Suomen aluerakenne: Sijaintirakenteet ja alueellinen vaikuttavuus*
|
|
- Hanna Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Suomen aluerakenne: Sijaintirakenteet ja alueellinen vaikuttavuus* Timo Tohmo KTL (Väit.), Tutkimuskoordinaattori (vs.) jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta * Tämä kirjoitus perustuu Jyväskylän yliopistossa tarkastettuunväitöskirjaani Regional Economic Structures in Finland: Analyses of Location and Regional Economic Impact. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi emeritus professori Paavo Okko (TuKKK) ja kustoksena professori Hannu Tervo (JYU). 1 Katsovon Thünen (1826) The isolated state, Weber (1909) The theory of the location of industries, Christaller (1933) Central places in southern Germany ja Lösch (1940) The economics of location sekä Isard (1956) Location and space economy ja (1960) Methods of regional analysis. a lueiden lisääntynyt painoarvo itsenäisinä talousyksikköinä on nostanut niiden taloudellisen kehityksen tarkastelun merkitystä. suomen jäsenyys euroopan unionissa ja integraatioprosessin eteneminen ovat pakottaneet alueet hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja kilpailemaan toisten alueiden kanssa. samalla kiinnostus aluetalouden kysymyksiin on lisääntynyt akateemisen tutkimuksen piirissä. ns. valtavirtataloustiede jätti sijainti ja aluekysymykset paitsioon aina 1990 luvulle asti. sijaintiteorialla on toki juuret jo 1800 luvun saksalaisissa taloustieteilijöiden kirjoituksissa 1,mutta vasta tunnettujen taloustieteilijöiden, krugmanin, Fujitan ja Venablesin, luoman ja kehittämän uuden aluetalousteorian myötä sijaintipaikkakysymys ja aluekysymykset ovat nousseet valtavirtataloustieteen piiriin. alueiden kehittymisen kannalta on tärkeää analysoida niiden tuotantorakenteita ja rakenteissa tapahtuneita muutoksia, sillä toimialan elinkaaren vaihe ja keskittyneisyys määrittävät sen dynamiikan ja toimialalle tulon esteet, ja siten vaikuttavat myös yksittäisen yrityksen toiminnan ja kehittymisen mahdollisuuksiin. erityisesti toimialan kasvuvaiheessa liiketoimintamahdollisuudet ovat laajimmillaan ja toimialalle syntyy paljon uusia yrityksiä. toimialojen keskittymisen ja alueiden erikoistumisen tarkastelu on tärkeää myös siksi, että keskittymisen ja erikoistumisen on todettu edistävän alueen väestön hyvinvointia. tilastojen perusteella esimerkiksi helsingin seudun arvonlisäys asukasta kohden vuonna 2004 oli yli euroa. koko suomen luku oli euroa alhaisempi ja koko euroopan unionin arvonlisäykseen nähden helsingin seudun luku oli yli 511
2 KAK 4/ Tilastokeskus: kehittämistoiminta alueittain kaksinkertainen (helsingin kaupungin tietokeskus, 2006). uuden aluetalousteorian mukaan talouselämä keskittyy.tämä näkyy suomessa esimerkiksi siten, että helsingin seudun alueella tuotetaan kolmasosa suomen bruttokansantuotteesta. suomalaisista noin neljäsosa asuu helsingin seudulla (helsingin kaupungin tietokeskus, 2006). lisäksi suomen tutkimus ja kehittämistoiminnasta tehdään helsingin seutukunnan alueella yli 40 prosenttia 2. suomesta löytyy myös muita kasvukeskuksia, kuten esimerkiksi oulu ja tampere. aluekehitys on siis luonteeltaan voimakkaasti keskittävää, minkä seurauksena ihmiset ja tuotanto sijoittuvat yhä enenevässä määrin entistä harvemmille talousalueille. lähtökohtaisesti samantyyppiset alueet voivat kohdata hyvinkin erilaisen kehitys ja kasvuprosessin. arvostetun taloustieteilijän, paul