijaitsevat kaukana ja näkyvyyttä arvoalueille ei ole. Laituritien varrella sijaitsevan rakennuskannan ja hankealueen väliin jää metsäinen vyöhyke eikä rakennusten tai niiden pihapiirien rakennushistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin kohdistu vaikutusta. Muinaisjäännöksille ei kohdistu vaikutuksia. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat merkittävyydeltään vähäisiä. 7.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ranta-alueelle kohdistuvia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää rantavyöhykkeen puuston säilyttämisellä mahdollisimman peittävänä. Hankealueen reunalle toteutettava meluvalli toimii maisemavallina hankealueen ja sen ympäröivän alueen välillä, mutta aiheuttaa itsessään maisemavaikutuksia. 40

46 7.6 Epävarmuudet ja seurantatarve Kaikki hankealueen lähiympäristössä suoritettavat toimenpiteet (mm. rakentaminen, metsätaloustoimet) vaikuttavat osaltaan alueen yleiseen maisemakuvaan ja ihmisten kokemuksiin alueen luonteesta. Esimerkiksi hankealueen ja rannan välisellä puustoisella rantavyöhykkeellä on vaikutusta hankealueen näkymiseen ympäröiviltä alueilta. 41

47 8. LIIKENNE 8.1 Vaikutusten muodostuminen Arvioitavan hankkeen liikennevaikutukset syntyvät alueella louhitun kiviaineksen kuljetuksista. Lisäksi liikennettä aiheutuu vähäisiä määriä työkoneiden siirrosta ja työmatkaliikenteestä. Suurin osa kuljetuksista suuntautuu Hankkarintietä etelään kohti Turuntietä. Osa kuljetuksista voi suuntautua Hankkarintieltä kohti keskustaa tai satamaa riippuen mahdollisista rakennuskohteista. 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kuljetusten määrät perustuvat Metsä Fibre Oy:n laatimiin arvioihin louhinta- ja murskausmääristä. Yleisen liikenteen määrät on saatu Rauman kaupungin liikennelaskennoista sekä Liikenneviraston liikennemäärätiedoista. Kuljetusten maksimimäärä on arvioitu sillä oletuksella, että kuljetukset kulkevat toiseen suuntaan tyhjänä. Vaikutukset on arvioitu hankealueelta aina valtateille asti. Vaikutusten arviointi on tehty pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, jolloin kaikki sen hetkiset kuljetukset suuntautuisivat samaan kohteeseen. Liikennemäärissä on huomioitu sekä minimi- että maksimimäärät sekä murskatun kiviaineksen että pinta- ja kaivumaiden ja hakkutähteiden kuljetuksissa. 8.3 Nykytila Hankealueelle kuljetaan tehdasalueen raskaan liikenteen portin kautta (Hankkarintie 11) (Kuva 8-1). Kuljetukset suuntautuvat tarpeen mukaan joko Hankkarintietä pohjoiseen kohti Rauman keskustaa tai etelään kohti Turuntietä. Hankkarintien liikennemäärät on ollut vuonna 2015 noin 8400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on ollut noin 10 %. Kuva 8-1. Kuljetusreittien liikennemäärät. Suluissa on ilmoitettu liikennelaskennan vuosiluku. (Rauman kaupunki ja Liikennevirasto) 42

48 Seuraavassa on esitetty lyhyesti nykyisen tieverkon ominaisuudet: - Hankkarintie on hyväkuntoinen asfaltoitu tie, jonka varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Raskaan liikenteen portin liittymässä on hyvät näkymät molempiin suuntiin ja molemmista suunnista on omat kääntyvän liikenteen kaistat. Nopeusrajoitus on km/h. - Vähämaanpuisto on hyväkuntoinen asfaltoitu nelikaistainen katu, jonka varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Tie on pääosin etuajo-oikeutettu, mutta sen varrella on myös valoohjattu risteys ja kiertoliittymä ennen Luoteisväylän liittymää. Nopeusrajoitus on 50 km/h. Satamaan kääntyvälle liikenteelle on kaksi kääntyvää kaistaa. - Luoteisväylä on hyväkuntoinen asfaltoitu nelikaistainen katu, jonka varrella kulkee kevyen liikenteen väylä ja osin rinnakkaistie tonttiliittymille. Valtatielle 12 kääntyy oma kaista ennen kiertoliittymää. - Hakunintien (vt 12) hyväkuntoinen asfaltoitu tie, jonka varrella kulkee rautatie. Kevyt liikenne on ohjattu läheisiä katuja pitkin. Tien varressa on joiltakin osin meluvallia. Nopeusrajoitus on 50 km/h. - Turuntiellä (vt 8) on eritasoliittymät Hankkarientien ja vt 12 kohdalla. Nopeusrajoitus on 80 km/h. Tiet on suunniteltu raskaan liikenteen tarpeisiin. Hankealueella tai liikennereittien varrella ei ole merkittäviä häiriintyviä kohteita. Kuljetusreittien herkkyys liikennemäärien muutoksille arvioidaan vähäiseksi. 8.4 Vaikutukset liikenteeseen Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 0 tarkoittaisi, että Maanpään teollisuusalueen laajennusta ei toteutettaisi nykyisten suunnitelmien mukaisesti, joten vaihtoehdosta ei aiheudu liikenteellisiä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset liikenteeseen ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa hankkeen aiheuttamien vaikutusten suuruusluokan arvioinnin lähtökohdiksi on otettu raskaan liikenteen kokonaismäärän muutos, vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja kevyeen liikenteeseen sekä vaikutukset liikenteen sujuvuuteen. Kiviaineskuljetuksia sekä kantojen, hakkuutähteiden, pinta- ja kaivumaiden kuljetuksia tulee olemaan vaihtoehdossa 1 keskimäärin noin ja vaihtoehdossa 2 noin täysperävaunuyhdistelmää päivässä. Mikäli kaikki kuljetukset suuntautuisivat kyseiselle tieosuudelle, kasvaisivat liikennemäärät taulukon 8-1 mukaisesti. Taulukko 8-1. Hankkeen aiheuttamat kuljetusmäärät sekä muutos keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL) kuljetusreittien tieosuuksilla maksimitilanteessa. Tieosuus KVL VE1 KVL (muutos) VE2 KVL (muutos) Hankkarintie etelään (2 5 %) (3 6 %) Turuntie (2 4 %) (3 6 %) Hankkarintie pohjoiseen (2 5 %) (2 4 %) (3 6 %) (3 6 %) Luoteisväylä (2 4 %) (2 5 %) Hakunintie (8 14 %) (10 18 %) Vaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttama liikennemäärän kasvu on pientä. Suurimmat vaikutukset tulisivat Hakunintielle, mikäli kaikki kuljetukset suuntautuisivat kohti satamaa. Käytännössä kuljetukset suuntautuvat kuitenkin pääosin Hankkarintietä etelään ja Turuntielle. Näillä tieosuuksilla liikenne- 43

49 määrät kasvaisivat 2 6 %, mitä voidaan pitää vähäisenä. Kuljetusreitin tiet on suunniteltu raskaalle liikenteelle ja niiden vieressä kulkee kevyen liikenteen väylät. Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja kevyeen liikenteeseen arvioidaan siten myös pieniksi kielteisiksi. Hankealueen läheisyydessä Hankkarintiellä ei ole valo-ohjattuja risteyksiä, joten liittyminen voi vaikeutua hetkellisesti varsinkin vasemmalle käännyttäessä. Muissa risteyksissä vaikutukset arvioidaan pieniksi. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset liikenteeseen ovat merkittävyydeltään vähäisiä. 8.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Kuljetusreitit kulkevat pääosin vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä, joissa on jo nykyisin runsaasti raskasta liikennettä. Hanke on lisäksi kohtuullisen lyhytaikainen, kestäen maksimissaan kolme vuotta. Hanke ei aiheuta sellaisia liikennemääriä, että ne tarvitsisi ottaa huomioon tieverkon suunnittelussa. Vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää ajoittamalla kuljetukset muuhun kuin ruuhkaaikaan. 8.6 Epävarmuudet ja seurantatarve Liikennemäärien osalta vaikutusarviointiin ei sisälly suurta epävarmuutta. 44

50 9. MELU 9.1 Vaikutusten muodostuminen Louhinta- ja murskaustoiminta aiheuttaa melua. Kalliokiviaineksien louhinnassa merkittävä melulähde on kalliorintauksen päällä toimivat poravaunut, ylisuurten lohkareiden rikotus hydraulisella iskuvasaralla ja louheen lastaus ja siirtokuljetukset. Lisäksi louhintaan liittyy räjäytysmelu, joka on kuultavissa meluna ja aistittavissa ilmapaineaaltona laajalla alueella. Louhinnan meluvaikutus rajautuu sen toiminta-ajalle. Porausta ja rikotusta tehdään päiväaikaan klo Muuta louhintaan liittyvää toimintaa (louheen lastaus ja siirtokuljetukset murskauslaitoksille) klo 6-22 välisenä aikana. Räjäytys tehdään erillisen räjäytyssuunnitelman mukaisesti päiväaikaan. Murskaus tapahtuu kahdella kolmivaiheisella murskauslaitoksella. Murskauksessa melua aiheutuu louheen kippaamisesta esimurskan syöttösuppiloon, itse esimurskasta sekä sen jälkeisistä välimurskista, työkoneista ja myyntikuljetuksista. Murskaustoiminta ajoittuu klo 6-22 väliselle ajalle. Meluvaikutukset määritetään päivä- (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) keskiäänitasoina (L Aeq ). Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu äänitaso, joka summautuu alueen muun teollisuuden melutasoihin muodostaen alueella aistittavan äänitason. Desibeliasteikon logaritmisuudesta johtuen keskiäänitasojen summautuminen tapahtuu logaritmisesti. Esimerkiksi kaksi 50 db äänilähdettä yhdessä aiheuttavat 53 db keskiäänitason ja 40 db ja 50 db keskiäänitasot yhdessä aiheuttavat 50,4 db keskiäänitason. 9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Melun arviointimenetelmä Louhinnan ja murskauksen meluvaikutukset on tutkittu melun leviämisen mallinnuksella käyttäen SoundPLAN 7.4- Ohjelmistoa ja pohjoismaisia tie- ja teollisuusmelun laskentamalleja (RTN:1996, GPM:1982). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen maanpinnankorkeustiedot ja rakennukset. Melumallinnuksella on tutkittu murskaustoiminnan meluvaikutuksia, kun kaksi kolmivaiheista murskauslaitosta sijaitsee hankealueen pohjoispäässä. Louhinnan meluvaikutuksia on tutkittu mallintamalla kolme erilaista louhinta vaihetta, jotka kuvaavat louhintatoiminnan etenemistä hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 alueen pohjoisreunalta kohti etelää. Mallinnetut louhinnan vaiheet: Vaihe 1 Louhinta alussa Vaihe 2 Louhinta noin puolessa välissä Vaihe 3 Louhinta toiminnan loppupäässä 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maa- ja vesipinnan absorptio-ominaisuudet. Lopputuloksena laskentamalli tuottaa toiminnan päivä- ja yöajan melualueet alueen kartan päällä. Laskentatuloksen mukaisia melutasoja verrataan annettuihin melun ohje- ja raja-arvoihin. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Mallinnuksessa ei ole otettu huomioon räjäytysmelua, koska sen mallintamiseen ei ole olemassa riittäviä tietoja. Räjäytykset tehdään päiväaikaan erillisen räjäytyssuunnitelman mukaisesti. Murskaustoiminta vaatii erillisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupamääräyksissä toiminnan melutasoille annetaan raja-arvot. Ympäristölupien melua koskevat lupamääräykset perustellaan yleisesti valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Ohjearvot ulkona on esitetty taulukossa 9-1. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista mittaus- tai mallinnustulokseen lisätään +5 db ennen tuloksen vertaamista ohjearvoon. 45

51 Taulukko 9-1. VNp 993/1992. Melun yleiset ohjearvot ulkona. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 45 db 40 db 1) 2) 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla sekä lähivirkistysalueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Kiviaineksen murskaukseen sovelletaan lisäksi valtioneuvoston asetusta kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) silloin, kun toiminnalla on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on toiminnalle annettu minietäisyysvaatimuksia sekä toiminta-aikarajoituksia. Louhinnan aiheuttamalle päiväajan keskiäänitasolle on asetettu tavoitetasoksi 55 db lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla, mikä vastaa nykyiselle teollisuustoiminnalle ympäristöluvassa asetettuja ohjearvoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Vaihtoehdossa 1 on tavoitetason saavuttamiseksi käytetty vaimennettua poravaunua. Vaihtoehdossa 2 on käytetty vaimentamatonta kalustoa, jotta saatiin käsitys käytetyn kaluston merkityksestä toiminnasta aiheutuvaan meluun. Kaluston vaimennusta suurempi merkitys meluun on hankealueen rajauksen siirtämisellä kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Räjähteiden yhden tapahtuman ympäristömelutaso ei mm. uudenmaan ELY-keskuksen tulkintaohjeen Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa mukaan saa asuntojen piha-alueilla ylittää arvoa L Cpeak =115 db (äänitapahtuman huppuarvona) ja L CE = 100 db (C-painotettu äänialtistustaso) Mallinnuksessa käytetyt melulähteiden melupäästöarvot Louhinnan ja murskauksen melulähteiden melupäästöinä käytettiin Rambollin useista vastaavanlaisista melulähteistä mittaamia tyypillisiä melupäästöarvoja taajuusvälillä 31, Hz. Laskennassa käytetyt melupäästöarvot on esitetty taulukossa 9-2. Kaikissa hankevaihtoehto 1 mukaisissa louhinnan laskentatuloksissa on käytetty vaimennettua poravaunun melupäästöarvoa. Hankevaihtoehdon 2 kaikissa vaiheissa käytettiin tavallisia poravaunuja. 46

