Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2008 vp Perhesuhteiden vaikutus kansaneläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa työeläkevähenteistä kansaneläkettä saa noin eläkkeensaajaa, joista noin elää pelkän kansaneläkkeen varassa. Kansaneläkkeen määrä on riippuvainen siviilisäädystä. Kansaneläkelain mukaan puolison kansaneläke on alhaisempi kuin yksin elävän kansaneläke. Yksin elävä eläkeläinen saa täyttä kansaneläkettä 558,46 ja puoliso 495,35 euroa kuukaudessa. Niin kutsuttu puolisovähennys vaikuttaa eläkkeen määrään myös kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen kautta. Kun kansaneläkkeen määrä on pienempi, jää kunnallisveron eläketulovähennyskin pienemmäksi kuin yksin eläjällä. Tämä siis kiristää puolison verotusta verrattuna yksin elävän verotukseen. Puolisovähennystä on perusteltu sillä, että kaksin asuvilla elinkustannukset tulevat halvemmiksi kuin yksin asuvalla. Kansaneläke on kuitenkin kansalaisen vähimmäisperusturvaa, jonka pitäisi olla universaali etuus ilman tarveharkintaa. Sen taso on ilman puolisovähennystäkin niin alhainen, että se jää alle EU:n köyhyysrajan. Joidenkin arvioiden mukaan puolisovähennyksen poisto maksaisi valtiolle noin 250 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että eläkeläispariskuntien verotuksellinen epäoikeudenmukaisuus oikaistaan ja perhesuhteiden vaikutus kansaneläkkeen suuruuteen poistuu? Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 Esko-Juhani Tennilä /vas Mikko Kuoppa /vas Jyrki Yrttiaho /vas Claes Andersson /vas Paavo Arhinmäki /vas Annika Lapintie /vas Matti Kangas /vas Unto Valpas /vas Veijo Puhjo /vas Markus Mustajärvi /vas Matti Kauppila /vas Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas ym näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 257/2008 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että eläkeläispariskuntien verotuksellinen epäoikeudenmukaisuus oikaistaan ja perhesuhteiden vaikutus kansaneläkkeen suuruuteen poistuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkkeen määrä vaikuttaa verotuksessa tehtävien eläketulovähennysten määrään. Kunnallisverotuksessa tehtävän yksinäisen henkilön eläketulovähennyksen täysi määrä määräytyy yksinäiselle henkilölle maksettavan täyden kansaneläkkeen määrän perusteella. Kunnallisverotuksessa puolison täysi eläketulovähennys määräytyy puolisolle maksettavan täyden kansaneläkkeen määrän perusteella. Valtionverotuksessa sen sijaan myös puolison täysi eläkevähennys lasketaan yksinäisen henkilön täyden kansaneläkkeen määrän perusteella. Suomen eläkejärjestelmä muodostuu työansioon perustuvasta työeläkkeestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat vain henkilön saamat muut eläketulot ja se, onko henkilö perheellinen vai ei. Yksin elävän eläkeläisen kansaneläkkeen täysi määrä on tällä hetkellä 558,46 euroa kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa olevan henkilön täysi kansaneläke on 495,35 euroa kuukaudessa. Vuonna 1991 perheellisen henkilön kansaneläkkeen lisäosaa nostettiin 81 prosentista 85 prosenttiin yksin elävän eläkkeen määrästä. Sen jälkeen toteutetut kansaneläkkeen tasokorotukset on tehty saman suuruisina kaikille kansaneläkkeen saajille. Toteutetut tasokorotukset ovat siten edelleen pienentäneet yksinäisen eläkkeensaajan ja puolison eläkkeen välistä eroa. Tasokorotukset ovat myös nostaneet eläketulovähennyksen määrää. Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, perusteena puolisoiden pienempään kansaneläkkeeseen on se, että perheellisten elinkustannukset henkilöä kohden laskettuna ovat pienemmät kuin yksinasuvalla. Esimerkiksi asumisen kustannukset sekä lehti- ja tv-lupamaksut ovat henkilöä kohden laskettuina suuremmat yksinasuvilla kuin kahden hengen talouksissa. Kansaneläkelaitos on arvioinut perhesuhteiden vaikutuksen poistamisen suoran kustannusvaikutuksen kansaneläkemenoihin noin 185 miljoonaksi euroksi. Puolisoiden verotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrä nousisi samalla samaksi kuin yksinäisillä. Tämä lisäisi uudistuksen kustannuksia vielä noin 70 miljoonalla eurolla kunnallisverojen, kirkollisverojen ja sairausvakuutusmaksujen vähenemisen vuoksi. Toisaalta myös eläketulojen kasvu lisää valtion ja kuntien verotuloja. Uudistuksen kustannuksia voi verrata kaikille kansaneläkkeensaajille tehtävän kansaneläkkeen tasokorotuksen kustannuksiin. Vuoden 2008 toteutettu 20 euron suuruinen kansaneläkkeiden tasokorotus lisäsi kansaneläkemenoja noin 160 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen asettaman SATA-komitean tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan hallitusohjelman mukaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaa- 2