krugmanin (1991) formalisoima malli, jota kutsutaan myös keskus periferia malliksi, perustuu työvoiman liikkuvuuteen. tällöin keskittävän kehityksen moottorina on muuttoliike. Myöhemmin Venables (1996) ja krugman ja Venables (1995) ovat osoittaneet, että keskittymistä kiihdyttävänä voimana on vertikaalisesti linkittynyt yritystoiminta. teoria korostaa mittakaavaetuja, kuljetuskustannuksia ja markkinoiden kokoa. yrityksen alkuperäinen sijaintipäätös voi olla sattumanvarainen, mutta sijoittuessaan alueelle yritys luo taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvia kytkentöjä ostaessaan ja myydessään väli ja lopputuotteita alueen muilta yrityksiltä. keskittymistä luovat prosessit käynnistyvät kriittisen pisteen jälkeen ja tuloksena syntyy kasvukeskittymä. keskittyminen perustuu siten ns. kumulatiivisen kausaalisuuden prosessiin. kumulatiivisen kausaalisuuden idea on peräisin jo 1950 luvun lopulta 3.sen mukaan ns. mittakaavaedut tekevät yritysten toiminnan kannattavammaksi, koska ne houkuttelevat alueelle lisää yrityksiä ja työvoimaa, jolle voidaan maksaa korkeampaa palkkaa. taloudellinen toimeliaisuus keskittyy ja syntyy itse itseään ruokkiva prosessi (ks. tervo, 2000a,b). keskeisenä käsitteenä keskittymisprosessissa on polkuriippuvuus 4,jonka perusteella historian tapahtumat vaikuttavat nykypäivän yhteiskuntaan. yleisesti kerrotaan tarinaa, joka alkaa 1800 luvun lopun yhdysvalloista, remingtonin kirjoituskonetehtaasta. tuolloin mekaaniset ongelmat haittasivat kirjoituskoneella kirjoittamista ja liian nopeasti kirjoitettaessa kirjoituskoneet jumiutuivat. koska tehokkaiden kirjoittajien tuottavuus laski, kirjoituskoneita vaivaava jumiutumisongelma tuli ratkaista. ratkaisuksi keksittiin ns. Q ertynäppäimistö. esimerkiksi kannettavan tietokoneen kirjainnäppäimistöstä yläriviltä löytyy edelleen kyseinen kirjaimien järjestys. jumiutumisongelmasta on teknisen kehityksen myötä päästy eroon, mutta kirjaimet ovat säilyneet näppäimistöllä entisillä paikoillaan, mikä ei kirjoittamisen kannalta ole välttämättä tehokkainta (ks. sappinen, 1998) 5.Vastaavasti yritykset, tuotanto ja ihmiset voivat keskittyä jollekin alueelle esimerkiksi sattumaan perustuvan historiallisen tapahtuman perusteella. 3 Katso Myrdal (1957). 4 Polkuriippuvuudesta katso esim. Krugman (1994). 5 Todellisuudessa QWERTY näppäimistön tehottomuus verrattuna muihin näppäimistöihin on kiistanalainen. QWERTY metaforan tarkoitus ei olekaan todistaa jonkun näppäimistön erinomaisuutta, vaan osoittaa miten historiallisilla tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus talouden rakenteisiin. 512
3 Timo Tohmo polkuriippuvuuden käsitteen perusteella voimme ajatella alueiden taloudelliset rakenteet pysyviksi. alueelliset tuotantorakenteet onkin tutkimuksissa havaittu sellaisiksi. esimerkiksi yhdysvalloissa vuosien 1972 ja 1992 välisten toimialojen keskittymisindeksien välinen korrelaatio on erittäin korkea (dumais, ellison ja Glaeser, 2002), mikä indikoi rakenteiden pysyvyyttä. suomen taloutta ja talouden toimintaympäristöä 1990 luvulla kohdanneet tapahtumat globalisaatio, syventynyt taloudellinen integraatio ja 1990 luvun alun lama ovat voineet muuttaa jäykkiä aluetaloudellisia rakenteita. samanaikaisesti teknologinen kehitys on alentanut kuljetuskustannuksia, mikä on myös merkittävä tekijä yrityksille niiden tehdessä sijaintipäätöksiä. tarkastelen väitöskirjassani suomen aluerakenteita ja niiden kehitystä sekä