52 Taulukko 9-2. Mallinnuksessa käytetyt lähtöarvot Äänilähde ja lukumäärä mallinnuksessa Yhden äänilähteen äänitehotaso (L WA), db Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toimintaaikana Akustinen korkeus maanpinnasta Louhinta Vaimennettu poravaunu, 4 kpl (VE1) 116 db klo % +1 m Tavallinen poravaunu, 4 kpl (VE2) 122 db klo % +1 m *Rikotus, 2 kpl *127 db klo % +1 m Pyöräkuormaaja, 2 kpl 102 db klo % +2 m Dumpperin lastausmelu, 2kpl 114 db Klo % +3 m Dumpperin kippausmelu, 2kpl 119 db klo % +2 m Dumpperi, ajomelu, 1) 4 kpl, 2) 6 kpl 114 db Klo % +3 m Murskaus Esimurska, 2kpl 122 db klo % +3 m Välimurskaimet, 4 kpl 116 db klo % +3 m Murskaimen syöttö kaivinkoneella, 2kpl 105 db klo % +2 m Pyöräkuormaaja, 3 kpl 102 db Klo % +2 m * Äänilähteen impulssimaisuus huomioitu melupäästöarvossa lisäämällä lähtötehotasoon +5 db. 1) Louhinnan hankevaihtoehtojen 1 ja 2 vaiheessa 1. 2) Louhinnan hankevaihtojen 1 ja 2 vaiheessa 2 ja 3. Lisäksi murskaustoiminnan yhteydessä on huomioitu myyntikuljetukset, mikä on vilkkaimmillaan noin 210 rekka-autollista klo Impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus: Murskauslaitoksen melu sisältää lähietäisyydellä impulssimaisia äänilähteitä. Impulssimaisuus kuitenkin vähenee melun edetessä kauemmas melulähteestä ja lopulta häviää kokonaan. Lähimmän asuintalon olleessa yli 500 metrin etäisyydellä murskauslaitoksista ei murskaustoiminnan melun tässä selvityksessä ole oletettu olevan impulssimaista. Louhintaan kuuluvan rikotuksen (hydraulisen iskuvasaran) ääni on mallinnettu impulssimaisena lisäämällä äänilähteen melupäästöön + 5 db. Rikotus on mallinnettu impulssimaisena, koska se tapahtuu louhinnan edetessä melko lähellä asuin- ja lomakiinteistöjä. Louhinnasta aiheutuu satunnaista kolinaa. Erilaisia kolahduksia aiheutuu mm. dumpperien lastauksesta, kun ensimmäiset louhekauhalliset lastataan tyhjälle lavalle. Tätä ei erikseen ole huomioitu impulssimaisen melun lähteenä, koska sen ajallinen osuus toiminnan kestosta on verraten lyhyt. Muita kapeakaistaista melua aiheuttavia melulähteitä ovat työkoneiden peruutushälyttimet, jotka kuitenkin ovat välttämätön työturvallisuustekijä. 9.3 Nykytila Promethor Oy on mallintanut ja mitannut alueen nykyisen teollisuuden aiheuttamia äänitasoja (Kuva 9-1). Mallinnus (vuodelta 2013 ja Maanpään asemakaavaa varten päivitetty ) kattaa kaikki metsäteollisuusalueen päätoimijat. Mallinnuksen mukaan Maanpäällä Laituritien ja Mudaistenperän asuin- ja loma-asunnot ovat n db yöajan keskiäänitasossa. Sampaanalan lähimmät asuinrakennukset ovat n. 50 db yömelutasossa. Mallinnuksen päiväajan keskiäänitasot ovat alueella hyvin samantasoisia yöajan arvojen kanssa tehtaiden katkeamattomasta käynnistä 47

53 johtuen. Mittaamalla saadut äänitasot Maanpäänniemen Laituritiellä ovat mallinnuksen mukaisia. Sampaanalassa mitatut tulokset ovat olleet hieman mallinnettuja alempia. Alueen herkkyys melutilanteen muutokselle on kohtalainen, sillä alueella on jo toimintaa, joka aiheuttaa kohonneita melutasoja. Yöaikainen melutilanne on päiväaikaista herkempi muutokselle, koska yöaikaan melutasot ovat osin jo yöohjearvojen tasalla. Louhinta ja murskaustoiminnan meluvaikutukset painottuu etupäässä päiväaikaan. Kuva 9-1. Metsäteollisuusalueen nykytilan yöajan melutasot. (Promethor Oy, 2015) 9.4 Meluvaikutukset Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 0 tarkoittaisi, että Maanpään teollisuusalueen laajennusta ei toteutettaisi nykyisten suunnitelmien mukaisesti, joten vaihtoehdosta ei aiheudu melua eikä muutoksia nykytilanteen melutasoihin nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 meluvaikutukset ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Yleistä Louhinnan ja murskauksen meluista on laadittu oma erillinen meluselvitys (liite 2), jossa toiminnan meluvaikutukset on kuvattu tarkemmin. Maanpäänniemellä tapahtuvan kallion poislouhinnan vaikutusta Mudaistenperän rannan ja Laituritien asuin- ja lomarakennusten kohdalla on tutkittu asemakaavavaiheessa melun leviämisen mallinnuksena. Kallion poislouhinta ei lisää nykyisen metsäteollisuuden aiheuttamaa melutasoa kyseisillä alueilla. Metsäteollisuuden melulähteet sijaitsevat melko korkealla (rakennusten katoilla) ja nykyisellään ääni kaareutuu louhittavan kallion yli, jolloin sen melulta suojaava vaikutus on vähäinen. Maanpään alueen asemakaavassa (04-072) louhittavan alueen eteläpuolella oleva lähivirkistysalue (VL-alue) tulee louhinnan edetessä olemaan päivällä hankealueen läheisyydestä johtuen päiväajan 48

54 55 db melutason ylittävässä tasossa molemmissa hankevaihtoehdoissa 1 ja 2. Louhinnan päätyttyä (kesto enintään 3 vuotta) VL-alueella alitetaan päivällä 55 db (L Aeq ) ja yöllä 50 db (L Aeq ). Murskausmelu Murskauslaitokset sijaitsevat hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 koko hankkeen keston ajan alueen pohjoispäässä ja osin Metsä Fibre Oy:n teollisuusalueella. Murskauslaitosten meluvaikutukset on pyritty minimoimaan meluntorjuntatoimin. Meluntorjuntatoimet on esitetty luvussa 9.5. Murskauslaitosten meluvaikutukset ovat suurimmat hankealueen pohjois- ja itäpuolella (Kuva 9-2). Murskaustoiminnan yli 55 db melualueelle ei jää yhtään asuinrakennusta tai loma-asuntoa kummassakaan hankevaihtoehdossa. Kuva 9-2. Murskaustoiminnan päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdossa 1, L Aeq7-22. Louhinta Louhinnan edetessä sen meluvaikutukset muuttuvat. Louhinnan etenemistä on hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 kuvattu kolmella melumallinnusvaiheella. Meluvaikutuksia pyritään vähentämään luvussa 9.5 kuvatuin tavoin. Vaiheessa 1 (louhinta alussa), tilanteessa kun melunsuojaus on huomioitu, päiväajan yli 55 db melutasoon ei kummassakaan hankevaihtoehdossa jää yhtään asuin- tai lomarakennusta. Vaiheessa 2 (louhinta puolessa välissä), tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, päiväajan yli 55 db melutasoon ei kummassakaan hankevaihtoehdossa jää yhtään asuin- tai lomarakennusta. Vaiheessa 3 (louhinta toiminnan lopussa), tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, päiväajan yli 55 db melutasoon jää hankevaihtoehdossa 1 yksi asuinrakennus ja kolme lomarakennusta (Kuva 9-3). Hankevaihtoehdossa 2 yli 55 db päivämelualueelle ei jää asuin- tai lomarakennuksia (Kuva 9-4). 49

55 Kuva 9-3. Louhinnan päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdossa 1 vaiheessa 3, L Aeq7-22. Kuva 9-4. Louhinnan päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdossa 2 vaiheessa 3, L Aeq

56 Louhinnan ja murskauksen yhteisvaikutus Louhinnan ja murskauksen äänitasot summautuvat ja niiden yhteisvaikutus näkyy selvimmin hankealueen luoteis-koillispuolella. Vaiheessa 1 (louhinta alussa) hankevaihtoehdossa 1, tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, louhinnan ja murskauksen päiväajan yli 55 db yhteismelualueelle ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Hankevaihtoehdossa 2 kolme lomarakennusta jää päiväajan yli 55 db yhteismelualueelle. Vaiheessa 2 (louhinta puolessa välissä) molemmissa hankevaihtoehdoissa kaksi loma-asuntoa jää päiväajan yli 55 db yhteismelualueelle. Vaiheessa 3 (louhinta toiminnan lopussa) hankevaihtoehdossa 1 yksi asuinrakennus ja kolme lomarakennusta jää päivämelun 55 db ylittävään tasoon (Kuva 9-5). Hankevaihtoehdossa 2 kolme loma-asuntoa jää päivämelun 55 db ylittävään melutasoon (Kuva 9-6). Kuva 9-5. Louhinnan ja murskauksen päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdossa 1 vaiheessa 3, L Aeq

57 Kuva 9-6. Louhinnan ja murskauksen päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdossa 2 vaiheessa 3, L Aeq7-22 Nykyisen teollisuuden, louhinnan ja murskauksen kokonaismelu Vaiheessa 1 (louhinta alussa) hankevaihtoehdossa 1, tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, päiväajan yli 55 db melutasoon ei jää yhtään asuin- tai lomarakennusta. Hankevaihtoehdossa 2 kolme lomarakennusta jää päivällä yli 55 db melutasoon. Vaiheessa 2 (louhinta puolessa välissä) hankevaihtoehdossa 1, tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, kolme lomarakennusta jää yli 55 db päivämelualueelle. Hankevaihtoehdossa 2 kaksi lomarakennusta jää päivällä yli 55 db melutasoon. Vaiheessa 3 (louhinta toiminnan lopussa) hankevaihtoehdossa 1, tilanteessa kun melusuojaus on huomioitu, kaksi asuinrakennusta ja neljä lomarakennusta jää yli 55 db päivämelualueelle. Hankevaihtoehdossa 2 kolme lomarakennusta jää yli 55 db päivämelualueelle. Louhinnan ja murskauksen päiväajan keskiäänitaso hankevaihtoehdon 1 eri vaiheissa on esitetty kuvassa 9-7 ja vaihtoehdon 2 kuvassa

58 Kuva 9-7. Alueen nykyisen teollisen toiminnan sekä louhinnan ja murskauksen päiväajan kokonaisäänitaso hankevaihtoehdossa 1 vaiheissa 1-3, L Aeq

59 Kuva 9-8. Alueen nykyisen teollisen toiminnan sekä louhinnan ja murskauksen päiväajan kokonaisäänitaso hankevaihtoehdossa 2 vaiheissa 1-3, L Aeq7-22. Louhinta- ja murskaustoiminnan myötä Laituritien varrella ja Mudaistenperän rannoilla päiväajan keskiäänitaso nousee kiinteistöjen kohdalla noin 7-10 db. Yöaikaan äänitason muutos on merkittävästi tätä pienempää. Kokonaisuudessaan hankkeen vaikutuksesta päivämelutason nousu on suuri, mutta päiväohjearvon 55 db ylittävässä melussa olevien asuin- ja lomakiinteistöjen lukumäärä kasvaa hankevaihtoehdosta ja louhinnan vaiheesta riippuen kuitenkin vain 0 6 kiinteistöllä. Louhinnan meluvaikutuksia muodostuu enintään kolmen vuoden aikana, mutta ohjearvon ylittäviä melutasoja lähikiinteistöillä ei muodostu kaikissa vaiheissa, jolloin vaikutusaika jää huomattavasti lyhyemmäksi. Näiden perusteella hankkeen meluvaikutukset Laituritiellä ja Mudaistenperän rannoilla arvioidaan keskisuureksi kielteisiksi. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehtojen 1 ja 2 meluvaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalaisia. 9.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Murskauslaitoksista toinen sijoitetaan Metsä Fibre Oy:n tehdasalueelle olemassa olevan kalliorintauksen välittömään läheisyyteen. Toinen murskausasema sijoittuu louhittavalle hankealueelle. Murskausaseman eteläpuolelle jätetään kalliosaareke melun leviämisen rajoittamiseksi. Kallio louhitaan pois vasta toiminnan loppupäässä. Lisäksi murskauslaitoksen tarvitsema tila louhitaan tasoon +6 m mpy, jolloin kalliorintauk- 54

60 sen melun leviämisen suojavaikutusta saadaan tehostettu. Murskauksen melusuojausratkaisu on sama hankevaihtoehdosta riippumatta. Havainnekuva murskauslaitosten sijoittumisesta ja meluntorjunnan toteuttamisesta on esitetty kuvassa Kuva 9-9. Murskauslaitosten melusuojaus hankevaihtoehdossa 1. Louhinta mallinnettiin kolmessa vaiheessa kuvaten louhinnan etenemistä alueella ja melulähteiden sijaintien muutosta. Hankevaihtoehdossa 1 louhinnan poravaunut ovat vaimennettuja vaunuja. Hankealueen rajalle on esitetty maanpinta +5 metriä korkeaa meluvallia, jonka pituus on 700 metriä. Lisäksi louheen siirtokuljetusten ajoreitit tapahtuvat kalliorintausten ja louhittavan kentän korkeusvaihtelun tuomaa melusuojaa hyödyntäen. Havainnekuvat melusuojauksesta kolmessa tilanteessa on kuvissa Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 1 vaiheessa 1. 55

61 Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 1 vaiheessa 2. Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 1 vaiheessa 3. 56

62 Hankevaihtoehdossa 2 louhinnan poravaunut ovat tavallisia poravaunuja. Hankealueen rajalle on esitetty maanpinta +4 4,5 metriä korkeaa meluvallia, jonka pituus on 520 metriä. Lisäksi louheen siirtokuljetusten ajoreitit tapahtuvat kalliorintausten ja louhittavan kentän korkeusvaihtelun tuomaa melusuojaa hyödyntäen. Havainnekuvat melusuojauksesta kolmessa tilanteessa on kuvissa Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 2 vaiheessa 1. Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 2 vaiheessa 2. 57

63 Kuva Louhinnan melusuojaus hankevaihtoehdossa 2 vaiheessa Epävarmuudet ja seurantatarve Teollisuusmelun laskentamalli on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Teollisuusmelun laskentamallin (General Prediction Method) tarkkuus on laajakaistaista melua säteileville melulähteille alle 500 metrin laskentaetäisyydellä ±2 3 db. Louhinnan ja murskauksen toiminnanaikaisia äänitasoja seurataan ympäristömelumittauksin Laituritien ja Mudaistenperän asuin- ja lomarakennusten kohdalta. Seurantamittauksia voidaan suorittaa esimerkiksi kahdesti (toiminnan alussa sekä tilanteessa, kun toiminta siirtynyt lähemmäksi asuin- ja lomarakennuksia) sekä aina tarvittaessa. 58