3 Ministerin vastaus KK 257/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. va malli. Siinä yhteydessä tullaan ottamaan kantaa myös puolisoille maksettavan kansaneläkkeen tasoon. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Eläkefoorumin, jonka toimikausi alkoi ja jatkuu enintään Matti Vanhasen II hallituksen toimikauden loppuun saakka. Laajapohjaisen Eläkefoorumin tehtävänä on seurata sekä arvioida ja edistää vuosien 2005 ja 2007 eläkeuudistuksien tavoitteiden toteutumista erityisesti työssä pysymisen, työssä jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymisen suhteen. Lisäksi sen tehtävänä on arvioida eläketurvaa ja sen rahoitusta pitkällä tähtäimellä, nostaa esiin ja tarkastella keskeisiä ajankohtaisia eläkepoliittisia kysymyksiä sekä edistää eläkeasioissa vuoropuhelua eri tahojen välillä. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 257/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att rätta till den skattemässiga orättvisa som drabbar pensionärspar och förhindra att familjeförhållandena påverkar folkpensionens storlek? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Folkpensionens storlek påverkar beloppet av pensionsinkomstavdraget i beskattningen. När det gäller en ensamstående person fastställs det fulla pensionsinkomstavdraget i kommunalbeskattningen utifrån beloppet av den fulla folkpension som betalas till ensamstående pensionstagare. I kommunalbeskattningen fastställs beloppet av en makes fulla pensionsinkomstavdrag på grundval av beloppet av den fulla folkpension som betalas till maken. I statsbeskattningen däremot beräknas också makens fulla pensionsavdrag enligt beloppet av den fulla folkpension som betalas till ensamstående pensionstagare. Det finländska pensionssystemet består av arbetspension, som grundar sig på en personens förvärvsinkomster, och folkpension som kompletterar arbetspensionen. Folkpensionen påverkas enbart av personens övriga pensionsinkomster och huruvida personen har familj eller inte. För ensamstående pensionstagare är folkpensionens fulla belopp för närvarande 558,46 euro i månaden. För personer som är gifta eller lever i samboförhållande är den fulla folkpensionen 495,35 euro i månaden. År 1991 höjdes folkpensionens tilläggsdel för gifta personer från 81 procent till 85 procent av pensionen för ensamstående pensionstagare. De nivåhöjningar av folkpensionen som har gjorts efter det har varit lika stora för alla folkpensionstagare. Nivåhöjningarna har således ytterligare minskat skillnaden mellan ensamstående pensionstagares och makars pensioner. Nivåhöjningarna har också lett till en höjning av pensionsinkomstavdraget. Såsom det konstateras i motiveringen till spörsmålet är orsaken till att makar har lägre folkpension den att levnadskostnaderna per person är lägre för den som lever i familj än för ensamboende. Till exempel boendekostnaderna och utgifterna för tidningar och tevelicens räknat per person är högre för ensamboende än för hushåll med två personer. Folkpensionsanstalten har uppskattat den omedelbara kostnadseffekten på folkpensionsutgifterna till cirka 185 miljoner euro om familjeförhållandenas inverkan slopas. Samtidigt skulle beloppet av makars pensionsinkomstavdrag i beskattningen stiga till samma nivå som för ensamstående. Detta skulle höja kostnaderna för en eventuell reform med ytterligare cirka 70 miljoner euro till följd av lägre kommunalskatter, kyrkoskatter och sjukförsäkringspremier. Å andra sidan leder en höjning av pensionsinkomsterna till att staten och kommunerna får högre skatteinkomster. Kostnaderna för en reform kan jämföras med kostnaderna för en nivåhöjning av folkpensionen för alla folkpensionstagare. År 2008 höjdes folkpensionerna med 20 euro, vilket ökade folkpensionsutgifterna med cirka 160 miljoner euro per år. SATA-kommittén, som är tillsatt av regeringen, har som mål att minska fattigdomen och garantera alla människor en tillräcklig nivå på grundskyddet i alla livssituationer. Enligt inten- 4

5 Ministerns svar KK 257/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. tionerna i regeringsprogrammet ska man före utgången av 2009 ha utarbetat en modell som bättre än vad nu är fallet tryggar försörjningen för dem som har de allra lägsta pensionsinkomsterna. I det sammanhanget kommer man också att ta ställning till nivån på den folkpension som betalas till makar. Dessutom har social- och hälsovårdsministeriet den 10 mars 2008 tillsatt ett Pensionsforum vars mandat inleddes den 15 mars 2008 och fortgår som längst till utgången av Matti Vanhanens andra regeringsperiod. Pensionsforumet som arbetar på bred bas har som uppgift att följa samt utvärdera och främja uppnåendet av målen för 2005 och 2007 års pensionsreformer i synnerhet när det gäller i vilken utsträckning människor stannar kvar i arbetslivet, orkar med sitt arbete och senarelägger sin pensionering. Till uppgifterna hör också att bedöma pensionsskyddet och finansieringen av skyddet på lång sikt, lyfta fram och granska viktiga aktuella pensionspolitiska frågor och främja en dialog mellan olika instanser om pensionsfrågor. Helsingfors den 24 april 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5