vertailemalla tuotannon sijaintirakenteita että alueellisen vaikuttavuusanalyysin keinoin. Väitöskirjani ensimmäisessä osassa tarkastelen tuotannon sijaintia ja alueiden erikoistumista uuden aluetalousteorian näkökulmasta. haen vastauksia siihen, miten alueellinen kehitys on edennyt vuosien laman jälkeisenä, voimistuneen globalisaation ja eu jäsenyyden aikana sekä alueiden erikoistumis /monipuolistumiskehityksen että toimialojen keskittymis /hajaantumiskehityksen näkökulmista. lisäksi tarkastelen, miten keskittävää kasvu on ollut kyseisellä ajanjaksolla. tulosteni mukaan alueiden erikoistuminen on lisääntynyt ja erityisesti kehittyneet alueet ovat hyötyneet kasvusta. osa toimialoista on keskittynyt entisestään ja osan kohdalla on tapahtunut hajaantumista. tulokseni osoittavat myös kasvavien toimialojen työllistävän vaikutuksen jakaantuvan epätasaisesti eri alueille. siten keskittyminen on voimistunut lamasta toipumisperiodin aikana. teorian perusteella toimialan korkean välituotekäytön on katsottu olevan keskittymistä kiihdyttävä voima. tarkastelen väitöskirjassani tätä teoreettista oletusta analysoimalla keskittyneimpien toimialojen erityispiirteitä ja erityisesti teollisuuteen liittyviä taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvia kytkentöjä. tulosten perusteella keskittyneimpiä toimialoja suomessa luonnehtivat tuotannon skaalaedut ja korkea teknologinen taso. toimialat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia taaksepäin ja eteenpäin suuntautuneista alueiden sisäisistä tai alueiden välisistä kytkennöistä, vaan ovat vahvasti sidoksissa ulkomaan tuontiin. onkin mahdollista, että suomessa skaalaedut ja dynaamiset ulkoisvaikutukset (ns. spilloverit) vaikuttavat merkittävämmin aluerakenteisiin kuin taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvat kytkennät. suomessa aluerakenteiden muutoksiin vaikuttaa myös 1990 luvulla tapahtunut politiikan muutos, joka korostaa sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan ja teknologian merkitystä että viennin ja verkostoitumisen tärkeyttä suomen selviytymisessä maata kohdanneesta lamasta. suomen noustua 1990 luvun alun lamasta maassa on siis ollut vallalla innovaatioihin keskittynyt, viennin kilpailukykyä korostanut, osaamispainotteinen politiikka, jolla on aluetalouksien kannalta ollut lähinnä talouden tehokkuutta edistävä vaikutus, talouden tasaisuustavoitteen kustannuksella. tarkastelen väitöskirjassani myös yritysten ja erityisesti kasvuyritysten roolia aluekehityksessä. tutkimiani teemoja ovat kasvun, yrittäjyyden ja erikoistumisen väliset yhteydet ja se miten pienet ja keskisuuret yritykset saavuttavat voimakkaan kasvun. yrittäjyysaktiviteetin ja yritysten kasvuhalukkuuden alhaisuus ovat olleet poliitikkojen, kehittäjien ja tutkijoiden huolenaihe suomessa jo jonkin aikaa. sekä yrit 513
4 KAK 4/2007 täjyys että yritysten kasvu nähdään yhä useammin ratkaisuna maassamme monilla alueilla vallitsevan korkean työttömyyden alentamiselle. saamieni tulosten perusteella yrittäjyys ja kasvuaktiviteettia voidaan pitää hyvinä ja luotettavina mittareina kuvaamaan dynaamista toimintaympäristöä. lisäksi sekä yrittäjyys että kasvuaktiviteetti voimistuessaan vähentävät alueiden erikoistumista. dynaamiseen toimintaympäristöön on liitetty yleensä sellaisia piirteitä, kuten tiedon ja innovaatioiden nopea leviäminen, korkea inhimillisen pääoman määrä, koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuus yritysten verkostoitumiseen. dynaamista toimintaympäristöä onkin selitetty lähinnä alueiden pienyritysvaltaisuuden kautta. laajennan näkökulmaa väitöskirjassani kattamaan pienyritysvaltaisuuden ohella myös kasvuaktiviteetin alueellisen vaihtelun, jonka ajatellaan heijastelevan mm. alueiden innovaatiopotentiaalia sekä taloudellista ja sosiaalista koheesiota. tarkastellessani uusien pk yritysten kasvua havaitsin, että voimakkaan kasvun yritysten perustajilla motiivit ovat erilaiset kuin muilla. positiiviset tilanne ja vetotekijät motivoivat heitä yrityksen perustamiseen muita enemmän. kasvuvaiheessa olevat yritykset ovat aktiivisia markkinoilla ja voimakkaan kasvun yrityksiä luonnehtiikin tutkimuksen perusteella niiden kyky tehdäsellaisia muutoksiatuotantoprosesseihin, jotka täydentävät niiden aktiivista markkinastrategiaa. kasvuyritykset kohtaavat toimintaympäristössään lukuisia haasteita ja muutoksia. hallitakseen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia kasvuyritysten johtaminen muotoutuu tiimivetoiseksi. tutkimieni pienten ja keskisuurten metalliteollisuus ja tuottajapalveluyritysten kohdalla havaitsin kuitenkin, että alueellisilla ominaisuuksilla ja erityispiirteillä ei ole vaikutusta kyseisten yritysten kasvuun. Alueellinen vaikutusanalyysi Väitöskirjani toisena teemana on alueellinen vaikutusanalyysi. tätä teemaa käsitellään viidessä empiirisessä tutkimuksessa, joista kolme liittyy alueellisen panos tuotosmallin soveltamiseen ja kaksi kulttuurihyödykkeiden taloudellisen arvon mittaamiseen contingent valuation menetelmällä. yleensä alueellisten panos tuotostaulujen laadinnassa ns. survey menetelmää pidetään luotettavimpana. panos tuotosmallin soveltajien on kuitenkin usein käytettävä ns. non survey menetelmiä, koska ne ovat halvempia ja yksinkertaisempia. sijaintiosamäärämenetelmät ovat yksi versio kyseisistä non survey menetelmistä. käytännössä tutkijat ja kehittäjät joutuvat siis usein survey pohjaisten alueellisten panos tuotostaulujen puuttuessa estimoimaan alueelliset taulut kansallisista tauluista erilaisilla menetelmillä. analysoin väitöskirjassani eri sijaintiosamäärämenetelmien (slq, CilQ, FlQ) kykyä tuottaa alueellisia panoskertoimia eli niiden kykyä ottaa huomioon aluerakenteen erityispiirteitä,kuten esimerkiksi niiden kokoa, tuontialttiutta ja erikoistumisastetta 6.tutkin kahdessa artikkelissa eri sijaintiosamäärämenetelmiä käyttäen kansallisesta taulusta estimoituja tuotannon välituotteiden panoskertoimia ja vertaan niitä tilastokeskuksen tuottamiin vastaaviin alueellisiin kertoimiin. kyseiset alueelliset panos tuotostaulut on laadittu vuodelle 1995 ja ne koostuvat 37 toimialasta. kyseinen kaikkia 20 maakuntaa koskeva ainutlaatuinen 6 Sijaintiosamäärämenetelmien kyvystä tuottaa alueellisia panoskertoimia katso Schaffer ja Chu (1969), Morrison ja Smith (1974), Round (1978), Harrigan et al. (1980), Flegg et al. (1995) ja Flegg ja Webber (1996, 1997, 2000). 514