64 10. TÄRINÄ JA ILMANPAINEAALTO 10.1 Vaikutusten muodostuminen Tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Räjäytyksen vaikutus voidaan havaita jopa kilometrin etäisyydellä louhittavasta kohteesta. Louhinnassa räjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa paitsi kiven irtoamista myös väliaineen hiukkasissa liikettä eli tärinää. Räjäytyskohteesta leviävä tärinä voi pahimmillaan vaurioittaa viereisiä rakennuksia ja herkkiä laitteita sekä häiritä ihmisiä. Asianmukaisesti suoritettu räjäytys ei kuitenkaan aiheuta rakenteiden rikkoutumista tai vastaavia omaisuushaittoja. Louhinnan tärinävaikutukset keskittyvät tyypillisesti päiväsaikaan. Ylisuurten lohkareiden rikotuksesta aiheutuvan tärinän suuruus vaihtelee rikotusmenetelmän mukaan. Tutkimusten mukaan räjäyttämällä tehtävä rikotus ei aiheuta merkittävää tärinää ympäristöön, vaikka räjäytettävät lohkareet ovat kosketuksissa kiinteään kallioon. Rikkoräjäytyksistä aiheutuva ilmanpaineaalto sen sijaan voi olla suuri. Hydraulisella iskuvasaralla tehtävästä rikotuksesta syntyy tärinää, mutta tärinä ei leviä rikotettavan kiven ulkopuolelle. Kallion murskaukseen käytettävästä laitteistosta ja muusta toiminnasta kuten porauksista aiheutuvan tärinän vaikutusalue on käytännössä niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu tässä tarkastellun hankealueen ulkopuolelle. Esimerkiksi murskaus aiheuttaa lievää tärinää, jota ei kuitenkaan havaita kuin murskaimen välittömässä läheisyydessä. Liikenteen tärinän vaikutusalue rajautuu teiden ympäristöön. Liikenteen tärinä on luonteeltaan jatkuvaa ja pidempikestoista kuin räjäytyksen aiheuttama tärinä. Liikenteestä aiheutuva tärinä johtuu ajoväylän epätasaisuudesta tai väylän pintaan ajoneuvosta aiheutuvista muodonmuutoksista. Maaperä alkaa värähdellä väylällä kulkevan ajoneuvon, väylän ominaisuuksien ja väylän alla olevan maaperän vuorovaikutuksen vuoksi. Louhintaräjäytyksistä aiheutuu tärinän lisäksi myös ilman värähtelyä, joka on osittain kuuloalueella ja osittain kuuloaluetta matalataajuisempi. Räjäytyksestä aiheutuva paineaalto voi aiheuttaa lähialueella rakenteiden, esimerkiksi ikkunoiden, räminää. Yli 1 kpa paineaallon alueella on mahdollista, että huonokuntoiset ikkunat rikkoutuvat. Ilmanpaineaallon aiheuttama räminä on kokemustiedon perusteella selvästi häiritsevämpää kuin pienitaajuinen räjäytysmelu. Hankealueen ympäristöön kohdistuvien tärinän ja ilmanpaineaallon vaikutusten suuruutta on tässä arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta alueen asukkaisiin ja rakennuskantaan Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Käytetyt lähtötiedot Louhinnasta aiheutuvan tärinän tarkastelun lähtötietoina ovat olleet tiedot louhintamääristä, lähialueen rakennustyypit ja sijaintitiedot sekä GTK:n maaperäkartoista saadut maa- ja kallioperätiedot. Liikenteestä aiheutuvan tärinän arvioinnissa lähtötietoina ovat olleet tiedot kuljetusmääristä, suunniteltu kuljetusreitti sekä GTK:n maaperäkartoista saadut maa- ja kallioperätiedot Tärinävaikutusten arviointi Tärinä ympäristöhaittana on monimutkainen ja vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän voimakkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän leviämisen arviointi on merkittävästi monimutkaisempi kokonaisuus kuin esimerkiksi melun leviämisen ennakointi. Tärinän rakennuksissa mitattavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittyminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Tärinän leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea tärinälähteen ympäristön maapohjaolosuhteet: maapohjan pehmeys, kerrosten paksuus sekä niiden vaihtelut mm. kerrospintojen vinoudet, poh- 59

65 javedenpinnan sijainti, maan kosteus jne. Louhinnan yhteydessä merkittävä vaikutus on myös kallion laadulla sekä kallion ja maaperän rajapinnalla. Tärinän välittymiseen maapohjasta rakennukseen vaikuttavat maapohjassa etenevän tärinän suuruus ja taajuus, maapohjan ominaisuudet perustamisalueella, perustamistapa, rakennuksen kellarillisuus, rakennuksen ja rakennusosien vaaka- ja pystysuuntaiset jäykkyydet sekä materiaalit ja jännemitat. Rakennuksen yksityiskohtienkin ominaisuuksilla on vielä tärinän ilmentymiseen vaikutusta. Ihmisen kokemaan tärinän häiritsevyyteen vaikuttavat pelkän tärinän suuruuden lisäksi olosuhteet joissa tärinää havaitaan. Tärinä häiritsee ihmisiä enemmän yöaikaan. Tähän vaikuttaa paitsi vuorokauden aika, myös se, että levossa ja vaakatasossa maatessa tärinä havaitaan helpommin. Tärinän kanssa koettava yhtäaikainen melu saattaa aiheuttaa yhteisvaikutuksen, jossa tärinä koetaan suurempana kuin jos melua ei kuuluisi. Lisäksi tärinän aiheuttaessa vaikutuksia ympäröivässä rakennuksessa, kuten tavaroiden heiluminen, ikkunoiden heliseminen jne., lisääntyy asukkaiden häiriintymisen kokemus merkittävästi. Tärinän kokemus on yksilöllistä. Osa ihmisistä kokee jo havaintokynnyksen ylittävän tärinän voimakkaan epämiellyttävänä, kun taas osa ihmisistä ei häiriinny tottumisen seurauksena merkittävästäkään värähtelystä. Tärinä koetaan helposti haitalliseksi erityisesti silloin, kun myös tärinälähteestä aiheutuva melu koetaan haitalliseksi. Karkea arvio ihmisen aistiman tärinän vaikutuksesta eri heilahdusnopeuksilla on esitetty taulukossa Tärinän suuruus, jolla rakennuksiin ja rakenteisiin alkaa syntyä vaurioita tärinän vaikutuksesta, on pienimmilläänkin yleensä viisi kertaa suurempaa kuin ihmistä merkittävästi häiritsevän tärinän taso. Tärinäarvioinnissa on huomioitu ihmisten mahdollisesti kokemat häiriövaikutukset ja rakennusten vaurioitumisvaara. Louhintatärinän tasoa ympäristössä on arvioitu analyyttisesti annettuja ohjearvoja noudattaen. Arvioinnissa on huomioitu erityisesti hankealueen läheisyydessä sijaitsevaa asutusta. Liikenteestä aiheutuvan tärinän haitallisuus riippuu useista eri parametreista, ja siksi arviointi perustuu suurelta osin kokemusperäiseen tietoon. Raskaan maantie- ja katuliikenteen tärinä voi haitata asumista pehmeällä maaperällä 100 metrin etäisyydellä väylästä ja kovalla maaperällä 15 metrin etäisyydellä väylästä (Talja 2011). Kiviaineksenotosta aiheutuvan liikenteen tärinävaikutuksia on arvioitu Excel-pohjaisella laskentamallilla. Malli noudattaa VTT:n antamia suosituksia tärinän mallintamiseksi ja ohjearvoiksi. Laskennassa huomioidaan myös maaperätyypin ja maakerrostumien vaikutus tärinän etenemiseen. Maa-ainesten ottoon käytettävien työkoneiden aiheuttaman tärinän vaikutuksia ei ole erikseen arvioitu, koska se vaimenee nopeasti ja vaikutusalue jää työkoneiden välittömään läheisyyteen. Taulukko Esimerkki normaalille kallionvaraisesti perustetulle rakennukselle annetuista tärinärajaarvoista (rakennuksen etäisyys räjäytyskohteesta 20 m) sekä arvio ihmisten tärinäkokemuksista (Vuolio 1999). Ihmisen alttius Heilahdusnopeuden huippuarvo (mm/s) Tuskin huomattava 2 5 Kalliolle perustettujen rakennusten tärinäraja-arvot (etäisyys 20 m) Havaittava 5 10 Herkät laitteet Epämiellyttävä Häiritsevä Historialliset rauniot Erittäin epämiellyttävä Normaali rakennus Ilmanpaineaallon vaikutusten arviointi Matalataajuisen ilmanpaineaallon vaikutus kohdistuu lähinnä ikkunoihin. Vaurioitumisriski riippuu monista tekijöistä, kuten mm. säätilasta, maastosta, esteistä ja paineaallon tulosuunnasta. Ilmanpaineaallon suuruudelle ei ole annettu ohjearvoja, mutta karkean arvion mukaan huonokuntoi- 60

66 simmat ikkunat voivat rikkoutua kun paineaallon huippuarvo ylittää 1 kpa, ja suurin osa ikkunoista rikkoutuu paineaallon ylittäessä 8 kpa. (Ympäristöministeriö 2003). Ilmapaineaallon huippuarvoa voidaan arvioida kirjallisuudessa esitettyjen kaavojen perusteella. Kaavat eivät kuitenkaan huomioi kaikkia eri muuttujia, kuten säätilaa, maastoa, esteitä ja paineaallon tulosuuntaa, joten laskentakaavojen perusteella määritettyä paineaallon huippuarvoa voidaan pitää karkeana arviona. Mikäli panoskoko (kerralla räjähtävä räjähdysainemäärä) on noin 70 kilogrammaa, teoreettinen 1 kpa paineaallon etäisyys on alle 100 metriä. Ilmanpaineaalto voi aiheuttaa rakenteiden räminää muutaman sadan metrin etäisyydellä. (RIL 2010, Suomen ympäristökeskus 2010) Nykytila Hankealueen läheisyydessä ei ole nykyisin merkittäviä tärinälähteitä. Teollisuusalueella tärinää aiheuttavat lähinnä työkoneet ja liikenne. Näiden tärinä ei leviä teollisuusalueen ulkopuolelle. Hankealueen läheisyydessä on joitakin herkkiä kohteita, kuten teollisuuden kemikaalivarastot, joten alueen herkkyys tärinälle arvioidaan kohtalaiseksi Tärinävaikutukset Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 0 tarkoittaisi, että Maanpään teollisuusalueen laajennusta ei toteutettaisi nykyisten suunnitelmien mukaisesti, joten vaihtoehdosta ei aiheudu tärinän osalta muutoksia nykytilanteeseen nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 tärinävaikutukset ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen louhintatoiminta tulee aiheuttamaan mahdollisia tärinävaikutuksia alueen ympäristössä. Kuvassa 10-1 on esitetty alueen maaperäolosuhteet, asuin- ja lomarakennukset, suunniteltu louhinta-alue sekä kuljetusliikenteen tulotie. 61

67 Kuva Vaikutusalueen maaperäkartta, suunniteltu louhinta-alue, asuin- ja lomarakennukset sekä hankkeen tulotie. Lähin asuinrakennus sijaitsee vaihtoehdossa 1 noin 170 metrin ja vaihtoehdossa 2 noin 250 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Kuvassa 10-2 on esitetty raja-arvot erityyppisille maaperäolosuhteille rakennetuille asuin- ja lomarakennuksille sekä lähimpien olemassa olevien rakennusten etäisyys hankealueesta ko. maaperäolosuhteissa. Tärinästä rakennuksiin aiheutuvat rakenteelliset vauriot ovat epätodennäköisiä, mikäli pysytään kuvassa esitettyjen raja-arvojen alapuolella. Lisääntynyt tärinä voi aiheuttaa häiriötä osalle vaikutusalueen asukkaista ja rakenteissa saattaa ilmetä pieniä pintahalkeamia. Lähin teollisuusrakennus sijaitsee kummassakin vaihtoehdossa noin 70 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Metsä Fibre Oy:n kemikaalien käyttö- ja varastointipaikat sijaitsevat lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä hankealueesta. Kuvassa 10-3 on esitetty raja-arvot erityyppisille maaperäolosuhteille rakennetuille teollisuus- ja varastorakennuksille ja sekä lähimpien olemassa olevien rakennusten etäisyys hankealueesta ko. maaperäolosuhteissa. Tärinästä rakennuksiin aiheutuvat rakenteelliset vauriot ovat epätodennäköisiä, mikäli pysytään kuvassa esitettyjen raja-arvojen alapuolella. Vaihtoehtojen 1 ja 2 tärinävaikutukset arvioidaan keskisuuriksi kielteisiksi. Vaihtoehtojen 1 ja 2 tärinävaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalaisia. 62

68 Kuva Asuin- ja lomarakennuksille sallitut louhinnasta aiheutuvat heilahdusnopeuksien arvot pehmeälle savelle / tiiviille hiekalle tai moreenille / kalliolle perustetuille rakennuksille (RIL 2010). Kuva Teollisuus- ja varastorakennuksille sallitut louhinnasta aiheutuvat heilahdusnopeuksien arvot pehmeälle savelle / tiiviille hiekalle tai moreenille / kalliolle perustetuille rakennuksille (RIL 2010). Liikenteestä aiheutuvissa tärinävaikutuksissa ei tapahdu merkittävää muutosta nykyiseen. Kuljetusten tulotien lähin asutus on Lounaisväylän varrella noin 200 metrin etäisyydellä tulotiestä. Kuvassa 10-4 on esitetty arvio kiviaineksen kuljetusliikenteestä aiheutuvasta tärinästä vaarallisimmassa tilanteessa (rakennukset perustettu savikolle) ja asuinrakennusten tärinälle annettu ohjearvo (C-luokka, v w =0,3 mm/s). 63

69 Kuva Liikennetärinän ennustettu vaimeneminen Lounaisväylän varrella sijaitseville rakennuksille, pohjamaa savea Ilmanpaineaallon vaikutukset Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 0 tarkoittaisi, että Maanpään teollisuusalueen laajennusta ei toteutettaisi nykyisten suunnitelmien mukaisesti, joten vaihtoehdosta ei aiheudu ilmanpaineaallon vaikutuksen osalta muutoksia nykytilanteeseen nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 ilmanpaineaallon vaikutukset ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Ilmanpaineaallon aiheuttama vaurioitumisriskin arvioidaan ulottuvan enimmillään metrin etäisyydelle louhintakohteesta. Vaurioitumisriskin piirissä on tällöin enimmillään 1 2 teollisuus- /varastorakennusta. Vaurioitumisriskin piirissä ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 ilmanpaineaallon vaikutus on pieni kielteinen. Vaihtoehtojen 1 ja 2 ilmanpaineaallon vaikutukset ovat siten merkittävyydeltään vähäisiä Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Kiviaineshankkeissa tärinää aiheuttavat räjäytykset, louheen murskaus ja louheen kuljetukset. Haitallista tärinää voidaan lieventää oikealla työn suorituksella ja suunnittelulla. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää ei voida täysin poistaa, mutta tärinästä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää oikeilla työmenetelmillä ja räjäytysten suunnittelulla. Louhintasuunnalla voidaan vaikuttaa tärinän leviämiseen, ja oikealla ominaispanoksella siihen, että kiviaines irtoaa halutussa lohkarekoossa. Tällöin myös ympäristöön leviävän tärinän ja ilmanpaineaallon vaikutukset ovat vähäisempiä kuin huonosti panostetussa tilanteessa. Räjäytykset ja panostuksen suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen. Tärinän häiritsevyyttä voidaan myös merkittävästi vähentää tärinää aiheuttavien toimintojen, erityisesti räjäytysten, sijoittamisella päiväsaikaan klo Ilta-aikaan havaittava tärinä yhdistettynä meluun häiritsee ihmisiä merkittävästi enemmän kuin päiväsaikainen tärinä, jolloin valtaosa asukkaista on joko poissa kotoa tai muuten aktiivisesti liikkeessä. Tiedottamalla räjäytyksistä ja 64