5 Timo Tohmo aineisto antaa hyvät lähtökohdat tutkia eri menetelmien kykyä tuottaa luotettavia arvioita alueellisista panoskertoimista ja tuotannon kerrannaisvaikutuksista. sain tulokseksi, että yksinkertainen sijaintiosamäärämenetelmä (slq) ja ristikkäissijaintiosamäärämenetelmä (CilQ) tuottavat kertoimia, joiden hyödynnettävyys alueellisen suunnittelun tukena on kyseenalainen. Menetelmät saattavat antaa jopa 50 prosenttia oikeista arvoista poikkeavia arvioita. sen sijaan uudemmat sijaintiosamäärämenetelmät (FlQ menetelmän eri versiot) tuottavat erittäin hyviä alueellisten panoskertoimien estimaatteja. erityisesti uudistettu FlQ (reformulated FlQ) tuottaa estimaatteja, joita voidaan hyödyntää aluekehittämisessä. kyseinen mittari ottaa huomioon alueen koon aikaisempia sijaintiosamäärämenetelmiä paremmin, mikä vaikuttaa sen luotettavuuteen jakykyyn estimoida tarkemmin alueellista tuontia, tuotantoa ja tuotannon kerrannaisvaikutuksia. tutkimuksessa testattiin myös mallia, joka ottaa muita menetelmiä paremmin huomioon alueellisen erikoistumisen eli sen, että alueellinen panoskerroin voi olla suurempi kuin kansallinen panoskerroin. aiemmat menetelmät eivät sitä sallineet. alueellisen erikoistumisen huomioiminen ei kuitenkaan tuottanut olennaisesti parempia tuloksia kuin pelkän alueen koon huomioiminen. sovelsin väitöskirjassani alueellista panostuotosmallia tutkiessani kaustisen kansanmusiikkijuhlien taloudellisia vaikutuksia. turismin ja kulttuurin tiedetään vaikuttavan niiden kohteena oleviin alueisiin, myös niiden talouteen. arvioin kansanmusiikkijuhlien tuoman kysynnän lisäyksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen, palkkoihin ja veroihin hyödyntämällä panos tuotosanalyysia. saamieni tulosten perusteella kansanmusiikkijuhlat ovat kunnalle hyvä investointi, sillä niiden vaikutukset alueen tuotantoon ja kunnallisveroihin ovat suuremmat kuin kunnan juhlille myöntämät vuotuiset avustukset. tutkin kulttuuriin liittyviä taloudellisia vaikutuksia myös keski suomen museon ylläpitämiseen liittyvissä maksuhalukkuustutkimuksissa. julkishyödykeominaisuuksia sisältäville kulttuurihyödykkeille ei yleensä ole toimivia markkinoita, joten niiden taloudellisen arvon määrittämiseksi on etsittävä muita keinoja kuin esimerkiksi palvelun hankkimiseksi uhratut varat. keräsin kyselyaineiston jyväskyläläisiltä ja hyödynsin sitä selvittäessäni keski suomen museon taloudellista arvoa ns. contingent valuation menetelmällä. Menetelmää pidetään toistaiseksi ainoana, jolla voidaan tutkia ns. eikäyttäjäarvoja (arrow et al., 1993). analysoin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat halukkuuteen maksaa museon ylläpitämisestä. tuloksieni mukaan jyväskyläläiset hyötyvät maksuhalukkuutensa perusteella keski suomen museon olemassaolosta enemmän kuin heidän verovarojaan kohdennetaan museolle. Vaikka taloudella tuntuu olevan luontainen taipumus keskittävään kehitykseen ja polkuriippuvuuden perusteella rakenteet ovat varsin pysyviä,niin siltinykyisin ns.periferisilläalueilla on edelleen hallussaan kehittymisen avaimet. aluekehitykseen voidaan edelleen vaikuttaa, kun muistamme, että moni alue on kasvanut ja kehittynyt jonkin pienenkin historiallisen sattuman tai odotusten perusteella. alueiden on vain pyrittävä tunnistamaan potentiaaliset kasvun lähteet. kun kasvu käynnistyy, niin kumulatiivisen kausaation periaatteen mukaisesti kasvuprosessi etenee itse itseään ruokkivana prosessina. 515