70 niiden ajankohdasta etukäteen lähimmille häiriintyville asukkaille voidaan vähentää räjäytyksistä aiheutuvaa säikähtämisvaikutusta. Kiviainesten kuljetusten liikenteestä syntyvä tärinä on sitä suurempaa, mitä nopeammin ajoneuvot ajavat, mitä painavampi kuorma on ja mitä huonokuntoisempi ajorata on. Verrattuna louhinnasta aiheutuvaan tärinään liikenteestä aiheutuva tärinähaitta on kuitenkin yleensä hyvin pientä Epävarmuudet ja seurantatarve Tarkastelualueella rakennusten ja rakenteiden rakenteellisten vaurioiden osalta suurimman riskin muodostavat tärinän erilainen johtuminen eri maaperätyypeissä ja erityyppisten rakennusten toisistaan eroava reagointi tärinään. Molempia riskejä voidaan pienentää tekemällä rakennuksissa tarkkailumittauksia tärinän osalta. Epävarmuutta aiheutuu myös mahdollisesta liian suuresta samanaikaisesta räjähdysainemäärästä tai puutteellisista tarkkailumittauksista. Ennen louhinnan aloittamista on tehtävä riskianalyysi, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet räjäytysten turvallisen suorittamisen varmistamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu mm. kiinteistöjen katselmustarpeen selvittäminen ja mahdollisten riskikohteiden tunnistaminen, räjäytyksissä syntyvien tärinöiden johtuvuuden selvittämistarpeen kartoitus sekä sopivien räjähdysmäärien käytön varmistaminen. Riskianalyysien perusteella määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot, joita ei saa ylittää räjähdystoiminnan aikana. Tarkkailumittauksia tärinän osalta on syytä tehdä etenkin toiminnan alkuvaiheessa maaperältään ja rakenteiltaan erityyppisissä kohteissa, eri etäisyyksillä ja eri ilmansuunnilla louhinta-alueelta. Mittauksia tulee tehdä valikoiduista lähialueen rakennuksista toimintaa aloitettaessa tai louhintatapaa oleellisesti muutettaessa. Mittauksilla varmistetaan, ettei louhinnassa käytetä ylisuuria momentaanisia räjähdysainemääriä. Lähialueen talot suositellaan katselmoitavaksi ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikkia alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevia asuinrakennuksia. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa mahdollisesti tehdään tärinän tarkkailumittauksia. 65

71 11. ILMANLAATU JA ILMASTO 11.1 Vaikutusten muodostuminen Toiminnan ilmanlaatuvaikutukset aiheutuvat pääasiassa pölyämisestä eli hiukkaspäästöistä. Pölypäästölähteitä ovat kallioporaus, räjäytykset, louheen murskaus, murskeen varastointi, lastaus, kippaus ja kuljetukset sekä maa-ainesten pölyäminen. Toiminnoissa muodostuvat pölypäästöt ovat pääosin suhteellisen suurikokoista kiviainespölyä (halkaisijaltaan yli 30 μm). Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) osuudet muodostuvasta pölystä ovat pieniä. Pienempien kokoluokkien hiukkaspäästöt ovat peräisin liikenteen ja koneiden pakokaasuista. Merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat murskaustoiminnasta, koska siihen liittyy useita pölyäviä vaiheita ja se on jatkuvaa koko työpäivän ajan. Murskaustoiminnan pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kiviaineksen syöttö, kuljettimien päät ja seulastot. Liikennemäärä vaihtelee toimintojen määrän ja kysynnän mukaan paljon, ja sen aiheuttamat pölypäästöt voivat olla merkittäviä ruuhkaisimpina aikoina, tien kunnosta ja säätilasta riippuen. Pölypäästöjen määrään vaikuttavat mm. kiviaineksen kovuus, raekoko, tiheys ja kosteus, käytettävä laitteisto, pudotuskorkeudet, kuormausajoneuvojen määrä ja ajonopeudet, varastokasojen ikä sekä hienoaineksen määrä käsiteltävässä materiaalissa. Pölyn leviämiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat mm. hiukkaskokojakauma, maastonmuodot, sääolosuhteet, tuulen suunta ja vuodenaika. Toiminnasta aiheutuvien pölypäästöjen leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista ja kokojakaumasta. Sääolosuhteet, kuten tuulen suunta ja voimakkuus sekä ilman lämpötila ja kosteus, vaikuttavat ratkaisevasti pölyn leviämiseen, koska hiukkaset kulkeutuvat ilmavirran mukana. Pölypäästön karkeimmat hiukkaset kulkeutuvat ilmassa vain lyhyitä matkoja, kun taas pienhiukkasten kulkeuma ilmavirtausten mukana voi olla jopa tuhansia kilometrejä. Maaston pinnanmuodoilla ja varsinkin kasvillisuudella sekä puustolla on merkitystä erityisesti karkeampien hiukkasten leviämiseen; pienhiukkaselle vaikutus on vähäisempi. Lisäksi energian tuottamisesta, työkoneista ja kuljetusliikenteestä aiheutuu ilmaan pakokaasupäästöjä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Louhinnasta, murskauksesta, maa-ainesten vastaanotosta ja liikenteestä aiheutuva pölypäästö ja pölynleviäminen arvioidaan muista vastaavista hankkeista saatavien tietojen perusteella ja screening-periaatteella. Screening tarkoittaa menetelmää, jossa mallinnus suoritetaan kevyesti. Tarkastelussa on käytetty pahimman mahdollisen tilanteen periaatetta. Toiminnan vaikutukset ilmanlaatuun arvioitiin ns. screening-tyyppisesti käyttäen CALPUFFleviämismallia. Päästölaskelmat ja arviot tehtiin hengitettävän pölyn (PM 10 eli halkaisijaltaan yli 10 µm:n hiukkaset) pitoisuuksille. Pölypäästöjen määrän arvioimiseksi ei ole olemassa suomalaisia päästökertoimia. Pölypäästön määrän laskentaan on olemassa Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston laatimat yksikköpäästökertoimet AP-42 (U.S. EPA) PM 10 - ja TSP-hiukkasille (kokonaisleijuma). Kertoimet on annettu yksityiskohtaisesti eri toiminnoille ja myös arvio pölyntorjunnan tehokkuuden vaikutuksesta. Päästökertoimilla laskettiin yleisellä tasolla louhostoiminnassa syntyvän pölykuormituksen määrä. Ympäristön sietokyvyn ja terveysriskien arvioinnissa verrattiin pölyn leviämislaskelmien tuloksia ilmanlaadulle annettuihin raja-arvoihin. Raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (ilmanlaatuasetus, VNA 79/2017) terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ilmanlaatuasetuksen vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) on 50 µg/m 3. Ilmanlaatuasetus sallii vuorokausipitoisuuden ylityksiä kalenterivuoden aikana 35 kpl, joten rajaarvopitoisuuden katsotaan ylittyneen, mikäli vuoden 36. korkein vuorokausipitoisuus on 50 µg/m 3. Vuosiraja-arvo hengitettäville hiukkasille on 40 µg/m 3. Screening-mallinnuksen kaikki pölynlähteet mallinnettiin pintalähteinä. Mallissa mukana olleet päästölähteet ja niiden päästömäärät on esitetty taulukossa Sivukivialue arvioitiin 2 hehtaa- 66

72 rin kokoiseksi. Kokonaispäästö oli noin 68 kg/d. Murskaus muodosti kaksi kolmannesta koko päästöstä, yhteensä 67 %. Kuljetukset alueelta ulos muodostivat 24 % PM 10 -päästöstä. Varastoitavien kivikasojen toteutuva koko vaikuttaisi päästömäärään, mutta koska alueen päästömäärä on käytetyllä pinta-alalla alle 3 % kokonaispäästöstä, niin erikokoisen alueen vaikutus olisi todennäköisesti pieni. Mallissa toiminnot kivivarastoaluetta lukuun ottamatta sijoitettiin hankealueen pohjoisosaan. Taulukko Screening-mallissa käytetyt päästölähteet ja päästömäärät. Toiminto Toiminta-aika (h/vrk) Päästö yhteensä (g/s) Päästö yhteensä (kg/d) Osuus kokonaispäästöstä (%) Murskauslaitokset 16 0,176 15,2 22,2 % Välimurskaimet 16 0,264 30,4 44,5 % Rikotus 10 0,0204 0,7 1,1 % Pyöräkoneet 16 0,0411 2,4 3,5 % Kaivinkoneet 16 0,0204 1,2 1,7 % Kivivarastoalue 24 0,0210 1,9 2,7 % Kuljetus 16 0,289 16,6 24,3 % Yhteensä: 68,4 100 % Hankkeen ilmanlaatuvaikutusten suuruusluokka määräytyy ensisijaisesti hengitettävien ja pienhiukkaspäästöjen (PM 10 ja PM 2,5 ) altistuksen ja kivipölylaskeuman aiheuttaman viihtyisyyshaitan perusteella. PM 2,5 -hiukkasilla tarkoitetaan halkaisijaltaan kooltaan alle 2,5 µm:n hiukkasia, ja ne ovat osa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Suurin syy kiinnostukseen pienhiukkasia kohtaan ovat niiden vaikutukset terveyteen. Lisäksi hiukkaset aiheuttavat viihtyvyys- ja esteettisyyshaittoja, kuten pintojen likaantumista ja näkyvyyden alentumista. Vaikutusten suuruusluokkaa tarkastellaan hiukkaspitoisuuksien rajaarvoihin perustuvien tavoitearvojen perusteella. Terveysvaikutusperusteiset ilmanlaadun raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia, eivätkä ne saa ylittyä alueella, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Ilmanlaadun ohjearvot tulee ottaa huomioon esimerkiksi kaavoituksessa sekä rakennusten sijoittelussa ja teknisissä ratkaisuissa, jolloin pyritään etukäteen välttämään ihmisten pitkäaikainen altistuminen terveydelle haitallisen korkeille ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille. Yhdysvaltojen ympäristösuojeluviranomainen (US EPA) on julkaissut päästökertoimet kontrolloiduissa olosuhteissa tapahtuvalle murskaukselle, seulonnalle ja kuljettimille (kiviaines kasteltu tai sääoloista johtuen märkää) sekä kontrolloimattomissa oloissa tapahtuvalle murskaukselle ja seulonnalle (kiviaines kuivaa). Laskennassa käytettiin kontrolloimattomien olosuhteiden päästökertoimia ja arvioitiin vaikutusta päästöjen muodostumiseen ilman pölyntorjuntatoimia. Käytännössä käsiteltävä kiviaines on Suomen sääolosuhteista johtuen melko usein kosteaa, mistä syystä laskennalliset pölypäästöt ovat todennäköisesti yliarvioita todelliseen tilanteeseen verrattuna. Käytetyt päästökertoimet sekä niiden avulla arvioidut laskennalliset pölypäästöt on esitetty taulukossa Vuosittaisena käsiteltävän kiviaineksen määränä käytettiin laskelmissa t/a, joka on puolet koko ottomäärästä t. Tämä jakautuu enintään kolmelle vuodelle. Laskennallisen arvion mukaan suurin osa muodostuvasta pölystä koostuu suurikokoisista hiukkasista, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Ns. hengitettävien hiukkasten osuus kokonaishiukkaspäästöstä on noin 35 %. 67

73 Taulukko Murskauksessa muodostuvien vuosipäästöjen arviot. Toiminto Lähtöarvot Päästöt PM 10 PM 2,5 2) Käsiteltävä määrä Kokonaispöly Kokonaispöly PM 10 PM 2,5 (kg/t) (kg/t) (kg/t) (t/a) (kg/a) (kg/a) (kg/a) Murskaus 1) 0,0027 0,0012 0, Seulonta 0,013 0,0043 0, Kuljetin 0,0015 0, , Yhteensä: ) Murskauksen osalta päästökertoimia oli saatavilla vain ns. tertiääriselle murskaukselle, jossa muodostuvan tuotteen palakoko on tyypillisesti 0,5 2,5 cm. 2) PM 2,5:n osalta käytettiin kontrolloitujen olosuhteiden päästökertoimia, koska päästökertoimia ei ollut saatavilla kontrolloimattomista olosuhteista Nykytila Vaikutusalueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisin teollisuuden ja liikenteen päästöt sekä ilmansaasteiden kaukokulkeumat. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas. Eteläpuolella on vajaan 300 metrin etäisyydellä pienvenesatama. Lähimmät asuintalot ja lomakiinteistöt sijaitsevat noin 170 metrin päässä hankealueen rajauksesta. Alueen herkkyys ilmanlaadun suhteen arvioidaan vähäiseksi, sillä rajatulla suorien vaikutusten tarkastelualueella vaikutusalueella on melko vähän asutusta ja siellä on teollisuuden päästölähteitä. Vaikutusalueella ei myöskään sijaitse herkkiä kohteita kuten kouluja Vaikutukset ilmanlaatuun Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 alue jää nykytilaan, eikä tehdasaluetta laajenneta louhimalla aluetta. Näin ollen vaihtoehdossa 0 ei muodostu vaikutuksia ilman laatuun eikä muutosta nykytilaan. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset ilmanlaatuun ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Screening-mallin perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity PM 10 -hiukkasille asuin- tai lomakiinteistöjen luona. PM 10 -vuosikeskiarvo ylittää raja-arvon 40 µg/m 3 vain murskaustoiminnan läheisyydessä hankealueella sekä välittömästi sen pohjoispuolella tehdasalueella (kuva 11-2). Vuorokausiraja-arvo ylittyy jonkin verran laajemmalla alueella, muttei kuitenkaan asuin- ja lomakiinteistöjen luona (kuva 11-1). Mallin mukaan PM 10 -vuosikeskiarvo on alle 2 µg/m 3 kaikilla asuin- ja lomakiinteistöillä. Vuorokausikeskiarvoon verrannollisen pitoisuuden vyöhykkeellä 5 10 µg/m 3 sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja kaksi lomarakennusta; vyöhykkeellä 2 5 µ/m 3 sijaitsee seitsemän asuinrakennusta ja 15 lomarakennusta. Mallinnustulos on pitoisuuslisä PM 10 -taustapitoisuuteen. Tällä periaatteella taustapitoisuuden PM 10 -vuosikeskiarvon pitäisi olla yli 38 µg/m 3 ja vuorokausiraja-arvoon verrannollisen pitoisuuden pitäisi olla yli 43 µg/m 3, jotta raja-arvo ylittyisi lähimmillä asuin- ja lomakiinteistöillä. Rauman keskustan tuntumassa Hallikadun ilmanlaadun mittausasemalla PM 10 -vuosikeskiarvo oli µg/m 3 vuosina Screening-mallinnuksen mukaan toiminnan vaikutus PM 10 - vuosikeskiarvoon oli alle 2 µg/m 3, kun päästölähteisiin oli etäisyyttä yli 500 metriä. Vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (vuoden 36. suurin vuorokausipitoisuus) oli Hallikadun asemalla 19 µg/m 3 sekä vuonna 2015 että Vastaava mallin pitoisuus oli alle 2 µg/m 3. (Ilmanlaatutiedot: Ilmanlaatuportaali, ilmanlaatu.fi) 68