6 KAK 4/2007 Kirjallisuus arrow, k., solow, r., portney, p.r., leamer, e.e., radner,r.jaschuman, h. (1993), report of the noaa panel on contingent valuation. Christaller,.(1933), die zentralen orte in süddeutschland, jena, Gustav Fischer. english translation: Central places in southern Germany, 1966, prentice hall. dumais, G., ellison, G. ja Glaeser, e.l. (2002), Geographic concentration as adynamic process, The review of Economics and Statistics 84: Flegg, a.t.ja ebber,c.d. (1996), using location quotients to estimate regional input output coefficients and multipliers, Local Economy Quarterly 4: Flegg, a.t. ja ebber, C.d. (1997), on the appropriate use of location quotients in generating regional input output tables: reply, Regional Studies 31: Flegg, a.t. ja ebber, C.d. (2000), regional size, regional specialization and the FlQ formula, Regional Studies 34: Flegg, a.t., ebber, C.d. ja elliott, M.V. (1995), on the appropriate use of location quotients in generating regional input output tables, Regional Studies 29: harrigan, F.j., McGilvray, j.. jamcnicoll, i.h. (1980), simulating the structure of aregional economy, Environment and Planning a 12: helsingin kaupungin tietokeskus (2006), Helsingin seutu tilastoina isard,. (1956), Location and space economy,cambridge, the Mit press. isard,. (1960), Methods of regional analysis: An introduction to regional science,the regional science studies series 4, the M.i.t. press, Massachusetts institute of technology. krugman, p. (1991), increasing returns and economic geography, Journal of Political Economy 99: krugman, p. (1994), Peddling prosperity: Economic sense and nonsense in the age of dimished expectations, new york, norton. krugman, p. ja Venables, a.j. (1995), Globalization and the inequality of nations, The Quarterly Journal of Economics 110: lösch, a. (1940), die räumliche ordnung der wirtschaft, (Gustav Fischer, jena). english translation: the economics of location 1954, (new haven, yale university press). Morrison,.i. ja smith, p. (1974), nonsurvey input output techniques at the small area level: an evaluation, Journal of regional Science 14: Myrdal, G. (1957), Economic theory and underdeveloped regions, london: Gerald duckworth. round, j.i. (1978), an interregional input output approach to the evaluation of nonsurvey methods, Journal of Regional Science 18: sappinen, j. (1998), Q erty, Tieteessä tapahtuu 1/1998. schaffer,.a. ja Chu, k. (1969), nonsurvey techniques for constructing regional interindustry models, Papers of the Regional Science Association 23: tervo, h. (2000a), suomen aluerakenne ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakauskirja 96: tervo, h. (2000b), uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen, Kansantaloudellinen aikakauskirja 96: Vonthünen, j.h. (1826), der isolierte staat in beziehung auf landwirtschaft und nationalökonomie, 1826, (perthes, hamburg). english translation: the isolated state, 1966, (pergammon press, oxford). tilastokeskus: kehittämistoiminta alueittain Venables, a.j. (1996), equilibrium locations of vertically linked industries, International Economic Review 37: eber,a.(1909), Über den standort der industrien, (j.c.b. Mohr, tübingen). english translation: the theory of the location of industries, 1929, (Chicago university press, Chicago). 516
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin
LisätiedotToimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä
Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotMaakuntien vahvuusalat ja toimialarakenteen erikoistuminen
Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 4/2002 ARTIKKELEITA Maakuntien vahvuusalat ja toimialarakenteen erikoistuminen Timo Tohmo Tutkija, YTM Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Hannu
LisätiedotSääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotKAUPUNKITALOUSTIEDE. 1. JOHDANTO: Mitä on kaupunkitaloustiede (Urban Economics)? Avainsana(t)?