74 Ilmanlaadun raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet lasketaan vuosittaisista havainnoista tai mallinnustuloksista. Ne eivät ota huomioon lyhytkestoisia episodeja, jolloin pitoisuus voi nousta suureksi. Se, että raja-arvot eivät ylity asuin- ja lomarakennusten luona, ei tarkoita, ettei häiritsevää pölyämistä voisi esiintyä. Päätelmänä voidaan sanoa, että PM 10 -raja-arvojen ylittyminen hankealueen toiminnan takia asuinja lomakiinteistöillä on epätodennäköistä, joten vaikutusten suuruus on pieni kielteinen. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ilmanlaatuun ovat siten merkittävyydeltään vähäisiä. Kuva Vuoden 36. suurin PM 10-pitoisuus screening-mallin mukaan. Vuorokausiraja-arvo 50 µg/m 3 ylittyy punaisella vyöhykkeellä. 69

75 Kuva PM 10-pitoisuuden vuosikeskiarvo screening-mallin mukaan. Vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 ylittyy punaisella vyöhykkeellä. Louhinnan aikana pölypäästöjä muodostuu pääosin louhintaräjäytysten aikaan räjäytysten nostaessa pölypilven laajalta alueelta ilmaan. Räjäytykset aiheuttavat lyhytkestoisen pölypulssin ja sen aiheuttama pöly jää pääsääntöisesti leijumaan louhinta-alueelle räjäytyspaikan lähiympäristöön. Pöly laimenee tuulen ja ilmavirtausten vaikutuksesta. Vähäisessä määrin pölypäästöjä syntyy ennen louhintaa tehtävien kallioporausten yhteydessä. Merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat murskaustoiminnoista. Karkeasti voidaan arvioida, että poutasäässä noin kaksi kolmasosaa louhostoimintojen pölypäästöistä muodostuu murskauksesta. Sateen aikana, tai maanpinnan ollessa kostea, ei tuulen tai liikenteen nostamaa hajapölyä muodostu, jolloin murskauksen osuus kokonaispäästöstä on suurempi. Murskaustoiminnan pölypäästöt määritettiin laskennallisesti. Sivukivi- ja varastointialueilla pölypäästöjä syntyy kuljetuksista, kippauksista ja kiviainesten käsittelystä kuten kiviaineksen siirroista esim. kaivinkoneilla tai muulla maanrakennuskalustolla. Pölypäästöjä muodostuu hetkellisesti. Kiviaineksen käsittelyalueet sijaitsevat suhteellisen kaukana asuinkohteista, minkä perusteella kiviaineksen käsittelyn vaikutukset ilmanlaatuun ja lähiasukkaiden viihtyvyyteen arvioidaan pieniksi. Kuljetusten pölypäästöjen määrä riippuu maanpinnan hienoainespitoisuuden lisäksi lastausten ja käsittelyn määrästä sekä siirtomatkojen pituudesta. Kaluston, kuten pyöräkuormaajien ja kuorma- 70

76 autojen, renkaat irrottavat ja jauhavat maanpinnasta hienojakoista kivipölyä. Toiminta- ja tiealueet toimivat suhteellisen laajoina pintalähteinä kuorma-autojen renkaiden ja tuulen nostaessa ilmaan tiepölyä. Malmin ja sivukiven kuljetuksista louhosalueella sekä malmin kuljetuksesta alueelta, muodostuu yli puolet hajapölypäästöistä. Päästöt muodostuvat pakokaasuista sekä ajoviiman ja renkaiden nostamasta pölystä. Screening-mallin tulosten perusteella suunnitellusta toiminnasta aiheutuvat terveydelliset vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole juuri eroa. Pääasiallisin hiukkaspäästölähde on murskaustoiminta ja se on molemmissa vaihtoehdoissa samanlaista. Pieniä eroja voi muodostua rikotuksesta ja kuljetuksesta, jolloin vaihtoehdossa 2 ollaan kauempana asutuksesta ja väliin jää enemmän puustoa, mutta ero on vaikutusten kannalta hyvin pieni. Toisaalta vaihtoehdossa 2 louhittavan materiaalin määrä on suurempi, minkä johdosta vaikutus ilmanlaatuun on todennäköisesti vaihtoehtoa 1 pidempiaikainen Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Toiminnan vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan vähentää esim. ajonopeuksia pienentämällä, kuljetusreittien ja varastokasojen kastelulla sekä muulla pölynhallinnalla. Louhostoiminnoissa käytettäviä pölyntorjuntakeinoja ovat teiden ja kuljetusväylien kastelu ja suolaus. Myös toimintojen jaksottaminen on tehokas keino rajoittaa pölypäästöjä ja ilmanlaatuvaikutuksia. Varastokasojen hajapölypäästöihin voidaan vaikuttaa kastelulla, mutta käytännön toteutus on alueiden laajuuden ja tarvittavan vesimäärän takia melko hankalaa. Murskauksen pölypäästöjä voidaan pienentää kastelulla murskauksen kaikissa vaiheissa ja koteloiduilla kuljetinhihnoilla. Tehokkaalla kastelulla murskauksen pölypäästöjä voidaan pienentää kirjallisuuden perusteella %. Materiaalin siirron ja kuljetuksen pölypäästökertoimet ovat kostealla maa-aineksella noin 90 % pienempiä. Lisäksi hihnan oikeanlainen lastaaminen ja mahdollisimman matalat pudotuskorkeudet vähentävät pölyn muodostumista, kun taas hihnan käyttäminen ylikapasiteetilla lisää pölypäästöjä. Louheenmurskauksen ja siihen liittyvien toimintojen aiheuttama kuormitus lähialueen ilmanlaatuun on kaksi kolmasosaa kokonaiskuormituksesta (mallin päästölähteet varsinainen esimurskain ja välimurskaimet), joten pölynhallintakeinojen kohdentaminen siihen on tehokkainta Epävarmuudet ja seurantatarve Yleisesti leviämislaskelmien kokonaisepävarmuus koostuu pääosin päästötietojen epävarmuuksista (10 40 %), sääaineiston ja sen edustavuuden epävarmuuksista (10 30 %) ja laskentamallin epävarmuuksista (10 20 %). Lopputuloksen luotettavuus yksittäisessä pisteessä on heikoimmillaan tuntipitoisuuksia laskettaessa ja sen edustavuus paranee pitempiaikaisia keskiarvoja laskettaessa. Epävarmuudet ovat pienempiä verrattaessa eri toimintojen mallinnustuloksia keskenään. Hajapölypäästöjen arvioinnissa suurimmat epävarmuudet liittyvät päästömäärään ja sen riippuvuuteen olosuhteista (vuodenaika, sää), käsiteltävän aineen laadusta ja toimintatapojen vaikutuksista. Pölypäästömäärät ja hiukkaskokojakauma vaihtelevat suuresti toiminnan aktiviteetin, pintojen kuivuuden ja olosuhteiden mukaan. Intensiivisimmät päästöjaksot ovat lyhyitä ja voivat olla hyvinkin korkeita verrattuna normaaliin tuotantotilanteeseen ja pidemmän ajan keskiarvoihin. Epävarmuutta laskentatuloksiin aiheuttaa myös mallin stationaarisuus. Mallilla lasketaan päästölähteeltä etenevän hiukkaspilven keskimääräistä jakautumista ympäristöön tunnin aika-askelin, olettaen sääolosuhteen ja päästön pysyvän vakiona koko tunnin ajan. Malli huomioi päästöalueen ympäröivän maastopinnan rosoisuuden karkealla tasolla (maaston laatu) dispersiokertoimella. Maanpinnan korkeuden vaihtelut mallinnuksessa huomioidaan. Tyynissä olosuhteissa pöly voi leijailla ilmassa pitempään, seuraavienkin tuntien aikana. Ääriolosuhteissa päästö voi vaihdella paljonkin esim. tuulen nopeuden ja puuskittaisuuden mukaan. Kasvillisuus, erityisesti puusto, vaikuttaa ilmanlaatuun suoraan pidättämällä ja emittoimalla hiukkasia ja kaasuja sekä epäsuoraan muuttamalla meteorologisia olosuhteita. Meteorologisilla tekijöillä on vaikutusta epäpuhtauksien kulkeutumiseen sekä sen aikana tapahtuvaan epäpuhtauksien sekoittumiseen, laimenemiseen, depositioon ja muuttumiseen. Suojametsävyöhykkeet parantavat ilmanlaatua ja vähentävät pölyhaittoja erityisesti poistamalla karkeita hiukkasia ilmasta. Pienhiukkasten 71

77 (PM 2,5 ) ja monien kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuuksiin metsäkaistalla on ilmeisesti pienempi vaikutus, sillä kasvillisuus pidättää niitä heikommin. Puusto tehostaa kuitenkin ilmavirtojen sekoittumista ja laimentaa näin kaikkien epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä voidaan seurata tarvittaessa mittauksin. Pölypitoisuutta voidaan mitata suodatinkeräysmenetelmällä PM 10 -keräimellä standardin SFS 3863 mukaisesti tai vastaavalla muulla menetelmällä. Tarvittaessa tehtävät mittaukset ovat kertaluontoisia ja mittauspisteet sijoitetaan lähimmän häiriintyvän kohteen suunnalle. Pölymittauksilla saadaan tietoa pölypitoisuuden terveysperusteisista arvoista. Lisäksi mahdollista pölyämistä voidaan seurata ja arvioida silmämääräisesti maaston pölyisyyden perusteella. 72

78 12. MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI 12.1 Vaikutusten muodostuminen Hankkeesta aiheutuu vaikutuksia maa- ja kallioperään kalliolouhinnan sekä alueella tehtävien maatäyttöjen myötä. Alueen kallioperään hanke aiheuttaa oleellisen, pysyvän muutoksen. Muutoksen suuruuteen vaikuttaa mm. louhinta-alueiden rajaus ja louhintasyvyys. Kiviaineksenoton vaikutukset ottoalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteisiin ovat pääosin riippuvaisia suunnitelluista ottotasoista sekä kallioperän laadusta. Pohjavesivaikutusten laajuuteen vaikuttaa kallioperän rikkonaisuus ja alueella olevat kallioperän heikkousvyöhykkeet. Kalliolouhinta ja louhosalueen kuivatus voivat vaikuttaa alentavasti ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteen. Kalliolouhinta voi myös aiheuttaa pohjaveden samentumista räjäytyskentän välittömässä läheisyydessä. Kalliolouhinnassa tehtävät räjäytystyöt saattavat aiheuttaa vähäistä räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen. Toimintaan liittyvät mahdolliset onnettomuus- ja vahinkotilanteet voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle (esim. öljyvahinko) Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeesta aiheutuvien maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelun tavoitteena on arvioida pohjavesiolosuhteiden muutoksia ja toiminnan aiheuttamaa kuormitusta. Vaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperäkartta-aineistoja, sekä Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja sekä niiden tulkintaa. Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten suuruuden arvioinnissa on arvioitu hankkeen vaikutusten pysyvyyttä ja laajuutta sekä muutoksen suuruutta nykytilaan verrattuna. Vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Maa- ja kallioperävaikutusten arvioinnissa on huomioitu maaperän ja kallioperän arvo geologisena muodostumana. Pohjavesivaikutusten suuruuden arvioinnissa on arvioitu hankkeen pohjavesivaikutusten pysyvyyttä ja laajuutta sekä muutoksen suuruutta nykytilaan verrattuna. Vaikutuksia arvioidaan esim. pohjaveden muodostumisen, virtausmuutosten ja laatumuutosten perusteella sekä alueen pohjaveden käytön mukaan Nykytila Maaperä hankealueella on pääasiassa kallioaluetta. Luoteisosassa on vettä hyvin johtavaa hiekkamoreenia (Kuva 10-1). Maanpinta on korkeimmillaan alueen kaakkoisosassa (+15 17,5 m mpy), josta se viettää luoteeseen (+2,5 5 m mpy). Maanpinnan alin taso on merenpinnan tasolla (Kuva 12-1). 73

79 Kuva Topografiakartta. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kallioalueita. Alueen kallioperä on louhinta-alueelle graniittia ja biotiittiparagneissiä (Kuva 12-2). 74

80 Kuva Kallioperäkartta. Hankealue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 10 km etäisyydellä lounaassa (Ropa ja Nihtiö ). Hankealueen kalliomäellä muodostuva pohjavesi virtaa pääosin kohti luodetta ja imeytyy siellä maapohjavedeksi hiekkamoreenialueella. Pohjaveden arvioitu purkautumissuunta on mereen. Arvioitu pohjavedenpinta on lähellä merenpinnan tasoa ja karttatarkastelun perusteella se on +2,5 5 m mpy. Pohjaveden varastoituminen hankealueella on vähäistä, sillä kalliomäkien alueilla maakerrokset ovat ohuita ja painanteissa maaperä koostuu pääosin hiekkamoreenista. Vaikutuskohteen herkkyys määräytyy alueen geologisten ominaispiirteiden mukaan. Herkkyyteen vaikuttavat maa- ja kallioperän ainutlaatuisuus ja suojeluarvo, joka määritellään alueen maa- tai kallioperän geologisen erityislaatuisuuden tai harvinaisuuden perusteella. Herkkyyden arvioinnissa otetaan huomioon alueen aiempi maankäyttö. Pohjavesivaikutusten kannalta vaikutuskohteen herkkyys määräytyy alueen pohjavesivarojen sekä niiden hyödyntämisen näkökulmasta, jossa 75