1 MONISTE 1 ss- 1-8 SL 2004 / Prof. Heikki A. Loikkanen KAUPUNKITALOUSTIEDE 1. JOHDANTO: Mitä on kaupunkitaloustiede (Urban Economics)? Avainsana(t)? 1.1. Aihealueita - kaupunkien synty, kasvu, pysähtyneisyys,
LisätiedotKaupunki- ja aluekehitys ja tilastot
Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotEtäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen
Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja
LisätiedotEsitelmiä. Uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen* HANNU TERVO Professori Jyväskylän yliopisto. 1. Alueet ja kansantaloustiede
Esitelmiä Kansantaloudellinen KAK 1/2000 aikakauskirja 96. vsk. 1/2000 Esitelmiä Uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen* HANNU TERVO Professori Jyväskylän yliopisto 1. Alueet ja kansantaloustiede
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotReija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella,
2008 AGI-Information Management Consultants May be used for personal purporses only or by libraries associated to dandelon.com network. ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS The Research Institute of the
LisätiedotYritysten innovaatioaktiviteetti ja kasvu suuret kaupunkialueet kärjessä
Yritysten innovaatioaktiviteetti ja kasvu suuret kaupunkialueet kärjessä Timo Tohmo & Esa Storhammar Kaupungeissa on enemmän inhimillistä pääomaa ja yrityksiä kuin maaseutualueilla. Lisäksi kaupungit ovat
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotPANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA
PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1
LisätiedotKaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotMATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli
MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys
LisätiedotAineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
LisätiedotTAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES
TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES VÄESTÖN KESKITTYMISESTÄ KESKITTYMISSYKLIN HUIPULLA, VV. 1975-2000 Martti Hirvonen Working Paper 13 December 2002 http://tampub.uta.fi/econet/wp13-2002.pdf DEPARTMENT
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotPohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi
Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotKasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013
Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotAlueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla
Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu
LisätiedotMARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA
028 Peruste #3 2014 aluepolitiikka MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA Väestön alueellista keskittämistä perustellaan usein sillä, että se lisää taloudellista tehokkuutta, parantaa täten kilpailukykyä
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotAntti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotOECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi
OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät
LisätiedotTyövoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,
LisätiedotTyön, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio
Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Pertti Huhtanen 12.11.2008 Pertti Huhtanen 1 Finansialisaation määritelmä is understood to mean the vastly expanded role of financial
LisätiedotPalveluverkkoselvitysten laadinnan menetelmät
Palveluverkkoselvitysten laadinnan menetelmät Tekn.tri Ari Pennanen Projektipäällikkö Raili Kuosmanen Palveluverkkosuunnittelun haasteita Yhteisön näkökulmasta kysynnän painopisteisiin (terveyskeskus sinne,
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotEi ole Suomen vienti niin kuin ennen. 1. Palvelujen vientiin liittyy paljon kotimaista arvonlisäystä
Kansantaloudellinen aikakauskirja 114. vsk. 1/2018 Ei ole Suomen vienti niin kuin ennen Lauri Kajanoja Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa marraskuussa 2017 julkaistu raportti
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotPÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ?
DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S 1 8. 1. 2 0 1 7 J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N? ESITYKSEN
LisätiedotYritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi
Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotSisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle
Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta
LisätiedotTaide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa
Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotHuomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta
Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotAlueiden erikoistuminen Suomessa
Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 3/2005 ARTIKKELEITA Alueiden erikoistuminen Suomessa 1975 2003 Hannu Tanninen Lehtori Kuopion yliopisto Timo Tiainen Tutkija Suomen Aluetutkimus FAR 1. Johdanto
LisätiedotMetropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010
Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän
Lisätiedot7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa
25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location
LisätiedotMiten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat
Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,
LisätiedotITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
LisätiedotMETSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen
METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotVäestöennusteet Helsingissä
Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008
LisätiedotInnovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous
Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotSysteemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT
Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma
LisätiedotKansainvälistyvä Keski-Suomi
Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotTutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Tutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla* Sami Napari KTT, tutkija elinkeinoelämän tutkimuslaitos huolimatta monista
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotTieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Tieto auttaa maaseutua menestymään Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Puheenvuoron sisältö: 1. Ymmärretäänkö aluerakenteen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotAluerakenteen kehitysnäköaloja
Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotTutkimuksia inhimillisen pääoman alueellisesta keskittymisestä*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 1/2001 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia inhimillisen pääoman alueellisesta keskittymisestä* Jari Ritsilä Erikoistutkija Jyväskylän yliopisto T alouden kolme peruskysymystä
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotVASTAVIRTAAN KULKIJAT
VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto
LisätiedotMateriaalien politiikka
Materiaalien politiikka Petrus Kautto Politiikka-analyysien ryhmä Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) - akatemiaohjelma Vuosiseminaari 14.9.2017 Materiaalien / kiertotalouden toimintapolitiikka
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
Lisätiedot