81 olennainen lähtökohta on kohteen mahdollinen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Tämän lisäksi vaikutuskohteen herkkyyteen vaikuttavat mahdolliset muut suojeluarvot, kuten alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat luonnontilaiset lähteet. Lähtötietojen perusteella alueen herkkyys arvioidaan vähäiseksi Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 alue jää nykytilaan, eikä tehdasaluetta laajenneta louhimalla aluetta. Näin ollen vaihtoehdossa 0 ei muodostu maa- ja kallioperä- tai pohjavesivaikutuksia nykytilaan nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Vaihtoehdossa 1 alue louhitaan ja tasataan tasoon +6 9 m mpy ja vaihtoehdossa 2 tasoon +6 7 m mpy. Alueen itä- ja eteläosa louhitaan, kun taas alueen luoteisosaan joudutaan tekemään alueen täyttöä. Vaihtoehdossa 2 täytettävää aluetta on vähemmän. Alueella pohjaveden pinta arvioidaan olevan tasolla +2 5 m mpy. Louhintaa ei uloteta pohjaveden pintaa alemmaksi. Pohjaveden korkeus voi alentua hieman louhinta-alueella. Kallion tiiveydestä ja alueen sijainnista meren läheisyydessä vaikutukset arvioidaan pieniksi. Lähialueen talouksilla on vesijohtoverkosto, joten vaikutuksia juomaveteen ei arvioida tulevan. Alueen eteläreunaan rakennetaan meluvalli puhtaista maa-aineksista. Myös täyttömaana käytetään ainoastaan puhtaita rakentamiseen soveltuvia täyttömaita. Täyttömaan sijoittaminen hankealueelle voi aiheuttaa vaikutuksia kalliopohjaveden laatuun, mikäli täyttömaat sisältävät esimerkiksi humusainesta tai epäpuhtauksia. Kulkeutuminen kalliopohjaveden välityksellä on tyypillisesti heikkoa, minkä vuoksi vaikutusten leviäminen laajemmalle ympäristöön on epätodennäköistä. Kokonaisuutena maa- ja kallioperä- sekä pohjavesivaikutusten suuruus arvioidaan pieneksi kielteiseksi. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ovat siten merkittävyydeltään vähäisiä Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää räjäytysten huolellisella suunnittelulla ja maksimoimalla räjähdysaineen palaminen. Haitallisia pohjavesivaikutuksia voidaan vähentää myös seuraamalla mahdollisia kalliopohjavesivuotoja louhintarintauksista ja pohjaveden havaintoputkista. Mikäli louhinta vaikuttaa haitallisesti ympäristön pohjaveden pinnankorkeuksiin, voidaan louhintasuunnitelmia tarvittaessa muuttaa tältä osin Epävarmuudet ja seurantatarve Kallioperässä pohjaveden kulkeutuminen on voimakkaasti kanavoitunutta. Tästä johtuen kallioperän pohjaveden pinnankorkeus ja virtaussuunnat voivat vaihdella merkittävästi pienellä alueella. Pohjaveden virtausmahdollisuudet ovat keskimäärin parempia kallioperän heikkousvyöhykkeissä verrattuna ehjiin kalliolohkoihin. Räjäytysten vaikutuksesta vedenjohtavuus voi kasvaa, minkä lisäksi kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet voivat ulottua peitteisillä alueilla arvioitua laajemmalle alueelle. 76

82 13. PINTAVEDET Hankkeen vaikutuksia pintavesiin, käytännössä Rauman edustan merialueelle, on arvioitu analysoimalla louhinnan aiheuttamaa kuormitusta. Louhinnan yhteydessä tehtävistä räjäytyksistä aiheutuu ympäristöön typpikuormitusta ja siksi louhosalueelta syntyvät hulevedet voivat olla hyvinkin typpipitoisia. Louhinnan yhteydessä hankealueen suoto- ja valumavesien mukana kulkeutuu alueelta kiintoainetta, joka voi samentaa vesistöjä. Arvioinnissa on arvioitu louhinta-alueelta muodostuvien hulevesien määrä ja louhinnan aiheuttama typpi- ja kiintoainekuormitus. Kuormituksen vaikutusta merialueen nykytilaan on arvioitu suhteuttamalla ennustettua kuormitusta tietoihin merialueen nykytilasta. Nykytilan kuvaus on koottu alueelta tehtyjen tarkkailujen tuloksista sekä ympäristöhallinnon tietokannoista. Arvioinnissa on tarkasteltu ennustetun kuormituksen mahdollisia vaikutuksia merialueelle ja verrattu niitä alueen muihin kuormittajiin. Vesistövaikutusten arvioinnissa on huomioitu louhintatoiminnasta saatuja kokemusperäisiä tietoja muista vastaavanlaisista hankealueista Vaikutusten muodostuminen Pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy maankäytön muuttumisesta ja hulevesien mukana kulkeutuvasta kuormituksesta. Maankäytön muuttuessa hulevesien määrä kasvaa, mikä voi ylivirtaamakausina aiheuttaa purkuvesistön tulvimista ja eroosiota, ellei virtaamahuippuja tasata hulevesien hallinnalla. Kiviaineksen louhinta muuttaa alueen hydrologisia olosuhteita, mikä vaikuttaa edelleen pintavesiin. Pintavalunta kasvaa ja nopeutuu pintamaiden poiston myötä, koska vesien luontainen pidättyminen maan pintakerrokseen vähenee. Toisaalta kallioisten alueiden pintavalunta vähenee jos louhitulla pinnalla on soraa tai louhetta, jonka seassa vesi pidättyy. Louhinta-alueen vedessä on todennäköisesti aiempaa suurempi kiintoaineksen pitoisuus ja siten vesi on sameampaa. Hulevesiin voi myös liueta ottoalueelta esim. räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä. Louhinta muuttaa maan kaltevuussuhteita, jolloin pintavesien virtaussuunta voi muuttua. Toisaalta räjäytystoiminta saattaa aiheuttaa kallioperän rakoilua, jolloin osa pintavesistä suotautuu ruhjeisiin, vähentäen pintavaluntaa Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vesistövaikutuksien tarkastelun keskeisenä tavoitteena oli arvioida pintaveden hydrologisten olosuhteiden muutoksia ja toiminta-alueilta hulevesien mukana tulevaa hulevesikuormitusta. Arviointi perustuu olemassa olevien lähtötietoihin, kirjallisuusselvityksiin ja asiantuntija-arvioon muodostuvien hulevesien määrän ja laadun muutoksista Hydrologisten olosuhteiden muutosten arviointi Nykyisellään alue on kallioista aluetta, jossa suuri osa puustosta on männikköä. Sekapuuna kasvaa nuoria koivuja, pihlajia ja haapoja, myös nuoria kuusia ja katajia havaitaan. Kallioita peittävät sammalet ja jäkälät. Aluskasvillisuus kallioalueiden ulkopuolella on varvikkoa (kanervaa, katajaa, suopursua?). Alueen pintavedet valuvat varsin nopeasti maaston painanteisiin ja mereen. Maankäytön muuttuminen louhinnan seurauksena äärevöittää virtaamia. Alue on pieni ja hulevesiä muodostuu lähinnä voimakkaiden sateiden yhteydessä. Hulevedet kerätään maaston muotoilun avulla ja johdetaan hulevesiviemäriä pitkin luontaisen valuma-alueen ulkopuolelle. Maankäytön muutoksen kuormitusvaikutuksen arviointia ei tehty erikseen, sillä nykytilassa kuormitus alueelta on vähäistä ja kohdistuu hajakuormituksena lähimpiin rantavesiin. Louhinnan seurauksena luontainen kuormitus alueelta loppuu ja siirtyy louhinnan aikana johdettavaksi muualle Hulevesikuormituksen arviointi Kiviaineksen ottoalueella tullaan todennäköisesti käyttämään ns. emulsioräjähdysaineita, jotka sisältävät noin % ammoniumnitraattia ja 1 7 % voiteluöljyä. Yleensä noin % emulsioräjähteen painosta on typpeä. Räjähteistä veteen liukenevan typen määrä mm. käytetystä räjähdetyypistä, räjähteen käsittelystä, läsnä olevan veden määrästä, siitä paljonko räjähdysainetta ehtii liukenemaan ennen räjäytystä sekä siitä paljonko räjähdysainetta jää räjähtämättä. Forsyth 77

83 ym ovat esittäneet, että arvioiden mukaan % räjäytysrei istä jää räjähtämättä. Reveyn (Revey 1996) tutkimusten mukaan emulsioräjähdysaineista liukeni kuuden päivän kuluessa 1 %. Vesistöön päätyvän typen määräksi on puolestaan esitetty arvoja 0,2 28 % käytetyn räjähdysainemäärän sisältämän typen määrästä (Morin ja Hutt 2009). Louhinta-alueelta kerääntyvät vedet kootaan ja johdetaan olemassa olevan hulevesiviemärin kautta mereen. Tässä vaikutusten arvioinnissa käytettiin louhinnan aiheuttaman räjähdeaineperäisen typen kuormituksen arvioinnissa seuraavia lähtöarvoja: pääasiallisena räjähteenä käytetään emulsioräjähdysaineita vaihtoehdossa 1 kiviaineksien maksimiottomäärä on vuodessa m 3 ktr ja vaihtoehdossa 2 kolmen vuoden aikana m 3 ktr keskimääräinen ominaispanostus 0,7 kg/m 3 räjähteistä vain pieni osa jää räjähtämättä (oletus 5 %) räjähteestä ammoniumnitraattia 95 %, jonka kokonaistyppiosuus 30 painoprosenttia typestä huuhtoutuu suurin osa veteen (oletus 70 %) valuntakerroin 0,5 hulevesien keruu ja johtaminen mereen ilman erillistä käsittelyä Muodostuvien hulevesien määrän arvioidaan olevan vähäinen. Keskisadantaan ja pinta-alaan perustuva arvio on 1,8 l/s. Kun hulevesi johdetaan hulevesiverkostoon, tulee osa sen sisältämästä kiintoaineksesta laskeutumaan johtamismatkalla. Merkittävä osa alueelta lähtevän huleveden kiintoaineksesta päätyy kuitenkin mereen Nykytila Ekologinen tila ja vedenlaatu Hankealue sijoittuu Rauman ja Eurajoen saariston merialueen (3_Ses_038) edustalle (Kuva 13-1). Vesimuodostuman ekologinen (vuoden 2013 luokitus, laaja aineisto) ja kemiallinen tila (vuoden 2013 luokitus, asiantuntija-arvio) ovat hyviä. Luokituksen perusteena olleet ravinnepitoisuudet ovat alhaisia (kok.p 17 µg/l ja kok.n 290 µg/l). Ekologinen luokka on pohjaeläinten ja klorofyllin perusteella erinomainen tai hyvä, mutta rakkolevän perusteella vain välttävä, jolloin keskimääräinen luokka on hyvä. Alueen hulevedet on suunniteltu johdettavan hulevesiviemärin kautta pohjoiseen, jossa vedet vastaanottava satama-allas kuuluu Rauman edustan merialueeseen (3_Ses_042, Kuva 13-1). Sen ekologinen tila on puolestaan tyydyttävä (vuoden 2013 luokitus, suppea aineisto) ja kemiallinen tila hyvä (vuoden 2013 luokitus, asiantuntija-arvio). Kemiallisen luokituksen perusteena olleet ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevyyttä (kok.p 30 µg/l ja kok.n 384 µg/l). Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee jätevedenpuhdistamo, johon johdetaan Rauman kaupungin Maanpään jätevedenpuhdistamon sekä alueen metsäteollisuuden jätevedet. Vuonna 2015 merialueelle kohdistuva käsiteltyjen jätevesien kuormitus oli seuraava: BOD kg/d, P 27,8 kg/d, N 349 kg/d ja kiintoaine 1,7 t/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan hulevesitunnelia pitkin satamaaltaaseen. Lisäksi merialueella sijaitsee yksi kalankasvattamo, Rauman Lohi Oy, Nurmeksen ja Heinäsen saarten välisellä merialueella. Rauman edustan merialueelle tulee verraten vähän valumavesiä mantereelta eikä hajakuormituksella ole merialueen veden laatuun yleisesti merkittävää vaikutusta (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, 2016). Rauman merialueen vesistötarkkailua on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro VARELY/370/07.00/2010, ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteella hankealueen läheisyydessä fosforin ja klorofyllin kesäkauden keskiarvopitoisuuksien perusteella aallonmurtajan sisäpuoli, satamalahti ja Järviluodon luoteispuoli olivat luokiteltavissa reheväksi ja muilta osin lievästi reheväksi. Jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien vaikutus näkyy aallonmurtajan sisäpuolella ja satamalahdessa. Vaikutukset ilmenevät 78

84 kohonneina ravinnepitoisuuksina erityisesti veden pintakerroksissa. Kuormituksella on vaikutusta myös veden hygieeniseen tilaan ja vuonna 2015 veden hygieeninen tila oli aallonmurtajan sisäpuolella tyydyttävä, satamalahdessa ja Järviluodon luoteispuolella hyvä ja muualla erinomainen (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, 2016). Purkuvesistön merialueen tuotantoa rajoittavaa tekijää tarkasteltiin sekä kokonaisravinnesuhteen että ns. mineraaliravinnesuhteen avulla (Pietiläinen (toim.) 2008). Ravinnesuhteiden perusteella veden pintakerroksessa avovesiaikaan kumpikaan niin sanotuista pääravinteista (N ja P) ei ole tuotantoa rajoittava. Satama-altaassa aallonmurtajan sisäpuolella ravinnetilanne on yhteisrajoitteinen ja molempia pääravinteita on tarjolla perustuotannon käyttöön läpi kasvukauden. Syyskuussa liukoisen fosforin saatavuus alkaa kasvaa ja mineraaliravinnesuhteen perusteella typpi voi hetkellisesti rajoittaa tuotantoa. Näin ollen perustuotantoa alueella rajoittaa jokin muu tekijä kuin ravinteet (valo, lämpö, muut kasvun edellytykset). Ulompana merialueella ja alkusyksystä typpi muodostuu fosforia ennen tuotantoa rajoittavaksi. Kuva Hankealueen läheiset merialueet. Jätevedenpuhdistamon puhdistettujen vesien ja hulevesien purkupiste on merkitty karttaan tähdellä Kalasto ja pohjaeläimet Rauman edustan merialueen kalastoa ja kalastusta seurataan kalataloudellisena tarkkailuna perustuen Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden (Oy Metsä-Botnia Ab, nyk. Metsä Fibre Oy ja UPM- 79

85 Kymmene Oyj) ympäristölupapäätöksiin. Viimeisin kalataloudellinen raportti on vuosilta , minkä mukaan Rauman edustan merialueen kalakantaa voidaan pitää monipuolisena. Vuonna 2012 vapaa-ajankalastajien kolme runsainta saalislajia olivat ahven (31 %), hauki (14 %) ja siika (14 %). Vastaavasti ammattikalastuksen runsaimmat saalislajit olivat ahven (61 %), särki (12 %) ja siika (11 %). Vuonna 2011 toteutetun koeverkkokalastuksen massamääräisesti runsaimmat saalislajit olivat puolestaan ahven (59 %) ja särki (26 %). Silakan osuus oli kohtalaisen suuri (4,7 %). Uhanalaiseksi luokitellun meritaimenen kanta on Rauman edustan merialueella heikko. Nordic-verkkokoekalastusten tulokset osoittavat, että Rauman edustan merialueen kalakanta on varsin tavanomainen: yksikkösaalis (47 kpl/verkko) on keskimääräisellä tasolla ja kalakannan biomassaa suuruutta (2 230 g/verkko) voidaan pitää puolestaan kohtalaisen korkeana (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2013). Viimeisin Rauman edustan merialueen pohjaeläintutkimus on vuodelta Hankealueen edustan pohjaeläinaseman (Hanskloppi) pohjan tila oli parantunut edellisestä pohjaeläintutkimuksesta (vuonna 2007 likaantunut ja vuonna 2013 puolilikaantunut). Jätevedenpuhdistamon jätevesien purkualueen tuntumassa olevilla asemilla jätevesien vaikutus ilmeni selvänä rikkivedyn ja/tai metsäteollisuuden hajuna sekä puujätteen esiintymisenä. Hankealueen edustalla (Hanskloppi) yksilömääriä dominoivana lajina olivat likaantumisen ja rehevöitymisen ilmentäjinä pidetyt surviaissääsken toukat (Chriconomus plumosus). (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, 2015) Kokonaisuutena huomioituna vaikutusalueen ekologinen tila, veden laatu, kalasto ja pohjaeläimet - alueen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi Vaikutukset pintavesiin Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 alue jää nykytilaan, eikä tehdasaluetta laajenneta louhimalla aluetta. Näin ollen vaihtoehdossa 0 ei muodostu pintavesivaikutuksia nykytilaan nähden. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset pintavesiin ovat merkityksettömiä Vaihtoehdot 1 ja 2 Olettaen, että kaikki louhinta tapahtuisi yhden vuoden aikana, räjähteiden aiheuttama typpikuormitus olisi laskennallisesti vaihtoehdossa 1 noin 11,5 kg/d, joka on noin 3,3 % jätevedenpuhdistamon vuosittaisesta typpikuormituksesta. Typpikuormitus vastaa noin 820 henkilön jätevesikuormitusta, kun ominaiskuormituksena käytetään jätevesiasetuksen keskimääräistä asukkaan kuormitusta (14 g/(hlö*d)). Vaihtoehdossa 2 typpikuormitus olisi vastaavasti noin 15,3 kg/d, joka vastaa noin 4,4 % jätevedenpuhdistamon vuosikuormituksesta ja noin 1100 henkilön jätevesikuormitusta. Louhinnan on molemmissa vaihtoehdoissa ennustettu jakautuvan kolmelle vuodelle, jolloin edellä esitetyn laskelman mukainen kuorma jakautuu louhinnan suhteessa. Näin ollen laskelmaa voidaan pitää ns. enimmäisarviona. Typpikuormitus kohdistuisi erityisesti satama-altaan aallonmurtajan sisäpuolisiin osiin. Typpi ei ole selkeästi tuotantoa rajoittava tekijä alueella, joten kuormituksen lisäyksen ei arvioida muuttavan rehevyystilannetta havaittavasti. Louhinnan ja murskauksen aikana voi rankkasateiden yhteydessä muodostuvissa hulevesissä olla runsaasti epäorgaanista kiintoainesta. Mereen kulkeutuessaan kiintoainekuormitus voi hetkellisesti samentaa vesistöä. Samentuman merkitys satama-altaassa aallonmurtajan sisäpuolella jää oletettavasti vähäiseksi, paikalliseksi ja epäorgaanisena sedimentoituu nopeasti pohjalle. Louhinta on tarkoitus toteuttaa yhden vuoden aikana, jolloin vesistöön kohdistuva kuormituksen lisäys kohdistuu korkeintaan kahdelle kasvukaudelle, eikä aiheuta pitkäaikaisia vaikutuksia. Asukkaille järjestetyssä työpajassa nousi esiin huoli purkuvesien vaikutuksesta hankealueen eteläpuolella sijaitsevan Mudaistenperän tilaan. Koska purkuvedet johdetaan alueelta pohjoiseen, ei 80

86 suoria vaikutuksia Mudaistenperän alueelle tule. Purkualueelta vedet kuitenkin leviävät ja sekoittuvat muualle merialueelle, myös Mudaistenperän edustalle. Hankkeen vaikutuksia vesialueen rehevyyteen ei voida erottaa nykytilasta. Sameusvaikutusta voidaan havaita, mutta vaikutukset jäävät vähäisiksi Mudaistenperällä asti. Louhinnan vaikutukset ovat myös lyhytkestoisia. Kokonaisuutena alueen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi ja vaikutusten suuruus pieneksi kielteiseksi. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset pintavesiin ovat siten merkittävyydeltään vähäisiä Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Hulevesiä muodostuu louhinnan yhteydessä todennäköisesti ainoastaan kovien sateiden yhteydessä ja muodostuminen on siten hetkellistä ja satunnaista. Yksittäisiä kuormituspiikkejä on mahdollista tasata johtamalla muodostuvat vedet tasaus- tai laskeutusaltaaseen ennen pumppaamista hulevesiverkostoon. Tasausaltaaseen kertyvää vettä voidaan hyödyntää alueen pölyntorjunnassa. Veden viivyttäminen altaassa vähentää merkittävästi kiintoaineen kuormitusta ja voi jonkin verran vaikuttaa myös typen reduktioon. Typpikuormituksen hallinnassa keskeistä on räjähteiden huolellinen käsittely ja panostaminen siten, että mahdollisimman suuri osa räjähteistä räjähtää Epävarmuudet ja seurantatarve Vesistövaikutusten arviossa suurinta epävarmuutta aiheuttaa muodostuvien hulevesien määrä. Pinta-alan ja keskisadannan perusteella arvioituna keskimääräinen alueelta purkautuva vesimäärä on vähäinen, mutta hetkellisesti virtaamat voivat kasvaa suuriksi. Arvio on laadittu varovaisuusperiaatetta noudattaen siten, että alueelle ei ole arvioitu typen reduktiota vaan louhinnassa räjähtämättä jääneen räjähdeaineen typpi päätyy kokonaisuudessaan vastaanottavaan vesistöön. Louhinnan aikana muodostuvien hulevesien laatua ja määrää on tarpeen seurata vesistökuormituksen arvioimiseksi. 81

87 14. LUONTO JA LUONNONSUOJELU 14.1 Vaikutusten muodostuminen Pintamaiden poisto ja kallioalueen louhinta muuttavat täysin alueen alkuperäisen luonnonympäristön, sillä hankealueen nykyinen kasvillisuus ja elinympäristöt häviävät kokonaan. Louhinta ja kiviaineksen käsittely aiheuttaa melua ja häiriötä, joka voi vaikuttaa eläimistöön hankealuetta laajemmalla alueella. Välillisiä kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia voi aiheutua myös pölyämisen ja pintavesivaikutusten takia. Eläimistön osalta hankkeen toteuttaminen aiheuttaa myös paikallisesti kulkuyhteyksien katkeamista. Kiviaineksenoton jälkeen alue muuttuu teolliseksi ympäristöksi, minkä johdosta melu ja ihmistoiminta alueella lisääntyvät kiviaineksenottoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, mistä aiheutuu häiriövaikutuksia ympäröivän alueen eläimistölle Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Luontoon ja luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtötietoina käytettiin mm. hankkeen suunnitelmia, ilmakuvia, karttoja ja alueelta laadittuja selvityksiä. Arviointi perustuu etenkin alueen asemakaavoituksen aikana laadittuihin selvityksiin. Hankealueelle on tehty asemakaavatasoinen luontoselvitys vuonna 2014 (Ahlman Group 2014), minkä yhteydessä selvitettiin alueen kasvillisuus ja luontotyypit. Alueen pesimälinnusto ja lepakoiden esiintyminen on kuvattu samassa raportissa, näiden osalta kartoitukset on tehty vuonna Alueen länsiosan kasvillisuutta on kartoitettu myös vuonna Luontoselvitystä täydennettiin keväällä 2015 liito-oravaselvityksellä kevään kesän 2015 aikana lähialueiden vesilintulaskennoilla ja Maanpään alueen kehrääjäselvityksellä. Luontoselvitykset arvioitiin keväällä 2017 edelleen ajantasaisiksi ja kattaviksi, eikä uusia maastoselvityksiä ole tehty alueelle. Hankealueen ja sen lähiympäristön uhanalaisten lajien ajantasaiset tiedot tilattiin tausta-aineistoksi Suomen ympäristökeskuksesta (rekisteripoiminta ). Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin arvioitiin asiantuntija-arviona. Kalliokiviainesten oton luontovaikutuksia ja merkittävyyttä tarkasteltiin sen suhteen, miten laajalle alueella vaikutukset kohdistuvat ja miten herkkiä lajiesiintymiä tai luontotyyppejä vaikutusalueella esiintyy Nykytila Hankealueen luontotyypit ovat pääasiassa erilaisia iäkkäitä kalliomänniköitä. Muut alueen metsät ovat talouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Myös kuivia kankaita on alueella. Hankealueen keskellä on pienialainen puustoinen suo, jonka kuivattamiseksi on kaivettu itään laskeva oja. Hankealueella ei sijaitse vesistöjä, lähteitä tai luonnontilaisia noroja. Hankealueella ei sijaitse myöskään rakennuksia, pihapiirejä, peltoja tai niittyjä. Hankealueelta todettiin luontoselvityksessä yksi mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, harvapuustoinen kallioalue (Kuva 14-1). Kohteen puusto koostuu pääasiassa iäkkäistä männyistä. Osa puista on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä. Kallionotkelmissa kasvaa vähäisesti koivuja ja kuusia. Pensaskerroksesta löytyy melko paljon mäntyjen taimia. Kallionpäällisiä peittävät sammalet sekä palleroporon- ja hirvenjäkälät. Tyypillisiä lajeja ovat metsälauha, kangasmaitikka sekä kallionotkelmissa esiintyvät kanerva, puolukka ja variksenmarja. Alueella on vähän lahoja maa- ja pystypuita. Uhanalaisten luontotyyppien luokituksen mukaan (Raunio ym. 2008) kohde on lähinnä luontotyyppiä Karut avoimet laakeat rannikkokalliot, mikä on luokiteltu Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Huomionarvoisen kasvillisuuden puuttumisen vuoksi kohdetta ei voi pitää kuitenkaan erityisen edustavana luontotyyppikohteena. Muut hankealueen lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaiksi luokitellut kohteet ovat iäkkäitä kalliomänniköitä ja iäkkäästä puustosta koostuva rantametsä. 82

88 Kuva Hankealueen arvokkaat luontokohteet. Rajaukset ovat vuoden 2015 luontoselvityksen (Ahlman Group 2014) mukaiset. Suojellut lajit Hankealueelle ja sen ympäristöön laaditun asemakaavan luontoselvityksen yhteydessä havaittiin yhteensä 191 eri putkilokasvia, joiden joukossa ei ollut uhanalaisia tai EU:n luontodirektiivin mukaisia lajeja. Hankealueelta tai sen lähialueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien havaintoja viranomaisten Eliölajit -tietokannassa (rekisteripoiminta ). Hankealueelle on tehty liito-oravaselvityksiä vuonna 2009 (Faunatica) ja 2015 (Ahlman Group 2015a). Vuoden 2009 selvityksessä Maanpään alueen rantavyöhyke rajattiin liito-orava-reviiriksi, mutta vuoden 2015 selvityksestä alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta ja rajausta pidettiin tuolloin virheellisenä huonosti lajille soveltuvan elinympäristön vuoksi. Vuonna 2015 puhdistamon eteläpuolelta todettiin yksi liito-oravan reviiri (Kuva 14-2). 83

89 Liito-orava on luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittu tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdysalueiden heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Todetun liito-oravareviirin länsipuolella hankealueella ei sijaitse liito-oravan lisääntymisen ja levähdykseen erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä eikä lajia ole havaittu koskaan hankealueella. Kuva Liito-oravan reviiri sekä lajille suositeltava ekologinen käytävä, joka soveltuu myös elinympäristöksi. Rajaukset ovat vuoden 2015 liito-oravaselvityksen (Ahlman Group 2015a) mukaiset. Hankealueelle on tehty lepakkokartoitus vuonna 2008 (Enviro 2008a). Alueella havaittiin muutamia pohjanlepakoita sekä viiksisiippa/isoviiksisiippa ja määrittämätön siippalaji. Alueella ei sijaitse todettuja lepakoiden lisääntymisalueita eikä alue ole havaintojen ja maastonpiirteiden perusteella merkittävä lepakoiden ruokailualue. Kaikki Suomen lepakkolajit ovat luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittuja tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdysalueiden heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. 84

90 Linnustollisesti arvokkaat alueet Hankealueen linnustoa on kartoitettu vuonna 2008 (Enviro 2008b) ja 2015 (Ahlman Group 2015b) kehrääjän ja vesilintujen osalta. Hankealuetta ei voi selvitysten perusteella pitää linnustollisesti arvokkaana alueena. Vuoden 2008 selvityksen yhteydessä havaittiin yhteensä 31 pesivää lajia ja yhteensä 82 paria. Runsaslukuisimmat pesijät olivat peippo, pajulintu ja punarinta. Pesimälajisto oli pääosin hyvin tavanomaista, ainoa maa-alueella havaittu uusimman uhanalaisuusluokituksen (Tiainen tm. 2016) mukaan vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji oli viherpeippo. Pesimälinnustoselvitys kattoi myös hankealueen länsipuoleisen rantavyöhykkeen, jossa havaittiin pesivinä erittäin uhanalaisiksi (EN) luokitellut tukkasotka ja tukkakoskelo sekä vaarantuneeksi luokiteltu isokoskelo. Samat uhanalaiset vesilintulajit havaittiin vesialueen linnustokartoituksissa myös vuonna 2015, lisäksi hankealueen eteläpuolella sijaitsevassa Mudaistenperän pohjukassa havaittiin erittäin uhanalaiset mustakurkku-uikku ja nokikana. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallisesti tärkeitä lintualueita (ns. IBA- ja FINIBA-alueet). Rauman keskustan edustalla sijaitseva Vähä-Järviluodon saari (hankealueesta noin 1 km pohjoiseen) on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi siellä runsaana pesivien harmaahaikaroiden vuoksi (Vilén ym. 2015). Valtakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi luokitellun Rauman-Luvian saariston rajaus sijoittuu yli 2,5 km etäisyydelle hankealueen länsi-luoteispuolelle merialueelle. Hankealueen eteläpuolella Mudaistenperän aallonmurtajan eteläpuolen saareke ja Mudaistenperän pohjukka ovat luokiteltavissa paikallisesti arvokkaiksi linnustokohteiksi (Ahlman Group 2015b). Luonnonsuojelu Hankealueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura verkoston kohteita (Kuva 14-3). Lähin Natura-alue on noin 4,5 km etäisyydellä lännessä sijaitseva Rauman saariston alue (FI ). Rauman saaristo on liitetty Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena kohteena (SAC) ja sen suojeluperusteina on erilaisia luontodirektiivin luontotyyppejä ja luontodirektiivin liitteen II laji harmaahylje. Lähin yksityinen luonnonsuojelualue on yli kolmen kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitseva Saukonkarien luonnonsuojelualue (YSA022649). Kokonaisuutena alueen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi. 85

91 Kuva Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja Natura 2000 verkoston kohteet Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hankealue säilyy nykyisellään, eikä alueen kasvillisuudelle ja eläimistölle ja lähialueen luonnonsuojelualueisiin kohdistu nykytilanteesta poikkeavia vaikutuksia. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perusteella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdon 0 vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun ovat merkityksettömiä. 86

92 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 hankealueelle sijoittuvat luontotyypit menetetään louhinnan myötä kokonaan. Hankealueelle sijoittuvista luontotyyppikohteista arvokkain on iäkäs ja harvapuustoinen kalliomännikkö, joka on mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälaki ei ole kuitenkaan voimassa teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joten rajaus ei estä hankealueen ottamista kaavoitusta vastaavaan käyttöön. Ei myöskään ole varmaa, että kyseessä on metsälakikohde, sillä kohde ei ole metsäkeskuksen kartoittama. Hankevaihtoehdossa 2 luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat samankaltaiset kuin vaihtoehdossa 1 lukuun ottamatta vaihtoehdon 2 itäreunassa sijaitsevaa kallioaluetta, joka sijoittuu osittain vaihtoehdon 2 alueelle. Kallioalueen kokonaispinta-ala on 3,8 hehtaaria ja hankevaihtoehdon 2 toteutuessa siitä jää hankealueelle 1,2 hehtaaria. Kallioalueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja, eikä sen ole arvioitu olevan mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kohde on myös liian suuri täyttääkseen metsälain mukaisen edellytyksen kohteen pienialaisuudesta tai taloudellisesta vähäarvoisuudesta. Hankealueella ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja, luontodirektiivin IV(a) liitteen tiukasti suojeltujen lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eikä huomionarvoisia lintulajeja, lukuun ottamatta alueella tavattua nykyisin vaarantuneeksi luokiteltua viherpeippoa. Alueen lajistoa voi luonnehtia varsin tavanomaiseksi, eikä kallioalueen louhinta vaaranna minkään lajin populaatioita valtakunnallisella, seudullisella tai paikallisella tasolla. Kiviaineshanke aiheuttaa etenkin meluhäiriötä ympäröivien alueiden eläinlajeille. Koska alueelta ei ole tiedossa erityisen häiriöalttiiden lajien elinympäristöjä tai reviirejä, lisähäiriön vaikutus jää vähäiseksi. Kiviaineksen otto saattaa aiheuttaa hetkellisiä impulssimaisia ääniä räjäytysten ja kiviaineksen käsittelyn yhteydessä, mikä voi aiheuttaa satunnaisia pelästymisreaktioita lähialueen linnuille ja muille eläimille, mm. lähimmillä vesialueilla pesivillä vesilinnuilla. Koko kiviaineksen otto kestää enintään kolme vuotta, josta louhintaa on noin 11 kuukautta, joten meluhaitta jää lyhytkestoiseksi, enintään kahden pesintäkauden mittaiseksi. Hankealueen kallioalueilla tai metsillä ei ole merkitystä lähiseudulla pesivien vesi- ja kosteikkolintujen ruokailualueena. Hankealueen hulevedet kootaan ja johdetaan satama-altaaseen. Satama-altaaseen johdetaan myös muita viereisen teollisuusalueen hulevesiä sekä jätevedenpuhdistamon purkuvedet. Lisääntyvä hulevesikuormitus kohdistuu alueelle, jolta ei ole tiedossa herkkiä vesielinympäristöjä tai lajeja. Kiviaineshankkeen lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvat pölypäästöjen vaikutukset rajoittuvat hankealueen lähiympäristöön. Ympäröivän alueen luontotyypit ovat pääasiassa metsätalouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kankaita sekä kitu- ja joutomaan kalliomänniköitä, jotka eivät ole pölyvaikutuksille erityisen herkkiä elinympäristöjä. Hankealue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen ja vesistöjen ympäröimään niemeen, eikä hankealueelle sijoitu siten seudullisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan liito-oravan lisääntymispaikan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat hankealueelta poispäin itään, joten hanke ei vaikuta niihin. Hankealueen eteläpuolella säilyy puustoinen yhteys länsipuolen ranta-alueen ja itäpuolen puustoisten alueiden välillä. Kokonaisuutena tarkasteltuna hankkeen vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen jäävät kummassakin hankevaihtoehdossa pieniksi kielteisiksi ja paikallisiksi. Hankealueella vaikutus on pysyvä, hankealueen ulkopuolelle kohdistuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun ovat siten merkittävyydeltään vähäisiä. Etäisyydestä johtuen hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelualueisiin, luonnonsuojeluohjelmien kohteisiin tai Natura 2000 verkoston kohteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kiviaineshankkeen toiminnoista ei muodostu sellaisia päästöjä tai meluvaikutuksia, joilla voisi olla vaikutuksia alueiden suojeluarvoihin Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Luontovaikutusten vähäisyydestä johtuen tarvetta erityisille vaikutusten ehkäisy- tai lieventämistoimenpiteille ei ole. 87

93 14.6 Epävarmuudet ja seurantatarve Luontotyyppien tai huomionarvoisten lajien osalta vaikutusarviointiin ei sisälly suurta epävarmuutta. 88

94 15. IHMISTEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 15.1 Vaikutusten muodostuminen Vaikutuksella ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kutsutaan myös sosiaalisiksi vaikutuksiksi (SVA). Hankkeen sosiaaliset vaikutukset voivat kohdistua joko suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen tai aiheutua välillisesti muiden vaikutusten kautta. Esimerkiksi luontoon tai maisemaan kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvointiin. Suoria sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi melusta tai pölystä aiheutuva asuinympäristön viihtyisyyden heikkeneminen tai huoli ja pelko hankkeen toteutumisesta ja vaikutuksista. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät läheisesti muihin hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin. Tässä hankkeessa tarkasteltavia keskeisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voi syntyä hankkeen aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyyteen (vakituinen ja loma-asutus), lähialueen ulkoilu-, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin, ihmisten toiveisiin, huoliin ja pelkoihin sekä tulevaisuuden näkymiin ja liikkumisen turvallisuuteen ja liikenneyhteyksiin Osa elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista noudattelee muiden vaikutusalueiden rajoja. Tällaisia ovat esim. melusta, pölystä, hajusta tai tärinästä aiheutuvat haitat. Toisaalta on otettava huomioon, että merkittäviä vaikutuksia voidaan yksilöllisen reagointiherkkyyden vuoksi kokea myös kauempana kuin mitä em. vaikutusten ohjearvojen mukaiset vaikutusalueet ovat, vaikka ohjearvot on annettu sillä perusteella, ettei kohtuutonta haittaa tai uhkaa ihmisten terveydelle muodostuisi. Osa vaikutuksista korostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Sosiaalisia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolina, pelkoina, toiveina tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Elinympäristön fyysisten muutosten lisäksi huolta tai toiveikkuutta voivat aiheuttaa muun muassa hankkeen vaikutukset alueen imagoon tai hankkeen vaikutusalueella olevien asuinalueiden houkuttelevuuteen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioitiin asiantuntija-arviona, jossa asukkaiden ja muiden osallisten ilmaisemia näkemyksiä tarkasteltiin suhteessa muihin vaikutusten arvioinnin tuloksiin. Kohdealueiden asukkailta ja toimijoilta kerättiin kokemusperäisiä näkemyksiä ja paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa, sillä he tuntevat parhaiten oman asuin- ja elinympäristönsä. Näitä näkemyksiä ja tietoja vertailtiin muiden vaikutusten arvioinnissa hankittuun tutkimustietoon. Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitettiin ne väestöryhmät tai alueet, joihin mahdolliset vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla arvioitiin mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Vaikutusten arviointimenetelmänä käytettiin seuraavien lähtöaineistojen asiantuntija-analyysiä: hankkeen muiden vaikutusarviointien tulokset väestö-, kartta- ja muut tilastoaineistot (virkistysalueet ja -reitit, julkiset palvelut ym.) sidosryhmätyöpaja, osallisten näkemykset ja tiedot YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet ja lausunnot Hankkeen muita vaikutusarviointeja hyödynnettiin lähtötietoina ja vertailukohtana osallisten kokemustiedolle ja näkemyksille. Tilastoaineistoista saatiin paikannettua tietoa hankealueiden lähiympäristön asukasmääristä ja väestörakenteesta, palveluista ja herkistä kohteista sekä virkistysreiteistä ja -alueista. Sidosryhmätyöpajasta ja muusta osallistumisesta on kerrottu luvussa

95 Terveysvaikutusten arvioinnissa vaikutusten suuruutta verrataan raja- ja ohjearvoihin, jotka on tarkemmin kuvattu edellä vaikutusarvioinnin yhteydessä. Raja- ja ohjearvot ovat tutkimuksiin perustuvia poliittisia päätöksiä, jotka määrittävät altistumis- ja pitoisuusrajan, jonka ylittäminen todennäköisesti aiheuttaa merkittävälle osalle altistuvista terveysvaikutuksia Nykytila Elinkeinoelämä ja palvelut Rauma on noin asukkaan kaupunki. Vuonna 2014 Raumalla oli noin työpaikkaa ja yritystä. Työttömyysaste oli vuoden 2016 lopulla 11,7 %. Jalostuksen työpaikkojen osuus 32,7 % on koko maan keskiarvoa (22,6 %) selvästi suurempi, kun taas palvelusektorin työpaikkojen osuus (64,9 %) on selvästi koko maan keskiarvoa (73,8 %) pienempi. Hankealueen pohjoispuolella oleva teollisuusalue, Metsä Fibre Oy mukaan lukien, on yksi Rauman suurimmista työllistäjistä. (Rauman kaupunki, 2017) Hankealuetta lähin elinkeinokeskittymä on kaakossa Sampanaalan alueella sijaitseva pienteollisuusalue, jossa on pieniä konepajoja ja varastoja Väestö ja asutus Hankealue sijoittuu niemeen Maanpään alueelle välittömästi olemassa olevan tehdasalueen eteläpuolelle. Hankealuetta lähin vakituinen ja vapaa-ajanasutus sijoittuu hankealueen eteläpuolelle Laituritien varrelle sekä Mudaistenperän merenlahden rannoille. Etäisyyttä hankealueen rajauksesta lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy vaihtoehdossa 1 noin 170 metriä ja vaihtoehdossa 2 noin 250 metriä (kuva 6-2). Alueesta runsaan kilometrin etäisyydelle itään ja kaakkoon sijoittuvat Sampaanalan ja Kortelan taajama-asutukset. Hankealuetta lähin päiväkoti on Sampanaalan päiväkoti noin kahden kilometrin päässä ja lähin koulu Kortelan koulu noin 2,7 km päässä. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta on yhteensä 286 vakituista ja 67 loma-asuntoa. Kartta vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen sijainneista sekä taulukko kiinteistöjen määristä 0,5 km, 1 km ja 2 km etäisyydellä hankealueesta on kuvattu yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä käsittelevässä luvussa 6 (taulukko 6-1 ja kuva 6-2). Hankealueen ja sen lähialueiden nykytilaa asutuksen ja virkistyskäytön näkökulmista tarkastellaan lähemmin luvussa asukkaiden näkemykset Asukkaiden näkemykset Asukkaiden näkemyksiä hankkeesta saatiin YVA-ohjelmasta jätetyissä mielipiteissä, sidosryhmätyöpajassa ja YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuudessa. YVA-ohjelmasta annettiin kaikkiaan kahdeksan mielipidettä, joista yhdessä oli 44 allekirjoitusta. Yhteysviranomaisen lausunto, jossa on myös tiivistelmät mielipiteistä, on selostuksen liitteenä 1. Asukkaille ja muille osallisille tärkeitä kohteita ja toimintoja sekä näkemyksiä selvitettiin myös elokuussa 2017 järjestetyssä sidosryhmätyöpajassa. Asukkaiden työpajassa kartalle merkitsemät asiat koottiin kokemukselliseksi nykytilakartaksi, joka on esitetty kuvassa Työpajassa käsiteltiin vain hankevaihtoehtoa 1. Hankevaihtoehdon 2 sisällyttämisestä ympäristövaikutusten arviointiin tehtiin päätös vasta työpajan jälkeen. Kuvan 15-1 karttaan on lisätty vaihtoehdon 2 mukainen hankerajaus. Työpajan muistio on selostuksen liitteenä 3. 90

96 Kuva Työpajassa koostettu kokemuksellinen nykytilakartta. Karttaan on työpajan jälkeen lisätty vaihtoehdon 2 hankealueen rajaus. Asukastyöpajan ja annettujen mielipiteiden perusteella alueen asukkaat kokevat asuinalueensa ja sen lähiympäristöt yleisesti ottaen viihtyisäksi läheisestä metsäteollisuuden toiminnasta huolimatta. Maanpään alueen kallioiden ja puuston luontaista suojaa teollisuuden pöly- ja meluhaittoja sekä näkyvyyttä vastaan pidettiin tärkeänä alueen eteläpuolella sijaitsevalle asutukselle. Maanpään alueen monipuolista merkitystä virkistyskäytölle korostettiin. Maanpään alueella, erityisesti hankealueella, risteilee runsas polkuverkosto ja alue on aktiivisessa ulkoilu-, virkistys-, marjastusja sienestys- sekä suunnistuskäytössä. Hankealueella myös järjestetään vuosittain suunnistuskilpailuja. Kuvaan 15-1 Maanpään alueelle sekä hankealueen ja Sampanaalan taajama-alueen väliselle alueelle merkittyjen polkujen sijainnit on paikannettu peruskarttapohjan ja avoimeen dataan perustuvan Open Street Map-sivuston tietojen perusteella. Maanpään alueen rantakallioilta on työpajaosallistujien mukaan suora näkymä ulkomerelle ainoana paikkana lähellä Rauman keskustaa ja alueen merkitystä yhtenä Rauman viimeisistä luonnonrannoista rakentamattomassa ympäristössä korostettiin. Alueelle on helppo pääsy Laituritien kautta ja sitä käyttävät lähiasukkaiden lisäksi myös kaupunkilaiset. Ranta-alueen rakentamattomuus mahdollistaa vapaan liikkumisen alueella, ja asukkaiden mukaan rannoilla viettävät aikaa eri-ikäiset ihmiset grillaten nuotiopaikoilla, uiden, kalastaen ja oleillen. Kalliot ja Maanpäännokka ovat suosittuja valokuvauspaikkoja erityisesti auringonlaskujen ja myrskyjen aikaan, ja kävijät juhlivat alueella myös erilaisia merkkipäiviä. Työpajaosallistujien mukaan Maanpäännokan vesialueilla ja Mudaistenlahdella harrastetaan veneilyn ja kalastuksen lisäksi myös SUP- ja purjelautailua ja surffausta sekä koirien meripelastusta. Mielipiteissä ja työpajassa mainittuja luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön liittyviä asioita olivat luonnonläheisyys, rikas eläimistö, näköalapaikat kallioilta sekä metsäalueet, etenkin vanha arvokas kalliomännikkö. Hankealueella on havaittu runsaasti käärmeitä. Sekä työpajassa että YVAohjelmasta annetuissa palautteissa nostettiin esille monia luontohavaintoja, jotka on kuvattu työpajamuistiossa (Liite 3). Hankealueen eteläpuolella Mudaistentien ja Laituritien varrella ja rannan lähellä on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Työpajaosallistujien mukaan alueen väestö on monenikäistä. Mudaisten- 91